POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
|
|
- Ada Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Anni Liimatta Heidi Rautiainen KÄSIEN DESINFEKTION TOTEUTUMINEN HOITOTILANTEISSA KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA Havainnointitutkimus Opinnäytetyö Marraskuu 2008
2 OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2008 Hoitotyön koulutusohjelma Tekijät Anni Liimatta, Heidi Rautiainen Tikkarinne Joensuu p. (013) Nimeke Käsien desinfektion toteutuminen hoitotilanteissa kirurgisella vuodeosastolla Havainnointitutkimus Toimeksiantaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, infektio- ja sairaalahygieniayksikkö Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa käsien desinfektion toteutumisesta Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän kirurgiselle vuodeosastolle ja hygieniahoitajille. Tutkimuksessa havainnoitiin käsien desinfektion ja desinfektiotekniikan toteutumista hoitotilanteissa. Tutkimus oli kvantitatiivinen havainnointitutkimus, jossa havainnoitiin 116:ta hoitotilannetta. Tutkimuksessa havainnoitiin yhteensä 22:ta hoitohenkilökunnan jäsentä, joista hoitajia oli 16 ja lääkäreitä kuusi. Aineisto kerättiin strukturoidulle havainnointilomakkeelle ja analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunta desinfioi kätensä useammin huoneesta poistuttaessa kuin sinne mentäessä. Suurin osa hoitohenkilökunnasta jätti desinfioimatta kätensä ennen iv-linjan käsittelyä. Ennen haavan käsittelyä kukaan hoitohenkilökunnan jäsenistä ei desinfioinut käsiään. Käsien desinfektiotekniikassa ilmeni eniten puutteita sormenpäiden ja ranteiden desinfioinnissa. Kaikki hoitohenkilökuntaan kuuluvat ottivat käsihuuhdetta kuiviin käsiin, ja lähes kaikki ottivat käsihuuhdetta riittävän määrän. Hoitohenkilökunnalla oli vähän kelloja ja käsikoruja käytössä, ja hoitohenkilökunnan kynnet olivat lyhyet ja käsien iho ehjä. Tutkimustulosten avulla tutkimusosasto voi kehittää käsihygienian toteutumista. Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hygieniahoitajat saavat myös tietoa, mihin asioihin hoitohenkilökunnan käsihygieniakoulutuksessa ja erityisesti käsien desinfektiossa on syytä kiinnittää huomiota. Jatkossa aihetta voisi tutkia yhdistetyllä kysely- ja havainnointimenetelmällä ja vertailemalla käsihygienian toteutumista sisätautien ja kirurgian vuodeosastoilla. Kieli suomi Asiasanat käsien desinfektio, sairaalainfektio, havainnointitutkimus Sivuja 44 Liitteet 6 Liitesivumäärä 11
3 Authors Anni Liimatta, Heidi Rautiainen THESIS November 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN Joensuu FINLAND Tel Title The realization of hand disinfection in nursing situations in a surgery ward Observation study Commissioned by The Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia Abstract The purpose of this study was to provide information about the realization of hand disinfection to the surgery ward of the Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia and to hygiene nurses. In this study the realization of hand disinfection and disinfection techniques were observed in nursing situations. The current research was a quantitative study in which 116 nursing situations were observed. In this study 22 members of nursing staff were observed. Of this number, 16 were nurses and six (6) were doctors. The material was collected on a structured observation form and it was analyzed by using SPSS statistics program. According to the results, the nursing staff disinfected their hands more often after than before a patient contact. The majority of the nursing staff did not disinfect their hands before handling the iv-line. Furthermore, none of them disinfected their hands before wound care. Hand disinfection techniques were mostly lacking pertaining to the disinfection of fingertips and wrists. All members of the nursing staff used hand disinfection on dry hands and almost all used it sufficiently. Only few nurses and doctors wore watches and jewelry. They also had short nails and their hand skin was in good condition. The results of the present study can help the research department to improve the realization of hand hygiene. The hygiene nurses of the Joint Municipal Authority for Medical and Social Services in North Karelia also receive information about the issues to which the attention should be paid in hand hygiene education and particularly what should be emphasized in hand disinfection. In future this topic could be studied by combining inquiry and observation methods and by comparing the realization of hand hygiene in medical and surgery wards. Language Finnish Keywords hand disinfection, hospital infection, observation study Pages 44 Appendices 6 Pages of Appendices 11
4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO INFEKTIOT SAIRAALASSA Sairaalainfektiot ja antibiooteille resistentit sairaalabakteerit Sairaalainfektioiden yleisyys KÄSIHYGIENIA SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTAMENETELMÄNÄ Sairaalainfektioiden torjuntaan liittyvät käsitteet Käsien desinfektio Käsien desinfektiotekniikka Käsien desinfektion toteutumista haittaavia tekijöitä Sairaalainfektioiden eston merkitys TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusmenetelmä ja tutkittavat Havainnointilomakkeen laadinta ja käyttö Aineiston keruu Aineiston käsittely ja analyysi TULOKSET Käsien desinfektion perustilanteet Käsien desinfektion toteutuminen kosketusta vaativissa hoitotilanteissa Käsien desinfektio potilaskontaktien välillä Käsien desinfektio aseptisten toimenpiteiden yhteydessä Käsien desinfektio muissa tilanteissa Käsien desinfektiotekniikka POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Tutkimuksen johtopäätökset Opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyön luotettavuus Opinnäytetyön eettisyys Tutkimuksen hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet...40 LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1 Toimeksiantosopimus Liite 2 PKSSK:n käsihygieniaohjeet Liite 3 Havainnointilomake Liite 4 Tutkimuslupahakemus Liite 5 Tutkimuslupa Liite 6 Saatekirje osastolle
5 5 1 JOHDANTO Sairaalassa on monia mikrobilähteitä, joista hoitohenkilökunnan sekä siellä olevien ja asioivien ihmisten kädet voivat kontaminoitua. Jos tartuntateitä ei katkaista, infektiot leviävät helposti käsien välityksellä otollisiin kohteisiin. (Jakobsson & Ratia 2005, 600.) Sairaalainfektiot lisäävät terveydenhuollon kustannuksia, aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä ja voivat jopa tappaa potilaan (Laine & Lumio, 2005, 39 40, 44). Kaikkien potilaiden suojaamiseksi tartunnoilta on otettu käyttöön tavanomaiset varotoimet. Sairaalassa niihin kuuluu neljä keskeistä osaa: oikea käsihygienia, joka käytännössä tarkoittaa käsien desinfektiota, oikea suojainten käyttö, oikeat työskentelytavat sekä pisto- ja viiltotapaturmien välttäminen. Kosketustartunta on tärkein sairaalainfektioiden tarttumistapa, ja siksi käsihygienia ja alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttö ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin on keskeisin osa tavanomaisia varotoimia. (Syrjälä 2005, 27.) Käsien desinfektion tarkoituksena on poistaa käsistä väliaikainen mikrobifloora. Väliaikaiseen mikrobiflooraan voi kuulua useita tauteja aiheuttavia mikrobeja, esimerkiksi Staphylococcus aureus. Se voi säilyä iholla pitkiäkin aikoja tartuntakykyisenä, ja mikrobimäärä saattaa jopa lisääntyä, jos käsiä ei desinfioida. Näin hoitotyöntekijä voi levittää tartuntaa, vaikkei hän ole vähään aikaan koskettanut potilasta. (Syrjälä, Teirilä, Kujala & Ojajärvi 2005, 612.) Tässä opinnäytetyössä selvitetään Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän 1 kirurgisen vuodeosaston hoitohenkilökunnan käsien desinfektion toteutumista hoitotilanteissa. Tutkimus oli havainnointitutkimus, ja se saatiin toimeksiantona PKSSK:n hygieniahoitajilta. Tutkimus antaa tietoa hoitajien käytännön käsien desinfektiotaidoista, ja PKSSK:n hygieniahoitajat voivat hyödyntää tutkimustuloksia hoitohenkilökunnan hygieniakoulutuksessa. 1 Tässä opinnäytetyössä käytetään myöhemmin lyhennettä PKSSK puhuttaessa Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä.
6 6 Kiinnostuimme aiheesta, koska käsihygienian toteutumiseen liittyvää havainnointitutkimusta ei ole aikaisemmin toteutettu PKSSK:ssa. Aihe on myös aina ajankohtainen hoitotyössä eikä käsihygienian tärkeyttä voi koskaan korostaa liikaa. Mielestämme osaston hoitohenkilökunnalla on tärkeä rooli sairaalainfektioiden leviämisen estämisessä. Tässä opinnäytetyössä osaston hoitohenkilökunnalla tarkoitetaan sairaanhoitajia, lähi- tai perushoitajia ja lääkäreitä, joita havainnoitiin. Hoitotilanne tarkoittaa sellaista tilannetta, jossa hoitohenkilökuntaan kuuluva ihminen on fyysisessä kosketuksessa potilaaseen tai potilaan lähihoitoympäristöön (potilassänky, pöytä ja pöydällä olevat tavarat). Hoitotilanteeksi laskettiin myös pelkkä huoneessa käynti, koska kädet on desinfioitava aina huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa. Tutkimuksen luotettavuuden turvaamiseksi hoitohenkilökuntaa ei havainnointijakson aikana informoitu tutkimuksen luonteesta. Hoitajien käsihygieniaa ja siihen liittyvää käsien desinfektiota on tutkittu Suomessa enimmäkseen kyselytutkimuksilla. Tulokseksi on saatu hoitajien omia käsityksiä käsihygienian toteutumisesta. (muun muassa Silvennoinen 2002, Routamaa & Hupli 2007.) Suomessa on myös toteutettu ainakin yksi laajamittaisempi havainnointitutkimus (Nuutinen 2001). Lisäksi Geneven yliopistollisessa sairaalassa vuosina toiminut hygieniatyöryhmä teki laajan havainnointitutkimuksen, jonka mukaan käsihuuhteen käytön lisääntyminen vähensi hoitoon liittyviä infektioita (Pittet, Hugonnet, Harbarth, Mourouga, Sauvan, Touveneau, Perneger and members of the Infection Control Programme 2000). 2 INFEKTIOT SAIRAALASSA 2.1 Sairaalainfektiot ja antibiooteille resistentit sairaalabakteerit Sairaalainfektio tarkoittaa infektiota, joka on saanut alkunsa tai tullut sairaalahoidon aikana (Karhumäki, Jonsson & Saros 2005, 140). Sairaaloissa tartunnat voivat levitä kosketus-, pisara- sekä ilmatartuntana. Kosketustartunta on näistä
7 7 tärkein ja yleisin leviämistapa, koska potilaan hoito vaatii kosketusta. Bakteerit säilyvät käsissä pitkiä aikoja ja leviävät helposti seuraavaan potilaaseen hoitajan käsien välityksellä. (Vuento 2006, ) Sairaalainfektio voi olla endogeeninen eli sisäsyntyinen tai eksogeeninen eli ulkosyntyinen. Endogeeninen infektio on lähtöisin potilaan omasta mikrobifloorasta, kun eksogeeninen infektio on lähtöisin potilaan ympäristöstä. Sairaalahygieenisen toiminnan tavoitteena on estää eksogeenisten infektioiden leviäminen sairaalassa. Tähän pyritään aseptisella toiminnalla, korkeatasoisilla tukipalveluilla, kuten väline- ja ravitsemushuollolla, sekä henkilökunnan jatkuvalla koulutuksella, jossa korostetaan muun muassa käsien desinfektion tärkeyttä potilaskontakteissa. Endogeeniset sairaalainfektiot kuuluvat väistämättä nykyaikaiseen lääketieteeseen, kun yhä vanhemmille tehdään suuria toimenpiteitä. Endogeenisille sairaalainfektioille altistavat myös yhä tehokkaammat sytostaattihoidot. (Holmia, Murtonen, Myllymäki & Valtonen 2006, 154.) Terveiden henkilöiden limakalvolla ja iholla on yleisesti (25 30%:lla) Staphylococcus aureus -bakteeria. Tällaisesta Staphylococcus aureus -kantajuudesta ei aiheudu ihmiselle mitään oireita. Vaurioituneella iholla se voi aiheuttaa lieviä infektioita, mutta infektiot voivat olla myös vakavampia, kuten leikkaushaavainfektioita, keuhkokuumeita tai endokardiitteja 2. Suurin osa Staphylococcus aureus -kannoista tuottaa penisillinaasientsyymiä, joka hajottaa penisilliiniä. Tämän takia näitä infektioita on viime vuosikymmeninä hoidettu penisillinaasia kestävillä stafylokokkipenisilliineilla, joihin kuuluu muun muassa metisilliini. Staphylococcus aureuksen kehitettyä näille antibiooteille vastustuskykyisiä eli resistenttejä kantoja näiden infektioiden hoito on vaikeutunut. Metisilliinille resistenttiä Staphylococcus aureusta nimitetään MRSA:ksi, ja se on metisilliinin lisäksi vastustuskykyinen myös muille beetalaktaamiantibiooteille. MRSA-kannat voivat myös olla moniresistenttejä eli vastustuskykyisiä beetalaktaamien lisäksi monille muille antibiooteille. (Kansanterveyslaitos 2004, 742.) MRSA leviää tehokkaimmin sairaaloissa ja laitoksissa, joissa henkilökunnalla on lyhyessä ajassa paljon lyhyitä potilaskontakteja. Jos käsiä ei desinfioida niiden 2 Sydämen sisäkalvon tulehdus (Hervonen & Nienstedt 2000, 74).
8 8 välillä hyvin, MRSA leviää helposti potilaasta toiseen. (Lumio 2005.) Pelkkä käsihygienian tehostaminen ei kuitenkaan usein riitä estämään epideemisen MRSA -kannan leviämistä sairaalassa, vaan potilaita täytyy eristää ja tehdä MRSA -seulontatutkimuksia tartunnan saaneiden potilaiden tunnistamiseksi. (Kotilainen, Kolho & Lyytikäinen 2005, 591.) MRSA:n aiheuttamien infektioiden lääkehoito on varsin hankalaa. MRSA-infektioiden lisääntyessä myös vankomysiinin käyttö lisääntyy. Tämä voi johtaa muun muassa vankomysiinille resistenttien enterokokkikantojen (VRE:n) yleistymiseen. (Kansanterveyslaitos 2004, 742, 744.) VRE:n eli vankomysiinille resistentin enterokokin torjunnan lähtökohtana on infektioiden ja kantajuuden nopea toteaminen, tartuntareittien tunnistaminen ja katkaiseminen sekä glykopeptidiantibioottien käytön rajoittaminen sairaalassa. Kuten MRSA myös VRE tarttuu kosketustartuntana, ja siksi hyvä käsihygienia on tartuntojen ehkäisemiseksi tärkein yksittäinen toimenpide. (Kotilainen ym. 2005, 593.) MRSA:n lisäksi on myös monia muita jopa uhkaavampia sairaalabakteereja, erityisesti ESBL 3. Se on Coli- tai Klebsiella tyyppinen sairaalainfektion aiheuttaja, joka on hankkinut resistenssin esimerkiksi kaikkia kefalosporiineja vastaan. Suomessa on jo sellaisia Coli- ja Klebsiella kantoja, joihin on olemassa vain yksi tehoava antibioottiryhmä. Sairaalahygieniaa ja erityisesti käsihygieniaa olisikin tehostettava sairaalabakteerien lisääntymisen ja -kantojen muuttumisen takia, ei vain MRSA:n vuoksi. (Lumio 2005.) 2.2 Sairaalainfektioiden yleisyys Arvioiden mukaan Suomessa esiintyy vuosittain sairaalainfektiota. Niistä tavallisimpia ovat virtsatieinfektiot, leikkausalueen infektiot, vaikeat yleisinfektiot ja keuhkokuume. (Holmia ym. 2006, 152.) Sairaalainfektioiden takia potilaiden sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät merkittävästi. Noin :een aikuisten hoitojaksoon liittyy vuosittain vähintään yksi sairaalainfektio. Näistä noin Extended Spectrum Beta-Lactamase (Lauhio & Kolho 2005, 2373).
9 9 johtaa kuolemaan. On arvioitu, että ainakin 20 prosenttia sairaalainfektioista on ehkäistävissä. Tämän perusteella osa sairaalainfektioiden aiheuttamista kuolemista voitaisiin estää. Yli puolella sairaalainfektioon menehtyneistä potilaista ei ollut välittömästi kuolemaan johtavaa perustautia. Tämän takia sairaalainfektioiden ehkäisy on erityisen tärkeää. (Kanerva, Ollgren, Virtanen, Lyytikäinen sekä kansalliseen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimukseen osallistuneet sairaalat 2008, 1699.) Suurin riski sairaalainfektion saamiseen on kirurgisilla potilailla, mutta riski vaihtelee sairaalatyypin ja osaston mukaan. Postoperatiiviset 4 infektiot ovat 60 prosentissa tapauksista joko aiheuttamassa tai myötävaikuttamassa leikkauksen jälkeiseen kuolemaan. Traumapotilaiden kuolleisuus lisääntyy kolminkertaiseksi sairaalainfektioiden takia. Kirurgisen toimenpiteen luonne vaikuttaa infektioiden esiintymiseen ja tyyppiin. Mahalaukun ja suoliston kirurgiassa infektioita esiintyy eniten, ja tyräkirurgiassa niiden esiintyvyys on vähäisintä. (Rantala 2005, 233) Vuonna 2005 tehtiin sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus aikuisten vuodeosastoilla 30 sairaalassa. Tutkimus tehtiin päivän tai tarvittaessa muutaman päivän sisällä, ja kaikki sairaalassa sisällä olleet potilaat otettiin tutkimuspäivänä mukaan tutkimukseen. Sairaalahoidossa olleista potilaista 9 %:lla oli tutkimuspäivänä vähintään yksi sairaalainfektio. Näistä infektioista 29 % oli leikkausalueen infektioita. (Lyytikäinen, Kanerva, Agthe & Möttönen 2005, , 3122.) 4 Leikkauksenjälkeiset (Hervonen & Nienstedt 2000, 246).
10 10 3 KÄSIHYGIENIA SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUN- TAMENETELMÄNÄ 3.1 Sairaalainfektioiden torjuntaan liittyvät käsitteet Sairaalahygienia tarkoittaa terveyden- ja sairaanhoidossa tartuntojen ehkäisemiseksi ja estämiseksi tehtäviä toimia. Infektioiden torjumiseksi noudatetaan hyvää käsihygieniaa, huolehditaan hoitoympäristön ja -välineiden puhtaudesta sekä toimitaan aseptisia periaatteita noudattaen. (Karhumäki ym. 2005, 54.) Aseptiikalla tarkoitetaan työskentelytapaa, jolla pyritään suojaamaan steriiliä materiaalia tai elävää kudosta mikrobikontaminaatiolta estämällä, poistamalla tai tuhoamalla mikrobeja (Ratia, Vuento & Grönroos 2005, 139). Aseptiikkaan liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat puhdistus, desinfektio ja sterilointi. Näiden avulla varmistetaan, etteivät hoidossa käytetyt tilat ja välineet aiheuta potilaalle infektioriskejä. (Hietala & Terho 1999, 70.) Aseptinen työjärjestys tarkoittaa hoito- ja siivoustoimenpiteiden huolellista suunnittelua ja toteuttamista puhtaasta likaiseen. Aseptisen työskentelyn onnistumiseksi olisi huomioitava työjärjestys, käsihygienia, riittävän ajan varaaminen työskentelyyn, hyvä työnsuunnittelu, välineiden varaaminen valmiiksi, kiireetön ja rauhallinen työympäristö, hyvässä valaistuksessa työskenteleminen sekä potilaan opettaminen ja ohjaaminen. Aseptiikan toteutumista ohjaa aseptinen omatunto. Se on eräänlainen eettinen ohje siitä, millaista potilaan hoidon tulee olla. (Hietala & Terho 1999, 70.) Käsihygienialla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään mikrobien siirtymistä käsien välityksellä ympäristöstä potilaaseen, henkilökunnasta potilaaseen ja potilaasta toiseen. Käsihygieniaan lasketaan käsien saippuapesu, käsien desinfektio, käsien ihonhoito ja tarvittaessa suojakäsineiden käyttö. (Kassara, Paloposki, Holmia, Murtonen, Lipponen, Ketola & Hietanen 2005, 68.) Tässä tutkimuksessa keskitymme käsien desinfektioon ja sen toteutumiseen.
11 Käsien desinfektio Käsien desinfektiolla tarkoitetaan alkoholipitoisen desinfektioaineen hieromista käsiin. Tämän tarkoituksena on poistaa ja tuhota käsistä väliaikainen mikrobifloora. (Syrjälä ym. 2005, ) Käsihuuhteen teho perustuu alkoholin proteiineja tuhoavaan vaikutukseen. Se tehoaa nopeasti bakteereihin, sieniin, moniin viruksiin, mykobakteereihin 5 ja moniresisitentteihin mikrobeihin. Se ei kuitenkaan tehoa bakteerien itiöihin ja parasiittien 6 ookystiin 7. (Trampuz & Widmer 2004, 111.) Yleensä käsihuuhteen vaikuttavana aineena on 80-prosenttinen etanoli. Lisäksi käsiä suojaavaksi tekijäksi tuotteisiin on lisätty glyserolia. (Syrjälä ym. 2005, 615.) Kun käsihuuhde hierotaan käsiin oikealla tekniikalla, myös hoitavat aineet imeytyvät ihoon. Tämä estää ihoa kuivumasta. (Liite 3.) Käsien desinfektio tapahtuu alkoholin haihtuessa iholta ja teho on sitä parempi, mitä pidempään kädet ovat kosteat. (Syrjälä ym. 2005, 615.) Alkoholihuuhteen vaikutus on niin nopea, että mikrobit eivät ehdi kehittää sille resistenttiä (Trampuz & Widmer 2004, 114). Käsien desinfektio on infektioiden torjunnassa yksittäisistä toimenpiteistä tärkein. Käsien desinfektio poistaa käsistä tartuntaa aiheuttavia mikrobeja ja estää niiden siirtymisen potilaasta toiseen kosketustartuntana. (Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2005.) Lisäksi käsihuuhteen käyttö vähentää henkilökunnan käsien iho-ongelmia verrattuna vesipesuun (Laitinen, Agthe, Saunamäki, Fellman & Henriksson 2006, 54). Käsihuuhteella on noin 100 kertaa parempi teho viruksiin kuin saippuavesipesulla. Saippuavesipesuun verrattuna käsihuuhteen käyttö vie vähemmän aikaa ja sitä voidaan käyttää myös siirryttäessä paikasta toiseen. (Trampuz & Widmer 2004, 111, 113). Geneven yliopistossa vuosina tehdyssä tutkimuksessa professori Didier Pittet työryhmineen todisti käsihuuhteen käytön lisääntymisen vähentävän hoitoon liittyviä infektioita. Käsihygienia-aktiivisuuden noustessa 48 %:sta 5 Sienirihmaston tavoin kasvava ohut sauvabakteeri (Hervonen & Nienstedt 2000, 201). 6 Loinen (Hervonen & Nienstedt 2000, 230). 7 Itiöeläimen lepomuoto (Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski & Portin 2003, 508).
12 12 66 %:iin, hoitoon liittyvät infektiot vähenivät 16,9 %:sta 9,9 %:iin. Tutkimuksen aikana myös MRSA:n leviämisluvut vähenivät. (Pittet ym. 2000, 1307.) Routamaan ja Huplin (2007, 2398) tekemässä kyselytutkimuksessa 82 % hoitotyöntekijöistä kertoi desinfioivansa kätensä keskimäärin 49 kertaa työvuoron aikana. Vastaajista 98 % käytti käsihuuhdetta potilaskontaktien välillä, ja 99 % desinfioi kätensä sekä toimenpiteiden välillä että ennen aseptisia toimenpiteitä. Käsineiden riisumisen jälkeen kätensä desinfioi 89 % vastaajista. Tutkimuksen tuloksien mukaan suurin este käsien desinfektion toteutumiselle oli kiire. Toiseksi yleisin syy käsien desinfektion huonoon toteutumiseen liittyi asenteisiin ja esimerkkikäyttäytymiseen ja kolmanneksi yleisin este oli annostelijoiden puute, niiden huono sijainti, annostelijan tyhjyys tai käsihuuhteen epämiellyttävyys. (Routamaa & Hupli 2007, ) Silvennoisen (2002, 34) kyselytutkimuksen mukaan 79 % hoitotyöntekijöistä oli sitä mieltä, että käsien desinfektio riittää ennen joitakin asiakaskontakteja. Osittain tai täysin eri mieltä pelkästä käsien desinfektiosta oli 21 % vastaajista. 75 % vastaajista oli sitä mieltä, että kädet voidaan ainoastaan desinfioida joidenkin asiakaskontaktien jälkeen. Täysin tai osittain päinvastaista mieltä oli noin 25 % vastaajista. (Silvennoinen 2002, 34.) Nuutisen (2001, 7) yliopistollisen keskussairaan sisätautien, kirurgisen ja tehohoidon osastoilla toteutetun havainnointitutkimuksen mukaan hoitajien käsien desinfektio toteutui useammin hoitotilanteen jälkeen (24 %) kuin ennen sitä (12 %) Käsien desinfektiotekniikka Kädet on desinfioitava aina osastolle ja potilashuoneeseen mentäessä sekä sieltä poistuttaessa, ennen ja jälkeen jokaisen potilaskontaktin, ennen suojakäsineiden pukemista ja suojakäsineiden riisumisen jälkeen, ennen ja jälkeen aseptisia toimenpiteitä, likaisten tai käytettyjen välineiden koskettelun jälkeen, ennen ja jälkeen näytteiden käsittelyn sekä ennen ruokailua ja ruokailussa
13 13 avustamista (liite 3). Lisäksi kädet tulee desinfioida aina käsien pesun jälkeen ja kun potilaan hoidossa siirrytään likaiselta alueelta puhtaalle alueelle (Syrjälä ym. 2005, 617). Käsien desinfektiossa käsihuuhdetta otetaan kuiviin käsiin riittävä määrä eli vähintään 2 ml (kuva 1). Sitä hierotaan kaikkialle käsiin, niin kauan kunnes alkoholi on haihtunut ja kädet tuntuvat kuivilta. Tämä vie aikaa sekuntia. Desinfektiovaikutuksen saavuttamiseksi käsihuuhdetta käytettäessä oleellisia asioita ovat käsihuuhteen riittävä määrä ja huolellinen tekniikka. (von Scantz 2005, 28.) Käsien desinfektion vaiheita ovat käsihuuhteen ottaminen kuiviin käsiin (kuva 1), sen hierominen sormenpäihin (kuva 2), sormenväleihin, kämmeniin ja kämmenselkiin sekä ulkosyrjiin (kuva 3), peukaloihin (kuva 4), sekä ranteisiin. Kädet hierotaan kuivaksi asti (kuva 5). (liite 3.) Käsihuuhdetta ei saa pyyhkiä paperilla eikä sitä saa pyyhkiä kyynärvarsiin tai vaatteisiin (Syrjälä ym. 2005, 616). Kuva 1. Käsihuuhdetta otetaan kuiviin käsiin riittävä määrä. Kuva 2. Desinfioidaan sormenpäät.
14 14 Kuva 3. Hierotaan käsihuuhdetta kaikkialle käsiin ja huomioidaan myös sormenvälit. Kuva 4. Desinfioidaan peukalot. Kuva 5. Desinfioidaan ranteet ja hierotaan kädet kuivaksi. Kuvat: Anni Liimatta Kinnarin ja Kujalan (2001, 16) tekemässä havainnointitutkimuksessa 21 %:ssa tapauksista käsihuuhdetta otettiin käsiin tarpeeksi paljon (2 painallusta). Käsihuuhteella hierottiin kämmenselät lähes aina (97 %:ssa tapauksista) ja 80 %:ssa tapauksista hierottiin peukalot. Sormien välit hierottiin lomittain 77 %:ssa tapauksista, ja 41 % havainnoiduista hieroi käsihuuhdetta myös ranteisiin. Sormenpäät hierottiin käsihuuhteella sormet koukistettuina 21 %:ssa tapauksista, ja 13 % havainnoiduista hieroi käsihuuhdetta sormenpäihin. Vain 15 %:ssa tapauksista käsihuuhde vaikutti tarpeeksi pitkän ajan (yli 20 sekuntia). (Kinnari & Kujala 2001, 16.)
15 Käsien desinfektion toteutumista haittaavia tekijöitä Suurin osa käsien mikrobeista on kynsien alla ja sormenpäissä. Kynsien kunnosta huolehtiminen onkin tärkeä osa käsihygieniaa. Teko- tai rakennekynsien käyttö on kiellettyä, kun tehdään potilastyötä, koska niiden alle kerääntyy helposti likaa ja kosteutta ja näin ne ovat otollinen kasvualusta bakteereille. Lisäksi ne estävät tehokkaan käsien desinfektion. (Syrjälä ym. 2005, 620.) Sormusten alla on muuta sormien ihoa enemmän mikrobeja. Työntekijöiden käsi-ihottumat aiheutuvat usein sormusten alle jääneen kosteuden ja pesuainejäämien vuoksi. Mikrobimäärä suurenee, mitä enemmän sormuksia on sormessa. Sormuksien käyttö potilastyössä ei ole sallittua, koska ne estävät käsihygienian toteutumisen; käsihuuhde ei pysty vaikuttamaan sormusten alle. Myös käsikorut ja rannerenkaat haittaavat hyvän käsihygienian toteutumista, ja siksi niitäkään ei pitäisi käyttää terveydenhuoltotyössä. (Syrjälä ym. 2005, 621.) Nuutisen (2001, 7) havainnointitutkimuksessa teho-osastolla työskentelevistä hoitajista yksikään ei käyttänyt kelloja eikä koruja. Vastaavasti kirurgisella vuodeosastolla yksi sairaanhoitaja käytti kelloa tai koruja, ja sisätautien vuodeosastolla niitä käytti kaksi sairaanhoitajaa ja yksi perushoitaja. Routamaan ja Huplin (2007, 2398) kyselytutkimuksessa suurin osa (95 %) vastaajista ilmoitti, etteivät he käytä sormuksia töissä, ja rakennekynsiä ei ollut yhdelläkään. Kynsilakkaa käytti 5 % vastaajista. Lähtökohtana käsihygienialle on käsien hyvä kunto. Jos kädet ovat ihottumaiset tai käsissä on haavoja, ne vaarantavat käsihygienian perustan. Sairaalainfektioiden leviämistä estettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti henkilökunnan ja potilaiden käsiin, koska ne ovat tärkeimpiä mikrobien levittäjiä. (Hänninen & Huovinen 1994, ) Ihon tulehtuminen on merkki siitä, että ihoon kohdistuva ärsytys on ihon kestokykyä suurempi. Tällaisen ärsytyskäsi-ihottuman tärkein syy on ihon puhdistus. Krooninen ärsytysihottuma syntyy pienten ärsytystapahtumien summana. Siihen vaikuttaa käsien pesun tiheys ja kesto. Kädet on syytä pestä saippualla vain kun ne ovat näkyvästi likaiset. Muuten käytetään käsihuuhdetta, joka ei
16 16 ärsytä ihoa. (Syrjälä & Lahti 2005, 106.) Tärkeää on kuitenkin muistaa, että käsihuuhdetta käytetään vain kuiviin käsiin, sillä märkiin käsiin annosteltaessa huuhde voi aiheuttaa ihoärsytystä (Trampuz & Widmer 2004, 113). Tarpeetonta suojakäsineiden käyttöä tulee välttää, koska se voi altistaa ärsytysihottumalle. Jos työntekijällä on infektio tai ihottumaa, töitä ei saisi tehdä suojakäsineitä käyttäen, vaan hänen olisi otettava yhteyttä työterveyshuoltoon. Suojakäsineet ovat myös potilas- ja työvaihekohtaiset. Kertakäyttöisiä suojakäsineitä ei saa pestä, desinfioida eikä käyttää uudelleen. Desinfioinnin myötä käsineiden pintamateriaali muuttuu pehmeämmäksi, ja mikrobit pystyvät tarttumaan niihin helpommin. (Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, liite 3.) Käsineiden käyttö hoitotilanteiden yhteydessä tähtää potilaiden suojaamiseen käsien välityksellä tapahtuvilta tartunnoilta. Se ei kuitenkaan poista tarvetta käsien desinfektioon, koska toimenpiteen aikana käsineet voivat rikkoutua tai kädet voivat kontaminoitua käsineitä riisuttaessa. (Ojajärvi 2000, 98.) 3.3 Sairaalainfektioiden eston merkitys Sairaalainfektio on hoidon aiheuttama komplikaatio, jonka vuoksi sairastavuus ja kuolleisuus lisääntyvät. Sairaalainfektiot myös lisäävät hoidon kustannuksia. Niiden vuoksi mikrobilääkkeiden käyttö ja diagnostisten tutkimusten tarve lisääntyy, ja hoitojaksot pidentyvät. Infektiot myös aiheuttavat uusia hoitojaksoja, ja samalla hoitohenkilöstön tarve kasvaa. Yksi hoidon laadun mittareista onkin juuri sairaalainfektioiden esiintyvyys. Osa sairaalainfektioista voidaan ehkäistä panostamalla seuranta- ja torjuntamenetelmiin. (Lyytikäinen ym. 2005, 3119.) Sairaalainfektioita estämällä voidaan vähentää potilaalle koituvia haittoja (Lehtonen 2000, 168). Potilaan infektioalttiuteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset riskitekijät. Potilashoidosta on tullut entistä toimenpidekeskeisempää ja siinä käytetään infektioportteja, jotka ohittavat elimistön puolustusjärjestelmän. Myös mikrobilääkehoitoja on nykyään enemmän, ja infektioita aiheuttavien mikrobien kirjo on
17 17 muuttunut. (von Schantz 2007, 210.) Vuonna 2005 tehdyn kansallisen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimuksen sekä hoitoilmoitus-, väestö- ja kuolemansyyrekisterin avulla tehdyn tutkimuksen perusteella hoitojaksot pitenivät sairaalainfektion takia keskimäärin 15 päivällä. Sairaalainfektiot lisäävät hoidon kustannuksia arviolta miljoonaa euroa vuodessa. (Kanerva ym. 2008, ) Terveydenhuollon ammattihenkilöistä säädetyssä laissa (L559/1994) ammattitoiminnan päämääräksi on määritelty muun muassa terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä sairauksien ehkäiseminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on toimittava parhaan olemassa olevan tiedon mukaisesti. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994.) Jos käsihygieniaa ei toteuteta tarpeeksi hyvin, se voidaan katsoa laiminlyönniksi, josta voi aiheutua potilaalle komplikaatioita infektioiden muodossa. Edelleen monet uskomukset ja väärinymmärrykset rasittavat käsihygienian tärkeyden ymmärtämistä. (Routamaa & Hupli 2007, 2400.) Kaikkien hoitotyöntekijöiden olisi ymmärrettävä, että käsihygienia on tärkein potilasturvallisuutta edistävä tekijä, johon yksittäinen työntekijä voi vaikuttaa (Lumio 1996, 845). Nykyään potilaat ja muut asiakkaat ovat entistä paremmin selvillä käsihygienian tämänhetkisistä tavoitteista ja siitä, mitä seurauksia käsien desinfektion laiminlyönnillä voi olla. Sen takia käsihygienian toteutumisella on suuri merkitys yksittäisen työntekijän, osaston, kyseisen toimenpiteen, laitoksen ja jopa koko terveydenhuollon imagolle. (Kujala 2004, 117.) Myös laki potilaan asemasta ja oikeuksista (L785/1992) velvoittaa antamaan potilaalle laadultaan hyvää hoitoa (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992).
18 18 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGEL- MAT Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa käsien desinfektion toteutumisesta kirurgisella vuodeosastolla. Havainnoimalla pyrimme kartoittamaan hoitohenkilökunnan käytännön taitoja käsidesinfektiossa sekä kartoittamaan myös siinä mahdollisesti ilmeneviä puutteita. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan hygieniakoulutuksessa. Opinnäytetyön tutkimusongelmat olivat: 1. Missä hoitotilanteen vaiheissa osaston hoitohenkilökunta käyttää käsihuuhdetta? 2. Mitä puutteita ilmenee osaston hoitohenkilökunnan käsien desinfektiotekniikassa? 5 AINEISTO JA MENETELMÄT 5.1 Tutkimusmenetelmä ja tutkittavat Tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttaa se, millaista tietoa etsitään ja keneltä tai mistä tietoa halutaan saada (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2006, 173). Tämä tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen havainnointitutkimus, jossa seurasimme tutkittavien toimimista toimintaympäristössään eli osaston potilashuoneissa. Kvantitatiiviseen tutkimukseen tarvittavat tiedot voidaan hankkia tilastoista, rekistereistä, tietokannoista tai ne voidaan kerätä itse. Tiedonkeruumenetelmän valintaan vaikuttavia asioita ovat tutkittavan asian luonne, tutkimuksen tavoite,
19 19 aikataulu ja budjetti. (Heikkilä 1998, 17.) Kvantitatiivisen tutkimuksen avulla saadaan selvitettyä lukumääriä ja prosenttiosuuksia sekä asioiden välisiä riippuvuuksia tai tutkittavassa ilmiössä tapahtuneita muutoksia. Tätä varten otoksen on oltava tarpeeksi suuri ja edustava, ja aineiston keruuseen käytetään yleensä strukturoituja tutkimuslomakkeita. Asiat kuvataan numeeristen suureiden avulla, ja usein olemassa oleva tilanne pystytään kartoittamaan mutta asioiden syitä ei pystytä tarpeeksi selvittämään. Usein kvantitatiivista tutkimusta arvostellaan sen pinnallisuudesta, koska tutkijalla ei ole mahdollisuutta päästä riittävän syvälle tutkittavien maailmaan. (Heikkilä 1998, ) Tieteellinen havainnointi eli observointi tarkoittaa systemaattista tietojen kokoamista ja toimintaa, joka on suuntautunut tieteelliseen työskentelyyn. Havaintojen tekemisen on oltava systemaattisesti suunniteltua ja keräämisen järjestelmällistä. (Anttila 1996, 218.) Käsitteenä havainnointi voidaan jakaa systemaattiseen ja osallistuvaan havainnoitiin (Hirsjärvi ym. 2006, ). Tässä tutkimuksessa käytetään systemaattista havainnointia. Olennaista sille on, että havainnointi toteutetaan tarkasti rajatussa tilassa, ja tutkija ei osallistu tutkittavaan toimintaan (Hirsjärvi ym. 2006, ). Sekä systemaattisen että osallistuvan havainnoinnin voi toteuttaa strukturoituna tai strukturoimattomana. Toteutimme tutkimuksen strukturoituna havainnointina, koska halusimme saada tietoa vain tietyistä ennalta rajatuista asioista. Sitä varten tutkijan on määriteltävä tutkimusongelma ennen varsinaista havainnointia ja laadittava jaotteluita, jotka riippuvat tutkimusongelmasta. (Anttila 1996, ) Strukturoitua havainnointia varten on suunniteltava ja määriteltävä tarkasti, mitä ominaisuuksia halutaan tutkia ja mitkä ovat ne havaintoyksiköt, jotka näitä ominaisuuksia ilmaisevat. On myös päätettävä, milloin havainnoidaan ja kuinka kauan kerrallaan. (Krause & Kiikkala 1996, 105.) Tätä tutkimusta varten kehitimme strukturoidun havainnointilomakkeen (liite 3). Menetelmänä havainnointi on työläs, ja tämän takia kysely- ja haastattelumenetelmät ovat osittain syrjäyttäneet sen. Kuitenkin sen avulla on mahdollista saada välitöntä ja suoraa tietoa yksilöiden tai yhteisön toiminnasta. Havainnointimenetelmän suurimpana haittana pidetään sitä, että havainnoija saattaa häiritä havainnoitavaa tilannetta ja ehkä jopa muuttaa sen kulkua. (Hirsjärvi ym. 2006,
20 ) Mielestämme havainnointi oli paras tapa tiedonkeruuseen tässä tutkimuksessa, koska halusimme tietää, kuinka ihmiset todella toimivat käytännössä. Havainnoijan läsnäolon aiheuttamaa käyttäytymisen muutosta pyrimme vähentämään sillä, ettemme kertoneet tarkasti, mitä asiaa havainnoimme. Havainnointia pidetään usein luotettavana menetelmänä ja sen avulla voidaan saada syvällisempää tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Sen avulla saadaan myös sellaista tietoa, jota ei muuten olisi mahdollista saada. Tutkimusaineistossa ei myöskään esiinny katoa, koska havainnointitilanteessa ovat mukana kaikki tutkimukseen valitut. (Krause & Kiikkala 1996, 107.) Tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki kyseisen osaston hoitohenkilökuntaan kuuluvat. Otokseen kuuluivat kaikki ne hoitohenkilökunnan jäsenet, jotka olivat työvuorossa havainnointipäivinä. Havainnoitaviin ammattiryhmiin kuuluivat sairaanhoitajat, perus- tai lähihoitajat ja lääkärit. Laitosapulaiset rajasimme tutkimuksen ulkopuolelle, koska heillä ei ole terveydenhuoltoalan koulutusta. 5.2 Havainnointilomakkeen laadinta ja käyttö Tutkimuksessa havainnoinnin apuvälineenä käytettiin strukturoitua havainnointilomaketta. Havainnointilomakkeen kehitimme syksyllä Lomakkeen luomisessa käytimme apuna australialaisten Brownin, Burrelin, Edmontsin, Martinin, O`Keeffen, Johnsonin ja Graysonin (2005) kehittämää havainnointilomaketta. Saimme luvan lomakkeen käyttöön sähköpostitse. Lomakkeessa vasemmalla oleva Polku -sarake kuvaa potilashuonetta, johon merkitään tutkittava ja sen toiminnot. Viereiseen Huomiot -sarakkeeseen merkitään huomioitavat asiat, kuten tarkennukset merkintöihin. Numeroidut sarakkeet kuvaavat käsihuuhteen käyttöä plus- ja miinus -merkeillä riippuen siitä miten käsien desinfektio onnistuu. Kullekin numerolle on annettu merkitys. Merkitykset löytyvät taulukosta 2 sivulla 22. Toimintoja ja havaintoja merkitään lyhenteillä, jotka löytyvät taulukosta 3 sivulla 22. Havainnointilomaketta käytetään yhtä hoitohenkilökunnan jäsentä havainnoidessa niin kauan, kunnes hän poistuu huo-
21 21 neesta kokonaan. Jos yksi lomake ei riitä, havainnointia jatketaan toiselle lomakkeelle ja lomakkeet nidotaan yhteen. Taulukossa 1 hoitaja (HO) tulee potilashuoneeseen. Kysymysmerkki (?) kuvaa sitä, ettei hoitajan käsien desinfektiosta ole tietoa. PK kuvaa potilaskontaktia, esimerkiksi verenpaineen mittausta. Tämän jälkeen hoitaja desinfioi kätensä (KD). Hoitaja ottaa käsihuuhdetta kuiviin käsiin riittävän määrän ja hieroo käsihuuhteen kaikkialle käsiin, lukuun ottamatta sormenpäitä ja ranteita. Hoitaja myös hieroo kätensä kuivaksi. Seuraavaksi hän siirtyy seuraavan potilaan luokse ja tekee hänelle invasiivisen toimenpiteen (IV). Tämän jälkeen hän pesee kätensä (KP) ja poistuu huoneesta desinfioimatta käsiään (X). Taulukko 1. Havainnointilomakkeen malli Polku HO? Huomiot PK KD ```````````` IV sama HO siirtyy toisen potilaan luokse X KP HO poistuu huoneesta
22 22 Taulukko 2. Numeroitujen sarakkeiden merkitykset 1. Ottaa käsihuuhdetta kuiviin käsiin 2. Ottaa käsihuuhdetta riittävän määrän 3. Desinfioi sormenpäät 4. Hieroo käsihuudetta kaikkialle käsiin 5. Desinfioi ranteet 6. Hieroo kädet kuiviksi Taulukko 3. Havainnoinnissa käytettävät lyhenteet HAVAINNOINTILOMAKKEEN LYHENTEET? Ei tietoa käsien desinfektiosta, esim. huoneeseen tullessa HO Hoitaja LÄ Lääkäri PK Potilaskontakti, esim. verenpaineen/kuumeenmittaus, asennon vaihto, hygieniassa avustaminen X Toteutumaton käsien desinfektio KD Käsien desinfektio IV IV-lääkitys, iv-nesteytys, kanylointi PI Pistos, esim. im- tai sc -lääkitys, verensokerin mittaus HH Hengitysteiden hoito esim. limaimu, trakeostomian hoito, suunhoito KP Käsien pesu vedellä KK Kertakäyttökäsineet käteen KKP Kertakäyttökäsineet pois ET Potilaan eritystoimintaan liittyvät toimenpiteet, esim. vaipanvaihto, katetrointi, virtsapussin tyhjentäminen KT Potilaan katetrien käsittely, esim. virtsakatetri, dreenit HA Haavan hoitoon liittyvät toimenpiteet esim. sidosten vaihto TK Tavaroiden koskettelu PE Petaus Käynti huoneessa, ei kosketusta
23 23 Ennen tutkimuksen varsinaista suorittamista lomake testattiin koulussa hoitotyön tunnilla. Testauksessa ilmeni joitakin käytännön ongelmia, joita täytyi pohtia ennen varsinaisen tutkimuksen suorittamista. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui se, että havainnoitavan toimintaa ei voitu aina nähdä tarkasti. Kun menimme osastolle tekemään tutkimusta, testasimme vielä havainnointilomaketta oikean havainnointiajankohdan löytämiseksi. Tässä testauksessa olevat lomakkeet otettiin mukaan tutkimuksen analysointiin. Paras aika tutkimuksen suorittamiselle oli aamuvuoron aikana kello 8 11 ja iltavuorossa kello Aineiston keruu Keräsimme tutkimusaineiston havainnoimalla hoitohenkilökunnan toimintaa potilashuoneissa yhteensä 116 hoitotilanteessa. Havainnointi kesti 24 tuntia ja se toteutettiin kolmen viikon aikana vuoden 2008 kevättalvella. Havainnointipäiviä kertyi yhteensä kahdeksan. Havainnoimme sekä aamu- että iltavuoroissa, koska kyseisissä vuoroissa oli eniten hoitotilanteita. Aamuvuorossa havainnoimme yhteensä 15 tuntia ja iltavuorossa 9 tuntia. Aamuvuorossa havainnoimme enemmän, koska toiminta osastolla oli tällöin vilkkaampaa. Havainnointi tapahtui osaston eri hoitotiimeissä 1 5 hengen potilashuoneissa. Useamman hengen potilashuoneissa voitiin tutkia käsihuuhteen käyttöä myös hoitotilanteiden välillä. Aineiston keräsimme havainnoimalla yhdessä. Pyrimme havainnoimaan mahdollisimman montaa hoitohenkilökunnan jäsentä eli valitsimme sellaisen hoitotiimin, jonka hoitohenkilökunnan jäseniä emme olleet vielä havainnoineet. Ennen havainnoinnin aloittamista kävimme informoimassa potilaita ja kysyimme heiltä myös suullisesti luvan havainnointiin. Potilaille kerrottiin, että olemme havainnoimassa hoitajien toimintaa, emme potilaita. Lisäksi selvitettiin, ettemme ole osaston hoitohenkilökuntaa ja apua tarvitessaan heidän on pyydettävä osaston hoitohenkilökuntaa avuksi. Näin menettelimme siksi, koska olimme pukeutuneina hoitajan työasuihin. Ensimmäisenä havainnointipäivänä istuimme valmiina potilashuoneessa odottamassa, kuten olimme aluksi suunnitelleet. Saimme kuitenkin kerättyä tiedot
24 24 vain kolmesta hoitotilanteesta, joten päätimme vaihtaa havainnointistrategiaa. Seuraavilla havainnointikerroilla kuljimme hoitohenkilökunnan jäsenten mukana hoitokiertojen edetessä. Lähdimme aina sen hoitohenkilökunnan jäsenen mukaan, joka ensimmäisenä meni potilashuoneeseen. Potilashuoneessa sijoituimme paikkaan, josta näki hyvin koko huoneen. Jos hoitohenkilökunnan jäseniä meni huoneeseen samaan aikaan useampia, havainnoimme ensimmäisenä huoneeseen mennyttä hoitohenkilökunnan jäsentä. 5.4 Aineiston käsittely ja analyysi Valmiiksi numeroiduista havainnointilomakkeista tarkistettiin, että ne ovat soveltuvia tutkimusaineistoksi. Lomakkeiden jaotteluista muodostettiin muuttujia ja aineisto muutettiin numeeriseen muotoon. (Hirsjärvi ym. 2006, ) Aineiston tiedot syötettiin yksitellen SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) 15.0 for Windows -ohjelmaan. Näin muodostettiin ensin havaintomatriisi. Havaintomatriiseja tehtiin kaksi, koska käsien desinfektion toteutumista ja käsien desinfektiotekniikkaa ei voitu tutkia samasta havaintomatriisista. Havainnointilomakkeen Muuta -kohdan havainnot käsiteltiin yksitellen. Käsien desinfektion toteutumisen kohdalla analysoitiin jokainen tilanne erikseen, koska hoitotilanteet ovat kaikki yksilöllisiä ja ennen hoitotilannetta tapahtunut toiminta on yhteydessä hoitotilanteeseen. Voitiin kuitenkin määritellä toimintamallit, milloin kädet pitäisi desinfioida. Toimintamallit pohjautuivat PKSSK:n käsihygieniaohjeeseen (Liite 2). Toimintamalleja mietittiin yhdessä hygieniahoitajien kanssa. Potilaskontaktin katsottiin loppuneen, jos hoitotyöntekijä siirtyi potilaan luota toisen potilaan lähihoitoympäristöön, poistui huoneesta tai haki potilashuoneen kaapista tarvikkeita. Tällöin hoitohenkilökunnan jäsenen olisi desinfioitava kätensä ennen seuraavaa potilaskontaktia, vaikka kyseessä olisikin sama potilas, jota tämä oli aiemmin hoitanut. Iv-linjan käsittelyksi katsottiin kaikki tilanteet, joissa hoitohenkilökunnan jäsen oli kosketuksissa joko pistopaikan ympäristöön, iv -letkustoon, rullasulkijaan tai infuusioliuospussiin. Kädet on desinfioitava kyseisiä kohteita liikuteltaessa, kos-
25 25 ka esimerkiksi kanyloidessa hoitohenkilökunnan jäsen voi joutua välillä koskettamaan rullasulkijaa ja iv-letkua desinfioiduin käsin. Tällöin taataan se, että kesken kanyloinnin kädet kestäisivät mahdollisimman puhtaina. Ennen eritystoimintaa liittyvää toimenpidettä kädet on desinfioitava, koska tällöin täytyy pukea kertakäyttökäsineet. Myös ennen katetrien käsittelyä on desinfioitava kädet, koska katetri on infektioportti potilaan elimistöön. Tuloksia päädyttiin kuvaamaan vain frekvenssi- ja prosenttijakaumina, koska eri hoitotilanteissa saattoi olla sama hoitaja ja näin ollen hoitotilanteet eivät olleet toisistaan riippumattomia. Näitä jakaumia havainnollistetaan tekstissä taulukkoina 4 9. Aineistosta vertailtiin keskenään lääkärien ja hoitajien käsien desinfektion toteutumista vain huoneeseen menon ja poistumisen suhteen sekä ennen ja jälkeen potilaskontaktin, koska ainoastaan näissä tilanteissa molemmilla ammattiryhmillä oli hoitotilanteita. Käsien desinfektiotekniikan kohdalla riittäväksi määräksi katsottiin yksi painallus seinässä kiinni olevasta käsihuuhdeannostelijasta. Pöydillä olleista pumppupulloista täytyi ottaa kaksi painallusta, jotta käsihuuhdetta tuli riittävä määrä. Tämä mitattiin tutkimusta varten mittalasilla. 6 TULOKSET 6.1 Käsien desinfektion perustilanteet Havainnointilomakkeita kertyi yhteensä 61 kappaletta, joissa yksittäisen potilaan hoitotilanteita oli 116 (=N) kappaletta. Eri havaintoyksikköjä oli yhteensä 22, joista hoitajia oli 16 (73 %) ja lääkäreitä 6 (27 %). Havainnoitujen hoitajien osuus oli 57 % koko osaston hoitajamäärästä. Havainnointilomakkeita kertyi aamuvuorossa 48 (79 %) ja iltavuorossa 13 (21 %). Tilanteista 72 % (f=44) kohdistui hoitajiin ja 28 % (f=17) lääkäreihin. Havainnoidut tilanteet jakautuivat hoitotoimenpiteisiin, jotka eritellään seuraavissa taulukoissa 4 9.
26 26 Hoitajiin kohdistuvissa havainnointitilanteissa (n=68) kädet desinfioitiin useammin huoneesta poistuttaessa (44 %, f= 30) kuin sinne mennessä (12 %, f=8). On kuitenkin otettava huomioon, että 22 %:ssa tilanteista ei hoitajan mennessä huoneeseen ollut tietoa, oliko hoitaja desinfioinut kätensä vai ei. Havainnointijakson aikana vain yksi lääkäri (6 %) desinfioi kätensä huoneeseen mennessä. Huoneesta poistuttaessa kädet desinfioi 19 % (f=3) lääkäreistä. (Taulukko 4.) Tarkasteltaessa kaikkien havainnoitujen henkilöiden toimintaa (n=84), hoitohenkilökunnan jäsenten käsien desinfektio toteutui useimmin huoneesta poistuttaessa (39 %, f=33) kuin sinne mentäessä (11 %, f=9). Tilanteita, joissa käsien desinfektiosta ei tiedetty ennen huoneeseen tuloa, oli 19 % (f=16). (Taulukko 4.) Taulukko 4. Käsien desinfektion toteutuminen huoneeseen mentäessä ja sieltä poistuttaessa Käsien desinfektio Kyllä Ei Ei tietoa f % f % f % Hoitajat (n =68) Huoneeseen mennessä Huoneesta poistuttaessa Lääkärit (n=16) Huoneeseen mennessä Huoneesta poistuttaessa Yhteensä (n=84) Huoneeseen mennessä Huoneesta poistuttaessa
27 Käsien desinfektion toteutuminen kosketusta vaativissa hoitotilanteissa Käsien desinfektio potilaskontaktien välillä Potilaskontaktia vaativissa havainnointitilanteissa (n=33) hoitajat desinfioivat käsiään useammin potilaskontaktin jälkeen (42 %, f= 14) kuin ennen sitä (27 %, f=9). Desinfektiosta ei ollut tietoa 12 %:ssa (f=4) tilanteista ennen potilaskontaktia. Lääkäreihin kohdistuvissa havainnointitilanteissa (n=17) ei ilmennyt eroa käsien desinfioinnissa ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Kummassakin tapauksessa kädet desinfioi 18 % (f=3) lääkäreistä. (Taulukko 5.) Ennen potilaskontaktia kädet desinfioi vajaa neljännes, 24 % (f=12), kaikista hoitohenkilökunnan jäsenistä ja jätti desinfioimatta yli puolet, 66 % (f=33). Tilanteista 10 % (f=5) oli sellaisia, joissa käsien desinfektiosta ei ollut tietoa. Potilaskontaktin jälkeen kädet desinfioi 34 % hoitotyöntekijöistä (f=17). Potilaskontakteja oli yhteensä 50. (Taulukko 5.) Taulukko 5. Käsien desinfektion toteutuminen ennen ja jälkeen potilaskontaktin Käsien desinfektio Kyllä Ei Ei tietoa f % f % f % Hoitajat (n=33) Ennen potilaskontaktia Jälkeen potilaskontaktin Lääkärit (n=17) Ennen potilaskontaktia Jälkeen potilaskontaktin Yhteensä (n=50) Ennen potilaskontaktia Potilaskontaktin jälkeen
28 Käsien desinfektio aseptisten toimenpiteiden yhteydessä Käsien desinfektio oli myös aseptisten toimenpiteiden yhteydessä yleisempää hoitotilanteen jälkeen kuin ennen sitä. Invasiivisen toimenpiteen jälkeen 47 % (f=15) hoitajista desinfioi kätensä, mutta ennen toimenpidettä vain 28 % (f=9) Vielä harvemmin käsien desinfektio toteutui ennen injektion antamista, sillä vain yksi (11 %) havainnoiduista desinfioi kätensä. Injektion annon jälkeen kädet desinfioi 44 % hoitajista (f=4). Havainnointijakson aikana injektioita annettiin määrällisesti kuitenkin vain 9 kertaa. Myös haavan käsittelykertoja oli vähän, vain kuusi kappaletta. Ennen haavan käsittelyä käsiä ei desinfioinut yksikään (f=6, 100 %). Haavan käsittelyn jälkeenkin vain kaksi hoitajaa (33 %) desinfioi kätensä siirtyessään toisiin hoitotoimenpiteeseen. (Taulukko 6.) Taulukko 6. Käsien desinfektion toteutuminen aseptisissa toimenpiteissä Käsien desinfektio Kyllä Ei Ei tietoa f % f % f % Ennen IV-linjan käsittelyä (n=32) IV-linjan käsittelyn jälkeen (n=32) Ennen injektiota (n=9) Injektion jälkeen (n=9) Ennen haavan käsittelyä (n=6) Haavan käsittelyn jälkeen (n=6) Käsien desinfektio muissa tilanteissa Kertakäyttökäsineisiin liittyvissä tilanteissa (n= 26) hoitotyöntekijät desinfioivat käsiään useammin kertakäyttökäsineiden riisumisen jälkeen (46 %, f= 12) kuin ennen sitä (27 %, f=7). Tilanteita, joissa desinfektiosta ei ollut tietoa (esimerkiksi WC:ssä tapahtuvan toiminnan takia), oli 15 % (f=4). (Taulukko 7.)
29 29 Taulukko 7. Käsien desinfektion toteutuminen kertakäyttökäsineiden käytön yhteydessä Käsien desinfektio (n=26) Kyllä Ei Ei tietoa f % f % f % Ennen kertakäyttökäsineiden pukemista Kertakäyttökäsineiden riisumisen jälkeen Ennen eritystoimintaan liittyvää toimenpidettä tai katetrien käsittelyä (n=20) viidennes havainnoiduista (f=4, 20 %) desinfioi kätensä. Eritystoimintaan liittyvien toimenpiteiden tai katetrien käsittelyn jälkeen kädet desinfioi 45 % hoitotyöntekijöistä (f=9.) Käsienpesutilanteita oli havainnointijakson aikana yhteensä seitsemän, joista 57 %:ssa kädet desinfioitiin käsien pesun jälkeen. (Taulukko 8.) Taulukko 8. Käsien desinfektion toteutuminen eritystoimintaan liittyvän toimenpiteen ja katetrien käsittelyn yhteydessä sekä käsien pesun jälkeen Käsien desinfektio (n=20) Kyllä Ei Ennen eritystoimintaan liittyvää toimenpidettä tai katetrien käsittelyä (n=20) Ei tietoa f % f % f % Eritystoimintaan liittyvän toimenpiteen tai katetrien käsittelyn jälkeen (n=20) Käsien pesun jälkeen (n=7) Käsien desinfektiotekniikka Kädet desinfioitiin yhteensä 73 kertaa (=n) havainnointijakson aikana. Käsihuuhdetta käytettiin aina (100 %, f=73) kuiviin käsiin ja riittävän määrän huuhdetta otti suurin osa (92 %, f=67). Yli puolet, 59 %, (f=43), jätti desinfioimatta sormenpäät. Kaikkialle käsiin käsihuuhteen jätti hieromatta vajaa puolet, 40 % (f=29), havainnoiduista. Ranteet jätti desinfioimatta yli puolet, 56 % (f=41), hoitohenkilökunnasta. Yli puolet (55 %, f=40) hieroi kädet kuivaksi asti. Tuloksissa
30 30 on kuitenkin otettava huomioon, että kaikissa tilanteissa desinfektiotekniikan toteutumista ei voitu nähdä kokonaan. (Taulukko 9.) Taulukko 9. Käsien desinfektiotekniikan toteutuminen Käsien desinfektio (n=73) Kyllä Ei Ei tietoa f % f % f % Ottaa käsihuuhdetta kuiviin käsiin Ottaa käsihuuhdetta riittävän määrän Desinfioi sormenpäät Hieroo käsihuuhteen kaikkialle käsiin Desinfioi ranteet Hieroo kädet kuivaksi Hoitohenkilökunnalla oli melko vähän kelloja tai käsikoruja käytössä, ja hoitotyöntekijöiden kynnet olivat lyhyet. Kolmella havainnoiduista hoitotyöntekijöistä oli kello kädessään, ja kahden hoitotyöntekijän kynnet olivat sallittua pidemmät. 7 POHDINTA 7.1 Tutkimustulosten tarkastelu Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa käsien desinfektion toteutumisesta PKSSK:n kirurgisella vuodeosastolla. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, missä vaiheissa hoitotilannetta hoitohenkilökunta käyttää käsihuuhdetta sekä tutkia, mitä puutteita hoitohenkilökunnan käsien desinfektiotekniikassa on. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla hoitajien ja lääkäreiden käsien desinfektiota potilashuoneessa 116 hoitotilanteen aikana. Tutkimuksen perusjoukosta havainnoitiin noin puolta. Sen vuoksi tutkimustuloksia ei voida yleistää koko osastoa koskeviksi, vaan ne kertovat kyseisten hoitohenkilökunnan jäsenten käsien desinfektion toteutumisesta. Toisaalta tulokset ovat kuitenkin suuntaa-
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotHavainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?
Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus
LisätiedotKäsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen
Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta
LisätiedotTöissä. TEKSTI KUVAT
26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.
LisätiedotKeinoja käsihygienian tehostamiseen
Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli
LisätiedotSAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA
SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa
LisätiedotTarkoitus, tutkimusongelmia
LIITE 1/1 kohderyhmä yms Terveydenhuoltotutkim us. Terveystieteiden maisteri Marianne Routamaa ja THT Maija Hupli. 2007 Turku. Pro gradu. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen lääkärilehti. Tutkimusaineisto
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotKhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015
KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu
LisätiedotVÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!
KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja tartuntatautien
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotRiikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti
Riikka Sikiö & Mari-Karoliina Vaviolahti Käsihygienia sairaalainfektioiden ennaltaehkäisyssä: käsihygienian toteutuminen terveyskeskuksen vuodeosastolla Havainnointitutkimus Opinnäytetyö Kevät 2013 Sosiaali-
LisätiedotHurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?
Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotKäsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö
Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotSiivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009
Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus
LisätiedotKäsihuuhdekulutusluvut
Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotC.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen. ympäristöön www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1
C.Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen www.helsinki.fi/yliopisto 24.2.2011 1 C. Difficilen säilyminen potilaassa ja leviäminen Klostridien patogeneesistä ja leviämisestä Leviämisen ehkäisy /
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotAseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala
Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,
LisätiedotINFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA
INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Terveyslautakunta Tja/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (6) 18 Lausunto kuparisia kosketuspintoja ja infektioita koskevasta valtuustoaloitteesta HEL 2011-007800 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SUORISSA POTILASKONTAKTEISSA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOLLA
KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN SUORISSA POTILASKONTAKTEISSA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOLLA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TYKS SALON SAIRAALAN KIRURGIAN JA SISÄTAUTIEN YKSIKÖISSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Terveysala Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Max Broman, Elise Erikäinen ja Lauri Isotalo KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TYKS SALON SAIRAALAN KIRURGIAN JA SISÄTAUTIEN YKSIKÖISSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK)
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Aila Kontkanen Asta Sivonen. KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN OSASTOLLA 2 G Havainnointitutkimus
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Aila Kontkanen Asta Sivonen KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN OSASTOLLA 2 G Havainnointitutkimus Opinnäytetyö Joulukuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Joulukuu 2013 Hoitotyön
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotInfektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa
Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava
LisätiedotHeini Wik KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖSSÄ KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA
Heini Wik KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖN HOITOTYÖSSÄ KIRURGISELLA VUODEOSASTOLLA Sosiaali- ja terveysala 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto
LisätiedotKäsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011
Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotPerifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy
Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat
LisätiedotKosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?
LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille
LisätiedotVÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I
VÄLINEHUOLTO H Y G I E N I A J A A S E P T I I K K A C O P Y R I G H T M A R I A K A H I L A M P I IHMINEN INFEKTIOIDEN LEVITTÄJÄNÄ Taudinaiheuttaja siirtyy ihmisestä toiseen eri tavoin. Tartunnan lähteenä
LisätiedotKÄSIHYGIENIA. Sairaalainfektioiden ehkäisyssä. Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008
KÄSIHYGIENIA Sairaalainfektioiden ehkäisyssä Hoitotyön koulutusohjelma sairaanhoitaja Opinnäytetyö Kevät 2008 Päivi Eskelinen Tuulia Laaksonen Helena Mannerkoski SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 SAIRAALAINFEKTIOT
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotHAAVAN ASEPTINEN HOITO JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY
HAAVAN ASEPTINEN HOITO JA INFEKTIOIDEN EHKÄISY Haavalla tarkoitetaan ehjän ihon tai sen alaisten kudoksien rikkoutumista. Haava voi sijaintinsa ja syvyytensä mukaan ulottua ihonalaiseen rasvaan, luuhun,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotSiivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät
Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotKeskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta
Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800
LisätiedotKäsihygienian toteutuminen kirurgisella vuodeosastolla
Jukka Kumpulainen, Pipsa Lahtinen ja Ossi Martikainen Käsihygienian toteutuminen kirurgisella vuodeosastolla Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyön koulutusohjelma Opinnäytetyö Marraskuu
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotA Toimintayksikön yleistiedot
Hoitoon liittyvät infektiot ja antibioottien käyttö eurooppalaisissa pitkäaikaishoitolaitoksissa TOIMINTAYKSIKÖN LOMAKE Suosittelemme että toimintayksikön lomakkeen täyttäisi yksikön johto tai johto osallistuisi
LisätiedotVälinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015
Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotHYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN
HYGIENIAKÄYTÄNNÖT JA ASEPTINEN LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖKUNTOON SAATTAMINEN Kirsi Terho, hygieniahoitaja, sh, TtM VSSHP Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö 19.9.2018 Aseptiikan periaatteiden noudattaminen
LisätiedotRyhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä
Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 19.5.2017 Jyväskylä Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN KÄSIHYGIENIAN TO- TEUTUMINEN VALVONTAYKSIKÖSSÄ
SAIRAANHOITAJIEN KÄSIHYGIENIAN TO- TEUTUMINEN VALVONTAYKSIKÖSSÄ Riina Huotari Ville Laine Opinnäytetyö Marraskuu 207 Sairaanhoitajakoulutus 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus
LisätiedotTunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry
Tunnistatko hoitoon liittyvän infektion? hygieniahoitaja Sirpa Pöyry 12.5.2017 Uusi tartuntatautilaki tuli voimaan 1.3.2017 Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat - Hoitoon liittyvien
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotSUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA. 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote
SUOJAINTEN KÄYTTÖ VÄLINEHUOLLOSSA 26.Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 11.10.2018 Päivi Turunen Palveluesimies, Siun sote Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Perustettu
LisätiedotKÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN ERÄÄN KUNTOUTUSKESKUKSEN VUODEOSASTOILLA
Anna-Stiina Karppinen, Satu Riikonen KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN ERÄÄN KUNTOUTUSKESKUKSEN VUODEOSASTOILLA Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Helmikuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t)
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotLaurea Otaniemen hoitotyön opiskelijoiden käsihygieniatiedot
Laurea Otaniemen hoitotyön opiskelijoiden käsihygieniatiedot Salo, Taru Suopelto, Sini 2013 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Laurea Otaniemen hoitotyön opiskelijoiden käsihygieniatiedot
LisätiedotPientoimenpiteiden aseptiikka
Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien
LisätiedotKäsihygienian havainnointi
Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotVerisuonikatetrien käsittely
Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotMiia Lahti KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA
Miia Lahti KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012 KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA Lahti, Miia
LisätiedotUusia ohjeita ja TK-projektin palaute
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sanna Katainen Minna Tahvanainen KÄSIEN DESINFEKTION TOTEUTUMINEN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN ANESTESIA-
LisätiedotMRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja
MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta Oili Ström Hygieniahoitaja Mitä ovat Staphylococcus aureus ja MRSA? Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen bakteeri löytyy terveiden henkilöiden
LisätiedotKÄSIHYGIENIAA TEHOSTAMALLA KOHTI PAREMPAA POTILASTURVALLISUUTTA
KÄSIHYGIENIAA TEHOSTAMALLA KOHTI PAREMPAA POTILASTURVALLISUUTTA Ninni Viitala Opinnäytetyö Helmikuu 2014 Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Kliininen asiantuntija 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotHAVAINNOINTITUTKIMUS PÄIVÄKIRURGI- SEN LEIKKAUSYKSIKÖN KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMISESTA
HAVAINNOINTITUTKIMUS PÄIVÄKIRURGI- SEN LEIKKAUSYKSIKÖN KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMISESTA Heini Rissanen Laura Knuuttila Opinnäytetyö Huhtikuu 201 Sairaanhoitajakoulutus 1 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotKirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017
Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia
LisätiedotMITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1
MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 14.3.2017 SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1 TILANNE 2015: HUS:n käsihuuhdekulutus yliopistosairaaloista matalinta Takana
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine
LisätiedotHYVÄN KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN HOITOTYÖSSÄ
HYVÄN KÄSIHYGIENIAN TOTEUTUMINEN HOITOTYÖSSÄ Havainnointitutkimus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Forssa, syksy 2016 Elina Jalasjoki Elina Jalasjoki Nina Sipponen Nina Sipponen
LisätiedotMitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset
Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotVinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien
Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA 18.5.2018 Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Oulu, Hotelli Scandic
LisätiedotINFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ
INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi
LisätiedotPauliina Alinen KÄSIDESINFEKTION TOTEUTUMINEN TEHO-OSASTOLLA
Pauliina Alinen KÄSIDESINFEKTION TOTEUTUMINEN TEHO-OSASTOLLA Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2010 KÄSIDESINFEKTION TOTEUTUMINEN TEHO-OSASTOLLA Pauliina Alinen Satakunnan ammattikorkeakoulu
LisätiedotKÄSIHYGIENIA LAPINLAHDEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA 1
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KÄSIHYGIENIA LAPINLAHDEN TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOLLA 1 Opinnäytetyö T E K I J Ä / T : Silja Lehtola Kristiina Sneck SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotTavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa
Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotVÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI
PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen
LisätiedotHygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla
Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan
LisätiedotNever ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä
Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö
Lisätiedot