Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

Transkriptio

1 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab

2 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio (PBL) perustettiin 1956 tavoitteena varmistaa laadukkaan kotimaisen mallasohran tuotanto ja saatavuus sekä selvittää kysymyksiä, jotka ovat Suomelle erityisiä. Kasvinjalostajat alusta saakka yhteistyössä mukana. Myöhemmin yhteistyö on laajentunut kattamaan koko tuotantoketjun sekä muita toimijoita.

3 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö, PBL perustettu 1956 Tutkimuksen koordinointi ja tutkimusstrategia Panimolaboratorio (PBL) ja Kauppamallastamojen yhdistys (KMY) Tutkimusprojektit koottu ohjelmiksi Tehokas verkottuminen ketjussa toimivat yritykset: kasvinjalostajat, mallastamot ja panimot muut toimijat: viljelijät, viljelyneuvonta, panostuottajat, Evira, ym. yhteistyö tutkimuslaitosten (MTT, VTT) ja yliopistojen kanssa Tutkimuksen rahoitus osallistujien oma rahoitus ja työpanos sekä julkista rahoitusta

4 Ohrasta olueksi - tuotantoketjun tutkimusyhteistyö HY/BI Evira ulkomaiset yliopistot muut kotimaiset yliopistot VTT yliopistot ja tutkimuslaitokset MTT Boreal MTK KMY Polttimo Yhtiöt Raisio Hartwall PBL Olvi Koff kansainvälinen yhteistyö lajikeedustajat ProAgria raaka-aine- ja laitetoimittajat Suomen Akatemia MMM Tekes EU

5 OHRASTA OLUEKSI TUOTANTOKETJUN TUTKIMUS Mallasohralajikkeiden kehittäminen, valinta ja hyväksyntä Mallasohra toimintoverkon kestävyyden parantaminen, (Tekes, MMM) Menetelmät tuotteen turvallisuuden ennustamiseen ja hallintaan (MMM) Kotimaisen mallasohran kehitysohjelma (KMY) PBL:n teknologiaohjelma

6 OHRASTA OLUEKSI TUOTANTOKETJUN TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUS Tuloksellisuus ja yhteiskunnalliset vaikutukset - Yhteistyön tuloksena riittävä kriittinen massa - Yritysten aktiivisen osallistumisen seurauksena tulokset sovelletaan välittömästi käyttöön jatkuva toimintojen parantaminen - Maltaan viennin lisäys mallasohran merkitys maataloudelle - Modernit tuotantolaitokset panimoiden kansainvälistyminen - Maltaan ja oluen tuotannon volyymin ja koko tuotantoketjun työpaikkojen säilyminen - Yritysten oman tutkimus- ja kehitystoiminnan aktivoituminen

7 OHRASTA OLUEKSI TUOTANTOKETJUN TUTKIMUKSEN VAIKUTTAVUUS Koulutus - Osallistuvien yritysten henkilöstön jatkuva koulutus - Ketjun eri osapuolten toimintaedellytysten tuntemus - Tutkimuslaitosten ja teollisuuden henkilöstön vuorovaikutus - Verkottuminen ja vaikutteet muilta toimi- ja tieteenaloilta Kansainvälinen arvostus - Suomi tunnettu korkeatasoisesta mallas- ja panimo-osaamisestaan - Kansainväliset yhteisprojektit

8 Paikalliset yhteistyöverkostot esimerkkinä Päijät-Hämeen viljaklusteri Yli toimialojen menevää alueellista yhteistyötä viljaketjun alueilla - Leipäketju, Olut- ja juomaketju Tavoitteena laadukkaan paikallisen raaka-aineen saannin varmistaminen ja alueen yritysten liiketoiminnan kehittäminen Mukana sekä suur- että pienyrityksiä ja viljelijöitä Verkottuminen alueella toimivien oppilaitosten kanssa Painopistealueina mm. energia- vesi- ja sivuvirtakysymykset Tutkimus on yritysvetoista, projektikohtaisesti myös julkista rahoitusta

9 Loppuajatuksia Jatkuva, aktiivinen yhteistyö eri toimijoiden välillä lisää ymmärrystä ja tietoa ja lujittaa ketjun toimivuutta. Kiinteä yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa auttaa olemaan askelen edellä - uusin tieto on heti sovellettavissa. Viljan jalostukseen pohjautuvilla tuotantoketjuilla on yhteisiä ongelmia (esim. turvallisuuskysymykset) tulokset sovellettavissa eri toimialoilla Osaavalla yhteistyöllä laadukkaita, turvallisia ja terveellisiä viljatuotteita sekä kotimaahan että vientiin.