Pohjois-Savon elintarvikealan osaamiskeskittymä

Transkriptio

1 Pohjois-Savon elintarvikealan osaamiskeskittymä

2 Mistä kaikki alkoi: Pohjois-Savon elintarvikesektorin tunnistetut haasteet Yritykset, palvelut, koulutus, kehittäminen ja tutkimus hajallaan; yksittäisiä verkostoja, mutta ei kokonaisuuden koordinointia Yrityksillä tarve ns. yhden luukun palvelulle; tarve tiedon, asiantuntemuksen ja palvelujen helpolle ja selkeälle saatavuudelle Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen osaaminen painottunut rasvojen ja hiilihydraattien vaikutusten selvittämiseen. Yrityksiltä ja muilta toimijoilta tullut tarve lisätä osaamista proteiineista ja suolistovaikutuksista Yritysten tuotekehityksen pullonkaula elintarviketeknologinen osaaminen

3 Haasteiden ratkaisijaksi luotiin hanke: Ruokalaakso Lapissa ruokasektoriin linkittyvä maaseutuklusteri Ruokalaaksossa ( ) 1) Luodaan ruokasektorille verkostomaista toimintamallia (ekosysteemi/klusteri), jonka toiminta jatkuu hankeajan jälkeen Täydentää Suomen alueellisia verkostoja/ekosysteemejä. Tavoitteena klusteri, jonka arvoketjussa korostuvat tuotekehityksen tukipalvelut, erikoisosaamisena ravitsemus ja ruokaturvallisuus Seinäjoki Ruokaprovinssi Turku Foodtech-ekosysteemi, Flavoria create-ekosysteemi (VTT, IBM, Fazer) Viikin tiedepuisto ja Helsingin yliopisto Monia alueellisia yhteistyöprojekteja; eivät varsinaisia ekosysteemejä Ruokalaakso

4 Haasteiden ratkaisijaksi luotiin hanke: Ruokalaakso Ruokalaaksossa ( ) 2) Kehitetään yhteistyötä ja tehdään näkyväksi alueen osaamista ja palveluita, joiden pariin Ruokalaakso voi ohjata yrityksiä ja muita toimijoita 3) Rakennetaan tuotekehityksen tutkimustarpeeseen uusia osaamisympäristöjä, joilla voidaan selvittää: Uusien proteiinin lähteiden rakennetta, turvallisuutta, hyväksikäytettävyyttä Suolistovälitteisiä vaikutuksia, kuten elintarvikkeiden, probioottien, prebioottien, uudenlaisten raaka-aineiden isännän ja suolistomikrobiston välisiä vuorovaikutuksia 4) Kehitetään elintarviketeknologinen palvelu, josta yritykset saavat apua tila-, laite- ja prosessiasioihin 5) Vahvistetaan ruokasektorin osaamista mm. elintarviketeknologian täydennyskoulutuksella

5 Marjapilotti Tavoitteet: pilotoidaan yhteistyötä Ruokalaakson toimijoiden välillä, tehdään osaamista näkyväksi, edistetään marjojen näkyvyyttä Tuotekehitys Analyysit Kliininen ateriakoe Yhteistyön pilotointi Opitaan tuntemaan verkoston toimijoiden osaamista, toimintatapoja, tiloja Mallinnetaan asiantuntijaverkoston yhteistyötä tuotekehityksen tuessa Kuluttajien näkemykset ja mieltymykset huomioiva tuotekehitys Tuotekehitystilat Terveellisen tuotteen kehittäminen ja terveysvaikutusten osoittaminen Kuluttajatestit Marjojen näkyvyyden edistäminen Kirjallisuuskatsaus marjojen vaikutuksista aterianjälkeiseen verensokerivasteeseen Kliinisissä ateriakokeissa mustaherukan ja mustaherukasta valmistetun tuotteen testaaminen Jos MAQUA-tutkimuksen tulokset ovat yhteneviä aiempien tutkimusten kansssa, mustaherukalle voisi olla mahdollista hakea terveysväitettä Edellä mainittujen perusteella näkyvyyttä edistävän marjakonseptin luominen

6 Marjapilotti - Aikataulu syksy / / 3 / 4 / 5 / 6 / 7 / 8 / 9 / 10 / 11 / 12 / kevät / 2020 Toimijat Tavoitteiden asettaminen, suunnittelu Savonia, UEF, SavoGrow, Medfiles, Valio, Pakkasmarja, Maitomaa, Marjavasu, Olvi Tuotekehitys: Sokerimäärän testaaminen UEF Saatavilla olevien kaurapohjien selvittely -> kauran hylkääminen Savonia,UEF Mustaherukka-kvinoatuotteen kehittäminen ja valmistaminen SavoGrow, UEF Analyysit Mustaherukan sokerit ja antosyaanit Savonia, UEF LuKe Kvinoapohjan sokerit ja tärkkelys, lopputuotteiden kuitu Savonia, UEF Seilab, Metropolilab Mustaherukka-kvinoatuotteen fysikaaliset ominaisuudet UEF Kuluttajatestit Savonia, UEF Kliininen ateriakoe Tutkimussuunnitelma ja eettinen hyväksyntä UEF, Savonia Koehenkilöiden rekrytointi, valmistelut UEF Ateriakokeet UEF Verinäytteiden analyysit, raportointi UEF, Savonia

7 Osaamisympäristöt Mahasuolikanavan malli VTT UEF kemian laitos UEF ympäristö- ja biotieteiden laitos Alueellinen, kansallinen ja Soluviljelymallit Molekyylimenetelmät Uuden sukupolven sekvensointi Proteiinien hyväksikäytettävyys Erottelumenetelmät Proteomiikka Täydentävän asiantuntijuuden kansainvälinen yhdistäminen verkostoituminen DuPont Valio Oy Viking Malt Oy AK & CGG Katsaus tuoreimmasta tiedosta ja tutkimusnäytöstä Näyttöön perustuva terveellisten ainesosien/tuotteiden kehittäminen

8 Elintarviketeknologisen palvelun kehittäminen Hankeyritysten auttaminen elintarviketeknologisten haasteiden ratkaisemisessa (tilat, laitteet, prosessit) Pilottitapausten avulla palvelun kehittäminen Ruokalaakso-hankkeen jälkeen jatkuvaksi

9 Elintarviketeknologian täydennyskoulutus (syksy kevät 2020) Järjestetään yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kanssa, kouluttajat SeAMK:n bio- ja elintarviketekniikan lehtoreita Täydennyskoulutus toimii pilottina, josta haetaan kokemuksia ja tarpeita jatkossa mahdollisesti maksullisena (esim. avoin AMK) toteutettaviin elintarviketeknologisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin

10 Verkostossa mukana Ravitsemus- ja elintarviketiede Linkit elintarviketeknologian asiantuntijoihin Vastuullinen ruokatuotanto, kuluttajakäyttäytyminen Linkit ruokamatkailuun Linkit vastuullisen maidon- ja nurmentuotannon tutkimukseen Koevalmistus, laatu, omavalvonta Linkit luomutuotantoon, ympäristövastuullisuuteen, 2. asteen koulutukseen 10