Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa"

Transkriptio

1 Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa Johanna Taskinen ja Ville Voltti, Mobinet Oy Loppuraportti

2 Sisältö 1 Autojen yhteiskäyttö liikennejärjestelmän puuttuva linkki Innovaation tarina palvelun synty ja kehitys Innovaation tarina julkiset organisaatiot palvelun käyttäjinä Yhteiskäyttöautopalvelun hyödyt Autojen yhteiskäytön potentiaali julkisissa organisaatioissa Helsingin seudulla Ongelmia ja esteitä palvelun käyttöönotossa Autojen yhteiskäytön tiekartta julkisissa organisaatioissa Kirjallisuus ja muut lähteet Tämän raportin ovat tuottaneet Johanna Taskinen ja Ville Voltti Mobinet Oy:stä. Työ on saanut rahoituksen Ympäristöministeriön Kaupunki-innovaatiot ohjelmasta. Lisätietoja: Johanna Taskinen

3 1 Autojen yhteiskäyttö liikennejärjestelmän puuttuva linkki Autojen yhteiskäyttö on hajautettua ja arkisiin tarpeisiin soveltuvaa auton vuokrausta. Yhteiskäyttöauton saa joustavasti käyttöönsä eri vuorokauden aikoina, lyhyeksikin ajaksi kerrallaan ja läheltä kotia tai työpaikkaa. Auto varataan internetissä tai puhelimitse, ja se otetaan käyttöön esimerkiksi älykortilla tai matkapuhelimella. Valittavana on erilaisia automalleja tarpeen mukaan. Palvelu on hinnoiteltu käytettyjen tuntien ja ajettujen kilometrien perusteella. Hinta sisältää kaikki autonkäytön kulut polttoaine mukaan lukien. Koska palvelusta maksetaan käytön mukaan, hinnoittelu ohjaa käyttäjiä optimoimaan auton käyttöä. Autojen yhteiskäyttö on edullinen vaihtoehto oman auton omistamiselle, kun autoa ei tarvitse päivittäin ja vuosittainen ajosuorite jää alle kilometrin. Yritysasiakkaille yhteiskäyttöautopalvelu on vaihtoehto yrityksen omassa hallinnassa oleville autoille, kilometrikorvausten maksamiselle, autonvuokraukselle sekä taksien käytölle. Autojen yhteiskäyttö tehostaa tilan käyttöä, vähentää autolla ajamista ja parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia Autojen yhteiskäytön filosofia on, että autoja tarvitaan vähemmän, kun niiden kapasiteetti on tehokkaasti jaettu usean käyttäjän kesken. Lisäksi autojen yhteiskäyttäjä harkitsee tarkemmin autonkäyttöään, kun kustannukset riippuvat voimakkaasti käytön määrästä toisin kuin omaa autoa käytettäessä, jolloin kustannuksista suurin osa on kiinteitä. Tutkimusten mukaan autojen yhteiskäyttäjät käyttävät autoa ja aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä noin kolmanneksen vähemmän kuin vastaava väestö keskimäärin. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa keskimäärin 10 yksityisomisteista autoa, jolloin säästynyttä katutilaa voidaan käyttää hyödyllisempiin tarkoituksiin. Autojen yhteiskäyttö myös parantaa autottomien talouksien liikkumismahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollistaa autottomuuden. Autojen yhteiskunnalliset hyödyt on osoitettu useissa tutkimuksissa Suomessa, Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Yritys- ja virkakäytön lisääntyminen tehostaa liikennejärjestelmää entisestään, kun yksityishenkilöiden iltaisin ja viikonloppuisin käyttämät autot saadaan käyttöön myös arkisin päiväsaikaan. Autojen parempi käyttöaste tukee myös palvelun kaupallista elinvoimaisuutta, jolloin palvelun syntyminen on mahdollista myös alueilla, joiden asukaspohja ei yksin riittäisi ylläpitämään kaupallista palvelutarjontaa. Julkisorganisaatiot ovat tässä erityisessä roolissa. Ruotsissa kunnat ovat ryhtyneet aktiivisesti hankkimaan yhteiskäyttöautopalvelua, jotta syntyy palvelutarjontaa myös kuntalaisten käyttöön. Helsingin seudulla on aloittanut keväällä 2011 yhteiskäyttöautoilun edistäminen Helsingin 3

4 seudulla -hanke, jota koordinoi Helsingin seudun liikenne HSL. Hanketta rahoittavat HSL:n lisäksi Helsinki, Espoo, Vantaa, Kuuma-kunnat, VR, Uudenmaan ELY-keskus sekä LVM. Myös Motiva, YM ja Hansel ovat mukana hankkeessa. Julkisten organisaatioiden asiakkuus on yksi hankkeessa tarkasteltava yhteiskäyttöautoilun edistämiskeino. Pika-analyysin toteutus ja sisältö Pika-analyysi autojen yhteiskäytöstä julkisissa organisaatioissa on tehty osana ympäristöministeriön Kaupunki-innovaatiot -hankekokonaisuutta syksyllä Lisäämällä yhteiskäyttöautopalvelun käyttöä julkiset organisaatiot voivat paitsi tehostaa omaa toimintaansa, myös tukea yhteiskunnallisesti hyödyllisen palvelun saatavuutta asukkaiden keskuudessa. Raportti kertoo autojen yhteiskäytön tarinan maailmalla ja Helsingin seudulla sekä erityisesti julkisista organisaatioista yhteiskäyttöautopalvelun asiakkaina. Se tuo esiin yhteiskäyttöautopalvelun keskeiset hyödyt, potentiaalin sekä käyttöönoton haasteet julkisissa organisaatioissa. Työ pohjautuu julkisten organisaatioiden edustajien haastatteluihin sekä aikaisempiin kotimaisiin ja ulkomaisiin selvityksiin. Haastattelujen pohjalta muodostettiin tiekartat autojen yhteiskäytön tehokkaampaan hyödyntämiseen julkisissa organisaatioissa. Alustavaa tiekarttaa esiteltiin työpajassa, johon oli kutsuttu haastateltavien lisäksi myös muita julkisten organisaatioiden edustajia. Työpaja kokosi eri näkökulmat yhteen ja auttoi eri osapuolia näkemään autojen yhteiskäytön moninaiset vaikutukset. Tiekarttaa muokattiin työpajassa käydyn keskustelun perusteella. Työtä voivat hyödyntää erityisesti HSL:n yhteiskäyttöautoilun edistämishanke, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki ja Hansel Oy. 4

5 2 Innovaation tarina palvelun synty ja kehitys Mobility CarSharing Sveitsissä Ensimmäiset nykymuotoiset ja edelleen menestyksekkäät yhteiskäyttöautopalvelut syntyivät Sveitsissä ja Saksassa 1980-luvun lopussa. Sveitsissä perustettiin vuonna 1987 kaksi autojen yhteiskäyttöyritystä, jotka fuusioituivat vuonna 1997 Mobility car ring -nimiseksi yritykseksi. Se on ainoa yhteiskäyttöautopalvelun tarjoaja Sveitsissä. Vuodesta 1998 palvelua on tarjottu myös yrityksille ja yhteisöille. Muun muassa Sveitsin postin autokalustoa on integroitu yhteiskäyttöautojärjestelmään. Mobilityn auto yrityksen ovella Sveitsissä. Vuonna 2003 Mobilityn autoja oli tarjolla jokaisessa yli asukkaan kunnassa Sveitsissä. Mobility on edelläkävijä myös yhteistyössä joukkoliikenteen kanssa: jo vuonna 1998 lanseerattiin Mobility RailCard. Sveitsi on edelleen maailman johtava maa autojen yhteiskäyttötiheydessä. Siellä oli vuonna 2011 yli autojen yhteiskäyttäjää eli 1,3 prosenttia väestöstä. City Car Club Helsingin seudulla Autojen yhteiskäyttö on ollut mahdollista Helsingin seudulla vuodesta 2000 lähtien City Car Clubin tarjoamana palveluna. Kaikki lähti erään yksityisen yrityksen tarpeesta: parkkipaikkojen puute keskustassa hankaloitti auton käyttöä, joka kuitenkin oli työn puolesta usein tarpeen. Tältä pohjalta yrityksen talousjohtajana toiminut Kimmo Laine lähti perustamaan City Car Clubia. Palvelu lanseerattiin vuonna Samana vuonna kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kadunvarsipaikkojen vuokraamisesta City Car Clubille. Vuokrahinnan lähtökohtana on ollut katutilan väliaikaisesta käytöstä perittävä vuokra. City Car Club kehitti oman teknologian tietämättä muista yhteiskäyttöautopalveluista maailmalla. Elettiin vielä aikaa, jolloin tieto ei levinnyt internetissä nykyisen kaltaisella tavalla. Soneralla oli merkittävä rooli yhteistyökumppanina: se investoi kännykällä toimivaan autojen ovenavausteknologiaan. City Car Clubin auto varataan omilla tunnuksilla netissä tai puhelimitse. Varauksen yhteydessä määritellään nouto- ja palautusaika sekä nouto- ja palautuspaikka. Minimivarausaika on kaksi tuntia. Käytettävissä on yli sata noutopistettä pääkaupunkiseudulla, suurin osa Helsingissä. Auton voi palauttaa lisämaksusta myös muuhun pisteeseen, kuin mistä se noudettiin. Käyttäjät voivat halutessaan myös kompensoida ajosta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. 5

6 City Car Clubilla on tarjolla eri kokoluokan autoja pienestä Fiatista minibussiin ja pakettiautoon. Varauksen alkaessa auto avataan soittamalla palvelunumeroon ja näppäilemällä oma tunnus ja auton rekisterinumeron loppuosa. Avaimet löytyvät auton sisältä. Palautettaessa autoa jätetään avaimet sisään, soitetaan taas palvelunumeroon, jonka jälkeen auto sulkeutuu ja lähettää ajoa koskevat tiedot järjestelmään laskutusta varten. Tankkauksesta käyttäjän tulee huolehtia ainoastaan silloin, kun polttoaine on loppumassa. Käytännössä tätä tapahtuu hyvin harvoin, koska myös palveluntarjoajan henkilökunta tankkaa autoja aina tilaisuuden tullen. Tankkaus maksetaan autossa olevalla luottokortilla, jolle varausjärjestelmä antaa kertakäyttöisen pinkoodin. City Car Clubin asiakkaiden määrän kasvu pääkaupunkiseudulla. Yhteiskäyttöautoilu on kansainvälisesti verrattuna lisääntynyt Suomessa suhteellisen hitaasti, keskimäärin 20 % vuodessa. City Car Clubin autojen yhteiskäyttäjiä oli vuoden 2011 lopussa noin Vuonna 2010 tehdyn arvion mukaan pääkaupunkiseudun asukkaiden keskuudessa on runsaasti potentiaalia autojen yhteiskäyttöön: vuonna 2020 autojen yhteiskäyttäjiä voisi olla jopa nykyisen kasvukehityksen jatkuessa. Vuonna 2011 City Car Club fuusioitui mainosrahoitteisen autovuokraamo o2-median kanssa. Molemmilla oli tavoitteena tarjota innovatiivinen ja helppo vaihtoehto oman auton omistamiselle ja yritysten vahvuudet täydensivät hyvin toisiaan. City Car Clubin logo ja hinnoittelu uudistui City Car Club on toistaiseksi ollut ainoa merkittävä palveluntarjoaja Suomessa. Muutama uusi toimija on kuitenkin jo aloittanut tai käynnistämässä toimintaa: Oliivi Autot (yksi sähköauto), Kortteliauto (vertaisvuokraus), WeeGo (vertaisvuokraus) ja 24rent (pakettiautot). Oliivi Autot on aloittanut palvelun yhdellä sähköautolla. 6

7 Autojen yhteiskäytön markkinat maailmalla Viime vuosina autojen yhteiskäyttö on ollut erittäin voimakkaassa kasvussa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Asiakasmäärän kasvu vaihtelee 20 prosentista jopa yli sataan prosenttiin vuodessa (mm. Iso-Britannia, Pohjois- Amerikka). Vuonna 2011 Euroopassa oli ja Pohjois-Amerikassa autojen yhteiskäyttäjää. Euroopan suurimmat markkinat ovat Sveitsi, Saksa ja Iso-Britannia. Voimakkaan yhteiskäyttöautoilun kasvun taustalla on hyvä yhteistyö kaupunkien ja joukkoliikenneoperaattorien kanssa. Belgian joukkoliikenneorganisaatiot omistavat osan Cambiosta ja panostavat voimakkaasti palvelun markkinointiin. Ruotsissa autojen yhteiskäyttö on levinnyt moniin kaupunkeihin, kun kaupungit ovat hankkineet palvelua omaan käyttöönsä. Lontoon kaupunki puolestaan rakentaa voimakkaasti yhteiskäyttöautojen noutopisteitä, jotka se tarjoaa tarjouskilpailun kautta yhteiskäyttöautoyrityksille. Iso-Britannian ja Pohjois-Amerikan kasvun taustalla ovat myös pääomasijoittajat. Pääomasijoittajat tai yhteiskunnan tuki on ollut tarpeen erityisesti alkuvaiheessa, sillä voimakkaasta kasvusta huolimatta vain harva palvelu on menestynyt taloudellisesti. Ollakseen taloudellisesti kannattava palveluntarjoaja tarvitsee tuhansia aktiivisia asiakkaita ja autojen käyttöasteen on pysyttävä korkeana. Belgian Cambio on menestystarina: lanseeraus 2002 ja vuonna 2011 asiakkaita oli jo yli ja palvelu oli levinnyt 20 kaupunkiin. Vertaisvuokraus (peer-to-peer car-sharing) on uusi kasvava autojen yhteiskäytön muoto. Siinä palveluntarjoaja ei omista autokalustoa vaan tarjoaa teknologian ja toimintamallin yksityisten autojen jakamiseen käyttäjien kesken. Pariisissa on käynnistynyt Autolib-kaupunkiautopalvelu, joka toimii samalla tavalla kuin modernit kaupunkipyöräjärjestelmät. Samantapaisia järjestelmiä ovat kehittäneet muutamat autonvalmistajat (esim. car2go Austinissa Texasissa ja Ulmissa Saksassa). Näiden palveluiden yhteiskunnalliset hyödyt ovat vielä todentamatta, mutta ne vastannevat tavanomaista yhteiskäyttöautopalvelua. Suomessa vertaisvuokrausta on aloittamassa Kortteliauto ja WeeGo. Myös City Car Club tuo vertaisvuokrauksen osaksi palveluvalikoimaansa. Pariisin kaupunkiautopalvelu Autolib lanseerattiin vuonna Euroopassa voisi olla jopa 6 miljoonaa autojen yhteiskäyttäjä, jos Sveitsin yhteiskäyttöautoilijoiden tiheys toteutuisi kaikkialla Euroopassa. Frost & Sullivan on arvioinut, että maailmassa voisi vuonna 2020 olla jopa 50 miljoonaa yhteiskäyttöautoilijaa. 7

