Yhteiskäyttöautopalvelu mahdollistaa vähäisen arkisen autonkäytön ilman auton omistamista.

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI, 1/ Virka-autokalusto yhteiska ytto o n Porvoossa ja Tampereella loppuraportti Tausta ja tavoitteet Autojen yhteiskäyttö on yhteiskunnalle hyödyllistä. Se vähentää autoliikennettä ja päästöjä, vähentää pysäköintipaikkojen tarvetta ja säästää kaupunkitilaa, tukee joukkoliikennettä sekä parantaa liikennejärjestelmän palvelutasoa. Suomessa autojen yhteiskäyttöpalvelua on tarjolla laajassa mittakaavassa vasta Helsingin seudulla; yksittäisiä autoja on myös muissa kaupungeissa. Kysyntäennusteiden perusteella pienemmissä kaupungeissa yhteiskäyttöautopalvelu ei synny ilman julkisen sektorin myötävaikutusta. (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010.) Kuva 1. Yhteiskäyttöautopalvelu mahdollistaa vähäisen arkisen autonkäytön ilman auton omistamista. Hankkeen tavoitteena oli löytää toimintamalli, jolla pystyttäisiin synnyttämään kaupallisesti elinkelpoinen yhteiskäyttöautopalvelu Tampereelle ja Porvooseen. Ratkaisumalli perustuu virka-autojen käytön tehostamiseen ja niihin sidotun pääoman hyödyntämiseen. Sen sijaan, että kaupungin yksiköillä on omia autoja, joista osa seisoo huomattavan suuren osan ajasta käyttämättä, kaupungilla olisikin käytössään autopalvelu, josta työntekijät varaisivat autoja tarpeen mukaan ja yksiköt maksaisivat niistä käytön mukaan. Jos palvelu hankitaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, samat autot olisivat käytettävissä yksityisille käyttäjille virkaajan ulkopuolella. Muun muassa Ruotsissa yhteiskäyttöautojen tarjonta on levinnyt nopeasti, kun kunnat ovat hankkineet palvelua omiin tarpeisiinsa. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus: etunimi.sukunimi@mobinet.fi

2 LOPPURAPORTTI, 2/ Kuntien näkökulmasta yhteiskäyttöautopalvelun ostaminen on kannattavaa, koska sen avulla voidaan samanaikaisesti 1) saavuttaa kustannussäästöjä järkeistämällä auton käyttöä 2) tarjota henkilökunnalle etua, 3) pienentää omasta toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä sekä 4) parantaa liikennejärjestelmän palvelutasoa ja kaupunkiympäristöä (ks. kuva 2). Viimeksi mainittu on hanketta rahoittaneiden Liikkumisen ohjauksen ohjelman ja Tampereen kaupungin ilmasto- ja energiaohjelman (ECO2) tavoite. Hankkeen tilaajia olivat Liikennevirasto (liikkumisen ohjauksen ohjelma), Tampereen kaupunki sekä Porvoon kaupunki. Ohjausryhmään kuului tilaajien edustajien lisäksi Motivan edustaja sekä Pirkamaan ELY-keskuksen edustaja. Hankkeen toteutti Mobinet Oy. Kuva 2. Autojen yhteiskäyttö tuottaa kaupungille ja yhteiskunnalle hyötyjä monella tavalla. Hankkeessa keskityttiin niin sanottuihin epäsuoriin kohderyhmiin eli niihin toimijoihin, jotka vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet suoralla kohderyhmällä, eli kaupunkien työntekijöillä ja asukkailla, on liikkua ja käyttää liikkumiseen liittyviä palveluja, tässä tapauksessa nimenomaan yhteiskäyttöautopalvelua. Näitä toimijoita tavoitettiin seuraavasti: 19 yksikköä ja 27 henkilöä Tampereella ja 13 yksikköä ja 15 henkilöä Porvoossa. Tavoitteena oli haastatella noin 10 yksikköä kummastakin kaupungista. Tämä tavoite ylittyi. Lisäksi tavoitettiin seitsemän mahdollista palveluntarjoajaa, joista haastateltiin yhteensä 13 henkilöä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin autot, jotka voitaisiin korvata yhteiskäyttöautopalvelulla, ja kehitettiin toimintamalli yhteiskäyttöautopalvelun järjestämiseksi. Hankkeen toisessa vaiheessa suunniteltiin tarkemmin palvelun hankintaa ja vertailtiin kustannuksia tarkemmin. Tavoitteena oli käynnistää palvelun hankinta syksyn 2013 aikana, mutta tähän tavoitteeseen ei päästy. Tampereella päädyttiin kehittämään ensin omien autojen yhteiskäyttöä ja ulkoistamaan palvelu vasta sisäisen yhteiskäytön kokemusten perusteella. Myös Porvoossa saatetaan harkita ensin sisäistä yhteiskäyttöä. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

3 Autojen yhteiskäyttöpalvelun kehityspolut ja eri vaiheissa tehdyt selvitykset Suomessa LOPPURAPORTTI, 3/ Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla Turussa ja Tampereella (2010) Hyötyjen ja potentiaalin osoittaminen MOMO Car Sharing ( ) Tehokas yhteiskäyttöautopalvelu asuntoalueilla (2011) CityCarClub (2000-) Olemassa oleva palvelu, pääkaupunkiseutu Palvelun synnyttäminen, Porvoo, Tampere, Turku YM:n pikaselvitys: autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa (2011) Hki ja CityCarClub (2005) Kaupungin autonkäytön kartoittaminen MÄÄRITTELYVAIHE (2012) Kaupungin virka-autokaluston käytön kartoittaminen Turun ja Tampereen esiselvitykset (2011) Hki ja CityCarClub (2007) YM:n pikaselvitys: autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa (2011) Palvelun hankinta Palvelun levittäminen Soveltuvan toimintamallin kehittäminen - loppukäyttäjän vaatimukset (työntekijät, asukkaat) - kaupungin ja palveluntarjoajan työnjako, mm. kaluston ylläpito - hallinnolliset kysymykset, mm. verotus, vakuutukset - palvelun taloudelliset toimintaedellytykset Neuvotteluja CityCarClubin ja Tampereen välillä (2011) KÄYTTÖÖNOTTOVAIHE (optio 2013) Toimintamallin käyttöönotto - palveluntarjoajan tekninen kehitystyö - hankintatapa ja sopimukset Palvelun jalkauttaminen Vaikutusten arviointi Kuva 3. Hankkeen ensimmäinen ja toinen vaihe suhteessa autojen yhteiskäytön tähänastiseen kehitykseen ja aiheeseen liittyviin aiempiin selvityksiin. Toimintamalli Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2012 aikana selvitettiin haastattelujen ja työpajojen avulla potentiaalia ja kiinnostusta autojen yhteiskäyttöön kaupunkien eri yksiköissä. Tampereella löydettiin 18 autoa, jotka arvioitiin voitavan korvata yhteiskäyttöautopalvelulla. Näitä ovat henkilöautojen tilauskeskuksen kautta varattavat autot sekä muutamat yksiköiden omat autot. Autojen kokonaismäärää pystyttäisiin Tampereella vähentämään 2-3 auton verran (n. 15 %) autojen saatavuudesta tinkimättä. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus: etunimi.sukunimi@mobinet.fi

4 LOPPURAPORTTI, 4/ Porvoossa löydettiin 10 autoa, joista lopulliseen tarkasteluun otettiin mukaan yhdeksän: rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun sekä työvoimapalveluiden autot keskustassa, terveydensuojelun ja siivouspalveluiden autot Kuninkaanportissa ja viheralueyksikön kaksi pakettiautoa Meritullinkadulla. Autojen kokonaismäärää voitaisiin Porvoossa vähentää yhdellä (n. 10 %). Toimintamallin suunnittelua varten haastateltiin kaupunkien edustajia ja mahdollisia palveluntarjoajia. Ehdotetussa toimintamallissa kaupunki korvaisi edellä mainitut autot kokonaispalvelulla, joka käsittää: 1. tietyn määrän autoja täysin ylläpidettyinä ja varattuna kaupungin käyttöön arkisin esim. klo varausjärjestelmän, jolla auto voidaan varata netissä 24/7, puhelimitse arkisin klo autojen käyttöön liittyvän päivystyspalvelun 24/7 Hankkeen toisessa vaiheessa vuonna 2013 Porvoon kaupungille luonnosteltiin tarjouspyyntö toimintamallin mukaisesta yhteiskäyttöautopalvelusta (liite 1). Samaa mallia voidaan hyödyntää myös Tampereella ja muualla. Ajatuksena oli, että hankinta käynnistettäisiin avoimena tarjouskilpailuna, mutta siitä voitaisiin tarvittaessa siirtyä neuvottelumenettelyyn. Kun hankitaan uutta innovatiivista palvelua, ei tarjouspyyntöä tehdessä välttämättä osata ottaa kaikkia hankintaan vaikuttavia tekijöitä huomioon etukäteen. Tarjouspyyntöluonnoksessa määriteltiin autojen määrä ja tyypit. Sopimuskauden osalta päädyttiin siihen, että sopimus olisi voimassa toistaiseksi 12 kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus voidaan päättää aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua. Tarjouspyyntöluonnoksessa edellytettiin, että tarjoajan tulee hinnoittelun lisäksi kuvata tarjottu ajoneuvokalusto ja sen ominaisuudet, toimintavarmuus, yhteiskäyttöjärjestelmä ja muut laatutekijät. Tarjouspyyntöluonnoksessa määriteltiin myös näiden pisteytys. Palvelun hinnoittelun suunniteltiin koostuvan tunti- ja kilometripohjaisesta käyttömaksusta sekä mahdollisesta standby-maksusta, jota maksetaan kaupungille varatuista, mutta käyttämättä jääneistä tunneista. Virka-aikojen ulkopuolella kaupungin työntekijät ja kaupunkilaiset voivat ostaa palvelua suoraan palveluntarjoajalta markkinahintaan, jolloin kaupunki ei ole kaupassa osapuoli. Kokonaispalvelun lisäksi tarjouspyyntöluonnoksessa edellytettiin, että kaupungin omia autoja on voitava liittää yhteiskäyttöjärjestelmään erillisestä hinnasta. Tarjouspyyntö on mahdollista tehdä siten, että kaupunki voi halutessaan hankkia pelkän yhteiskäyttöjärjestelmän omiin autoihinsa. Tämä koettiin erityisesti Tampereella tärkeäksi. Hankkeessa haastateltiin seitsemän mahdollista palveluntarjoajaa: City Car Club, 24rent, Kortteliauto, Hertz, Secto Automotiv, LeasePlan ja Weegos. Näistä City Car Clubilla ja 24rentillä on parhaimmat valmiudet tarjota toimintamallin mukaista palvelua, koska ne tarjoavat jo nykyään sekä yhteiskäyttöjärjestelmää että kalustoa. Kortteliauto tarjoaa järjestelmän vertaisautonvuokraukseen mutta ei ole itse ylläpitänyt kalustoa. Myös Weegos tarjoaa pelkkää järjestelmää. Secto Automotivella ja LeasePlanilla puolestaan ei ole yhteiskäyttöjärjestelmää. LeasePlan ei myöskään tarjoa autoja vuokrauskäyttöön. Autovuokraamo Hertzillä on kansainvälinen Connect by Hertz yhteiskäyttöpalvelu ja SunFleet palvelu Ruotsissa, mutta ne eivät ole tarjolla Suomessa. Hertz epäröi vielä palvelun tuomista Suomeen pienten volyymien takia. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

5 LOPPURAPORTTI, 5/ Toisessa vaiheessa tarjouspyyntöluonnoksesta pyydettiin kommentteja City Car Clubilta ja 24rentiltä. Näiltä pyydettiin myös alustava karkea hinta-arvio tarjouspyyntöluonnoksen mukaisesta palvelusta. Arvio yhteiskäyttöautopalvelun hankintahinnasta Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin, että Tampereella ulkoistetun yhteiskäyttöautopalvelun hankinta ei tulisi nykyisten autojen ylläpitoa ja käyttöä kalliimmaksi. Hankkeen toisessa vaiheessa kustannusvertailua tarkennettiin ja saatiin alustavat hinta-arviot kahdelta palveluntarjoajalta. Lisäksi vertailukohdaksi otettiin 18 nykyisen auton sijaan 16 autoa eli sama määrä kuin ulkoistetussa yhteiskäyttöautopalvelussa, koska ajateltiin, että autojen määrää voidaan vähentää myös ilman ulkoistettua yhteiskäyttöautopalvelua. Näiden perusteella ulkoistetun yhteiskäyttöautopalvelun hankinta tulisikin prosenttia kalliimmaksi kuin omien autojen ylläpito ja käyttö. Laskelmassa on huomioitu myös autojen pysäköintipaikkojen kustannukset, mutta oletettu, että suorite ei muutu. On kuitenkin epäselvää kuinka vertailukelpoisia kaupungin oman toiminnan kustannukset ja ulkoistetun palvelun kustannukset ovat. Porvoossa arvioitiin jo ensimmäisessä vaiheessa palvelun hankinnan tulevan nykykäytäntöä noin 30 prosenttia kalliimmaksi nykyisillä suoritteilla. Toisessa vaiheessa hintaero kaventui 20 prosenttiin. Myös Porvoon laskelmassa automäärä oli palvelun ja omien autojen tapauksessa sama. Näiden kustannustietojen valossa molemmat kaupungit päätyivät siihen, että eivät vielä hanki ulkoistettua yhteiskäyttöpalvelua. Tampereella kokeillaan ensin sisäisen yhteiskäytön tehostamista. Palveluntarjoajien antama alustava hinta-arvio ei välttämättä kuvaa täysin lopullista hintaa. On nimittäin epävarmaa, miten yksityinen käyttö iltaisin ja viikonloppuisin vaikuttaa kaupungille tarjottavan palvelun hintaan. Todennäköisesti kaupungin kustannukset pienevät, kun yksityinen käyttö kasvaa ja toiminnan volyymi kasvaa. Alustavissa arvioissaan palveluntarjoajat ovat laskeneet hinnan siten, että saavat kaikki kulunsa katettua pelkästään kaupunkien käytöstä. Vaikutus kaupungin muihin kustannuksiin On oikeastaan ilmeistä, että kokonaispalvelu tulee kalliimmaksi kuin pelkkä autojen ylläpito ja käyttö, kun autojen määrä on sama kummassakin vaihtoehdossa. Pelkästään palvelun ja omien autojen suorien kustannusten vertailu ei kuitenkaan ota huomioon kaikkein olennaisinta vaikutusta: Autojen yhteiskäyttöpalvelu mahdollistaa työntekijöiden ajosuoritteen ja pysäköintipaikkojen vähentämisen, koska töihin ei tarvitse tulla niin usein omalla autolla työtehtävien vuoksi ja palvelun myötä autonkäyttöä harkitaan tarkemmin. Esimerkiksi Göteborgissa kaupungin työntekijöille ilmaisista pysäköintipaikoista luopuminen, autojen yhteiskäyttö sekä uusi matkustuspolitiikka tuottivat kaupungille euron säästöt (30 %) vuodessa. Ajetut kilometrit vähentyivät km (20 %). Vastaavia vaikutuksia on todettu myös muissa kaupungeissa eri maissa. Vaikutus on erityisen suuri, jos pystytään luopumaan keskustaalueiden kalliista parkkipaikoista. Tampereen virastotalon ja Frenckellinaukion ympäristöstä saatiin kuitenkin joitakin merkkejä pysäköintipaikkojen säästöpotentiaalista. Kaupunki maksaa esimerkiksi P-Frenckellin 150 pysäköintipaikasta Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

6 LOPPURAPORTTI, 6/ euroa vuodessa. Muutamissa yksiköissä havaittiin, että kilometrikorvaukset ja työntekijöiden pysäköintipaikat tai vähäisessä käytössä oleva yksikön auto ja sen pysäköintipaikka tuottavat varsin korkeat autonkäytön yksikkökustannukset (1,34 1,44 /km). Hankkeessa ei kuitenkaan ollut varauduttu selvittämään kattavasti nykyisiä kustannuksia kaikissa Frenckellinaukiolla ja virastotalossa sijaitsevissa yksiköissä, eikä siten pystytty arvioimaan riittävällä varmuudella ajosuoritteen ja pysäköintipaikkojen vähentymisestä syntyvää kustannussäästöpotentiaalia. Arviointi edellyttää henkilöstökyselyä ja kilometrikorvausten selvittämistä yhteiskäyttöautopalvelun koko vaikutusalueella, erityisesti keskustan yksiköissä. Mobinet on tehnyt muutamille suhteellisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevile organisaatioille arvion pysäköintipaikkojen vähentämisen potentiaalista henkilöstökyselyyn perustuen. Näissä on saatu pysäköintipaikkojen säästöpotentiaaliksi jopa prosenttia. Porvoossa pysäköinti ei ole merkittävä kustannustekijä. Siellä säästöjen pitäisi syntyä puhtaasti ajosuoritteen vähenemän kautta. Yhteiskunnalliset hyödyt ja hyötykustannusarvio Kaupungille koituvat kustannukset tai kustannussäästöt ovat vain osa autojen yhteiskäytön hyötykokonaisuutta. Mikäli palvelu hankitaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta, palvelu on myös asukkaiden hyödynnettävissä, jolloin syntyy samalla huomattavia ympäristöön, henkilöstöön ja liikennejärjestelmään liittyviä hyötyjä (ks. kuva 2). Tässä on arvioitu Tampereen osalta ulkoistetun yhteiskäyttöautopalvelun hankinnan yhteiskunnallisia hyötyjä suhteessa palvelun hankinnan lisäkustannuksiin kaupungille (kun vertaillaan 16 auton yhteiskäyttöautopalvelua ja 16 omaa autoa). Arviointi perustuu vuonna 2010 tehtyyn autojen yhteiskäytön potentiaali- ja vaikutusarvioon pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/2010). Jos Tampereella käynnistyy yhteiskäyttöautopalvelu, maltillisen ennusteen mukaan asiakkaita on kymmenen vuoden kuluttua (noin 0,5 % väestöstä). Osa näistä luopuu autosta tai jättää sen hankkimatta. Laskelmassa on oletettu, että yksi yhteiskäyttöauto korvaa keskimäärin 20 yksityistä autoa. Tämän seurauksena Tampereella on kymmenen vuoden kuluttua noin 400 autoa vähemmän kuin ilman yhteiskäyttöautopalvelua. Korvaussuhde 20 perustuu City Car Clubin palveluun ja asiakkaiden todettuun käyttäytymiseen. Myös Lontoossa on todettu tämän suuruisia korvaussuhteita. Korvaussuhde vaihtelee kuitenkin hyvin paljon, riippuen kaupungista ja palvelun ominaisuuksista. Usein keskimääräisenä korvaussuhteena käytetään noin 10 autoa. Autojen vähentyminen tarkoittaa, että vuosittain voidaan välttyä noin 36 autopaikan rakentamiselta. Jos autopaikan keskimääräinen kustannus on , vuosittainen pysäköintipaikkasäästö on noin Yhteiskäyttöautopalvelun asiakkaat käyttävät autoa noin kolmanneksen vähemmän kuin väestö keskimäärin. Ennustetun yhteiskäyttöautoilijan seurauksena Tampereen vuosittainen henkilöautosuorite pie- Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus: etunimi.sukunimi@mobinet.fi

7 LOPPURAPORTTI, 7/ nenee 2 miljoonalla ajoneuvokilometrillä. Tämä tarkoittaa noin 200 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä vuosittain. Kun hiilidioksiditonnin hintana käytetään 37 /CO2-tonni, saadaan hiilidioksidipäästösäästöjen arvoksi vuosittain. Yhteensä pysäköintipaikka- ja hiilidioksidipäästösäästöt ovat siis yli puoli miljoonaa euroa vuodessa. Käytännössä säästöt muodostuvat kokonaan pysäköintipaikkojen vähentymisestä. Kun näitä säästöjä verrataan yhteiskäyttöautopalvelun hankinnan arvioituun lisäkustannukseen, saadaan hankinnan hyötykustannussuhteeksi noin 10. Investointi olisi kannattava pienemmilläkin käyttöennusteilla ja oletusarvoilla. Taulukossa 1 on esitetty muutamia herkkyystarkasteluja, kun varioidaan autojen korvautuvuusuhdetta, yhteiskäyttöautoilijoiden määrää ja pysäköintipaikan hintaa. Tarkastelu osoittaa, että investointi on todennäköisesti kannattava, mutta suuruusluokka vaihtelee voimakkaasti erityisesti sen mukaan, minkä arvoisina pysäköintipaikkoja pidetään. Taulukko 1. Ulkoistetun yhteiskäyttöautopalvelun yhteiskuntataloudellisia hyöty-kustannussuhteita. Yhteiskäyttöautoilijoiden määrä 10 vuoden kuluttua 1100 aukasta 500 asukasta P-paikan hinta Yksi yk-auto korvaa 20 yksityistä autoa 10 6 Yksi yk-auto korvaa 10 yksityistä autoa 6 2,5 P-paikan hinta Yksi yk-auto korvaa 20 yksityistä autoa Yksi yk-auto korvaa 10 yksityistä autoa 20 9 Käyttäjämääräennuste on kuitenkin hyvin maltillinen ja noudattaa useissa kaupungeissa havaittua kehitystä (10 vuodessa: Helsinki 0,3 %, Göteborg 2 %, Lund 0,4 %, Tukholma 0,5 % väestöstä). Lisäksi euron hinta pysäköintipaikasta on varsin maltillinen. Maanalaiset paikat maksavat jopa /kpl, jolloin jo yhden tai parin maanalaisen paikan rakentamatta jättäminen tekisi investoinnista kannattavan. Laskelman ulkopuolelle jää vielä monia hyötyjä, mm. kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisestä koituvat kansanterveydelliset hyödyt, onnettomuuksien vähentyminen ja ilmanlaadun parantuminen. Jos yhteiskäyttöautopalvelun hankinnan myötä työntekijöiden ajosuoritteita ja pysäköintipaikkoja pystytään vähentämään, lisäkustannus eli investointi pienenee. Mikäli säästöt ovat merkittävät, hankinta ei kokonaisuutena tuota lisäkustannuksia laisinkaan. Keskeiset havainnot, ongelmat ja saavutukset Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa Suomessa autojen yhteiskäyttöpalvelun mahdollistama win-win-tilanne: hankkimalla yhteiskäyttöautopalvelua kaupunki säästää sekä itse että tarjoaa säästömahdollisuuksia ja muita hyötyjä kaupunkilaisille ja yhteiskunnalle. Maailmalla on esimerkkejä, joissa näin on tapahtunut. Edellä oleva yhteiskuntataloudellinen hyötykustannuslaskelma osoittaa, että win-win-tilanne on täysin mahdollinen ja jopa todennäköinen myös Tampereella. Investointi autojen yhteiskäyttöpalveluun maksaa itsensä vähintäänkin takaisin ja voi tuottaa jopa kymmenkertaiset hyödyt yhteiskunnalle. Merkittävin vaikutus syn- Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus: etunimi.sukunimi@mobinet.fi

8 LOPPURAPORTTI, 8/ tyy pysäköintitarpeen vähentymisestä sekä kaupungin työntekijöiden osalta että yleisesti kaupunkilaisten keskuudessa. Porvoossa hyötypotentiaali on pienempi kuin Tampereella juuri siitä syystä, että pysäköinti ei vie yhtä paljon resursseja. Tampereella ja Porvoossa haasteeksi osoittautui kuitenkin se, että kustannukset ja hyödyt koituvat eri osapuolille ja muodostuvat monesta osasta: autojen ylläpito ja käyttö, työntekijöiden pysäköintipaikat, kilometrikorvaukset ja yhteiskunnalliset hyödyt (pysäköintipaikat ja päästöt). Koska on kysymys monen asian niputtamisesta yhteen, on haasteellista löytää isäntää hankinnalle tai investoinnille, vaikka se olisikin kokonaisuutena kannattava. Toimijoita ovat mm. autokalustosta vastaavat, joukkoliikenne ja liikennesuunnittelu, mutta tämän hankkeen aikana ei löytynyt yhteisymmärrystä siitä, kenen vastuulla on investoida autojen yhteiskäyttöön yhteiskunnallisten hyötyjen perusteella. Kyse on innovatiivisesta julkisesta hankinnasta, jolle ei vielä ole valmista toimintamallia. Yhteiskunnalliset hyödyt puettiin hyöty-kustannuslaskelman muotoon vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa ei alun perin ollut tarkoitus keskittyä yhteiskunnallisten hyötyjen osoittamiseen, vaan lähdettiin siitä, että vaikutukset tunnetaan ja ne on osoitettu aikaisemmissa hankkeissa. Tässä projektissa oli tarkoitus keskittyä toimintamallin rakentamiseen. Lähtökohta osoittautui kuitenkin ongelmalliseksi. Autojen yhteiskäytön hyötyjen osoittaminen ja vastuutahon löytäminen asian edistämiselle vaatii vielä työtä. Porvoossa ongelmaksi muodostui lisäksi voimassa oleva leasing-autojen puitesopimus. Puitesopimustoimittaja ilmoitti, että saattaa riitauttaa yhteiskäyttöautopalveluhankinnan, jos Porvoo sellaisen toteuttaa. Porvoon hankintapäällikkö oli kuitenkin alun perin sitä mieltä, että yhteiskäyttöautopalvelun hankinta on mahdollista puitesopimuksen rinnalla, koska kyse on eri palvelusta. Riitauttamisen riski on kuitenkin kaupungille yksi este hankinnan toteuttamiseksi. Hyvänä saavutuksena voidaan pitää sitä, että autojen yhteiskäyttö ja sitä kautta työmatkaliikkumisen suunnittelu ja sen hyödyt on esitelty henkilöstöhallinnolle ja autokalustosta vastaaville osapuolille. Työn aikana Tampereen työryhmä ymmärsi, että Tampereen kaupungin on mahdollista säästää matkustuskuluissa tehostamalla ainakin ensin omaa sisäistä autojen yhteiskäyttöä ja kehittämällä työmatkaliikkumista muutenkin. Se, että Tampereella ylipäänsä asetettiin virallinen työryhmä selvittämään asiaa ja tekemään esitys johtoryhmälle, on jo hyvä saavutus. Sisäisen yhteiskäytön tehostaminen ja laajentaminen on ensiaskel kohti ulkoistettua palvelua. On tärkeää kokeilla konseptia käytännössä. Vasta silloin päästään käsiksi todellisiin kustannussäästöpotentiaaleihin. Toimijoiden sitouttamisen ja ymmärryksen kasvattamisen lisäksi hankkeen keskeinen anti on ollut yhteiskäyttöautopalvelun toimintamallin konkretisointi tarjouspyyntöluonnoksen muotoon. Se on hyvä pohja jatkokehittämiselle kuin myös hyödynnettävissä muissa kaupungeissa ja julkisissa organisaatioissa. Kummassakaan kaupungissa yhteiskäyttöautopalvelun hankintaa ei ole vielä täysin tyrmätty ja halua asian jatkotyöstämiseen löytyy. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

9 LOPPURAPORTTI, 9/ Hankkeen keskeisin opetus on, että yhteiskäyttöautopalvelun vaikutuksia pitää aina arvioida yhdessä pysäköintipolitiikan ja autonkäyttö- tai matkustuspolitiikan kanssa. Säästöt syntyvät näiden kolmen tekijän yhteisvaikutuksena ja niiden arviointi edellyttää tarkempaa perehtymistä henkilöstön autonkäyttö- ja pysäköintitarpeisiin kaikissa niissä kaupungin yksiköissä, joiden oletetaan tai toivotaan hyödyntävän yhteiskäyttöautopalvelua. Tämä edellyttää yleensä henkilöstökyselyä ja tietojärjestelmistä saatavien matkustuskustannusten analyysiä. Tähän ei kuitenkaan ollut hankkeessa varauduttu. Jatkotoimenpiteet ja suositukset Tampereella ja Porvoossa Tampereen työryhmä esittää vuoden 2013 aikana johtoryhmälle, että kaupungin sisäistä yhteiskäyttöä (Henkilöautojen tilauskeskus) kehitetään. Harkittavaksi tulee muun muassa yhteiskäyttöjärjestelmän hankkiminen ja palvelun laajentaminen siten, että siihen voitaisiin liittää tässäkin hankkeessa tarkasteltujen yksiköiden autoja. Tulevaisuudessa on tarvittaessa helpompi kilpailuttaa yhteiskäyttöautot, kun omasta tuotannosta on saatu kokemuksia. Porvoossa selvitetään juristien kanssa, onko yhteiskäyttöautopalvelun riitauttamiseen perusteita ja pitääkö odottaa puitesopimuksen päättymistä. Lisäksi Porvoo harkitsee myös sisäisen yhteiskäytön kehittämistä esimerkiksi Weegosin ratkaisun pohjalta. Uusien toimijoiden ilmaantuminen voi rohkaista Porvoota harkitsemaan kilpailuttamista. Jos autojen yhteiskäytön kustannusvaikutukset halutaan arvioida kunnolla, kaupungeissa on tarpeen arvioida ajosuoritteen ja pysäköintipaikkojen vähentämisen potentiaalia. Tarkastelu kannattaa tehdä osana laajempaa työmatkaliikenteen kartoitusta ja suunnittelua, jossa tarkastellaan autojen yhteiskäyttöä, pysäköintipolitiiikkaa, matkustusohjeistuksen kehittämistä sekä muita keinoja viisaan liikkumisen edistämiseksi. Autojen yhteiskäytön tulevaisuus Suomessa Käyttäjän näkökulmasta liikennejärjestelmä on aina palveluiden kokonaisuus, olivat palvelut sitten kehittyneitä (esim. huoltoasema, leasing-autot, autojen yhteiskäyttö) tai kehittymättömiä (esim. pyöräilijän palvelut, tienkäyttö). Tiet ja kadutkin voidaan tai pitäisi nähdä palveluina tai palvelujärjestelmän osina. Palvelunäkökulma tarkoittaa, että liikkumistarpeiden täyttämiselle on lukuisia erilaisia ratkaisuja pelkän väylätarjonnan ja ajoneuvojen omistamisen sijaan. Palvelunäkökulma mahdollistaa perinteistä liikennesuunnittelua paremmin resurssitehokkaan liikennejärjestelmän kehittämisen. Suuntautuminen palveluihin omistamisen sijaan näkyy myös muilla sektoreilla. Puhutaan myös jakamistaloudesta (sharing economy), jossa korostuu palveluliiketoiminnan lisäksi myös yhteisölliset ja jopa ei-kaupalliset toimintamuodot. Autojen yhteiskäyttö tai auton käyttö palveluna on välttämätön ja ehkäpä merkittävin osa tulevaisuuden resurssitehokasta, palveluista koostuvaa liikennejärjestelmää. Nykyinen autokalusto seisoo pääosan ajasta käyttämättömänä ja tätä varten tarvitaan paljon tilaa. Varsinainen liikkumistarve hoituisi myös muilla ratkaisuilla, kuten yhteiskäyttöisillä autoilla, joukkoliikenteellä, pyörällä, taksilla tai kimppakyydillä. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

10 LOPPURAPORTTI, 10/ Maailmalla autojen yhteiskäyttö kasvaa erittäin voimakkaasti ja se on merkittävää liiketoimintaa. Hiljattain autonvuokraamo Avis osti yhteiskäyttöautopalveluiden markkinajohtajan Zipcarin. Hertzillä on myös oma yhteiskäyttöbrändi Connect by Hertz. Monella automerkillä (mm. Daimler, BMW, Reanault, Toyota) on jo oma yhteiskäyttökonseptinsa. Vertaisautonvuokrauspalvelut (peer-to-peer car-sharing) tekevät kaikista yksityisautoista potentiaalisia yhteiskäyttöautoja ja mahdollistavat yhteiskäytön myös pienessä mittakaavassa. Markkinat ja palveluiden muodot ovat moninaiset ja kehittyvät jatkuvasti. Autojen yhteiskäyttö leviää huomattavasti nopeammin kuin sähköautoteknologia. Suomessa City Car Club on edelleen ainoa laajamittaista yhteiskäyttöautopalvelua tarjoava yritys. Muut yritykset perustuvat vertaisautonvuokraukseen tai pelkkään yhteiskäyttöjärjestelmään tai tarjoavat pääasiassa pakettiautoja. Suomessa tulisi ottaa autojen yhteiskäytön markkinoiden kehittäminen tosissaan ja tukea kotimaisten palveluiden kehitystä ennen kuin se on liian myöhäistä. Potentiaalia autojen yhteiskäytölle on. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinta julkisiin organisaatioihin on yksi keino edistää markkinoita. Virka-autot yhteiskäyttöön Tampereella ja Porvoossa -hankkeen pohjalta on hahmottunut kaksi toimintalinjaa, miten autojen yhteiskäyttöä kannattaa jatkossa edistää: 1. Koska pysäköintipaikkojen vähentyminen on autojen yhteiskäytön merkittävin yhteiskunnallinen vaikutus, yhteiskäyttöautopalvelun hankinta kannattaa integroida osaksi pysäköintipolitiikkaa ja erityisesti täydennysrakentamishankkeiden pysäköintiratkaisuihin. Autojen yhteiskäyttöpalvelu voi olla edellytys täydennysrakentamishankkeiden onnistumiselle, joissa pysäköinnin järjestäminen nykyisillä normeilla on mahdotonta tai hyvin kallista. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinta kaupungille on yksi keino tuoda palvelu kaupunkiin, jonka jälkeen palvelua voidaan hyödyntää täydennysrakentamisen hankkeissa. Toimintamallin kehittäminen sopii esimerkiksi älyliikenteen ohjelmiin tai Tekesin INKA- ja Fiksu kaupunki -ohjelmiin. 2. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinta tulee nähdä innovatiivisena julkisena hankintana, joka tuottaa yhteiskunnallisia hyötyjä ja tukee yhteiskunnallisesti hyödyllisten palvelumarkkinoiden syntyä. Kuntien kannattaa hakea yhteiskäyttöautopalvelun hankintaan innovatiivisten julkisten hankintojen tukea Tekesistä. Tällä voisi kattaa alkuvaiheen mahdolliset lisäkustannukset. Hankinnalla tulee olla selkeä isäntä, joka osaa ja voi yhdistää hankinnan perusteluissa yhteiskäyttöautopalvelusta eri sektoreille koituvat kustannukset ja hyödyt. Yhteiskäyttöautopalvelun hankinnan vaikutuksia pitää arvioida yhdessä pysäköintipolitiikan ja autonkäyttö- tai matkustuspolitiikan kanssa, koska vaikutukset syntyvät näiden kolmen tekijän yhteisvaikutuksena. Niiden arviointi edellyttää yleensä henkilöstökyselyä ja tietojärjestelmistä saatavien matkustuskustannusten analyysiä. Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

11 LOPPURAPORTTI, 11/ Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Yhteiskäyttöautopalvelun tarjouspyyntöluonnos, Porvoon kaupunki Yhteiskäyttöautojen alustavat sijaintipaikat Porvoossa Yhteiskäyttöautojen alustavat sijaintipaikat Tampereella Yhteystiedot Tampereen kaupunki: Pauli Välimäki, pauli.valimaki@tampere.fi Porvoon kaupunki: Hanna Linna-Varis, hanna.linna-varis@porvoo.fi Liikennevirasto: Arja Aalto, arja.aalto@liikennevirasto.fi Mobinet Oy: Johanna Taskinen, johanna.taskinen@mobinet.fi, ja Ville Voltti, ville.voltti@mobinet.fi Pirkanmaan ELY-keskus: Tommi Merta, tommi.merta@ely-keskus.fi Motiva: Kaisa Kauhanen, kaisa.kauhanen@motiva.fi Julkaisuja ja hankkeita autojen yhteiskäytöstä HSL (2013). Autojen yhteiskäytön edistäminen Helsingin seudulla. HSL:n julkaisusarja 18/ Kunnas, Jouko ja Harvio Susanna (2011). Tehokas yhteiskäyttöautojärjestelmä asuntoalueella. Liikkumisen ohjauksen ohjelman hanke avat_hankkeet_ /tehokas_yhteiskayttoautojarjestelma_asuntoalueella momorandum (2011). The official statement of momo Car-Sharing project supported by the Intelligent energy Europe (IEE) programme. More options for energy efficient mobility through car-sharing (momo Car-Sharing). Intelligent Energy Europe -ohjelman hanke. Rahoittajina EC / EACI, LVM, HKI KSV, HSL, Liikennevirasto, Motiva (2011). Göteborgin kaupunki yhteiskäyttöautopalvelun edelläkävijä. Motiva neuvoo kestävissä hankinnoissa. Tietokortti shtml Taskinen, Johanna (2011). Autojen yhteiskäyttö Tampereelle ja Turkuun selvitys, Tampereen kaupunki, Turun kaupunki, osa momo-hanketta, Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus: etunimi.sukunimi@mobinet.fi

12 LOPPURAPORTTI, 12/ Taskinen, Johanna ja Voltti Ville (2011). Autojen yhteiskäyttö julkisissa organisaatioissa, kaupunkiinnovaatio-ohjelman pika-analyysi, Ympäristöministeriö Voltti, Ville (2010). Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 45/ Haastatellut palveluntarjoajat: Ruoholahdenkatu 8, Helsinki. Ville Voltti, gsm Johanna Taskinen, gsm Y-tunnus:

13 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS Yhteiskäyttöautopalvelu Porvoon kaupunki pyytää tarjoustanne yhteiskäyttöautopalvelusta sekä Porvoon kaupungin työntekijöiden virka-ajan käyttöön, että yleisesti tarjolle yksityiskäyttöön määritellyn virka-ajan ulkopuolella. Hankintamenettely Avoin. Hankinnan arvo ylittää EU-kynnysarvon. Hankintailmoitus on julkaistu HILMA-palvelussa osoitteessa hankintailmoitukset.fi x sekä kaupungin internet-sivuilla Valintaperuste Hankinnan arvo Hankinnan kohde Valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Hankinnan ennakoitu arvo on noin euroa/vuosi. Arviot määristä tai muusta eivät sido tarjouksen pyytäjää. Hankinnan tavoitteena on löytää Porvoon kaupungin tarpeita vastaava yhteiskäyttöautopalvelu. Yhteiskäyttöautopalvelussa asiakas saa auton käyttöönsä läheltä kotia tai työpaikkaa ja lyhyeksikin aikaa kerrallaan. Autot on hajasijoitettu ja niiden käyttöönotto ja palautus tapahtuu itsepalveluna 24/7. Hankittava palvelu käsittää autot, niiden ylläpidon sekä varaus- ja käyttöönottojärjestelmän ja asiakaspalvelun. Palvelun hinnoittelu perustuu autojen varauksiin ja käyttöön. Tarjoajan edellytetään tarjoavan palvelun julkisesti myös asukkaiden ja työntekijöiden yksityiseen käyttöön. Tarjottavan palvelun ehdottomat vaatimukset Autot ovat varattuja ainoastaan kaupungin virkakäyttöön arkisin klo Muina aikoina autot ovat varattavissa sekä virkakäyttöön että yksityishenkilöiden ja työntekijöiden omaan käyttöön. Kaluston varaamisesta virkakäyttöön voidaan yhteisellä sopimuksella poiketa esimerkiksi lomaaikoina tai muusta perustellusta syystä. Ensi vaiheessa hankitaan palveluna neljä henkilöautoa, kolme pakettiautoa ja yksi pienoisbussi (8+1 hlö). Lisäksi hankitaan tarvittava ajoneuvotekniikka kahteen sähköautoon, joiden hankinnasta ja ylläpidosta vastaa Porvoon kaupunki. Sähköautot liitetään samaan varausjärjestelmään, mutta ne ovat varattavissa ainoastaan kaupungin virkakäyttöön. Kaupunki osoittaa autoille pysäköintipaikat (= autojen nouto- ja palautuspisteet) ja vastaa niiden mahdollisista kustannuksista. Alustavat autojen sijoituspaikat on esitetty liitteessä. Autojen sijoituspaikoista neuvotellaan palveluntarjoajan kanssa ennen lopullista päätöstä. Vähintään neljä autoa tullaan sijoittamaan kaupungin keskustaan. Autopaikoille on pääsy 24 h/vrk. Palvelun tulee sisältää seuraava autokalusto varattuna kaupungin virkakäyttöön arkisin klo : - 2 kpl pieniä henkilöautoja (esim. Toyota Yaris tai vastaava) Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

14 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS - 1 kpl farmariautoja (esim. Ford Focus tai vastaava) - 1 kpl korkea pieni farmari (esim. Skoda Roomster tai vastaava) - 1 kpl pienoisbussi (8+1 hlö) - 2 kpl pakettiautoja (esim. Ford Transit TAVARATILAN KOKO tai vastaava) - 1 kpl avolava pakettiauto (esim. Ford Transit tai vastaava) Muina aikoina kuin arkisin klo edellä mainitun autokaluston tulee olla varattavissa sekä kaupungin virkakäyttöön että yksityiskäyttöön. Kaluston tulee täyttää Motivan laatiman henkilö- ja pakettiautojen hankintaohjeen ( Motivan_ohje_julkiset_henkilo-_ja_pakettiajoneuvohankinnat.pdf) perustason vaatimukset seuraavilta osin: - CO2-päästöt: henkilöautot ja pakettiautot vaihtoehdon 1 mukaan (päästörajat kokoluokittain) - säännellyt pakokaasupäästöt: EURO 5 -luokan päästövaatimukset Edellä mainittu autokalusto tulee olla varattavissa ja käyttöönotettavissa kaupungin osoittamista autojen nouto- ja palautuspisteistä. Palvelun tulee sisältää autojen huolto ja ylläpito siten, että korkeintaan yksi auto kerrallaan voi olla pois käytöstä huoltotoimenpiteiden johdosta. Autokaluston keski-ikä tulee olla kolme (3) vuotta tai alempi. Palvelun tulee sisältää varausjärjestelmä, jolla kaupungin työntekijät voivat varata autoja virkakäyttöön ja jolla työntekijät ja asukkaat voivat varata autoja yksityiskäyttöön. Kaupungin työntekijöiden autonkäyttö tulee voida eritellä yksityis- ja virkakäytön osalta sekä yksiköittäin. Varausjärjestelmän tulee toimia 24 h/vrk www-selaimella, ja puhelimitse varauksia tulee voida tehdä arkisin klo Palvelun tulee sisältää autojen käyttöönotto- ja palautusjärjestelmät, joiden avulla käyttäjä voi ottaa varaamansa auton käyttöön sekä palauttaa sen itsepalveluna 24 h/vrk. Palvelun tulee sisältää mahdollisuus liittää kaupungin ylläpitämiä autoja varaus-, käyttöönotto- ja palautusjärjestelmään. Alkuvaiheessa järjestelmään liitetään kaksi kaupungin ylläpitämää sähköautoa, joiden tulee olla varattavissa ainoastaan kaupungin virkakäyttöön. Varauksen alkamis- ja päättymisaika tulee voida asettaa vähintään tunnin tarkkuudella. Varauksen vähimmäispituus ei saa ylittää kahta tuntia. Mikäli autoja on vapaana, varaus tulee voida tehdä välittömästi. Varausta tulee voida pidentää myös varauksen aikana sillä edellytyksellä, että autoa ei ole varattu toiselle käyttäjälle. Tarjoajan tulee määritellä varausten peruutusehdot. Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

15 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS Tarjouksessa kuvattavat palvelun laatutekijät Virkakäyttöön varatun auton varauksesta, käyttöönotosta tai palautuksesta ei saa syntyä normaalin matkapuhelinmaksun tai tekstiviestimaksun ylittäviä kustannuksia käyttäjälle (varauksen tekevälle kaupungin työntekijälle itselleen). Palvelun hinnoittelun tulee perustua varauksen kestoon ( /h) ja ajettuihin kilometreihin. Myös polttoaineen tulee sisältyä käyttöön perustuviin hintoihin. Varauksen hinta voi vaihdella vuorokaudenajan tai autotyypin mukaan tai muulla perusteella. Korvauksena autojen varaamisesta kaupungin käyttöön palveluntarjoaja voi veloittaa kaupungilta ns. standby-maksun siltä osin, kun autoa ei ole varattu kenellekään käyttäjälle arkisin klo välisenä aikana. Aikaveloitukseen voi sisällyttää ajokilometrejä, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 20 km tuntia kohden. Yksityiskäytön aika- ja kilometriveloitukset eivät saa olla pienempiä kuin kaupungin virkakäytön vastaavat. Varauksen hintaan voi sisältyä hyvityksiä esimerkiksi asiakkaan suorittamasta auton tankkauksesta tai muulla perusteella. Palvelun tulee sisältää asiakaspalvelu (mm. varaukset), joka palvelee puhelimitse arkisin klo 9: Palvelun tulee sisältää päivystyspalvelu 24 h/vrk, joka huolehtii ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Palveluntarjoajan tulee tarjota tarvittava koulutus palvelun käyttöön. Palveluntarjoajan tulee raportoida kaupungille vuosittain edellisen vuoden - virkakäytön varausten määrä, ajetut kilometrit ja varatut tunnit autoittain - edellä olevat tiedot yhteensä ja kustannuspaikoittain (tilaaja määrittelee kustannuspaikat, esimerkiksi virastoittain) - virkakäytön käyttäjien määrä yhteensä ja kustannuspaikoittain - yksityisasiakkaiden määrä, varausten määrä ja ajetut kilometrit. Tarjouksessa on kuvattava, miten tarjoaja järjestää palvelun vähintään seuraavilta osin: - Tarjottu ajoneuvokalusto ja sen ominaisuudet. Kalustoa arvioidaan ympäristöystävällisyyden, varustetason, matkustamon ja tavaratilan ominaisuuksien sekä kaluston (rutiini)ylläpidon perusteella. - Toimintavarmuus. Palveluntarjoajan tulee kuvata, miten palvelun toimintavarmuus taataan sekä virka-ajan käytön osalta että yksityiskäytön osalta. Toimintavarmuutta arvioidaan seuraavilla kriteereillä: o miten autojen tankkaus järjestetään o miten autojen siisteys varmistetaan o miten vahinkotapauksissa toimitaan ja kuinka suuri on asiakkaan omavastuu o miten toimitaan, jos varattu auto ei ole toimintakuntoisena sovitussa noutopaikassa (esim. saadaanko paikalle toinen auto ja miten nopeasti) Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

16 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS o kuinka vältetään tilanteet, joissa varattu auto ei ole toimintakuntoisena sovitussa noutopaikassa (esim. sanktiot asiakkaille väärin toimimisesta, autojen kunnon säännöllinen seuranta) - Yhteiskäyttöjärjestelmä. Palveluntarjoajan tulee kuvata autojen yhteiskäytön mahdollistava järjestelmä sekä virka-ajan käytön osalta että yksityiskäytön osalta. Yhteiskäyttöjärjestelmä arvioidaan seuraavilla kriteereillä: o varausjärjestelmän selkeys ja helppokäyttöisyys (mm. prosessi ja vaiheet käyttäjän näkökulmasta, nettisivujen kuvaus, puhelinvaraukset) o varausjärjestelmän tekninen toimintavarmuus o autojen käyttöönoton ja palautuksen helppous (mm. teknologia, prosessi ja vaiheet käyttäjän näkökulmasta) o asiakaspalvelun järjestäminen (sekä varaamiseen että ongelmatilanteisiin liittyvä asiakaspalvelu) o käyttäjien opastus ja koulutus (mm. uusien käyttäjien koulutus, ohjeet eri tilanteisiin nettisivuilla, autoissa sekä puhelinpalvelussa) - Muut laatutekijät. Palveluntarjoajan tulee kuvata myös seuraavat arvioitavat asiat: o Yksityiskäyttäjille tarjottava palvelu ja sen markkinointi. Erityisesti palveluntarjoajan toivotaan esittävän ratkaisun, miten yksityiskäyttäjille tarjottava palvelu voitaisiin ulottaa myös virka-aikoihin. o referenssit (palveluntarjoajan nykyiset asiakkaat ja/tai palvelualueet, tarjoajan kokemus tarjouspyynnössä haettavaa yhteiskäyttöautopalvelua vastaavan palvelun tuottamisessa) o yleiset toimitusehdot (ml. varausten peruutusehdot) Laatutekijät arvioidaan ja pisteytetään tarjoajan kuvauksen perusteella kolmiportaisella asteikolla: täyttää vähimmäisvaatimukset, palvelun kuvaus yleispiirteinen / ylittää vähimmäisvaatimukset, palvelu suunniteltu ja kuvattu täsmällisesti / ylittää vähimmäisvaatimukset selvästi, palvelu suunniteltu ja kuvattu täsmällisesti, menettelytavat tukevat hyvää asiakaskokemusta ja luotettavuutta. Arvioitavat laatutekijät ja niiden pisteytys on kuvattu alla olevassa taulukossa. Ylittää minimin selvästi / kuvaus erinomainen Tarjottu ajoneuvokalusto ja sen ominaisuudet (0-8 pistettä) Ylittää minimin / kuvaus täsmällinen Täyttää minimin / kuvaus yleinen CO2-päästövaatimusten toteutuminen Säänneltyjen pakokaasupäästövaatimusten toteutuminen Kaluston ylläpito, rutiinitehtävät Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

17 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS Toimintavarmuus (0-10 pistettä) Autojen tankkauksen järjestäminen Autojen siisteydestä huolehtiminen Toiminta vahinkotapauksisissa ja omavastuu Toiminta, jos varattu auto ei ole toimintakuntoisena sovitussa noutopaikassa Toiminta niiden tilanteiden välttämiseksi, joissa varattu auto ei ole toimintakuntoisena sovitussa noutopaikassa Yhteiskäyttöjärjestelmä (0-14 pistettä) Varausjärjestelmän selkeys ja helppokäyttöisyys Autojen käyttöönoton ja palautuksen helppous Varausjärjestelmän tekninen toimintavarmuus Asiakaspalvelu Käyttäjien opastus ja koulutus Muut laatutekijät (0-8 pistettä) Yksityiskäyttäjille tarjottava palvelu Referenssit Yleiset toimitusehdot Sopimuskausi Sopimus on voimassa toistaiseksi 12 kuukauden irtisanomisajalla. Sopimus voidaan irtisanoa aikaisintaan X.X.2015 päättymään X.X Hinnat Tarjouksessa tulee ilmoittaa (liite 1) arvonlisäverottomat hinnat ajalle Hinnat ilmoitetaan arvonlisäverottomina (alv 0 %) autoittain tai autoluokittain seuraavasti: virkakäytön tuntihinta /h ja siihen mahdollisesti sisältyvät kilometrit virkakäytön km-hinta /km mahdollinen standby-maksu virka-ajan (arkisin klo ) käyttämättä jääneelle ajalle /h hinta pelkästä varaus- ja autojen käyttöönottojärjestelmästä /auto/kk kaupungin ylläpitämissä autoissa mahdolliset muut maksut tai hyvitykset Hinnat tarkistetaan vuosittain tilaajan ja palveluntarjoajan välisissä neuvotteluissa volyymin muutokset huomioiden. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen hinnan tarkistuksesta, kummallakin osapuolella on oikeus irtisanoa sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla, ei kuitenkaan ennen sopimuskausi-kohdassa määritettyä aikaisinta irtisanomisaikaa. Tarjoajan tulee ilmoittaa myös yksityiskäytön hinnoittelu. Yksityiskäytön hinnoittelun tulee sisältää tuntihinta ja km-hinta, jotka eivät saa olla pienempiä kuin virkakäytön vastaavat. Tilaajan suostumuksella yksityiskäytön hinta voi ajoittain olla edellä kuvattua pienempi, esimerkiksi tarjouskampanjan tai Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

18 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS vastaavan perustellun syyn johdosta. Yksityiskäytön hinnoittelu voi sisältää myös muita kuin edellä mainittuja maksuja ja hyvityksiä. Vaihtoehtotarjoukset Osatarjoukset Reklamaatiot Alihankkijat Ei oteta huomioon. Ei oteta huomioon. Palvelusta ja asiakaspalautteista johtuviin reklamaatioihin tulee vastata viiden (5) arkipäivän kuluessa. Pyydettäessä vastaus on toimitettava kirjallisesti. Tarjouksessa tulee ilmoittaa tarjoajan käyttämät alihankkijat. Tarjoaja vastaa alihankkijan työstä ja tuloksesta kuin omastaan. Tarjoajan soveltuvuutta koskevat todistukset ja selvitykset tulee toimittaa myös alihankkijoiden osalta. Tarjouksessa tulee eritellä alihankkijoiden osuus ja tehtävät palvelun tuottamisessa. Muutokset alihankkijoissa sopimuskauden aikana tulee hyväksyttää tilaajalla. Tilaaja pidättää itsellään oikeuden kieltää tietyn alihankkijan käyttämisen palveluntuottamiseen perustellusta syystä. Laskutus Porvoon kaupungin laskutusohje löytyy osoitteesta Palveluntarjoajan yhteyshenkilö Laskutus-, toimitus- yms. lisiä ei hyväksytä. Viivästyskorko on korkolain 4 1. mom. mukainen. Palveluntuottaja laskuttaa virkakäytön kuukausittain kaupungilta. Laskulla tulee eritellä käyttömaksut ja mahdolliset muut maksut ja hyvitykset kustannuspaikoittain ja sen lisäksi yhtenä summana käyttämättä jääneeltä ajalta mahdollisesti perittävä standby-maksu. Yksityiskäytön palveluntuottaja laskuttaa suoraan käyttäjiltä. Maksuehto virkakäyttövarausten osalta on 21 pv netto hyväksyttävän laskun päiväyksestä. Tarjouksessa on ilmoitettava palveluntuottajan nimetty yhteyshenkilö yhteystietoineen, johon tilaaja voi olla yhteydessä kaikissa palveluun liittyvissä asioissa. Tarjoajan soveltuvuus Tarjoajan soveltuvuuden arvioimiseksi tarjoukseen on liitettävä: selvitys siitä, onko tarjoaja merkitty ennakkoperintälain mukaiseen ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin, sekä arvonlisäverolain mukaiseen arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kaupparekisteriote Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

19 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS veroviranomaisen todistus verojen maksamisesta tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty työeläkekassan ja/tai vakuutusyhtiön todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusten suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty selvitys työhön sovellettavasta työehtopimuksesta tai keskeisistä työehdoista Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa-yritysraportti tai muun vastaavan luottotietolaitoksen (ei pankin) lausunto o tarjoajalla tulee olla hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät taloudelliset edellytykset palvelun tuottamiseen o luottotietoluokituksen tulee olla vähintään A (hyvä) ja luottotietojen häiriöttömät Todistukset ja selvitykset eivät saa olla kahta (2) kuukautta vanhempia tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä laskettuna. Tarjousten käsittely Määräajassa saapuneet tarjoukset tarkistetaan ja arvioidaan kolmessa vaiheessa: 1. Tarjoajan soveltuvuuden arviointi 2. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi 3. Tarjousten hintavertailu Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tarjoajien lakisääteiset, taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset edellytykset ja kyky suoriutua hankinnan toteuttamisesta tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Toisessa vaiheessa arvioidaan tarjouspyynnön vaatimusten täyttyminen niiden tarjousten osalta, jotka täyttivät ensimmäisen vaiheen vaatimukset. Vertailusta suljetaan pois tarjous, jos o se ei täytä tarjouksen muodolle asetettuja vaatimuksia o siinä ei ole vastattu kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin kysymyksiin o tarjottu palvelu ei täytä sille asetettuja ehdottomia vaatimuksia o tarjoaja on esittänyt tarjouksessaan omia ehtoja, jotka ovat ristiriidassa tarjouspyynnön kanssa Kolmannessa vaiheessa tarjoukset, jotka täyttävät tarjoajalle ja tarjouksen muodolle asetetut vaatimukset vertaillaan tarjouspyynnössä ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti. Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)

20 Liite 1 Tarjouspyyntö (11) LUONNOS Vertailu Tarjousten vertailuperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Hinnan painoarvo 50 % max. 40 pistettä, jakautuen seuraavasti: Yhden vuoden (12 kk) arvioidun käytön perusteella laskettu hinta (max. 20 pistettä). Henkilöauton yksikköhintana käytetään tarjottujen erilaisten henkilöautojen hintojen keskiarvoa ja pakettiautojen yksikköhintana tarjottujen erilaisten pakettiautojen ja minibussin hintojen keskiarvoa. Jos yksittäisen automallin hinta poikkeaa selvästi muista eikä edusta tyypillistä henkilö- tai pakettiautoa, tämä automalli voidaan jättää keskiarvoa laskettaessa huomiotta. Vertailuhinta lasketaan seuraavan käytön mukaan: Henkilöautot Pakettiautot ja minibussi Varauskertoja Virka-ajan tunnit (251 työpäivää * 9 h/päivä * autojen määrä) Käytetyt tunnit (klo 08-22) Käytetyt tunnit yöllä (klo 22-08) Stand-by tunnit (klo 7-16 välillä) Käytetyt tunnit yhteensä Ajatetut kilometrit Laskennallinen yhden vuoden (12 kk) stand-by hinta 9 h/työpäivä/auto. (max. 10 pistettä). Kaupungin ylläpitämien autojen varaus- ja käyttöönottojärjestelmän yhden vuoden (12 kk) mukaan laskettu hinta (max. 5 pistettä) Yksityiskäytön hinta henkilöauton varauksesta, joka kestää 3 tuntia (klo 16 19) ja ajettuja kilometrejä kertyy 100 km (yksikköhintana käytetään tarjottujen erilaisten henkilöautojen hintojen keskiarvoa) (max. 5 pistettä) Halvin hinta saa max. pisteet ja muut suhteessa vähemmän (pisteet = halvin/tarjottu * max. pisteet) Laadun painoarvo 50 % max. 40 pistettä, jakautuen seuraavasti: Tarjottu ajoneuvokalusto ja sen ominaisuudet (max. pisteet 8) Toimintavarmuus (max. pisteet 10) Yhteiskäyttöjärjestelmä (max. pisteet 14) Muu laatutekijät (max. pisteet 8) Laatutekijät pisteytetään kohdassa Tarjouksessa kuvattavat palvelun laatutekijät esitetyn taulukon mukaisesti. Palveluntarjoajaksi valitaan korkeimman yhteispistemäärän saanut tarjoaja. Päätöksenteko Hankintapäätöksen tekee rahoituspäällikkö. Hankintapäätös lähetetään kirjallisesti tiedoksi kaikille tarjoajille. Tarjouksessa (liite 1) tulee ilmoittaa sähköpostiosoite, johon hankintapäätös lähetetään. Hankintapalvelut Raatihuoneenkatu 9, Porvoo puh. (019) Upphandlingstjänster Stadshusgatan 9, Borgå tfn (019)