Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkaus osastoilla
|
|
- Elli Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus tieteessä Esa Rintala LT, dosentti, ylilääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sairaalahygieniaja infektiontorjuntayksikkö Erkki Laurikainen LK Turun yliopisto Anne-Mari Kaarto hygieniahoitaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sairaalahygieniaja infektiontorjuntayksikkö Marianne Routamaa osastonhoitaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sairaalahygieniaja infektiontorjuntayksikkö Käsien desinfektiossa on parantamisen varaa leikkaus osastoilla Lähtökohdat Leikkausta edeltävään käsien desinfektioon suositellaan kirurgisen käsienpesun tilalle kirurgista käsien alkoholidesinfektiota. Se on nopea ja ihoystävällinen, mutta vaatii oikean tekniikan hallitsemisen. Tutkimuksessamme selvitettiin kirurgisen käsidesinfektion toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla. Menetelmät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahygieniayksikkö havainnoi leikkaukseen osallistuvan henkilökunnan kirurgisen käsidesinfektion toteutumista lokakuusta 2010 kesäkuuhun Palautteen antamisen jälkeen toinen havainnointikierros suoritettiin syksyllä Havainnot kirjattiin WHO:n suosituksen pohjalta laaditulle lomakkeelle. Ensimmäisellä kierroksella tehtiin yhteensä 477 havainnointia, joista 419 TYKS:n ja 58 aluesairaaloiden leikkausosastoilla. Toisella kierroksella mukana oli vain TYKS:n kantasairaalan leikkausosasto, joissa tehtiin 210 havainnointia. Tulokset Kaikista havainnoista vain 42 %:ssa (200/477 havaintoa) desinfektioaika oli suositusten mukainen eli 3 minuuttia. Desinfektioajan mediaani oli 2,63 minuuttia. Kaikista havainnoista 58 %:ssa desinfektioaika alitti suosituksen mukaisen kolme minuuttia. Naisista 42 % (112/266) ja miehistä 21 % (44/211) noudatti suositeltua kestoa. Naislääkäreillä aika oli 2,28 minuuttia (vaihteluväli 0,18 5,37 min) ja naishoitajilla 3,48 min. (1,02 8,25 min, p < 0,01). Mieslääkäreillä aika oli 1,65 minuuttia (0 5,73 min) ja mieshoitajilla 3,03 minuuttia (1,8 5,85 min, p < 0,01). Ensimmäisellä havaintokierroksella TYKS:n yleiskirurgisella leikkausosastolla 58 % ja toisella havainnointikierroksella 59 % havainnoiduista käytti aikaa alle kolme minuuttia. Käsihuuhde annosteltiin kuiviin käsiin ensimmäisellä kierroksella 60 %:ssa ja toisella 72 %:ssa (p = 0,01) tapauksista. Kädet hierottiin kuiviksi ensimmäisellä kierroksella 57 %:ssa ja toisella 76 %:ssa (p < 0,01) tapauksista. Tärkeimmät desinfektion esteet olivat pitkät kynnet ja kielteinen asenne desinfektiota kohtaan. LIITEAINEISTO pdf-versiossa Sisällysluettelot SLL 21/2014 Päätelmät Kirurginen käsien desinfektio toteutui WHO:n suosituksen mukaan vain noin 40 %:ssa havainnoista. Puutteita havaittiin käytetyn ajan pituudessa ja teknisessä toteutuksessa. Palautteen jälkeen desinfektioaika ei pidentynyt, vaikka tekninen toteutus koheni. Tärkeimmät syyt heikkoon myöntyvyyteen olivat asenteisiin liittyviä. Huonoimmin suosituksia noudattivat lääkärit, erityisesti mieslääkärit. Suositusten noudattaminen voisi parantua palautetta tehostamalla (palaverit, lukujen vertailu intranetissä), omatoimisen ajanoton helpottamisella sekä lääkäreiden asenteisiin vaikuttamalla jo peruskoulutuksessa ja esimiehen esimerkillä. Vertaisarvioitu VV Leikkausta edeltävä kirurginen käsihygienia voidaan hoitaa pesten kädet antiseptisia aineita sisältävällä vesipohjaisella klooriheksidiiniliuoksella tai desinfioiden kädet alkoholipohjaisella käsihuuhteella. Alkoholidesinfektio on paremman siedettävyyden vuoksi syrjäyttänyt vesipohjaisen pesun. Alkoholipohjaisen desinfektion etuna pidetään henkilökunnan parempaa myöntyvyyttä vähäisemmän ihoärsytyksen ja desinfioinnin helpomman teknisen suorituksen vuoksi (1). Kirurginen alkoholikäsidesinfektio poistaa myös pysyvää mikrobiflooraa, joten sen mikrobeja vähentävä vaikutus on pidempi kuin tavallisen saippuapesun ja 1555
2 Alkuperäistutkimus Kirjallisuutta 1 Zaragoza M, Sallés M, Gomez J, Bayas J, Trilla A. Handwashing with soap or alcoholic solution? A randomized clinical trial of its effectiveness. Am J Infect Control 1999;27: Ojajärvi J. Handwashing in Finland. J Hosp Infect 1991;18(suppl B): Surgical hand preparation: stateof-the-art. WHO Guidelines on Hand Hygiene in Health Care NBK144036/ 4 Girou E, Loyeau S, Legrand P, Oppein F, Brun-Buisson C. Efficacy of handrubbing with alcohol based solution versus standard handwashing with antiseptic soap: randomised clinical trial. BMJ 2002;325:1e5 5 Herruzo-Cabrera R, Vizcaino- Alcaide M, Fdez-Aciñero. Usefulness of an alcohol solution of N-duopropenide for the surgical antisepsis of the hands compared with handwashing with iodinepovidone and chlorhexidine: clinical essay. J Surg 2000;94: Pietsch H. Hand antiseptics: rubs versus scrubs, alcoholic solutions versus alcoholic gels. J Hosp Infect 2001;48(suppl A):S Laine T, Aarnio P. How often does glove perforation occur in surgery? Comparison between single gloves and a double-gloving system. Am J Surg 2001;181: Widmer AF, Rotter M, Voss A ym. Surgical hand preparation: state-of-the-art. J Hosp Infect 2010;74: Parienti J, Thibon P, Heller R ym. Antisepsie Chirurgicale des Mains Study Group. Hand-rubbing with an aqueous alcoholic solution vs traditional surgical hand-scrubbing and 30-day surgical site infection rates: a randomized equivalence study. JAMA 2002;288: Tanner J, Swarbrook S, Stuart J. Surgical hand antisepsis to reduce surgical site infection. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008;1:CD doi: / CD pub2 11 Boyce J, Pittet D. Guidelines for hand hygiene in health-care settings: recommendations of the healthcare infection control practices advisory commitee and the HICPAC/SHEA/APIC/ IDSA Hand Hygiene Task Force. Infect Control Hosp Epidemiol 2002;23(suppl):S Organizing an educational programme to promote hand hygiene. WHO Guidelines on Hand Hygiene in Health Care 2009;19: Gould DJ, Moralejo D, Drey N, Chudleigh JH. Interventions to improve hand hygiene compliance in patient care. Cochrane Database Syst Rev 2010;9,CD doi: / CD pub3 14 Rintala E, Routamaa M. Hyvä käsihygienia sairaalassa suositus vai velvollisuus? Suom Lääkäril 2013;68: vähintään samaa luokkaa kuin klooriheksidiinipesun. Vielä 90-luvulla kirurgisessa käsien puhdistuksessa käytettiin vesipohjaisia desinfektioliuoksia ja käsien vesipesua ennen desinfektiota pidettiin suositeltavana. Sittemmin pesusta on katsottu voitavan luopua leikkausten välillä ja alkoholidesinfektiota käytetään yhä yleisemmin ainoana puhdistusmuotona. Alkoholidesinfektion kehittämisessä Suomi on ollut edelläkävijämaa (2). Myös muualla Euroopassa on siirrytty alkoholipohjaiseen desinfektioon, mutta USA:ssa vasta viimeisten vuosien aikana. WHO suosittaa alkoholipohjaista kirurgista käsidesinfektiota (3). Desinfektioainetta otetaan vähintään 15 ml. Aine hierotaan pyörivin liikkein järjestyksessä kädet, kyynärvarret kyynärpäihin saakka ja viimeksi vielä kädet ranteisiin saakka. Desinfektioaineen hieromisaika on vähintään kolme minuuttia. Kirurgisen käsidesinfektion toteutumisesta on vain hyvin vähän julkaistua tietoa ja Suomesta ei toistaiseksi yhtään. Vuonna 2010 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä päivitettiin kirurginen käsidesinfektio-ohje vastaamaan WHO:n suositusta. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, toteutuuko kirurginen käsi desinfektio sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla WHO:n suosituksen mukaisesti. Aineisto ja menetelmät Havainnointitutkimuksessa selvitettiin leikkausta edeltävän kirurgisen käsidesinfektion suosituksen toteutumista Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloissa (Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) kantasairaala ja TYKS:n Vakka-Suomen sairaala (VKS) sekä Loimaan (LAS) ja Salon (SAS) aluesairaalat). Havainnoijina olivat sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön hygieniahoitajat. Havainnoinnit tehtiin avoimesti havainnoita vien nähden ja virka-ajan puitteissa. Tutkimukseen otettiin TYKS:n kantasairaalan yleiskirurgian leikkausosaston lisäksi kaikki erikoisalojen leikkausosastot, yhteensä 12 osastoa. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön henkilökunta kävi alkaen kouluttamassa TYKS:n kantasairaalan yleiskirurgisen leikkausosaston henkilökuntaa päivitetystä ohjeistuksesta. Leikkausosaston ensimmäinen havainnointikierros tehtiin Palaute henkilöstölle annettiin huhtikuussa ja syyskuussa Syksyllä 2012 tällä leikkausosastolla suoritettiin toinen havaintokierros. Syksyllä 2011 aloitettiin muiden leikkausosastojen leikkaussalihenkilökunnan koulutus, minkä jälkeen aloitettiin näiden leikkausosastojen havainnoinnit. Tutkimuksessa havainnoitiin käsidesinfektioaineen annostelu, levittämistekniikka, levittämiseen käytetty aika, kuivaustekniikka sekä mahdolliset toteutumista estävät tekijät (sormukset, pitkät kynnet, rakenne-/tekokynnet, rannekello tai -korut). Havainnot kerättiin lomakkeelle (liiteaineisto 1 artikkelin sähköisessä versiossa, > Sisällysluettelot > 21/2014). Käsihuuhteen kulutuksen tarkastelussa huomioitiin vain ne havaintotapahtumat, joissa käytössä oli elektroninen käsihuuhdeannostelija (n = 202), jossa yksi annos oli 1,5 ml. Yhteensä havaintotapahtumia ensimmäisellä kierroksella oli 477 (TYKS 419, VKS 11, LAS 26, SAS 21). Sama havainnoitava saattaa esiintyä aineistossa useampaan kertaan. Havainnoitavista oli naisia 266 (56 %) ja miehiä 211 (44 %). Lääkäreitä havainnoitavista oli 259 (54 %), hoitajia 190 (40 %), lääketieteen kandidaatteja 10 (2 %), amanuensseja 6 (1 %), hoitaja-opiskelijoita 7 (1 %), muita (esim. lääke-edustajia) 5 (1 %). Toisella havaintokierroksella (TYKS:n kantasairaalan yleiskirurgian leikkausosasto) havaintotapahtumia oli 210. Toisen havaintokierroksen aineistossa oli naisia 111 (53 %) ja miehiä 99 (47 %), lääkäreitä 108 (51 %), sairaanhoitajia 73 (35 %) ja muista ammattiryhmistä 27 (14 %). Tilastomenetelmät Tutkimusaineisto analysoitiin käyttäen SASinstituutin JMP ohjelmistoa. Jakaumien normaaliutta tarkasteltiin Shapiro Wilkin W- testillä. Osa-otosten tilastollisten erojen merkitsevyys arvioitiin Mann Whitneyn U-testillä. Ristiintaulukoinnissa tilastollisen merkitsevyys arvioitiin Pearsonin khiin neliö -testillä. Tulokset Kolmen minuutin vähimmäisaika toteutui 42 %:ssa kaikista havainnoista. Desinfektioajan mediaani oli 2,63 minuuttia (vaihteluväli 0 8,25 min) (kuvio 1). Naisista 58 % ja miehistä 21 % käytti käsien desinfektioon ohjeistuksen mukaisesti vähintään kolme minuuttia. Mediaaniaika naisilla oli 3,17 minuuttia (vaihteluväli 0,
3 tieteessä Kuvio 1. Kirurgiseen käsidesinfektioon käytetyn ajan (minuuttia) jakauma ensimmäisellä havaintokierroksella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin leikkausosastoilla. Kuvassa esitetty jakauma, 95 %:n luottamusväli, %:n kvartiilit, mediaani ja keskiarvo. Kuvio 2. Käsidesinfektioon käytetyn ajan (minuuttia) jakauma sukupuolen ja ammattiryhmän mukaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin leikkausosastoilla. Kuvassa esitetty jakauma, 95 %:n vaihteluväli, %:n kvartiilit sekä keskiarvot. Tavoiteaika (3 min) osoitettu vaakaviivalla. Käsidesinfektioon käytetty aika, minuuttia 14 % 13 % 11 % 11 % 10 % 8 % 8 % 8 % % 4 % 3 % 2 % % 1 % 0 % 1 % 0 % Käsidesinfektioon käytetty aika, minuuttia Castella A, Charrier L, Di Legami V ym. Piemonte Nosocomial Infection Study Group. Surgical site infection surveillance: Analysis of adherence to recommendations for routine infection control practices. Infect Control Hospital Epidemiol 2006;27: Pittet D, Hugonnet S, Harbarth S ym. Members of the Infection Control Programme. Effectiveness of a hospital-wide programme to improve compliance with hand hygiene Lancet 2000;356: Haynes AB, Weiser TG, Berry WR ym. Safe Surgery Saves Lives Study Group. A surgical safety checklist to reduce morbidity and mortality in a global population. N Engl J Med 2009;360: Andersson AE, Bergh I, Karlsson J, Eriksson BI, Nilsson K. The application of evidence-based measures to reduce surgical site infections during orthopedic surgery report of a single-center experience in Sweden. Patient Saf Surg 2012;6:11. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Erkki Laurikainen: apuraha (Turun yliopisto). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia. 8,25 min) ja miehillä 1,83 minuuttia (0 5,85 min, p < 0,001). Hoitajien desinfektioon käyttämän ajan mediaani oli 3,42 minuuttia (1,02 8,25 min) ja lääkärien 1,83 minuuttia (0 5,73 min, p < 0,001). Naislääkärien (n = 80) käsidesinfektioon käyttämän ajan mediaani oli 2,28 minuuttia (0,18 5,37 min) ja naishoitajien (n = 176) 3,48 minuuttia (1,02 8,25 min, p < 0,001). Mieslääkärien (n = 179) käsidesinfektioon käyttämän ajan mediaani oli 1,65 minuuttia (0 5,73 min.), mieshoitajien (n = 14) 3,03 minuuttia (1,8 5,85 min, p < 0,001). Naislääkärien käyttämä aika oli merkitsevästi pidempi kuin mieslääkärien (p < 0,001) (kuvio 2). Havainnoista 55 %:ssa havainnoitava käytti käsidesinfektioainetta 15 ml tai enemmän yhden kirurgisen käsidesinfektion aikana. Havainnoista 96 %:ssa havainnoitavan kädet pysyivät osittain tai täysin kosteina huuhteesta koko desinfektioajan. Käsidesinfektion toteutumisen esteitä oli 16 havainnossa (3,5 %). Kahdeksassa havainnossa esteinä oli havainnoitavan kielteinen asenne 0 Naiset Lääkärit Käsidesinfektioon käytetty aika, minuuttia Miehet Lääkärit Sairaanhoitajat Sairaanhoitajat käsi desinfektiota kohtaan, viidessä pitkät kynnet, yhdessä käsien ihottuma, yhdessä käden haava ja yhdessä kynsilakka. Toisen havaintokierroksen aineistossa TYKS:n yleiskirurgian leikkausosastolla kuudessa havainnossa oli käsi desinfektion toteutumista haittaava este: 1557
4 Alkuperäistutkimus Asenteisiin vaikuttava koulutus olisi aloitettava jo opiskeluaikana. Taulukko 1. kahdessa havainnossa liian pitkät kynnet, kahdessa käsien ihottuma, yhdessä havainnoitavan kielteinen asenne ja yhdessä työasun pitkät hihat. Kielteiset asenteet sisälsivät lähinnä kritiikkiä käsidesinfektion hyödyllisyydestä sekä kiukkuisuutta itse havainnointitapahtumasta. Taulukossa 1 on havainnot TYKS:n yleiskirurgian leikkausosastolla ensimmäisellä ja toisella havainnointikierroksella. Pohdinta Alkoholikäsihuuhteiden on osoitettu vähentävän käsien mikrobimääriä merkitsevästi enemmän kuin klorheksidiinipitoisten antiseptisten pesuaineiden (4,5,6). Pitkäaikaisella antimikrobisella teholla on merkitystä, koska leikkauskäsineet rikkoutuvat noin 18 %:ssa leikkauksista, mutta vain kolmasosassa tapauksista kirurgi havaitsee sen (7). On useita tutkimuksia, joissa leikkausalueen infektiot on voitu yhdistää leikkaustiimin kontaminoituneisiin käsiin steriilien käsineiden käytöstä huolimatta (8). Alkoholikäsihuuhde on ollut vähintään yhtä tehokas kuin vertailuaineet leikkausalueen infektioiden määrällä mitattuna (9). Vuonna 2008 julkaistussa Cochrane-katsauksessa kirurgisen alkoholikäsidesinfektion todettiin olevan vähintään yhtä tehokas, ellei tehokkaampi kuin antiseptiset pesuaineet leikkausalueen infektioiden Havainnot käsidesinfektion toteutumisesta TYKS:n kantasairaalan yleiskirurgian leikkausosastolla ensimmäisellä ja toisella havainnointikierroksella. 