8 Autojen yhteiskäytön asiakasmäärät maailmassa vuodesta 1988 vuoteen 2008 (Shaheen 2008). 8

9 3 Innovaation tarina julkiset organisaatiot palvelun käyttäjinä Göteborgin kaupunki ja Ruotsi Göteborgin liikennesuunnittelutoimisto (Trafikkontoret) ryhtyi 2000-luvun alussa vähentämään matkustamisen ympäristövaikutuksia luopumalla oman auton käyttöoikeudesta työasiamatkoilla, luopumalla henkilökunnalle ilmaisesta pysäköinnistä sekä ryhtymällä käyttämään yhteiskäyttöautopalvelua. Kaupunginvaltuusto päätti yhteiskäyttöautopalvelun käyttöönotosta. Palvelun hankintaa varten liikennesuunnittelutoimisto tilasi selvityksen kuuden keskustassa olevan viraston autonkäyttötarpeista ja henkilökunnan liikkumistottumuksista. Tämän selvityksen perusteella liikennesuunnittelutoimisto kilpailutti yhteiskäyttöautohankinnan vuonna Kaupunki piti tärkeänä, että arkisin kaupungin työntekijöiden käytössä olevat yhteiskäyttöautot ovat kaupunkilaisten käytettävissä vähintään iltaisin ja viikonloppuisin. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinta nivoutui kiinteästi yleiseen autojen yhteiskäytön edistämistyöhön, jolle oli saatu mandaatti sekä liikennelautakunnassa että kaupunginvaltuustossa. Siksi palvelu päätettiin hankkia nimenomaan avoimena yhteiskäyttöautopalveluna kaupungin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, vaikka Göteborgin katuliikelaitos (Gatubolaget) tarjoaa kaupungin sisäistä yhteiskäyttöautopalvelua. Nykyään palvelua käyttää Göteborgissa jo 13 virastoa ja lähes 1000 työntekijää. Heidän käytössään on yhteiskäyttöistä autoa. Nämä autot ovat kaupunkilaisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Kaksi vuotta autojen yhteiskäyttöpalvelun käyttöönoton jälkeen palvelua käyttävien virastojen autokilometrit olivat vähentyneet 20 % ja autoiluun liittyvät kustannukset olivat laskeneet 30 %. Työntekijät olivat tyytyväisiä palveluun. Kustannussäästöt syntyivät yhteiskäyttöautopalvelun käyttöönoton, oman auton käyttöoikeudesta luopumisen sekä ilmaisista parkkipaikoista luopumisen yhteisvaikutuksena. Suurin säästö (20 %) syntyi pysäköintipaikkojen vähentymisestä. Yhteiskäyttöautopalvelun käyttöön siirtyminen toi autonkäytön kokonaiskustannukset selkeästi näkyviin, ja siksi autonkäyttöä harkittiin aikaisempaa enemmän. Göteborgin kaupungin käyttöön varattuja yhteiskäyttöautoja. Kymmenkunta ruotsalaista kuntaa on seurannut Göteborgin esimerkkiä, muun muassa Umeå, Hallstahammar, Tukholma, Örebro, Malmö ja Kristiansand. Trafikverket (aikoinaan Vägverket) tuotti vuonna 2004 kunnille oppaan yhteiskäyttöautopalvelun hankintaa varten. Kuntien asiakkuus on merkittävästi edesauttanut autojen yhteiskäytön leviämistä ja lisääntymistä Ruotsissa. Hyvin usein taustalla on ollut poliittinen tahto edistää autojen yhteiskäyttöä tai tuoda se markkinoille. Ruotsissa oli vuoden 2010 lopussa 9

10 lähes autojen yhteiskäyttäjää yli 40 kunnassa. Myös muutama valtion organisaatio Ruotsissa on kilpailuttanut yhteiskäyttöautopalvelun. Tuorein esimerkki on työvoimatoimisto (Arbetsförmedlingen), joka kilpailutti palvelun yhdeksässä kunnassa samanaikaisesti vuonna Monessa kunnassa palvelutarjonta syntyi vasta tällaisen kilpailutuksen myötä. Myös monessa muussa maassa kunnat ja julkiset organisaatiot ovat hankkineet yhteiskäyttöautopalvelua. Helsingin kaupunki City Car Clubin asiakkaana City Car Club teki ensimmäisen tarjouksen Helsingin kaupungille jo vuonna Tarjouksessa oli arvioitu, että 170 kaupungin henkilöauton korvaaminen yhteiskäyttöautoilla toisi kaupungille euron vuosittaiset säästöt. Silloin asia ei kuitenkaan saanut vastakaikua talous- ja suunnittelukeskuksesta. Summat olivat niin pieniä, ettei asia kiinnostanut korkean tason päättäjiä. Maaliskuussa 2006 joukko kaupunginvaltuutettuja teki aloitteen, että kaupunginhallitus tutkisi mahdollisuudet käyttää yhteiskäyttöautopalveluja kaupungin omissa kuljetustarpeissa. Huhtikuussa 2006 City Car Club teki uuden tarjouksen. Lopulta kaupunginjohtaja päätti kaupunkisuunnitteluviraston aloitteesta, että palvelua kokeillaan vuoden ajan. Kokeilun järjestäminen annettiin liikennesuunnitteluosaston tehtäväksi. Liikennesuunnittelupäällikkö solmi kaupungin puitesopimuksen City Car Clubin kanssa. Kaupungin yksiköt ja niiden työntekijät kuitenkin liittyvät City Car Clubiin yksikön oman harkinnan mukaan erillisellä sopimuksella, ja kukin yksikkö maksaa itse palvelun käytöstä ajan ja kilometrien mukaan. Kaupunginjohtaja tiedotti puitesopimuksesta ja kehotti virastoja ja laitoksia käyttämään yhteiskäyttöautoja oman harkintansa mukaan silloin, kun se on kuljetusten kannalta perusteltua ja kustannuksiltaan edullista. Kokeilua jatkettiin vuoden 2009 puoleen väliin asti, ja lopulta kaupunginjohtaja päätti esittää pysyvää jäsenyyttä City Car Clubissa. Päätös perustui käyttäjien hyviin kokemuksiin, jotka liikennesuunnitteluosasto oli selvittänyt kyselyllä toukokuussa Puitesopimuksen johdosta noin 20 kaupungin yksikköä oli liittynyt City Car Clubin asiakkaaksi vuoden 2010 loppuun mennessä. Näistä yksiköistä yhteensä 275 kaupungin työntekijää käytti autoja. Varausten kokonaismäärä vuonna 2010 oli 566, mikä oli kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna, mutta varsin vähäinen organisaation kokoon nähden. Liikennesuunnitteluosaston selvityksessä vuonna 2009 ilmeni, että varaukset olivat pääasiassa lyhyitä alle neljän tunnin mittaisia. Eniten autoa käytettiin maastokäynteihin. Autoja käytettiin myös asiakas-, asiointi- ja kokouskäynteihin sekä asiakkaan kuljetuksiin. Eniten varauksia ovat tehneet ympäristökeskus, nuorisoasiainkeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto ja sosiaaliviraston Lapsen ääni -hanke. City Car Clubin käyttäjiä on myös Taskessa, rakennusvalvontavirastossa, rakennusvirastossa, Palmiassa ja terveyskeskuksessa. Oheisessa taulukossa on esitetty muutamien virastojen käyttömääriä vuonna Kaupunkisuunnitteluvirasto oli aloitteellinen koko kaupungin puitesopimuksen neuvotteluissa. Se kannustaa omaa henkilökuntaansa suosimaan City Car Clubia omien autojensa sijaan. Liikennesuunnitteluosaston omasta autosta on jo luovuttu City Car Clubin palvelun johdosta. Säännöllinen pysäköinti viraston parkkipaikoilla on henkilökunnalle maksullista (20 /kk). 10

11 Nuorisoasiainkeskuksen johtoryhmä päätti kokeilla City Car Clubin palvelua puitesopimuksen myötä jo vuonna 2007, kun palvelu oli kustannusvertailussa osoittautunut edulliseksi. He ovat käyttäneet pääasiassa City Car Clubin minibusseja nuorten leirikuljetuksia varten, kun kaksi omaa minibussia eivät ole riittäneet. Ympäristökeskus perusteli City Car Clubiin liittymistään vuonna 2007 kestävän liikkumisen edistämisellä, johon oli sitouduttu vuonna 2005 laaditulla työmatkasuunnitelmalla. Ympäristökeskukselle oli myös tärkeää, että heidän asiakkuutensa myötä Kallioon saatiin uusi autojen noutopiste. Omista autoista luopuminen asetettiin tavoitteeksi. City Car Clubin autoja käytetään ympäristökeskuksessa pääasiassa kesällä luontokartoituksiin ja vesinäytteiden ottamiseen, kun kohteet sijaitsevat paikoissa, joihin ei pääse joukkoliikenteellä. Näihin tehtäviin osallistuvilta henkilöitä ei tarvitse enää edellyttää oman auton omistamista. Sosiaalivirastosta City Car Clubin käyttäjäksi on liittynyt 8 eri yksikköä. Suurin käyttäjä on ollut lapsiperheiden palveluiden Lapsen ääni nuorten intensiivimenetelmänä -hanke, jota tässä työssä haastateltiin. Hanke liittyi City Car Clubiin vuonna 2010, kun käynnit asiakasperheiden luona alkoivat. Lisäksi autoja tarvitaan nuorten kuljettamiseen. Eri autonkäytön vaihtoehtoja selvitettiin, mutta City Car Club todettiin nopeasti edulliseksi ja nopeaksi ratkaisuksi Kalliossa sijaitsevalle toimistolle: omalle tai Staralta vuokratulle autolle olisi pitänyt jonottaa parkkipaikkaa ja maksaa siitä. Vuonna 2010 hankkeessa oli paljon käyttöä City Car Clubin autoille, nykyään työntekijöitä on vähemmän. Autojen käyttötarve riippuu myös asiakasperheiden sijainneista ja työntekijöiden työtavoista. Muutamien julkisten organisaatioiden City Car Clubin palvelun käyttö vuoden 2011 alusta lokakuuhun: Käyttäjiä Varauksia Varauksen kesto (ka) Kaupunkisuunnitteluvirasto 31 hlö 25 kpl 6 h Nuorisoasiankeskus 96 hlö 45 kpl 35 h Ympäristökeskus 40 hlö 84 kpl 4 h Sosiaalivirasto, Lapsen ääni -hanke 5 hlö 66 kpl 9 h Talous- ja suunnittelu- keskus (KETO) 12 hlö 15 kpl 3 h Sibelius-Akatemia 20 hlö 51 kpl 3 h Suomen ympäristökeskus 33 hlö 3 kpl 61 h Uudenmaan ELY-keskus 30 hlö 3 kpl 4 h Valtion hallinnon organisaatiot City Car Clubin asiakkaana Sibelius-Akatemia on yksi varhaisimmista City Car Clubin yritysasiakkaista. Sibelius-Akatemialla ei ole omia autoja käytössä laisinkaan, ja se ei maksa kilometrikorvauksia omien autojen käytöstä työasiamatkoilla. Suomen ympäristökeskus on myös päättänyt luopua omista autoistaan ja siirtyä yhä enemmän yhteiskäyttöautoihin. Uudenmaan ympäristökeskus liittyi City Car Clubiin jo vuonna Vuodesta 2010 se on ollut Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue. Koska ELY-keskukset ovat liittyneet Hanselin lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimukseen, on ollut epäselvää, voiko ELY-keskus jatkaa City Car Clubin palvelun käyttöä. Palvelun käyttö on vähentynyt, vaikka tämän työn aikana kävikin ilmi, ettei mainittu puitesopimus ole este yhteiskäyttöautojen käytölle. Vuokra-autojen käyttö ei ole ollut ongelmatonta, ja Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue on aikeissa hankkia muutaman leasingauton. 11

12 4 Yhteiskäyttöautopalvelun hyödyt Organisaatioasiakkaat Kustannussäästöt olivat keskeinen syy yhteiskäyttöautopalvelun käyttöön lähes kaikilla haastatelluilla organisaatioilla. Yhteiskäyttöautopalvelu on kustannustehokas ratkaisu organisaatioille, jos autojen vuosittainen ajosuorite jää vähäiseksi, koska yhteiskäyttöautopalvelu ei sido pääomaa eikä henkilöresursseja. Lisäksi pysäköintipaikoista ei mene kuluja. Autoinvestoinnit ovat pois virastojen ydintoimintaan liittyvistä investoinneista, kuten esimerkiksi näytteenottolaitteista ympäristökeskuksessa. Nuorisoasiainkeskuksessa omien autojen ylläpito (2 minibussia, 3 pakettiautoa) on tähän mennessä sitonut yhden työntekijän vuosityöpanoksen. Periaatteessa Helsingin kaupungin omalla, Staran tarjoamalla vuokra-autopalvelulla saadaan osittain samoja hyötyjä. Vuokratutkin autot kuitenkin seisovat usein käyttämättä ja niille täytyy kustantaa parkkipaikat, jotka ovat keskusta-alueella kalliita. Sosiaaliviraston Lapsen ääni -hanke olisi joutunut maksamaan parkkipaikasta Kalliossa 100 /kk ja nuorisoasiainkeskus maksaa omista paikoistaan 120 /kk. Kun työntekijät ohjeistetaan käyttämään työasioilla yhteiskäyttöisiä autoja omien autojensa sijaan, pysäköintipaikkasäästöt voivat kasvaa todella suuriksi, jos paikoista luovutaan. Göteborgissa suurimmat säästöt syntyivätkin juuri henkilökunnan ilmaisista pysäköintipaikoista luopumisesta. Kaiken kaikkiaan autoiluun liittyvät kustannukset laskivat Göteborgissa 30 % kahdessa vuodessa. Kustannussäästöjen taustalla ei ole välttämättä yksikkökustannusten muutos ( /kk), vaan yhteiskäyttöautopalvelulla tähdätään myös parempaan autonkäytön tarveharkintaan. Göteborgissa autokilometrit vähenivät yhteensä 20 % palvelun käyttöönoton jälkeen. Tavalliseen autonvuokraukseen verrattuna yhteiskäyttöautopalvelu on yleensä edullisempaa juuri päivää lyhyemmillä matkoilla. Vaivattomuus ja joustavuus työntekijöille ilmoitettiin haastatteluissa myös keskeiseksi yhteiskäyttöautopalvelun hyödyksi. Verrattuna talon oman tai tavallisen vuokraauton käyttöön, yhteiskäyttöautopalvelu säästää virkamiesten työaikaa. Sekä ympäristökeskuksessa, nuorisoasiainkeskuksessa että Lapsen ääni -hankkeessa työntekijät pitivät merkittävänä etuna sitä, että City Car Clubin auton sai käyttöönsä myös kotoa lähinnä olevasta pisteestä, jolloin ei tarvitse erikseen ensin hakea autoa työpaikalta tai vuokraamosta, joka saattaa olla päinvastaisessa suunnassa kuin matkakohde. Yhteiskäyttöautoa ei myöskään yleensä tarvitse tankata ennen palautusta. Liikennesuunnitteluosaston vuonna 2009 tekemän kyselyn mukaan suurin osa City Car Clubin autoja kokeilleista totesi palvelun sopivan erittäin hyvin ja jopa paremmin heidän käyttöönsä kuin aikaisemmat autonkäytön mallit. Sosiaaliviraston Lapsen ääni -hankkeen monet työntekijät pitivät City Car Clubin palvelua oman auton käyttöoikeutta parempana vaihtoehtona, koska omaa autoa käytettäessä pitää ajaa ruuhkassa kotoa työpaikalle Kallioon ja maksaa pysäköinnistä, eikä työnantaja kor- 12

13 vaa näitä kuluja. Usein perheen auto oli päivisin myös puolison käytössä. Yhteiskäyttöauto-ohjelmistoa tarjoavan IN- VERS yrityksen Aasian toimitusjohtaja Lewis Chen on todennut osuvasti, että jos tavallista autonvuokrausta vertaa supermarkettiin, niin yhteiskäyttöautopalvelu on 7eleven! Yhteiskäyttöautopalvelu on myös vaivaton ja ja joustava organisaation näkökulmasta. Kaikki haastatellut yhteiskäyttöautoja käyttävät organisaatiot näkivät, että heidän ei kannata käyttää omia henkilöresursseja autojen omistamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi City Car Clubin palvelu joustaa tarpeiden mukaan ja mahdollistaa myös useiden autojen käytön samanaikaisesti. Lapsen ääni -hankkeessa yksi oma auto ei olisi riittänyt, kun työntekijät tarvitsevat autoa usein samanaikaisesti. Puitesopimuksella sovittu yhteiskäyttöautopalvelu on myös nopea ottaa käyttöön. Oman tai Staran auton hankkiminen ja erityisesti parkkipaikan jonottaminen sille olisi vienyt enemmän aikaa. Lapsen ääni -hankkeen tapauksessa City Car Clubin noutopaikka oli jo valmiiksi lähellä. Staran tai yleisesti kaupungin oman vuokraautopalvelun käyttö on myös monella tavalla vaivatonta ja asiakas välttyy auton ylläpidon vaivalta. Tämä on ollut perusteena keskitettyyn autojen ylläpitoon ja hankintaan siirtymisessä sekä Vantaalla (kokonaan) että Helsingissä (vähitellen). Pysäköintipaikka Staran autolle pitää kuitenkin hankkia itse. Yhteiskäyttöautopalvelu on tasa-arvoinen kaikille työntekijöille. Erityisesti ympäristökeskuksessa nostettiin tämä esiin. Kilometrikorvausten laskuttaminen on käytännössä usein palkanlisää monelle työntekijälle. Autottomille tämä ei ole mahdollista. Lisäksi autottomat ovat yhteiskäyttöautopalvelun myötä tasa-arvoisemmassa asemassa haettaessa työtä, jossa joutuu käyttämään autoa esimerkiksi maastokäynneillä. Kaupunkilaiset ja kaupunkiympäristö Ison organisaatioasiakkaan myötä yhteiskäyttöautopalvelun tarjoaja voi perustaa yhden tai useamman uuden yhteiskäyttöautojen noutopisteen, mikä tuottaa lisäarvoa kaupunkilaisille. Esimerkiksi ympäristökeskuksen asiakkuuden myötä Kallioon saatiin uusi noutopiste. Näin myös yksityisasiakkaiden palvelutaso paranee, mikä vähentää auton omistamisen tarvetta sekä parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia. Tyypillisesti noin 60 % talouksista on ollut autottomia ennen liittymistä yhteiskäyttöautopalvelun asiakkaaksi. Liittymisen jälkeen talouksista on autottomia noin %. City Car Clubin palvelun johdosta pääkaupunkiseudulla on vähintään 1000 autoa vähemmän kuin jos palvelua ei olisi olemassa. Tämä oli keskeinen syy lähteä hankkimaan avointa yhteiskäyttöautopalvelua kaupungin tarpeisiin Göteborgissa. Myös Helsingin kaupungin puitesopimusta perusteltiin yhteiskunnallisilla hyödyillä. Tosin palvelun käytöstä päättävät yksiköt eivät yleensä ole osanneet tai halunneet ottaa tätä perustetta huomioon. Tavallisen autonvuokrauksen hyödyntäminen tai kaupungin sisäinen yhteiskäyttöautopalvelu ei tuo lisäarvoa kaupunkilaisille. Myös yksityishenkilöiden kohdalla yhteiskäyttöautopalvelun esiin nostama autonkäytön kustannustietoisuus johtaa auton käytön tarkempaan harkintaan, jolloin autonkäyttö ja hiilidioksidipäästöt vähentyvät. City Car Clubin käyttäjät ajavat ja päästävät hiilidioksidipäästöjä keskimäärin kolmanneksen vähemmän kuin pääkaupunkiseudun vastaava väestö keskimäärin. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös Sveitsissä ja Pohjois-Amerikassa. 13

14 Autojen yhteiskäyttö säästää kaupunkitilaa tai helpottaa pysäköintiongelmia. Yksi yhteiskäyttöauto korvaa keskimäärin 10 tai enemmän yksityistä autoa, jolloin pysäköintipaikoilta säästyvä tila ja raha voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen (mm. rakentamiseen, viheralueisiin, pyöräteihin). Belgian yhteiskäyttöautoilijaa ovat säästäneet yhteensä 14 jalkapallokentän verran tilaa. Helsingin seudulla City Car Clubin asiakasta ovat säästäneet 3 jalkapallokentän verran tilaa. Vuonna 2009 Pekka Sauri myönsi Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon City Car Clubille perusteena yhteiskäyttöautopalvelun edulliset vaikutukset kaupunkiympäristölle. Autojen yhteiskäytön hyödyt organisaatioasiakkaille: Kustannussäästöt: säästöjä investoinneissa, henkilöstöresursseissa, pysäköintipaikoissa, auton käytön vähentymisessä Vaivattomuus ja joustavuus työntekijöille: auton noutopisteitä myös lähellä kotia, ei tarvitse ajaa omalla autolla ruuhkassa työpaikalle Vaivattomuus ja joustavuus organisaatioille: ylläpito ei sido yksikön henkilöresursseja, sopeutuu tarpeiden muutoksiin, usealla työntekijällä voi olla auto käytössä yhtä aikaa, nopea ottaa käyttöön, ei tarvitse järjestää pysäköintipaikkaa Tasa-arvoinen kaikille työntekijöille: myös autottomilla mahdollisuus tehdä töitä, joissa tarvitaan joskus autoa Autojen yhteiskäytön hyödyt kaupunkilaisille ja kaupunkiympäristölle: Satunnainen autonkäyttömahdollisuus vähentää auton omistamisen tarvetta ja parantaa autottomien liikkumismahdollisuuksia. Paremman kustannustietoisuuden myötä auton käyttöä harkitaan enemmän, jolloin autonkäyttö ja hiilidioksidipäästöt vähentyvät keskimäärin kolmanneksen. Autojen määrän vähentyessä kaupunkitilaa säästyy muuhun tarkoitukseen ja pysäköintiongelmat helpottuvat. 14

15 Autosta luopuneita (myös "kakkosautot") Auton hankkimatta jättäneitä Belgia, hollanninkieliset 29 % % Belgia, ranskankieliset 13 % % Moses project, Belgia ja Bremen yli 60 % % UK car clubs (2009 ja 2010) 26 39% % Frankfurt 14 % 27 % Pariisi yli 32 % 39 % San Francisco 29 % Carsharing Portland 26 % 53 % Sveitsi (osuus talouksista) 26 % Yhdysvallat ja Kanada (osuus talouksista) 58 % 25 % Pääkaupunkiseutu CityCarClub 21% (10 30 %) "Nyrkkisääntö Suomeen" 30 % 20 % Autojen yhteiskäytön nettovaikutus: Suurin osa autojen yhteiskäyttäjistä on entisiä autottomia, jotka lisäävät autoilua, mutta vain vähän (vaaka-akselin nollakohdan oikea puoli). Pieni osa autojen yhteiskäyttäjistä luopuu autosta ja vähentää autoilua paljon (vaaka-akselin nollakohdan vasen puoli). Nettovaikutuksena auton käyttö vähenee ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyy. (Martin ja Shaheen 2010.) Yhteiskäyttöautopalvelun myötä autoista todella luovutaan. Tyypillisesti ennen liittymistään yhteiskäyttöautoilijoista 60 % on ollut autottomia. Liittymisen jälkeen autottomia on %. (Voltti 2010). Belgiassa yhteiskäyttöautoilijat ovat selvästi lisänneet joukkoliikenteen käyttöä sekä kävelyä ja pyöräilyä (Kesteren 2011). 15

16 5 Autojen yhteiskäytön potentiaali julkisissa organisaatioissa Helsingin seudulla Autojen yhteiskäytön potentiaali muodostuu monesta osasta. Yhteiskäyttöautopalvelulla voidaan korvata viraston omia autoja, Staralta tai kaupungin varikolta vuokrattuja autoja, oman auton käyttöoikeuksia ja käyttöä, vuokra-autojen käyttöä sekä taksien käyttöä. Helsingin kaupunki Liikennesuunnitteluosaston selvityksessä vuonna 2009 todettiin, että osasta kaupungin autoja voitaisiin luopua, jolloin yhteiskäyttö todennäköisesti lisääntyisi. Myös palvelua jo käyttävät haastatellut yksiköt olivat sitä mieltä, että potentiaalia olisi varmasti paljon nykyistä enemmän myös muissa virastoissa, esimerkiksi opetusvirastossa ja sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluissa. Ympäristökeskuksella on tällä hetkellä 10 viraston omistuksessa olevaa henkilöautoa, jotka ovat yhteiskäytössä koko virastossa. Ympäristökeskus asetti City Car Clubin liittymisen yhteydessä tavoitteeksi, että osasta omia autoja luovutaan. Nyt kun eri osastot ovat saman katon alla Viikissä, autoista luopumiseen voidaan ryhtyä, jos vain City Car Clubin noutopiste saadaan lähelle. Nuorisoasiankeskus on päättänyt luopua omista minibusseistaan kesällä 2012, kun niiden käyttöikä tulee täyteen ja autojen ylläpidosta vastaava työntekijä jää eläkkeelle. Tarkoitus on siirtyä käyttämään kokonaan yhteiskäyttöautoja. Päätös tehtiin, kun palvelua oli kokeiltu yksi vuosi. Pakettiautot nuorisoasiankeskus aikoo hankkia Staralta. City Car Clubin henkilöautojen käyttöä keskus ei ole tullut ajatelleeksi, mutta sitä voisi tulevaisuudessa harkita. Liikennesuunnittelupäällikkö Poutanen arvioi, että kaupunkisuunnitteluvirasto voisi luopua vielä yhdestä tai kahdesta autosta (nyt yhteensä 6) ja siirtyä käyttämään enemmän City Car Clubin autoja. Sosiaaliviraston Lapsen ääni -hanke aikoo vastaisuudessakin käyttää yhteiskäyttöautopalvelua eikä aio hankkia omia autoja. Käytön määrä riippuu asiakasperheiden sijainneista sekä työntekijöiden määrästä ja työtavoista. Kaupungin noin 600 henkilöautosta ja noin 600 pakettiautosta puolet on nykyään Staran ylläpitämiä ja puolet virastojen omassa omistuksessa. Staran logistiikkayksikön johtaja Asko Forsberg ei näe yhteiskäytölle kovin suurta potentiaalia, koska Staran vuokra-autopalvelu on toimiva ja tehokas. Staran omistuksessa olevista autoista ehkä noin 50 henkilöautoa ja pakettiautoa voisi Forsbergin mukaan soveltua yhteiskäyttöön. Näitä ei ole merkitty minkään viraston logoilla. Yhteiskäyttö olisi hänen mukaan kuitenkin mahdollista organisoida Staran toimesta. Staran oma vuokra-autopalvelu on varsin edullinen: polttoaineen sisältävä henkilöautovuokra on keskimäärin 440 /kk. Jos tähän lisää vielä 100 /kk pysäköintipaikasta, saadaan auton päivähinnaksi 26. Hintoihin ei sisälly arvonlisäveroa, koska kaupungin omasta palvelusta sitä ei tarvitse maksaa. Vuonna 2006 rakennusvirasto laski, että City Car Clubin palvelu on kustannuksiltaan kilpailukykyinen silloin, kun autoa tarvitaan arkisin korkeitaan kaksi päivää viikossa. Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon Helsingin kaupungilla on tällaisia autoja. Näissä laskelmissa ei ole otettu huomioon autonkäytön vähentymistä tai palvelun yhteiskunnallisia hyötyjä. 16

17 Oman auton käyttöoikeuksia on monessa virastossa aikoinaan myönnetty runsaasti, kun kaupungin autoja ei ollut käytössä. Nuorisoasiainkeskuksessa noin 50 henkilöllä on oman auton käyttöoikeus ja korvauksia maksetaan vuodessa keskimäärin km:ltä henkilöä kohti. Nuorisoasiainkeskus voisi harkita yhteiskäyttöautoja oman auton käyttöoikeuden tai taksin käytön korvaamiseen. Ympäristökeskuksessa oman auton käyttöoikeus on 40 henkilöllä, eniten terveystarkastajilla ja ympäristövalvojilla. Uusia oikeuksia myönnetään kuitenkin vähän, koska talolla on nyt omia autoja. Oman auton käyttöoikeuksia voi olla vaikea ottaa pois ja niiden korvaaminen yhteiskäytöllä tapahtuu silloin vasta työntekijöiden vaihtumisen kautta. Oulun kaupungissa tosin ei makseta kilometrikorvauksia, jos viraston auto oli vapaana matkan suorittamisen aikaan. Vantaan kaupunki Vantaalla autojen hankinta ja ylläpito on täysin keskitetty vuodesta 2007 alkaen, ja virastot vuokraavat autonsa Vantaan varikolta (henkilöauton keskimääräinen vuokra 443 /kk sisältäen polttoaineet). Hankinnat kilpailuttaa hankintakeskus. Keskistettyyn ylläpitoon siirtyminen vähensi autojen määrää 20 %. Nyt henkilöautoja on noin 120 ja pakettiautoja noin 130. Autojen keskimääräinen vuosisuorite on arviolta km/v. Kotihoito on suurin henkilöautojen käyttäjä. Siellä suoritteet ovat pieniä mutta autot ovat käytössä joka päivä. Varikko tarjoaa myös lyhytaikaista vuokrausta, jolle on määritelty päivähinta. Tätä varten on 3 4 autoa. Oman auton käyttöä on Vantaalla todella paljon. Kaupungilla ei ole ohjeistusta, milloin pitäisi käyttää kaupungin autoja ja milloin omaa autoa. Vantaan kaupunki selvittää parhaillaan oman autokalustonsa yhteiskäytön järjestämistä. Yhteiskäytöllä haetaan edelleen autonkäytön tehostumista. Yhteiskäyttöä varten ollaan etsimässä sopivaa teknologiaa ja käyttöjärjestelmää. Vantaan varikon päällikkö suhtautuu mielenkiinnolla City Car Clubin tai muun yhteiskäyttöautoteknologian hyödyntämiseen. Periaatteessa autoja olisi mahdollista jakaa myös kaupunkilaisten käyttöön virka-ajan ulkopuolella. Valtion hankinnat Valtion yhteishankintayksikkö Hanselin ajoneuvo- ja kuljetushankintojen toimialapäällikkö Mika Saarisen mukaan on mahdollista kilpailuttaa autojen yhteiskäyttö lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimuksen yhteydessä. Hansel kehittää joka tapauksessa puitesopimusten sisältöä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Näin syntyy markkinoille usein uusia palvelutuotteita (esim. autojen huolenpitopalveluissa). Autojen yhteiskäytön hankkimista voidaan Hanselin mukaan perustella myös yhteiskunnallisilla hyödyillä. Ympäristöasiat otetaan nykyään huomioon kaikissa puitesopimuksissa. Myös lainsäädäntö edellyttää julkisilta hankinnoilta kestävän kehityksen huomioimista. Hansel pitää hyvin kiinnostavana siitä, että julkisella hankinnalla se voisi vaikuttaa liikenteen ympäristöhaittoihin ja asukkaiden autonkäyttöön. Myös virka-autojen jakaminen asukkaiden käyttöön on Hanselin näkökulmasta selvittämisen arvoista. Karkeasti arvioiden City Car Club on nykyisillä hinnoillaan Hanselin lyhytaikaista vuokrausta edullisempi viiden tunnin ja sitä lyhyemmillä vuokra-ajoilla, kun huomioidaan polttoaineet. 17

18 Yhteiskäyttöautopalvelun käyttö on mahdollista myös ilman sen liittämistä Hanselin puitesopimukseen. ELY-keskusten tilitoimiston Niina Klemolan mukaan lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimukseen liittyneet voivat erikseen hankkia yhteiskäyttöautopalvelua, koska kyseessä on eri palvelu. Samaa mieltä on myös Hansel. Työn aikana ei käynyt ilmi, mistä oli lähtöisin väärinkäsitys, ettei yhteiskäyttöautoja voisi käyttää puitesopimukseen liittymisen jälkeen. 18

19 6 Ongelmia ja esteitä palvelun käyttöönotossa Haastatteluissa ilmeni monia haasteita ja esteitä yhteiskäyttöautopalvelun käyttöönotossa. Esteet johtuvat pitkälti budjetoinnin rakenteista, kustannusten arvioinnin vaikeudesta, vakiintuneista käytännöistä ja poikkihallinnollisen kokonaisarvioinnin puutteesta. Isojen organisaatioiden rakenteiden muuttaminen on hidas prosessi. Kilpailevat autonkäytön järjestelmät Helsingin ja Vantaan kaupungit ovat isoja organisaatioita, joiden on mahdollista ylläpitää omaa autokalustoa kustannustehokkaasti. Virastojen omasta omistuksesta on joko jo siirrytty tai siirtymässä vähitellen keskitettyyn omistukseen ja ylläpitoon. Sekä Stara että Vantaan kaupungin varikko tarjoavat virastoille henkilöautoja kuukausivuokran ollessa keskimäärin noin 440 /kk. Vuokrahinta sisältää kaikki muut kulut paitsi pysäköintipaikat. Sisäisestä vuokrauksesta ei makseta arvonlisäveroa. Jos yksiköllä on omia tai vuokrattuja autoja, niiden käyttökustannukset ovat investoinnin jälkeen pienet. Klassinen autoilijan näkemys, autoa kannattaa käyttää, kun sellaisen on kerran hankkinut, vaikuttaa myös organisaatiotasolla. Yhteiskäyttöauto tulee kysymykseen, kun talon autoja ei ole vapaina tai kun yhteiskäyttöauto koetaan sujuvammaksi mm. hajautettujen noutopisteiden vuoksi. Oman auton käyttöoikeutta pitää yleensä hakea. Silloin kun se on myönnetty, se on suurelle osalle työntekijöistä ensisijainen vaihtoehto, ja oikeutta on vaikea ottaa pois. Oman auton iästä ja mallista riippuen kilometrikorvaukset ovat käytännössä monelle työntekijälle palkanlisää. Kilometrikorvausten maksaminen saattaa ensi tuntumalta näyttää edullisimmalta autonkäytön tavalta. Esimerkiksi kaupunkisuunnitteluviraston autonkäytön yksikkökustannukset vuonna 2010 olivat: oman auton käyttökorvaus 0,45 /km, City Car Clubin käyttö 0,76 /km ja viraston omistamien autojen käyttö 0,86 /km. Laskemista kuitenkin puuttuvat kustannukset parkkipaikoista, jotka täytyy varata talon autoille tai työntekijöiden omille autoille. Jos pysäköintipaikkojen tarjonta ja kustannukset eivät ole ongelma, yhteiskäyttöautopalvelu ei välttämättä tule muita vaihtoehtoja edullisemmaksi ja sen hyödyt rajoittuvat autonkäytön joustavuuteen. Valtiolla on olemassa Hanselin kilpailuttama lyhytaikaisen autonvuokrauksen puitesopimus. Siihen liittyneiden valtion yksiköiden tulisi ensisijaisesti käyttää puitesopimuksen palveluntarjoajia puitesopimuksessa määritellyn palvelun hankkimiseen. Tätä ohjetta on mm. Uudenmaan ELY-keskuksessa tulkittu siten, ettei yhteiskäyttöautopalvelun käyttö ole mahdollista samanaikaisesti puitesopimuksen kanssa. Yhteiskäyttöautopalvelun käyttö on tämän tulkinnan myötä loppunut lähes kokonaan. ELY-keskusten tilitoimiston ja Hanselin näkemysten mukaan autojen yhteiskäyttö ei kuitenkaan ole sama asia kuin lyhytaikainen autonvuokraus eikä puitesopimuksen näin ollen pitäisi olla este yhteiskäyttöautopalvelun käytölle. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinnasta ei ole olemassa virallista lausuntoa tai ohjetta, jolloin virastojen hankintayksikköjen pitää ensin varmistua siitä, onko palvelun hankkiminen mahdollista vai ei. Tämä on vaivalloista, kun 19

20 taas puitesopimuksen käyttäminen on hallinnollisesti helppoa. Tavallinen autonvuokraus voi olla yhteiskäyttöpalvelua edullisempi vaihtoehto pitkillä, useamman päivän vuokra-ajoilla. Ruotsissa Tukholman lääninhallitus lopetti yhteiskäyttöautopalvelun käytön ja siirtyi käyttämään Ruotsin valtion puitesopimusta, koska sen hyödyntäminen oli vaivattomampaa. Työntekijä valitsee oman etunsa; ei organisaation edun mukaisesti Yhteiskäyttöautopalvelun hyöty ei välttämättä realisoidu, jos työntekijät voivat vapaasti valita käyttääkö talon autoja, omaa autoa vai yhteiskäyttöautoa. Esimerkiksi kilometrikorvaus tuottaa useissa tapauksissa työntekijälle taloudellista hyötyä. Olisi siis tärkeää tunnistaa, onko virastolla sellaisia autoja, joiden käyttö on sen verran vähäistä, että yhteiskäyttöautopalvelu tulee edullisemmaksi. Autojen tarveharkintaa ei tällä hetkellä ohjeisteta missään. Helsingissä siihen on kannustettu vain pari kertaa kaupungin sisällä (kaupunginjohtajan kehotukset City Car Clubin kokeilun alkaessa vuonna 2007 ja sopimuksen vakiinnuttamisen yhteydessä 2009). Helsingissä palvelun käyttöönotto on ollut virastojen työntekijöiden oman kiinnostuneisuuden ja aktiivisuuden varassa. Göteborgin esimerkki kuitenkin osoittaa, että virastot ja kaupunki voivat halutessaan tehdä voimakkaampia linjauksia autonkäytön suhteen. Oulussa kaupunki on päättänyt, että kilometrikorvauksia ei makseta, jos talon auto olisi ollut käytettävissä. Kustannusten vertailu ja säästöjen osoittaminen on työlästä Verrattaessa yhteiskäyttöautopalvelua muihin autonkäytön tapoihin pitää ottaa huomioon kaikki eri autonkäyttömuodot ja kaikki niihin liittyvät kustannuskomponentit, mukaan lukien omien autojen pääoma- ja muut kiinteät kulut, polttoaine, kilometrikorvaukset, autokaluston ylläpidon vaatimat henkilöresurssit ja talon ja työntekijöiden omien autojen pysäköintipaikat. Trafikverketin Per Schillanderin mukaan on tyypillistä, että kaikkia kustannuksia ei osata ottaa huomioon vertailulaskelmia tehtäessä, mikä saa yhteiskäyttöautopalvelun näyttämään kalliilta. Kaikilla Helsingin kaupungin virastoilla ei ole omia autokaluston seurantaohjelmia. Autonkäytön kokonaiskuvan hahmottaminen edellyttää, että eri kustannuskomponentit on kaivettava kirjanpidon eri paikoista ja eri osastoilta. Kirjanpitotavoissa on lisäksi eroja virastoittain. Investointeja ja käyttömenoja ei voi vaihtaa keskenään Siirtyminen autojen omistamisesta palvelun käyttöön tarkoittaa, että investointimenot vähenevät ja käyttömenot kasvavat. Autoinvestoinnit on kuitenkin virastoissa tai yksiköissä usein keskitetty, mutta käyttömenot on hajautettu. Tällöin investoinneissa saatavat säästöt eivät suoraan näy alemmilla organisaatiotasoilla, vaan heille palvelun käyttöön siirtyminen näkyy vain käyttömenojen kasvuna. Jos tätä ei oteta huomioon budjetointikäytännöissä, alemmilla organisaatiotasoilla ei ole taloudellista kannustinta ryhtyä ostamaan palvelua. Tämä ongelma koskee yhtä lailla siirtymistä Staran autojen käyttöön. Esimerkiksi Terveyskeskuksen kotihoitopalvelujen osalta siirtymävaihe omien autojen omistuksesta Staran autojen käyttöön kesti 4 5 vuotta juuri budjetointikäytäntöjen muutosprosessin vuoksi. Nuorisoasiainkeskuksessa ongelma ratkaistiin siten, että alkuvaiheessa City Car Clubin palvelun käyttö maksettiin keskitetysti taloustoimistosta, eikä loppukäyttäjien eli nuorisotalojen budjeteista. Tätä varten varattiin taloustoimis- 20

Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa. Pika-analyysin tulokset ja työpajan yhteenveto 2.12.2011

Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa. Pika-analyysin tulokset ja työpajan yhteenveto 2.12.2011 Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa Pika-analyysin tulokset ja työpajan yhteenveto 2.12.2011 Autojen yhteiskäyttö á la City Car Club Varaus Omilla tunnuksilla netissä tai puhelimitse. Nouto-

Lisätiedot

Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010

Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja. Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010 Autojen yhteiskäytön käynnistäminen Turussa keinoja Johanna Taskinen, Motiva Oy 9.2.2010 Motiva Oy asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa ja kestävässä käytössä Motiva edistää energiansäästöä

Lisätiedot

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa. LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa LIVE-tilaisuus 19.11.2013 Yhteiskäyttöautopalvelun kehittämisen vaihtoehtoja Yksiköiden vähäisessä käytössä olevat autot Tampere: Henkilöautojen tilauskeskus

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Tarja Jääskeläinen, HSL Miksi yhteiskäyttöautoilua kannattaa tukea? Osa kestävää liikennejärjestelmää Ympäristöhyödyt: vähemmän ja uudempia autoja vähemmän hiilidioksipäästöjä

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN

YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN YHTEISKÄYTTÖAUTOT MUOVAAMASSA TULEVAISUUDEN Alternative title s TILANNEKUVA Markkinan arvioidaan kasvavan globaalisti 2012 2,3 miljoonasta 2020 26,2 miljoonaan (Frost&Sullivan 2015) Jakamistalouden (esim.

Lisätiedot

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella. Tausta-aineisto 26.11.2012

Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella. Tausta-aineisto 26.11.2012 Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella Tausta-aineisto 26.11.2012 Autojen yhteiskäyttö mitä se on? Mikä on tarkoituksenmukaisin tapa käyttää autoa? Päivittäin Leasing-auto Omistusauto Hyvin harvoin Taksi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Suunnitelma autojen yhteiskäytön edistämiseksi Helsingin seudulla LUONNOS 17.9.2010

Suunnitelma autojen yhteiskäytön edistämiseksi Helsingin seudulla LUONNOS 17.9.2010 Suunnitelma autojen yhteiskäytön edistämiseksi Helsingin seudulla LUONNOS 17.9.2010 1 Sisällys 1 YKSI AUTO, MONTA KÄYTTÄJÄÄ... 3 1.1 AUTO KÄYTTÖÖN ILMAN OMISTAMISEN HUOLIA... 3 1.2 YHTEISKÄYTÖSTÄ MONIA

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla Peloton työpaja 14.-15.12.2010 Liikenne aiheuttaa viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä Liikenne vie tilaa ja aikaa Kustannuksia Stressiä Epäviihtyisää

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Liikenne ja ilmasto -seminaari 16.9.2009, Helsinki Johanna Taskinen, Motiva Oy Liikkumistottumuksiin ja -asenteisiin pitää ryhtyä vaikuttamaan joka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014

Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Stadsfullmäktige Kj/10 10.12.2014 Helsingfors stad Föredragningslista 20/2014 1 (6) Beslutshistoria Kaupunginhallitus 01.12.2014 1258 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättää katsoa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa!

Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Hyödynnä DPS- ja SA-setelit Azure hybridipilvi-palveluiden suunnittelussa ja testauksessa! Onregon DPS-työpajat ovat Microsoft Enterprise Agreement asiakkaille sopivia työpajoja, joiden maksamiseen voi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010

Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010 Kokonaiskuva hallussa? Kaikki säästöt saavutettu? Valmistaudu toisinajattelemaan yrityksesi ratkaisut. Taru Keronen, Area.fi 3.6.2010 Näinkö teet säästöä matkustamisessa? Surfaamalla netissä löytyy parhaat

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautopalvelu mahdollistaa vähäisen arkisen autonkäytön ilman auton omistamista.

Yhteiskäyttöautopalvelu mahdollistaa vähäisen arkisen autonkäytön ilman auton omistamista. LOPPURAPORTTI, 1/11 5.12.2013 Virka-autokalusto yhteiska ytto o n Porvoossa ja Tampereella loppuraportti Tausta ja tavoitteet Autojen yhteiskäyttö on yhteiskunnalle hyödyllistä. Se vähentää autoliikennettä

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 4.3.2011 Miksi työpaikoilla

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Jorma Kallio, toimitusjohtaja, CCC CCC Kansainvälinen suomalainen Vuodesta lähtien yli menestyksekästä asiakasprojektia yli

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla

Säästä rahaa ja ympäristöä. vähäpäästöisellä autoilulla Säästä rahaa ja ympäristöä vähäpäästöisellä autoilulla Pysäköintialennus vähäpäästöisille henkilöautoille Saat 50 prosentin alennuksen pysäköintimaksuista Helsingissä, jos omistat vähäpäästöisyyden kriteerit

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/6 27.03.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Infraj/6 27.03.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 64 Kaupunkipyörien hankesuunnitelman päivittäminen HEL 2014-003639 T 00 01 04 00 Päätös päätti esittää Helsingin kaupunginhallituksen päätettäväksi 1500 pyörän

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

LIIKKEELLÄ. Opas yrityksen autopolitiikan suunnitteluun

LIIKKEELLÄ. Opas yrityksen autopolitiikan suunnitteluun LIIKKEELLÄ Opas yrityksen autopolitiikan suunnitteluun SISÄLLYS Johdanto.......... 3 Luku 1: Autoasiat järjestykseen.. 5 Luku 2: Hyvä autopolitiikka.... 9 Luku 3: Miten alkuun?....... 20 Johdanto 2 JOHDANTO

Lisätiedot

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy

KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin. Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy KÄVELYKOKOUKSISTA AUTON VALINTAAN vinkkejä pieniin ja suuriin toimenpiteisiin Anna Ruskovaara, HSL ja Sara Lukkarinen Motiva Oy TYÖNANTAJAN KEINOJA Sijainti Infrastruktuuri Liikkumisen palvelut Edut Informaatio,

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN TARKISTAMINEN Kslk 2009-1325 hankenro 0902 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) Kaupunginhallitus Kj/6 25.11.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 42/2013 1 (6) 1265 Valtakunnallisen sähköautoliikenteen latausoperaattoriyhtiön osakkeiden merkitseminen HEL 2013-012906 T 00 00 00 Päätös päätti puolesta latausoperaattoriyhtiön

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009.

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009. Yhtymähallitus 64 21.04.2010 Yhtymähallitus 110 28.06.2010 Puhelinkilpailutus/Puhelinvaihde YhtHall 64 21.4.2010 Valmistelijat kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo (puh. 040-7400 978) ja hankintapäällikkö

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu

Teknologiaraportti. Heikki Torvinen. 18/1/11 Metropolia Ammattikorkeakoulu Teknologiaraportti Heikki Torvinen 1 Teknologiaraportti Käsittelee tekniikan näkökulmasta nyt ja tulevaisuuden ajoneuvoratkaisuja Polttoaineet Energian varastointi Lataus Ajoneuvoryhmät Henkilöauto Hyötyajoneuvot

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD

.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD ,3 Bryssel, 24. marraskuuta 1999.LLQWHlW \KWH\GHW NRPLVVLR WRLPLLQ YLHVWLQWlNXVWDQQXVWHQDOHQWDPLVHNVL(XURRSDVVD (XURRSDQ NRPLVVLR RQ DQWDQXW VXRVLWXNVHQ O\K\HQ PDWNDQ NLLQWHLGHQ \KWH\NVLHQ KLQQRLWWHOXVWD

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Käyttöoikeudet ja käyttäjähallinta

Käyttöoikeudet ja käyttäjähallinta Käyttöoikeudet ja käyttäjähallinta ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Jarmo Annala, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 Käsitteet ja terminologia tutuksi 2 Sisäänrakennettujen käyttöoikeusryhmien esittely

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä. 1 TYÖ-, KOULUTUS- JA ULKOMAAN MATKOJA KOSKEVA TEM-MATKANHALLINTAJÄRJESTELMÄ Yleistä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on käytössä BasWaren TEMmatkanhallintajärjestelmä. Henkilöstön kaikki matkasuunnitelmat

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot