KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, , VM / Vero-osasto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, 13.9.2010, VM / Vero-osasto"

Transkriptio

1 KOTITALOUSVÄHENNYS Muistio verotuksen kehittämistyöryhmälle, Elina Pylkkänen, , VM / Vero-osasto Sisällys Kotitalousvähennyksen määräytymisperusteet Vähennykseen oikeuttava työ Työn tekemispaikka Vähennyksen saa vain luonnollinen henkilö Tukien vaikutus vähennykseen Vähennyksen perusteena olevat työkustannukset Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen Valtaosa vähennyksestä käytetään remontteihin Vähennysten käyttö yhteydessä kotitalouden tulotasoon Verotuki kaikille sama Sosioekonominen asema yhteydessä vähennyksen käyttöön Alueellisia eroja käytössä Vuodelta 2009 kerättyä ennakkotietoa Kotitalousvähennyksen vaikutuksista tehtyjä tutkimuksia Kriittisempiä arvioita kotitalousvähennyksestä Soveltaminen muissa maissa Teoreettisia perusteluja Kotitaloustyö Remontointityö LIITE 1 Kotitalousvähennys verotuksessa, muutokset vuodesta 1997 lähtien KOTITALOUSVÄHENNYKSEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET (Lähde: Verohallinto) Kotona teetetyn työn kustannukset saa osittain vähentää veroista. Vähentää saa 30 % maksetusta palkasta ja palkan sivukulut, jos työn tekee palkattu työntekijä. Jos työn tekee ennakkoperintärekisteriin merkitty yritys tai yrittäjä taikka yleishyödyllinen yhteisö, vähennys on 60 % laskussa olevasta työn osuudesta, työkorvauksesta. Työkorvauksella tarkoitetaan ennakkoperintälaissa yrittäjälle, yritykselle tai yleishyödylliselle yhteisölle työn tekemisestä maksettua korvausta, joka ei ole luonteeltaan palkkaa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Se ei ole kotitalouskohtainen, joten esimerkiksi puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen, jos heillä on riittävästi vähennettäviä kustannuksia. Vuodesta 2009 alkaen vähennyksen enimmäismäärä on 3000 euroa vuodessa. Vähennettävien kustannusten omavastuu vuodessa on 100 euroa. Vähennys tehdään verovelvollisen veroista, jolloin vähennyksestä saatava hyöty on suoraan verrannollinen vähennyksen määrään. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Tavanomaisuus -vaatimus koskee sekä kotitaloustyötä että hoiva- ja hoitotyötä. Tavanomaisuudella tarkoitetaan työtä, jota normaalisti tehdään kodin ja siellä asuvien henkilöiden hyväksi. Kotitalousvähennyksen tarkoitus on ollut parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi tarkoitus on ollut edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa ja torjua harmaata taloutta. VÄHENNYKSEEN OIKEUTTAVA TYÖ Kotitaloustyö Hoiva- ja hoitotyö 1

2 Arvonlisäverosta vapaista terveyden- ja sairaudenhoitopalveluista ei saa vähennystä Sosiaalihuoltopalvelut Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö Asuntoon välittömästi ennen sisään muuttoa tehty remontti Huoltotyöt Piha-alueen kunnostus, vesijohdot, viemäröinti ja sähköistys omakotitalossa Piha-alueelle rakennettavat kattamattomat rakennelmat omakotitalossa Lämmitysjärjestelmät omakotitalossa Uudisrakentaminen ja siihen verrattava työ ei oikeuta vähennykseen Kodin koneiden ja laitteiden korjaus- ja asennustyö ei yleensä oikeuta vähennykseen Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja kunnossapitotyö oikeuttaa vähennykseen TYÖN TEKEMISPAIKKA Vähennykseen oikeuttaa vain kotona tehty työ Mikä kuluu asuntoon Asuminen yhtymän tai kuolinpesän asunnossa Yksityinen palvelutalo Yhteiskäytössä oleva vapaa-ajan asunto VÄHENNYKSEN SAA VAIN LUONNOLLINEN HENKILÖ Asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukainen kunnossapitovastuun jako Yhtiökokouksen päätökseen perustuvat kunnossapitotyöt Osakkaan teettämät lisätyöt yhtiön teettämän remontin yhteydessä Asunto-osakeyhtiölain 77 :n mukainen osakkaan teettämä muutostyö TUKIEN VAIKUTUS VÄHENNYKSEEN Kotitalouksien saamat korjausavustukset valtion tai muun julkisyhteisön varoista Asunto-osakeyhtiön saamat avustukset VÄHENNYKSEN PERUSTEENA OLEVAT TYÖKUSTANNUKSET Vähennys yritykselle ja yrittäjälle maksetusta työkorvauksesta Palkka Palkkaan liittyvät sivukulut Au pair-työntekijän palkka Ulkomailla maksettu palkka Kotitalouksien työnantajarinki Rajoitetusti verovelvollinen yritys tai yrittäjä Yleishyödyllisen yhdistyksen tekemä kotitaloustyö KOTITALOUSVÄHENNYKSEN HYÖDYNTÄMINEN Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on lisääntynyt koko vähennyksen voimassaoloajan. Kotitalousvähennys oli kokeiluluontoisesti voimassa Nykyisin sovellettava verotukimalli on ollut voimassa vuoden 2001 alusta. Sekä vähennyksen enimmäismäärää että sovellusaluetta on kasvatettu vähitellen (Liitteessä 1 lainsäädännön muutokset). Viimeksi vuonna 2009 kotitalousvähennyksen soveltamisalaa laajennettiin koskemaan tietoliikenneyhteyksiin liittyviä huoltotöitä ja enimmäismäärää korotettiin euroon. Samalla vähennyksen sisällä olleet soveltamisalaa koskeneet rajat remontti- ja hoitotyön väliltä poistettiin. Verovuoden 2009 valmistuneiden tietojen mukaan kotitalousvähennyksenä myönnetyn verotuen määrä nousi 80 prosentilla noin 391 miljoonaan euroon. Vähennystä oli myönnetty yhteensä 2

3 henkilölle, mikä on noin enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös keskimääräinen vähennys saajaa kohti nousi vajaalla 400 eurolla ja oli euroa/vähennyksen saaja. Alla olevassa taulukossa 1 ja kuviossa 1 on vuosittaista tietoa kotitalousvähennyksen tuottamasta rahamääräisestä veroedusta ja käyttäjämääristä sekä niiden kehityksestä koko maan tasolla (Lähde: Verohallitus, 2010). Etuuden hyödyntäminen on kasvanut tasaisesti vuosittain, mutta suurimmat muutokset ovat aiheutuneet kulloinkin lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista. Verovuonna 2003, 2006 ja 2009 vähennyksen enimmäismäärää korotettiin ja vuosina 2003 ja 2005 vähennyksen osuutta kasvatettiin. Soveltamisalaa laajennettiin Viimeksi mainittu laajennus kasvatti kotitalousvähennyksenä myönnetyn verotuen määrää lähes 80 prosentilla. Taulukko 1. Kotitalousvähennyksen kokonaismäärä ja muutos sekä kotitalousvähennystä saaneiden lukumäärä henkilötasolla ja sen muutos vuosina Lähde: Verohallitus, Vuosi Kotitalousvähennys, tuhatta Muutos edellisvuodesta % Vähennyksen saaneiden lukumäärä Muutos edellisvuodesta % Vähennys keskimäärin / saaja % ,9 % % ,3 % % ,4 % % ,2 % % ,1 % % ,3 % % % % % 1083 Kuvio 1. Kotitalousvähennystä saaneiden määrän kehitys (saajien lukumäärä) ja kotitalousvähennyksen rahamääräinen (tuhatta euroa) kehitys vuodesta Lähde: Verohallitus, Vähennys, Saajia Valtaosa vähennyksestä käytetään remontteihin Perttu Melkas (2008) tutki kotitalousvähennyksen hyödyntämistä Kulutustutkimusta varten kerätyillä haastattelutiedoilla. Kotitalousvähennystä hyödynsi aineiston mukaan 8,5 prosenttia kotitalouksista vuonna Valtaosa vähennyksistä vuonna 2007 kuten aiempinakin vuosina on käytetty remontti- ja rakennustöihin. Tehdyistä vähennyksistä 76 prosenttia kohdistui asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöhön (n euroa), vajaat 20 prosenttia kotitaloustöihin ja hoitoon tai henkilökohtaiseen apuun vähennystä käytettiin vain neljä prosenttia. 3

4 Vähennysten käyttö yhteydessä kotitalouden tulotasoon Eniten kotitalousvähennystä käyttivät kaikkein hyvätuloisimmat kotitaloudet. Kotitalouksista suurituloisin kymmenys käytti muita tulokymmenyksiä selkeästi enemmän ja muita useammin vähennystä hyväkseen. Yli neljännes ylimpään desiiliin kuuluvista kotitalouksista hyödynsi vähennystä, ja vähennyksen kokonaismäärästä noin puolet kohdistui juuri ylimpään tulodesiiliin vuonna Keskituloisista kotitalouksista puolestaan lähes joka kymmenes käytti vähennystä ja pienituloisimman viidenneksen kotitalouksista vain joka sadas. Kuvioissa 2 ja 3 kuvataan kotitalousvähennyksen käyttöä eri tulodesiileihin kuuluvissa kotitalouksissa. Kuvio 2. Kotitalousvähennyksen käyttö vuonna 2006 tuloryhmittäin, käyttäjien osuus (%) tulodesiiliin kuuluvista kotitalouksista. Lähde: Kulutustutkimus 2006, Tilastokeskus, Perttu Melkas. Kotitaloustyöhön kohdennettua vähennystä käytettiin hyvätuloisimmassa kymmenyksessä noin seitsenkertaisesti keskituloisiin kotitalouksiin verrattuna. Kuten kuviosta 3 näkyy, on kotitaloustyöhön kohdistetun vähennyksen osuus merkittävä ainoastaan ylimmän tulodesiilin kotitalouksissa. Remonttiötistä tehtävien vähennysten osalta tuloryhmien väliset erot ovat selvästi pienemmät. Vähennyksen käyttö yleistyy viidennestä desiilistä alkaen ja kasvaa voimakkaasti kahdessa ylimmässä. Suurituloisimman tulokymmenyksen kotitaloudet käyttävät vähennystä 2-3 kertaa useammin kuin keskituloiset kotitaloudet. Kuvio 3. Kotitalousvähennystä käyttäneet tuloryhmittäin ja lajiteltuna kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin remontti- ja kotitaloustöihin. Lähde: Tilastokeskus, Perttu Melkas. Verotuki kaikille sama Verotuen suuruus ei ole riippuvainen verovelvollisen rajaveroasteesta, toisin kuin tuloista tehtävissä vähennyksissä, vaan se on kaikille edunsaajille yhtä suuri kuin vähennys jos maksettavien verojen määrä on vähintään vähennyksen suuruinen. Täysimääräinen kotitalousvähennys alentaa pienituloisten tuloveroa useilla prosenttiyksiköillä ja vastaavasti suurituloisilla vähemmän. Toisaalta kotitalouden käytettävissä olevat tulot määräävät sen, voidaanko ylipäätään palveluja ostaa. 4

5 Sosioekonominen asema yhteydessä vähennyksen käyttöön Ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjätaloudet käyttävät kotitalousvähennystä kaksi tai kolme kertaa runsaammin kuin muut ansiotyöhön osallistuvat taloudet. Vähennyksen käyttö on yhteydessä talouksien kulutusmenoihin. Em. kotitaloustyyppien kulutusmenot ovat noin neljännekset suuremmat kuin alempien toimihenkilöiden, maatalousyrittäjien ja työntekijöiden kotitalouksissa. Kotitalouden elinvaiheen mukaan tarkasteluna kotitalousvähennystä käyttivät eniten kahden huoltajan lapsiperheet. Myös eläkeläistaloudet käyttävät kotitalousvähennystä aktiivisesti hyväkseen. Nämä kotitaloudet ostavat muita kotitaloustyyppejä enemmän juuri hoito- ja kotitaloustyötä. Myös yksinhuoltajataloudet käyttävät tuloihinsa nähden suhteellisesti enemmän kotitalousvähennystä, vaikka heillä pääosa vähennyksistä kohdistuu remontteihin. Muut ammatissa toimimattomat kotitaloudet eivät kotitalousvähennystä käytä, mikä on ymmärrettävää jos veroja ei ole maksettavana, silloin ei myöskään pääse hyödyntämään verosta tehtäviä vähennyksiä (syrjäytymisvaikutus). Alueellisia eroja käytössä Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen vaihtelee alueellisesti. Eniten kotitalousvähennystä käytetään ruotsinkielisillä alueilla (mm. Ahvenanmaalla). Suurin keskimääräinen vähennys saajaa koti oli vuonna 2007 Föglössä (1 167 / vähennyksen saaja). Myös Kauniaisissa, Kökarissa ja Sottungassa keskimääräinen vähennys saajaa kohti oli vähintään tuhat euroa. Keskimäärin vähennystä käytetään enemmän Länsi- Suomessa kuin muualla. Alueelliset erot voivat johtua palvelujen tarjonnasta ja kuten edellä jo todettiin palveluja ostavien taloudellisesta asemasta. Esimerkiksi suuremmissa kaupungeissa käyttö on yleisempää kuin pienissä kunnissa. Myös kaupunkien sisällä on havaittavissa suuriakin eroja vähennyksen käytössä. Vähennystä käytetään ahkerimmin vauraimmilla asuinalueilla, esim. Espoon Westendissä ja Helsingin Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa joka viides verovelvollinen hyödyntää kotitalousvähennystä Sen sijaan Helsingin Jokomäessä tai Espoon Otaniemessä asuvista vain joka sadas käyttää vähennystä hyväkseen. Toisaalta myös Savonlinnassa ja Kylmäkosken Sotkiassa käytetään vähennystä yhtä ahkerasti kuin Espoon ja Helsingin vauraimmilla asuinalueilla. Vuodelta 2009 kerättyä ennakkotietoa Vuodelta 2009 (Lähde: Verohallinto) saatujen ennakkotietojen mukaan lähes 60 prosenttia kotitalousvähennyksestä kohdistui yli euroa vuodessa ansaitseville (kuvio 4). Tuloryhmien jaottelu pitäisi kuitenkin tehdä vastaamaan kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaista desiilijakoa, jotta aikasarjat olisivat vertailukelpoisia. Eri sosioekonomisista ryhmistä eniten verovähennystä hyödynsivät palkansaajat, joiden osuus koko myönnetystä oli 62 prosenttia, toiseksi eniten vähennystä hyödynsivät eläkeläiset, joille kohdentui noin 20 prosenttia vähennyksen kokonaismäärästä. Muille ryhmille tuki kohdentui siten, että maatalouden harjoittajille kohdentui noin 8 ja muille elinkeinonharjoittajille noin 5 prosenttia (ryhmälle muut 5%). Kuvio 4. Kotitalousvähennystä Verohallinnon ennakkotietojen mukaan käyttäneet vuonna Lähde: Verohallinto. 5

6 Osuus koko vähennyksen määrästä eri tuloluokissa vuonna ,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % KOTITALOUSVÄHENNYKSEN VAIKUTUKSISTA TEHTYJÄ TUTKIMUKSIA Kari Niilola et al. (2006) ovat tehneet tutkimuksen kotitalousvähennyksen merkityksestä palvelumarkkinoiden ja työllisyyden kehitykseen. He pitävät kotitalousvähennysjärjestelmää kustannustehokkaana keinona uusien työpaikkojen luomiseksi. Kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat itsensä takaisin ja syntyvä palvelukysynnän lisääntyminen aktivoi talouden toimintaa. Pimeän työn osuus vähenee siinä määrin, että tutkijat arvioivat ainakin neljänneksen annetusta verohyvityksestä palautuvan julkiseen talouteen. Järjestelmä tehostaa yhteiskunnallista työnjakoa palveluita ostavien kotitalouksien käyttäessä enemmän aikaa omaan ansiotyöhönsä ja toisaalta vähentäen palkattoman työn osuutta (vapaa-aikaa lisääntyy). Tämän seurauksena myös naisten työmarkkina-asema paranee. Tutkijat toteavat että, kotitalousvähennyksen merkittävänä ja pysyvänä kokonaisvaikutuksena ja lisäarvona voidaan pitää myös sitä, että se on aktivoinut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen miljoonien eurojen verran sekä ainakin siivouspalvelujen osalta käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat. KRIITTISEMPIÄ ARVIOITA KOTITALOUSVÄHENNYKSESTÄ Roope Uusitalo (2005) esitti varauksia Niilolan et al. (2006) tutkimuksessa esitettyihin kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksiin. Kritiikkiä herätti ensinnäkin se, että Niilolan et al. tutkimus tehtiin kyselytutkimuksen pohjalta ja haastattelutietoina ilmoitetut kotitalouspalveluihin käytetyt rahamäärät poikkesivat merkittävästi verottajan keräämistä rekisteritiedoista. Toiseksi se, että tutkimuksessa käytetty metodi työllisyysvaikutusten arviointiin ei ole validi. Työllisyysvaikutusten arvio tutkimuksessa saatiin jakamalla palveluiden ostoon käytetty rahamäärä kannattavan liiketoiminnan rajana olevalla myynnillä per työntekijä. Uusitalon mukaan ilman tietoa palvelujen hintojen tai alan työllisyyden muutoksista ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä arviota työllisyyden paranemisesta vähennyksen vaikutuksesta. Yli 85 prosenttia kotitalouksien hyödyntämästä kotitalousvähennyksestä käytetään remontointeihin. Koska rakennusalalla vallitsee työvoimapula, on realistista odottaa, että kysynnän lisääntyminen kasvattaa pääasiassa remontointipalvelujen hintaa eikä niinkään kasvata työllisyyttä. Marja Tuovisen (2007) kotitalousvähennyksen käyttöä koskenut selvitys esitti suosituksia, joilla kotitalousvähennys saataisiin paremmin vastaamaan sen alkuperäisiä tavoitteita. Jos kotitalousvähennyksen tavoitteena on tukea heikosti tuottavan työn kysyntää ja työllistymistä, tulisi vähennys rajata siten, että vähennys koskisi vain asiakasta, joka itse palkkaa työntekijän (nk. palkkamalli). Ongelmana viime vuosina on ollut, että pysyvästä rakennusalan työvoimasta on monilla alueilla pulaa eivätkä vakituisessa työsuhteessa olevat työntekijät ole pienipalkkaisia. Rajoittamalla verotuki palkkamalliin, työn kysyntä kohdistuisi osittain työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin tai työttömiin, jotka eivät asuinpaikan, iän tai muun rajoittavan tekijän 6

7 takia ole täysin kilpailukykyisiä työmarkkinoilla. Myös siivouspalveluissa työvoiman rekrytointiongelmat ovat pahenemassa ja rajoittamassa alan kasvua. Tuovisen mukaan tässä tilanteessa ei verotukea nostamalla kannattaisi lisätä kysynnän kasvua entisestään. Tuovisen mukaan kotitalousvähennyksellä katetaan laskennallisesti noin henkilötyövuoden työpanos. Työpaikoista noin 80 prosenttia olisi asuntojen korjauksessa ja kunnostuksessa. Vaikka kotitalousvähennys on luonut alalle uusia työpaikkoja, sen työllisyysvaikutuksia koko talouden tasolla on vaikea arvioida puutteellisten tilasto- ja muiden seurantatietojen takia. Kokoaniskuvan saamiseksi pitäisi arvioissa ottaa huomioon välittömien vaikutusten lisäksi kotityöpalvelujen verotuen ja kysynnän kasvun välillisiä vaikutuksia muilla sektoreilla. Kotitalousvähennyksen kokonaistaloudelliset, työllisyyttä ja tuottavuutta parantavat vaikutukset riippuvat lähinnä työmarkkinoiden tilasta. Jos työvoima on vajaakäytössä ja sitä on saatavilla mm. työttömistä, vajaatyöllisistä ja pimeästi työskentelevistä, vähennystä kannattaa laajentaa. Jos alalla sen sijaan on työvoiman saatavuusongelmia eikä palvelujen kysynnän kasvuun pystytä vastaamaan, osa verotuesta menee palvelujen hintojen nousuun. Alkuvaiheen edulliset työllisyysvaikutukset ovat jo toteutuneet, kun kotipalvelutyö on vakiintunut yritystoiminnaksi ja harmaan työn osuus on vähentynyt. Nykyistä suuremmallakaan tuella ei enää saada aikaan samoja vaikutuksia kuin vuosikymmenen alkupuoliskolla Tuovisen selvityksen mukaan. SOVELTAMINEN MUISSA MAISSA Muista Euroopan maista ainakin Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa on sovellettu kotitalousvähennystä. Perusteluina on esitetty, että korkea verokiila veronalaisen ja verottamattoman työn välillä estää tai hidastaa palvelujen kysynnän voimistumista. Tämä näkyy siinä, että kotitalouksissa itse tehty ja pimeänä teetetty työ estävät tiettyjen palvelutoimialojen veronalaisen ja markkinaehtoisen toiminnan. Keinoina tiettyjen rajattujen palveluelinkeinojen tukemisessa on käytetty verohyvitystä tai verovähennystä, yrityssubventioita tai palveluseteleitä, joilla on haluttu edistää markkinaehtoisen palvelutuotannon kysyntää ja tarjontaa. Näillä toimilla on tavoiteltu edellä mainittujen päämäärien lisäksi myös matalatuottoisen työvoiman työllistymistä sekä pimeänä tehdyn työn saattamista veronalaiseksi. Ruotsissa otettiin käyttöön kotitalousvähennys läheisesti kotitaloustyötä korvaaville palveluille, RUTavdraget (rengöring, underhåll och tvätt), vuonna Vuoden 2008 lopulla laajennettiin verotuki koskemaan myös korjausrakentamista, ROT-avdraget (reparationer och underhåll, ombyggnad och tillbyggnad). Verohyvitys (skattereduktion) on 50 prosenttia työkorvauksesta ja enintään kruunua vuodessa henkilöä kohti. Verotukien perusteluina hallitus tavoittelee työn tarjonnan kasvua sekä pimeänä tehdyn työn vähenemistä. Perustelu estää muiden palvelualojen vaatimukset verotuen soveltamisen laajentamisesta. Samoin kuin meillä Suomessa, tukien työllisyysvaikutuksista on hyvin niukalti näyttöä muissakaan maissa. Tanskassa hallitus lakkautti järjestelmän, koska vähennyksen avulla luodut työpaikat tulivat liian kalliiksi. Ruotsissa ei kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia ole vielä arvioitu reformin toteuttamisen jälkeen. Etukäteisarviointien perusteella kotitalouspalveluihin suunnattu verotuki tuottaisi noin uutta työpaikkaa Öbergin (2007) selvityksen mukaan. Lisäksi selvityksen mukaan veroetu maksaisi itse itsensä samalla kun verotulot kasvavat ja tulonsiirtomenojen määrä pienenee. Jos työllisyys kasvaisi arvioitua enemmän, valtio hyötyisi vähennyksen käyttöönotosta, jos taas vähemmän, niin valtio menettäisi. Reformin oltua voimassa kolme vuotta, Öberg (2010) edelleen arvioi, että reformi on todella pystynyt luomaan työllisyyttä ilman kustannuksia. Vähennysten suosio Ruotsissa kasvaa vuosi vuodelta. RUTvähennyksen käyttäjien määrä kasvaa koko ajan ja on tuplaantunut vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta työpaikkojen luomista tärkeämpi verovähennysten motivoija saattaa olla palvelujen siirtyminen pimeältä sektorilta veronalaiseksi. Jos verotuet lopetettaisiin, alettaisiin näitä palveluja tuottaa entistä enemmän pimeästi. 7

8 Kuvio 4. Kotitalousvähennystä (RUT-avdraget) saaneiden osuus ikäryhmästä (%). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). Kuvio 5. Kotitalousvähennystä (RUT-avdraget) saaneiden osuus tuloluokasta (%). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). Kuvio 6. Keskimääräinen myönnetty kotitalousvähennys (RUT-avdraget) henkilöä kohti tuloryhmittäin (SEK). Lähde: Finanspolitiska rådet (2010). 8

9 TEOREETTISIA PERUSTELUJA Työn verottaminen vaikuttaa henkilöiden ajankäyttöpäätöksiin. Koska työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei vapaa-aikaa eikä omaa kotitaloustyöhön suunnattua aikaa tai pimeästi tehtyä työtä, voi verotus tuottaa yhteiskuntaan sellaisen ajankäytön allokaation, joka on tehottomampi kuin olisi ilman verotusta. Verotus ohjaa kotitalouksia tekemään enemmän työtä itse kuin olisi yhteiskunnallisesti tehokasta. Kuluttajat ostavat siten vähemmän haluamiaan tuotteita, jotka voidaan korvata omalla työllä tai hankkia verottomasti, siitäkin huolimatta että ne tuotettaisiin tehokkaammin markkinoilla. Veronalaiseen työhön liittyy verokiila, joka muodostuu työntekijän marginaaliveroasteesta (t w ), työnantajan sosiaalimaksuista (t a ) sekä arvonlisäveroasteesta (t vat ). Verokiila = 1 (1 - t vat )(1 - t w ) / (1 + t a ) Verokiilasta voidaan johtaa myös työmarkkinoille suunnatun lisätyön nettokorvaus (nettoverokiila= 100- verokiila). Bruttokorvauksen ja nettokorvauksen suhde muodostaa tuottavuustekijän (bruttokorvaus / nettokorvaus), joka ilmaisee tuottavuuden asteen lisän, joka vaaditaan jotta verollinen työ olisi kilpailukykyinen verottoman työn kanssa (taulukossa 1 viimeinen sarake). Mitä suurempi suhdeluku on, sitä suurempi on yhteiskunnallinen tappio pimeästä työstä, koska veroton työvoima voi olla näin paljon tehottomampi kuin verollinen työvoima. Kilpaillessaan samoilla markkinoilla veroton työvoima saa merkittävän kilpailuedun. Taulukossa 1 on laskettu verokiila eri tuloryhmissä vuosien 1995 ja 2009 veroperusteilla (Viitamäki, 2000 ja 2009). Jotta keskituloinen ansaitsija pystyisi palkkaamaan ulkopuolista apua esim. kotitaloustöihinsä eurolla, pitää hänen itsensä ansaita ensin euroa pystyäkseen maksamaan tälle (vuonna 2009). Vaihtoehtoisesti työn voi tehdä itse, jolloin välttäisi verotuksen. Muussa tapauksessa ulkopuolisen avun tulisi olla vähintään 2,8 kertaa tuottavampi kuin on itse ko. työssä. Tuottavuuserovaatimusta ja verokiilaa voidaan pienentää kun työvoimavaltaisille aloille annetaan työvoimakustannuksiin verotukea. Taulukko 1. Verokiila eri tulotasoilla vuosina 1995 ja Lähde: Heikki Viitamäki, Tuloryhmä t w Bruttokorvaus Verokiila Nettokorvaus Tuottavuuskerroin ,67*APW 48, ,75 35,25 2,837 APW 53, ,57 28,43 3,517 1,67*APW 58, ,99 25,01 3, ,67*APW 43, ,97 43,03 2,324 APW 44, ,43 35,57 2,811 1,67*APW 48, ,86 33,14 3,017 Tehokkuussyistä voi olla perusteltua, että eri verokantoja sovelletaan kotitalouksien kulutushyödykkeille. Verohuojennukset kotitaloustyöhön liittyviin palveluihin voi parantaa resurssien allokoinnin tehokkuutta jos se vapauttaa kotitalouteen suunnattua työaikaa työmarkkinoille. Lisää yhteiskunnallista tehokkuutta koituu myös siitä, että kotitalouspalvelujen tuotantoa siirtyy verotukselta piilossa olevalta sektorilta verotuksen piiriin. Nämä vaikutukset yhdessä kasvattavat veronalaisesti tehtyjä työtunteja. Verohelpotukset aiheuttavat kuitenkin yhteiskunnallisia tappioita jos verotuksen piirissä jo olevilla sektoreilla resursseja siirtyy niiltä sektoreilta, joita ei tueta niille sektoreille, joita tuetaan. Verosubventiot myös lisäävät viranomaisten ja verohallinnon kustannuksia sekä lisäävät kontrollin tarvetta. Tämän lisäksi verosubventio saattaa aiheuttaa muualla yhteiskunnallisia hyvinvointitappioita, kun kohdennettu kevennys on rahoitettava muita veroja korottamalla jos työllisyys ei kasva verohelpotuksen vuoksi niin paljon, että kasvaneet verotulot ja pienentyneet tulonsiirtomenot kuittaavat verohuojennuksen kustannukset. 9

10 Kohdennettu verosubventio herättää myös poliittisia paineita muiden alojen subventoinneille. Jo nyt on vaikea vetää kunnolla rajaa siihen, mitkä palvelutyöt ovat vähennyksen piirissä. Myös tämä tuottaa tarpeen kontrolloin lisäykseen. Koska yksi tärkeä motiivi vähennyksen toteuttamiselle on pimeän sektorin kitkeminen pois kilpailullisesti, on tärkeää, että vähennys rajataan tarkasti, jotta muu verollinen toiminta ei sekoitu verotuen piiriin. Kotitaloustyö Verotus aiheuttaa vääristymän kun työmarkkinoilla tehtyä työtä verotetaan, mutta ei työtä, joka tehdään oman kotitalouden hyväksi. Verotuksen aiheuttama vääristymä on sitä suurempi, mitä helpompi työ on korvata omalla työpanoksella. Yhteiskunnallisen tehokkuuden kannalta julkiselle subventiolle on teoreettisia perusteita, kun on kyseessä helposti itse tehtävissä oleva työ ja hintaan herkästi reagoiva kysyntä. Markkinoilta ostettu palvelu vapauttaa henkilön siltä osin tekemään työmarkkinoilla enemmän työtä tai viettämään enemmän vapaa-aikaa. Helposti tehtävien kotitaloustöiden verosubventiota on perusteltu sillä, että se voisi palvelujen kysynnän kasvun myötä lisätä työvoiman kysyntää näillä vähän koulutusta vaativilla, matalapalkkaisilla aloilla ja helpottaa matalatuottoisen työvoiman työmarkkinoille pääsyä. Kotitaloustyön verotukea voidaan perustella myös tämän tyyppisten palvelualojen vakiinnuttamisella markkinapohjaisiksi, jolloin myös työmarkkinoiden rakenteellista kehitystä vauhditetaan. Remontointityö Remontointi- ja perusparannustyöt vaativat erityistä osaamista, jolloin subventio näihin töihin ei ole yhtä perusteltua työn tarjonnan lisäämisen näkökulmasta, koska ne eivät ole helposti korvattavissa omalla työpanoksella. Toisaalta erityistä ammattitaitoa vaativilla sektoreilla pimeän työvoiman osuus voi kasvaa, koska omalla työpanoksella ei voi korvata työsuoritteita. Perusteluna verotuelle on pimeänä tehdyn työn saattaminen veronalaiseksi. Palvelujen ostajalle verollisen ja verottoman hinnan välinen ero kutistuu ja veronkierrosta saatu etu sekä riski jäädä veropetoksesta kiinni pienenevät. Remontointityöhön kohdistettuja verotukia on perusteltu usein suhdannepoliittisesti, kun tarkoituksena on soveltaa verotukea vain väliaikaisena toimenpiteenä, jolloin palvelujen kysyntä lisääntyy tiettynä ajanjaksona, koska tuen voimassaoloaika on rajallinen. Kotitalousvähennys vaikuttaa positiivisesti talouteen: Työvoiman kysyntä Työvoiman tarjonta Harmaan talouden supistuminen yksityisessä palvelutuotannossa, verotulojen kasvu Tiettyjen palveluelinkeinon vakiinnuttaminen markkinapohjaisiksi, työmarkkinoiden rakenteellinen uudistaminen Helpottaa matalatuottoisen työvoiman työmarkkinoille pääsyä Talouden elvytystoimena (suhdanteita tasaavana määräaikainen) Varauksia Empiiriset arviot: kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen hinnat nousseet Mitä sektoreita tai toimialoja tuetaan verosubventioilla? subventoidaan tiettyjä palveluja muuhun suuntautuvan kulutuksen kustannuksella (riski, että muut alat vaativat myös subventioita) Verotukena myönnetty subventio lähtökohtaisesti vähentää verotuloja 10

11 Uusien työpaikkojen luominen kotitalousvähennyksen avulla voi tulla erittäin kalliiksi Teoria ei kerro kuinka suuri vähennyksen pitäisi olla Kaikki eivät voi hyödyntää kotitalousvähennystä, vähennys kohdistuu lähinnä hyvätuloisiin kotitalouksiin Verosubventiot lisäävät hallinnollisia kustannuksia ja kontrollin tarvetta Veronalennukset yhtäällä tuottavat veronkorotuksia toisaalla, jos subventio tehdään verotuottoneutraalisti Verotuen piiriin kuuluvien palvelujen rajaus vaikeata 11

12 LIITE 1 Kotitalousvähennys verotuksessa (Lähde: Verohallinto) KOTITALOUSVÄHENNYS VUODESTA 1997 ALKAEN Kotitalousvähennystä koskeva laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta (728/1997) oli kokeiluluontoisesti voimassa ajalla Tätä ns. verotukimallia sovellettiin Etelä- Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Samanaikaisesti oli Länsi- ja Itä- Suomen lääneissä kokeiluluontoisesti voimassa ns. yritystukimalli, joka perustui lakiin kotitaloustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä (839/1997). Sen mukaan tuki myönnettiin suoraan kotitaloustyötä myyvälle yritykselle. Vuoden 2001 alusta luovuttiin ns. yritystukimallista ja verotukimalli laajeni koko maahan. Säännöksiä sovellettiin ensimmäisen kerran vuodelta 2001 toimitettavassa verotuksessa. Tällöin myös vähennykselle säädettiin 100 euron omavastuu ja vähennyksen saattoi saada myös kunnallisverosta. Vähennys myönnettiin edelleen samassa laajuudessa kuin aikaisemmin voimassa olleen määräaikaisen lain mukaan. Kotitalousvähennyksen saamisen edellytyksenä on, että työn tekevä yrittäjä tai yritys on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja harjoittaa tuloveronalaista toimintaa. Kotitalousvähennyksen saa vain teetetystä työstä aiheutuneista kustannuksista. Vähennystä ei saa työhön liittyvistä laitteista, tarvikkeista tai matkakuluista. Kotitalousvähennystä ei myönnetä verovelvollisen itse tekemästä työstä eikä työstä, jonka on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. Vuonna 2003 voimaan tulleet muutokset Vähennystä on sen voimassa ollessa laajennettu useaan otteeseen. Vähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2003 alusta 900 eurosta 1150 euroon. Samalla ennakkoperintärekisteriin merkitylle yrittäjälle tai yritykselle sekä yleishyödylliselle yhdistykselle maksetusta työkorvauksesta myönnettävä vähennys nousi 40 prosentista 60 prosenttiin. Lisäksi vähennys myönnettiin myös itse palkasta 10 prosentin suuruisena. Vuonna 2005 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2005 alusta alkaen vähennyksen on voinut saada myös työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen ja hänen puolisonsa tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Lisäksi maksetusta palkasta on voinut vähentää vuodesta 2005 alkaen aikaisemman 10 prosentin sijasta 30 prosenttia. Vuonna 2006 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2006 alusta kotitalousvähennyksen vuotuinen enimmäismäärä tavanomaisesta kotitalous-, hoivaja hoitotyöstä nousi eurosta euroon henkilöä kohden. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä vähennyksen enimmäismäärä säilyi eurona. Vähennyksen yhteinen vuotuinen enimmäismäärä ei kuitenkaan voinut ylittää 2300 euroa. Toinen muutos koski vähennyksen estäviä tukia. Vain välittömästi kotitaloudelle maksetut tuet ovat estäneet vähennyksen vuoden 2006 alusta alkaen. Vuonna 2007 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2007 alusta kotitalousvähennyksen on voinut saada, vaikka kotitalous olisi saanut samaa lämmitysjärjestelmän perusparannustyötä varten asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) mukaista pientalojen lämmitystapamuutoksiin myönnettävää energia-avustusta. Tämä on poikkeus säännöstä, ettei kotitalousvähennystä saa asunnon kunnossapito- tai korjauskustannuksista, jos asunnon korjaukseen on myönnetty korjausavustusta julkisista varoista. Energia-avustusta koskevaa muu- 12

13 tosta sovellettiin jo vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Vuonna 2009 voimaan tulleet muutokset Vuoden 2009 alusta kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nousi euroon ja sisäinen jako remonttija kotitaloustyön väliltä poistettiin. Enimmäismäärä koskee myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä. Lisäksi vähennyksen soveltamisalaa laajennettiin kodin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapito- ja opastustyöhön. Lähteet Finanspolitiska rådet (2010), RUT och ROT-avdragen, Svensk finanspolitik, Finanspolitiska rådets rapport. Kotitalousvähennyksen määriä ja tilastotietoa eri vuosilta saatavissa Verohallinnon sivustoilta: Melkas Perttu (2008), Hyvätuloiset käyttävät eniten kotitalousvähennystä, Hyvinvointikatsaus 1 / 2008, Tilastokeskus. Niilola, Kari, Mikko Valtakari ja Ilkka Kuosa (2006), Kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä. Työpoliittinen tutkimus 310/2006. Tuovinen, Marja (2007), Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys, Valtiovarainministeriö. Uusitalo, Roope (2005), Kasvattiko kotitalousvähennys todellakin työllisyyttä?, Työpoliittinen Aikakauskirja 2/2005, katsauksia ja keskusteluja s Valtiovarainministeriö (2008), Valtion talousarvioesitys 2009, Helsinki. Verohallitus (2008), Maksuunpanon tilasto vuodelta Luonnollisten henkilöiden tulot vuodelta 2007 toimitetussa verotuksessa. Öberg, Ann (2005), Samhällsekonomiska effekter av skattelättnader för hushållsnära tjänster, Specialstudie Nr 7, Konjunkturinstitutet, Stockholm. 13

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Mikä on kotitalousvähennys?

Mikä on kotitalousvähennys? Kotitalousvähennys Mikä on kotitalousvähennys? Verosta tehtävä vähennys pienentää maksettavan veron määrää on henkilökohtainen poikkeuksena puolisovähennys Saat vähentää kuluja, jotka ovat aiheutuneet

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 117/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a ja 143 :n muuttamisesta sekä tuloverolain 77 :n muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Tulonhankkimiskulut ovat kuluja, jotka liittyvät välittömästi tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen. Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen

HE 135/2016 vp. Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen HE 135/216 vp Neuvotteleva virkamies Timo Annala Finanssisihteeri Filip Kjellberg Ylitarkastaja Pertti Nieminen Vero-osasto 16.9.216 Sisältö Vuoden 217 ansiotulon tuloveroasteikko Kunnallisverotuksen perusvähennys

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä

Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta

Laki. ennakkoperintälain muuttamisesta Laki ennakkoperintälain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ennakkoperintälain (1118/1996) 21, 32, 33, 33 a, 33 b ja 36, 4 luku, 47 ja 49 53 sekä 7 luku, sellaisina kuin niistä ovat

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen

Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen Metsätaloudenharjoittajan ilmoittamisvelvollisuus Valtiovarainvaliokunnan verojaosto Sami Varonen Taustaa Metsätalouden harjoittajalla tarkoitetaan tässä esityksessä luonnollista henkilöä, kuolinpesää

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Opettajien tulonhankkimiskulut

Opettajien tulonhankkimiskulut Opettajien tulonhankkimiskulut Mitä tulonhankkimiskulut ovat? Kuluja, jotka välittömästi liittyvät tulon hankintaan tai säilyttämiseen Samasta kulusta osa voi liittyä tulonhankintaan ja osa ei vähennyskelpoista

Lisätiedot

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 11.5.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 15:07:25, Sivu 1. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2014 Nimi: Erkki Esimerkki Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 113.5 +3.2 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 108.7-1.6 103.9-6.4 99.1-11.2 B Lähtö Ehdotus C 94.3-16.0

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto

Verotus jakamistalouden aikana Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto Verotus jakamistalouden aikana 16.11.2016 Petri Manninen Ylitarkastaja Henkilöverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö Verohallinto VEROLAINSÄÄDÄNTÖ Suomen tuloverolainsäädäntö lähtee laajasta tulokäsitteestä:

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta

HE 258/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta HE 258/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamisesta Esityksessä ehdotetaan tuloverolain ja väliaikaisesta annetun lain voimaantulosäännöstä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio

Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio Vaikutusten arviointia CASE EkoKuopio DIAK, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus, Virpi Kuvaja-Köllner Kunnat ja järjestöt Kunnat avustavat järjestöjä Kuinka kohdennetaan avustuksia? Järjestöiltä vaaditaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Jarmo Partanen 28.3.2012 ja alueelliset kuluttajakuvat Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Eläkerekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 4. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0288 (NLE) 14521/1/14 REV 1 SC 163 ECON 944 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 )

BRONEX SOFTWARE OY , 9:40:01, Sivu 1 Laatija: Esittely. Lähtö. Ehdotus A TULOT OSAKKAALLE KÄTEEN (1000 ) EHDOTUSLASKELMA, Verovuosi 2013 Jakopohjana oleva nettovarallisuus: 100000.00 109.5 +3.0 D KUSTANNUKSET YHTIÖLLE (1000 ) 104.5-2.1 99.4-7.1 94.4-12.1 B Lähtö Ehdotus C 89.4-17.2 A 56.9 59.4 61.9 64.4 66.8

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila

TYÖMATKAT JA VEROTUS. Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TYÖMATKAT JA VEROTUS Seija Karttunen Virpi Pasanen Eija Tannila TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2129-7 ISBN 978-952-14-2130-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 1292. Laki. autoverolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1292 1298 SISÄLLYS N:o Sivu 1292 Laki autoverolain muuttamisesta... 5051 1293 Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 179/2006 vp Hallituksen esitys ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi Asia Hallitus on

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot