6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

Transkriptio

1 6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

2 Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva varmistaa turvallisuutensa myös yöaikaan. Yöheräämistä seuraava itku voi perimmäiseltä alkuperältään edustaan lapsen kiintymyskäyttäytymistä. Tämän avulla vauva yrittää ylläpitää kontaktia vanhempiin ja varmistua siitä, ettei jää yksin. Nukkuminen ja uneen vaipuminen vaatii rentoutumista ja tarkkaavaisuuden vähenemistä. Mikä tahansa kehollinen, psykologinen tai ympäristöön liittyvä asia /vaiva / uhka voi aiheuttaa heräilyä ja uniongelmia.

3 Uneen ja nukahtamiseen sekä uniongelmiin vaikuttavia tekijöitä Esimerkiksi: Rauhoittelu ja nukuttamistavat Temperamentti Vauvan kyky itsesäätelyyn Vauvan kehityspyrähdykset Sairaudet Odotukset Temperamentti ja rytmisyys Arjen resurssit ja ongelmat Parisuhteen tila

4 Temperamentti Temperamentti on jokaisen ihmisen yksilöllinen, suhteellisen pysyvä ominaisuus, joka antaa yksilölle perustyökalut reagoida erilaisissa tilanteissa. Temperamentti vaikuttaa mm. siihen, kuinka nopeasti ja miten voimakkaasti vauva hermostuu ja rauhoittuu miten vauva suhtautuu uusiin ihmisiin, asioihin ja tilanteisiin kuinka aktiivinen vauva on miten rytmikäs vauva on nukkumisen, syömisen ja arkisten rutiinien suhteen Yksi temperamentin perusosio on rytmisyys. Osalla vauvoista on jo sikiöajasta alkaen voimakas taipumus rytmisyyteen ja toisilla heikompi. Rytmisyyden kehitystahdissa on suurta yksilöllistä vaihtelua. Mitä vähemmän rytmisyyteen taipuvainen lapsi on ja mitä enemmän vaikeuksia hänellä on itsesäätelynsä kehityksessä, sitä enemmän hänen nukkumiskäyttäytyminen tarvitsee säätelyn tukea ulkoapäin.

5 Uni-valverytmin kehittyminen kk aikana Selkeä vuorokausirytmi Pisin unijakso voi olla 8-12 tuntia Pisin valvejakso on 3-4 tuntia 6 kk iässä vauvat heräävät keskimäärin 1-3 kertaa yössä % vauvoista nukkuu läpi yön -> kiihkeän motorisen ja emotionaalisen kehityksen vaihe. Hampaiden puhkeaminen, sairauspäivät ja vilkkaat päivät asettavat haasteen lapsen rauhoittumiselle ja yhtäjaksoiselle unelle.

6 Uni-valverytmin kehittyminen kk aikana Kiintymyssuhteen vakiintuminen 6-10 kk iässä -> vauvat tarvitsevat paljon apua omien tunteiden säätelyssä. Puolen vuoden ikäinen lapsi ei normaalitilanteissa tarvitse lisäruokaa yöllä, mutta hän tarvitsee kiinnittymisen kohteittensa tuomaa turvallisuuden tunnetta. Unentarve on noin tuntia o Unipäiväkirjat o Lapsen väsymys valveillaoloaikana o Valveajan pidentäminen ei yleensä johda parempiin tai pidempiin uniin. Vauva nukkuu ja nukahtaa sitä paremmin mitä lähemmäksi hän pääsee tarvitsemaansa unen kokonaismäärää.

7 Unirytmi yöllä 6. kuukaudesta lähtien herääminen syvästä unesta epätäydellinen herääminen kevyestä unesta tai vilkeunesta valvetila vilkeuni kevyt uni syvä uni (Ferber: Jedes Kind kann schlafen lernen)

8 Nukahtamisajankohta -uni-ikkuna Väsymyksen tunnistaminen ja oikean nukahtamisajankohdan etsiminen on tärkeää. Tavoitteen on löytää nukahtamiseen hetki, jolloin lapsi on riittävän väsynyt, mutta ei yliväsynyt. Nukahtamisajankohtaa voi siirtää noin 15 min/ ilta. Rauhoittuminen ja nukahtaminen kestää tavallisesti 5-30 min. Jos nukahtaminen kestää pidempään, onko lapsi väsynyt /menikö uniikkuna jo ohi? rauhoittuminen uni-ikkuna

9 Unta edistävät tekijät 6-12 kk Säännöllinen vuorokausirytmi Aktiivista vuorovaikutusta, läheisyyttä ja hellyyttä päiväsaikaan Virikemäärän vähentäminen riittävän varhain ennen nukkumaanmenoa Positiiviset ja säännölliset iltarutiinit, joissa on selkeät pelisäännöt. Hämärä, hiljainen ja viileä huone Tuttu unilelu, siirtymäobjekti Lapsen käyttäytymiseen reagoidaan johdonmukaisesti, rauhallisesti ja hillitysti Vanhemman ote kärsivällinen, mutta päättäväinen Asteittaiset muutokset Anna lapselle tilaa oppia nukahtamaan itsekseen Yöllä lasta ei itketetä, vaan häntä lohdutetaan ja ollaan lähellä, mutta ei mennä mukaan lapsen aloitteisiin alkaa puuhastella.

10 Univalverytmin muuttaminen 6-> kk Toivovatko vanhemmat nukahtamistapaan tai paikkaan muutosta? Pyri tukemaan lapsen omaa säätelyjärjestelmää, jonka varassa hän pystyy vaipumaan herättyään takaisin uneen. Harjoittele säännöllisesti ja kärsivällisesti uusia nukahtamistapoja, ei väkisin. Muutoksiin tarvitaan usein 2 viikkoa. Unikoulu mahdollinen

11 Uni-valverytmin tukeminen 6.kk lähtien Päivällä Pidä kiinni selkeästä päivärytmistä. Aktiivista vuorovaikutusta ja jakamatonta huomiota lapselle. Anna lapselle 3-4 tunnin välein ikää vastaavaa ravintoa. Tarjoa lapselle ravitseva iltapala. Illalla Rauhoita iltapuuhat ajoissa, paljon läheisyyttä. Tarkkaile väsymyksen merkkejä. Positiivisten rutiinien menetelmät. Noudata säännöllistä nukkumaanmenoaikaa. Ole iltarutiineissa päättäväinen ja rauhallinen. Ota iltarituaali tavaksi, rituaali ajallisesti rajoitettu.

12 Uni-valverytmin tukeminen 6.kk lähtien Nukuttaminen Iltarituaali sängyn ulkopuolella. Lapsi valveilla sänkyyn, sängyssä unilelu, tutti tai rätti. Vanhempi jää istumaan sängyn viereen ja rauhoittelee lasta äänellä ja mahdollisesti taputtelemalla. Jos lapsi nousee seisomaan, häntä kannustetaan itse käymään makuulle. Lapsi nostetaan tarpeen vaatiessa syliin rauhoittumaan. Vanhempien apu nukahtamiseen vähenee hitaasti.

13 Uni-valverytmin tukeminen 6.kk lähtien Yöllä Reagoi lapsen ääntelyyn rauhallisesti ja pienellä viiveellä. Rauhoittele lasta äänelläsi ja tarvittaessa koskettamalla rauhallisesti selkää tai peppua. Opettele tunnistamaan yöllä aktiivinen uni ja vauvasi eri tarpeet (läheisyys, nälkä, syklinen heräily). Tarjoa lapselle unilelu, tutti tai rätti ja anna lapselle mahdollisuus hakea unta itsekseen. Vältä kirkkaita valoja. Nosta vauva syliin tarpeen vaatiessa. Älä leiki tai juttele lapsen kanssa tarpeettomasti. Toimi syöttämisen suhteen päiväsaikaan suunnittelemallasi tavalla. Vaihda vaippa tarpeen vaatiessa.

14 Vinkkejä oman väsymyksen helpottamiseksi 1. Tarjotkaa toisillenne päivittäin tunti vauvatonta aikaa. 2. Hoitakaa vauvaa öisin vuorotellen. Molemmat vanhemmat tarvitsevat yhtäjaksoisia yöunia, sekä työssäkäyvä että kotona vauvaa hoitava vanhempi. 3. Jakakaa yöunet; toinen vanhemmista voi aloittaa yöunet jo klo 19 ja vahdinvaihto tapahtuu esimerkiksi kello yhdeltä yöllä. Näin molemmat vanhemmista saavat yhtäjaksoiset ja pidemmät unet. 4. Harjoitelkaa käyttämään korvatulppia ja nukkumaan toisinaan eri huoneissa. 5. Sopikaa viikonloppuisin aikuisten päiväuniajoista.

15 Vinkkejä oman väsymyksen helpottamiseksi 6. Harjoitelkaa äidinmaidon pumppaamista ja maidon syöttämistä pullosta tai hörpyttämällä. Tämä helpottaa kumppanin mukaan ottamista syöttöihin. 7. Kysykää ystäviltä, voisiko heidän luonaan nukkua joskus yhden tai kaksi yötä. Imettävä äitikin voi yöpyä toisaalla, jos vauva syö maitoa pullosta. Näin vauva voi jäädä toisen vanhemman kanssa kotiin ja äiti saa lepohetken. 8. Harjoittele imettämistä ja syöttämistä makuuasennossa, hämärässä tai pimeässä huoneessa, jotta voit levätä syöttäessäsi

16 Kättä pidempää Väestöliiton Perheaikaa.fi verkkopalvelun chatit, asiantuntijaluennot, artikkelit, videot, kurssit ja ryhmät. Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksen puhelinneuvonta, Kysy asiantuntijaltapalsta, nettivastaanotot sekä kasvokkain vastaanotot. -> Vanhemmuus Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksen pdfja kirjalliset materiaalit -> uusi julkaisu Itkuinen vauva ja koliikki opas vanhemmille

17 Kiitos!