1. havaintokierros 2. havaintokierros p Havainnot (lukumäärä) Tavoiteaika (3 min) saavutettiin, 86/205 (42 %) 86/210 (41 %) ns osuus Käsidesinfektioon käytetty aika, minuuttia, mediaani (vaihteluväli) 2,3 (0,18 6,51) 2,27 (0,25 7,1) ns Käsidesinfektioon käytetty aika, minuuttia, mediaani (vaihteluväli), lääkärit Käsidesinfektioon käytetty aika, minuuttia, mediaani (vaihteluväli), hoitajat 1,83 (0 5,73) 1,45 (0,25 5,2) 0,02 3,42 (1,02 8,25) 3,24 (1,19 7,1) ns Kädet hierottiin kuiviksi 57 % 76 % < 0,01 Kädet pestiin ennen desinfektiota 94 % 89 % ns Käsien annettiin kuivua pesun jälkeen ennen desinfektiota 60 % 72 % 0,01 ehkäisemisessä (10). WHO on lisännyt alkoholikäsihuuhteen muiden antiseptisten käsidesinfektioaineiden rinnalle kirurgista käsidesinfektiota koskevassa suosituksessaan (3). Alkoholikäsidesinfektio on helpompi toteuttaa ja paremmin siedetty kuin vesipohjainen käsienpesu (11). Tutkimuksessamme kirurginen käsien desinfektio toteutui WHO:n suosituksen mukaisesti vain noin 40 %:ssa havainnoista. Puutteita havaittiin sekä käytetyn ajan pituudessa että teknisessä toteutuksessa. Erityisesti mieslääkärit noudattivat suosituksia huonosti. Ero miesten ja naisten välillä selittyy suurelta osin hoitajien ja lääkärien välisellä erolla: aineistossa hoitajista ylivoimaisesti suurin osa oli naisia, ja hoitajat käyttivät selvästi enemmän aikaa käsidesinfektioon verrattuna lääkäreihin. Ensimmäisen ja toisen havainnointikierroksen välillä myöntyvyys suositusten noudattamiseen ei merkitsevästi TYKS:n kantasairaalan leikkausosastolla parantunut, vaikka havaintotutkimusten välillä annettiin osastolle palaute. Aikaisemminkin on havaittu, että käsihygienian tehostamiseen tähtäävien koulutusohjelmien ongelmana on ollut sekä heikko vaikuttavuus että positiivisten tulosten lyhytaikaisuus (12). Myönteisenä on pidettävä sitä, että käsidesinfektion esteiksi luettavia sormuksia ja käsien ihorikkoja havaittiin vähän, ja niiden määrä väheni palautteen antamisen jälkeen. Lisäksi käsidesinfektion tekninen suoritus parani palautteen antamisen jälkeen. Ensimmäisen havaintokierroksen ongelmakohdat kirurgisen käsidesinfektion teknisessä toteutumisessa olivat desinfektioaineen annostelu pesun jälkeen kosteiksi jääneisiin käsiin, kyynärvarsien huolimaton desinfiointi sekä käsien heiluttaminen kuiviksi. Toisella kierroksella ongelmakohdat olivat pääosin samoja, mutta parannusta tapahtui käsihuuhteen annostelussa kuiviin käsiin ja käsien kuivattamistekniikassa. Tutkimuksia terveydenhoitohenkilökunnan käsidesinfektiomyöntyvyydestä on julkaistu useita (13,14). TYKS:n havainnointitutkimuksessa käsien ei-kirurginen desinfektio toteutui suositusten mukaan vain 44 %:ssa havainnoista (14). Huonon myöntyvyyden syinä ovat mm. kiire sekä skeptisyys toiminnan vaikuttavuutta ja menettelyn tutkimusnäyttöä kohtaan. Myöntyvyydestä kirurgisen käsidesinfektioon sen sijaan on vähän tutkimuksia, ja tutkimusten me 1558
5 tieteessä Tästä asiasta tiedettiin Alkoholipohjainen käsidesinfektio poistaa käsien mikrobiflooraa tehokkaammin ja pidempään kuin klooriheksidiinivesipesu. Alkoholipohjaiset desinfektioaineet ovat paremmin siedettyjä kuin vesipohjaiset pesuaineet. WHO:n antamaan kirurgiseen käsidesinfektiosuositukseen on vuonna 2009 sisällytetty alkoholipohjainen kirurginen käsien desinfektio. Tämä tutkimus opetti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloiden leikkausosastoilla alkoholipohjainen leikkausta edeltävä kirurginen käsien desinfektio toteutui suositusten mukaisesti noin 40 %:ssa havainnoista. Puutteita havaittiin sekä käytetyn ajan pituudessa että desinfektion teknisessä toteutuksessa. Erityisesti mieslääkärit noudattivat suosituksia huonosti. Annetun palautteen jälkeenkään jotkut tuloksista eivät parantuneet merkittävästi. English summary > in english Adherence to surgical hand rubbing directives in public hospitals in Southwest Finland todit vaihtelevat. Myöntyvyys on vaihdellut 44 %:sta 78 %:iin (9,15). Myös kirurgisessa käsi desinfektiossa heikon myöntyvyyden taustalla on kiire. Mukana on myös epäilyä desinfektion tehokkuudesta verrattuna käsien saippuavesipesuun. Joissakin tapauksissa myös leikkaustoimenpiteen puhtausaste vaikutti siihen kuinka hyvin suositusta noudatettiin. Hygieniakoulutuksella olisi pyrittävä muuttamaan asenteita siten, että toiminnassa huomioitaisiin paremmin toimenpiteen merkitys silloinkin, kun lopputulos ei ole heti nähtävissä tai vaikutus on potentiaalinen eli tässä tapauksessa infektioiden torjuntaan liittyvä. Asenteisiin vaikuttava koulutus olisi myös aloitettava jo opiskeluaikana, koska on osoitettu, että palautteella voidaan muuttaa opiskelijoiden käyttäytymistä tehokkaammin kuin muun henkilökunnan (14). Jo vakiintuneisiin työtapoihin on vaikeaa vaikuttaa. Myöntyvyyttä voidaan tehostaa desinfektion teknisellä kehittämisellä kuten ajanoton helpottamisella. Yksinkertaisimpana keinona tulisi leikkaussalien pesualtaiden yhteyteen tuoda ajastinkellot, joiden avulla käsidesinfektiota suorittava leikkaussalihenkilökunnan jäsen voisi itse tarkkailla desinfektioon kulunutta aikaa. Koska erilaisilla julisteilla ja kuvallisella informaatiolla voidaan parantaa myöntyvyyttä (16), Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin leikkausosastoille toimitettiin WHO:n ohjeistuksesta muistuttavia julisteita ja kuvasarjat kirurgisen käsien desinfektion suorittamisesta. Erääksi keinoksi kirurgiseen desinfektioon liittyvän myöntyvyyden parantamiseksi on ehdotettu valmisteita, joilla olisi lyhyempi desinfiointiaika kuin nykyisillä. Ongelmana ei kuitenkaan ole ensisijaisesti desinfektioon vaan pikemminkin edeltävään ja usein tarpeettomaan käsien pesuun käytetty aika. Lisäksi lyhyen desinfektioajan valmisteissa alkoholipitoisuus on niin suuri, että se aiheuttaa iho-ongelmia tai käytetty alkoholivalmiste (esim. n-propanoli) on huonommin siedetty. Jos kirurginen käsidesinfektio suoritetaan oikein, siihen kuluu ja pitääkin kulua kolme minuuttia riippumatta desinfektiovalmisteesta. Tarkistuslista on tullut osaksi rutiininomaista leikkaussalitoimintaa. Sen on osoitettu vähentävän leikkauskomplikaatioiden määrää (17). Kirurgisen käsidesinfektion ottaminen osaksi tarkistuslistaa voisi luoda painetta toteuttaa desinfektio ohjeistusten mukaisesti, sillä tarkistuslista jakaa vastuun desinfektion toteutumisesta koko tiimille. Toisaalta tarkistuslistat eivät yksin takaa turvallisuutta, vaan merkitystä on tavoilla, joilla havaittuihin virheisiin reagoidaan (18). Kirurgisen käsidesinfektion havainnoinnin kehittäminen olisi myös jatkossa tärkeää, jotta myöntyvyyttä voitaisiin nykyistä kattavammin ja luotettavammin arvioida. Uusien seurantainstrumenttien kehittäminen on tärkeää kun arvioidaan interventioiden tehokkuutta ja annetun palautteen tehoa. Oikein suunnatuista muuhun perioperatiivisten toimien arviointiin integroiduista havainnoinneista saataisiin suuntaa antavaa tietoa kirurgisen käsidesinfektion senhetkisestä toteutumisesta. Leikkaussalin oman henkilökunnan kouluttaminen valvomaan käsidesinfektion toteutumista voisi tehostaa myöntyvyyden parantamista. Tärkein keino on kuitenkin esimiehen tai opettajan omalla toiminnallaan antama esimerkki. Jos auktoriteetti itse laiminlyö käsihygieniaa, esimerkki tarttuu helposti muihin ja erityisesti työuraa aloitteleviin henkilöihin. Siksi asenteiden muuttamisessa olisi lähdettävä latvasta puuhun. Hyvä kirurginen käsidesinfektio olisi miellettävä olennaiseksi osaksi normaalia leikkaustoimintaa. Käsihygienian toteuttaminen ei siis ole ensisijaisesti juridinen vaan hoidollinen ja ammattieettinen toimenpide. Yleisesti hyvän käsihygienian toteuttaminen kuuluu terveydenhuollon työntekijän ammattietiikkaan. Hyvän kirurgisen käsidesinfektion pitäisi myös kuulua ammattistandardiin ja sen toteutumista tulisi valvoa riittävän kattavasti. Valvonta pelkästään ei riitä vaan valvonnassa havaittujen ohjearvojen alittamisen pitäisi myös johtaa käytännössä johonkin. Tässä esimiesten asema on kriittinen. Potilasturvallisuus ei parane, jos käsihygienia ei toimi. n Kiitokset Erikoislääkäri Harri Marttila, hygieniahoitajat Anu Harttio-Nohteri, Tiina Kurvinen, Merja Laaksonen, Kirsti Terho ja Eliisa Yli-Takku sekä osastonsihteeri Minna Koskimäki (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaala hygienia- ja infektiontorjuntayksikkö). 1559
6 english summary Esa Rintala MD, docent, chief physician Hospital District of Southwest Finland, Hospital Hygiene and Infection Prevention Erkki Laurikainen Anne-Mari Kaarto Marianne Routamaa Adherence to surgical hand rubbing directives in public hospitals in Southwest Finland Background The primary objective was to evaluate the adherence to surgical hand rubbing (SHR) directives among operating room personnel in public hospitals in Southwest Finland and to establish whether there are sections in these instructions that are inadequately followed. The secondary objective was to evaluate the effectiveness of feedback sessions in enhancing compliance with these directives. Methods Before-after intervention study. Systematic observations of SHR practices among operating room personnel were performed in eight surgical services in public hospitals in Southwest Finland. Feedback sessions of the results were arranged for all the surgical services. To evaluate the effectiveness of these feedback sessions a second round of observations was performed in one surgical service. Our study included all operating room personnel who were carrying out SHR before participating in sterile operations during our observation periods. Results In the first observation round, in 58% of the observed events operating room personnel did not use the three minutes recommended by WHO for SHR. In total, 76% of doctors and 34% of surgical nurses did not use the recommended time for disinfection, median times were 1.83 minutes ( minutes) and 3.42 minutes ( minutes), respectively (p<0.0001). Techniques of SHR differed greatly from instructions. No statistically significant improvement was found after the feedback sessions. Conclusions There were great shortcomings in the performance of SHR in our study population. To our knowledge, this is the first study to research adherence to SHR instructions. More observational studies are needed to determine if this is a general trend in surgical settings. 1559a
7 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö os HAVAINNOINTILOMAKE leikkausosastoille Sairaala Päiväys / 20 Osasto Aloitusaika Sali Lopetusaika Havainnoija Havainnoinnin kokonaiskesto min. tieteessä 1. Sukupuoli (ympyröi): nainen mies 2. Ammatti (ympyröi): lääkäri LK amanuenssi sh sh-op. muu kyllä ei 3. Esteitä käsihygienian toteutumiselle: 3b. Havaitut esteet (ympyröi): a. Yksi sormus b. Useampi sormus c. Rannekello d. Pitkät kynnet e.tekokynnet f. Kynsilakka g. Pitkät hihat h. Muita esteitä: esim. laastari, ihottuma, haava, asenne kyllä 4. Edeltävä pesu 4b. Oliko käytössä (ympyröi) a. kynsiharja b. steriili kynsiharja ei Käsipesun ja kuivauksen kokonaiskesto min sek. Kirurg.käsidesinf. heti pesun ja kuivauksen jälkeen kyllä ei 5. Huuhdeannostelija: Dispenso Automaatti Pumppupullo 6. Annostelu: painallukset 6a. Huuhteen annostelukerrat yhteensä: 6b. Huuhdeannokset/ painallukset yhteensä: 6c. Huuhdetta yhteensä (millilitroina huom. 1 annos = 1.5ml) 7. Desinfektiotekniikka: kyllä osittain ei 1. Käsihuuhde otettiin kuiviin käsiin 2. Kädet desinfioidaan (sormenpäät, sormien välit, kämmenselät, peukalot) 3. Huuhdetta hierotaan kyynärpäihin saakka 4. Huuhdetta hierotaan käsivarren puoliväliin saakka 5. Sormen päät desinfioidaan 6. Sormien välit desinfioidaan 7. Kämmenselät desinfioidaan 8. Peukalot desinfioidaan 9. Huuhdetta hierotaan ranteisiin saakka 10. Kädet pysyvät kosteina koko hieronnan ajan 11. Käsiä hierotaan kuiviksi saakka 12. Suojakäsineet puetaan kuiviin käsiin 8. Käsien desinfektioaika min sek. 9. Muita huomioita: 1559b
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
Lisätiedot32.VUOSIKERTA NUMERO 4/2014. pro. Suomalaista tuotekehitystä sairaalahygienian tarpeisiin
32.VUOSIKERTA NUMERO 4/2014 pro Suomalaista tuotekehitystä sairaalahygienian tarpeisiin Henkilöhygienia Pintojen puhdistus ja desinfektio Välinehuolto UUTUUS! WIPAK Clean Card Pro HYGIENIATESTI KAIKILLE
LisätiedotKäsihygienian havainnointi
Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
LisätiedotTöissä. TEKSTI KUVAT
26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.
LisätiedotPotilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja
Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden
LisätiedotKhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu
LisätiedotVÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!
KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja tartuntatautien
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotInfektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava
LisätiedotKeinoja käsihygienian tehostamiseen
Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli
LisätiedotHavainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?
Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.
Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotKirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotSAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa
LisätiedotKäsihygienia -Never ending story
Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotJopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio. 4
Uusi! Kliinisesti testattu innovaatio TENA U-test helppo ja yksinkertainen vaippaan asetettava testi virtsatieinfektioiden tunnistamiseen www.tena.fi Jopa 50%:lla hoitolaitosten asukkaista on joskus virtsatieinfektio.
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotToimenpidealueen onnistunut desinfektio. Tiina Pitkänen HUS, Jorvin sairaala
Toimenpidealueen onnistunut desinfektio Tiina Pitkänen HUS, Jorvin sairaala 19.5.2016 Projektin eteneminen Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Desinfektio-ohjeiden tarkastelu Materiaalin kokoaminen Alustavan
LisätiedotLeikkaussalikäyttäytyminen
Leikkaussalikäyttäytyminen Käyttäydy nätisti??? Miten menet? ennen saliin menoa oikea valmistautuminen Mihin menet? ovet käyvät tiuhaan? Mitä teet? keskity tehtävääsi, älä haahuile Ennen saliin menoa
LisätiedotPotilasturvallisuus 26.3.2014
Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään
LisätiedotOsastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.
Osastokierron hygieniakysymykset el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Lääkärintakki Staphylococcus aureus 5-32 % Gramnegatiivisia sauvoja
LisätiedotKäsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta
LisätiedotKäsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö
Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,
LisätiedotMitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset
Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotTurvalliset työtavat: suojainten käyttö
Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei
LisätiedotMITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1
MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 14.3.2017 SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1 TILANNE 2015: HUS:n käsihuuhdekulutus yliopistosairaaloista matalinta Takana
LisätiedotKäsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä
Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä infektiolääkärit: Maija Rummukainen Jaana Leppäaho-Lakka Mitä
LisätiedotPotilasturvallisuuden mittaaminen KYSissä Teemaseminaari 4: Kuopio tutkii ja kehittää Miten potilasturvallisuutta tulisi mitata?
Potilasturvallisuuden mittaaminen KYSissä Teemaseminaari 4: Kuopio tutkii ja kehittää Miten potilasturvallisuutta tulisi mitata? Kaisa Haatainen Potilasturvallisuuspäällikkö, KYS 7.4.2014 Kaisa Haatainen
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotKirurgisen käsidesinfektion toteutuminen leikkausosastolla
Kirurgisen käsidesinfektion toteutuminen leikkausosastolla Pitkänen, Tiina 2017 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Kirurgisen käsidesinfektion toteutuminen leikkausosastolla Pitkänen,
LisätiedotLIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010
LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN
LisätiedotOMAVALVONTASUUNNITELMA LEIKKAUSOSASTON KÄSIHYGIE- NIAN TOTEUTTAMISEN SEURAN- TAAN
OMAVALVONTASUUNNITELMA LEIKKAUSOSASTON KÄSIHYGIE- NIAN TOTEUTTAMISEN SEURAN- TAAN Laura Murtoo Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Hoitotyö Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotRisto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto. Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia?
Risto Roine Professori Itä-Suomen yliopisto Potilasturvallisuus mitä tiedetään, ja mitä pitäisi tutkia? Institute of Medicine 1999, USA To Err is Human raportti 44 000-98 000 ihmistä kuolee vuosittain
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA
INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien
LisätiedotPotilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa
Potilasturvallisuushankkeiden vaikutukset TYKS:n kirurgian klinikassa Tuija S. Ikonen, Karolina Peltomaa, Saila Kauhanen, Riikka Karineva, Timo Savunen Taustaa 2000-luvun alussa TYKS:n kirurgian klinikassa
LisätiedotEliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014
Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotHYVÄT KÄDET. WHO:n ohjeistus leikkausalueen infektioiden ehkäisyyn aiheuttaa hämmennystä käsineiden valinnassa
1 2018 HYVÄT KÄDET WHO:n ohjeistus leikkausalueen infektioiden ehkäisyyn aiheuttaa hämmennystä käsineiden valinnassa IAN MASON, FT, TYÖTERVEYSHUOLLON AMMATTILAINEN JA KIRJAILIJA Box 130 80, SE-402 52 Göteborg,
LisätiedotVinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien
Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA 18.5.2018 Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Oulu, Hotelli Scandic
LisätiedotTarkoitus, tutkimusongelmia
LIITE 1/1 kohderyhmä yms Terveydenhuoltotutkim us. Terveystieteiden maisteri Marianne Routamaa ja THT Maija Hupli. 2007 Turku. Pro gradu. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen lääkärilehti. Tutkimusaineisto
LisätiedotYhden hengen huone hyödyt ja haitat sairaalassa
Yhden hengen huone hyödyt ja haitat sairaalassa Esa Rintala Ylilääkäri, Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, Tyks 27.3.2019 Ei sidonnaisuuksia BMJ 2004 Sep 4; 329(7465): 533. Eristämistä koskevan
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotSAIRAALAHYGIENIA- JA INFEKTIONTORJUNTA
SAIRAALAHYGIENIA- JA INFEKTIONTORJUNTA Suositus hoitoon liittyvien infektioiden torjunnasta Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö päivämäärä 23.10.2012 1 (31) SUOSITUS Varsinais-Suomen versio 3.0
LisätiedotInfluenssa on jokavuotinen vitsaus, joka testaa terveydenhuollon. Henkilökunnan influenssarokotus POTILAAN SUOJAAMINEN ON VELVOITE.
EEVA RUOTSALAINEN LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, infektiosairauksien klinikka Henkilökunnan influenssarokotus on suositus POTILAAN SUOJAAMINEN
LisätiedotA Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
LisätiedotKäsihygienian toteutumisen arviointi
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVA YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI Käsihygienian toteutumisen arviointi KhYHKÄ-toimintamalli päivitetty 28.5.2014 TOIMINTAMALLIN KEHITTÄJÄT Anne Korhonen,
LisätiedotHoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi
Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen
LisätiedotKäsihygienialla ymmärretään terveydenhuollossa
Sairaalainfektiot HANNU SYRJÄLÄ Käsihuuhde mikrobien leviämisen eston kulmakivi Asianmukaisen käsihygienian merkitys terveydenhuollossa on korostunut, sillä vastustuskyvyltään heikentyneiden potilaiden
LisätiedotHAVAINNOINTITUTKIMUS PÄIVÄKIRURGI- SEN LEIKKAUSYKSIKÖN KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMISESTA
HAVAINNOINTITUTKIMUS PÄIVÄKIRURGI- SEN LEIKKAUSYKSIKÖN KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMISESTA Heini Rissanen Laura Knuuttila Opinnäytetyö Huhtikuu 201 Sairaanhoitajakoulutus 1 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN HAVAINNOINTI MIA KETONEN INTO-PÄIVÄT
KÄSIHYGIENIAN HAVAINNOINTI MIA KETONEN INTO-PÄIVÄT 7.11.2018 Tarkoittaa konkreettisesti työntekijän työskentelyn havainnointia ja työskentelyn yhteydessä tapahtuvan käsihygienian toteutumisen seuraamista
LisätiedotSanna Rautiainen & Henna Siirilä KÄSIHYGIENIAN TOTEUTTAMINEN INTRAOPERATIIVISESSA VAIHEESSA
Sanna Rautiainen & Henna Siirilä KÄSIHYGIENIAN TOTEUTTAMINEN INTRAOPERATIIVISESSA VAIHEESSA Sosiaali- ja terveysala 2018 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyö TIIVISTELMÄ Tekijä Sanna Rautiainen ja Henna
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotMiksi käyttää leikkaustiimin tarkistuslistaa
Miksi käyttää leikkaustiimin tarkistuslistaa GKS 10-vuotiskoulutuspäivät Biomedicum 23.9.2010 Karin Blomgren LT, knk-el HYKS, korvaklinikka Sidonnaisuudet Kansainvälinen koulutusmatka Synthes GSK Luennoitsija
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TYKS SALON SAIRAALAN KIRURGIAN JA SISÄTAUTIEN YKSIKÖISSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Terveysala Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Max Broman, Elise Erikäinen ja Lauri Isotalo KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TYKS SALON SAIRAALAN KIRURGIAN JA SISÄTAUTIEN YKSIKÖISSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotHYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN
HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN Kirsi Terho, hygieniahoitaja, sh, TtM VSSHP Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö 19.9.2018 Aseptiikan periaatteiden noudattaminen
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotKäsihygienian toteutuminen kirurgisella vuodeosastolla
Jukka Kumpulainen, Pipsa Lahtinen ja Ossi Martikainen Käsihygienian toteutuminen kirurgisella vuodeosastolla Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Marraskuu
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anni Liimatta Heidi Rautiainen KÄSIEN DESINFEKTION TOTEUTUMINEN HOITOTILANTEISSA KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA Havainnointitutkimus Opinnäytetyö
LisätiedotVälinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015
Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen
LisätiedotPerioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa
Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SUORISSA POTILASKONTAKTEISSA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOLLA
KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SUORISSA POTILASKONTAKTEISSA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOLLA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö
LisätiedotTARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN (THL Tartuntatautirekisteri)
VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2015 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.12.2014 TARTUNTATAUTITAPAUKSET VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KUUKAU- SITTAIN
LisätiedotKatja Kylliäinen - Emilia Laapio (toim.)- Kirsti Sandell Miia Tyrisevä-Ryösö. Laatu hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa - kokoelma tiivistelmistä
Katja Kylliäinen - Emilia Laapio (toim.)- Kirsti Sandell Miia Tyrisevä-Ryösö Laatu hoitotyössä ja hoitotyön koulutuksessa - kokoelma tiivistelmistä Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ
KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN INTRAOPERATIIVISESSA HOITOTYÖSSÄ Soili Korhonen Anna-Liisa Kulju Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012
POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotHigh-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT
High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat
LisätiedotKIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN TOIMENPITEESEEN VALMISTAUDUTTAESSA Kirjallisuuskatsaus
KIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN TOIMENPITEESEEN VALMISTAUDUTTAESSA Kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Katja Turunen Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto SAVONIA-
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN ANES- TESIA- JA HERÄÄMÖHOITOTYÖSSÄ
OPINNÄYTETYÖ ELINA KAKKO 2014 KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN ANES- TESIA- JA HERÄÄMÖHOITOTYÖSSÄ HOITOTYÖN KOULUTUSOHJELMA LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hoitotyön koulutusohjelma
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotPientoimenpiteiden aseptiikka
Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedot6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.
6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli
LisätiedotBerner Pro Telineet ja annostelijat
Berner Pro Telineet ja annostelijat SENSOMATIC-automaattiannostelija Sensomatic on tehokas käsihuuhteen ja pesunesteen annosteluun soveltuva automaattiannostelija, joka on saatavilla kahdella eri annostuksella.
LisätiedotInfektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä
Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja
LisätiedotHyvät toimintakäytännöt välinehuollossa
23. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 1.10-2.10.2015 Tampere Tuija Molkkari Koulutukseni ja työkokemukseni Apuhoitaja 1981 Sairaanhoitaja 1986 Sisätautien erikoissairaanhoitaja 1991 Viestinnän
LisätiedotKäsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011
Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian
LisätiedotKäsihuuhdekulutusluvut
Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotVarsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015
Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotKIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN
KIRURGINEN KÄSIDESINFEKTIO JA STERIILIKSI PUKEUTUMINEN Hanna-Mari Rajaniemi Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotKIRURGINEN KÄSIEN DESINFEKTIO JA STERIILIIN LEIKKAUSTAKKIIN PUKEU- TUMINEN
Minna Ekola ja Laura Frusti KIRURGINEN KÄSIEN DESINFEKTIO JA STERIILIIN LEIKKAUSTAKKIIN PUKEU- TUMINEN Opetusvideon laatiminen hoitotyön opiskelijoille Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotKÄSIHYGIENIA POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ
Paula Vähäkangas & Raimo Siivola KÄSIHYGIENIA POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄJÄNÄ Käsihygieniaosaaminen sairaalan vuodeosastolla Käsihygienia potilasturvallisuuden edistäjänä Käsihygieniaosaaminen sairaalan
LisätiedotInfektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa
Infektioiden torjunta pitkäaikaishoidossa Maija Rummukainen Infektioylilääkäri, LT Keski-Suomen shp MR 260314 Mitä on pitkäaikaishoito? laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan
LisätiedotX-road ja e-health seka valinnanvapaus- ja kapitaatiokokemukset Viron perusterveydenhuollossa. mitä voimme oppia Virosta.
X-road ja e-health seka valinnanvapaus- ja kapitaatiokokemukset Viron perusterveydenhuollossa mitä voimme oppia Virosta Madis Tiik Madis Tiik, MD, Phd 14.12.2012 Tarton Yliopisto, Lääkäri 1996 Tarton Yliopisto,
Lisätiedot