Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä?

Transkriptio

1 KOTITALOUSVÄHENNYS Yleistä Kotitalousvähennys on henkilökohtainen. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö nousi 2300 euroon henkilöä kohden. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä vähennyksen enimmäismäärä on 1150 euroa. Vähennyksen yhteinen vuotuinen enimmäismäärä ei kuitenkaan voi ylittää 2300 euroa. Omavastuu on edelleen 100 euroa. Vähennyksen saa työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa tai edesmenneen puolisonsa, vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. VÄHENNYSTÄ EI SAA MUUSTA KUIN TYÖN OSUUDESTA Kotitalousvähennyksen saa vain teetetyn työn osuudesta. Vähennystä ei saa työhön liittyvistä matkakuluista tai tarvikkeista. Myöskään työssä käytetyn koneen osuudesta ei saa vähennystä. VÄHENNYKSEEN OIKEUTTAVA TYÖ Tavanomaista kotitaloustyötä vai asunnon kunnossapito- tai perusparannustöitä? Asunnon kunnossapitona ja perusparannuksena voidaan pitää kaikkia sellaisia rakennus- ja taloteknisiä asunnon omistajan kunnossapitovastuulla olevia korjaustöitä, jotka kohdistuvat asuntoon, muihin asumista palveleviin rakennuksiin ja rakennelmiin sekä vesi-, lämpö- ja viemäriputkistoihin, sähköjohtoihin ja lämmitysjärjestelmiin. Myös pihan asfaltointi ja laatoitus kuuluvat tähän ryhmään. Kotitaloustyöt Tavanomaista kotitaloustyötä on esimerkiksi ruuan laitto, siivous, pyykinpesu, silitys ja muu vaatteiden huolto. Vähennykseen oikeuttaa myös piha-alueen ja puutarhan hoito kuten nurmikon ja pensasaidan leikkaus, pihapuiden kaato, puiden hakkuu, piha-alueen auraus sekä muu pihan puhtaana pito. Myös huonekalujen kokoamispalveluista aiheutuvat kustannukset oikeuttavat vähennykseen, jos kokoaminen tapahtuu asiakkaan kotona. Myös kaupassa käynnin, asioinnin ja lemmikin ulkoiluttaminen voidaan katsoa kuuluvan tavanomaiseen kotitaloustyöhön, kun se on osa muuta laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä. Hoiva- ja hoitotyö Kotitalousvähennykseen oikeuttavalla hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan verovelvolliseen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuvaan kohdistuvaa huolenpitoa ja hoitoa. Vähennyksen saa myös hoiva- ja hoitotyöstä, joka kohdistuu omiin tai puolison sekä edesmenneen puolison vanhempiin, iso-, otto- ja kasvattivanhempiin tai näiden puolisoihin. Myös hoiva- ja hoitotyön tulee olla tavanomaista, normaalisti kotona tehtävää työtä kuten esimerkiksi lasten, sairaiden, vammaisten ja

