0-6 kk vauvan uni Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

Transkriptio

1 0-6 kk vauvan uni Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

2 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman ensimmäisen vuorokauden ajan. Vauva nukkuu ensimmäisten kuukausien aikana 1-4 tunnin unia. On normaalia ja tavallista, että pienet vauvat heräilevät monta kertaa yössä ja valvovat 1-2 t. Keskimäärin vauvan unisykli kestää noin tunnin, jonka jälkeen suuri osa vauvoista havahtuu hereille. Unentarve on yksilöllistä, n tuntia Pisin valvejakso on 2 tuntia (1-1,5 tuntia) 70 % vauvoista nukkuu kaksi unijaksoa peräkkäin. Ei selkeää univalverytmiä

3 Univalverytmin kehittyminen Vauvan univalverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana. Sen kehittymiseen vaikuttavat: 1. Vuorokausivaihtelu 2. vanhempien päivärytmi 3. vauvan temperamentti. (Largo, Hunziker: Pädiatrische Praxis 38, 1989)

4 Vauva säätelee itse vireyttään Vauvan fysiologinen kehitys on syntymän jälkeen vielä keskeneräistä. Yksi keskeinen kehitystehtävä 0-3 kk aikana on vauvan vireystilan säätelyn kypsyminen. Vireyden säätelyllä tarkoitetaan, että vauva kykenee ylläpitämään sopivaa kiinnostustasoa ympäristöään kohtaan tietyllä hetkellä. Kun vireystilan säätely toimii, vauva on arjessa usein tyytyväinen. Kun vauvan vireystilan säätely toimii hyvin, hän osaa lisäksi väsyessään vetäytyä kontaktista ja sulkea itsensä ympäristön virikkeiltä, kuten aikuisen juttelulta.

5 Vauva säätelee itse vireyttään Kaikki vauva eivät vielä osaa sulkea itseään virikkeiltä oikealla hetkellä, eikä osaa osoittaa, missä tilanteessa mikäkin virike on liikaa. Vauva saattaa olla ympäristöstään hyvin kiinnostunut, mutta ei osaa vielä irrottautua ympäristön tarkkailusta silloinkaan, kun väsyy. Vauva saattaa joutua tämän takia helposti ylivirittyneeseen tilaan, mikä voi ilmetä erityisesti väsymyksen yllättäessä rauhattomuutena ja itkukohtauksina.

6 Vauva säätelee itse vireyttään Vauvan kyky aistia ympäristöään ja ottaa vastaan ärsykkeitä on rajallinen. Herättyään vauva jaksaa olla virkeä ensimmäisen kolmen kuukauden aikana noin 1-2 tuntia kerrallaan. Ryhdy tarkkailemaan vauvasi alkavan väsymyksen merkkejä. Kaikilla vauvoilla väsymyksen merkit eivät ole selkeästi havaittavissa. Väsynyt tai ylikuormittunut vauva ei jaksa tarkkailla tyytyväisenä ympäristöään. Hän on rauhaton, ärtyisä, itkuinen ja haluaa olla paljon sylissä. Vauva ei pysty keskittymään vuorovaikutukseen tai leikkeihin eikä halua maata lattialla. Vauva saattaa alkaa itkeä yhtäkkiä ja vanhempien mielestä ilman selkeää syytä. Toisinaan yksittäinen haukotus saattaa paljastaa väsymyksen. Kun vauva tuntuu väsähtävän, hänelle on syytä tarjota tilaisuus lepoon heti.

7 Vauva tarvitsee väsyessään vanhempien apua Alle puolivuotias vauva tarvitsee vanhemman tukea nukahtamistilanteessa. Tämän tuen antaminen ei ole hemmottelua, vaan normaalia, rakastavaa hoivaa. Vauvan on helpompi rauhoittua ja nukahtaa, jos väsymys ei ole päässyt kasautumaan. Valveajan pidentäminen ei yleensä johda parempiin tai pidempiin uniin. Vauva nukkuu ja nukahtaa sitä paremmin mitä lähemmäksi hän pääsee tarvitsemaansa unen kokonaismäärää. Osalle vauvoista on tyypillistä, että rauhoittuminen ja vireystilasta toiseen siirtyminen on vaikeaa. Nukahtamiseen saattaa liittyä säpsähtelyä ja itkun parahduksia, ja nukahtaminen saattaa kestää kauan.

8 Univalverytmin tukeminen 0-3 kk Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vanhempien ei niinkään tarvitse miettiä, missä vauva nukkuu, vaan tärkeämpää on se, että vauva nukkuu riittävästi. Pyri aloittamaan päivä suurin piirtein samaan aikaan joka päivä. Päivällä kodissa saa olla valoisaa ja keittiöstä voi kantautua astioiden kilinää, imurin hurinaa tai muita ääniä. Ulkoile päivittäinen. Ulkona moni vauva nukkuu sikeämmin ja pidempiä päiväunia. Rauhoittumista ja nukahtamista voi tukea vähentämällä näkö- ja kuuloärsykkeitä vauvan ympäriltä. Rauhoita leikit ja vuorovaikutus hyvissä ajoin ennen päiväunia. Juttele vauvalle rauhallisemmalla äänellä.

9 Uni-valverytmin tukeminen ensimmäisen 3. kk aikana Seurustele ja leiki vauvasi kanssa heräämisen ja ruokailun jälkeen. Vältä yliväsymystä ja intensiivistä stimulointia! Tarkkaile vauvan väsymyksen merkkejä ja rauhoittele vauva hyvissä ajoin uneen. Rauhoita yöt nukkumiselle; ei leikkejä, kirkkaita valoja tai intensiivistä jutustelua vauvan kanssa. Yölliset syötöt ja vaipanvaihtotilanteet voi tehdä hämärässä ja vauvalle voi puhua hiljaa tai kuiskaamalla. On normaalia, että vauva havahtuu hereille, jos hänet lasketaan nukkumaan eri paikkaan kuin missä hän nukahti. Nukahtamispaikkaa voi siksi ennakoida omien suunnitelmien ja menojen mukaan.

10 Vauvan rauhoittelu Jos vauva on nukahtaessa itkuinen, on tärkeää toimia rauhallisesti ja toistuvasti samalla tavalla. Niin toimimalla vanhemman rauhoittelutavat muuttuvat vähitellen tutuiksi oppimisen kautta. Rauhoittelussa on tärkeää, että vauva tuntee kehosi liikkeen ja kosketuksesi sekä kuulee äänesi. Hyräile, suhise tai puhele vauvalle rauhallisesti. Voit valita itsellesi rauhoittelulauseen tai -laulun, jota toistat mantran tavoin. Myös imeminen rauhoittaa vauvaa, joten voit tarjota vauvalle imettäväksi tutin tai oman pikkusormesi. Myös kapalointi voi olla avuksi erityisesti silloin, kun vauva säpsähtelee omia liikkeitään tai jos vauvaa on vaikea pitää sylissä.

11 Rauhoittelu- ja nukuttamistavat Rauhoittelu- ja nukuttamistapoja voivat olla muun muassa seuraavat tavat: Keinuta vauvaa rauhallisesti sylissä siten, että vauvan kasvot ovat omaa kehoasi päin. Vauva on makuuasennossa ja selkä on mahdollisuuksien mukaan pyöreä, ja vauvan kädet ja jalat on kerätty kokoon. Keinuta ylävartaloasi istuessasi sängyllä, sohvalla tai tuolilla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Käy vauvan kanssa sängyn päälle makaamaan niin, että vauva on kyljellään sinun vieressäsi. Silittele tai taputtele vauvan selkää tai peppua. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Kanna vauvaa kantorepussa tai -liinassa siten, että vauvan kasvot ovat kehoasi päin. Vauvan pyrkimystä katsella ympäristöään voi rajata esimerkiksi sideharsoliinalla. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi. Rauhoittele vauva vaunuihin heijaamalla vaunuja rauhallisesti. Rajaa vauvan näköärsykkeitä levittämällä liina vaunun kuomun päälle. Jos vauva on vaunuissa hyvin rauhaton, istuudu ja heijaa vauvaa hellästi kädelläsi ja tyynnyttele äänelläsi. Toinen käsi voi samalla liikuttaa vaunuja. Rauhoittele vauva rinnan päällä. Voit itse maata selälläsi tai istua rennosti sohvalla tai nojatuolissa ja silitellä vauvan selkää tai taputella peppua. Tyynnyttele vauvaa äänelläsi.

12 Uni-valverytmin kehittyminen kuukauden aikana Unentarve on edelleen n tuntia, mutta yksilöllinen vaihtelu on suurta. Vauva jaksaa olla 1-4 tuntia hereillä. Pisin unijakso on 8,5 tuntia. 60 % vauvoista nukkuu läpi yön. Selkeä univalverytmi Vauva syö vielä öisin useaan otteeseen.

13 Uni-valverytmin kehittyminen kuukauden aikana Ensimmäisen kehityspyrähdyksen myötä mm. vauvan oppimiskyky nopeutuu ja unessa tapahtuu muutoksia. Vauva on edelleen riippuvainen vanhempien tuesta nukahtamistilanteissa. Vanhemmalta tulevat nukahtamisavut lapsen omat nukahtamisavut Alle puolivuotiaan kanssa ei voi aloittaa unikoulua.

14 Univalverytmin tukeminen 4-6 kk Toivovatko vanhemmat nukahtamistapaan tai paikkaan muutosta? Harjoittele säännöllisesti ja kärsivällisesti uusia nukahtamistapoja, ei väkisin. Ota iltarituaali tavaksi esim. iltalaulu, unilelu tai soittorasia. Laita vauva hereillä sänkyyn. Rauhoittele sänkyyn tai vanhempien viereen. Harjoittele nukahtamista aina silloin tällöin ilman imetystä tai pulloa. Opettele tunnistamaan yöllä vauvasi eri tarpeet (läheisyys, nälkä, syklinen heräily).

15 Tunnista vauvan tarpeet Opettele tunnistamaan vauvan viestejä ja vastaamaan vauvan eri tarpeisiin eri tavoin. Se vaatii harjoittelua, joten anna itsellesi ja vauvallesi aikaa vuoropuhelun opetteluun. Vauvan itku ei tarkoita joka kerta nälkää. Vauvan tarpeisiin vastaaminen - nälkä imettäminen tai tuttipullo - läheisyyden tarve syli - väsymys rauhoittuminen ja nukkuminen - vuorovaikutuksen tarve seurustelu ja leikki - rauhoittumisen tarve leikin ja seurustelun lopettaminen, rauhoittuminen ja läheisyys

16 Vauvan keskimääräinen unentarve 1. viikko 1. kuukausi 3. kuukausi 6. kuukausi 9. kuukausi 12. kuukausi n.16,5 tuntia n.15,5 tuntia n.15 tuntia n.14-14,5 tuntia n.14 tuntia n.13,5-14 tuntia

17 Vinkkejä oman väsymyksen helpottamiseksi 1. Tarjotkaa toisillenne päivittäin tunti vauvatonta aikaa. 2. Hoitakaa vauvaa öisin vuorotellen. Molemmat vanhemmat tarvitsevat yhtäjaksoisia yöunia, sekä työssäkäyvä että kotona vauvaa hoitava vanhempi. 3. Jakakaa yöunet; toinen vanhemmista voi aloittaa yöunet jo klo 19 ja vahdinvaihto tapahtuu esimerkiksi kello yhdeltä yöllä. Näin molemmat vanhemmista saavat yhtäjaksoiset ja pidemmät unet. 4. Harjoitelkaa käyttämään korvatulppia ja nukkumaan toisinaan eri huoneissa.

18 Vinkkejä oman väsymyksen helpottamiseksi 5. Sopikaa viikonloppuisin aikuisten päiväuniajoista. 6. Harjoitelkaa äidinmaidon pumppaamista ja maidon syöttämistä pullosta tai hörpyttämällä. Tämä helpottaa kumppanin mukaan ottamista syöttöihin. 7. Kysykää ystäviltä, voisiko heidän luonaan nukkua joskus yhden tai kaksi yötä. Imettävä äitikin voi yöpyä toisaalla, jos vauva syö maitoa pullosta. Näin vauva voi jäädä toisen vanhemman kanssa kotiin ja äiti saa lepohetken. 8. Harjoittele imettämistä ja syöttämistä makuuasennossa, hämärässä tai pimeässä huoneessa, jotta voit levätä syöttäessäsi.

19