Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa"

Transkriptio

1 Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa Johanna Taskinen ja Ville Voltti, Mobinet Oy Loppuraportti

2 Sisältö 1 Autojen yhteiskäyttö liikennejärjestelmän puuttuva linkki Innovaation tarina palvelun synty ja kehitys Innovaation tarina julkiset organisaatiot palvelun käyttäjinä Yhteiskäyttöautopalvelun hyödyt Autojen yhteiskäytön potentiaali julkisissa organisaatioissa Helsingin seudulla Ongelmia ja esteitä palvelun käyttöönotossa Autojen yhteiskäytön tiekartta julkisissa organisaatioissa Kirjallisuus ja muut lähteet Tämän raportin ovat tuottaneet Johanna Taskinen ja Ville Voltti Mobinet Oy:stä. Työ on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön Kaupunki-innovaatiot ohjelmasta. Lisätietoja: Johanna Taskinen

3 1 Autojen yhteiskäyttö liikennejärjestelmän puuttuva linkki Autojen yhteiskäyttö on hajautettua ja arkisiin tarpeisiin soveltuvaa auton vuokrausta. Yhteiskäyttöauton saa joustavasti käyttöönsä eri vuorokauden aikoina, lyhyeksikin ajaksi kerrallaan ja läheltä kotia tai työpaikkaa. Auto varataan internetissä tai puhelimitse, ja se otetaan käyttöön esimerkiksi älykortilla tai matkapuhelimella. Valittavana on erilaisia automalleja tarpeen mukaan. Palvelu on hinnoiteltu käytettyjen tuntien ja ajettujen kilometrien perusteella. Hinta sisältää kaikki autonkäytön kulut polttoaine mukaan lukien. Koska palvelusta maksetaan käytön mukaan, hinnoittelu ohjaa käyttäjiä optimoimaan auton käyttöä. Autojen yhteiskäyttö on edullinen vaihtoehto oman auton omistamiselle, kun autoa ei tarvitse päivittäin ja vuosittainen ajosuorite jää alle kilometrin. Yritysasiakkaille yhteiskäyttöautopalvelu on vaihtoehto yrityksen omassa hallinnassa oleville autoille, kilometrikorvausten maksamiselle, autonvuokraukselle sekä taksien käytölle. Autojen yhteiskäyttö tehostaa tilan käyttöä, vähentää autolla ajamista ja parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia Autojen yhteiskäytön filosofia on, että autoja tarvitaan vähemmän, kun niiden kapasiteetti on tehokkaasti jaettu usean käyttäjän kesken. Lisäksi autojen yhteiskäyttäjä harkitsee tarkemmin autonkäyttöään, kun kustannukset riippuvat voimakkaasti käytön määrästä toisin kuin omaa autoa käytettäessä, jolloin kustannuksista suurin osa on kiinteitä. Tutkimusten mukaan autojen yhteiskäyttäjät käyttävät autoa ja aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä noin kolmanneksen vähemmän kuin vastaava väestö keskimäärin. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa keskimäärin 10 yksityisomisteista autoa, jolloin säästynyttä katutilaa voidaan käyttää hyödyllisempiin tarkoituksiin. Autojen yhteiskäyttö myös parantaa autottomien talouksien liikkumismahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollistaa autottomuuden. Autojen yhteiskunnalliset hyödyt on osoitettu useissa tutkimuksissa Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yritys- ja virkakäytön lisääntyminen tehostaa liikennejärjestelmää entisestään, kun yksityishenkilöiden iltaisin ja viikonloppuisin käyttämät autot saadaan käyttöön myös arkisin päiväsaikaan. Autojen parempi käyttöaste tukee myös palvelun kaupallista elinvoimaisuutta, jolloin palvelun syntyminen on mahdollista myös alueilla, joiden asukaspohja ei yksin riittäisi ylläpitämään kaupallista palvelutarjontaa. Julkisorganisaatiot ovat tässä erityisessä roolissa. Ruotsissa kunnat ovat ryhtyneet aktiivisesti hankkimaan yhteiskäyttöautopalvelua, jotta syntyy palvelutarjontaa myös kuntalaisten käyttöön. Helsingin seudulla on aloittanut keväällä 2011 yhteiskäyttöautoilun edistäminen Helsingin 3

4 seudulla -hanke, jota koordinoi Helsingin seudun liikenne HSL. Hanketta rahoittavat HSL:n lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kuuma-kunnat, VR, Uudenmaan ELY-keskus sekä LVM. Myös Motiva, YM ja Hansel ovat mukana hankkeessa. Julkisten organisaatioiden asiakkuus on yksi hankkeessa tarkasteltava yhteiskäyttöautoilun edistämiskeino. Pika-analyysin toteutus ja sisältö Pika-analyysi autojen yhteiskäytöstä julkisissa organisaatioissa on tehty osana ympäristöministeriön Kaupunki-innovaatiot -hankekokonaisuutta syksyllä Lisäämällä yhteiskäyttöautopalvelun käyttöä julkiset organisaatiot voivat paitsi tehostaa omaa toimintaansa, myös tukea yhteiskunnallisesti hyödyllisen palvelun saatavuutta asukkaiden keskuudessa. Raportti kertoo autojen yhteiskäytön tarinan maailmalla ja Helsingin seudulla sekä erityisesti julkisista organisaatioista yhteiskäyttöautopalvelun asiakkaina. Se tuo esiin yhteiskäyttöautopalvelun keskeiset hyödyt, potentiaalin sekä käyttöönoton haasteet julkisissa organisaatioissa. Työ pohjautuu julkisten organisaatioiden edustajien haastatteluihin sekä aikaisempiin kotimaisiin ja ulkomaisiin selvityksiin. Haastattelujen pohjalta muodostettiin tiekartat autojen yhteiskäytön tehokkaampaan hyödyntämiseen julkisissa organisaatioissa. Alustavaa tiekarttaa esiteltiin työpajassa, johon oli kutsuttu haastateltavien lisäksi myös muita julkisten organisaatioiden edustajia. Työpaja kokosi eri näkökulmat yhteen ja auttoi eri osapuolia näkemään autojen yhteiskäytön moninaiset vaikutukset. Tiekarttaa muokattiin työpajassa käydyn keskustelun perusteella. Työtä voivat hyödyntää erityisesti HSL:n yhteiskäyttöautoilun edistämishanke, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Hansel Oy. 4