2 vanhusten hoitamista hoidettavan kotona. Työ voi olla esimerkiksi syöttämistä, pukemista, pesemistä ja auttamista ulkoilussa ja muissa henkilökohtaisissa toimissa. Sosiaalihuoltopalvelut Tarkoituksena on huolehtia lasten ja nuorten huollosta, lasten päivähoidosta, vanhusten huollosta, kehitysvammaisten huollosta, muista vammaisten palveluista ja tukitoimista, päihdehuollosta sekä muusta tällaisesta toiminnasta. Asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö Kotitalousvähennykseen oikeuttaa verovelvollisen omassa ja laissa lueteltujen ylenevää polvea olevien sukulaisten käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö. Jos verovelvollisella on käytössään vakituisen asunnon lisäksi muukin asunto, vähennys voidaan myöntää kunkin asunnon korjauskustannuksista. Vähennysoikeus ei sen sijaan koske esimerkiksi sijoitusasuntoa, jota verovelvollinen tai hänen laissa mainittu sukulaisensa ei käytä asuntonaan. Vähennykseen saa myös sellaisen asunnon kunnossapitotyön perusteella, jossa asuminen perustuu vuokrasopimukseen. Vuokralainen voi vähentää samat kustannukset, jotka osakas itsekin saisi vähentää, jos asuisi kyseisessä asunnossa. Jos kesäasunto on ollut vuokrattuna osan vuotta, asuntoon kohdistuvista kustannuksista saa vähentää sen suhteellisen osuuden, joka vastaa omaa käyttöä. Vähennykseen oikeuttavaa perusparannus- ja kunnossapitotyötä on esimerkiksi keittiön, kylpyhuoneen ja muiden huoneiden sekä sauna- ja kellaritilojen remontti mukaan lukien sähkö- ja putkityöt. Myös esimerkiksi omakotirakennuksen ulkokunnostus kuten maalaus oikeuttaa vähennykseen. Jos perusparannus- tai kunnostustyössä käytetään valvojaa, myös valvojan työn perusteella saa vähennyksen, kun työ tehdään verovelvollisen asunnossa. Piha-alueen kunnostus, vesijohdot, viemäröinti ja sähköistys Vähennyskelpoista asunnon kunnossapitotyötä on varsinaiseen rakennukseen kohdistuvien töiden lisäksi piha-alueella tehtävät korjaus- ja perusparannustyöt kuten esimerkiksi vesi-, viemäri-, kaukolämpöjärjestelmiin ja sähköistykseen liittyvät asennus- ja korjaustyöt. Myös pora- tai muun kaivon rakentaminen voidaan rinnastaa asunnon perusparannustyöhön. Kattamattomien rakennelmien kuten esimerkiksi pation, laiturin tai aidan rakentamista korjaamista tai uusimista ennestään rakennettuun rakennukseen. Lämmitysjärjestelmät Erilaisten lämmitysjärjestelmien uusiminen ja korjaaminen oikeuttaa vähennykseen. Vähennyskelpoista työtä on aurinko- tai maalämpöjärjestelmän rakentaminen. ilmalämpöpumpun asentaminen voidaan katsoa liittyvän kiinteistön lämmitysjärjestelmään, kuten myös pellettivaraston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, koska pellettivarastosta on suora yhteys pellettien polttokattilaan.

3 Vähennykseen oikeuttaa vain kotona tehty työ Vähennykseen oikeuttaa työ, joka tehdään vähennystä vaativan verovelvollisen tai hänen laissa mainittujen sukulaisten käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Muualla tehty työ ei oikeuta vähennykseen. Kotitalousvähennykseen oikeuttava asunto Vähennyksen saa työstä, joka on tehty verovelvollisen, hänen puolisonsa, edesmenneen puolisonsa vanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten tai edellä mainittujen henkilöiden puolisoiden käyttämässä asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Esimerkiksi vanhemmat eivät voi vähentää lastensa asunnon korjauskustannuksia elleivät samalla asu siinä. Mikä kuuluu asuntoon? Asuntoon kuuluvaksi katsotaan myös piha-alue ja sillä olevat asumista palvelevat rakennukset ja rakennelmat kuten esimerkiksi erillinen sauna, autotalli ja puuvaja. Piha-alueella tarkoitetaan yleensä tonttia. Haja-asutusalueella piha-alueena voidaan pitää rakennusta ympäröivää enintään neliömetrin suuruista aluetta. Yhteiskäytössä oleva vapaa-ajan asunto Joskus vapaa-ajan asunto voi olla useampien kotitalouksien tai henkiöiden yhteiskäytössä. Jos yhteiskäytöstä esitetään selvitys, on kotitalousvähennykseen oikeus kaikilla asuntoa käyttäneillä, jotka ovat osallistuneen korjauskustannuksiin. Vähennys myönnetään siinä suhteessa, missä kukin on korjauskustannuksiin osallistunut. Tuet ja palveluseteli estävät vähennyksen siltä osin kun avustus ei kata samasta työstä aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi jos palvelun kokonaishinta on 100 euroa, josta palveluseteli kattaa 40 euroa, henkilö ei saa vähennystä 60 euron osalta. Jos asiakas sen sijaan ostaa lisäpalveluja kokonaan omalla kustannuksellaan samalta palvelun tuottajalta, jolta on ostanut palvelun palvelusetelillä, kysymys ei ole tältä osin samasta työsuorituksesta. Korjausavustus valtion tai muun julkisyhteisön varoista Pientalojen energia-avustuksiin liittyvä poikkeus Avustukset on suunnattu sellaisten lämmitysjärjestelmien rakentamiseen, joista ei aiheudu kasvihuonepäästöjä tai nämä päästöt ovat vähäiset. Avustuksia myönnetään, kun talo liitetään kauko- tai aluelämmitykseen. Avustuksia myönnetään myös, kun taloon rakennetaan pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä. Pelkän öljykattilan ja öljypolttimen korvaamista pelletin käyttöön soveltuvalla polttimella ei kuitenkaan avusteta. Lisäksi avustuksia myönnetään maalämpöpumppujärjestelmän vaatimia laiteinvestointeja varten. Avustuksia voi saada myös silloin, kun öljylämmitys uusitaan järjestelmällä, jossa on aurinkokerääjä. Lisäksi avustuksia myönnetään pelkän aurinkokerääjän hankintakuluihin, kun aurinkokerääjä liitetään osaksi lämmitysjärjestelmää.

4 Vähennyksen saa vain luonnollinen henkilö Kuolinpesä ei voi saada vähennystä lukuun ottamatta henkilön kuolinvuodelta toimitettavaa verotusta. Verovelvollisen avopuoliso ja lapsi vähennyksen saajana Avopuoliso, jolla ei ole omistusoikeutta asuntoon, voi saada vähennykseen, jos hän on maksanut vähennykseen oikeuttavia kustannuksia ja asuu asunnossa. Vähennyksen siirtäminen toisella puolisolle koskee kuitenkin vain verotuksessa puolisoina pidettäviä henkilöitä. Verotuksessa puolisoina pidetään myös avoliitossa olevia, jotka ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Myös kotona asuva täysi ikäinen lapsi voi saada vähennyksen, jos hän on osallistunut vähennettävien kustannusten maksuun. Vähennyksen perusteena olevat työkustannukset Vähennys työkorvauksen perusteella Verovelvollinen saa vähentää ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle tai yrittäjälle maksamastaan arvonlisäverollisesta työkorvauksesta 60 % Laskuun liittyvistä tavaroista ja matkakuluista ei saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työkorvaukseen liittyvästä koneen osuudesta. Kustannusten vähentäminen pääomatulosta ja kotitalousvähennyksenä Kotitalousvähennys on oma erillinen vähennys, josta säädetään erikseen tuloverolaissa. Tällöin lienee katsottava, ettei kustannusten vähentäminen kotitalousvähennyksenä vaikuta omaisuuden hankintamenon määrittämiseen eikä pääomatuloista vähennettävien tulonhankkimiskulujen vähentämisoikeuteen. Täyteen vähennykseen oikeuttavat kustannukset asunnon perusparannus- ja kunnossapitotyöstä Täyteen vähennykseen oikeuttavat noin 2083 euron suuruiset asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön kustannukset x 60% = Omavastuu 100 euroa vähennetään eurosta, täyden vähennyksen enimmäismäärä on 1150 euroa. Täyteen vähennykseen oikeuttavat kustannukset kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä. Tavanomaisista kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä täyden vähennyksen saa 4000 euron suuruisilla kustannuksilla euroa x 60% = 2400 euroa. Kun tästä vähennetään omavastuu 100 euroa, saadaan vähennyksen enimmäismäärä 2300 euroa.

5 Mistä verosta vähennys tehdään Kotitalousvähennys tehdään ensisijaisesti valtion tuloverosta. Vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen ennen alijäämähyvitystä. Siitä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, ylittävä osa vähennetään kunnallisverosta, vakuutetun sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Kotitalousvähennys puolisoilla Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on henkilökohtainen. Puolisoista täyden vähennyksen voi saada kumpikin, jos molemmilla on vähennettäviä kustannuksia. Vähennys myönnetään siltä osin kuin vähennettävä osa kustannuksista kummankin osalta ylittää omavastuuosuuden 100 euroa. Jos vähennystä vaatineen puolison verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen tai jos vähennykseksi vaadittu määrä ylittää säädetyn enimmäismäärän, veroviranomainen vähentää vähentämättä jääneen määrän toisen puolison veroista. Vähennys tehdään samalla tavalla kuin se olisi tehty, jos puoliso itse olisi vähennystä vaatinut. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on, ettei vähennys missään tapauksessa jäisi pienemmäksi verrattuna siihen, jos toinen puoliso olisi sitä vaatinut. Vähennyksen vaatiminen lopullisessa verotuksessa Vuodesta 2006 alkaen luonnolliset henkilöt saavat esitäytetyn veroilmoituksen. Verovelvollisen on vaadittava kotitalousvähennystä esitäytetyllä veroilmoituksella, ellei vähennystä ole siihen jo valmiiksi täytetty. Vähennys voi olla esitäytetyllä veroilmoituksella valmiina, jos verovelvollinen on esimerkiksi hakenut muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa.