Enterprise Forum 2/2012 Elintarvikealan kansainvälistymisen tukeminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta

Transkriptio

1 Enterprise Forum 2/2012 Elintarvikealan kansainvälistymisen tukeminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta Avauspuheenvuoro Prof., Dos. Riitta Keiski Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Oulun yliopisto, PL 4300, FI Oulun yliopisto Oulun yliopisto on kansainvälinen tutkimus- ja koulutusyhteisö, jonka tehtävänä on edistää tulevaisuuden uutta osaamista, hyvinvointia ja sivistystä. 1

2 Tieteellinen profiili Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit Biotieteet ja terveys Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus Informaatioteknologia Kaivos- ja vuoriala Terästutkimus Liike-toiminta ja talous Tutkimusperustainen opettajankoulutus Arkkitehtuuri Ympäristö, luonnonvarat ja materiaalit Ympäristöön, luonnonvaroihin ja energiatalouteen liittyvät kysymykset Kaivos- ja vuoriala Materiaalitieteelliset ilmiöt, aineen ominaisuudet ja käyttäytyminen, katalyytit sekä uusien materiaalien kehittäminen Mallintaminen ja laskennallinen tiede Kaivos- ja vuoriala Terästutkimus Uusien terästen valmistaminen, ominaisuuksien kehittäminen ja optimointi Arkkitehtuuri Biotieteet ja terveys Side- ja tukikudostutkimus Sydän- ja verisuonisairauksien tutkimus Rakennepohjainen entsymologia ja metaboliatutkimus Geenit ja ympäristö Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus Kulttuurien vuorovaikutus Kieli, kasvatus ja vuorovaikutus Tutkimusperustainen opettajankoulutus Oppimisen ja kasvatuksellisen vuorovaikutuksen tutkimushankkeet Globalisaatio ja kansainvälinen opettajankoulutus Liiketoiminta ja talous Liiketoimintaverkostot, -mallit ja - suhteet Yrityksen kasvu ja taloudelliset ohjausmekanismit Kestävä taloudellinen kehitys Informaatioteknologia Konenäkö ja läsnä-älyn teknologiat Langaton viestintä Nopea elektroniikka ja fotoniikka Lääketieteen tekniikka Tietojärjestelmät ja ohjelmistot Tutkimuksen fokus/oma ryhmä: Kestävä tuotanto ja energia (40%) Katalyysi prosessi- ja ympäristöteknologiana (30%) Energia- ja resurssitehokkaat erotusprosessit (15%) Matemaattinen mallintaminen, prosessien kemialliset ja fysikaaliset ilmiöt (15%) riitta.keiski@oulu.fi 2

3 Oulun kaupunki Innovaatiotoiminta OAMK Johtoryhmä Oulun yliopisto Työvaliokunta VTT Innovaatiokeskukset/-keskittymät Innovation Centers of Excellence Technopolis Yritys-yliopisto -rajapinta Uuden tiedon tuottaminen/ Oma tutkimusryhmä: - Kestävä tuotanto ja energia - Likaantumattomat pinnat (valokatalyysi, pinnoitteet) - Proteiinien erotus/puhdistus -Terveyden kannalta arvokkaiden komponenttien erottaminen/ säilyttäminen tuotteessa - Vesien puhdistus - Ilman/huoneilman puhdistus - CO 2 :n talteenotto, puhdistus ja hyötykäyttö - Tuotteden valmistusprosessoinnit: fermentointi, kalvotekniikat, katalyyttiset menetelmät, ioninvaihto Centre for Environment and Energy CEE Centre of Excellence in Health and Technology CHT Center of Internet Excellence CIE Martti Ahtisaari Institute MAI Center of Printed Intelligence PrintoCent SkyPro Oulu Kansainvälisyys lukuina Kahdenvälinen yhteistyösopimus 60 ulkomaisen yliopiston kanssa Erasmus-verkosto: 520 sopimusta ja 350 kumppanikorkeakoulua 30 maassa 1300 ulkomaista työntekijää ja opiskelijaa ulkomaista opettajaa ja tutkijaa ulkomaista perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa vaihto-opiskelijaa - 8 FiDiPro-professoria riitta.keiski@oulu.fi 3

4 Kestävä kehitys ja Kestävä tuotanto Kestävä tuotantoprosessilla tuotetaan tuotteita ja palveluita jotka ovat: Ei saastuttavia Säästävät energiaa ja luonnonvaroja Taloudellisesti kannattavia Turvallisia työntekijöille, yhteiskunnalla ja kuluttajalle ja Palkitsevia ihmisille (Definition by Lowell Center for Sustainable Production) IChemE Sustainability Metrics 7 Ekologiset mittarit Resurssien käyttö Päästöt, jätevesien ja jätteen määrä 4 Taloudelliset mittarit Liikevoitto, hinta ja maksu Investoinnit 2 Sosiaaliset mittarit Yhteiskunta Työpaikka AIChE Sustainability Index Perustuu kemianteollisuuden julkiseen dataan arvioida kestävää kehitystä Sitoutuminen Kestävä innovaatio Ympäristötehokkuus Turvallisuuden tehokkuus Tuotejohtaminen Yhteiskunnallinen vastuu Arvoketjujen ympäristömyötäinen hallinta Paula Saavalainen ja Eva Pongracz 2010 Elintarvikkeiden terveysvaikutukset, luomu, lähiruoka, Missä mennään? Mille elintarvikebisnes rakentuu? Elintarvikkeiden kotimaisuusaste korkea, 75 %; Alkutuotannosta kuluttajan pöytään - ketju hallittava energia ja riskit minimoiden Energiatehokkuus: %, kotimainen energia Energiaomavaraisuuden kasvattaminen: Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden ja eloperäisten jätteiden hyötykäyttö bioöljyä, biodieseliä, biokaasua, kiinteä jäte maanparannusaineeksi ja CO 2 kasvihuoneisiin, vapautuva lämpö hyötykäyttöön (lämmitys, kuivaus) Kokonaisuuden hallinta: asiakas, myynti, tuotanto, henkilökunta; paras menestystekijä Joustavat tuotantolinjat: samoilla laitteilla erilaisia tuotteita joustavasti ja energiatehokkaasti Kotimaiset laitteet/laitevalmistajat: materiaalien käsittely, robotiikka Nanomateriaalit: Elintarvikelaitosten puhtaustason nostaminen, energiakulutuksen lasku, koneosien likaantumisen ja kulumisen hallinnan parantaminen Uudenlaiset teknologiat elintarviketeollisuuden lähtöaineiden prosessoinnissa ja sivuvirtojen hyödyntämisessä Mikrosuodatus maidon ja heran proteiinien talteenotossa (antimikrobiset ominaisuudet; Ylikriittinen hiilidioksidiuutto ja saostus kananmunan ja kauran hyvien rasvojen erottamisessa Teknologioiden kehittäminen eettisesti kestävien periaatteiden mukaisesti: alkutuotannon lähellä olevat prosessointiyksiköt (biojalostamot), p&k-sektorin kilpailukyvyn edistäminen Yritys-tutkimuslaitos-yliopisto yhteistyö Otteita Kehittyvä elintarvike 4/12 -lehdestä Tieteen tuominen kilpailuvaltiksi riitta.keiski@oulu.fi 4

5 Tieteen tuominen tuotteisiin ja tuote/ tuotantokonsepteihin, palveluihin parantaa kansainvälistä kilpailukykyä Systemaattinen yritys-tutkimuslaitos-yliopisto -yhteistyö Osaamisen tunnetuksi tekeminen ja vienti sekä aito kansallinen ja kansainvälinen kumppanuus ja parhaiden osaajien kanssa Kiinteä yhteistyö eri toimijoiden kanssa (koulutus- ja tutkimusyhteistyö, yritykset, yhteisöt) Elintarvikeala? Aidon yhteisöllisyyden ja tutkimustietoon perustuva osaaminen Vahva kansainvälistyminen läpileikaten kaikissa toimissa Strategioiden huomioiminen alan koulutusta ja tutkimusta suunniteltaessa ja painoaloja valittaessa yksi yhteinen tahtotila Uusien rakenteiden ja toimintamallien sisäistäminen Tutkimusohjelmien lanseeraaminen, aktiivisuus tiedeyhteisössä ja tutkimusrahoittajien suuntaan Satu Pitkäaho ja Riitta Keiski 2009 Minne, markkina-alue? Kansainvälistyminen Millä tuotteilla, millä raaka-aineilla? Kestävyyden ja turvallisuuden hallinta, miten? Kulttuuriset tekijät, miten? Suomalaisella osaamisella! 5

6 Uudet liiketoiminnat, kansainvälistäminen, verkostoituminen... Uusien liiketoimintojen syntyminen Uudet, poikkitieteelliset spin-offit, tutkimuslähtöiset Tutkimuksen, pk-sektorin ja suurteollisuuden yhteishankkeet markkinalähtöisesti (suurteollisuuden tarpeet) Yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistäminen Messut, kv-konferenssit, seminaarit, EUohjelmat Toimijoiden keskinäinen verkottaminen Kansalliset verkostot Kv-partnerit, klusterit, strategiset kumppanuudet Osaamisen ja voimavarojen yhdistäminen kansallisesti Tieteen tila ja taso 2012, Suomen Akatemia Ruoan turvallisuudella ja terveellisyydellä suuri merkitys ihmisen terveen arjen kannalta. Ruoan turvallisuuden varmistaminen sekä ravinnon ja terveyden välisten yhteyksien selvittäminen Uuden tutkimustiedon kautta (huippututkimus, tutkijakoulu) Esimerkiksi ihmisten suolistomikrobiston, elintarvikevälitteisten sairauksien, bakteerien ominaisuuksien sekä isännän ja mikrobien vuorovaikutusmekanismien tutkimus Ruoan ja sen eri ainesosien merkitys kansalaisten terveen arjen kannalta Nykyisellään monilla bio- ja ympäristötieteiden aloilla ongelmana puute yritysten liiketaloudellisesta innovaatiokapasiteetista Vahvempi yritysyhteistyö ja perustutkimuksessa saavutettujen tulosten kehittäminen käytäntöä palveleviksi tuotteiksi ja palveluiksi Elintarviketieteiden tai lääketieteiden sovellusalueilla hyvin vähän suuren luokan yrityksiä Resursseja kehitystoimintaan ja mahdollisuudet rekrytoida alalla koulutettuja tohtoreita työvoimaksi vähäiset Kasvuyritykset usein pieniä ja niiden mahdollisuudet rekrytoida alan osaajia ovat rajalliset Perustutkimusta sisältävät hankkeet koetaan yrityksissä usein liian riskipitoisina; Näissä kuitenkin myös suurten hyötyjen mahdollisuus. SHOK-toiminnan kehittäminen paremmin perustutkimuksen mahdollisuuksia hyödyntävään suuntaan luo uusia mahdollisuuksia yritysten ja yliopistojen väliseen yhteistyöhön Ulkomaisten yritysten kanssa tehtävä yhteistyötä, kun sovellusalalla ei ole kotimaisia yrityksiä Kooste Tieteen tila ja taso -raportista, Suomen Akatemia,

7 Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, Lämpö- ja diffuusiotekniikan laboratorio Kiitos ja idearikasta seminaaria! Laboratory of Mass and Heat Transfer Process Engineering Department of Process and Environmental Engineering FI University of Oulu, POB , , Fax: