KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, , VM / Vero-osasto
|
|
- Heikki Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, , VM / Vero-osasto Sisällys Kotitalousvähennyksen määräytymisperusteet Vähennykseen oikeuttava työ Työn tekemispaikka Vähennyksen saa vain luonnollinen henkilö Tukien vaikutus vähennykseen Vähennyksen perusteena olevat työkustannukset Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen Valtaosa vähennyksestä käytetään remontteihin Vähennysten käyttö yhteydessä kotitalouden tulotasoon Verotuki kaikille sama Sosioekonominen asema yhteydessä vähennyksen käyttöön Alueellisia eroja käytössä Vuodelta 2009 kerättyä ennakkotietoa Kotitalousvähennyksen vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia Kriittisempiä arvioita kotitalousvähennyksestä Soveltaminen muissa maissa Teoreettisia perusteluja Kotitaloustyö Remontointityö LIITE 1 Kotitalousvähennys verotuksessa, muutokset vuodesta 1997 lähtien KOTITALOUSVÄHENNYKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (Lähde: Verohallinto) Kotona teetetyn työn kustannukset saa osittain vähentää veroista. Vähentää saa 30 % maksetusta palkasta ja palkan sivukulut, jos työn tekee palkattu työntekijä. Jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä taikka yleishyödyllinen yhteisö, vähennys on 60 % laskussa olevasta työn osuudesta, työkorvauksesta. Työkorvauksella tarkoitetaan ennakkoperintälaissa yrittäjälle, yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle työn tekemisestä maksettua korvausta, joka ei ole luonteeltaan palkkaa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Se ei ole kotitalouskohtainen, joten esimerkiksi puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia. Vuodesta 2009 alkaen vähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa. Vähennettävien kustannusten omavastuu vuodessa on 100 euroa. Vähennys tehdään verovelvollisen veroista, jolloin vähennyksestä saatava hyöty on suoraan verrannollinen vähennyksen määrään. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomaisuus -vaatimus koskee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota normaalisti tehdään kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Kotitalousvähennyksen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa ja torjua harmaata taloutta. VÄHENNYKSEEN OIKEUTTAVA TYÖ Kotitaloustyö Hoiva- ja hoitotyö 1
2 Arvonlisäverosta vapaista terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista ei saa vähennystä Sosiaalihuoltopalvelut Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö Asuntoon välittömästi ennen sisään muuttoa tehty remontti Huoltotyöt Piha-alueen kunnostus, vesijohdot, viemäröinti ja sähköistys omakotitalossa Piha-alueelle rakennettavat kattamattomat rakennelmat omakotitalossa Lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Uudisrakentaminen ja siihen verrattava työ ei oikeuta vähennykseen Kodin koneiden ja laitteiden korjaus- ja asennustyö ei yleensä oikeuta vähennykseen Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja kunnossapitotyö oikeuttaa vähennykseen TYÖN TEKEMISPAIKKA Vähennykseen oikeuttaa vain kotona tehty työ Mikä kuluu asuntoon Asuminen yhtymän tai kuolinpesän asunnossa Yksityinen palvelutalo Yhteiskäytössä oleva vapaa-ajan asunto VÄHENNYKSEN SAA VAIN LUONNOLLINEN HENKILÖ Asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukainen kunnossapitovastuun jako Yhtiökokouksen päätökseen perustuvat kunnossapitotyöt Osakkaan teettämät lisätyöt yhtiön teettämän remontin yhteydessä Asunto-osakeyhtiölain 77 :n mukainen osakkaan teettämä muutostyö TUKIEN VAIKUTUS VÄHENNYKSEEN Kotitalouksien saamat korjausavustukset valtion tai muun julkisyhteisön varoista Asunto-osakeyhtiön saamat avustukset VÄHENNYKSEN PERUSTEENA OLEVAT TYÖKUSTANNUKSET Vähennys yritykselle ja yrittäjälle maksetusta työkorvauksesta Palkka Palkkaan liittyvät sivukulut Au pair-työntekijän palkka Ulkomailla maksettu palkka Kotitalouksien työnantajarinki Rajoitetusti verovelvollinen yritys tai yrittäjä Yleishyödyllisen yhdistyksen tekemä kotitaloustyö KOTITALOUSVÄHENNYKSEN HYÖDYNTÄMINEN Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on lisääntynyt koko vähennyksen voimassaoloajan. Kotitalousvähennys oli kokeiluluontoisesti voimassa Nykyisin sovellettava verotukimalli on ollut voimassa vuoden 2001 alusta. Sekä vähennyksen enimmäismäärää että sovellusaluetta on kasvatettu vähitellen (Liitteessä 1 lainsäädännön muutokset). Viimeksi vuonna 2009 kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan tietoliikenneyhteyksiin liittyviä huoltotöitä ja enimmäismäärää korotettiin euroon. Samalla vähennyksen sisällä olleet soveltamisalaa koskeneet rajat remontti- ja hoitotyön väliltä poistettiin. Verovuoden 2009 valmistuneiden tietojen mukaan kotitalousvähennyksenä myönnetyn verotuen määrä nousi 80 prosentilla noin 391 miljoonaan euroon. Vähennystä oli myönnetty yhteensä 2
