Kimmo Alajoutsijärvi Puhe , Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Transkriptio

1 Kimmo Alajoutsijärvi Puhe , Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason businesskoulun! Ilman huipputason kansainvälistä liiketoimintaosaamista Oulu ja koko Pohjois-Suomi taantuu. Liiketoimintaosaamisen kehittämisessä koko Pohjois-Suomen eli tuhannen asukkaan omalla kauppakorkeakoululla, Oulun yliopiston Taloustieteiden tiedekunnalla eli Oulu Business Schoolilla on hyvin keskeinen asema. Tiedekunnan toimintaa ja päätöksiä ohjaavana periaatteena on jo useita vuosia ollut pyrkimys kansainvälisesti arvostetuksi kauppakorkeakouluksi. Aiomme nostaa Oulu Business Schoolin kansainvälisen tason kauppakorkeakouluksi viidessä vuodessa. Tässä työssä Martti Ahtisaari Instituutille on varattu keskeisin rooli. Oulu Business School ja Martti Ahtisaari Instituutti ovat myös niitä yliopiston yksiköitä, jotka auttavat Oulun yliopistoa kokonaisuutena uuteen nousuun. --- Taloustieteiden tiedekunta eli Oulu Business School on nykyään yli 100 opettajan ja tutkijan, ja noin 1400 opiskelijan kauppakorkeakoulu. Ainoa koko Pohjois-Suomen alueella. Tiedekunnassamme aloittaa vuosittain lähes 200 lukiosta tullutta nuorta, tavoitteenaan kauppatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. Lisäksi ovi aukeaa noin 60 korkeakoulututkinnon jo suorittaneelle. He suorittavat pelkän kaksivuotisen KTMtutkinnon ja erikoistuvat johonkin kauppatieteiden osa-alueeseen. Tämä kokeneempi opiskelijajoukko koostuu diplomi-insinööreistä, juristeista, tradenomeista, humanisteista, onpa joukossa joku tohtorikin. Tiedekuntamme tohtorikoulutuksessa on parhaillaan myös 40 aktiivista jatko-opiskelijaa.

2 Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi Martti Ahtisaari Instituutissa on kolme englanninkielistä kansainvälistä maisteriohjelmaa ja Full Time MBA, joissa aloittaa yli 40 uutta, kansainvälistä opiskelijaa vuosittain. Kesällä 2009 yliopiston edellinen hallitus päätti lopulta siirtää myös emba-ohjelman Oulu Business Schooliin, mikä teki mahdolliseksi kansainvälisen akkreditoinnin, josta vähän tuonnempana lisää. Ohjelman kehitystyö ja kansainvälistäminen on jo hyvässä vauhdissa. Instituutin lukukausimaksulliset MBA ja emba-ohjelmat sekä muodostavat tulevina vuosina vahvan, kansainvälisen Executive Education kokonaisuuden, joka on tärkeä osa Martti Ahtisaari Instituutin toimintaa. Instituuttimme koulutustarjonta laajenee edelleen lähivuosina, kun aloitamme kansainvälisen tohtorikoulutusohjelman. Mutta jo nyt voimme aidosti puhua Oulu Business Schoolista täyden palvelun kauppakorkeakouluna ja aitona Pohjois- Suomen liikkeenjohdon kohtaamispaikkana. --- Mitä meidän pitää tehdä, että kehitymme suhteellisen lyhyessä ajassa huipputason kauppakorkeakouluksi? Aivan aluksi on tarpeen tarkastella alaan vaikuttavia trendejä. Nostan tässä yhteydessä esille kolme makrovoimaa kehittyvien talouksien merkityksen kasvun, kauppakorkeakoulujen globaalin kilpailun ja lopuksi vielä finanssikriisin. Ensinnäkin painopiste liikkeenjohdon koulutuksessa ja tutkimuksessa on siirtymässä anglosaksisesta englantia puhuvasta maailmasta Aasiaan ja kehittyviin talouksiin. Ei niin, että bisneskoulutus ja tutkimus vähenisi Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, vaan siten että kasvu ja kehitys sekä määrällinen että laadullinen - tapahtuu ennen kaikkea Kiinassa ja Intiassa. Esimerkiksi Kiinassa valmistuu eräiden arvioiden mukaan MBA:ta vuosittain. Kuvaavaa on se, että kahdessa meidän läheisimmässä kiinalaisessa yhteistyöyliopistossa on moninkertaisesti enemmän kauppatieteilijöitä kuin kaikissa Suomen kauppatieteellisissä yksiköissä yhteensä. Kaiken kaikkiaan tämä kehitystrendi tarkoittaa, että meidän on hankittava perinteisten pohjoisamerikkalaisten ja länsieurooppalaisten yhteistyökumppaneiden rinnalle yhä enemmän yhteistyökumppaneita kehittyvistä talouksista ja erityisesti Aasiassa.

3 Uutinen ei ole myöskään se, että kauppakorkeakoulujen globaali kilpailu kiristyy vielä jatkossakin. Maailmassa on jo nyt noin businesskoulua, jotka kilpailevat globaalisti arvostuksesta, opiskelijoista, tiedejulkaisuista ja rahoituksesta. Oulu Business School on saavuttanut tietyillä tutkimusaloilla maailman huipun, mutta kokonaisuutena ja kouluna meillä on vielä paljon kehitettävää. Tavoitteemme on päästä aluksi 500 arvostetuimman kauppakorkeakoulun joukkoon maailmassa ja myöhemmin 100 ensimmäisen ranking-listalle. --- Kauppakorkeakoulujen kilpailussa keskeisiä ovat kansainväliset akkreditoinnit, jotka ovat kauppakorkeakoulujen laatutakeita. Itse asiassa akkreditoinnit ovat melkein yhtä vanhoja kuin vanhimmat kauppakorkeakoulut, sillä ensimmäinen tätä varten perustettu organisaatio, the American Association of Collegiate Schools of Business, syntyi jo vuonna Kuitenkin akkreditoinneista on tullut välttämättömiä viimeisen vuosikymmenen aikana, koska liikkeenjohdon koulutus on kansainvälistynyt, kasvanut ja monimuotoistunut. Akkreditointi tarkoittaa käytännössä sitä, että akkreditointiorganisaatio takaa, että businesskoulu täyttää hyvin laajan kriteeristön huippukauppakorkeakoulun vaatimuksia. Yliopistoihmisille on hyvä tässä yhteydessä todeta, että akkreditointi on paljon vaativampi kuin esimerkiksi Suomen Akatemian tai Opetusministeriön auditoinnit tai RAE-harjoitukset. Huomion keskipisteenä on opiskelijoille tuotettu kansainvälisen liikkeenjohdon oppimiskokemus, joka täytyy olla sopiva sekoitus huipputiedettä, kansainvälisyyttä ja liikeelämän käytäntöjä. Akkreditointiin ei siis esimerkiksi pelkästään riitä se, että olemme joillakin tutkimusalueilla maailman huipulla. Akkreditointi tarkastetaan muutaman vuoden välein ja sen voi myös menettää kuten kävi valitettavasti Umeå Business Schoolille tämän vuoden alussa. Akkreditoinnin tarkoitus on nostaa akkreditoitujen instituutioiden ja niistä valmistuneiden alumnien statusta suhteessa akkreditoimattomiin. Akkreditointi erottaa myös sisäpiiriläiset ulkopuolisista esimerkiksi opiskelija- ja opettajavaihdossa. Viime keväänä pyrimme eurooppalaiseen EQUIS-arviointiprosessiin, mutta valitettavasti jäimme niukasti hakukelpoisuusrajan alle. Meitä kannustettiin erityisesti vielä kehittämään henkilöstön kansainvälisyyttä, tohtori-tutkinnon suorittaneiden suhteellista määrää sekä

4 executive-koulutusta. Olemme jo nyt edistyneet näissä asioissa ja tarkoituksemme onkin tänä vuonna hakea AACSB-akkreditointiprosessiin. Tietyllä tavalla akkreditoinnissa on kyse muna ja kana -ongelmasta. Jos emme pysty tuottamaan riittävän kansainvälistä liikkeenjohtamisen oppimiskokemusta, emme saa akkreditointia. Toisaalta jos meillä ei ole akkreditointia, emme pysty tuottamaan riittävän kansainvälistä liikkeenjohtamisen oppimiskokemusta. Toisin sanoen ilman akkreditointia on vaikea olla vetovoimainen kansainvälisillä liikkeenjohdon koulutusmarkkinoilla sekä opiskelijoille että opettajille ja tutkijoille. Tästä noidan kehästä meidän on riuhtaistava itsemme ulos ja tässä tehtävässä Martti Ahtisaari Instituutilla on keskeinen rooli Herra Presidentti, arvoisa seminaariväki. Olen varma, että nyt kesken oleva finanssikriisi vaikuttaa vielä syvästi valveutuneiden kauppakorkeakoulujen opetuksen ja tutkimuksen sisältöihin ja muotoihin. Maailman kauppakorkeakoulut eivät ole vielä kokeneet sitä arvosteluryöppyä, joka seuraa siitä kun finanssikriisiin syyllisiä aletaan hakea. Tällöin kritiikin kohteena ovat erityisesti kauppakorkeakoulujen tuottamien liikkeenjohtajien ahneus ja näköalattomuus, taloustieteen teorioihin perustuvat onnettomat johdon palkitsemisjärjestelmäsovellutukset sekä kykenemättömyys ennustaa tai ratkaista finanssikriisiä. Ottamatta kantaa siihen, kuinka ansaittua edellä kuvattu arvostelu on, kritiikin seurauksena valveutuneet kauppakorkeakoulut uudistuvat. Uskon, että finanssikriisin jälkeisessä ylimmän tason kaupallisessa koulutuksessa avainpainotuksia ovat vastuullisuus ja taloushistorian uudenlainen tuleminen sekä opetukseen että tutkimukseen. Terve järki, aito kyseenalaistaminen ja vastuullisuus täytyy olla kaiken akateemisen liikkeenjohtamisen opetuksen ja tutkimuksen lähtökohta. Kauppakorkeakouluista valmistuu liikkeenjohtajien eliitti ja kauppakorkeakoulut jatkokouluttavat jo toimivaa yritysjohtoa. Nämä liikkeenjohtajat ovat vastuussa ihmiskohtaloista ja isoista omaisuuksista. Kyse ei ole mistään pelistä tai nopeasta rikastumisesta, vaan yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeän ammattikunnan osaamisesta ja moraalista. Kauppakorkeakoulut eivät voi

5 olla tyytyväisiä ahneisiin ja holtittomiin oman edun tavoittelijoihin, joita varsinkin Wallstreet-tyyppisissä tehtävissä on toiminut. Kauppakorkeakoulujen on jatkossa kyettävä varmistamaan myös liikkeenjohtajien korkea eettinen taso. Kauppakorkeakouluissa on opetettu ja tutkittu aivan liian vähän taloushistoriaa. Jossain määrin tämä juontaa taloustieteilijöiden niin sanotusta fysiikka-kateudesta. Usko matemaattisiin malleihin on vienyt huomiota pois historiallisista analyyseistä. Uskon, että valveutuneet kauppakorkeakoulut satsaavat jatkossa taloushistorian opetukseen ja tutkimukseen, sillä sen tuntemus tuo sekä opettajille että opiskelijoille välttämätöntä perspektiiviä esimerkiksi kupliin ja kriiseihin Oulun yliopisto elää nyt vaikeita aikoja, mutta samalla se on uusien mahdollisuuksien edessä. Vuoden alusta käyttöön otettu yliopistojen uusi hallintomalli mahdollistaa aidon uudistumisen. Tässä uudistumisessa Oulu Business School ja Martti Ahtisaari Instituutti haluavat olla keskiössä. Olemme varmasti erinomainen investointikohde sekä yliopistolle että liike-elämälle. Jotta voimme kehittyä kovan kansainvälisen tason kauppakorkeakouluksi, meidän onnistuttava kansainvälisillä liikkeenjohtamisen opiskelija- ja tutkijamarkkinoilla. Ensinnäkin meidän kyettävä nostamaan ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Tähän meillä on hyvät lähtökohdat, sillä olemme jo nyt olleet ulkomaisille opiskelijoille ylivoimaisesti suosituin hakukohde Oulun yliopistossa. Koko suomalaisen kauppatieteen alan koulutusvientiä ja koko samalla liikkeenjohdon koulutuksen kehittämistä on vaikeuttanut Suomen takaperoinen lainsäädäntö sekä opiskelijajärjestöjen kielteinen kanta ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuihin. Nämä esteet ovat kuitenkin vähitellen murtumassa ja meidän täytyy olla heti valmiina kun rekrytointimarkkinat näiltä osin laajenevat. On selvää, että meidän pitää onnistua hankkimaan myös koko Pohjois-Suomen liike-elämän tuki. Tällä en tarkoita pelkästään lahjoituksia, yhteisiä tutkimushankkeita tai embakoulutusta, vaan tarvitsemme myös tiivistä yhteistyötä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä. Tässä yhteydessä haluan myös vedota paikalla oleviin yritysjohtajiin, ulkomaalaisten opiskelijoiden kesätyö- ja harjoittelupaikkojen suhteen. Ottakaa ihmeessä

6 myös meidän kv-opiskeijoita töihin, sillä he ovat oivallinen kansainvälinen rekrytointipohja! He ovat myös erinomainen tapa kansainvälistää yritystä. Nythän pohjoissuomalaisissa yrityksissä on aivan liian vähän ulkomaalaisia asiantuntija- ja päällikkötason tehtävissä. Lähivuosina meidän on pystyttävä myös rekrytoimaan noin 10 mieluiten ulkomaista tohtoritason tutkijaopettajaa. Vain tätä kautta voimme taata aidosti kansainvälisen oppimiskokemuksen eri opiskelijaryhmillemme. Tähän tietenkin tarvitsemme resursseja, mutta jatkuvasti parantuvat tuloksemme tutkintokoulutuksessa, tutkimuksessa ja täydentävän rahoituksen hankkimisessa, antavat uskoa onnistumiseemme. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat, kiitän Taloustieteiden tiedekunnan puolesta kaikkia teitä myönteisestä suhtautumisesta ja tuestanne Pohjois-Suomen taloustieteiden koulutukselle ja tutkimukselle.