5 2 Innovaation tarina palvelun synty ja kehitys Mobility CarSharing Sveitsissä Ensimmäiset nykymuotoiset ja edelleen menestyksekkäät yhteiskäyttöautopalvelut syntyivät Sveitsissä ja Saksassa 1980-luvun lopussa. Sveitsissä perustettiin vuonna 1987 kaksi autojen yhteiskäyttöyritystä, jotka fuusioituivat vuonna 1997 Mobility car ring -nimiseksi yritykseksi. Se on ainoa yhteiskäyttöautopalvelun tarjoaja Sveitsissä. Vuodesta 1998 palvelua on tarjottu myös yrityksille ja yhteisöille. Muun muassa Sveitsin postin autokalustoa on integroitu yhteiskäyttöautojärjestelmään. Mobilityn auto yrityksen ovella Sveitsissä. Vuonna 2003 Mobilityn autoja oli tarjolla jokaisessa yli asukkaan kunnassa Sveitsissä. Mobility on edelläkävijä myös yhteistyössä joukkoliikenteen kanssa: jo vuonna 1998 lanseerattiin Mobility RailCard. Sveitsi on edelleen maailman johtava maa autojen yhteiskäyttötiheydessä. Siellä oli vuonna 2011 yli autojen yhteiskäyttäjää eli 1,3 prosenttia väestöstä. City Car Club Helsingin seudulla Autojen yhteiskäyttö on ollut mahdollista Helsingin seudulla vuodesta 2000 lähtien City Car Clubin tarjoamana palveluna. Kaikki lähti erään yksityisen yrityksen tarpeesta: parkkipaikkojen puute keskustassa hankaloitti auton käyttöä, joka kuitenkin oli työn puolesta usein tarpeen. Tältä pohjalta yrityksen talousjohtajana toiminut Kimmo Laine lähti perustamaan City Car Clubia. Palvelu lanseerattiin vuonna Samana vuonna kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kadunvarsipaikkojen vuokraamisesta City Car Clubille. Vuokrahinnan lähtökohtana on ollut katutilan väliaikaisesta käytöstä perittävä vuokra. City Car Club kehitti oman teknologian tietämättä muista yhteiskäyttöautopalveluista maailmalla. Elettiin vielä aikaa, jolloin tieto ei levinnyt internetissä nykyisen kaltaisella tavalla. Soneralla oli merkittävä rooli yhteistyökumppanina: se investoi kännykällä toimivaan autojen ovenavausteknologiaan. City Car Clubin auto varataan omilla tunnuksilla netissä tai puhelimitse. Varauksen yhteydessä määritellään nouto- ja palautusaika sekä nouto- ja palautuspaikka. Minimivarausaika on kaksi tuntia. Käytettävissä on yli sata noutopistettä pääkaupunkiseudulla, suurin osa Helsingissä. Auton voi palauttaa lisämaksusta myös muuhun pisteeseen, kuin mistä se noudettiin. Käyttäjät voivat halutessaan myös kompensoida ajosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. 5

6 City Car Clubilla on tarjolla eri kokoluokan autoja pienestä Fiatista minibussiin ja pakettiautoon. Varauksen alkaessa auto avataan soittamalla palvelunumeroon ja näppäilemällä oma tunnus ja auton rekisterinumeron loppuosa. Avaimet löytyvät auton sisältä. Palautettaessa autoa jätetään avaimet sisään, soitetaan taas palvelunumeroon, jonka jälkeen auto sulkeutuu ja lähettää ajoa koskevat tiedot järjestelmään laskutusta varten. Tankkauksesta käyttäjän tulee huolehtia ainoastaan silloin, kun polttoaine on loppumassa. Käytännössä tätä tapahtuu hyvin harvoin, koska myös palveluntarjoajan henkilökunta tankkaa autoja aina tilaisuuden tullen. Tankkaus maksetaan autossa olevalla luottokortilla, jolle varausjärjestelmä antaa kertakäyttöisen pinkoodin. City Car Clubin asiakkaiden määrän kasvu pääkaupunkiseudulla. Yhteiskäyttöautoilu on kansainvälisesti verrattuna lisääntynyt Suomessa suhteellisen hitaasti, keskimäärin 20 % vuodessa. City Car Clubin autojen yhteiskäyttäjiä oli vuoden 2011 lopussa noin Vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa on runsaasti potentiaalia autojen yhteiskäyttöön: vuonna 2020 autojen yhteiskäyttäjiä voisi olla jopa nykyisen kasvukehityksen jatkuessa. Vuonna 2011 City Car Club fuusioitui mainosrahoitteisen autovuokraamo o2-median kanssa. Molemmilla oli tavoitteena tarjota innovatiivinen ja helppo vaihtoehto oman auton omistamiselle ja yritysten vahvuudet täydensivät hyvin toisiaan. City Car Clubin logo ja hinnoittelu uudistui City Car Club on toistaiseksi ollut ainoa merkittävä palveluntarjoaja Suomessa. Muutama uusi toimija on kuitenkin jo aloittanut tai käynnistämässä toimintaa: Oliivi Autot (yksi sähköauto), Kortteliauto (vertaisvuokraus), WeeGo (vertaisvuokraus) ja 24rent (pakettiautot). Oliivi Autot on aloittanut palvelun yhdellä sähköautolla. 6

7 Autojen yhteiskäytön markkinat maailmalla Viime vuosina autojen yhteiskäyttö on ollut erittäin voimakkaassa kasvussa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Asiakasmäärän kasvu vaihtelee 20 prosentista jopa yli sataan prosenttiin vuodessa (mm. Iso-Britannia, Pohjois- Amerikka). Vuonna 2011 Euroopassa oli ja Pohjois-Amerikassa autojen yhteiskäyttäjää. Euroopan suurimmat markkinat ovat Sveitsi, Saksa ja Iso-Britannia. Voimakkaan yhteiskäyttöautoilun kasvun taustalla on hyvä yhteistyö kaupunkien ja joukkoliikenneoperaattorien kanssa. Belgian joukkoliikenneorganisaatiot omistavat osan Cambiosta ja panostavat voimakkaasti palvelun markkinointiin. Ruotsissa autojen yhteiskäyttö on levinnyt moniin kaupunkeihin, kun kaupungit ovat hankkineet palvelua omaan käyttöönsä. Lontoon kaupunki puolestaan rakentaa voimakkaasti yhteiskäyttöautojen noutopisteitä, jotka se tarjoaa tarjouskilpailun kautta yhteiskäyttöautoyrityksille. Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan kasvun taustalla ovat myös pääomasijoittajat. Pääomasijoittajat tai yhteiskunnan tuki on ollut tarpeen erityisesti alkuvaiheessa, sillä voimakkaasta kasvusta huolimatta vain harva palvelu on menestynyt taloudellisesti. Ollakseen taloudellisesti kannattava palveluntarjoaja tarvitsee tuhansia aktiivisia asiakkaita ja autojen käyttöasteen on pysyttävä korkeana. Belgian Cambio on menestystarina: lanseeraus 2002 ja vuonna 2011 asiakkaita oli jo yli ja palvelu oli levinnyt 20 kaupunkiin. Vertaisvuokraus (peer-to-peer car-sharing) on uusi kasvava autojen yhteiskäytön muoto. Siinä palveluntarjoaja ei omista autokalustoa vaan tarjoaa teknologian ja toimintamallin yksityisten autojen jakamiseen käyttäjien kesken. Pariisissa on käynnistynyt Autolib-kaupunkiautopalvelu, joka toimii samalla tavalla kuin modernit kaupunkipyöräjärjestelmät. Samantapaisia järjestelmiä ovat kehittäneet muutamat autonvalmistajat (esim. car2go Austinissa Texasissa ja Ulmissa Saksassa). Näiden palveluiden yhteiskunnalliset hyödyt ovat vielä todentamatta, mutta ne vastannevat tavanomaista yhteiskäyttöautopalvelua. Suomessa vertaisvuokrausta on aloittamassa Kortteliauto ja WeeGo. Myös City Car Club tuo vertaisvuokrauksen osaksi palveluvalikoimaansa. Pariisin kaupunkiautopalvelu Autolib lanseerattiin vuonna Euroopassa voisi olla jopa 6 miljoonaa autojen yhteiskäyttäjä, jos Sveitsin yhteiskäyttöautoilijoiden tiheys toteutuisi kaikkialla Euroopassa. Frost & Sullivan on arvioinut, että maailmassa voisi vuonna 2020 olla jopa 50 miljoonaa yhteiskäyttöautoilijaa. 7