3 henkilölle, mikä on noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös keskimääräinen vähennys saajaa kohti nousi vajaalla 400 eurolla ja oli euroa/vähennyksen saaja. Alla olevassa taulukossa 1 ja kuviossa 1 on vuosittaista tietoa kotitalousvähennyksen tuottamasta rahamääräisestä veroedusta ja käyttäjämääristä sekä niiden kehityksestä koko maan tasolla (Lähde: Verohallitus, 2010). Etuuden hyödyntäminen on kasvanut tasaisesti vuosittain, mutta suurimmat muutokset ovat aiheutuneet kulloinkin lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista. Verovuonna 2003, 2006 ja 2009 vähennyksen enimmäismäärää korotettiin ja vuosina 2003 ja 2005 vähennyksen osuutta kasvatettiin. Soveltamisalaa laajennettiin Viimeksi mainittu laajennus kasvatti kotitalousvähennyksenä myönnetyn verotuen määrää lähes 80 prosentilla. Taulukko 1. Kotitalousvähennyksen kokonaismäärä ja muutos sekä kotitalousvähennystä saaneiden lukumäärä henkilötasolla ja sen muutos vuosina Lähde: Verohallitus, Vuosi Kotitalousvähennys, tuhatta Muutos edellisvuodesta % Vähennyksen saaneiden lukumäärä Muutos edellisvuodesta % Vähennys keskimäärin / saaja % ,9 % % ,3 % % ,4 % % ,2 % % ,1 % % ,3 % % % % % 1083 Kuvio 1. Kotitalousvähennystä saaneiden määrän kehitys (saajien lukumäärä) ja kotitalousvähennyksen rahamääräinen (tuhatta euroa) kehitys vuodesta Lähde: Verohallitus, Vähennys, Saajia Valtaosa vähennyksestä käytetään remontteihin Perttu Melkas (2008) tutki kotitalousvähennyksen hyödyntämistä Kulutustutkimusta varten kerätyillä haastattelutiedoilla. Kotitalousvähennystä hyödynsi aineiston mukaan 8,5 prosenttia kotitalouksista vuonna Valtaosa vähennyksistä vuonna 2007 kuten aiempinakin vuosina on käytetty remontti- ja rakennustöihin. Tehdyistä vähennyksistä 76 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöhön (n euroa), vajaat 20 prosenttia kotitaloustöihin ja hoitoon tai henkilökohtaiseen apuun vähennystä käytettiin vain neljä prosenttia. 3
4 Vähennysten käyttö yhteydessä kotitalouden tulotasoon Eniten kotitalousvähennystä käyttivät kaikkein hyvätuloisimmat kotitaloudet. Kotitalouksista suurituloisin kymmenys käytti muita tulokymmenyksiä selkeästi enemmän ja muita useammin vähennystä hyväkseen. Yli neljännes ylimpään desiiliin kuuluvista kotitalouksista hyödynsi vähennystä, ja vähennyksen kokonaismäärästä noin puolet kohdistui juuri ylimpään tulodesiiliin vuonna Keskituloisista kotitalouksista puolestaan lähes joka kymmenes käytti vähennystä ja pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista vain joka sadas. Kuvioissa 2 ja 3 kuvataan kotitalousvähennyksen käyttöä eri tulodesiileihin kuuluvissa kotitalouksissa. Kuvio 2. Kotitalousvähennyksen käyttö vuonna 2006 tuloryhmittäin, käyttäjien osuus (%) tulodesiiliin kuuluvista kotitalouksista. Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus, Perttu Melkas. Kotitaloustyöhön kohdennettua vähennystä käytettiin hyvätuloisimmassa kymmenyksessä noin seitsenkertaisesti keskituloisiin kotitalouksiin verrattuna. Kuten kuviosta 3 näkyy, on kotitaloustyöhön kohdistetun vähennyksen osuus merkittävä ainoastaan ylimmän tulodesiilin kotitalouksissa. Remonttiötistä tehtävien vähennysten osalta tuloryhmien väliset erot ovat selvästi pienemmät. Vähennyksen käyttö yleistyy viidennestä desiilistä alkaen ja kasvaa voimakkaasti kahdessa ylimmässä. Suurituloisimman tulokymmenyksen kotitaloudet käyttävät vähennystä 2-3 kertaa useammin kuin keskituloiset kotitaloudet. Kuvio 3. Kotitalousvähennystä käyttäneet tuloryhmittäin ja lajiteltuna kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin remontti- ja kotitaloustöihin. Lähde: Tilastokeskus, Perttu Melkas. Verotuki kaikille sama Verotuen suuruus ei ole riippuvainen verovelvollisen rajaveroasteesta, toisin kuin tuloista tehtävissä vähennyksissä, vaan se on kaikille edunsaajille yhtä suuri kuin vähennys jos maksettavien verojen määrä on vähintään vähennyksen suuruinen. Täysimääräinen kotitalousvähennys alentaa pienituloisten tuloveroa useilla prosenttiyksiköillä ja vastaavasti suurituloisilla vähemmän. Toisaalta kotitalouden käytettävissä olevat tulot määräävät sen, voidaanko ylipäätään palveluja ostaa. 4
5 Sosioekonominen asema yhteydessä vähennyksen käyttöön Ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjätaloudet käyttävät kotitalousvähennystä kaksi tai kolme kertaa runsaammin kuin muut ansiotyöhön osallistuvat taloudet. Vähennyksen käyttö on yhteydessä talouksien kulutusmenoihin. Em. kotitaloustyyppien kulutusmenot ovat noin neljännekset suuremmat kuin alempien toimihenkilöiden, maatalousyrittäjien ja työntekijöiden kotitalouksissa. Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteluna kotitalousvähennystä käyttivät eniten kahden huoltajan lapsiperheet. Myös eläkeläistaloudet käyttävät kotitalousvähennystä aktiivisesti hyväkseen. Nämä kotitaloudet ostavat muita kotitaloustyyppejä enemmän juuri hoito- ja kotitaloustyötä. Myös yksinhuoltajataloudet käyttävät tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kotitalousvähennystä, vaikka heillä pääosa vähennyksistä kohdistuu remontteihin. Muut ammatissa toimimattomat kotitaloudet eivät kotitalousvähennystä käytä, mikä on ymmärrettävää jos veroja ei ole maksettavana, silloin ei myöskään pääse hyödyntämään verosta tehtäviä vähennyksiä (syrjäytymisvaikutus). Alueellisia eroja käytössä Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen vaihtelee alueellisesti. Eniten kotitalousvähennystä käytetään ruotsinkielisillä alueilla (mm. Ahvenanmaalla). Suurin keskimääräinen vähennys saajaa koti oli vuonna 2007 Föglössä (1 167 / vähennyksen saaja). Myös Kauniaisissa, Kökarissa ja Sottungassa keskimääräinen vähennys saajaa kohti oli vähintään tuhat euroa. Keskimäärin vähennystä käytetään enemmän Länsi- Suomessa kuin muualla. Alueelliset erot voivat johtua palvelujen tarjonnasta ja kuten edellä jo todettiin palveluja ostavien taloudellisesta asemasta. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa käyttö on yleisempää kuin pienissä kunnissa. Myös kaupunkien sisällä on havaittavissa suuriakin eroja vähennyksen käytössä. Vähennystä käytetään ahkerimmin vauraimmilla asuinalueilla, esim. Espoon Westendissä ja Helsingin Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa joka viides verovelvollinen hyödyntää kotitalousvähennystä Sen sijaan Helsingin Jokomäessä tai Espoon Otaniemessä asuvista vain joka sadas käyttää vähennystä hyväkseen. Toisaalta myös Savonlinnassa ja Kylmäkosken Sotkiassa käytetään vähennystä yhtä ahkerasti kuin Espoon ja Helsingin vauraimmilla asuinalueilla. Vuodelta 2009 kerättyä ennakkotietoa Vuodelta 2009 (Lähde: Verohallinto) saatujen ennakkotietojen mukaan lähes 60 prosenttia kotitalousvähennyksestä kohdistui yli euroa vuodessa ansaitseville (kuvio 4). Tuloryhmien jaottelu pitäisi kuitenkin tehdä vastaamaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaista desiilijakoa, jotta aikasarjat olisivat vertailukelpoisia. Eri sosioekonomisista ryhmistä eniten verovähennystä hyödynsivät palkansaajat, joiden osuus koko myönnetystä oli 62 prosenttia, toiseksi eniten vähennystä hyödynsivät eläkeläiset, joille kohdentui noin 20 prosenttia vähennyksen kokonaismäärästä. Muille ryhmille tuki kohdentui siten, että maatalouden harjoittajille kohdentui noin 8 ja muille elinkeinonharjoittajille noin 5 prosenttia (ryhmälle muut 5%). Kuvio 4. Kotitalousvähennystä Verohallinnon ennakkotietojen mukaan käyttäneet vuonna Lähde: Verohallinto. 5
6 Osuus koko vähennyksen määrästä eri tuloluokissa vuonna ,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % KOTITALOUSVÄHENNYKSEN VAIKUTUKSISTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Kari Niilola et al. (2006) ovat tehneet tutkimuksen kotitalousvähennyksen merkityksestä palvelumarkkinoiden ja työllisyyden kehitykseen. He pitävät kotitalousvähennysjärjestelmää kustannustehokkaana keinona uusien työpaikkojen luomiseksi. Kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat itsensä takaisin ja syntyvä palvelukysynnän lisääntyminen aktivoi talouden toimintaa. Pimeän työn osuus vähenee siinä määrin, että tutkijat arvioivat ainakin neljänneksen annetusta verohyvityksestä palautuvan julkiseen talouteen. Järjestelmä tehostaa yhteiskunnallista työnjakoa palveluita ostavien kotitalouksien käyttäessä enemmän aikaa omaan ansiotyöhönsä ja toisaalta vähentäen palkattoman työn osuutta (vapaa-aikaa lisääntyy). Tämän seurauksena myös naisten työmarkkina-asema paranee. Tutkijat toteavat että, kotitalousvähennyksen merkittävänä ja pysyvänä kokonaisvaikutuksena ja lisäarvona voidaan pitää myös sitä, että se on aktivoinut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen miljoonien eurojen verran sekä ainakin siivouspalvelujen osalta käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat. KRIITTISEMPIÄ ARVIOITA KOTITALOUSVÄHENNYKSESTÄ Roope Uusitalo (2005) esitti varauksia Niilolan et al. (2006) tutkimuksessa esitettyihin kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksiin. Kritiikkiä herätti ensinnäkin se, että Niilolan et al. tutkimus tehtiin kyselytutkimuksen pohjalta ja haastattelutietoina ilmoitetut kotitalouspalveluihin käytetyt rahamäärät poikkesivat merkittävästi verottajan keräämistä rekisteritiedoista. Toiseksi se, että tutkimuksessa käytetty metodi työllisyysvaikutusten arviointiin ei ole validi. Työllisyysvaikutusten arvio tutkimuksessa saatiin jakamalla palveluiden ostoon käytetty rahamäärä kannattavan liiketoiminnan rajana olevalla myynnillä per työntekijä. Uusitalon mukaan ilman tietoa palvelujen hintojen tai alan työllisyyden muutoksista ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä arviota työllisyyden paranemisesta vähennyksen vaikutuksesta. Yli 85 prosenttia kotitalouksien hyödyntämästä kotitalousvähennyksestä käytetään remontointeihin. Koska rakennusalalla vallitsee työvoimapula, on realistista odottaa, että kysynnän lisääntyminen kasvattaa pääasiassa remontointipalvelujen hintaa eikä niinkään kasvata työllisyyttä. Marja Tuovisen (2007) kotitalousvähennyksen käyttöä koskenut selvitys esitti suosituksia, joilla kotitalousvähennys saataisiin paremmin vastaamaan sen alkuperäisiä tavoitteita. Jos kotitalousvähennyksen tavoitteena on tukea heikosti tuottavan työn kysyntää ja työllistymistä, tulisi vähennys rajata siten, että vähennys koskisi vain asiakasta, joka itse palkkaa työntekijän (nk. palkkamalli). Ongelmana viime vuosina on ollut, että pysyvästä rakennusalan työvoimasta on monilla alueilla pulaa eivätkä vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät ole pienipalkkaisia. Rajoittamalla verotuki palkkamalliin, työn kysyntä kohdistuisi osittain työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin tai työttömiin, jotka eivät asuinpaikan, iän tai muun rajoittavan tekijän 6
7 takia ole täysin kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Myös siivouspalveluissa työvoiman rekrytointiongelmat ovat pahenemassa ja rajoittamassa alan kasvua. Tuovisen mukaan tässä tilanteessa ei verotukea nostamalla kannattaisi lisätä kysynnän kasvua entisestään. Tuovisen mukaan kotitalousvähennyksellä katetaan laskennallisesti noin henkilötyövuoden työpanos. Työpaikoista noin 80 prosenttia olisi asuntojen korjauksessa ja kunnostuksessa. Vaikka kotitalousvähennys on luonut alalle uusia työpaikkoja, sen työllisyysvaikutuksia koko talouden tasolla on vaikea arvioida puutteellisten tilasto- ja muiden seurantatietojen takia. Kokoaniskuvan saamiseksi pitäisi arvioissa ottaa huomioon välittömien vaikutusten lisäksi kotityöpalvelujen verotuen ja kysynnän kasvun välillisiä vaikutuksia muilla sektoreilla. Kotitalousvähennyksen kokonaistaloudelliset, työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat vaikutukset riippuvat lähinnä työmarkkinoiden tilasta. Jos työvoima on vajaakäytössä ja sitä on saatavilla mm. työttömistä, vajaatyöllisistä ja pimeästi työskentelevistä, vähennystä kannattaa laajentaa. Jos alalla sen sijaan on työvoiman saatavuusongelmia eikä palvelujen kysynnän kasvuun pystytä vastaamaan, osa verotuesta menee palvelujen hintojen nousuun. Alkuvaiheen edulliset työllisyysvaikutukset ovat jo toteutuneet, kun kotipalvelutyö on vakiintunut yritystoiminnaksi ja harmaan työn osuus on vähentynyt. Nykyistä suuremmallakaan tuella ei enää saada aikaan samoja vaikutuksia kuin vuosikymmenen alkupuoliskolla Tuovisen selvityksen mukaan. SOVELTAMINEN MUISSA MAISSA Muista Euroopan maista ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa on sovellettu kotitalousvähennystä. Perusteluina on esitetty, että korkea verokiila veronalaisen ja verottamattoman työn välillä estää tai hidastaa palvelujen kysynnän voimistumista. Tämä näkyy siinä, että kotitalouksissa itse tehty ja pimeänä teetetty työ estävät tiettyjen palvelutoimialojen veronalaisen ja markkinaehtoisen toiminnan. Keinoina tiettyjen rajattujen palveluelinkeinojen tukemisessa on käytetty verohyvitystä tai verovähennystä, yrityssubventioita tai palveluseteleitä, joilla on haluttu edistää markkinaehtoisen palvelutuotannon kysyntää ja tarjontaa. Näillä toimilla on tavoiteltu edellä mainittujen päämäärien lisäksi myös matalatuottoisen työvoiman työllistymistä sekä pimeänä tehdyn työn saattamista veronalaiseksi. Ruotsissa otettiin käyttöön kotitalousvähennys läheisesti kotitaloustyötä korvaaville palveluille, RUTavdraget (rengöring, underhåll och tvätt), vuonna Vuoden 2008 lopulla laajennettiin verotuki koskemaan myös korjausrakentamista, ROT-avdraget (reparationer och underhåll, ombyggnad och tillbyggnad). Verohyvitys (skattereduktion) on 50 prosenttia työkorvauksesta ja enintään kruunua vuodessa henkilöä kohti. Verotukien perusteluina hallitus tavoittelee työn tarjonnan kasvua sekä pimeänä tehdyn työn vähenemistä. Perustelu estää muiden palvelualojen vaatimukset verotuen soveltamisen laajentamisesta. Samoin kuin meillä Suomessa, tukien työllisyysvaikutuksista on hyvin niukalti näyttöä muissakaan maissa. Tanskassa hallitus lakkautti järjestelmän, koska vähennyksen avulla luodut työpaikat tulivat liian kalliiksi. Ruotsissa ei kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia ole vielä arvioitu reformin toteuttamisen jälkeen. Etukäteisarviointien perusteella kotitalouspalveluihin suunnattu verotuki tuottaisi noin uutta työpaikkaa Öbergin (2007) selvityksen mukaan. Lisäksi selvityksen mukaan veroetu maksaisi itse itsensä samalla kun verotulot kasvavat ja tulonsiirtomenojen määrä pienenee. Jos työllisyys kasvaisi arvioitua enemmän, valtio hyötyisi vähennyksen käyttöönotosta, jos taas vähemmän, niin valtio menettäisi. Reformin oltua voimassa kolme vuotta, Öberg (2010) edelleen arvioi, että reformi on todella pystynyt luomaan työllisyyttä ilman kustannuksia. Vähennysten suosio Ruotsissa kasvaa vuosi vuodelta. RUTvähennyksen käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja on tuplaantunut vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta työpaikkojen luomista tärkeämpi verovähennysten motivoija saattaa olla palvelujen siirtyminen pimeältä sektorilta veronalaiseksi. Jos verotuet lopetettaisiin, alettaisiin näitä palveluja tuottaa entistä enemmän pimeästi. 7
8 Kuvio 4. Kotitalousvähennystä (RUT-avdraget) saaneiden osuus ikäryhmästä (%). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). Kuvio 5. Kotitalousvähennystä (RUT-avdraget) saaneiden osuus tuloluokasta (%). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). Kuvio 6. Keskimääräinen myönnetty kotitalousvähennys (RUT-avdraget) henkilöä kohti tuloryhmittäin (SEK). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). 8
9 TEOREETTISIA PERUSTELUJA Työn verottaminen vaikuttaa henkilöiden ajankäyttöpäätöksiin. Koska työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei vapaa-aikaa eikä omaa kotitaloustyöhön suunnattua aikaa tai pimeästi tehtyä työtä, voi verotus tuottaa yhteiskuntaan sellaisen ajankäytön allokaation, joka on tehottomampi kuin olisi ilman verotusta. Verotus ohjaa kotitalouksia tekemään enemmän työtä itse kuin olisi yhteiskunnallisesti tehokasta. Kuluttajat ostavat siten vähemmän haluamiaan tuotteita, jotka voidaan korvata omalla työllä tai hankkia verottomasti, siitäkin huolimatta että ne tuotettaisiin tehokkaammin markkinoilla. Veronalaiseen työhön liittyy verokiila, joka muodostuu työntekijän marginaaliveroasteesta (t w ), työnantajan sosiaalimaksuista (t a ) sekä arvonlisäveroasteesta (t vat ). Verokiila = 1 (1 - t vat )(1 - t w ) / (1 + t a ) Verokiilasta voidaan johtaa myös työmarkkinoille suunnatun lisätyön nettokorvaus (nettoverokiila= 100- verokiila). Bruttokorvauksen ja nettokorvauksen suhde muodostaa tuottavuustekijän (bruttokorvaus / nettokorvaus), joka ilmaisee tuottavuuden asteen lisän, joka vaaditaan jotta verollinen työ olisi kilpailukykyinen verottoman työn kanssa (taulukossa 1 viimeinen sarake). Mitä suurempi suhdeluku on, sitä suurempi on yhteiskunnallinen tappio pimeästä työstä, koska veroton työvoima voi olla näin paljon tehottomampi kuin verollinen työvoima. Kilpaillessaan samoilla markkinoilla veroton työvoima saa merkittävän kilpailuedun. Taulukossa 1 on laskettu verokiila eri tuloryhmissä vuosien 1995 ja 2009 veroperusteilla (Viitamäki, 2000 ja 2009). Jotta keskituloinen ansaitsija pystyisi palkkaamaan ulkopuolista apua esim. kotitaloustöihinsä eurolla, pitää hänen itsensä ansaita ensin euroa pystyäkseen maksamaan tälle (vuonna 2009). Vaihtoehtoisesti työn voi tehdä itse, jolloin välttäisi verotuksen. Muussa tapauksessa ulkopuolisen avun tulisi olla vähintään 2,8 kertaa tuottavampi kuin on itse ko. työssä. Tuottavuuserovaatimusta ja verokiilaa voidaan pienentää kun työvoimavaltaisille aloille annetaan työvoimakustannuksiin verotukea. Taulukko 1. Verokiila eri tulotasoilla vuosina 1995 ja Lähde: Heikki Viitamäki, Tuloryhmä t w Bruttokorvaus Verokiila Nettokorvaus Tuottavuuskerroin ,67*APW 48, ,75 35,25 2,837 APW 53, ,57 28,43 3,517 1,67*APW 58, ,99 25,01 3, ,67*APW 43, ,97 43,03 2,324 APW 44, ,43 35,57 2,811 1,67*APW 48, ,86 33,14 3,017 Tehokkuussyistä voi olla perusteltua, että eri verokantoja sovelletaan kotitalouksien kulutushyödykkeille. Verohuojennukset kotitaloustyöhön liittyviin palveluihin voi parantaa resurssien allokoinnin tehokkuutta jos se vapauttaa kotitalouteen suunnattua työaikaa työmarkkinoille. Lisää yhteiskunnallista tehokkuutta koituu myös siitä, että kotitalouspalvelujen tuotantoa siirtyy verotukselta piilossa olevalta sektorilta verotuksen piiriin. Nämä vaikutukset yhdessä kasvattavat veronalaisesti tehtyjä työtunteja. Verohelpotukset aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnallisia tappioita jos verotuksen piirissä jo olevilla sektoreilla resursseja siirtyy niiltä sektoreilta, joita ei tueta niille sektoreille, joita tuetaan. Verosubventiot myös lisäävät viranomaisten ja verohallinnon kustannuksia sekä lisäävät kontrollin tarvetta. Tämän lisäksi verosubventio saattaa aiheuttaa muualla yhteiskunnallisia hyvinvointitappioita, kun kohdennettu kevennys on rahoitettava muita veroja korottamalla jos työllisyys ei kasva verohelpotuksen vuoksi niin paljon, että kasvaneet verotulot ja pienentyneet tulonsiirtomenot kuittaavat verohuojennuksen kustannukset. 9
10 Kohdennettu verosubventio herättää myös poliittisia paineita muiden alojen subventoinneille. Jo nyt on vaikea vetää kunnolla rajaa siihen, mitkä palvelutyöt ovat vähennyksen piirissä. Myös tämä tuottaa tarpeen kontrolloin lisäykseen. Koska yksi tärkeä motiivi vähennyksen toteuttamiselle on pimeän sektorin kitkeminen pois kilpailullisesti, on tärkeää, että vähennys rajataan tarkasti, jotta muu verollinen toiminta ei sekoitu verotuen piiriin. Kotitaloustyö Verotus aiheuttaa vääristymän kun työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei työtä, joka tehdään oman kotitalouden hyväksi. Verotuksen aiheuttama vääristymä on sitä suurempi, mitä helpompi työ on korvata omalla työpanoksella. Yhteiskunnallisen tehokkuuden kannalta julkiselle subventiolle on teoreettisia perusteita, kun on kyseessä helposti itse tehtävissä oleva työ ja hintaan herkästi reagoiva kysyntä. Markkinoilta ostettu palvelu vapauttaa henkilön siltä osin tekemään työmarkkinoilla enemmän työtä tai viettämään enemmän vapaa-aikaa. Helposti tehtävien kotitaloustöiden verosubventiota on perusteltu sillä, että se voisi palvelujen kysynnän kasvun myötä lisätä työvoiman kysyntää näillä vähän koulutusta vaativilla, matalapalkkaisilla aloilla ja helpottaa matalatuottoisen työvoiman työmarkkinoille pääsyä. Kotitaloustyön verotukea voidaan perustella myös tämän tyyppisten palvelualojen vakiinnuttamisella markkinapohjaisiksi, jolloin myös työmarkkinoiden rakenteellista kehitystä vauhditetaan. Remontointityö Remontointi- ja perusparannustyöt vaativat erityistä osaamista, jolloin subventio näihin töihin ei ole yhtä perusteltua työn tarjonnan lisäämisen näkökulmasta, koska ne eivät ole helposti korvattavissa omalla työpanoksella. Toisaalta erityistä ammattitaitoa vaativilla sektoreilla pimeän työvoiman osuus voi kasvaa, koska omalla työpanoksella ei voi korvata työsuoritteita. Perusteluna verotuelle on pimeänä tehdyn työn saattaminen veronalaiseksi. Palvelujen ostajalle verollisen ja verottoman hinnan välinen ero kutistuu ja veronkierrosta saatu etu sekä riski jäädä veropetoksesta kiinni pienenevät. Remontointityöhön kohdistettuja verotukia on perusteltu usein suhdannepoliittisesti, kun tarkoituksena on soveltaa verotukea vain väliaikaisena toimenpiteenä, jolloin palvelujen kysyntä lisääntyy tiettynä ajanjaksona, koska tuen voimassaoloaika on rajallinen. Kotitalousvähennys vaikuttaa positiivisesti talouteen: Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta Harmaan talouden supistuminen yksityisessä palvelutuotannossa, verotulojen kasvu Tiettyjen palveluelinkeinon vakiinnuttaminen markkinapohjaisiksi, työmarkkinoiden rakenteellinen uudistaminen Helpottaa matalatuottoisen työvoiman työmarkkinoille pääsyä Talouden elvytystoimena (suhdanteita tasaavana määräaikainen) Varauksia Empiiriset arviot: kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen hinnat nousseet Mitä sektoreita tai toimialoja tuetaan verosubventioilla? subventoidaan tiettyjä palveluja muuhun suuntautuvan kulutuksen kustannuksella (riski, että muut alat vaativat myös subventioita) Verotukena myönnetty subventio lähtökohtaisesti vähentää verotuloja 10
11 Uusien työpaikkojen luominen kotitalousvähennyksen avulla voi tulla erittäin kalliiksi Teoria ei kerro kuinka suuri vähennyksen pitäisi olla Kaikki eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä, vähennys kohdistuu lähinnä hyvätuloisiin kotitalouksiin Verosubventiot lisäävät hallinnollisia kustannuksia ja kontrollin tarvetta Veronalennukset yhtäällä tuottavat veronkorotuksia toisaalla, jos subventio tehdään verotuottoneutraalisti Verotuen piiriin kuuluvien palvelujen rajaus vaikeata 11
12 LIITE 1 Kotitalousvähennys verotuksessa (Lähde: Verohallinto) KOTITALOUSVÄHENNYS VUODESTA 1997 ALKAEN Kotitalousvähennystä koskeva laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta (728/1997) oli kokeiluluontoisesti voimassa ajalla Tätä ns. verotukimallia sovellettiin Etelä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa ns. yritystukimalli, joka perustui lakiin kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä (839/1997). Sen mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle. Vuoden 2001 alusta luovuttiin ns. yritystukimallista ja verotukimalli laajeni koko maahan. Säännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Tällöin myös vähennykselle säädettiin 100 euron omavastuu ja vähennyksen saattoi saada myös kunnallisverosta. Vähennys myönnettiin edelleen samassa laajuudessa kuin aikaisemmin voimassa olleen määräaikaisen lain mukaan. Kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on, että työn tekevä yrittäjä tai yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja harjoittaa tuloveronalaista toimintaa. Kotitalousvähennyksen saa vain teetetystä työstä aiheutuneista kustannuksista. Vähennystä ei saa työhön liittyvistä laitteista, tarvikkeista tai matkakuluista. Kotitalousvähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Vuonna 2003 voimaan tulleet muutokset Vähennystä on sen voimassa ollessa laajennettu useaan otteeseen. Vähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2003 alusta 900 eurosta 1150 euroon. Samalla ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle sekä yleishyödylliselle yhdistykselle maksetusta työkorvauksesta myönnettävä vähennys nousi 40 prosentista 60 prosenttiin. Lisäksi vähennys myönnettiin myös itse palkasta 10 prosentin suuruisena. Vuonna 2005 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2005 alusta alkaen vähennyksen on voinut saada myös työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen ja hänen puolisonsa tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Lisäksi maksetusta palkasta on voinut vähentää vuodesta 2005 alkaen aikaisemman 10 prosentin sijasta 30 prosenttia. Vuonna 2006 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2006 alusta kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä tavanomaisesta kotitalous-, hoivaja hoitotyöstä nousi eurosta euroon henkilöä kohden. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä vähennyksen enimmäismäärä säilyi eurona. Vähennyksen yhteinen vuotuinen enimmäismäärä ei kuitenkaan voinut ylittää 2300 euroa. Toinen muutos koski vähennyksen estäviä tukia. Vain välittömästi kotitaloudelle maksetut tuet ovat estäneet vähennyksen vuoden 2006 alusta alkaen. Vuonna 2007 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2007 alusta kotitalousvähennyksen on voinut saada, vaikka kotitalous olisi saanut samaa lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaista pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävää energia-avustusta. Tämä on poikkeus säännöstä, ettei kotitalousvähennystä saa asunnon kunnossapito- tai korjauskustannuksista, jos asunnon korjaukseen on myönnetty korjausavustusta julkisista varoista. Energia-avustusta koskevaa muu- 12
13 tosta sovellettiin jo vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Vuonna 2009 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nousi euroon ja sisäinen jako remonttija kotitaloustyön väliltä poistettiin. Enimmäismäärä koskee myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Lisäksi vähennyksen soveltamisalaa laajennettiin kodin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Lähteet Finanspolitiska rådet (2010), RUT och ROT-avdragen, Svensk finanspolitik, Finanspolitiska rådets rapport. Kotitalousvähennyksen määriä ja tilastotietoa eri vuosilta saatavissa Verohallinnon sivustoilta: Melkas Perttu (2008), Hyvätuloiset käyttävät eniten kotitalousvähennystä, Hyvinvointikatsaus 1 / 2008, Tilastokeskus. Niilola, Kari, Mikko Valtakari ja Ilkka Kuosa (2006), Kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä. Työpoliittinen tutkimus 310/2006. Tuovinen, Marja (2007), Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys, Valtiovarainministeriö. Uusitalo, Roope (2005), Kasvattiko kotitalousvähennys todellakin työllisyyttä?, Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2005, katsauksia ja keskusteluja s Valtiovarainministeriö (2008), Valtion talousarvioesitys 2009, Helsinki. Verohallitus (2008), Maksuunpanon tilasto vuodelta Luonnollisten henkilöiden tulot vuodelta 2007 toimitetussa verotuksessa. Öberg, Ann (2005), Samhällsekonomiska effekter av skattelättnader för hushållsnära tjänster, Specialstudie Nr 7, Konjunkturinstitutet, Stockholm. 13
Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry
Kotitalousvähennys ja päivähoitopalvelut Palveleva Helsinki -hanke 31.3.2010 Satu Grekin Veroasiantuntija Suomen Yrittäjät ry 8.4.2010 1 Kotitalousvähennys pähkinänkuoressa 1. Kotona 2. Tavanomainen hoito-
LisätiedotTavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä?
KOTITALOUSVÄHENNYS Yleistä Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö nousi 2300 euroon henkilöä kohden. Asunnon
LisätiedotKOTITALOUS- VÄHENNYS. Aalto Hoivapalvelut Oy
KOTITALOUS- VÄHENNYS Mitä kotitalousvähennys tarkoittaa? Kun hankit palveluita kotiin, esimerkiksi siivouspalvelua yritykseltä, saat vähentää yritykselle maksetusta summasta osan verotuksessa. Kotitalousvähennystä
LisätiedotUutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015
Professori, ma. Juha Lindgren Uutta ja vanhaa verotuksesta Minä ja tiede -luento 8.-10.12.2015 Kauppatieteellinen tiedekunta Tutkimusryhmästä ja oppiaineesta Talousoikeudellisen informaation tutkimusryhmä
LisätiedotHE 140/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 140/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia lisäämällä siihen säännökset verosta
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
LisätiedotMikä on kotitalousvähennys?
Kotitalousvähennys Mikä on kotitalousvähennys? Verosta tehtävä vähennys pienentää maksettavan veron määrää on henkilökohtainen poikkeuksena puolisovähennys Saat vähentää kuluja, jotka ovat aiheutuneet
LisätiedotVuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi
Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2016
TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai
LisätiedotMikä on kotitalousvähennys?
Kotitalousvähennys Mikä on kotitalousvähennys? Verosta tehtävä vähennys pienentää maksettavan veron määrää on henkilökohtainen poikkeuksena puolisoiden välinen vähennysoikeus Saat vähentää osan kuluista,
LisätiedotKORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014
KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2002 vp Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 127 a :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 2002 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan
LisätiedotLaki. tuloverolain muuttamisesta
Laki tuloverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuloverolain (1535/1992) 54 d :n 2 momentti, 80 :n 9 kohta, 92 :n 26 kohta, 95 :n 1 momentin 1 kohta, 96 a :n 1 momentti, 100 :n
LisätiedotKotitalousvähennys. http://vero.fi/fi-fi/syventavat_veroohjeet/henkiloasiakkaan_tuloverotus/kotitalousvah...
Sida 1 av 42 Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Kotitalousvähennys Kotitalousvähennys Antopäivä: 24.1.2014 Diaarinumero: A218/200/2013 Voimassaolo: Toistaiseksi Valtuutussäännös:
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa
LisätiedotRemontti kotona, mitä veroasioita pitää huomioida. Harri Rajala Lakimies Veronmaksajain keskusliitto
Remontti kotona, mitä veroasioita pitää huomioida Harri Rajala Lakimies Veronmaksajain keskusliitto Kotitalousvähennys remonttityöstä Vakituisen ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöiden
LisätiedotSeminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista
Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista
LisätiedotValmisteluraportit 11
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Valmisteluraportit 11 Kotitalouspalveluiden verovähennykset Suomessa ja Ruotsissa Iida Häkkinen Skans Valmisteluraportit 11 kesäkuu 2011 VATT VALMISTELURAPORTIT 11
LisätiedotTervetuloa verkkoseminaariin: Kotitalousvähennys
Tervetuloa verkkoseminaariin: Kotitalousvähennys Sisältö Mikä on kotitalousvähennys? Kotitalousvähennyksen edellytyksiä Milloin ei voi saada vähennystä? - esimerkkiluettelo Paljonko voi saada kotitalousvähennystä?
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotEnsiasunnon ostajan vero-ohjeet
Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Hanna Silander Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry 15.3.2017 Oman asunnon ostaminen ja verotus Rahoitus Säästöt Laina Lahja Asunnon ostaminen Varainsiirtovero / ensiasunnon
Lisätiedot1984 vp. - HE n:o 132
1984 vp. - HE n:o 132 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi velkojen korkojen vähennysoikeuden rajoittamisesta verotuksessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan,
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004
Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
LisätiedotTilastokatsaus 14:2014
Vantaa 3.12.2014 Tietopalvelu B17:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2013 1 Vuonna 2013 Vantaalla oli kaikkiaan 172 980 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio-
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotHE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen
HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotPALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti
PALVELUJA kohtuuhintaisesti ja vastuullisesti ELIAS.fi kodin palvelujen tori Taija Härkki 1 Tulevien eläkeläisten kuvauksia Itsenäisesti ikääntyneenä Hyvä elinympäristö Huono elinympäristö Lähde: Kuluttajatutkimuskeskuksen
LisätiedotKotitalousvähennyksen leikkaamisen arvioidaan vähentävän korjausrakentamisalan palveluiden käyttöä ja työllisyyttä
MATTI VALONEN, MATS GODENHIELM, PAULA HORNE / SYYSKUU 2019 POLICY BRIEF 04/2019 Kotitalousvähennyksen leikkaamisen arvioidaan vähentävän korjausrakentamisalan palveluiden käyttöä ja työllisyyttä arvioi
LisätiedotKotitalousvähennyksen edellytykset
Kotitalousvähennyksen edellytykset Kotitalousvähennyksen saamisen kannalta on tärkeää, kuka on työn teettäjä, missä työ tehdään ja saadaanko samaan työhön tukea tai avustusta. Työn tehneen yrityksen on
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotVEROHALLINTO ESITTÄÄ. Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset!
VEROHALLINTO ESITTÄÄ Uusi yrittäjä pulassa Pimeä työ pettää Sinä valitset! Uusi yrittäjä 2 Uusi yrittäjä, toimi näin: Hanki tilitoimisto Voit keskittyä oman yrityksesi toimintaan. Saat sieltä apua ja neuvoja.
LisätiedotVeroinfoa senioreille. SeniorSurf 2017
Veroinfoa senioreille SeniorSurf 2017 Hoidatko asioitasi tietokoneella? Jos, niin onko käytössäsi pöytäkone tabletti älypuhelin Minkä asioiden hoitamiseen erityisesti tarvitset tukea? Hoida veroasiasi
LisätiedotHE 107/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 17/217 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.1.217 Sisältö Työn verotus hallituskaudella Vuoden 218 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys
LisätiedotKoulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014
Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen
LisätiedotYlimääräinen koulutusvähennys
1.1.2014 alkaen Ylimääräinen koulutusvähennys 1.1.2014 alkaen työnantaja voi saada työntekijän kouluttamisesta ylimääräisen laskennallisen verovähennyksen tavallisten palkka- ja koulutuskustannusmenojen
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotEsimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä
Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotKotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta
VATT Muistiot 42 Kotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen näkökulmasta Sami Grönberg Timo Rauhanen VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT VATT MUISTIOT 42 Kotitalousvähennys pienituloisen eläkeläisen
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys myönnettäisiin myös
LisätiedotSelvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella
Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015
2017:10 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2015 Tulot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 35 100 euroa Helsingissä mediaanitulo 27 200 euroa Veroja ja veroluonteisia
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotAjankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä
Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset
LisätiedotEläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,
LisätiedotHE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito
HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun
LisätiedotMuuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen
ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot
LisätiedotOpettajien tulonhankkimiskulut
Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Tulonhankkimiskulut ovat kuluja, jotka liittyvät välittömästi tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta
Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta
LisätiedotTYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA
TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotPALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN
Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla
LisätiedotRuotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi
Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia
LisätiedotTaloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset
Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun
LisätiedotLASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA
LASKELMIA OSINKOVEROTUKSESTA Oheisissa taulukoissa ja kuvioissa kuvataan osinkoverotuksen muutosta hallituksen korjatun kehyspäätöksen mukaisesti. Nykyisessä osinkoverotuksessa erotetaan toisistaan pörssiyhtiöiden
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
HE 161/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 77 :n ja sairausvakuutuslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ulkomaantyöskentelystä
LisätiedotPaljonko peltikaton maalaus maksaa?
Paljonko peltikaton maalaus maksaa? Peltikaton hinta Peltikaton maalaus maksaa keskimäärin 5000-8000 Peltikaton maalauksen hintaan vaikuttavat tekijät Pohjatöiden määrä, hilseilevä maali ja ruosteen poisto
LisätiedotRahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp
Rahoitusratkaisun vaikutukset Ahvenanmaan asemaan HE 15/2017 vp Perustuslakivaliokunta 28.3.2017 Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Budjettineuvos Petri Syrjänen 1 Valmistelun
LisätiedotMistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015
Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen
LisätiedotKotitalousvähennys arjen tukena
Sitran selvityksiä 95 Kotitalousvähennys arjen tukena Elina Pylkkänen Toukokuu 2015 Sitra 2015 Sitran selvityksiä 95 ISBN 978-951-563-917-2 (nid.) ISBN 978-951-563-918-9 (PDF) www.sitra.fi ISSN 1796-7104
LisätiedotPalveluja kotiin arvonlisäverottomasti ja kotitalousvähennystä hyödyntäen
Palveluja kotiin arvonlisäverottomasti ja kotitalousvähennystä hyödyntäen MMM Taija Härkki p. 0400 432 585 Perustuslaki Jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon Julkisen vallan on turvattava
LisätiedotARVIO JÄRVENPÄÄN HSL-LIPPUTUEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA
ARVIO JÄRVENPÄÄN HSL-LIPPUTUEN KUSTANNUSVAIKUTUKSISTA 13.2.2017 HSL-LIPUN TUKEMISEN TOIMINTAMEKANISMI Lipun hinnan alentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia vain todellisen käytön (460 hlö/kk) mukaisesti
LisätiedotKunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen
1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotPorvoon varhaiskasvatuksen kotihoidontuen kuntalisäselvitys. Vertikal Oy Hanne Koskiniemi Simo Pokki. Esitys lautakunnalle 25.1.
Porvoon varhaiskasvatuksen kotihoidontuen kuntalisäselvitys Vertikal Oy Hanne Koskiniemi Simo Pokki Esitys lautakunnalle 25.1.2018 Varhaiskasvatuksen kustannusrakenne 2017 Vaka-palvelut yhteensä 33 564
LisätiedotKeskeiset käsitteet Teknologiateollisuus
Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta
LisätiedotHE 108/2017 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg
HE 108/2017 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Vero-osasto 3.10.2017 Sisältö Parlamentaarinen työryhmä Työryhmän ehdotus Muutosehdotusten vaikutus eri tulonsaajien veroasteisiin
LisätiedotVEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotUlkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus. 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto
Ulkomaille muuttavan eläkkeensaajan verotus 27.8.2014 Carola Bäckström veroasiantuntija Verohallinto Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja 1. Ulkomaille muutosta huolimatta Suomesta saatu eläke verotetaan
LisätiedotVäestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä
Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset
LisätiedotPäätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008
LisätiedotSosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander
Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan
LisätiedotKäytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä
Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen
Lisätiedot1981 vp. n:o 141. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTö
1981 vp. n:o 141 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 :n, maatilatalouden tuloverolain 6 :n ja tulo- ja varallisuusverolain 29 : n muuttamisesta ESITYKSEN
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotPidätyksen alaisen palkan määrä (sis. luontoisedut) Perusprosentti Lisäprosentti Palkkakauden tuloraja perusprosentille
TULOVEROTUS 1 Ongelma Ennakonpidätys Kesällä 2012 Satu on kesätöissä. Hän on työnantajansa kanssa sopinut kuukausipalkakseen 1600 euroa. Palkanmaksupäivänä hänen tililleen on maksettu 1159,00 euroa. Satu
LisätiedotBudjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija
Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi
Lisätiedot1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan liikevaihtoverolakia muutettavaksi siten, että vuonna 1992
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotKiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto
Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys
Lisätiedotverontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa
LisätiedotVäliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola
Väliyhteisölain muutos (HE 218/2018 vp) 7.11.2018 Verojaosto Jari Salokoski ja Jaana Mikkola Väliyhteisölainsäädäntö ja sen tavoite Laki ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta tuli voimaan
LisätiedotArvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin
Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut
LisätiedotMaatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen
Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotVEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN
VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja
LisätiedotPalveluja kotiin - vuonna 2015?
Palveluja kotiin - vuonna 2015? MMM Taija Härkki p. 0400 432 585 1 2 3 Perustuslaki Jokaisella on oikeus välttämättömään huolenpitoon Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut
LisätiedotMikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen
Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön
LisätiedotTyömarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?
Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
Lisätiedot