Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä
|
|
- Ahti Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä E. Juulia Paavonen dosentti, erikoistuva lääkäri HYKS, lastenpsykiatria, Tikkurilan poliklinikka erikoistutkija THL Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologian erikoislääkäri TAYS, lastenklinikka Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä Unihäiriöt ovat yleisiä lapsiperheiden arkeen vaikuttavia pulmia. Mitä pienempiä lapsia perheessä on, sitä enemmän uniongelmat kuormittavat vanhempia. Unen rakenteen ja sen kehityksen tuntemus auttaa ymmärtämään unihäiriöiden etiologiaa ja hoitokeinojen perusteita. Ennen unihäiriöiden hoidon aloitusta tulee arvioida unenpituus, unentarve, vuorokausirytmi, määritellä unihäiriön luonne ja tunnistaa sille altistavat tekijät. Yhteistyössä perheen kanssa tehdyn selvityksen jälkeen hoito kohdennetaan unihäiriön perussyyhyn. Vertaisarvioitu VV Vastasyntyneen lapsen uni on ensimmäisen puolen vuoden ajan rakenteellisesti kehittymätöntä ja vuorokausirytmi on kypsymätön. Vauvan fragmentoitunut uni ja sitä seuraava yöheräily muodostavat väistämättömästi koko perheelle haasteen turvata kaikkien perheenjäsenten riittävä uni. Vanhempien väsyminen voi vaikuttaa haitallisesti myös vauvan unen kehitykseen. Vauvaa tulee aktiivisesti auttaa löytämään oikea vuorokausirytmi, mutta väsynyt vanhempi ei välttämättä jaksa toimia johdonmukaisesti. Oikean vuorokausirytmin löytyminen voi hidastua ja ongelmat voivat pitkittyä. Lapsiperheiden vanhempien nukkumisesta on tehty hyvin niukasti tutkimuksia. Suomalaisen tutkimuksen mukaan 24 % naisista ja 16 % miehistä piti yöunen määrää liian vähäisenä (1). Tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu huomioon perheen lasten ikää eikä lukumäärää tai lapsen unen laatua. Kokeellisten tutkimusten mukaan univaje ja katkonainen yöuni lisäävät aikuisten päiväaikaista oireilua (2). Tyypillisiä univajeen seuraamuksia ovat mielialan lasku, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, uupumus ja huono keskittymiskyky (3). Pienten lasten vanhempien joustava ongelmanratkaisutaito riippui koetusta unen riittävyydestä. Ne vanhemmat, jotka kokivat nukkuneensa alle 7 tuntia yössä, suoriutuivat muita huonommin tarkkuutta vaativista päättelytehtävistä (4). Yöheräily voi vaikuttaa myös äitien mielialaan (5,6). Kahdella kolmasosalla niistä äideistä, joilla oli vauvan synnyttyä masennusoireilua, oli lapsen nukkumiseen liittyviä ongelmia (7). Vauvan yöheräily liittyi äidin masennukseen erityisesti silloin, kun myös äidin uni häiriintyi. Jos taas äiti arvioi unensa laadun hyväksi, masennus oli vähäistä, vaikka vauva herättelikin (7,8,9). Erityisen paljon masennusoireita raportoivat ne äidit, jotka ovat nukkuneet huonosti jo raskauden aikana (10). Pikkulapsiperheiden vanhemmat kertovat usein neuvolassa erilaisista lasten uniongelmista ja toivovat niihin nopeita ratkaisuja. Vanhemman kokemus siitä, että lapsen unirytmi kuormittaa perhettä, tulee ottaa vakavasti. Neuvoloissa ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä unihäiriöiden hoitamiseksi niiden yleisyydestä huolimatta. Perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi tarvitaan systemaattisia käytäntöjä, joissa tuetaan vauvan unirytmin löytymistä ja siten ennaltaehkäistään vanhempien uupumista ja perheristiriitoja. Esitämme seuraavassa perusrungon, jonka mukaan lasten unihäiriöitä tulisi arvioida neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Sama menettelytapa sopii käytettäväksi kaikissa ikäryhmissä. Unihäiriön arviointi muodostuu neljästä ulottuvuudesta: unen saannin, unen tarpeen, vuorokausirytmin ja unihäiriön luonteen arvioinnista. Lisäksi unen laatuun vaikuttavat ympäristötekijät tulee kartoittaa. Pohjaksi tälle arvioinnille esitämme, miten lapsen unen rakenne kehittyy vauvaiästä murrosiän kynnykselle, sillä unen laatua arvioitaessa havainnot tulee suhteuttaa lapsen ikään ja kehitystasoon. Unen rakenteen kehitys lapsuudessa Unen rakennetta kuvataan aivosähkötoiminnan ilmiöinä (11). Tämän lisäksi unen aikana tapahtuu muutoksia hengityksen säätelyssä, sydä 2805
2 katsaus Neuvoloissa ei ole ollut vakiintunutta käytäntöä unihäiriöiden hoitamiseksi. Unen määrän ja tarpeen arviointi Lapsen unen laadun tarkastelu aloitetaan selvittämällä, paljonko lapsi keskimäärin nukkuu. Vanhemman subjektiivinen käsitys tästä ei useinkaan ole tarkka. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vaikeampi vanhemman on luotettavasti arvioida lapsen unen saantia. Vuorokautinen uni jakautuu useaksi uni periodiksi, jolloin arviointivirheet helposti kertautuvat. Subjektiivisen arvioinnin kannalta ongelmallisia ovat myös ne tapaukset, joissa lapsen unen määrä/laatu vaihtelee suuresti päivästä toiseen. Luotettavan arvion saamiseksi tarvitaankin unipäiväkirjan pitoa 7 14 vuorokauden ajan. Unipäiväkuvio 1. Unen rakenteen kehitys lapsuus- ja nuoruusiässä. men toiminnassa, lämpötilassa ja lihasjänteydessä. Monilla hormoneilla on oma vuorokauden aikainen vaihtelunsa. Kaikki tämä säätely on ihmisen syntyessä vielä epäkypsää. Varhaislapsuudessa aivosähkötoiminnan aaltomuodot ovat jäsentymättömiä ja aallonpituudet hitaampia kuin kypsissä aivoissa. Melatoniinin syklinen eritys, joka lisääntyy pimeän tullessa, kypsyy vähitellen ensimmäisten elinviikkojen aikana kolmen kuukauden ikään mennessä (12). Nukahtamiseen liittyvä lämpötilan lasku kypsyy kolmen kuukauden ikään mennessä, mutta myös ulkoisilla, vuorokauden aikavaihtelua korostavilla tekijöillä (esim. valo, ruokinta rintamaidolla lapsentahtisesti) voidaan jouduttaa tähän rytmiin pääsyä (12,13). Unen normaali rakenne, joka alkaa kevyen unen vaiheilla (N1 ja N2) jatkuen syvään uneen (N3) ja lopulta päättyen vilkeuneen (R), on nähtävissä vasta noin puolivuotiaalla vauvalla (14) (kuvio 1). Vastasyntyneen EEG:ssä nähdään vain syvän unen esiasteena pidettyä rauhallista unta ja vilkeunen esiastetta, aktiivista unta. Näiden lisäksi nähdään molempien edellisten unenvaiheiden piirteitä omaavaa välimuotoista unta, joka häviää puoleen vuoteen mennessä. Pienen vauvan unijakso voi alkaa suoraan vilkeunella, mikä on myöhemmin aina patologisena pidettävä ilmiö ja liittyy lähinnä voimakkaaseen Kuvio on julkaistu artikkelissa: Scholle S, Beyer U, Bernhard M ym. Normative values of polysomnographic parameters in childhood and adolescence: quantitative sleep parameters. Sleep Med 2011;12: Kuvio julkaistaan Elsevier Ltd.:n luvalla. min vuotiaat 2 3-vuotiaat 4 5-vuotiaat Tanner 1 Tanner 2 Tanner 3 Tanner 4 Tanner vuotiaat Nukahtamisaika Viivästynyt uni Liikehdintäaika Kevyt uni 1 Kevyt uni 2 Syvä uni Vilkeuni unenpuutteeseen tai narkolepsiaan. Jopa yli puolet vastasyntyneen kokonaisunesta on vilkeunta, mutta sen osuus vähenee voimakkaasti ensimmäisen elinvuoden aikana. Varhaisessa leikki-iässä vilkeunen osuus on enää 20 %, minkä jälkeen se säilyy vakiona koko loppuelämän ajan. Syvän unen suhteellinen määrä vastaavasti kasvaa koko ajan ja saavuttaa leikki-iässä 30 %, mikä on tyypillinen syvän unen määrä murrosikään asti, jolloin se vähenee aikuisiän 20 %:iin (15). Syke ja hengitys hidastuvat vauvan nukahtaessa ja ovat syvän unen aikana kaikkein verkkaisimmillaan. Vilkeunen aikana ne kiihtyvät ja muuttuvat epäsäännöllisiksi, valveaikaista muistuttaviksi. Lihasjäntevyydessä vallitsee vilke unen aikana lama, lukuun ottamatta silmän liikuttajalihaksia ja palleaa. Näin mitään suurempaa liikehtimistä ei tämän univaiheen aikana nähdä. Koska myöskään hengityksen apulihakset eivät toimi, hengitys on vilkeunen aikana erityisen altis häiriöille. Unisykliksi eli -jaksoksi kutsutaan eri univaiheiden muodostamaa ketjua, jossa kaikkia univaiheita esiintyy edellä kuvatussa järjestyksessä. Yhden tällaisen jakson pituus on puolivuotiaalla noin tunti. Jakso pitenee leikki-ikään mennessä 1,5 tuntiin, mikä on unijakson pituus myöhemminkin elämässä. Havahtumiset ja heräilyt tapahtuvat usein unijaksojen taitteissa. Varhaisvaiheen unen rakenteelliset ominaispiirteet altistavat yöheräilylle. Heräämiskynnys vilkeunesta on matalampi kuin syvästä unesta, ja lyhyt unijakso johtaa unen kevenemiseen tiheämmin aikavälein. Suurempi unentarve ei vanhempia juuri helpota, sillä puolet varhaisvaiheen unesta nukutaan päiväsaikaan. 2806
3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Hublin C, Kaprio J, partinen M, Koskenvuo M. Insufficient sleep--a population-based study in adults. Sleep, 2001;24: Banks S, Dinges DF. Behavioral and physiological consequences of sleep restriction. J Clin Sleep Med 2007;3: Dinges DF, Pack F, Williams K ym. Cumulative sleepiness, mood disturbance, and psychomotor vigilance performance decrements during a week of sleep restricted to 4-5 hours per night. Sleep 1997;20: Plessow F, Kiesel A, Petzold A, Kirschbaum C. Chronic sleep curtailment impairs the flexible implementation of task goals in new parents. J Sleep Res 2011;20: Dørheim SK, Bondevik GT, Eberhard-Gran M, Bjorvatn B. Sleep and depression in postpartum women: a population-based study. Sleep 2009;32: Goyal D, Gay C, Lee K. Fragmented maternal sleep is more strongly correlated with depressive symptoms than infant temperament at three months postpartum. Arch Womens Ment Health 2009;12: Hiscock H, Wake M. Infant sleep problems and postnatal depression: a community-based study. Pediatrics 2001;107: Hiscock H, Bayer J, Gold L, Hampton A, Ukoumunne OC, Wake M. Improving infant sleep and maternal mental health: a cluster randomised trial. Arch Dis Child 2007;92: Hiscock H, Wake M. Randomised controlled trial of behavioural infant sleep intervention to improve infant sleep and maternal mood. BMJ 2002;324: Chang JJ, Pien GW, Duntley SP, Macones GA. Sleep deprivation during pregnancy and maternal and fetal outcomes: is there a relationship? Sleep Med Rev 2010;14: Himanen SL, Hasan J. Unenaikainen EEG, polygrafia, unianalyysi. Kirjassa: Partanen J, Falck B, Hasan J, Jäntti V, Salmi T, Tolonen U, toim. Kliininen neurofysiologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Mirmiran M, Maas YG, Ariagno RL. Development of fetal and neonatal sleep and circadian rhythms. Sleep Med Rev 2003;7: Rivkees SA. Developing circadian rhythmicity in infants. Pediatr Endocrinol Rev 2003;1: Iber C, Ancoli-Israel S, Chesson AL Jr., Quan SF. The AASM manual for the scoring of sleep and associated events: rules, terminology and technical specifications Westchester, Illinois: American Academy of Sleep Medicine Scholle S, Beyer U, Bernhard M ym. Normative values of polysomnographic parameters in childhood and adolescence: quantitative sleep parameters. Sleep Med 2011;12: kirjan perusteella lasketaan keski määräinen unensaanti. Unen pituuden suuret vaihtelut seurannan aikana kielivät epäsäännöllisestä vuoro kausirytmistä. Unen saantia ei voida luotettavasti arvioida, jos unirytmi on kovin epäsäännöllinen. Unen tarve Kun lapsen keskimääräinen unen saanti on selvitetty, arvioidaan riittääkö se tälle lapselle. Unen määrä tulee suhteuttaa siihen, mikä lapsen unen tarve on. Vastasyntynyt nukkuu keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa, 1-vuotias noin t/vrk ja 7-vuotias noin 9 10 t/vrk (16). Koska unen tarve vaihtelee suuresti, ikäryhmäkeskiarvot toimivat kliinisessä työssä vain suuntaa antavana tukena. Keskiarvotiedon perusteella riittävästi nukkuva lapsi voi kärsiä unen puutteesta, jos unen tarve on keskimääräistä suurempi tai unen laatu on huono. Toisaalta lyhytuninen lapsi ei kärsi univajeesta, jos hänen biologinen unentarpeensa on vähäinen. Univajeesta kärsivä lapsi oireilee päivisin olemalla ärtynyt ja levoton. Jos lapsi on päivisin virkeä, rauhallinen ja hyväntuulinen, merkittävä univaje on epätodennäköinen. Epäselvissä tapauksissa unen pituutta tulisi kokeeksi pidentää asteittain esimerkiksi tunnilla vuorokaudessa ja seurata miten se vaikuttaa lapsen vointiin. Pienen vauvan unen pituuteen voi olla vaikea suoraan vaikuttaa, ja tällöin tulee pyrkiä korjaamaan ensisijaisesti vuorokausirytmiä ja unen laatua. Sopivan uniajan määrittäminen Lopuksi arvioidaan, onko tarjolla oleva uniaika (vanhempien ylläpitämä tai toivoma vuorokausirytmi) sopiva suhteessa lapsen unentarpeeseen. Uniaikojen tulee vastata lapsen unentarvetta. Liian pitkä tarjolla oleva uniaika voi ilmetä nukahtamisvaikeutena tai yöheräilynä. Jos yöllinen unipaine jää vähäiseksi, lapsi herättelee öisin tiheään eikä nuku sikeästi (tapausesimerkki 1). Tällöin uni- ja valveajan eroja tulee korostaa ja lyhentää kokonaisuniajan kestoa niin, että yöhön saadaan selkeä yhtäjaksoinen sikeän unen jakso. Leikki- tai kouluiässä nukahtamisvaikeuden taustalta löytyy toisinaan liian pitkä tarjolla oleva uniaika (tapausesimerkki 2). Tällöin vanhemmat eivät ole huomanneet sopeuttaa vuorokausirytmiä lapsen iän mukana vähenevään unentarpeeseen. Unen tarve vähenee ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin 3 4 t/vrk ja sen jälkeen keskimäärin 20 min/ikävuosi murrosikään saakka. Nukkumaanmenoaikojen (ts. tarjolla olevan uniajan) tulee muuttua samassa suhteessa. Vuorokausirytmin arviointi Unen määrän jälkeen tarkastellaan lapsen vuoro kausirytmiä. Vanhempien on usein vaikea kuvata lapsen uni-valverytmiä erityisesti silloin, kun lapsen unen laatu on huono. Unipäiväkirjasta katsotaan, kuinka paljon uniajat vaihtelevat päivästä toiseen ja muuttuuko rytmi viikonloppuisin (kuvio 2). Vuorokausirytmin säännöllistäminen on tärkeää aina kun lapsella on univaikeuksia (17). Vuorokausirytmi kehittyy nopeasti ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta päiväunien asteittain vähentyessä muutoksia tapahtuu ainakin 2 3 vuoden ikään saakka. Nuoruusiässä unirytmi viivästyy, mahdollisesti osin biologisista tekijöistä johtuen, vaikka unen tarve ei juurikaan muutu (ks. tässä numerossa Urrila ym. s ). Vuorokausirytmin ongelmat Varhaislapsuudessa (alle 1 v) yksi tavallisimmista vanhempia rasittavista uniongelmista on vakiintumaton vuorokausirytmi. Vastasyntyneisyyskaudella se heijastelee biologista kypsymättömyyttä, mutta pitkittyessään se kertoo todellisesta unihäiriöstä. Vauvalla on valmius nukkua säännöllisessä rytmissä noin 3 4 kuukauden iästä alkaen, joskin yksilöllinen vaihtelu kehitysaikataulussa on suurta. Tyypillinen rytmiongelmasta kärsivä vauva nukkuu epäsäännöllisesti pitkiä päiväunia ja alkaa unentarpeen vähentyessä herätellä yöaikaan, kun valtaosa unentarpeesta tulee tyydytetyksi jo päivisin. Rytmi ei aina asetukaan itsestään vanhempien toivomaan tahtiin, vaan siihen tarvitaan systemaattista johdattelua. Yöllisen pääunijakson pidentyminen onnistuu vasta sitten, kun päiväunien määrä on vähentynyt niin paljon, että unenpainetta jää riittävästi yöhön. Asian kääntöpuoli on se, että yliväsynyt lapsi ei toisinaan saa unen päästä kiinni illalla, jos päivällä unta on tullut liian vähän. Vanhemmat joutuvat tasapainoilemaan liian pitkän ja liian lyhyen päiväunen välillä. Päiväunia poisjättävä lapsi voi olla kärttyinen iltaisin, eikä vaivaan ole helppoa ratkaisua. Vaihe on 2807
4 katsaus Kuvio 2. Unipäiväkirjan avulla tarkastellaan lapsen uni-valverytmiä eri päivinä. Viikonpäivä Nukkumaanmenoaika Heräämisaika Uni Torkahdus tai kevyt uni Unihäiriöön liittyvä oire Nukahtamisen kesto, min J K L Unen laatu Unen kokonaismäärä, t ma ti ke to pe la su 16 Iglowstein I, Jenni OG, Molinari L, Largo RH. Sleep duration from infancy to adolescence: reference values and generational trends. Pediatrics 2003;111: Mindell JA, Telofski LS, Wiegand B, Kurtz ES. A nightly bedtime routine: impact on sleep in young children and maternal mood. Sleep 2009;32: Paavonen EJ, Pesonen AK, Heinonen K, Almqvist F, Räikkönen K. Hoivaten hyöhensaarille. Positiivisten rutiinien menetelmä lasten unihäiriöiden hoidossa. Duodecim 2007;123: Burnham MM, Goodlin-Jones BL, Gaylor EE, Anders TF. Nighttime sleep-wake patterns and selfsoothing from birth to one year of age: a longitudinal intervention study. J Child Psychol Psychiatry 2002;43: Simard V, Nielsen TA, Tremblay RE, Boivin M, Montplaisir JY. Longitudinal study of preschool sleep disturbance: the predictive role of maladaptive parental behaviors, early sleep problems, and child/mother psychological factors. Arch Pediatr Adolesc Med 2008;162: El-Sheikh M, Buckhalt JA, Mize J, Acebo C. Marital conflict and disruption of children s sleep. Child Dev 2006;77: Saarenpää-Heikkilä O, Paavonen EJ. Imeväisen uniongelmat. Duodecim 2008;124: kuitenkin yleensä lyhytkestoinen, vain muutamia viikkoja/kuukausia. Toisinaan lepohetki (ei kuitenkaan nukkuminen!) alkuillasta voi helpottaa pahantuulisuutta. Joskus vanhemmat epäilevät päiväunia nukahtamisvaikeuksien syyksi. Tällöin he saattavat haluta vieroittaa lapsen päiväunilta jo ennen kuin hän on kypsä siihen. Parempi tapa hoitaa nukkumaan asettautumisen ongelmaa on kuitenkin positiivisten rutiinien menetelmä (18). Toisinaan ongelmana on liian aikainen tai myöhäinen vuorokausirytmi. Rytmin ollessa l iian aikainen, lapsi nukkuu selkeän yhtenäisen unijakson alkuillasta tai -yöstä, mutta alkaa sen jälkeen herätellä tiheästi, sillä hän on jo nukkunut pääunijaksonsa ja on virkeä. Ongelma johtuu vuorokausirytmin ajoittumisesta väärin suhteessa muun perheen rytmiin. Tässä tapauksessa pääunijakson ajoittumista tulee siirtää myöhemmäksi niin, että se vastaa paremmin muun perheen rytmiä. Rytmi voi siirtyä myös liian myöhäiseksi; tällöin yöunille asettautuminen käy vaikeaksi ja lapsi saa unen päästä kiinni liian myöhään suhteessa toivottuun rytmiin. Positiivisten rutiinien interventio tarjoaa tähän ongelmaan oivan hoitokeinon (18). Nukkumaanmenoaikaa myöhennetään tilapäisesti niin, että nukahtaminen sujuu iltatoimien jälkeen helposti ja nukuttamistaisteluilta vältytään. Sen jälkeen rytmiä ryhdytään aikaistamaan asteittain. Vaikka vuorokausirytmin ongelmat ovat yleisimpiä nimenomaan vauvoilla, voivat myös isommat lapset kärsiä erilaisista vuorokausirytmiin liittyvistä ongelmista. Tyypillisimmin kyseessä on tällöin epäsäännöllinen vuorokausirytmi, joka useimmiten näkyy nukahtamisvaikeutena tai unen laadun heikentymisenä. Teiniiässä viivästynyt unijakso on yleinen ongelma. Siinä sisäinen kello käy tahdissa, joka vaikeuttaa nukahtamista riittävän ajoissa (ks. tässä numerossa Urrila ym. s ). Unihäiriöt Unen tarpeen ja vuorokausirytmin ongelmien kartoituksen jälkeen käydään läpi mahdolliset lapsuusiälle spesifiset unihäiriöt. Ne tulee kliinisessä työssä pyrkiä erottamaan toisistaan, sillä eri unihäiriöt edellyttävät erilaista hoitoa (taulukko 1). Nukahtamisvaikeudet, yöheräily ja unirytmin ongelmat muodostavat yleisimmin esiintyvän ja syiltään ja hoidoiltaan yhtenäisen 2808
5 tieteessä taulukko 1. Lasten unihäiriöiden arviointi ja hoito kliinisessä työssä. Selvitä unipäiväkirjan avulla, paljonko lapsi keskimäärin nukkuu. Pohdi vanhempien kanssa, mikä on lapsen unentarve. Arvioi onko tarjolla oleva uniaika adekvaatti suhteessa lapsen unen tarpeeseen. Selvitä millainen lapsen vuorokausirytmi on. Arvioi vastaako vuorokausirytmi ikätasolle normaalia rytmiä ja onko se sopiva perheen rytmin kannalta. Suunnittele yhdessä perheen kanssa säännöllinen vuorokausirytmi, joka vastaa lapsen unentarvetta ja kehitystasoa. Arvioi, onko lapsella myös unihäiriö ja määrittele mistä uniongelmasta on kyse ( nukahtamisvaikeus, herääminen/herättely, liian aikainen herääminen, uniassosiaatioongelma, nukkumaan asettautumisen vaikeus). Pohdi, onko koettu univaikeus ensisijaisesti lapsen vai vanhemman ongelma. Aloita häiriötyypin mukainen strukturoitu unihäiriön hoito (unikoulu), kun olosuhteet ovat optimaaliset. Seuraa unen laadun korjaantumista ja tue vanhempia hyvien unitottumusten ylläpitämisessä Auta vanhempia huomaamaan myönteisiä muutoksia lapsen unirytmissä. 23 Morrell J, Steele H. The role of attachment security, temperament, maternal perception, and care-giving behavior in persistent infant sleeping problems. Infant Mental Health 2003;24: Trockel M, Manber R, Chang V, Thurston A, Taylor CB. An delivered CBT for sleep-health program for college students: effects on sleep quality and depression symptoms. J Clin Sleep Med 2011;7: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): E. Juulia Paavonen: Apuraha (Lastentautien tutkimussäätiö). Outi Saarenpää-Heikkilä: Ei sidonnaisuuksia. ryhmän. Ne edustavat univuorovaikutuksen ongelmia. Unettomuus yleistyy teini-ikää lähestyttäessä. Erilaiset parasomniat, hypersomniat, nukkumisen liikehäiriöt sekä hengityshäiriöt käsitellään toisaalla tässä numerossa (ks. Saarenpää-Heikkilä, s ). Nukahtamisvaikeudet ja yöheräily liittyvät usein vuorokausirytmin ongelmiin. Se johtunee osittain siitä, että nykyään vauvan hoidossa pyritään lapsentahtisuuteen ja reagoidaan herkästi itkuun. Se on hyvä lähtökohta, mutta ai noana ohjenuorana johtaa usein arjen epäsäännölliseen kaaokseen ja vanhempien uupumiseen. Toisinaan yöheräily liittyy uniassosiaatioongelmaan. Pienille vauvoille on tyypillistä, että he tarvitsevat vanhemman apua nukahtamiseensa. Vain harvat osaavat tämän myötäsyntyisesti. Itsekseen nukahtaminen on kuitenkin keskeinen taito yhtenäisen yöunen kehittymisessä (19). Uniassosiaatio-ongelma liittyy siihen, että lapsi tarvitsee öisin vanhemman apua pystyäkseen nukahtamaan unijaksojen välissä (20). Jos vauva nukahtaa vanhemman avustamana (esimerkiksi imetyksen tuella), herää hän pahimmillaan joka unijakson lopulla itkemään, koska ei osaa nukahtaa uudelleen itse. Kun tuttua nukuttamismenettelyä toistetaan, vauva nukahtaa pian uudelleen. Niinpä vanhempi ei useinkaan pidä ongelmana nukahtamista, vaan toistuvaa yöheräilyä. Tämän vuoksi on aina tärkeää kysyä, miten lapsi nukahtaa. Uniassosiaatio-ongelma selittää, miksi yösyötöt jatkuvat pitkälle yli puolen vuoden, vaikka niitä ei kasvun vuoksi tarvittaisi enää kuuden kuukauden iän jälkeen. Kun lapsi kasvaa ja oppii ennakoimaan tulevia tapahtumia, nukahtamisvaikeudet alkavat yleistyä yöheräilyn vähentyessä. Leikki-ikäisen tyypillisin uniongelma on nukkumaan asettautumisen vaikeus. Siinä iltatoimet muuttuvat nukuttamistaisteluksi, eikä lapsi saa unen päästä kiinni vanhempien toivomana ajankohtana. Pohjimmiltaan kyse on vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen ongelmasta, joka aiheutuu siitä, etteivät nukkumaan menemiseen liittyvät säännöt ole selkeät ja johdonmukaiset. Tilanteen pitkittyessä myös lapsen vuorokausirytmi voi siirtyä myöhempään. Unihäiriöiden lisäksi on syytä erikseen kartoittaa tilapäiset stressitekijät, jotka voivat heikentää unen laatua. Näitä ovat esimerkiksi elämäntilannetekijät sekä pitkäaikaiset ja akuutit somaattiset sairaudet. Esimerkiksi perheristiriidat heijastuvat helposti lapsen unen laatuun (21). Jos unihäiriöllä on ulkoinen syy tai vuorokausirytmi on väärä, hoito tulee kohdentaa ensi sijaisesti primaariseen syytekijään (esimerkiksi maitoallergiaa tai atopiaa tulee hoitaa ennen uni-intervention aloittamista). Unikoulut Unikoulu-termi viittaa käsitteenä heterogeeniseen joukkoon erilaisia menetelmiä, joilla pyritään korjaamaan lapsen unen jatkuvuudessa esiintyviä ongelmia (22). Se on yläkäsite, joka sisältää erilaisia tapoja ja keinoja opettaa lasta nukkumaan. Eri menetelmiä voi ja tulee nykykäsityksen mukaan sovittaa perheen yksilöllisten toiveiden mukaisesti. Käytännön työssä on välttämätöntä määrittää, mistä unihäiriöstä on kyse ja täsmentää, mikä unikoulu siihen on valittu ja miten menetelmää on räätälöity kunkin lapsen/perheen kohdalla. Unihäiriöiden hoito esimerkiksi erilaisilla strukturoiduilla interventioilla tulisi aloittaa vasta sellaisessa vaiheessa, kun edellytykset unikoulun toteutumiselle ovat mahdollisimman hyvät (taulukko 2). Esimerkiksi ulkoisten stressi tekijöiden minimoiminen on toivottavaa ennen unihäiriön hoitoa, sillä perheen rauhaton ja menevä elämäntapa voi olla unihäiriön keskeinen syy. Tassu-unikoulu tähtää uniassosiaatio-ongelman hoitoon (22). Tassu-unikoulussa pyritään 2809
6 katsaus Ilta toimet voivat muuttua nukuttamistaisteluksi, jos käytännöt eivät ole selkeät ja johdonmukaiset. taulukko 2. Unikoulun aloittamisen edellytykset. Lapsella tulee olla ikätasolle adekvaatti vuorokausirytmi. Lapsen vuorokausirytmin tulee olla säännöllinen. Lapsen tulee olla terve. Perheen elämäntilanteen tulee olla rauhallinen. Unta haittaavat ympäristötekijät tulee minimoida ennen aloitusta. Vanhempien tulee suhtautua myönteisesti unikoulun aloittamiseen. tukemaan lapsen taitoa nukahtaa itsekseen vähentämällä asteittain vuorovaikutusta nukahtamistilanteessa jättämättä lasta kuitenkaan yksin itkemään. Samaan pyritään myös pistäytymismenetelmillä, joissa totutetaan lasta nukahtamaan ilman vanhemman läsnäoloa. Näistä unikouluista on lukuisia erilaisia variaatioita. Osassa niistä itsekseen rauhoittumiseen totutellaan asteittain ja sallien vanhemman läsnäolo, toisissa suoraviivaisemmin kerrasta poikki -menetelmällä. Kaikissa kuitenkin pyritään siihen, että lapsi oppii nukahtamaan itsekseen ilman vanhemman apua. Positiivisten rutiinien menetelmä Leikki-ikäisten lasten nukahtamisvaikeuksia ja vuorokausirytmin ongelmia voidaan hoitaa positiivisten rutiinien menetelmällä, millä tarkoitetaan pitkähköä mukavien iltatoimien sarjaa, joka johdattelee lapsen unille. Näin nukkumaanmenosta pyritään luomaan ennustettava, miellyttävä tapahtuma. Johdonmukaisuus ja säännöllisyys onkin aina tärkeää etsittäessä avaimia ehjiin öihin (23). Tähän voidaan liittää jo edellä mainittu viivästetty nukkumaanmeno, jolla pyritään siihen, että nukahtaminen sujuu mahdollisimman helposti. Kun nukkumaanmeno alkaa sujua hyvillä mielin, varhennetaan iltatoimia asteittain kohti sopivaa ajankohtaa (18). Isomman lapsen nukahtamiseen liittyvää ahdistusta voidaan helpottaa kognitiivisen terapian keinoin, vaikka lapsia koskevat tutkimukset tästä hoitomuodosta ovat vielä vähäiset (24). Unihäiriöiden hoito on paljon muutakin kuin unikoulua. Se on vanhemman ja lapsen välisen hyvän vuorovaikutuksen tukemista, säännöllisten elämäntapojen noudattamista ja unenhuollollisten menetelmien opettelua ja niiden neuvomista perheille kädestä pitäen. Yksi neuvontakerta ei yleensä riitä, vaan perheet tarvitsevat tukea myös prosessin aikana, vähintään esimerkiksi puhelimitse. Lopuksi Uniongelmien selvitystyö on monesti aikaa vievää, mikä asettaa haasteen neuvolatyöskentelylle. Sille tulisi kuitenkin varata riittävästi aikaa ja tunnistaa mahdollisimman varhain ne perheet, joissa rikkonainen uni uhkaa muodostua keskeiseksi perhettä kuormittavaksi ongelmaksi. Vaikka lasten unihäiriöt heijastelevat usein todellisia unen ongelmia, toisinaan vanhempia huolestuttavat ilmiöt ja perhettä kiusaavat herättelyt edustavat ikätasolle tyypillistä nukkumiskäyttäytymistä. Vanhemmat tarvitsevatkin paljon tukea neuvoloilta oppiakseen ymmärtämään ja ohjaamaan lapsen unta oikein. Jos lapsi nukkuu sinänsä ikätasoisesti, ei aikuisen riittämättömän unen saannin hoito ole lapsen unikoulu vaan unen saannin turvaaminen esimerkiksi vanhempien vuorottelujärjestelyin tai ulko puolisen avun turvin. Valtaosa unen ongelmista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, mutta jos diagnostiikassa on epäselvyyttä tai herää epäily vakavammasta taustasairaudesta (esimerkiksi mielenterveyden ongelmat, narkolepsia) tai lapsen laiminlyönnistä, voidaan tarvita erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun tukea. Unihäiriöiden hoitaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja asteittain toteutettavia muutoksia perheen arjessa ja toimintatottumuksissa. Noudattamalla hyvää unenkehitystä tukevia toimintatapoja jo varhaislapsuudesta lähtien voidaan ennaltaehkäistä vanhempien väsymystä ja myöhempiä nukkumisen ongelmia. Vanhemmat tarvitsevat erityistä kannustusta ja tukea jaksaakseen ylläpitää säännöllisiä unitottumuksia myös kuormittavissa olosuhteissa. Tapausesimerkki 1: Yöherättelijän tarina 8 kk ikäinen tyttö nukkui kahdet 2 3 t mittaiset päiväunet sekä toisinaan lyhyet iltapäivän unet 30 min. Yöunille hän asettui helposti klo 19 nukkuen klo 24:ään sikeästi. Sen jälkeen hän alkoi herätellä tunnin välein, eivätkä vanhemmat saaneet häntä nukahtamaan helposti. Tyttö itki öisin pitkiä jaksoja, jopa tunninkin. Päivisin hän oli virkeä ja hyväntuulinen. 2810
7 tieteessä Lapsen unensaanti ja -tarve oli unipäiväkirjan perusteella noin 13 t/vrk. Ongelmana oli väärä vuorokausirytmi. Lähes puolet kokonaisunesta tulee päiväaikaan. Tämän ikäisellä lapsella korkeintaan 30 % kokonaisunesta saa tulla päivisin. Lapsi herättelee öisin, koska on jo nukkunut pääunijaksonsa ja on virkeä, unipainetta ei ole riittävästi ylläpitämään hyvää unirytmiä aamuyöstä. Unirytmiä tulee tasata esimerkiksi seuraavasti: päiväunet 10 12:30, sekä 14 15:30, yöunet klo Yöunijaksoa tulee myöhentää, jotta se vastaisi perheen rytmiä paremmin. Tapausesimerkki 2: Illanvirkun iltapuuhat 4-vuotias poika käy iltatoimien jälkeen unille klo 19:30, on vuoteessa levoton ja rauhaton, ja saa unen päästä kiinni klo 22, sen jälkeen nukkuu sikeästi ja herää klo 7 päiväkotiin, jossa nukkuu yhdet noin 1 tunnin mittaiset päiväunet. Päivisin ei ole havaittu univajeen oireita. Vanhemmat ovat kuormittuneita nukahtamisvaikeuksien vuoksi. Lapsen unensaanti on noin 10 t/vrk, mikä on ikään nähden niukanpuoleista. Unen saanti voi kuitenkin olla riittävä, koska univajeen oireita ei ole. Nukahtamisvaikeus johtuu liian pitkästä tarjolla olevasta uniajasta. Ensin nukkumaanmenoaikaa tulee myöhentää niin, että nukahtaminen sujuu helpommin (esim. 21:30 7:00) Lisäksi tulee suunnitella säännölliset iltatoimet ja sopia nukkumaan menemisen pelisäännöistä. Myöhemmässä vaiheessa nukkumaanmenoaikaa voidaan asteittain aikaistaa (esimerkiksi ad 20:30 7:00), ja tarvittaessa samalla vähentää päiväunia asteittain. Nukahtamisvaikeuden väistyttyä on hyvä selvittää, voiko lapsi paremmin kokonaisuniajan ollessa hieman pidempi, esimerkiksi 20:30 7:30 (noin 11 t/vrk) ja viikonloppuisin 20:30 8:30 (12 t/vrk). n English summary > in english Clinical assessment of sleep disorders in childhood. Norspan lievittää kipua tasaisesti 7 päivää ympäri vuorokauden. NOR-2012-JUL-03 Norspan 5 mikrog/t, 10 mikrog/t ja 20 mikrog/t depotlaastari Norspan on matala-annoksinen vahva opioidi. Vaikuttava aine: buprenorfiini. Käyttöaiheet: Muusta kuin syövästä johtuvan keskivaikean kivun hoito, kun riittävään kivunlievitykseen tarvitaan opioidia. Ei sovi akuutin kivun hoitoon. Annostus ja antotapa: Vähintään 18-vuotiaat: Aloitusannoksena tulee käyttää pienintä Norspan-annosta (5 mikrog/t). Potilaan aiempi opioidien käyttö, yleistila ja sairaus tulee ottaa huomioon. Hoidon aloitus- ja titrausvaiheessa potilaiden tulee käyttää lyhytvaikutteisia vara-analgeetteja tavanomaisilla suositusannoksilla tarpeen mukaan, kunnes Norspanin analgeettinen teho saavutetaan. Annosta ei tule suurentaa, ennen kuin hoitoa on jatkettu 3 päivää, jolloin maksimivaikutus on saavutettu. Annoksen suurentamiseksi laastari tulee vaihtaa suurempaan tai laastareita tulee kiinnittää eri ihoalueille, ei kuitenkaan useampaa kuin 2 laastaria samanaikaisesti. Uutta laastaria ei saa kiinnittää samalle ihoalueelle ennen kuin edellisen käytöstä on kulunut 3-4 viikkoa. Laastaria käytetään yhtäjaksoisesti 7 päivän ajan. Hoitoa ei tule jatkaa pitempään kuin on ehdottoman välttämätöntä. Vastaaiheet: Yliherkkyys buprenorfiinille tai apuaineelle. Opioidiriippuvuus tai huumevieroituksen hoito. Tilanteet, joissa hengityskeskus ja hengitystoiminta ovat vaikeasti lamaantuneet tai saattavat lamaantua vaikeasti. MAO-estäjien käyttö, myös edeltävien 2 viikon aikana. Myasthenia gravis. Delirium tremens. Varoitukset ja varotoimet: Erityistä varovaisuutta on noudatettava, jos potilaalla on epilepsia, pään vamma, sokki, tuntemattomasta syystä johtuva tajunnan tilan aleneminen, kallonsisäinen leesio, kohonnut aivopaine tai vaikea maksan vajaatoiminta. Buprenorfiinin käyttöön on liittynyt merkitsevää hengityslamaa etenkin, kun sitä on annettu laskimoon. Buprenorfiinilla on rajallista euforisoivaa vaikutusta ja se voi aiheuttaa pitkäaikaiskäytössä fyysistä riippuvuutta. Yhteisvaikutukset: MAO-estäjät (ks. Vasta-aiheet). CYP3A4-estäjät ja -indusorit ja maksan verenkiertoa mahdollisesti heikentävät lääkevalmisteet saattavat vaikuttaa buprenorfiinin farmakokinetiikkaan. Bentsodiatsepiinit ja muut keskushermoston toimintaa lamaavat aineet voivat aiheuttaa famakodynaamisia yhteisvaikutuksia. Raskaus ja imetys: Raskaudenaikainen käyttö on vasta-aiheista, eikä hedelmällisessä iässä olevien naisten tule käyttää Norspania ilman tehokasta ehkäisyä. Käyttöä imetyksen aikana tulee välttää. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Norspan vaikuttaa voimakkaasti ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset ja yleiset: päänsärky; huimaus; uneliaisuus; ummetus; suun kuivuminen; pahoinvointi; oksentelu; kutina; punoitus; kiinnityskohdan reaktiot; ruokahaluttomuus; sekavuus; masentuneisuus; unettomuus; hermostuneisuus; ahdistuneisuus; parestesiat; vasodilataatio; hengenahdistus; vatsakipu; ripuli; dyspepsia; ihottuma; hikoilu; eksanteema; väsymys; voimattomuus; kipu; turvotus; rintakipu. Harvinaisemmat, ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (VMH c ALV) 9/2012: 5 mikrog/t, 4 depotlaastaria: 30,37 ; 10 mikrog/t, 4 depotlaastaria 53,94 ; 20 mikrog/t, 4 depotlaastaria: 95,03. Korvattavuus: Peruskorvattava reseptilääke. Määräämisehto: Valmistetta saa määrätä vaikeiden kiputilojen hoitoon perehtynyt lääkäri. Huom. Lue valmisteyhteenveto ennen lääkkeen määräämistä. Lisätietoja: Mundipharma Oy. 2811
8 english summary E. Juulia Paavonen Adjunct Professor Helsinki University Central Hospital, Department of Child Psychiatry Senior Researcher National Institute for Health and Welfare, THL Outi Saarenpää-Heikkilä M.D., Ph.D., Paediatrician Tampere University Hospital, Department of Paediatrics Clinical assessment of sleep disorders in childhood. Sleep disorders in children commonly affect families everyday life. The smaller the children are, the greater the impact of sleep disorders on their parents. Knowledge of sleep structure and sleep development helps to understand the aetiology of sleep disorders and the basis for their treatment. Before starting to treat sleep disorders, sleep duration, the need for sleep and the day and night rhythm need to be assessed, the type of sleep disorder defined and predisposing factors identified. After the assessment performed in cooperation with the family, treatment should be targeted at the basic reason for the sleep disorder. 2811a
UNIKOULU OSASTOLLA B 21
UNIKOULU OSASTOLLA B 21 UNIKOULU OSASTOLLA B 21 Unenseurant alomake lapselle Nimi Täyttöohjeet * Nukkumisajat = * Herääminen yöllä / päiväunilla X nukahtaa itsekseen О nukahtaa saatuaan tutin T nukahtaa
LisätiedotUNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotOpiskelijan unipäiväkirja
LIITE 7. Opiskelijan unipäiväkirja Opiskelijan unipäiväkirja Nimi: Henkilötunnus: Ohjeet: Täyttöohjeet: nukuttu aika (myös päiväunet) vuoteeseen meno ylösnousuaika lyhyt herääminen yöllä Unen laatu: 1
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
Lisätiedot1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry
1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry Luennon sisältö 1. Lapsen unen tarve 2. Unirytmi 3. Tyypilliset uniongelmat / unihäiriöt 4.
LisätiedotPalautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Palautuminen ja unen merkitys 17.4.2018 Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Arjessa jaksaminen Kuormitus ja palautuminen tulee olla tasapainossa Pääosin tekijöihin pystyy vaikuttamaan itse Palautuminen
LisätiedotMiten vauvan unirytmi kehittyy?
Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.
Lisätiedot8 UNI JA LEPO. sivut 85-91
8 UNI JA LEPO sivut 85-91 Mene janalle oikeaan kohtaan Kuinka paljon nukuit viime yönä? Kuinka paljon nukuit la-su välisenä yönä? Minkälainen vireystilasi on juuri nyt? Oletko aamu- vai iltaihminen? ABC:
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
Lisätiedot6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet
6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet 4.9.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö Miksi vauva heräilee öisin? Vauvan yöherääminen saattaa pohjautua biologiseen mekanismiin, jolla vauva
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotLasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka
Lasten unesta ja unihäiriöistä Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka 12.9.2018 Unen kypsyminen Vastasyntyneen uni kypsyy vähitellen. Aktiivinen uni, joka assosioidaan REM-uneen Hiljainen uni eli NREM uni
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotLAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona
LAPSEN VANHEMMILLE Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona 1 TÄMÄN OHJELEHTISEN TARKOITUS: antaa ohjeita ja tukea kotona toteutettavaan uni valverytmitykseen ohjeet ovat suuntaa antavia,
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotHoivaten höyhensaarille
Näin hoidan E. Juulia Paavonen, Anu-Katriina Pesonen, Kati Heinonen, Fredrik Almqvist ja Katri Räikkönen Positiivisten rutiinien menetelmä lasten unihäiriöiden hoidossa Erilaiset unihäiriöt ovat yleisimpiä
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotVuorokausirytmin puutos. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Vuorokausirytmin puutos Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Peruskäsitteet Jakso (period), heilahduslaajuus (amplitude), vaihe
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotImeväisen uniongelmat
Imeväiset Outi Saarenpää-Heikkilä ja E. Juulia Paavonen Imeväisiässä nukahtamisvaikeudet ja yöheräily ovat tavallisia uniongelmia. Unen puutteesta kärsivät usein myös vanhemmat, joiden väsymys haittaa
LisätiedotVireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotOpaslehtinen unesta ikäihmiselle
Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotSanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO
LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
LisätiedotALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI
ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI TIETOA JA NEUVOJA LAPSEN VANHEMMILLE 0 Tampereen ensi- ja turvakoti ry PERHEKULMA PUHURI 1 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 UNIRYTMIN KEHITTYMINEN... 5 YLEISIMMÄT UNIHÄIRIÖT... 7 UNIVALVERYTMITYS...
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tabletit ovat pyöreitä, harmaansinisiä ja sokeripäällysteisiä, halkaisija n. 11 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Songha Yö/Natt tabletti, päällystetty 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää: Valerianae (Valeriana officinalis L. s.l.) rad. extr. spir.
LisätiedotItsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö
Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista
LisätiedotYläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014
Yläasteikäisten uni Julia Korpihete & Roosa Lukkala Te3 tutkimusraportti Forssan yhteislyseo 08.05.2014 Sisällysluettelo: 1. johdanto 1 2. aineisto ja menetelmät 2 3. tulokset..3 4. tulosten tarkastelu/pohdinta...13
LisätiedotNUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?
NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen
LisätiedotEikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa
Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta 4.4.2017 Kahvi-Kaisa Kiitokset materiaalista ja taustatuesta! Duodecim Käypä hoito suositus unettomuudesta 3.12.2015
Lisätiedot0-6 kk vauvan uni 23.1.2014. Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö
0-6 kk vauvan uni 23.1.2014 Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö 0-3 kk ikäisen vauvan univalverytmi Syntymän jälkeen monet vauvat ovat hyvin rauhallisia tai raukeita ja nukkuvat paljon muutaman
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotTutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi
Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset
LisätiedotOhjelma! Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum
Ohjelma 9-9.15 9.15-9.40 9.40.9.55 9.55-10.25 10.25-12.00 Tervetuloa & hankkeen taustat - Jukka Suovanen, toimitusjohtaja, Odum AlvinOne - Tekoäly on jo täällä - Johanna Varje, markkinointijohtaja, Odum
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotAnja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus
Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin
LisätiedotUNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE
UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Alle 3 kk ikäiset vauvat Vauva mullistaa synnyttyään perheen elämän. Totuttuja tapoja on hyvä miettiä ja tarvittaessa muuttaa paremmin yhteen
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat
Liite III Valmisteyhteenveto ja pakkausseloste, muutettavat kohdat Huomaa: Kansallinen viranomainen voi myöhemmin päivittää valmisteyhteenvetoihin ja pakkausselosteisiin tehtäviä muutoksia yhteistyössä
LisätiedotHerää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan
Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi
LisätiedotPerheheräämö. Maija Jalasvuori, Natalie Öhman
Perheheräämö Maija Jalasvuori, Natalie Öhman 19.1.2017 Perheheräämö Maaliskuussa 2017 aloitettu toiminta yhteistyössä leikkaussalihenkilökunnan kanssa Vauvan jatkuva ihokontakti sektion jälkeen Perheen
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX. Erä 1058350. MTnr 0000 Myyntiluvan haltija: Lääketehdas Oy, Lääkekylä, Suomi. Vnr 39 71 65. Vnr 39 71 65. tit q.s.
ESIMERKKIPAKKAUS AIVASTUX 12 2015 1058350 Käyt. viim.: 12 2015 Erä 1058350 Aivastux 10 mg 10 tabl. Vnr 04 36 79 Ibuprofen 400 mg Glycerol (85%) Sacchar Constit q.s. Käyttötarkoitus: Allergisen nuhan, allergisten
LisätiedotKokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th
Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
Lisätiedot(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:
1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotUni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja
LisätiedotHALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria
HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.
LisätiedotTästä asiasta tiedottamisesta on sovittu Euroopan lääkeviraston (EMA) ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa.
24.10.2011 Helsinki TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA HÄDENSA -PERÄPUIKOISTA Hyvä terveydenhuollon ammattilainen Terpeenijohdoksia sisältävien peräpuikkojen käyttö on vastaaiheista alle 2½-vuotialla lapsilla
LisätiedotTarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)
Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat
LisätiedotVanhemmuus ja pienten lasten unihäiriöt
Katsaus tieteessä Marjukka Pajulo lastenpsykiatrian erikoislääkäri, varhaislapsuuden psykiatrian dosentti, tutkija Turun yliopisto, lastenpsykiatria ja Finn Brain marjukka.pajulo@utu.fi Nina Pyykkönen
LisätiedotUniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa , HY. Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys
Uniongelmat- Kuinka neuvon huonosti nukkuvaa 3.9.2013, HY Rea Lagerstedt, työterv.huollon erikoislääkäri HY, Yle työterveys Alustuksessa käytettyjä lähteitä Unettomuuden Käypä hoito -suositus 2008 Työterveyslaitos,
LisätiedotCase Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit
Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)
LisätiedotHYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS
HYVÄ ARKI Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS Hyvä arki * Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä lisätä
LisätiedotVALMISTE YHT E ENVET O
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Dormiplant tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää:valerianae (Valeriana officinalis L.)
LisätiedotNimi, luokka, päivämäärä
Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotLIITE III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin
HUOM! LIITE III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen olennaisiin osiin Kansallisten viranomaisten on mahdollisesti jälkeenpäin päivitettävä valmisteyhteenvedot ja pakkausselosteet tarpeen
LisätiedotCase: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät
LisätiedotPotilasopas TREVICTA
Potilasopas TREVICTA Miten pitkävaikutteinen psykoosilääke toimii? Pitkävaikutteisella psykoosilääkkeellä saadaan vakaa veren lääkepitoisuus. Lääke vapautuu tasaisesti ja saavuttaa pitkäkestoisen vaikutuksen
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotUnihäiriöisen lapsen hoitopolku - ohjeistus Vantaan neuvolan työntekijöille
Unihäiriöisen lapsen hoitopolku - ohjeistus Vantaan neuvolan työntekijöille Heitto, Eevi 2015 Porvoo 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Porvoo Unihäiriöisen lapsen hoitopolku - ohjeistus Vantaan neuvolan työntekijöille
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotUNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!
LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotUnihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin
Unihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin SISÄLLYS Lukijalle : Uupumus unettomiin öihin 9 Unenriisto on kidutuskeino 11 Tämän kirjan sisältö 12 OSA I VASTASYNTYNYT 15 1 Vauva ei synny
LisätiedotUNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki
UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki Happonenunikirjat lähteenä 24h rytmi = sirkadiaani (circa=noin, dies=päivä) *keskeisessä asemassa uneen liittyen
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotLAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT
TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotRaisa Aine: Carital Optima erikoispatjan toimivuus erittäin korkean riskin ja kivuliaan potilaan hoidossa
Raisa Aine: Carital Optima erikoispatjan toimivuus erittäin korkean riskin ja kivuliaan potilaan hoidossa Tapausselostus Kemiläisperheen 17 vuotias tytär (SK) putosi ponin selästä vuonna 2006. SK on nyt
LisätiedotUni ja sydän; sykevariaatio ja uni
Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18
LisätiedotUNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE
UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE HYVÄN UNEN POLULLA Leikki-ikäisen lapsen unen tarve Leikki-ikäisen lapsen unen tarve on noin 10 13 tuntia vuorokaudessa. Unen tarve on kuitenkin yksilöllistä.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (6) 521 V Sj / Vt Sari Näreen ym. aloite yläaste- ja lukioikäisten kouluunmenoajan kohtuullistamisesta päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto
LisätiedotNykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset
Mitä lapselle kuuluu? Nykyajan unettomat ja päivisin väsyneet lapset Outi Saarenpää-Heikkilä Lasten ja nuorten unenpuute ja päiväväsymys ovat olleet viime vuosina paljon esillä. Syitä on pohdittu ja erilaisia
Lisätiedot