8 Autojen yhteiskäytön asiakasmäärät maailmassa vuodesta 1988 vuoteen 2008 (Shaheen 2008). 8

9 3 Innovaation tarina julkiset organisaatiot palvelun käyttäjinä Göteborgin kaupunki ja Ruotsi Göteborgin liikennesuunnittelutoimisto (Trafikkontoret) ryhtyi 2000-luvun alussa vähentämään matkustamisen ympäristövaikutuksia luopumalla oman auton käyttöoikeudesta työasiamatkoilla, luopumalla henkilökunnalle ilmaisesta pysäköinnistä sekä ryhtymällä käyttämään yhteiskäyttöautopalvelua. Kaupunginvaltuusto päätti yhteiskäyttöautopalvelun käyttöönotosta. Palvelun hankintaa varten liikennesuunnittelutoimisto tilasi selvityksen kuuden keskustassa olevan viraston autonkäyttötarpeista ja henkilökunnan liikkumistottumuksista. Tämän selvityksen perusteella liikennesuunnittelutoimisto kilpailutti yhteiskäyttöautohankinnan vuonna Kaupunki piti tärkeänä, että arkisin kaupungin työntekijöiden käytössä olevat yhteiskäyttöautot ovat kaupunkilaisten käytettävissä vähintään iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinta nivoutui kiinteästi yleiseen autojen yhteiskäytön edistämistyöhön, jolle oli saatu mandaatti sekä liikennelautakunnassa että kaupunginvaltuustossa. Siksi palvelu päätettiin hankkia nimenomaan avoimena yhteiskäyttöautopalveluna kaupungin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, vaikka Göteborgin katuliikelaitos (Gatubolaget) tarjoaa kaupungin sisäistä yhteiskäyttöautopalvelua. Nykyään palvelua käyttää Göteborgissa jo 13 virastoa ja lähes 1000 työntekijää. Heidän käytössään on yhteiskäyttöistä autoa. Nämä autot ovat kaupunkilaisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Kaksi vuotta autojen yhteiskäyttöpalvelun käyttöönoton jälkeen palvelua käyttävien virastojen autokilometrit olivat vähentyneet 20 % ja autoiluun liittyvät kustannukset olivat laskeneet 30 %. Työntekijät olivat tyytyväisiä palveluun. Kustannussäästöt syntyivät yhteiskäyttöautopalvelun käyttöönoton, oman auton käyttöoikeudesta luopumisen sekä ilmaisista parkkipaikoista luopumisen yhteisvaikutuksena. Suurin säästö (20 %) syntyi pysäköintipaikkojen vähentymisestä. Yhteiskäyttöautopalvelun käyttöön siirtyminen toi autonkäytön kokonaiskustannukset selkeästi näkyviin, ja siksi autonkäyttöä harkittiin aikaisempaa enemmän. Göteborgin kaupungin käyttöön varattuja yhteiskäyttöautoja. Kymmenkunta ruotsalaista kuntaa on seurannut Göteborgin esimerkkiä, muun muassa Umeå, Hallstahammar, Tukholma, Örebro, Malmö ja Kristiansand. Trafikverket (aikoinaan Vägverket) tuotti vuonna 2004 kunnille oppaan yhteiskäyttöautopalvelun hankintaa varten. Kuntien asiakkuus on merkittävästi edesauttanut autojen yhteiskäytön leviämistä ja lisääntymistä Ruotsissa. Hyvin usein taustalla on ollut poliittinen tahto edistää autojen yhteiskäyttöä tai tuoda se markkinoille. Ruotsissa oli vuoden 2010 lopussa 9

10 lähes autojen yhteiskäyttäjää yli 40 kunnassa. Myös muutama valtion organisaatio Ruotsissa on kilpailuttanut yhteiskäyttöautopalvelun. Tuorein esimerkki on työvoimatoimisto (Arbetsförmedlingen), joka kilpailutti palvelun yhdeksässä kunnassa samanaikaisesti vuonna Monessa kunnassa palvelutarjonta syntyi vasta tällaisen kilpailutuksen myötä. Myös monessa muussa maassa kunnat ja julkiset organisaatiot ovat hankkineet yhteiskäyttöautopalvelua. Helsingin kaupunki City Car Clubin asiakkaana City Car Club teki ensimmäisen tarjouksen Helsingin kaupungille jo vuonna Tarjouksessa oli arvioitu, että 170 kaupungin henkilöauton korvaaminen yhteiskäyttöautoilla toisi kaupungille euron vuosittaiset säästöt. Silloin asia ei kuitenkaan saanut vastakaikua talous- ja suunnittelukeskuksesta. Summat olivat niin pieniä, ettei asia kiinnostanut korkean tason päättäjiä. Maaliskuussa 2006 joukko kaupunginvaltuutettuja teki aloitteen, että kaupunginhallitus tutkisi mahdollisuudet käyttää yhteiskäyttöautopalveluja kaupungin omissa kuljetustarpeissa. Huhtikuussa 2006 City Car Club teki uuden tarjouksen. Lopulta kaupunginjohtaja päätti kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta, että palvelua kokeillaan vuoden ajan. Kokeilun järjestäminen annettiin liikennesuunnitteluosaston tehtäväksi. Liikennesuunnittelupäällikkö solmi kaupungin puitesopimuksen City Car Clubin kanssa. Kaupungin yksiköt ja niiden työntekijät kuitenkin liittyvät City Car Clubiin yksikön oman harkinnan mukaan erillisellä sopimuksella, ja kukin yksikkö maksaa itse palvelun käytöstä ajan ja kilometrien mukaan. Kaupunginjohtaja tiedotti puitesopimuksesta ja kehotti virastoja ja laitoksia käyttämään yhteiskäyttöautoja oman harkintansa mukaan silloin, kun se on kuljetusten kannalta perusteltua ja kustannuksiltaan edullista. Kokeilua jatkettiin vuoden 2009 puoleen väliin asti, ja lopulta kaupunginjohtaja päätti esittää pysyvää jäsenyyttä City Car Clubissa. Päätös perustui käyttäjien hyviin kokemuksiin, jotka liikennesuunnitteluosasto oli selvittänyt kyselyllä toukokuussa Puitesopimuksen johdosta noin 20 kaupungin yksikköä oli liittynyt City Car Clubin asiakkaaksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Näistä yksiköistä yhteensä 275 kaupungin työntekijää käytti autoja. Varausten kokonaismäärä vuonna 2010 oli 566, mikä oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta varsin vähäinen organisaation kokoon nähden. Liikennesuunnitteluosaston selvityksessä vuonna 2009 ilmeni, että varaukset olivat pääasiassa lyhyitä alle neljän tunnin mittaisia. Eniten autoa käytettiin maastokäynteihin. Autoja käytettiin myös asiakas-, asiointi- ja kokouskäynteihin sekä asiakkaan kuljetuksiin. Eniten varauksia ovat tehneet ympäristökeskus, nuorisoasiainkeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto ja sosiaaliviraston Lapsen ääni -hanke. City Car Clubin käyttäjiä on myös Taskessa, rakennusvalvontavirastossa, rakennusvirastossa, Palmiassa ja terveyskeskuksessa. Oheisessa taulukossa on esitetty muutamien virastojen käyttömääriä vuonna Kaupunkisuunnitteluvirasto oli aloitteellinen koko kaupungin puitesopimuksen neuvotteluissa. Se kannustaa omaa henkilökuntaansa suosimaan City Car Clubia omien autojensa sijaan. Liikennesuunnitteluosaston omasta autosta on jo luovuttu City Car Clubin palvelun johdosta. Säännöllinen pysäköinti viraston parkkipaikoilla on henkilökunnalle maksullista (20 /kk). 10

11 Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmä päätti kokeilla City Car Clubin palvelua puitesopimuksen myötä jo vuonna 2007, kun palvelu oli kustannusvertailussa osoittautunut edulliseksi. He ovat käyttäneet pääasiassa City Car Clubin minibusseja nuorten leirikuljetuksia varten, kun kaksi omaa minibussia eivät ole riittäneet. Ympäristökeskus perusteli City Car Clubiin liittymistään vuonna 2007 kestävän liikkumisen edistämisellä, johon oli sitouduttu vuonna 2005 laaditulla työmatkasuunnitelmalla. Ympäristökeskukselle oli myös tärkeää, että heidän asiakkuutensa myötä Kallioon saatiin uusi autojen noutopiste. Omista autoista luopuminen asetettiin tavoitteeksi. City Car Clubin autoja käytetään ympäristökeskuksessa pääasiassa kesällä luontokartoituksiin ja vesinäytteiden ottamiseen, kun kohteet sijaitsevat paikoissa, joihin ei pääse joukkoliikenteellä. Näihin tehtäviin osallistuvilta henkilöitä ei tarvitse enää edellyttää oman auton omistamista. Sosiaalivirastosta City Car Clubin käyttäjäksi on liittynyt 8 eri yksikköä. Suurin käyttäjä on ollut lapsiperheiden palveluiden Lapsen ääni nuorten intensiivimenetelmänä -hanke, jota tässä työssä haastateltiin. Hanke liittyi City Car Clubiin vuonna 2010, kun käynnit asiakasperheiden luona alkoivat. Lisäksi autoja tarvitaan nuorten kuljettamiseen. Eri autonkäytön vaihtoehtoja selvitettiin, mutta City Car Club todettiin nopeasti edulliseksi ja nopeaksi ratkaisuksi Kalliossa sijaitsevalle toimistolle: omalle tai Staralta vuokratulle autolle olisi pitänyt jonottaa parkkipaikkaa ja maksaa siitä. Vuonna 2010 hankkeessa oli paljon käyttöä City Car Clubin autoille, nykyään työntekijöitä on vähemmän. Autojen käyttötarve riippuu myös asiakasperheiden sijainneista ja työntekijöiden työtavoista. Muutamien julkisten organisaatioiden City Car Clubin palvelun käyttö vuoden 2011 alusta lokakuuhun: Käyttäjiä Varauksia Varauksen kesto (ka) Kaupunkisuunnitteluvirasto 31 hlö 25 kpl 6 h Nuorisoasiankeskus 96 hlö 45 kpl 35 h Ympäristökeskus 40 hlö 84 kpl 4 h Sosiaalivirasto, Lapsen ääni -hanke 5 hlö 66 kpl 9 h Talous- ja suunnittelu- keskus (KETO) 12 hlö 15 kpl 3 h Sibelius-Akatemia 20 hlö 51 kpl 3 h Suomen ympäristökeskus 33 hlö 3 kpl 61 h Uudenmaan ELY-keskus 30 hlö 3 kpl 4 h Valtion hallinnon organisaatiot City Car Clubin asiakkaana Sibelius-Akatemia on yksi varhaisimmista City Car Clubin yritysasiakkaista. Sibelius-Akatemialla ei ole omia autoja käytössä laisinkaan, ja se ei maksa kilometrikorvauksia omien autojen käytöstä työasiamatkoilla. Suomen ympäristökeskus on myös päättänyt luopua omista autoistaan ja siirtyä yhä enemmän yhteiskäyttöautoihin. Uudenmaan ympäristökeskus liittyi City Car Clubiin jo vuonna Vuodesta 2010 se on ollut Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue. Koska ELY-keskukset ovat liittyneet Hanselin lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimukseen, on ollut epäselvää, voiko ELY-keskus jatkaa City Car Clubin palvelun käyttöä. Palvelun käyttö on vähentynyt, vaikka tämän työn aikana kävikin ilmi, ettei mainittu puitesopimus ole este yhteiskäyttöautojen käytölle. Vuokra-autojen käyttö ei ole ollut ongelmatonta, ja Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue on aikeissa hankkia muutaman leasingauton. 11

12 4 Yhteiskäyttöautopalvelun hyödyt Organisaatioasiakkaat Kustannussäästöt olivat keskeinen syy yhteiskäyttöautopalvelun käyttöön lähes kaikilla haastatelluilla organisaatioilla. Yhteiskäyttöautopalvelu on kustannustehokas ratkaisu organisaatioille, jos autojen vuosittainen ajosuorite jää vähäiseksi, koska yhteiskäyttöautopalvelu ei sido pääomaa eikä henkilöresursseja. Lisäksi pysäköintipaikoista ei mene kuluja. Autoinvestoinnit ovat pois virastojen ydintoimintaan liittyvistä investoinneista, kuten esimerkiksi näytteenottolaitteista ympäristökeskuksessa. Nuorisoasiainkeskuksessa omien autojen ylläpito (2 minibussia, 3 pakettiautoa) on tähän mennessä sitonut yhden työntekijän vuosityöpanoksen. Periaatteessa Helsingin kaupungin omalla, Staran tarjoamalla vuokra-autopalvelulla saadaan osittain samoja hyötyjä. Vuokratutkin autot kuitenkin seisovat usein käyttämättä ja niille täytyy kustantaa parkkipaikat, jotka ovat keskusta-alueella kalliita. Sosiaaliviraston Lapsen ääni -hanke olisi joutunut maksamaan parkkipaikasta Kalliossa 100 /kk ja nuorisoasiainkeskus maksaa omista paikoistaan 120 /kk. Kun työntekijät ohjeistetaan käyttämään työasioilla yhteiskäyttöisiä autoja omien autojensa sijaan, pysäköintipaikkasäästöt voivat kasvaa todella suuriksi, jos paikoista luovutaan. Göteborgissa suurimmat säästöt syntyivätkin juuri henkilökunnan ilmaisista pysäköintipaikoista luopumisesta. Kaiken kaikkiaan autoiluun liittyvät kustannukset laskivat Göteborgissa 30 % kahdessa vuodessa. Kustannussäästöjen taustalla ei ole välttämättä yksikkökustannusten muutos ( /kk), vaan yhteiskäyttöautopalvelulla tähdätään myös parempaan autonkäytön tarveharkintaan. Göteborgissa autokilometrit vähenivät yhteensä 20 % palvelun käyttöönoton jälkeen. Tavalliseen autonvuokraukseen verrattuna yhteiskäyttöautopalvelu on yleensä edullisempaa juuri päivää lyhyemmillä matkoilla. Vaivattomuus ja joustavuus työntekijöille ilmoitettiin haastatteluissa myös keskeiseksi yhteiskäyttöautopalvelun hyödyksi. Verrattuna talon oman tai tavallisen vuokraauton käyttöön, yhteiskäyttöautopalvelu säästää virkamiesten työaikaa. Sekä ympäristökeskuksessa, nuorisoasiainkeskuksessa että Lapsen ääni -hankkeessa työntekijät pitivät merkittävänä etuna sitä, että City Car Clubin auton sai käyttöönsä myös kotoa lähinnä olevasta pisteestä, jolloin ei tarvitse erikseen ensin hakea autoa työpaikalta tai vuokraamosta, joka saattaa olla päinvastaisessa suunnassa kuin matkakohde. Yhteiskäyttöautoa ei myöskään yleensä tarvitse tankata ennen palautusta. Liikennesuunnitteluosaston vuonna 2009 tekemän kyselyn mukaan suurin osa City Car Clubin autoja kokeilleista totesi palvelun sopivan erittäin hyvin ja jopa paremmin heidän käyttöönsä kuin aikaisemmat autonkäytön mallit. Sosiaaliviraston Lapsen ääni -hankkeen monet työntekijät pitivät City Car Clubin palvelua oman auton käyttöoikeutta parempana vaihtoehtona, koska omaa autoa käytettäessä pitää ajaa ruuhkassa kotoa työpaikalle Kallioon ja maksaa pysäköinnistä, eikä työnantaja kor- 12

13 vaa näitä kuluja. Usein perheen auto oli päivisin myös puolison käytössä. Yhteiskäyttöauto-ohjelmistoa tarjoavan IN- VERS yrityksen Aasian toimitusjohtaja Lewis Chen on todennut osuvasti, että jos tavallista autonvuokrausta vertaa supermarkettiin, niin yhteiskäyttöautopalvelu on 7eleven! Yhteiskäyttöautopalvelu on myös vaivaton ja ja joustava organisaation näkökulmasta. Kaikki haastatellut yhteiskäyttöautoja käyttävät organisaatiot näkivät, että heidän ei kannata käyttää omia henkilöresursseja autojen omistamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi City Car Clubin palvelu joustaa tarpeiden mukaan ja mahdollistaa myös useiden autojen käytön samanaikaisesti. Lapsen ääni -hankkeessa yksi oma auto ei olisi riittänyt, kun työntekijät tarvitsevat autoa usein samanaikaisesti. Puitesopimuksella sovittu yhteiskäyttöautopalvelu on myös nopea ottaa käyttöön. Oman tai Staran auton hankkiminen ja erityisesti parkkipaikan jonottaminen sille olisi vienyt enemmän aikaa. Lapsen ääni -hankkeen tapauksessa City Car Clubin noutopaikka oli jo valmiiksi lähellä. Staran tai yleisesti kaupungin oman vuokraautopalvelun käyttö on myös monella tavalla vaivatonta ja asiakas välttyy auton ylläpidon vaivalta. Tämä on ollut perusteena keskitettyyn autojen ylläpitoon ja hankintaan siirtymisessä sekä Vantaalla (kokonaan) että Helsingissä (vähitellen). Pysäköintipaikka Staran autolle pitää kuitenkin hankkia itse. Yhteiskäyttöautopalvelu on tasa-arvoinen kaikille työntekijöille. Erityisesti ympäristökeskuksessa nostettiin tämä esiin. Kilometrikorvausten laskuttaminen on käytännössä usein palkanlisää monelle työntekijälle. Autottomille tämä ei ole mahdollista. Lisäksi autottomat ovat yhteiskäyttöautopalvelun myötä tasa-arvoisemmassa asemassa haettaessa työtä, jossa joutuu käyttämään autoa esimerkiksi maastokäynneillä. Kaupunkilaiset ja kaupunkiympäristö Ison organisaatioasiakkaan myötä yhteiskäyttöautopalvelun tarjoaja voi perustaa yhden tai useamman uuden yhteiskäyttöautojen noutopisteen, mikä tuottaa lisäarvoa kaupunkilaisille. Esimerkiksi ympäristökeskuksen asiakkuuden myötä Kallioon saatiin uusi noutopiste. Näin myös yksityisasiakkaiden palvelutaso paranee, mikä vähentää auton omistamisen tarvetta sekä parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia. Tyypillisesti noin 60 % talouksista on ollut autottomia ennen liittymistä yhteiskäyttöautopalvelun asiakkaaksi. Liittymisen jälkeen talouksista on autottomia noin %. City Car Clubin palvelun johdosta pääkaupunkiseudulla on vähintään 1000 autoa vähemmän kuin jos palvelua ei olisi olemassa. Tämä oli keskeinen syy lähteä hankkimaan avointa yhteiskäyttöautopalvelua kaupungin tarpeisiin Göteborgissa. Myös Helsingin kaupungin puitesopimusta perusteltiin yhteiskunnallisilla hyödyillä. Tosin palvelun käytöstä päättävät yksiköt eivät yleensä ole osanneet tai halunneet ottaa tätä perustetta huomioon. Tavallisen autonvuokrauksen hyödyntäminen tai kaupungin sisäinen yhteiskäyttöautopalvelu ei tuo lisäarvoa kaupunkilaisille. Myös yksityishenkilöiden kohdalla yhteiskäyttöautopalvelun esiin nostama autonkäytön kustannustietoisuus johtaa auton käytön tarkempaan harkintaan, jolloin autonkäyttö ja hiilidioksidipäästöt vähentyvät. City Car Clubin käyttäjät ajavat ja päästävät hiilidioksidipäästöjä keskimäärin kolmanneksen vähemmän kuin pääkaupunkiseudun vastaava väestö keskimäärin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Sveitsissä ja Pohjois-Amerikassa. 13

14 Autojen yhteiskäyttö säästää kaupunkitilaa tai helpottaa pysäköintiongelmia. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa keskimäärin 10 tai enemmän yksityistä autoa, jolloin pysäköintipaikoilta säästyvä tila ja raha voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen (mm. rakentamiseen, viheralueisiin, pyöräteihin). Belgian yhteiskäyttöautoilijaa ovat säästäneet yhteensä 14 jalkapallokentän verran tilaa. Helsingin seudulla City Car Clubin asiakasta ovat säästäneet 3 jalkapallokentän verran tilaa. Vuonna 2009 Pekka Sauri myönsi Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon City Car Clubille perusteena yhteiskäyttöautopalvelun edulliset vaikutukset kaupunkiympäristölle. Autojen yhteiskäytön hyödyt organisaatioasiakkaille: Kustannussäästöt: säästöjä investoinneissa, henkilöstöresursseissa, pysäköintipaikoissa, auton käytön vähentymisessä Vaivattomuus ja joustavuus työntekijöille: auton noutopisteitä myös lähellä kotia, ei tarvitse ajaa omalla autolla ruuhkassa työpaikalle Vaivattomuus ja joustavuus organisaatioille: ylläpito ei sido yksikön henkilöresursseja, sopeutuu tarpeiden muutoksiin, usealla työntekijällä voi olla auto käytössä yhtä aikaa, nopea ottaa käyttöön, ei tarvitse järjestää pysäköintipaikkaa Tasa-arvoinen kaikille työntekijöille: myös autottomilla mahdollisuus tehdä töitä, joissa tarvitaan joskus autoa Autojen yhteiskäytön hyödyt kaupunkilaisille ja kaupunkiympäristölle: Satunnainen autonkäyttömahdollisuus vähentää auton omistamisen tarvetta ja parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia. Paremman kustannustietoisuuden myötä auton käyttöä harkitaan enemmän, jolloin autonkäyttö ja hiilidioksidipäästöt vähentyvät keskimäärin kolmanneksen. Autojen määrän vähentyessä kaupunkitilaa säästyy muuhun tarkoitukseen ja pysäköintiongelmat helpottuvat. 14

15 Autosta luopuneita (myös "kakkosautot") Auton hankkimatta jättäneitä Belgia, hollanninkieliset 29 % % Belgia, ranskankieliset 13 % % Moses project, Belgia ja Bremen yli 60 % % UK car clubs (2009 ja 2010) 26 39% % Frankfurt 14 % 27 % Pariisi yli 32 % 39 % San Francisco 29 % Carsharing Portland 26 % 53 % Sveitsi (osuus talouksista) 26 % Yhdysvallat ja Kanada (osuus talouksista) 58 % 25 % Pääkaupunkiseutu CityCarClub 21% (10 30 %) "Nyrkkisääntö Suomeen" 30 % 20 % Autojen yhteiskäytön nettovaikutus: Suurin osa autojen yhteiskäyttäjistä on entisiä autottomia, jotka lisäävät autoilua, mutta vain vähän (vaaka-akselin nollakohdan oikea puoli). Pieni osa autojen yhteiskäyttäjistä luopuu autosta ja vähentää autoilua paljon (vaaka-akselin nollakohdan vasen puoli). Nettovaikutuksena auton käyttö vähenee ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyy. (Martin ja Shaheen 2010.) Yhteiskäyttöautopalvelun myötä autoista todella luovutaan. Tyypillisesti ennen liittymistään yhteiskäyttöautoilijoista 60 % on ollut autottomia. Liittymisen jälkeen autottomia on %. (Voltti 2010). Belgiassa yhteiskäyttöautoilijat ovat selvästi lisänneet joukkoliikenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräilyä (Kesteren 2011). 15

16 5 Autojen yhteiskäytön potentiaali julkisissa organisaatioissa Helsingin seudulla Autojen yhteiskäytön potentiaali muodostuu monesta osasta. Yhteiskäyttöautopalvelulla voidaan korvata viraston omia autoja, Staralta tai kaupungin varikolta vuokrattuja autoja, oman auton käyttöoikeuksia ja käyttöä, vuokra-autojen käyttöä sekä taksien käyttöä. Helsingin kaupunki Liikennesuunnitteluosaston selvityksessä vuonna 2009 todettiin, että osasta kaupungin autoja voitaisiin luopua, jolloin yhteiskäyttö todennäköisesti lisääntyisi. Myös palvelua jo käyttävät haastatellut yksiköt olivat sitä mieltä, että potentiaalia olisi varmasti paljon nykyistä enemmän myös muissa virastoissa, esimerkiksi opetusvirastossa ja sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluissa. Ympäristökeskuksella on tällä hetkellä 10 viraston omistuksessa olevaa henkilöautoa, jotka ovat yhteiskäytössä koko virastossa. Ympäristökeskus asetti City Car Clubin liittymisen yhteydessä tavoitteeksi, että osasta omia autoja luovutaan. Nyt kun eri osastot ovat saman katon alla Viikissä, autoista luopumiseen voidaan ryhtyä, jos vain City Car Clubin noutopiste saadaan lähelle. Nuorisoasiankeskus on päättänyt luopua omista minibusseistaan kesällä 2012, kun niiden käyttöikä tulee täyteen ja autojen ylläpidosta vastaava työntekijä jää eläkkeelle. Tarkoitus on siirtyä käyttämään kokonaan yhteiskäyttöautoja. Päätös tehtiin, kun palvelua oli kokeiltu yksi vuosi. Pakettiautot nuorisoasiankeskus aikoo hankkia Staralta. City Car Clubin henkilöautojen käyttöä keskus ei ole tullut ajatelleeksi, mutta sitä voisi tulevaisuudessa harkita. Liikennesuunnittelupäällikkö Poutanen arvioi, että kaupunkisuunnitteluvirasto voisi luopua vielä yhdestä tai kahdesta autosta (nyt yhteensä 6) ja siirtyä käyttämään enemmän City Car Clubin autoja. Sosiaaliviraston Lapsen ääni -hanke aikoo vastaisuudessakin käyttää yhteiskäyttöautopalvelua eikä aio hankkia omia autoja. Käytön määrä riippuu asiakasperheiden sijainneista sekä työntekijöiden määrästä ja työtavoista. Kaupungin noin 600 henkilöautosta ja noin 600 pakettiautosta puolet on nykyään Staran ylläpitämiä ja puolet virastojen omassa omistuksessa. Staran logistiikkayksikön johtaja Asko Forsberg ei näe yhteiskäytölle kovin suurta potentiaalia, koska Staran vuokra-autopalvelu on toimiva ja tehokas. Staran omistuksessa olevista autoista ehkä noin 50 henkilöautoa ja pakettiautoa voisi Forsbergin mukaan soveltua yhteiskäyttöön. Näitä ei ole merkitty minkään viraston logoilla. Yhteiskäyttö olisi hänen mukaan kuitenkin mahdollista organisoida Staran toimesta. Staran oma vuokra-autopalvelu on varsin edullinen: polttoaineen sisältävä henkilöautovuokra on keskimäärin 440 /kk. Jos tähän lisää vielä 100 /kk pysäköintipaikasta, saadaan auton päivähinnaksi 26. Hintoihin ei sisälly arvonlisäveroa, koska kaupungin omasta palvelusta sitä ei tarvitse maksaa. Vuonna 2006 rakennusvirasto laski, että City Car Clubin palvelu on kustannuksiltaan kilpailukykyinen silloin, kun autoa tarvitaan arkisin korkeitaan kaksi päivää viikossa. Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon Helsingin kaupungilla on tällaisia autoja. Näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon autonkäytön vähentymistä tai palvelun yhteiskunnallisia hyötyjä. 16

17 Oman auton käyttöoikeuksia on monessa virastossa aikoinaan myönnetty runsaasti, kun kaupungin autoja ei ollut käytössä. Nuorisoasiainkeskuksessa noin 50 henkilöllä on oman auton käyttöoikeus ja korvauksia maksetaan vuodessa keskimäärin km:ltä henkilöä kohti. Nuorisoasiainkeskus voisi harkita yhteiskäyttöautoja oman auton käyttöoikeuden tai taksin käytön korvaamiseen. Ympäristökeskuksessa oman auton käyttöoikeus on 40 henkilöllä, eniten terveystarkastajilla ja ympäristövalvojilla. Uusia oikeuksia myönnetään kuitenkin vähän, koska talolla on nyt omia autoja. Oman auton käyttöoikeuksia voi olla vaikea ottaa pois ja niiden korvaaminen yhteiskäytöllä tapahtuu silloin vasta työntekijöiden vaihtumisen kautta. Oulun kaupungissa tosin ei makseta kilometrikorvauksia, jos viraston auto oli vapaana matkan suorittamisen aikaan. Vantaan kaupunki Vantaalla autojen hankinta ja ylläpito on täysin keskitetty vuodesta 2007 alkaen, ja virastot vuokraavat autonsa Vantaan varikolta (henkilöauton keskimääräinen vuokra 443 /kk sisältäen polttoaineet). Hankinnat kilpailuttaa hankintakeskus. Keskistettyyn ylläpitoon siirtyminen vähensi autojen määrää 20 %. Nyt henkilöautoja on noin 120 ja pakettiautoja noin 130. Autojen keskimääräinen vuosisuorite on arviolta km/v. Kotihoito on suurin henkilöautojen käyttäjä. Siellä suoritteet ovat pieniä mutta autot ovat käytössä joka päivä. Varikko tarjoaa myös lyhytaikaista vuokrausta, jolle on määritelty päivähinta. Tätä varten on 3 4 autoa. Oman auton käyttöä on Vantaalla todella paljon. Kaupungilla ei ole ohjeistusta, milloin pitäisi käyttää kaupungin autoja ja milloin omaa autoa. Vantaan kaupunki selvittää parhaillaan oman autokalustonsa yhteiskäytön järjestämistä. Yhteiskäytöllä haetaan edelleen autonkäytön tehostumista. Yhteiskäyttöä varten ollaan etsimässä sopivaa teknologiaa ja käyttöjärjestelmää. Vantaan varikon päällikkö suhtautuu mielenkiinnolla City Car Clubin tai muun yhteiskäyttöautoteknologian hyödyntämiseen. Periaatteessa autoja olisi mahdollista jakaa myös kaupunkilaisten käyttöön virka-ajan ulkopuolella. Valtion hankinnat Valtion yhteishankintayksikkö Hanselin ajoneuvo- ja kuljetushankintojen toimialapäällikkö Mika Saarisen mukaan on mahdollista kilpailuttaa autojen yhteiskäyttö lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimuksen yhteydessä. Hansel kehittää joka tapauksessa puitesopimusten sisältöä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Näin syntyy markkinoille usein uusia palvelutuotteita (esim. autojen huolenpitopalveluissa). Autojen yhteiskäytön hankkimista voidaan Hanselin mukaan perustella myös yhteiskunnallisilla hyödyillä. Ympäristöasiat otetaan nykyään huomioon kaikissa puitesopimuksissa. Myös lainsäädäntö edellyttää julkisilta hankinnoilta kestävän kehityksen huomioimista. Hansel pitää hyvin kiinnostavana siitä, että julkisella hankinnalla se voisi vaikuttaa liikenteen ympäristöhaittoihin ja asukkaiden autonkäyttöön. Myös virka-autojen jakaminen asukkaiden käyttöön on Hanselin näkökulmasta selvittämisen arvoista. Karkeasti arvioiden City Car Club on nykyisillä hinnoillaan Hanselin lyhytaikaista vuokrausta edullisempi viiden tunnin ja sitä lyhyemmillä vuokra-ajoilla, kun huomioidaan polttoaineet. 17

18 Yhteiskäyttöautopalvelun käyttö on mahdollista myös ilman sen liittämistä Hanselin puitesopimukseen. ELY-keskusten tilitoimiston Niina Klemolan mukaan lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimukseen liittyneet voivat erikseen hankkia yhteiskäyttöautopalvelua, koska kyseessä on eri palvelu. Samaa mieltä on myös Hansel. Työn aikana ei käynyt ilmi, mistä oli lähtöisin väärinkäsitys, ettei yhteiskäyttöautoja voisi käyttää puitesopimukseen liittymisen jälkeen. 18

19 6 Ongelmia ja esteitä palvelun käyttöönotossa Haastatteluissa ilmeni monia haasteita ja esteitä yhteiskäyttöautopalvelun käyttöönotossa. Esteet johtuvat pitkälti budjetoinnin rakenteista, kustannusten arvioinnin vaikeudesta, vakiintuneista käytännöistä ja poikkihallinnollisen kokonaisarvioinnin puutteesta. Isojen organisaatioiden rakenteiden muuttaminen on hidas prosessi. Kilpailevat autonkäytön järjestelmät Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat isoja organisaatioita, joiden on mahdollista ylläpitää omaa autokalustoa kustannustehokkaasti. Virastojen omasta omistuksesta on joko jo siirrytty tai siirtymässä vähitellen keskitettyyn omistukseen ja ylläpitoon. Sekä Stara että Vantaan kaupungin varikko tarjoavat virastoille henkilöautoja kuukausivuokran ollessa keskimäärin noin 440 /kk. Vuokrahinta sisältää kaikki muut kulut paitsi pysäköintipaikat. Sisäisestä vuokrauksesta ei makseta arvonlisäveroa. Jos yksiköllä on omia tai vuokrattuja autoja, niiden käyttökustannukset ovat investoinnin jälkeen pienet. Klassinen autoilijan näkemys, autoa kannattaa käyttää, kun sellaisen on kerran hankkinut, vaikuttaa myös organisaatiotasolla. Yhteiskäyttöauto tulee kysymykseen, kun talon autoja ei ole vapaina tai kun yhteiskäyttöauto koetaan sujuvammaksi mm. hajautettujen noutopisteiden vuoksi. Oman auton käyttöoikeutta pitää yleensä hakea. Silloin kun se on myönnetty, se on suurelle osalle työntekijöistä ensisijainen vaihtoehto, ja oikeutta on vaikea ottaa pois. Oman auton iästä ja mallista riippuen kilometrikorvaukset ovat käytännössä monelle työntekijälle palkanlisää. Kilometrikorvausten maksaminen saattaa ensi tuntumalta näyttää edullisimmalta autonkäytön tavalta. Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston autonkäytön yksikkökustannukset vuonna 2010 olivat: oman auton käyttökorvaus 0,45 /km, City Car Clubin käyttö 0,76 /km ja viraston omistamien autojen käyttö 0,86 /km. Laskemista kuitenkin puuttuvat kustannukset parkkipaikoista, jotka täytyy varata talon autoille tai työntekijöiden omille autoille. Jos pysäköintipaikkojen tarjonta ja kustannukset eivät ole ongelma, yhteiskäyttöautopalvelu ei välttämättä tule muita vaihtoehtoja edullisemmaksi ja sen hyödyt rajoittuvat autonkäytön joustavuuteen. Valtiolla on olemassa Hanselin kilpailuttama lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimus. Siihen liittyneiden valtion yksiköiden tulisi ensisijaisesti käyttää puitesopimuksen palveluntarjoajia puitesopimuksessa määritellyn palvelun hankkimiseen. Tätä ohjetta on mm. Uudenmaan ELY-keskuksessa tulkittu siten, ettei yhteiskäyttöautopalvelun käyttö ole mahdollista samanaikaisesti puitesopimuksen kanssa. Yhteiskäyttöautopalvelun käyttö on tämän tulkinnan myötä loppunut lähes kokonaan. ELY-keskusten tilitoimiston ja Hanselin näkemysten mukaan autojen yhteiskäyttö ei kuitenkaan ole sama asia kuin lyhytaikainen autonvuokraus eikä puitesopimuksen näin ollen pitäisi olla este yhteiskäyttöautopalvelun käytölle. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinnasta ei ole olemassa virallista lausuntoa tai ohjetta, jolloin virastojen hankintayksikköjen pitää ensin varmistua siitä, onko palvelun hankkiminen mahdollista vai ei. Tämä on vaivalloista, kun 19

20 taas puitesopimuksen käyttäminen on hallinnollisesti helppoa. Tavallinen autonvuokraus voi olla yhteiskäyttöpalvelua edullisempi vaihtoehto pitkillä, useamman päivän vuokra-ajoilla. Ruotsissa Tukholman lääninhallitus lopetti yhteiskäyttöautopalvelun käytön ja siirtyi käyttämään Ruotsin valtion puitesopimusta, koska sen hyödyntäminen oli vaivattomampaa. Työntekijä valitsee oman etunsa; ei organisaation edun mukaisesti Yhteiskäyttöautopalvelun hyöty ei välttämättä realisoidu, jos työntekijät voivat vapaasti valita käyttääkö talon autoja, omaa autoa vai yhteiskäyttöautoa. Esimerkiksi kilometrikorvaus tuottaa useissa tapauksissa työntekijälle taloudellista hyötyä. Olisi siis tärkeää tunnistaa, onko virastolla sellaisia autoja, joiden käyttö on sen verran vähäistä, että yhteiskäyttöautopalvelu tulee edullisemmaksi. Autojen tarveharkintaa ei tällä hetkellä ohjeisteta missään. Helsingissä siihen on kannustettu vain pari kertaa kaupungin sisällä (kaupunginjohtajan kehotukset City Car Clubin kokeilun alkaessa vuonna 2007 ja sopimuksen vakiinnuttamisen yhteydessä 2009). Helsingissä palvelun käyttöönotto on ollut virastojen työntekijöiden oman kiinnostuneisuuden ja aktiivisuuden varassa. Göteborgin esimerkki kuitenkin osoittaa, että virastot ja kaupunki voivat halutessaan tehdä voimakkaampia linjauksia autonkäytön suhteen. Oulussa kaupunki on päättänyt, että kilometrikorvauksia ei makseta, jos talon auto olisi ollut käytettävissä. Kustannusten vertailu ja säästöjen osoittaminen on työlästä Verrattaessa yhteiskäyttöautopalvelua muihin autonkäytön tapoihin pitää ottaa huomioon kaikki eri autonkäyttömuodot ja kaikki niihin liittyvät kustannuskomponentit, mukaan lukien omien autojen pääoma- ja muut kiinteät kulut, polttoaine, kilometrikorvaukset, autokaluston ylläpidon vaatimat henkilöresurssit ja talon ja työntekijöiden omien autojen pysäköintipaikat. Trafikverketin Per Schillanderin mukaan on tyypillistä, että kaikkia kustannuksia ei osata ottaa huomioon vertailulaskelmia tehtäessä, mikä saa yhteiskäyttöautopalvelun näyttämään kalliilta. Kaikilla Helsingin kaupungin virastoilla ei ole omia autokaluston seurantaohjelmia. Autonkäytön kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää, että eri kustannuskomponentit on kaivettava kirjanpidon eri paikoista ja eri osastoilta. Kirjanpitotavoissa on lisäksi eroja virastoittain. Investointeja ja käyttömenoja ei voi vaihtaa keskenään Siirtyminen autojen omistamisesta palvelun käyttöön tarkoittaa, että investointimenot vähenevät ja käyttömenot kasvavat. Autoinvestoinnit on kuitenkin virastoissa tai yksiköissä usein keskitetty, mutta käyttömenot on hajautettu. Tällöin investoinneissa saatavat säästöt eivät suoraan näy alemmilla organisaatiotasoilla, vaan heille palvelun käyttöön siirtyminen näkyy vain käyttömenojen kasvuna. Jos tätä ei oteta huomioon budjetointikäytännöissä, alemmilla organisaatiotasoilla ei ole taloudellista kannustinta ryhtyä ostamaan palvelua. Tämä ongelma koskee yhtä lailla siirtymistä Staran autojen käyttöön. Esimerkiksi Terveyskeskuksen kotihoitopalvelujen osalta siirtymävaihe omien autojen omistuksesta Staran autojen käyttöön kesti 4 5 vuotta juuri budjetointikäytäntöjen muutosprosessin vuoksi. Nuorisoasiainkeskuksessa ongelma ratkaistiin siten, että alkuvaiheessa City Car Clubin palvelun käyttö maksettiin keskitetysti taloustoimistosta, eikä loppukäyttäjien eli nuorisotalojen budjeteista. Tätä varten varattiin taloustoimis- 20

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2016 1 (5) 1 Yhteiskäyttöautoyrityksiä koskevan pysäköintitunnusjärjestelmän kokemukset (a-asia) Pöydälle 22.03.2016 HEL 2013-010765 T 08 03 01 01 Hankenumero 0902_28

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja YLEISTÄ monen toimijan vastuulla (LVM, YM, kaupungit ja sen organisaatiot, taloyhtiöt, vakuutusyhtiöt) kaavoituksen rooli on tärkeä poliittinen päätöksenteko voi kaataa hyvät suunnitelmat koordinoiva taho

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) 1 Yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnus (a-asia) Pöydälle 25.03.2014 HEL 2013-010765 T 08 03 01 01 Päätösehdotus päättää: ottaa käyttöön yhteiskäyttöautoyrityksiä

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009.

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009. Yhtymähallitus 64 21.04.2010 Yhtymähallitus 110 28.06.2010 Puhelinkilpailutus/Puhelinvaihde YhtHall 64 21.4.2010 Valmistelijat kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo (puh. 040-7400 978) ja hankintapäällikkö

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (7) 398 Ryj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite maksuttoman joukkoliikenteen kokeilusta HEL 2012-008629 T 00 00 03 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella Raporttiluonnos 20.9.2010 Linea Konsultit Oy / Ville Voltti 1 Tausta ja tavoitteet...3 2 Yhteiskäyttöautoilijoiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat Julkinen puoli mahdollistajana (esim. lainsäädäntö, kaupunki antaa toimilupia jne.) Markkinat Käyttäjät päättävät 1 Markkinat Onko pyöriä joka asemalla? Vai keskittyvätkö palautukset yhteen paikkaan? Pyörien

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä. 1 TYÖ-, KOULUTUS- JA ULKOMAAN MATKOJA KOSKEVA TEM-MATKANHALLINTAJÄRJESTELMÄ Yleistä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä. Henkilöstön kaikki matkasuunnitelmat

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti

Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti Kuntayhtymähallitus 27 22.02.2011 Ympäristöterveydenhuoltojaosto 10 30.03.2011 Kuntayhtymähallitus 59 26.04.2011 Eläinlääkäripalvelujen saavutettavuus ja turvaaminen, työryhmän loppuraportti 9/11/02/07/2011

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN TARKISTAMINEN Kslk 2009-1325 hankenro 0902 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 95. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 10.06.2013 Sivu 1 / 1 5370/02.05.00/2012 Kaupunginhallitus 169 27.5.2013 95 Sopimus pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistumisesta Suomen Kansallisoopperan käyttökustannuksiin Valmistelijat /

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely

Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Työmatkaliikkumissuunnitelman taustakysely Organisaation nimi: Toimipaikka: Katuosoite: Työntekijöiden määrä toimipaikassa: Lomakkeen täyttöpäivämäärä: Yhteyshenkilön nimi: Työtehtävä: Puhelin: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 66. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 518/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 12.4.2016 66 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa,

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Liikkumisen tulevaisuus jakamistalouden näkökulmasta

Liikkumisen tulevaisuus jakamistalouden näkökulmasta Liikkumisen tulevaisuus jakamistalouden näkökulmasta TKI-päällikkö Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö 1. Esittely Sharing City 2015-2016 2. Mitä on jakamistalous? 3. Liikkuminen ja liikenne

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

ECOMM 2015-jälkiseminaari

ECOMM 2015-jälkiseminaari ECOMM 2015-jälkiseminaari Autoilun muutoksia: Yhteiskäyttöautot ja automatisoidut autot 28.9.2015 Toni Bärman, joukkoliikenteen palvelut, Liikennevirasto Liikkumisen haasteet Maaseudun muuttoliike kaupunkeihin

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy

Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen muutosnäkymät AKL Summit & Expo 2016 erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskus Oy Autoilun verotuksen näköpiirissä olevia muutoksia autoveron tason pieni aleneminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN

YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja nro 9 12.1.2017 1 Tapaturmavakuutuskeskus Analyyseja nro 9 YRITYSTEN JAKAMINEN SUHTEELLISIIN RISKILUOKKIIN Olisiko

Lisätiedot

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere

Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta. PIKI-yhteistyö 10 vuotta Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmien tulevaisuudesta PIKI-yhteistyö 10 vuotta 31.10.2012 Tuula Haavisto, kirjastopalvelujohtaja, Tampere Kirjastojärjestelmät toissapäivänä 70-luvulla aivan ensimmäiset järjestelmät hoitivat

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 12.2.2008 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Asuntoasiain työryhmän loppuraportti: Asuntoasiain organisointiselvitys Toimeksianto: Selvitetään, voidaanko pääkaupunkiseudulle

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Liikennesuunnittelupeli

Liikennesuunnittelupeli Liikennesuunnittelupeli 31.10.2011 Joensuu S. Majaniemi Suunnittelu pelinä Aihe: kaupunkisuunnittelupeli (esimerkissä keskitytään liikennesuunnitteluun) Idea ja toteutus: sovellettavissa mihin tahansa

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä

suomi.fi Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä Julkishallinto, valtion ja kuntien yhtiöt 11.9.2015 Versio 1.0 JPV031 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5.

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto HELSINGIN KAUPUNKI LIITE 1 TÄYTTÖLUPAMENETTELYN SOVELTAMINEN SEKÄ ERÄIDEN VIRKOJEN JA TEHTÄVIEN VAPAUTTAMINEN TÄYTTÖLUVISTA 18.6.2014 ALKAEN Täyttölupamenettelyn tarkoitus ja tavoitteet Kaupungin virkojen

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot