KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, , VM / Vero-osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, 13.9.2010, VM / Vero-osasto"

Transkriptio

1 KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, , VM / Vero-osasto Sisällys Kotitalousvähennyksen määräytymisperusteet Vähennykseen oikeuttava työ Työn tekemispaikka Vähennyksen saa vain luonnollinen henkilö Tukien vaikutus vähennykseen Vähennyksen perusteena olevat työkustannukset Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen Valtaosa vähennyksestä käytetään remontteihin Vähennysten käyttö yhteydessä kotitalouden tulotasoon Verotuki kaikille sama Sosioekonominen asema yhteydessä vähennyksen käyttöön Alueellisia eroja käytössä Vuodelta 2009 kerättyä ennakkotietoa Kotitalousvähennyksen vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia Kriittisempiä arvioita kotitalousvähennyksestä Soveltaminen muissa maissa Teoreettisia perusteluja Kotitaloustyö Remontointityö LIITE 1 Kotitalousvähennys verotuksessa, muutokset vuodesta 1997 lähtien KOTITALOUSVÄHENNYKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (Lähde: Verohallinto) Kotona teetetyn työn kustannukset saa osittain vähentää veroista. Vähentää saa 30 % maksetusta palkasta ja palkan sivukulut, jos työn tekee palkattu työntekijä. Jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä taikka yleishyödyllinen yhteisö, vähennys on 60 % laskussa olevasta työn osuudesta, työkorvauksesta. Työkorvauksella tarkoitetaan ennakkoperintälaissa yrittäjälle, yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle työn tekemisestä maksettua korvausta, joka ei ole luonteeltaan palkkaa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Se ei ole kotitalouskohtainen, joten esimerkiksi puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia. Vuodesta 2009 alkaen vähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa. Vähennettävien kustannusten omavastuu vuodessa on 100 euroa. Vähennys tehdään verovelvollisen veroista, jolloin vähennyksestä saatava hyöty on suoraan verrannollinen vähennyksen määrään. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomaisuus -vaatimus koskee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota normaalisti tehdään kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Kotitalousvähennyksen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa ja torjua harmaata taloutta. VÄHENNYKSEEN OIKEUTTAVA TYÖ Kotitaloustyö Hoiva- ja hoitotyö 1

2 Arvonlisäverosta vapaista terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista ei saa vähennystä Sosiaalihuoltopalvelut Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö Asuntoon välittömästi ennen sisään muuttoa tehty remontti Huoltotyöt Piha-alueen kunnostus, vesijohdot, viemäröinti ja sähköistys omakotitalossa Piha-alueelle rakennettavat kattamattomat rakennelmat omakotitalossa Lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Uudisrakentaminen ja siihen verrattava työ ei oikeuta vähennykseen Kodin koneiden ja laitteiden korjaus- ja asennustyö ei yleensä oikeuta vähennykseen Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja kunnossapitotyö oikeuttaa vähennykseen TYÖN TEKEMISPAIKKA Vähennykseen oikeuttaa vain kotona tehty työ Mikä kuluu asuntoon Asuminen yhtymän tai kuolinpesän asunnossa Yksityinen palvelutalo Yhteiskäytössä oleva vapaa-ajan asunto VÄHENNYKSEN SAA VAIN LUONNOLLINEN HENKILÖ Asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukainen kunnossapitovastuun jako Yhtiökokouksen päätökseen perustuvat kunnossapitotyöt Osakkaan teettämät lisätyöt yhtiön teettämän remontin yhteydessä Asunto-osakeyhtiölain 77 :n mukainen osakkaan teettämä muutostyö TUKIEN VAIKUTUS VÄHENNYKSEEN Kotitalouksien saamat korjausavustukset valtion tai muun julkisyhteisön varoista Asunto-osakeyhtiön saamat avustukset VÄHENNYKSEN PERUSTEENA OLEVAT TYÖKUSTANNUKSET Vähennys yritykselle ja yrittäjälle maksetusta työkorvauksesta Palkka Palkkaan liittyvät sivukulut Au pair-työntekijän palkka Ulkomailla maksettu palkka Kotitalouksien työnantajarinki Rajoitetusti verovelvollinen yritys tai yrittäjä Yleishyödyllisen yhdistyksen tekemä kotitaloustyö KOTITALOUSVÄHENNYKSEN HYÖDYNTÄMINEN Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on lisääntynyt koko vähennyksen voimassaoloajan. Kotitalousvähennys oli kokeiluluontoisesti voimassa Nykyisin sovellettava verotukimalli on ollut voimassa vuoden 2001 alusta. Sekä vähennyksen enimmäismäärää että sovellusaluetta on kasvatettu vähitellen (Liitteessä 1 lainsäädännön muutokset). Viimeksi vuonna 2009 kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan tietoliikenneyhteyksiin liittyviä huoltotöitä ja enimmäismäärää korotettiin euroon. Samalla vähennyksen sisällä olleet soveltamisalaa koskeneet rajat remontti- ja hoitotyön väliltä poistettiin. Verovuoden 2009 valmistuneiden tietojen mukaan kotitalousvähennyksenä myönnetyn verotuen määrä nousi 80 prosentilla noin 391 miljoonaan euroon. Vähennystä oli myönnetty yhteensä 2

3 henkilölle, mikä on noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös keskimääräinen vähennys saajaa kohti nousi vajaalla 400 eurolla ja oli euroa/vähennyksen saaja. Alla olevassa taulukossa 1 ja kuviossa 1 on vuosittaista tietoa kotitalousvähennyksen tuottamasta rahamääräisestä veroedusta ja käyttäjämääristä sekä niiden kehityksestä koko maan tasolla (Lähde: Verohallitus, 2010). Etuuden hyödyntäminen on kasvanut tasaisesti vuosittain, mutta suurimmat muutokset ovat aiheutuneet kulloinkin lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista. Verovuonna 2003, 2006 ja 2009 vähennyksen enimmäismäärää korotettiin ja vuosina 2003 ja 2005 vähennyksen osuutta kasvatettiin. Soveltamisalaa laajennettiin Viimeksi mainittu laajennus kasvatti kotitalousvähennyksenä myönnetyn verotuen määrää lähes 80 prosentilla. Taulukko 1. Kotitalousvähennyksen kokonaismäärä ja muutos sekä kotitalousvähennystä saaneiden lukumäärä henkilötasolla ja sen muutos vuosina Lähde: Verohallitus, Vuosi Kotitalousvähennys, tuhatta Muutos edellisvuodesta % Vähennyksen saaneiden lukumäärä Muutos edellisvuodesta % Vähennys keskimäärin / saaja % ,9 % % ,3 % % ,4 % % ,2 % % ,1 % % ,3 % % % % % 1083 Kuvio 1. Kotitalousvähennystä saaneiden määrän kehitys (saajien lukumäärä) ja kotitalousvähennyksen rahamääräinen (tuhatta euroa) kehitys vuodesta Lähde: Verohallitus, Vähennys, Saajia Valtaosa vähennyksestä käytetään remontteihin Perttu Melkas (2008) tutki kotitalousvähennyksen hyödyntämistä Kulutustutkimusta varten kerätyillä haastattelutiedoilla. Kotitalousvähennystä hyödynsi aineiston mukaan 8,5 prosenttia kotitalouksista vuonna Valtaosa vähennyksistä vuonna 2007 kuten aiempinakin vuosina on käytetty remontti- ja rakennustöihin. Tehdyistä vähennyksistä 76 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöhön (n euroa), vajaat 20 prosenttia kotitaloustöihin ja hoitoon tai henkilökohtaiseen apuun vähennystä käytettiin vain neljä prosenttia. 3

4 Vähennysten käyttö yhteydessä kotitalouden tulotasoon Eniten kotitalousvähennystä käyttivät kaikkein hyvätuloisimmat kotitaloudet. Kotitalouksista suurituloisin kymmenys käytti muita tulokymmenyksiä selkeästi enemmän ja muita useammin vähennystä hyväkseen. Yli neljännes ylimpään desiiliin kuuluvista kotitalouksista hyödynsi vähennystä, ja vähennyksen kokonaismäärästä noin puolet kohdistui juuri ylimpään tulodesiiliin vuonna Keskituloisista kotitalouksista puolestaan lähes joka kymmenes käytti vähennystä ja pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista vain joka sadas. Kuvioissa 2 ja 3 kuvataan kotitalousvähennyksen käyttöä eri tulodesiileihin kuuluvissa kotitalouksissa. Kuvio 2. Kotitalousvähennyksen käyttö vuonna 2006 tuloryhmittäin, käyttäjien osuus (%) tulodesiiliin kuuluvista kotitalouksista. Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus, Perttu Melkas. Kotitaloustyöhön kohdennettua vähennystä käytettiin hyvätuloisimmassa kymmenyksessä noin seitsenkertaisesti keskituloisiin kotitalouksiin verrattuna. Kuten kuviosta 3 näkyy, on kotitaloustyöhön kohdistetun vähennyksen osuus merkittävä ainoastaan ylimmän tulodesiilin kotitalouksissa. Remonttiötistä tehtävien vähennysten osalta tuloryhmien väliset erot ovat selvästi pienemmät. Vähennyksen käyttö yleistyy viidennestä desiilistä alkaen ja kasvaa voimakkaasti kahdessa ylimmässä. Suurituloisimman tulokymmenyksen kotitaloudet käyttävät vähennystä 2-3 kertaa useammin kuin keskituloiset kotitaloudet. Kuvio 3. Kotitalousvähennystä käyttäneet tuloryhmittäin ja lajiteltuna kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin remontti- ja kotitaloustöihin. Lähde: Tilastokeskus, Perttu Melkas. Verotuki kaikille sama Verotuen suuruus ei ole riippuvainen verovelvollisen rajaveroasteesta, toisin kuin tuloista tehtävissä vähennyksissä, vaan se on kaikille edunsaajille yhtä suuri kuin vähennys jos maksettavien verojen määrä on vähintään vähennyksen suuruinen. Täysimääräinen kotitalousvähennys alentaa pienituloisten tuloveroa useilla prosenttiyksiköillä ja vastaavasti suurituloisilla vähemmän. Toisaalta kotitalouden käytettävissä olevat tulot määräävät sen, voidaanko ylipäätään palveluja ostaa. 4

5 Sosioekonominen asema yhteydessä vähennyksen käyttöön Ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjätaloudet käyttävät kotitalousvähennystä kaksi tai kolme kertaa runsaammin kuin muut ansiotyöhön osallistuvat taloudet. Vähennyksen käyttö on yhteydessä talouksien kulutusmenoihin. Em. kotitaloustyyppien kulutusmenot ovat noin neljännekset suuremmat kuin alempien toimihenkilöiden, maatalousyrittäjien ja työntekijöiden kotitalouksissa. Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteluna kotitalousvähennystä käyttivät eniten kahden huoltajan lapsiperheet. Myös eläkeläistaloudet käyttävät kotitalousvähennystä aktiivisesti hyväkseen. Nämä kotitaloudet ostavat muita kotitaloustyyppejä enemmän juuri hoito- ja kotitaloustyötä. Myös yksinhuoltajataloudet käyttävät tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kotitalousvähennystä, vaikka heillä pääosa vähennyksistä kohdistuu remontteihin. Muut ammatissa toimimattomat kotitaloudet eivät kotitalousvähennystä käytä, mikä on ymmärrettävää jos veroja ei ole maksettavana, silloin ei myöskään pääse hyödyntämään verosta tehtäviä vähennyksiä (syrjäytymisvaikutus). Alueellisia eroja käytössä Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen vaihtelee alueellisesti. Eniten kotitalousvähennystä käytetään ruotsinkielisillä alueilla (mm. Ahvenanmaalla). Suurin keskimääräinen vähennys saajaa koti oli vuonna 2007 Föglössä (1 167 / vähennyksen saaja). Myös Kauniaisissa, Kökarissa ja Sottungassa keskimääräinen vähennys saajaa kohti oli vähintään tuhat euroa. Keskimäärin vähennystä käytetään enemmän Länsi- Suomessa kuin muualla. Alueelliset erot voivat johtua palvelujen tarjonnasta ja kuten edellä jo todettiin palveluja ostavien taloudellisesta asemasta. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa käyttö on yleisempää kuin pienissä kunnissa. Myös kaupunkien sisällä on havaittavissa suuriakin eroja vähennyksen käytössä. Vähennystä käytetään ahkerimmin vauraimmilla asuinalueilla, esim. Espoon Westendissä ja Helsingin Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa joka viides verovelvollinen hyödyntää kotitalousvähennystä Sen sijaan Helsingin Jokomäessä tai Espoon Otaniemessä asuvista vain joka sadas käyttää vähennystä hyväkseen. Toisaalta myös Savonlinnassa ja Kylmäkosken Sotkiassa käytetään vähennystä yhtä ahkerasti kuin Espoon ja Helsingin vauraimmilla asuinalueilla. Vuodelta 2009 kerättyä ennakkotietoa Vuodelta 2009 (Lähde: Verohallinto) saatujen ennakkotietojen mukaan lähes 60 prosenttia kotitalousvähennyksestä kohdistui yli euroa vuodessa ansaitseville (kuvio 4). Tuloryhmien jaottelu pitäisi kuitenkin tehdä vastaamaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaista desiilijakoa, jotta aikasarjat olisivat vertailukelpoisia. Eri sosioekonomisista ryhmistä eniten verovähennystä hyödynsivät palkansaajat, joiden osuus koko myönnetystä oli 62 prosenttia, toiseksi eniten vähennystä hyödynsivät eläkeläiset, joille kohdentui noin 20 prosenttia vähennyksen kokonaismäärästä. Muille ryhmille tuki kohdentui siten, että maatalouden harjoittajille kohdentui noin 8 ja muille elinkeinonharjoittajille noin 5 prosenttia (ryhmälle muut 5%). Kuvio 4. Kotitalousvähennystä Verohallinnon ennakkotietojen mukaan käyttäneet vuonna Lähde: Verohallinto. 5

6 Osuus koko vähennyksen määrästä eri tuloluokissa vuonna ,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % KOTITALOUSVÄHENNYKSEN VAIKUTUKSISTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Kari Niilola et al. (2006) ovat tehneet tutkimuksen kotitalousvähennyksen merkityksestä palvelumarkkinoiden ja työllisyyden kehitykseen. He pitävät kotitalousvähennysjärjestelmää kustannustehokkaana keinona uusien työpaikkojen luomiseksi. Kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat itsensä takaisin ja syntyvä palvelukysynnän lisääntyminen aktivoi talouden toimintaa. Pimeän työn osuus vähenee siinä määrin, että tutkijat arvioivat ainakin neljänneksen annetusta verohyvityksestä palautuvan julkiseen talouteen. Järjestelmä tehostaa yhteiskunnallista työnjakoa palveluita ostavien kotitalouksien käyttäessä enemmän aikaa omaan ansiotyöhönsä ja toisaalta vähentäen palkattoman työn osuutta (vapaa-aikaa lisääntyy). Tämän seurauksena myös naisten työmarkkina-asema paranee. Tutkijat toteavat että, kotitalousvähennyksen merkittävänä ja pysyvänä kokonaisvaikutuksena ja lisäarvona voidaan pitää myös sitä, että se on aktivoinut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen miljoonien eurojen verran sekä ainakin siivouspalvelujen osalta käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat. KRIITTISEMPIÄ ARVIOITA KOTITALOUSVÄHENNYKSESTÄ Roope Uusitalo (2005) esitti varauksia Niilolan et al. (2006) tutkimuksessa esitettyihin kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksiin. Kritiikkiä herätti ensinnäkin se, että Niilolan et al. tutkimus tehtiin kyselytutkimuksen pohjalta ja haastattelutietoina ilmoitetut kotitalouspalveluihin käytetyt rahamäärät poikkesivat merkittävästi verottajan keräämistä rekisteritiedoista. Toiseksi se, että tutkimuksessa käytetty metodi työllisyysvaikutusten arviointiin ei ole validi. Työllisyysvaikutusten arvio tutkimuksessa saatiin jakamalla palveluiden ostoon käytetty rahamäärä kannattavan liiketoiminnan rajana olevalla myynnillä per työntekijä. Uusitalon mukaan ilman tietoa palvelujen hintojen tai alan työllisyyden muutoksista ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä arviota työllisyyden paranemisesta vähennyksen vaikutuksesta. Yli 85 prosenttia kotitalouksien hyödyntämästä kotitalousvähennyksestä käytetään remontointeihin. Koska rakennusalalla vallitsee työvoimapula, on realistista odottaa, että kysynnän lisääntyminen kasvattaa pääasiassa remontointipalvelujen hintaa eikä niinkään kasvata työllisyyttä. Marja Tuovisen (2007) kotitalousvähennyksen käyttöä koskenut selvitys esitti suosituksia, joilla kotitalousvähennys saataisiin paremmin vastaamaan sen alkuperäisiä tavoitteita. Jos kotitalousvähennyksen tavoitteena on tukea heikosti tuottavan työn kysyntää ja työllistymistä, tulisi vähennys rajata siten, että vähennys koskisi vain asiakasta, joka itse palkkaa työntekijän (nk. palkkamalli). Ongelmana viime vuosina on ollut, että pysyvästä rakennusalan työvoimasta on monilla alueilla pulaa eivätkä vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät ole pienipalkkaisia. Rajoittamalla verotuki palkkamalliin, työn kysyntä kohdistuisi osittain työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin tai työttömiin, jotka eivät asuinpaikan, iän tai muun rajoittavan tekijän 6

7 takia ole täysin kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Myös siivouspalveluissa työvoiman rekrytointiongelmat ovat pahenemassa ja rajoittamassa alan kasvua. Tuovisen mukaan tässä tilanteessa ei verotukea nostamalla kannattaisi lisätä kysynnän kasvua entisestään. Tuovisen mukaan kotitalousvähennyksellä katetaan laskennallisesti noin henkilötyövuoden työpanos. Työpaikoista noin 80 prosenttia olisi asuntojen korjauksessa ja kunnostuksessa. Vaikka kotitalousvähennys on luonut alalle uusia työpaikkoja, sen työllisyysvaikutuksia koko talouden tasolla on vaikea arvioida puutteellisten tilasto- ja muiden seurantatietojen takia. Kokoaniskuvan saamiseksi pitäisi arvioissa ottaa huomioon välittömien vaikutusten lisäksi kotityöpalvelujen verotuen ja kysynnän kasvun välillisiä vaikutuksia muilla sektoreilla. Kotitalousvähennyksen kokonaistaloudelliset, työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat vaikutukset riippuvat lähinnä työmarkkinoiden tilasta. Jos työvoima on vajaakäytössä ja sitä on saatavilla mm. työttömistä, vajaatyöllisistä ja pimeästi työskentelevistä, vähennystä kannattaa laajentaa. Jos alalla sen sijaan on työvoiman saatavuusongelmia eikä palvelujen kysynnän kasvuun pystytä vastaamaan, osa verotuesta menee palvelujen hintojen nousuun. Alkuvaiheen edulliset työllisyysvaikutukset ovat jo toteutuneet, kun kotipalvelutyö on vakiintunut yritystoiminnaksi ja harmaan työn osuus on vähentynyt. Nykyistä suuremmallakaan tuella ei enää saada aikaan samoja vaikutuksia kuin vuosikymmenen alkupuoliskolla Tuovisen selvityksen mukaan. SOVELTAMINEN MUISSA MAISSA Muista Euroopan maista ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa on sovellettu kotitalousvähennystä. Perusteluina on esitetty, että korkea verokiila veronalaisen ja verottamattoman työn välillä estää tai hidastaa palvelujen kysynnän voimistumista. Tämä näkyy siinä, että kotitalouksissa itse tehty ja pimeänä teetetty työ estävät tiettyjen palvelutoimialojen veronalaisen ja markkinaehtoisen toiminnan. Keinoina tiettyjen rajattujen palveluelinkeinojen tukemisessa on käytetty verohyvitystä tai verovähennystä, yrityssubventioita tai palveluseteleitä, joilla on haluttu edistää markkinaehtoisen palvelutuotannon kysyntää ja tarjontaa. Näillä toimilla on tavoiteltu edellä mainittujen päämäärien lisäksi myös matalatuottoisen työvoiman työllistymistä sekä pimeänä tehdyn työn saattamista veronalaiseksi. Ruotsissa otettiin käyttöön kotitalousvähennys läheisesti kotitaloustyötä korvaaville palveluille, RUTavdraget (rengöring, underhåll och tvätt), vuonna Vuoden 2008 lopulla laajennettiin verotuki koskemaan myös korjausrakentamista, ROT-avdraget (reparationer och underhåll, ombyggnad och tillbyggnad). Verohyvitys (skattereduktion) on 50 prosenttia työkorvauksesta ja enintään kruunua vuodessa henkilöä kohti. Verotukien perusteluina hallitus tavoittelee työn tarjonnan kasvua sekä pimeänä tehdyn työn vähenemistä. Perustelu estää muiden palvelualojen vaatimukset verotuen soveltamisen laajentamisesta. Samoin kuin meillä Suomessa, tukien työllisyysvaikutuksista on hyvin niukalti näyttöä muissakaan maissa. Tanskassa hallitus lakkautti järjestelmän, koska vähennyksen avulla luodut työpaikat tulivat liian kalliiksi. Ruotsissa ei kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia ole vielä arvioitu reformin toteuttamisen jälkeen. Etukäteisarviointien perusteella kotitalouspalveluihin suunnattu verotuki tuottaisi noin uutta työpaikkaa Öbergin (2007) selvityksen mukaan. Lisäksi selvityksen mukaan veroetu maksaisi itse itsensä samalla kun verotulot kasvavat ja tulonsiirtomenojen määrä pienenee. Jos työllisyys kasvaisi arvioitua enemmän, valtio hyötyisi vähennyksen käyttöönotosta, jos taas vähemmän, niin valtio menettäisi. Reformin oltua voimassa kolme vuotta, Öberg (2010) edelleen arvioi, että reformi on todella pystynyt luomaan työllisyyttä ilman kustannuksia. Vähennysten suosio Ruotsissa kasvaa vuosi vuodelta. RUTvähennyksen käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja on tuplaantunut vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta työpaikkojen luomista tärkeämpi verovähennysten motivoija saattaa olla palvelujen siirtyminen pimeältä sektorilta veronalaiseksi. Jos verotuet lopetettaisiin, alettaisiin näitä palveluja tuottaa entistä enemmän pimeästi. 7

8 Kuvio 4. Kotitalousvähennystä (RUT-avdraget) saaneiden osuus ikäryhmästä (%). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). Kuvio 5. Kotitalousvähennystä (RUT-avdraget) saaneiden osuus tuloluokasta (%). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). Kuvio 6. Keskimääräinen myönnetty kotitalousvähennys (RUT-avdraget) henkilöä kohti tuloryhmittäin (SEK). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). 8

9 TEOREETTISIA PERUSTELUJA Työn verottaminen vaikuttaa henkilöiden ajankäyttöpäätöksiin. Koska työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei vapaa-aikaa eikä omaa kotitaloustyöhön suunnattua aikaa tai pimeästi tehtyä työtä, voi verotus tuottaa yhteiskuntaan sellaisen ajankäytön allokaation, joka on tehottomampi kuin olisi ilman verotusta. Verotus ohjaa kotitalouksia tekemään enemmän työtä itse kuin olisi yhteiskunnallisesti tehokasta. Kuluttajat ostavat siten vähemmän haluamiaan tuotteita, jotka voidaan korvata omalla työllä tai hankkia verottomasti, siitäkin huolimatta että ne tuotettaisiin tehokkaammin markkinoilla. Veronalaiseen työhön liittyy verokiila, joka muodostuu työntekijän marginaaliveroasteesta (t w ), työnantajan sosiaalimaksuista (t a ) sekä arvonlisäveroasteesta (t vat ). Verokiila = 1 (1 - t vat )(1 - t w ) / (1 + t a ) Verokiilasta voidaan johtaa myös työmarkkinoille suunnatun lisätyön nettokorvaus (nettoverokiila= 100- verokiila). Bruttokorvauksen ja nettokorvauksen suhde muodostaa tuottavuustekijän (bruttokorvaus / nettokorvaus), joka ilmaisee tuottavuuden asteen lisän, joka vaaditaan jotta verollinen työ olisi kilpailukykyinen verottoman työn kanssa (taulukossa 1 viimeinen sarake). Mitä suurempi suhdeluku on, sitä suurempi on yhteiskunnallinen tappio pimeästä työstä, koska veroton työvoima voi olla näin paljon tehottomampi kuin verollinen työvoima. Kilpaillessaan samoilla markkinoilla veroton työvoima saa merkittävän kilpailuedun. Taulukossa 1 on laskettu verokiila eri tuloryhmissä vuosien 1995 ja 2009 veroperusteilla (Viitamäki, 2000 ja 2009). Jotta keskituloinen ansaitsija pystyisi palkkaamaan ulkopuolista apua esim. kotitaloustöihinsä eurolla, pitää hänen itsensä ansaita ensin euroa pystyäkseen maksamaan tälle (vuonna 2009). Vaihtoehtoisesti työn voi tehdä itse, jolloin välttäisi verotuksen. Muussa tapauksessa ulkopuolisen avun tulisi olla vähintään 2,8 kertaa tuottavampi kuin on itse ko. työssä. Tuottavuuserovaatimusta ja verokiilaa voidaan pienentää kun työvoimavaltaisille aloille annetaan työvoimakustannuksiin verotukea. Taulukko 1. Verokiila eri tulotasoilla vuosina 1995 ja Lähde: Heikki Viitamäki, Tuloryhmä t w Bruttokorvaus Verokiila Nettokorvaus Tuottavuuskerroin ,67*APW 48, ,75 35,25 2,837 APW 53, ,57 28,43 3,517 1,67*APW 58, ,99 25,01 3, ,67*APW 43, ,97 43,03 2,324 APW 44, ,43 35,57 2,811 1,67*APW 48, ,86 33,14 3,017 Tehokkuussyistä voi olla perusteltua, että eri verokantoja sovelletaan kotitalouksien kulutushyödykkeille. Verohuojennukset kotitaloustyöhön liittyviin palveluihin voi parantaa resurssien allokoinnin tehokkuutta jos se vapauttaa kotitalouteen suunnattua työaikaa työmarkkinoille. Lisää yhteiskunnallista tehokkuutta koituu myös siitä, että kotitalouspalvelujen tuotantoa siirtyy verotukselta piilossa olevalta sektorilta verotuksen piiriin. Nämä vaikutukset yhdessä kasvattavat veronalaisesti tehtyjä työtunteja. Verohelpotukset aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnallisia tappioita jos verotuksen piirissä jo olevilla sektoreilla resursseja siirtyy niiltä sektoreilta, joita ei tueta niille sektoreille, joita tuetaan. Verosubventiot myös lisäävät viranomaisten ja verohallinnon kustannuksia sekä lisäävät kontrollin tarvetta. Tämän lisäksi verosubventio saattaa aiheuttaa muualla yhteiskunnallisia hyvinvointitappioita, kun kohdennettu kevennys on rahoitettava muita veroja korottamalla jos työllisyys ei kasva verohelpotuksen vuoksi niin paljon, että kasvaneet verotulot ja pienentyneet tulonsiirtomenot kuittaavat verohuojennuksen kustannukset. 9

10 Kohdennettu verosubventio herättää myös poliittisia paineita muiden alojen subventoinneille. Jo nyt on vaikea vetää kunnolla rajaa siihen, mitkä palvelutyöt ovat vähennyksen piirissä. Myös tämä tuottaa tarpeen kontrolloin lisäykseen. Koska yksi tärkeä motiivi vähennyksen toteuttamiselle on pimeän sektorin kitkeminen pois kilpailullisesti, on tärkeää, että vähennys rajataan tarkasti, jotta muu verollinen toiminta ei sekoitu verotuen piiriin. Kotitaloustyö Verotus aiheuttaa vääristymän kun työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei työtä, joka tehdään oman kotitalouden hyväksi. Verotuksen aiheuttama vääristymä on sitä suurempi, mitä helpompi työ on korvata omalla työpanoksella. Yhteiskunnallisen tehokkuuden kannalta julkiselle subventiolle on teoreettisia perusteita, kun on kyseessä helposti itse tehtävissä oleva työ ja hintaan herkästi reagoiva kysyntä. Markkinoilta ostettu palvelu vapauttaa henkilön siltä osin tekemään työmarkkinoilla enemmän työtä tai viettämään enemmän vapaa-aikaa. Helposti tehtävien kotitaloustöiden verosubventiota on perusteltu sillä, että se voisi palvelujen kysynnän kasvun myötä lisätä työvoiman kysyntää näillä vähän koulutusta vaativilla, matalapalkkaisilla aloilla ja helpottaa matalatuottoisen työvoiman työmarkkinoille pääsyä. Kotitaloustyön verotukea voidaan perustella myös tämän tyyppisten palvelualojen vakiinnuttamisella markkinapohjaisiksi, jolloin myös työmarkkinoiden rakenteellista kehitystä vauhditetaan. Remontointityö Remontointi- ja perusparannustyöt vaativat erityistä osaamista, jolloin subventio näihin töihin ei ole yhtä perusteltua työn tarjonnan lisäämisen näkökulmasta, koska ne eivät ole helposti korvattavissa omalla työpanoksella. Toisaalta erityistä ammattitaitoa vaativilla sektoreilla pimeän työvoiman osuus voi kasvaa, koska omalla työpanoksella ei voi korvata työsuoritteita. Perusteluna verotuelle on pimeänä tehdyn työn saattaminen veronalaiseksi. Palvelujen ostajalle verollisen ja verottoman hinnan välinen ero kutistuu ja veronkierrosta saatu etu sekä riski jäädä veropetoksesta kiinni pienenevät. Remontointityöhön kohdistettuja verotukia on perusteltu usein suhdannepoliittisesti, kun tarkoituksena on soveltaa verotukea vain väliaikaisena toimenpiteenä, jolloin palvelujen kysyntä lisääntyy tiettynä ajanjaksona, koska tuen voimassaoloaika on rajallinen. Kotitalousvähennys vaikuttaa positiivisesti talouteen: Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta Harmaan talouden supistuminen yksityisessä palvelutuotannossa, verotulojen kasvu Tiettyjen palveluelinkeinon vakiinnuttaminen markkinapohjaisiksi, työmarkkinoiden rakenteellinen uudistaminen Helpottaa matalatuottoisen työvoiman työmarkkinoille pääsyä Talouden elvytystoimena (suhdanteita tasaavana määräaikainen) Varauksia Empiiriset arviot: kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen hinnat nousseet Mitä sektoreita tai toimialoja tuetaan verosubventioilla? subventoidaan tiettyjä palveluja muuhun suuntautuvan kulutuksen kustannuksella (riski, että muut alat vaativat myös subventioita) Verotukena myönnetty subventio lähtökohtaisesti vähentää verotuloja 10

11 Uusien työpaikkojen luominen kotitalousvähennyksen avulla voi tulla erittäin kalliiksi Teoria ei kerro kuinka suuri vähennyksen pitäisi olla Kaikki eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä, vähennys kohdistuu lähinnä hyvätuloisiin kotitalouksiin Verosubventiot lisäävät hallinnollisia kustannuksia ja kontrollin tarvetta Veronalennukset yhtäällä tuottavat veronkorotuksia toisaalla, jos subventio tehdään verotuottoneutraalisti Verotuen piiriin kuuluvien palvelujen rajaus vaikeata 11

12 LIITE 1 Kotitalousvähennys verotuksessa (Lähde: Verohallinto) KOTITALOUSVÄHENNYS VUODESTA 1997 ALKAEN Kotitalousvähennystä koskeva laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta (728/1997) oli kokeiluluontoisesti voimassa ajalla Tätä ns. verotukimallia sovellettiin Etelä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa ns. yritystukimalli, joka perustui lakiin kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä (839/1997). Sen mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle. Vuoden 2001 alusta luovuttiin ns. yritystukimallista ja verotukimalli laajeni koko maahan. Säännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Tällöin myös vähennykselle säädettiin 100 euron omavastuu ja vähennyksen saattoi saada myös kunnallisverosta. Vähennys myönnettiin edelleen samassa laajuudessa kuin aikaisemmin voimassa olleen määräaikaisen lain mukaan. Kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on, että työn tekevä yrittäjä tai yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja harjoittaa tuloveronalaista toimintaa. Kotitalousvähennyksen saa vain teetetystä työstä aiheutuneista kustannuksista. Vähennystä ei saa työhön liittyvistä laitteista, tarvikkeista tai matkakuluista. Kotitalousvähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Vuonna 2003 voimaan tulleet muutokset Vähennystä on sen voimassa ollessa laajennettu useaan otteeseen. Vähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2003 alusta 900 eurosta 1150 euroon. Samalla ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle sekä yleishyödylliselle yhdistykselle maksetusta työkorvauksesta myönnettävä vähennys nousi 40 prosentista 60 prosenttiin. Lisäksi vähennys myönnettiin myös itse palkasta 10 prosentin suuruisena. Vuonna 2005 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2005 alusta alkaen vähennyksen on voinut saada myös työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen ja hänen puolisonsa tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Lisäksi maksetusta palkasta on voinut vähentää vuodesta 2005 alkaen aikaisemman 10 prosentin sijasta 30 prosenttia. Vuonna 2006 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2006 alusta kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä tavanomaisesta kotitalous-, hoivaja hoitotyöstä nousi eurosta euroon henkilöä kohden. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä vähennyksen enimmäismäärä säilyi eurona. Vähennyksen yhteinen vuotuinen enimmäismäärä ei kuitenkaan voinut ylittää 2300 euroa. Toinen muutos koski vähennyksen estäviä tukia. Vain välittömästi kotitaloudelle maksetut tuet ovat estäneet vähennyksen vuoden 2006 alusta alkaen. Vuonna 2007 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2007 alusta kotitalousvähennyksen on voinut saada, vaikka kotitalous olisi saanut samaa lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaista pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävää energia-avustusta. Tämä on poikkeus säännöstä, ettei kotitalousvähennystä saa asunnon kunnossapito- tai korjauskustannuksista, jos asunnon korjaukseen on myönnetty korjausavustusta julkisista varoista. Energia-avustusta koskevaa muu- 12

13 tosta sovellettiin jo vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Vuonna 2009 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nousi euroon ja sisäinen jako remonttija kotitaloustyön väliltä poistettiin. Enimmäismäärä koskee myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Lisäksi vähennyksen soveltamisalaa laajennettiin kodin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Lähteet Finanspolitiska rådet (2010), RUT och ROT-avdragen, Svensk finanspolitik, Finanspolitiska rådets rapport. Kotitalousvähennyksen määriä ja tilastotietoa eri vuosilta saatavissa Verohallinnon sivustoilta: Melkas Perttu (2008), Hyvätuloiset käyttävät eniten kotitalousvähennystä, Hyvinvointikatsaus 1 / 2008, Tilastokeskus. Niilola, Kari, Mikko Valtakari ja Ilkka Kuosa (2006), Kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä. Työpoliittinen tutkimus 310/2006. Tuovinen, Marja (2007), Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys, Valtiovarainministeriö. Uusitalo, Roope (2005), Kasvattiko kotitalousvähennys todellakin työllisyyttä?, Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2005, katsauksia ja keskusteluja s Valtiovarainministeriö (2008), Valtion talousarvioesitys 2009, Helsinki. Verohallitus (2008), Maksuunpanon tilasto vuodelta Luonnollisten henkilöiden tulot vuodelta 2007 toimitetussa verotuksessa. Öberg, Ann (2005), Samhällsekonomiska effekter av skattelättnader för hushållsnära tjänster, Specialstudie Nr 7, Konjunkturinstitutet, Stockholm. 13

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry

Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-

Lisätiedot

Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä?

Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä? KOTITALOUSVÄHENNYS Yleistä Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö nousi 2300 euroon henkilöä kohden. Asunnon

Lisätiedot

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy

KOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä

Lisätiedot

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015

Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Kotitalousvähennys. http://vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/henkiloasiakkaan_tuloverotus/kotitalousvah...

Kotitalousvähennys. http://vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/henkiloasiakkaan_tuloverotus/kotitalousvah... Sida 1 av 42 Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Kotitalousvähennys Kotitalousvähennys Antopäivä: 24.1.2014 Diaarinumero: A218/200/2013 Voimassaolo: Toistaiseksi Valtuutussäännös:

Lisätiedot

Valmisteluraportit 11

Valmisteluraportit 11 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit 11 Kotitalouspalveluiden verovähennykset Suomessa ja Ruotsissa Iida Häkkinen Skans Valmisteluraportit 11 kesäkuu 2011 VATT VALMISTELURAPORTIT 11

Lisätiedot

Tilastokatsaus 14:2014

Tilastokatsaus 14:2014 Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti

PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti ELIAS.fi kodin palvelujen tori Taija Härkki 1 Tulevien eläkeläisten kuvauksia Itsenäisesti ikääntyneenä Hyvä elinympäristö Huono elinympäristö Lähde: Kuluttajatutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Kotitalousvähennyksen edellytykset

Kotitalousvähennyksen edellytykset Kotitalousvähennyksen edellytykset Kotitalousvähennyksen saamisen kannalta on tärkeää, kuka on työn teettäjä, missä työ tehdään ja saadaanko samaan työhön tukea tai avustusta. Työn tehneen yrityksen on

Lisätiedot

Ylimääräinen koulutusvähennys

Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Kotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta

Kotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta VATT Muistiot 42 Kotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta Sami Grönberg Timo Rauhanen VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT MUISTIOT 42 Kotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!

VEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Palveluja kotiin arvonlisäverottomasti ja kotitalousvähennystä hyödyntäen

Palveluja kotiin arvonlisäverottomasti ja kotitalousvähennystä hyödyntäen Palveluja kotiin arvonlisäverottomasti ja kotitalousvähennystä hyödyntäen MMM Taija Härkki p. 0400 432 585 Perustuslaki Jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon Julkisen vallan on turvattava

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Kotitalousvähennys arjen tukena

Kotitalousvähennys arjen tukena Sitran selvityksiä 95 Kotitalousvähennys arjen tukena Elina Pylkkänen Toukokuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 95 ISBN 978-951-563-917-2 (nid.) ISBN 978-951-563-918-9 (PDF) www.sitra.fi ISSN 1796-7104

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN

PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA

LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden

Lisätiedot

Palveluja kotiin - vuonna 2015?

Palveluja kotiin - vuonna 2015? Palveluja kotiin - vuonna 2015? MMM Taija Härkki p. 0400 432 585 1 2 3 Perustuslaki Jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

Ymmärrystä IRAs An Abney Associates Ameriprise Financial Advisor

Ymmärrystä IRAs An Abney Associates Ameriprise Financial Advisor Ymmärrystä IRAs An Abney Associates Ameriprise Financial Advisor Yksilöllisen varhaiseläkkeen järjestely (IRA) on henkilökohtaisia säästösuunnitelma, joka tarjoaa erityisiä veroetuja. IRAs ovat yksi tehokkaimmista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Mitä arjen jokapäiväinen apu maksaa? VERO2013 Tutkija Taija Härkki

Mitä arjen jokapäiväinen apu maksaa? VERO2013 Tutkija Taija Härkki Mitä arjen jokapäiväinen apu maksaa? VERO2013 Tutkija Taija Härkki VERO2013 Palveluja kotiin vai koti palvelujen luokse Kas siinä pulma! 3 13.3.2013 copyright@www.elias.fi.2013. Palveluja Kotiin siivousta,

Lisätiedot

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto

Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan

Lisätiedot

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille

Pidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu

Lisätiedot

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura

Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura Kotityöpalvelututkinto mikä se on ja mihin se liittyy? Terttu Louhikoski-Alasuutari Koulutusjohtaja, rehtori TTS - Työtehoseura TTS - Työtehoseura Tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio Toimialat:

Lisätiedot

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen

Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Työkorvaus ja matkakustannusten korvaaminen Ylitarkastaja Sari Wulff / Verohallinto Sari Wulff 1 Palkan ja työkorvauksen eroja Työstä maksettu korvaus voi olla palkkaa muuta työstä maksettua korvausta

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2

Ostot toisesta EU-maasta Liite 2 Esimerkki Liite1 Jälleenmyyjä ostaa verotta käytetyn auton (6 000 euroa), jonka hän puhdistaa ja kunnostaa sekä asentaa korjaustyön yhteydessä autoon verollisena ostamiaan uusia osia (1 220 euroa) ja verottomasti

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Palkkatuki muutoksia10.5.2010

Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Palkkatuki muutoksia10.5.2010 Iisalmi 15.6. ja Kuopio 18.6.2010 13.8.2010 1 Palkkatuki muutoksia Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoiminnan harjoittajille muuttui 10.5.2010 EY:n valtiotukisäännösten lähtökohtana

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry

Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus. Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Palkkioiden maksaminen & yhdistyksen verotus Taloudenhoitajakoulutus 6.2.2015/ RS Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry 1. ENNAKONPIDÄTYS Yhdistys on velvollinen toimittamaan suorittamastaan palkasta

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla

Yrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa

Lisätiedot

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014

Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä

Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen. Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä Ajankohtaiskatsaus maa- ja metsätalouden verotukseen Syksy 2011 Johtaja Timo Sipilä 1 Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotetaan 28 %:sta 30 %:iin. Yhteenlasketun verotettavan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN

YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 VUODEN 2006 VEROTUSTIETOJEN MUKAAN Suomen Yrittäjät ry YRITTÄJIEN TULOT JA VEROT 2008 Sisällyslyettelo Tiivistelmä... 3 1. Yrittäjän tulo- ja verotustiedoista... 4 2. Käytetty

Lisätiedot