Käsihygienian toteutumisen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsihygienian toteutumisen arviointi"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI NÄYTTÖÖN PERUSTUVA YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI Käsihygienian toteutumisen arviointi KhYHKÄ-toimintamalli päivitetty TOIMINTAMALLIN KEHITTÄJÄT Anne Korhonen, TtT, tutkija 1, kliinisen hoitotieteen asiantuntija 2 Helena Ojanperä, TtM, osastonhoitaja 3 Raija Järvinen, Sh, hygieniahoitaja 3 Teija Puhto, infektiolääkäri 3 Pirjo Kejonen, TtT, hallintoylihoitaja 2 Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja 1 1 Hoitotyön Tutkimussäätiö 2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, infektioiden torjuntayksikkö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lomakeversio

2 2 SISÄLTÖ JOHDANTO KÄSIHYGIENIAN MERKITYS YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI KÄSIHYGIENIAN SEURANTAAN Miksi tarvitaan yhtenäinen toimintamalli? Toimintamalli Toimintamallin toteuttaminen käytännössä Päätös kehittämisestä ja työryhmien perustaminen Osaamisen varmistaminen Havainnointi aineiston keruumenetelmänä Havainnointilomake Tulosten tallentaminen, analysointi ja raportoiminen Kehittämistoimet ja jatkosta sopiminen LÄHTEET LIITTEET... 2 Liite Liite 2 Liite Liite Liite

3 3 JOHDANTO Hyvällä käsihygienialla vähennetään hoitoon liittyviä infektioita. Käsihygienian toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen kehitetyn toimintamallin taustalla on näyttö käsihygienian vaikuttavuudesta hoidon lopputuloksiin. Toimintamallin kehittämistä on ohjannut Yhtenäisten käytäntöjen toimintamalli (YHKÄ-malli) 1 sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen ja käyttöön ottamiseen liittyvä tutkimustieto. 2 Käsikirja on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tueksi kehitettäessä näyttöön perustuvaa toimintaa käsihygienian toteutumisen näkökulmasta. Käsikirja ei ole ohje käsihygienian toteuttamiseen, koska siitä on olemassa hyvät kansalliset ja paikalliset ohjeet (esim. Käsikirjassa kuvataan yhtenäisten käytäntöjen toimintamalli käsihygienian toteutumisen arviointiin (KhYHKÄ) sekä tarvittavat tukimateriaalit (Liitteet 1-5). Toimintamalli on kehitetty Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuella ja se on vapaasti sosiaalija terveydenhuollon organisaatioiden käytettävissä. Malli löytyy osoitteesta: (). Hoitotyön Tutkimussäätiö järjestää organisaatioiden tarpeisiin räätälöityä koulutusta tämän toimintamallin käyttöönottamiseen. Toimintamallin käytön seuraamiseksi ja mallin kehittämiseksi pyydämme ystävällisesti informoimaan sen tai joidenkin sen osioiden käyttöönotosta Hoitotyön Tutkimussäätiölle (anne.korhonen@hotus.fi). Toimintamallin ja siihen liittyvän aineiston (esimerkiksi havainnointilomakkeen) käyttö edellyttää asianmukaisia lähdemerkintöjä. KhYHKÄ -toimintamalli ohjaa järjestelmälliseen ja jatkuvaan käsihygienian toteutumisen arviointiin, nopeaan palautetiedon tuottamiseen sekä sen perusteella tehtäviin muutoksiin toiminnassa. Nämä ovat näyttöön perustuvien käytäntöjen ylläpitämisen ja kehittämisen edellytyksiä. 2, 3 Toimintamallissa toimijoina ovat organisaation infektioyhdyshenkilöt, infektioiden torjuntayksikön ammattilaiset sekä johtajat ja esimiehet. Käsihygienian toteutumisen seurantaan kehitettyä toimintamallia voidaan hyödyntää eri tavoin. Se voidaan ottaa organisaatioissa käyttöön sellaisenaan käyttämällä tavanomaisia toiminnan seurantaan kehitettyjä ohjelmia, Excell -taulukkolaskentaohjelmaa tai yhdistämällä se työkaluihin, joita on kehitetty näyttöön perustuvan toiminnan edistämisen tueksi. Toimintamallissa käytetään esimerkkinä työkaluista Joanna Briggs Instituutin kehittämää JBI-PACES ohjelmaa (jatkossa PACES -ohjelma). 1. KÄSIHYGIENIAN MERKITYS Käsihygienian toteuttaminen on yksinkertainen, toistuva ja jopa automaattinen tapahtuma kaikissa asiakas- ja potilaskontakteissa. Sen tavanomaisuus voi olla eräs selitys sille, etteivät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka täsmällisesti he sitä noudattavat ja mikä merkitys oikein toteutetulla käsihygienialla on hoidon lopputulokseen, eivätkä myöskään ole riittävän sitoutuneita noudattamaan hyvää käsihygieniaa. 4 Hyvä käsihygienia katkaisee tehokkaasti mikrobien siirtymisen henkilöstön ja potilaiden välillä. 5-9 Hoitoon liittyvät infektiot lisäävät potilaiden sairastavuutta, kuolleisuutta ja inhimillistä kärsi-

4 mystä. 5, 9 Niistä aiheutuu myös yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Huomattava osa (30 %) hoitoon liittyvistä infektioista voidaan ehkäistä hyvillä käytännöillä, kuten asianmukaisella käsihygienialla. 10 Tässä käsikirjassa käsihygienian noudattamista tarkastellaan käsien desinfiointina alkoholipohjaisella huuhteella. Hyvä käsihygienia toteutuu, kun käsiä desinfioidaan riittävästi ennen potilaskontaktia ja sen jälkeen, ennen aseptisia toimenpiteitä, eritteisiin koskemisen jälkeen sekä potilaan lähiympäristöön koskettamisen jälkeen. 5,9,11 Riittävä käsihygienia tarkoittaa käsien desinfiointia alkoholipohjaisella huuhteella 30 sekunnin ajan (EN Standard 1500 / 1997) 12. Riittävä desinfiointiaika perustuu EN1500 standardiin, jota käytetään arvioitaessa käsien desinfiointiin tarkoitetun tuotteen tehoa laboratorio-olosuhteissa YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI KÄSIHYGIENIAN SEURANTAAN 2.1 Miksi tarvitaan yhtenäinen toimintamalli? Yhtenäinen toimintamalli ja kaikkien ammattilaisten sitoutuminen sen noudattamiseen tukevat näyttöön perustuvan toiminnan vakiintumista käytäntöön. Tavoitteena on vähentää hoidossa esiintyvää vaihtelua ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä. Yhtenäinen toimintamalli toimii myös uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdyttämisen tukena. Käsihygienian toteuttamiseen liittyvä yhtenäinen toimintamalli perustuu tutkimusnäyttöön siitä, millaiset käytännöt ovat tehokkaita hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisessä. 5,6,7,9 2.2 Toimintamalli KhYHKÄ -toimintamallin (Kuvio 1) käyttöön ottaminen on keino lisätä ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden potilasturvallisuutta. Lähtökohtana on, että käsihygienian kehittäminen toteutuu parhaiten siellä missä potilaita ja asiakkaita hoidetaan, työyksiköissä. Toimintamallissa käsihygienian toteutumisen arviointi ja kehittäminen tapahtuvat yhteistyössä organisaation infektioiden torjuntayksikön henkilöstön sekä työyksiköiden johtajien, esimiesten ja infektioiden torjunnan vastuuhenkilöiden kanssa. Toimintamallin toteuttamista johtaa organisaation infektioiden torjuntayksikön nimeämä vastuuhenkilö, joka toimii yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tuoden oman osaamisensa kohdennetusti työyksikön tarpeisiin. Johtajien ja esimiesten rooli toimintamallin käyttöön ottamisessa ja vakiinnuttamisessa on keskeinen, sillä he johtavat ja resursoivat toiminnan arviointia ja kehittämistä oman toimialueensa puitteissa. Erityisesti toimintamallissa korostuu yksiköiden infektioiden torjunnan vastuuhenkilöiden (toimintamallissa infektioyhdyshenkilöiden) toiminnan tuki (ajallinen resursointi ja yhteistyö toiminnan kehittämisessä). Infektioyhdyshenkilöt kokoavat tietoa käsihygienian toteutumisesta työyksiköissä ja tuottavat siitä palautetietoa. He myös osallistuvat käsihygieniakäytäntöjen kehittämiseen yhteistyössä johtajiensa kanssa. Infektioiden torjuntayksikkö antaa tarvittavaa tukea toiminnan kehittämiseen.

5 Käsihygienian toteutumisen arviointiin ja kehittämiseen kehitetty toimintamalli sisältää seuraavan tukimateriaalin (Liitteet 1-5): 1. Koulutus koulutuspäivän ohjelma DVD infektioiden leviämisestä 2. Havaintoaineiston keruu tiedote tutkittaville havainnointilomake ohje lomakkeen täytöstä ohje tietojen tallentamisesta 3. Raportointi ja kehittäminen ohje raportoinnista ohje tulosten käytöstä toiminnan kehittämiseen. Hankkeen alkuvaiheessa varmistetaan infektioyhdyshenkilöiden käsihygienian arviointiin liittyvä osaaminen. Ellei organisaatiossa ole työyksikkökohtaista infektioyhdyshenkilöverkostoa, varmistetaan, että jokaisessa työyksikössä on henkilö, jolla on riittävästi osaamista käsihygienian merkityksestä ja arvioinnista. Infektioyhdyshenkilöt tuottavat säännöllisesti palautetietoa käsihygienian toteutumisesta yksiköissään. Työyksikön johtajat ja esimiehet yhdessä infektioyhdyshenkilön kanssa suunnittelevat palautetiedon pohjalta tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja tiedottavat niistä henkilöstölle. Organisaation infektioiden torjuntayksikön osaamista hyödynnetään korjaavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa esimerkiksi henkilöstön kouluttamisen avulla. Korjaavien toimenpiteiden suunnittelu sisältää sopimukset jatkuvasta toteutumisen seurannasta. KhYHKÄ -toimintamalli noudattaa jatkuvan laadun kehittämisen sykliä. 5

6 6 Kuvio 1. Yhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan 2.3 Toimintamallin toteuttaminen käytännössä Päätös kehittämisestä ja työryhmien perustaminen Päätös käsihygienian toteutumisen arvioinnista perustuu aina havaittuun kehittämistarpeeseen. Tarve voi syntyä yksikössä havaitusta vaihtelusta käsihygienian toteuttamisessa, infektioiden seurantatilastoissa havaituista tarpeista tai uuden käsihygieniaan liittyvän suosituksen tai ohjeen ilmestyessä. Päätös käsihygienian arvioinnista voi olla myös luonteeltaan preventiivinen, jolla halutaan varmistaa yksikön käsihygienian tasoa. Yksikön johdon tekemä päätös käsihygienian arvioinnista ja siitä tiedottaminen henkilöstölle antavat infektioyhdyshenkilöille valtuutuksen havainnoida muun henkilöstön toimintaa. Päätös sisältää myös sitoumuksen yhteistyöstä ja tarpeellisesta resursoinnista Osaamisen varmistaminen KhYHKÄ -toimintamallin lähtökohtana on, että sen keskeisillä toimijoilla, infektioyhdyshenkilöillä, on riittävät resurssit käsihygienian havainnointiin, aineiston tallentamiseen, raportointiin ja tulosten hyödyntämiseen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi heillä tulee olla yhtenäinen ohjeistus havainnointiin. Havainnoijien koulutuspäivän sisältörunko on kuvattu liitteessä 1.

7 Havainnointi aineiston keruumenetelmänä Havainnointi sopii erityisen hyvin käsihygienian toteutumisen arviointiin. Se antaa mahdollisuuden havaita, mitä todellisuudessa tapahtuu sen vastakohtana, mitä ihmiset itse ajattelevat tapahtuvan tai mitä he toivovat tai haluavat toisten ajattelevan tapahtuvan. 13 Strukturoitu havainnointi viittaa aineistonkeruuseen, jossa käytetään havainnointilomaketta ja noudatetaan määriteltyjä menettelytapoja. Havainnoinnissa ollaan kiinnostuneita siitä, esiintyykö tutkittava ilmiö vai ei. 14 KhYHKÄ -toimintamallissa havainnointi tehdään havainnointilomakkeelle (Liite 2), joka suuntaa huomion juuri niihin asioihin, jotka ovat oikein toteutetun käsihygienian kannalta olennaisia. Liitteet 3 ja 4 sisältävät ohjeet havainnoinnin suorittamiseen ja tietojen dokumentointiin. Havainnoinnin aikana on tavallista, että havainnoija alkaa pohtia myös muita hyvän käsihygienian toteutumiseen liittyviä asioita ja saattaa siksi kokea havainnointilomakkeen suppeana. Tässä toimintamallissa korostetaan kuitenkin, että käsihygienian seuranta on hyvä aloittaa niistä keskeisistä tekijöistä, joiden tiedetään tutkimusten ja suositusten (WHO 2009) perusteella olevan olennaisia ja joiden siis tulee toteutua riittävästi potilasturvallisuuden takaamiseksi. Toimintamalli voi myös stimuloida työyksiköissä laajempiin käsihygieniaan liittyviin kehittämishankkeisiin, kuten esimerkiksi erityistilanteissa noudatettavien käytäntöjen kehittämiseen. Havainnoinnin luotettavuus perustuu havainnoijan rooliin ja hänen kykyihin havainnoida ja kirjata havainnoimansa asiat havainnointilomakkeelle. Keskeistä on myös, että havainnointilomake on luotettava ja yksiselitteinen ja havainnointi on avointa riippumatta siitä, että sillä saattaa olla vaikutusta havainnoitavien käyttäytymiseen. Näitä tarkastellaan tarkemmin havainnoijien koulutuksessa. Havainnoijien koulutuksessa on tärkeä korostaa havainnoinnin eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Niitä ovat aineistonkeruun avoimuus ja luottamuksellisuus sekä havainnoitavien suostumus ja nimettömyyden turvaaminen. Avoimuus tarkoittaa sitä, että havainnoinnista tiedotetaan koko organisaatiossa ja myös työyksiköissä esimerkiksi osastotunneilla ennen havainnoinnin alkamista. Havainnoijat kertovat tehtävästään henkilöstölle ennen havainnoinnin aloittamista ( Tänään seuraan käsihygienian toteutumista ). Havainnoijat pyytävät henkilöstöltä myös suullisen suostumuksen havainnointiin ( Sopiihan, että seuraan sinua lääkkeen annon aikana? ). Havainnoitavien nimettömyys turvataan numeroimalla havainnot tai, jos se on tarkoituksenmukaista, kirjaamalla ammattiryhmä, johon havainnoitava kuuluu. Erityisen tärkeää on, että yksikön johtaja tai esimies tiedottaessaan havainnoinnin aloittamisesta korostaa käsihygienian ja sen havainnoinnin merkitystä hoidon kokonaisuuden kannalta sekä korostaa havainnoinnin luottamuksellisuutta. On myös hyvä tähdentää, että havainnointi on osa toiminnan kehittämistä, josta syystä siitä kieltäytyminen tulee perustua vain erityisen painaviin perusteisiin. Näitä perusteita voivat olla esimerkiksi hoitotilanteen sensitiivisyys, josta johtuen havainnoijan paikallaolo voi tuntua potilaasta tai omaisesta hankalalle. Koska havainnointi tapahtuu potilastilanteissa, tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaiden ja heidän omaistensa informointiin (Liite 5).

8 Havainnointilomake KhYHKÄ -toimintamallissa käytetään Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan (OYS) infektioiden torjuntayksikön asiantuntijoiden yhteistyössä kehittämää (2011) havainnointilomaketta (Liite 2). Sen taustalla ovat toistensa kanssa yhtenäiset WHO:n (2009) Five Moments -ohjelma sekä Joanna Briggs Instituutin (JBI) PACES ohjelman käsihygienian toteutumisen arviointikriteerit, jotka perustuvat Picheansathian (2004) 15 tekemään järjestelmälliseen katsaukseen. Havainnointilomake sisältää kuusi arvioitavaa kohtaa, joista viiden kohdalla arvioidaan käsien desinfioinnin kestoa sekunteina. Desinfioinnin kesto kuvaa sen riittävyyttä. Tässä toimintamallissa käsien desinfioinnin kesto sekunteina (s) on muuttuja, joka valittiin siksi, että sen arviointi ei edellytä tulkintaa samaan tapaan kuin esimerkiksi desinfiointitekniikka. Kh -YHKÄ toimintamallin keskeisenä arvioinnin kohteena on käsihygieniaan liittyvien ohjeiden noudattamisen täsmällisyys. Siksi havainnointilomakkeen osiot ovat: käsihygienian riittävä (sekunteina) toteuttaminen: o ennen potilaskontaktia o jälkeen potilaskontaktin, o ennen aseptista toimenpidettä, o eritteiden käsittelyn jälkeen o potilaan hoitoympäristöön koskettamisen jälkeen ja o käsikorujen käyttäminen. Viidelle ensimmäiselle osioille valittiin ohjeiden täsmällisen noudattamisen arvioimiseksi desinfioinnin kesto. Käsikorujen osalta havainnoidaan, onko havainnoitavalla käytössään sormuksia, rannekello tai onko hänellä pitkät kynnet tai rakennekynnet. Riittävä käsien desinfiointi tavanomaisessa hoidossa kestää 30 sekuntia. 9, 12 Desinfioinnin kesto perustuu kahteen EN standardiin (EN1500, EN12791), joita käytetään arvioitaessa, onko käsien desinfiointiin tarkoitettu tuote riittävän tehokas tuhoamaan tietyt mikrobit 30 sekunnin aikana 12. Tätä EN standardia käytetään toimintamallissa vaatimuksena, joka perustuu oikean käsihuuhdeannoksen (2-3 ml käsien koosta riippuen) käyttöön toivotun tehon saavuttamiseksi. Se on perusteltua myös siksi, että hoitoympäristöjen mikrobikanta vaihtelee ja sisältää tavanomaisten mikrobien ohella erilaisia antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja. Riittävän pitkäkestoisella käsien desinfioinnilla varmistetaan, ettei käsien mukana siirry taudinaiheuttajia potilaisiin tai ympäristöön Tulosten tallentaminen, analysointi ja raportoiminen Havainnointilomakkeelle kootut tiedot voidaan tallentaa Excel-taulukkolaskentaohjelmaan ja/tai PACES ohjelmaan, joka on saatavilla JBI:n sivuilta CONnECT-ohjelmistosta ( Ohjelmisto sisältää useita eri työkaluja, joista PACES on tarkoitettu näytön käytön arviointiin. Ohjelmiston käyttö edellyttää lisenssiä. Tulosten tallentaminen ja analysointi a) Excel-taulukkolaskentaohjelmaa voidaan käyttää ainoana analyysityökaluna tai yhdistettynä PACES -ohjelmaan, jolloin siihen tallennetaan ainoastaan havainnointilomakkeelle kootut

9 aikaan liittyvät tiedot. Taulukkolaskentaohjelmassa voidaan piirtää erilaisia kaavioita ja kuvioita raportoinnin tueksi. Havainnoinnin tulokset tallennetaan Excel-taulukkoon havainnointilomakkeen (Liite 2) rakenteen mukaisesti. Tuloksia voidaan analysoida koko aineistona, taustatietojen (ammattiryhmä, yksikkö) mukaan ja kumulatiivisesti. Analyysin tiheydestä tehdään organisaatiossa päätökset, esimerkiksi analysoidaanko tulokset kuukausittain vai ¼- vuosittain. Toimintamallin periaatteen mukaisesti palautetieto annetaan yksikköön tiheästi ja säännöllisesti, josta syystä kerran vuodessa tapahtuvaa aineiston analyysiä ei pidetä riittävänä. Jokaisen kysymyksen kohdalle kirjataan siihen liittyvät ajan havainnot ja sen perusteella arvio toteutuuko desinfiointi riittävästi (Liite 4). Sen jälkeen tarkastellaan jokaisen kysymyksen kohdalla ensin koko aineistoa: 1. montako havaintoa/kysymys 2. aikaa koskevien havaintojen vaihteluväli (suurin pienin) 3. aikaa koskevien havaintojen keskiarvo 4. montako Kyllä-vastausta = käsien desinfiointi oli riittävää (30 sekuntia tai pidempään) 5. montako Ei-vastausta = käsiä ei desinfioitu riittävästi (= alle 30 sek.) Tämän analyysin jälkeen tarkastellaan tuloksia taustamuuttujien (ammattiryhmä ja yksikkö) mukaan samaan tapaan. Kumulatiivisessa tarkastelussa tehdään samat, mutta kootaan analyysiin havainnot sovitusta ajanjaksosta. b) PACES -ohjelma tuottaa automaattisesti tuloksista graafisen kuvion (Kuvio 2), jota voidaan käyttää sellaisenaan tuloksista raportointiin. PACES -ohjelma sisältää aineiston tallennuspohjan, jonne tallennettujen tietojen mukaan se analysoi tulokset ja tuottaa graafisen kuvion. PACES -ohjelma mahdollistaa kahden perättäisen arviointisyklin tulosten rinnakkaisen vertailun ja organisaatiotason arvioinnissa tulosten tarkastelun työyksiköittäin ja koko organisaation laajuisesti. Ohjelma ei mahdollista muita analyysejä. Kuvio voidaan tallentaa pdf - muodossa esimerkiksi yksikön toimintakertomukseen. Kuvio antaa hyvin pelkistetyn ja havainnollisen kuvan käsihygienian toteutumisesta. Tästä johtuen kuvion antamaa tietoa kannattaa laajentaa desinfioinnin kestoon liittyvällä tiedolla, joka saadaan Excell - taulukkolaskentaan tallennetuista tiedoista. 9 Kuvio 2. Esimerkkikuvio PACES -ohjelmalla tuotetuista tuloksista.

10 10 Tulosten raportointi KhYHKÄ -toimintamallissa tulosten raportointia ohjaavat seuraavat periaatteet: raportointi on nopeaa ja yksinkertaista toteuttaa palautetieto tuotetaan käytäntöön nopeasti ja helposti vastaanotettavassa muodossa palautetiedon pohjalta tehdään tarvittavat korjaavat liikkeet. Käsihygienian kehittämisen vuoksi on hyvä raportoida sekä kukin arviointikierto itsenäisenä että vertailla saatuja tuloksia edellisiin kierroksiin muutoksen näkyväksi tekemiseksi Kehittämistoimet ja jatkosta sopiminen Toimintamalli käsihygienian toteutumisen arviointiin noudattaa jatkuvan laadunhallinnan periaatteita. Saatujen tulosten perusteella arvioidaan tarvetta kehittää toimintaa, otetaan toimenpiteet käyttöön ja arvioidaan niiden avulla saavutettua muutosta (Kuvio 1). KhYHKÄ -toimintamalli tekee näkyväksi käsihygienian toteutumisen. Tulokset voivat osoittaa, että yksikössä käsihygienia toteutuu suositusten mukaisesti, jolloin ne antavat myönteistä palautetta henkilöstölle. Johdon ja esimiesten tehtävänä on vahvistaa hyvien käytäntöjen jatkaminen. Toisinaan tulokset voivat osoittaa myös kehittämistarpeita ja paljastaa ne kohdat toiminnassa, joihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota, kuten esimerkiksi käsien riittävä desinfiointi ennen potilaskontaktia. Käsihygieniakäytännöt ovat rutinoitunoituneita käytäntöjä, joiden muuttaminen on hyvä suunnitella pienin askelin toteutettavaksi. Käsihygieniakäytännöissä tarvittavan muutoksen vakiinnuttamista edistää riittävän tiheä palautetieto onnistumisesta sekä johdonmukainen kehittäminen. Taulukossa 1 esitetään toimintamallin vaiheet ja keskeiset toimijat eri vaiheissa. Taulukko 1. Toimintamallin vaiheet ja eri toimijoiden vastuut Vaihe 1. Päätös kehittämisestä ja työryhmien perustaminen 2. Osaamisen varmistaminen: Havainnoijien kouluttaminen Toimijat Johtajat, lähijohtajat Infektioiden torjuntayksikkö Johtajat, lähijohtajat Kouluttaja 3. Havainnointi Infektioyhdyshenkilöt 4. Tulosten tallentaminen, analysointi ja raportointi 5. Kehittämistoimet ja jatkosta sopiminen Infektioyhdyshenkilöt Infektioyhdyshenkilöt yhdessä johtajien ja lähijohtajien kanssa, infektioiden torjuntayksikön tuki tarvittaessa.

11 11 LÄHTEET 1. Holopainen A, Korhonen T, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä M-L. Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 2010; 1, Kitson A, Wiechula R, Salmon S, Jordan Z. Knowledge translation in healthcare. Synthesis Sciences in Healthcare Series: Book Lippincott Williams & Wilkins, Australia. 3. Medves J, Godfrey C, Turner C, Paterson M, MacKenzie L, Durando P. Systematic review of practice guidelines dissemination and implementation strategies for healthcare teams and team-based practice. International Journal of Evidence-based Healthcare. 2010; 8, Erasmus V, Daha TJ, Brug H, et al. Systematic Review of Studies on Compliance with Hand Hygiene Guidelines in Hospital Care. Infection Control Hosp Epidemiol. 2010; 31: Boyce JM, Pittet D Guideline for hand hygiene in health-care settings. Recommendations of the healthcare infection control practices advisory committee and the HICPAC/SHEA/APIC/IDSA hand hygiene task force. Morbidity and Mortality Weekly Report. 2002; 51: RR Syrjälä H. Mitä hoitoon liittyvät infektiot ovat ja voidaanko niiden esiintymiseen vaikuttaa? Kirjassa: Kuntaliitto, toimituskunta. Infektioiden torjunta sairaalassa. Suomen Kuntaliitto, WS Bookwell Oy, Porvoo. 2005; Syrjälä H, Lahti A. Iho ja infektioiden torjunta. Kirjassa: Kuntaliitto, toimituskunta. Infektioiden torjunta sairaalassa. Suomen Kuntaliitto, WS Bookwell Oy, Porvoo. 2005; Yokoe DS, Classen D. Improving patient safety through infection control: a new health care imperative. Infect Control Hosp Epidemiol. 2008; 29(Suppl 1): S3 S WHO 2009, World Health Organization. WHO guidelines on hand hygiene in health care. First global patient safety challenge. Clean care is safer care. WHO Library Cataloguing-in- Publication Data; Groll R, Grimshaw I. From best evidence to best practice: effective implantation of change in patients care. Lancet, 2003; 362, Harrington L, Lesh K, Doell L, Ward SK. Reliability and validity of hand hygiene measures. J Healthc Qual. 2007; 29: Goroncy-Bernes P, Koburger T, Meyer B. Impact of the amount of hand rub applied in hygienic hand disinfection on the reduction of microbiological counts on hands. J Hosp Infect. 2010; 74: Caldwell K, Atwal A. Non-participant observation: using video tapes to collect data in nursing research. Nurse Res. 2005; 13: Parahoo K. Nursing research. Principles, process and issues. 2nd ed. New York: Basingstoke, Palgrave Macmillan; 2006; p Picheansathian W. A systematic review on the effectiveness of alcohol-based solutions for hand hygiene. International Journal of Nursing Practice. 2004; 10: 3 9.

12 2 LIITTEET Liite 1 Käsihygienian toteutumisen arviointi Havainnoijien koulutusohjelma Kohderyhmä: Työyksikköjen infektiovastuuhenkilöt tai vastaavan osaamisen infektioiden torjuntaan omaavat tai muu organisaatiossa sovittu henkilöstö. Kesto: 6 tuntia Sisältö: 1. Käsihygienian merkitys 2. Suositukset hyvästä käsihygieniasta 3. Käsihygienian toteutumisen arviointi 4. Havainnointi käsihygienian toteutumisen seurannassa havainnointi menetelmänä havainnoinnin eettiset kysymykset sosiaali- ja terveydenhuollossa havainnoinnin luotettavuus 5. Havainnointilomake ja sen käytön harjoittelu 6. Aineiston tallentaminen ja raportointi 7. Seurantatiedon hyödyntäminen käsihygienian kehittämisessä Liiteaineisto 1. havainnointilomake, 2. lomakkeen täyttöohjeet, 3. tietojen tallentamisohjeet, 4. ohje tiedottamisesta tutkittaville (= henkilökunnalle, jota havainnoidaan) 5. raportointiohjeet 6. tulosten hyödyntämisohjeet 7. DVD Infektioiden leviäminen sairaalassa

13 Liite 2 Havainnointilomake Yksikkö Kuukausi Havainnoitava L = lääkäri, H = hoitaja (kattaa Desinfioitiinko Desinfioitiinko Desinfioitiinko kädet riittävästi juuri ennen Desinfioitiinko kädet riittävästi Desinfioitiinko kädet riittävästi kaikki erityyppiset kädet riittävästi kädet riittävästi puhdasta /aseptista suojakäsineiden potilaan hoitajat, kuten sh, ennen potilaskosketustatuksen potilaskoske- toimen-pidettä joko riisumisen jälkeen, lähiympäristön lh, lvv, bioanalyytikko, rtg-hoitaja ja terapeutit) jälkeen? ennen suojakäsineiden pukemista tai ilman suojakäsineitä? jos oli koskettu kehon eritteisiin? koskettamisen jälkeen? 6. Käsikorut a. b. c. Oliko Oliko työntek Oliko työnteki ijällä työnteki jällä sormus/ jällä sormuks kello? ia? pitkät /rakenn ekynnet? Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lomakeversio

14 Liite 3 Ohje havainnoinnin suorittamisesta Tiedottaminen Varmista ennen havainnoinnin alkamista, että havainnoitavat tietävät havainnoinnin aiheen (käsihygienian toteutuminen). Havaintojen tallentaminen - havainnot tehdään paperilomakkeelle ja siirretään siitä sähköiseen muotoon (PACES ja/tai Excel-taulukkolaskentaohjelma) - aikaan liittyvät tulokset tallennetaan Excel-taulukkolaskentaohjelmaan - merkintä lomakkeeseen: Kyllä = käsien desinfiointi kesti 30 s tai sen yli Ei = käsien desinfiointi kesti alle 30 s Huomaathan, että merkintää K/E ei voi tehdä ennen ajan merkintää Ajan havainnointi - aika alkaa siitä, kun käsiin otetaan desinfiointiainetta ja se päättyy, kun käsien hierominen päättyy - ajanottoa helpottaa alustaan kiinnitetty sekundaattori (ei rannekello tms.). Sekundaattorin annetaan käydä koko havainnointijakson ajan, jolloin riittää, että vilkaisee viisarin asentoa ajanoton alkaessa ja sen päättyessä. Tämä myös häiritsee vähemmän havainnoitavaa. - ellei havainnoitava asia toteudu (esim. käsiä ei desinfioitu ennen potilaskontaktia), lomakkeeseen laitetaan ajaksi 0 s. Keitä havainnoidaan? - havainnoidaan useita eri henkilöitä, myös samaa henkilöä voidaan havainnoida toistuvasti - kysymykset 1-5: voidaan havainnoida riveittäin tai sarakkeittain sen mukaan, miten se on luontevaa (esim. saman henkilön käsien desinfiointi ennen ja jälkeen potilaskontaktin TAI havainnoidaan eri henkilöiden toimintaa ensin ennen potilaskontaktia ja taas eri henkilöiden toimintaa potilaskontaktin jälkeen). - kysymys 6: katsotaan saman henkilön kohdalla kaikki kolme alakohtaa samalla kertaa. - merkitse ajan yhteyteen ammattiryhmä, esim. L 33 (= lääkäri 33 sekuntia), jotta ammattiryhmäkohtainen arviointi olisi mahdollista. Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lomakeversio

15 2 Liite 4 Havainnointilomakkeen käyttö ohjeet havainnoijille - havainnot tallennetaan Excel-tiedostoon, joka lähetetään infektioiden torjuntayksikköön parin kuukauden välein - yksikkökohtainen palaute sovitaan yksikön sisällä, esim. infektioyhdyshenkilö antaa palautteen osastotunnilla - havainnoidaan useita eri henkilöitä, mutta myös samaa henkilöä voidaan havainnoida toistuvasti - kysymykset 1-5: voidaan havainnoida riveittäin tai sarakkeittain, jos se on luontevaa (esim. saman henkilön käsien desinfiointi ennen ja jälkeen potilaskontaktin). - kysymys 6: katsotaan saman henkilön kohdalla kaikki kolme alakohtaa. - ajanottoon alustaan kiinnitetty sekundaattori (ei rannekello tms.) Sekundaattorin annetaan käydä koko havainnoinnin ajan, jolloin riittää, että vilkaisee viisarin asentoa ajanoton alkaessa ja sen päättyessä. Tämä myös häiritsee vähemmän havainnoitavaa. - ellei käsiä desinfioida lainkaan, lomakkeeseen laitetaan ajaksi 0 sek Havainnoitavat asiat Ohjeet 1. Desinfioitiinko kädet riittävästi ennen K = 30 sek. potilaskosketusta? E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 2. Desinfioitiinko kädet riittävästi potilaskosketuksen jälkeen? E = < 30 sek K = 30 sek. Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 3. Desinfioitiinko kädet riittävästi ennen K = 30 sek. puhdasta /aseptista toimenpidettä? E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 4. Desinfioitiinko kädet riittävästi, jos oli K = 30 sek. koskettu kehon eritteisiin? E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 5. Desinfioitiinko kädet riittävästi potilaan lähiympäristön koskettamisen jälkeen? K = 30 sek. E = < 30 sek Merkitse aika sekunteina + ammattiryhmä, esim: H30, L33 6. Käsikorut K = mikä tahansa edellä mainituista a. Oliko työntekijällä sormus/sormuksia? E = ei ole b. Oliko työntekijällä kello? c. Oliko työntekijällä pitkät /rakennekynnet?

16 3 Liite 5 Tiedottaminen henkilökunnalle, ohje havainnoijille Milloin tiedotetaan? Havainnointi on avointa, siksi siitä tulee tiedottaa havainnoitaville. Tiedottaminen on kolmivaiheista: a) yleistiedottaminen esimerkiksi osastotunnilla, että yksikössä aloitetaan käsihygienian toteutumisen säännöllinen seuranta, b) yleisesti sinä päivänä, kun havainnoidaan ja c) havainnoitavalle esimerkiksi sopiiko, että havainnoin käsihygienian toteutumista, kun teet? Näin jokainen havainnoinnin kohteena oleva tietää, milloin häntä havainnoidaan ja mitä tietoa kootaan. Havainnoitaville tiedottamisessa on riittävä tiedotus, että Havainnoin käsihygienian toteutumista, havainnointilomakkeen sisältöä ei tarvitse avata tarkemmin (voi vaikuttaa käyttäytymiseen). Havainnoinnin tarkoitus Organisaatio on sitoutunut potilasturvallisiin käytäntöihin, joihin hyvä käsihygienia sisältyy. Havainnoinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa käsihygienian toteutumisesta ja edistää sen kehittämistä. Havainnointi on osa sitä tekevien vastuualueeseen kuuluvia tehtäviä. Mitä tietoa kootaan? Havainnoinnin aikana kootaan tietoa ainoastaan käsihygienian toteutumisesta. Havainnointi on anonyymiä ja luottamuksellista, ammattiryhmää lukuun ottamatta havainnoitavista ei koota mitään muita tietoja. Tulokset esitetään siten, ettei yksittäistä henkilöä voida tunnistaa missään vaiheessa. Miten tulokset raportoidaan? Tulokset raportoidaan säännöllisesti sovitulla tavalla. Infektiovastuuhenkilöt yhdessä yksiköiden lähijohtajien kanssa huolehtivat tiedottamisesta. Tuloksista voidaan kirjoittaa artikkeleita ja aineistoa voidaan käyttää myös opinnäytetöissä. Aineiston käytöstä sovitaan aina organisaation käytäntöjen mukaisesti. Millaisissa tilanteissa havainnoidaan? Havainnointi kohdistetaan tavanomaisissa hoitoon liittyvissä toiminnoissa toteutuvaan käsihygieniaan. Tilanteissa, jotka ovat potilaan näkökulmasta katsoen sensitiivisiä tai ammattilaisten näkökulmasta erityisen haastavia (kuten esimerkiksi elvytystilanteet), tulee havainnoinnille olla erityisen perustellut syyt. Potilaille ja heidän läheisilleen tiedottaminen Potilaita ja heidän läheisiään tulee informoida aina silloin, kun havainnoija on samassa tilassa heidän kanssaan. Informoinnin voi tehdä kuka tahansa tilanteessa oleva, havainnoija varmistaa, että tieto on annettu. Potilaille ja omaisille kerrotaan, että mitään heitä koskevaa tietoa ei koota, vaan havainnointi kohdistuu henkilökunnan toimintaan ja sen tarkoituksena on kehittää yksikön toimintaa.

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen?

Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Havainnoinnilla käsihygienian parempaan toteutukseen? Terveyskeskusten ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 4.5.215 Hygieniahoitaja Tuula Keränen, puh 4 59497 Potilaalla on oikeus

Lisätiedot

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät

Käsihygieniahanke. Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Käsihygieniahanke Helena Ojanperä, hygieniahoitaja OYS, infektioiden torjuntayksikkö Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 15 16.5.2014 Käsihygienia hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä

Lisätiedot

Toimintamalli. Käsihygienian seuranta ja kehittäminen NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI:

Toimintamalli. Käsihygienian seuranta ja kehittäminen NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI: Toimintamalli Kuva: OYS, Infektioiden torjuntayksikkö 2015 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTAMALLI: kuvaa tutkimustietoon perustuvan hoitosuosituksen käyttöönoton ja toteutumisen seurannan näyttöön perustuen.

Lisätiedot

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Käsihygienian havainnointi

Käsihygienian havainnointi Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla

Lisätiedot

Yhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan

Yhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan Yhtenäinen toimintamalli käsihygienian toteutumisen seurantaan Anne Korhonen TtT, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Miksi näyttöön perustuvasta toiminnasta puhutaan? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskriisi;

Lisätiedot

Näyttöön perustuvista käytännöistä apua infektioiden torjuntaan

Näyttöön perustuvista käytännöistä apua infektioiden torjuntaan Näyttöön perustuvista käytännöistä apua infektioiden torjuntaan Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25. - 26.3.2014, Jyväskylä Tarja Tervo-Heikkinen, kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtT Näyttö ja

Lisätiedot

Käsihygienia -Never ending story

Käsihygienia -Never ending story Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien

Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA Hygieniahoitajien Vinkkejä käsihygieniahavainnointitulosten hyödyntämisestä (OYS posterit, abstraktit) Helena Ojanperä Hygieniahoitaja, KHA 18.5.2018 Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Oulu, Hotelli Scandic

Lisätiedot

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä

Hoitotyön Tutkimussäätiö. Suomen JBI yhteistyökeskus. näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI yhteistyökeskus näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäjänä Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön

Lisätiedot

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta

Lisätiedot

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1

MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1 MITÄ KEINOJA KÄSIHYGIENIAN PARANTAMISEEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 14.3.2017 SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 3/15/2017 1 TILANNE 2015: HUS:n käsihuuhdekulutus yliopistosairaaloista matalinta Takana

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa 3.2.2015 Sisällys Johdanto... 3 1 Suomen JBI yhteistyökeskuksen missio, visio ja arvot...

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011

Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala. Tampere-talo 6.9.2011 Kaatumisten ehkäisymallia kehittämässä näyttöön perustuen tavoitteena turvallinen sairaala Tampere-talo 6.9.2011 Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, VT Teija Korhonen, tutkija, Hoitotyön tutkimussäätiö

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä

Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä Käsihygieniakampanja KSSHP:ssä kaiken A ja O Yhteistyö käynnistyy: Hygieniahoitajat, Tiina Tiitinen, Maire Matsinen ja Liisa Lauritsalo Sekä infektiolääkärit: Maija Rummukainen Jaana Leppäaho-Lakka Mitä

Lisätiedot

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset

Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Mitä mieltä ovat tri Rossi, nurse Betty ja potilas Jack? - käsihygieniakyselyjen tulokset Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 30.9.2016 klo 8-15.30 LS 10, OYS Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 0405060997

Lisätiedot

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari

Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta

Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN!

VÄLINEHUOLTO KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA TÄNNE VAIN PUHTAIN KÄSIN! KÄSIHYGIENIA KAIKEN A JA O VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja tartuntatautien

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Hannele Siltanen TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Hannele Siltanen TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hannele Siltanen TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Esityksen sisältö Näytön levittäminen yleisesti Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA

SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA SAIRAALAINFEKTIOIDEN TORJUNTA HOITOTYÖN TOIMINTONA Hoitotyön opiskelijoiden, hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden tiedot ja käsitykset Hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja; Tutkimus toteutettiin kahdessa

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena

Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Kansainvälisesti ainutlaatuinen lääkeinformaatioverkosto järkevän lääkehoidon tukena Katri Hämeen Anttila, FaT, dosentti tutkimus ja kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori Susanna Mutanen, terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Taustaa

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen johtajan tehtävänä

Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen johtajan tehtävänä Näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen johtajan tehtävänä Johtamisen ja esimiestyön päivät 11.05.2017 Teija Korhonen Sh, TtT Kehittämispäällikkö Suomen Sairaanhoitajaliitto ry Laki edellyttää» Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen

Lisätiedot

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija

Mini-HTA Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA 19.9.2018 Petra Falkenbach, TtM erikoissuunnittelija Mini-HTA tausta Mini-HTA on tanskalaisten kehittämä menetelmä, jolla voidaan arvioida systemaattisesti terveydenhuollon menetelmän soveltuvuutta

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Katri Kivinen KÄSIHYGIENIAN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN KESKUSSAIRAALAN TEHO-OSASTOLLA

Katri Kivinen KÄSIHYGIENIAN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN KESKUSSAIRAALAN TEHO-OSASTOLLA Katri Kivinen KÄSIHYGIENIAN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN KESKUSSAIRAALAN TEHO-OSASTOLLA Terveyden edistämisen koulutusohjelma 2016 KÄSIHYGIENIAN SEURANTA JA KEHITTÄMINEN KESKUSSAIRAALAAN TEHO-OSASTOLLA Kivinen,

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Käsihuuhdekulutusluvut

Käsihuuhdekulutusluvut Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE

SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE SUOMEN JBI YHTEISTYÖKESKUKSEN STRATEGIA VUOSILLE 2015 2017 Hyväksytty Suomen JBI yhteistyökeskuksen johtokunnassa xx.xx.xxx SISÄLTÖ Johdanto Joanna Briggs Instituutti (JBI) Suomen JBI yhteistyökeskus (JBI-keskus)

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot