ilmarinen Saunaan, savusaunaan... Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset yhä parempia

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset yhä parempia Saunaan, savusaunaan...

2 KANNEN KUVA : ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset vain paranevat Saunaan, Savusaunaan... JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Anne Koivula, Jani Mikkola, Esko Torsti, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Anu Suutela-Vuorinen, Jaakko Tuomikoski KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puhelin Faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: asiakaslehti@ilmarinen.fi ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi Ilmarisen palvelupisteitä ja yhteistyökumppaneita ovat Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti ja meklarit sekä osuuspankit. Pääkirjoitus Kilpailu renki vai isäntä? Työeläkejärjestelmän toimeenpano on rakennettu vakuutusperiaatteen varaan. Yritys maksaa työeläkeyhtiölle työeläkemaksun ja vapautuu samalla työntekijöidensä eläketurvan järjestämiseen liittyvistä riskeistä. Työeläkeyhtiössä asiakasyritysten riskit tasaavat toisiaan. Maksetuista työeläkemaksuista ja niiden sijoitustuotoista kertyneet varat ovat siirtyneet työeläkeyhtiölle sen sitoumusten katteeksi. Työeläkeyhtiö on siis vakuutusyhtiö, ei sijoitusrahasto. Eläkesäätiötyönantajalla säilyvä riski ja laajat toimintamahdollisuudet merkitsevät toisaalta, että eläkesäätiöön liittyy rahastosäästämistä muistuttavaa luonnetta, joka puuttuu puhtaasti vakuutusperiaatteella toimivalta työeläkeyhtiöltä. Työeläkelaitosten riittävästä lukumäärästä on tunnettu huolta. Tästä syystä säädettiin muutama vuosi sitten laki, joka mahdollistaa työnantajakohtaisen vakuutuskannan siirron eli niin sanotun rahastonsiirron työeläkeyhtiöstä eläkesäätiöön. Kyseessä on hajautetun toimeenpanojärjestelmän varjelemiseksi tehty erityisjärjestely, joka luonteeltaan poikkeaa vakuutusperiaatteesta. Työnantajahan on aiemmin valinnut työeläketurvan järjestämistavaksi vakuutuksen ja tämän mukaisesti kaikkina menneinä vuosina vapautunut työntekijöidensä työeläketurvan järjestämiseen liittyvästä riskistä. Rahastonsiirrossa tämä järjestely puretaan takautuvasti. Kilpailukeskustelun yhteydessä on ajoittain otettu esille rahastonsiirtomahdollisuuden ulottaminen myös työeläkeyhtiöiden väliseen siirtoliikkeeseen. Tälle muutokselle ei olisi perusteita. Uusia eläkelaitoksia se ei synnyttäisi. Sitä paitsi työeläkealan kilpailullahan haetaan sijoitustuottojen parantumista ja toimeenpanon tehostumista, ja työeläkeyhtiöiden väliset rahastonsiirrot olisivat kummankin päämäärän kannalta vahingoksi. Varautuakseen äkillisiin likviditeettitarpeisiin työeläkeyhtiöiden olisi lyhennettävä sijoitushorisonttiaan, mikä merkitsisi matalampaa tuottotasoa. Samalla toimeenpano ei tehostuisi, vaan kustannukset päinvastoin lisääntyisivät, kun vuosittain usean tuhannen työnantajan työntekijäkunnan kertynyttä työeläketurvaa juoksevine eläkkeineen, rekisteritietoineen ja sitoumusten katteena olevine varoineen siirrettäisiin yhtiöstä toiseen. Tämä ajatus on kouluesimerkki tilanteesta, jossa keino on muuttunut päämääräksi ja toimiikin alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Työeläkealalla kilpailun tulee olla renki eikä isäntä. Kilpailu ei saa muodostua itsetarkoitukseksi, vaan sen tulee säilyä apuvälineenä, jolla työeläketurvan toimeenpanoon saadaan lisää laatua ja tehokkuutta. Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu kesäkuussa 2007

3 ilmarinen Numero 2/2007 s.4 s.22 s.18 Joillekin vuokratyö voi sopia vakituista työtä paremmin, Markus Oksa Barona Oy:sta sanoo. Savusaunabisnes ei ole Rainer Hanhilahdelle vain työtä vaan elämäntapa. Juhani Lehti vaihtoi nousujohteisen, kansainvälisen uran yrittäjän epävarmaan arkeen. Työelämä Henkilöstövuokraus Barona Oy:n toimiala on kasvanut voimakkaasti 4 Asiakas kuvassa YIT rakentaa asukkaiden ehdoilla 8 Savusaunassa sielukin puhdistuu 22 Ilmarinen Amiraalivene Ilmarinen heräsi eloon oppilasvoimin 10 Eläkeyhtiöiden kilpailutilanne meni uusiksi 12 Suomalaispresidentti maailman aktuaarien asialla 14 Yrittäjälle Yrittäjäksi ideologisista syistä 18 Yrittäjyyttä arvostetaan, riskit pelottavat 20 Info Hyviä tuloksia kuntoutuksesta 13 Tilitoimistojen verkkopalvelut laajenivat 17 Ensi vuonna työeläketiedot postissa kotiin 17 Vakuuta kesätyöntekijäsi vaivattomasti 17 HANNU RAITTILAN KOLUMNI 7 KYSYTTYÄ 24 KARTTUMIA 26 SVENSKA SIDOR 27 TERVEYSVINKKI: SUUNNISTUS 30 ASIAKASTILAISUUDET 31

4 Työelämä Vuokratyö tuo joustoa Vuokratyö on yleistynyt Suomessa hyvää vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ala työllistää henkilötyövuosiksi muutettuina jo yli työntekijää. Yksi alan nopeasti kasvavista yrityksistä on vahvaan toimialaosaamiseen ja työvoiman joustavaan liikuttamiseen toimintansa perustava Barona. TEKSTI: SAMI KELHÄ Henkilöstövuokraus Barona Oy on Suomen viiden suurimman henkilöstöpalvelualan yrityksen joukossa. Baronalla on valtakunnallinen rekrytointiverkosto kahdellatoista paikkakunnalla, ja 4 2/2007 Ilmarinen KUVAT: ESKO TUOMISTO yhtiöllä on tytäryritykset myös Tallinnassa sekä Pietarissa. Nuoret opiskelijakaverukset Markus Oksa ja Mikko Leppänen perustivat Baronan vuonna 1999, kun he havaitsivat erityisesti rakennusalalla olevan kysyntää vuokratyöntekijöille. Kaveruksille oli kertynyt kokemusta rakennusalalta kesätöistä. Baronan kasvu on ollut vauhdikasta, ja työvoimaa tarjotaan nykyään rakennusteollisuuden lisäksi myös muille aloille. Huomasimme pian, että tarvetta vuokratyöntekijöille on myös muilla toimialoilla. Nyt vuokraamme työntekijöitä myös logistiikka-, teollisuus-, hoiva-, kiinteistö-, toimisto- ja IT-toimialoille, kertoo toimitusjohtaja Markus Oksa. Vuokratyönteko eroaa normaalista työsuhteesta jonkin verran. Tämä bisneshän toimii niin, että vuokratyöntekijä on työsuhteessa Baronaan ja me vuokraamme hänen työpanoksensa asiakasyrityksillemme vastamaan heidän tarpeisiinsa. Vastaamme siis työntekijän

5 Yritysten näkökulmasta olemme tehokas rekrytointikone ja työntekijöiden näkökulmasta etsimme heille joustavasti työpaikkoja, Markus Oksa sanoo. avoimia hammashoitajan paikkoja tälläkin hetkellä. Suurten ikäluokkien eläköityminen tulee myös kasvattamaan työvoimatarvetta tietyillä aloilla. Ovatko Baronan toimipisteet Tallinnassa ja Pietarissa vastaus työntekijäpulaan? Kyllähän ne sitä osaltaan ovat. Meille toimialaorganisaatiossa on se ja sama, mistä työntekijät tulevat. Olemme tuoneet Baltiasta metalli- ja rakennusmiehiä ja Pietarista IT-alan ammattilaisia. Myös Puolan suuntaan olemme jo avanneet kanavia. palkasta sekä muista työnantajamaksuista ja laskutamme työntekijän tekemästä työstä käyttäjäyritystä, sanoo Oksa ja jatkaa: Yritysten näkökulmasta olemme tehokas rekrytointikone, ja työntekijöiden näkökulmasta autamme etsimään joustavasti hyviä työpaikkoja edustamiltamme toimialoilta. Barona on muodoltaan toimialaorganisaatio. Kaikki toimialamme toimivat itsenäisinä yhtiöinä, joilla on oma johto ja toimihenkilöt. Tällä tavalla pystymme ymmärtämään asiakkaiden tarpeita paremmin ja myös tunnemme toimialakohtaisesti vuokratyöntekijöidemme taidot. Kova kasvuvauhti Baronalla on listoillaan vuosittain noin Barona pähkinänkuoressa Nimi: Henkilöstövuokraus Barona Oy Perustettu: 1999 Liikevaihto 2006: n. 43 miljoonaa euroa Työllistää: yli 1600 ihmistä viikoittain Toimii: 12 paikkakunnalla. Tytäryritykset Tallinnassa ja Pietarissa. Lisätietoja: palkansaajaa, ja yhtiö työllistää viikoittain yli 1600 ihmistä. Vuokratyöntekijöitä ja asiakkaita palvelemassa on Baronassa vajaat 100 toimihenkilöä. Liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 90 prosenttia ja oli yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Ja kasvu jatkuu tänäkin vuonna. Toimintaamme vahvistaa hiljattain tehty järjestely, jossa pääomasijoittajayhtiö Sponsor Capital tuli 50 prosentin osuudella osakkaaksemme. Sponsorin mukaantulo antaa meille myös mahdollisuuden tutkia kasvua yritysostojen kautta, Oksa kertoo. Näkyykö kasvun lomassa jo paljon mainostettua työntekijäpulaa? Ehdottomasti näkyy. Esimerkiksi rakennusalalla, telakkateollisuudessa ja taloushallinnossa on jo pulaa ammattityöntekijöistä. Hoivapuolella on kymmeniä Vuokratyö sopii kaikille Taloustutkimuksen kevättalvella 2007 tekemän tutkimuksen mukaan vuokratyöhön hakeudutaan ensisijaisesti siksi, että vakituista työtä on vaikea saada. Kyselyn mukaan kolme viidestä vastaajasta nosti vakituisen työn vaikean saannin tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi syyksi vuokratyön tekemiseen. Vakituisen työn saannin vaikeus on toki tärkeä syy tehdä vuokratöitä. On kuitenkin ihmisryhmiä, joille vuokratyönteko sopii vakituista työtä paremmin. Esimerkiksi opiskelijan elämäntilanteeseen saattaa sopia paremmin tehdä keikkaa kauttamme, kuin vakinaistua johonkin yritykseen. Myös jo vakituisessa työsuhteessa olevat saattavat haluta hankkia lisätienestejä kauttamme. Työsuhteiden kesto vaihtelee toimialan mukaan aina muutamasta päivästä useisiin kuukausiin, jopa vuosien mittaisiin työrupeamiin, sanoo Oksa. Harmittaako, kun hyvät vuokratyöntekijät vakinaistetaan asiakkaille ja näin poistuvat palveluksestanne? Ei missään nimessä harmita. Sehän vain kertoo, että olemme tehneet työmme hyvin: olemme löytäneet osaavia ihmisiä oikeisiin tehtäviin. Vakinaistaminen on myös toimialakohtaista: esimerkiksi teollisuustoimialalla prosenttia työntekijöistämme vakinaistetaan ja rakennusalalla se on muun muassa toimialan kausiluonteisuuden vuoksi paljon harvinaisempaa. Kenelle vuokratyö toimitusjohtaja Oksan mukaan sopii? Se sopii oikeastaan ihan kaikille. Meille on tietysti aina helpompaa myydä asiakkaalle työntekijä, jos hän on valmiiksi Ilmarinen 2/2007 5

6 hyvin koulutettu ja kokenut työntekijä. Palkathan ovat alallamme hyvinkin kilpailukykyisiä. Vuokratyönteko voi antaa tilaisuuden valita ja kokeilla.. Taloushallinnon ammattilainen voi kauttamme valita työpaikkansa laajasta valikoimasta erilaisia yrityksiä ja saada näin kokemusta eri toimialoilta vaivattomasti. Tarjoamme myös opiskelijoille mahdollisuuden hankkia arvokasta työkokemusta, jota heidän olisi vaikea muuten saada työuransa alussa. Julkisuudessa kritisoitu pätkätyö tarjoaa siis ainakin vuokratyömuodossa myös mahdollisuuksia, joita on vaikea muualta saada. Myös repaleisen työhistorian omaavat ja työttömyyttä kokeneet voivat kauttamme päästä taas työelämään kiinni. Asiakkaillemme kynnys tällaisten henkilöiden palkkaamisen voi meidän kauttamme olla matalampi, Oksa arvioi. Barona tekee yhteistyötä myös työvoimatoimistojen kanssa. Olemme mukana erilaissa rekrytointitapahtumissa sekä työministeriön ja henkilöstöpalveluyritysten liiton Oiva Väylä -yhteistyöhankkeessa, jonka tarkoituksena on nopeuttaa vaikeasti työllistyvien työllistymistä. Suorarekrytointeja ja ulkoistuksia Barona palvelee yrityksiä myös muilla alueilla työvoiman vuokrauksen lisäksi. Henkilöstövuokrauksen rinnalle ovat tulleet suorarekrytoinnit. Suorarekrytoinneissa haemme toimeksiannon perusteella asiakkaalle sopivan työntekijän kulloiseenkin tehtävään. Asiakas voi näin säästää rekrytoinnin vaivan ja voi samalla hyödyntää vahvaa toimialaosaamistamme. Suorarekrytoinneilla etsitään yleensä ylempiä toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Suorittavan tason työntekijät haetaan yleensä vuokratyöntekijöinä, jotka siis usein vakinaistetaan asiakkaiden palvelukseen. Vahva asiantuntemus eri toimialoilla antaa Baronalle mahdollisuuksia myös ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia asiakkailta. Kun osaamme tietyn toimialan kuviot tarpeeksi hyvin, uskallamme ottaa vastuuta isommista toiminnoista kokonaisten liiketoiminta-alueiden ulkoistusten kautta. Olemme saaneet esimerkiksi Elisalta hoitaaksemme yksityis- ja yritysasiakkaiden 6 2/2007 Ilmarinen laskutustoimintoja. Baronan toiminnassa erilaiset ulkoistukset ovat kasvava toimintamalli, Oksa kertoo. Valtakunnallista palvelua Baronalla on kotimaassa toimipisteitä 12 paikkakunnalla, ja se välittää työvoimaa koko Suomeen edustamilleen toimialoille. Työvoimaa voidaan liikutella kysynnän mukaan esimerkiksi pohjoisesta etelään. Pohjoisessa voi olla sydäntalvella olosuhteiden vuoksi rakennusalalla hiljaisempaa. Meidän kauttamme työntekijät löytävät työtä joustavasti eteläisemmiltä työmailta. Työntekijämme voivat siis työskennellä Baronan kautta omalla toimialallaan koko Suomessa asiakasyrityksissämme. Työvoiman liikuttamisessa on tärkeässä osassa Baronan tytäryhtiö Majoituspalvelu Forenom. Forenom on apuna houkuttelemassa osaajia alueille, joihin ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen voi olla hankalaa eri syistä. Työntekijöiden motivoimisessa toiselle paikkakunnalle töihinlähtöön isoin kynnys on asunto. Perustimme työntekijöiden liikkumista helpottamaan Forenomin, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota kalustettuja työsuhdeasuntoja Baronan vuokratyöläisille. Yhtiöllä on tarjolla noin 350 vuokra-asuntoa lähinnä pääkaupunkiseudulla sekä Pirkanmaan alueella. Rakennusalalla, telakkateollisuudessa, taloushallinnossa ja hoivapuolella on jo pulaa ammattityöntekijöistä, kertoo toimitusjohtaja Oksa. Kovaa kilpailua Kilpailu henkilöstövuokramarkkinoilla on kovaa. Ala on kasvanut todella voimakkaasti viime vuosina ja samalla on syntynyt runsaasti uusia alan yrityksiä. Yhteensä alan yrityksiä on jo satoja. Vuonna 2005 henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto oli noin 650 miljoonaa euroa, ja kasvua vuodesta 2004 vuoteen 2005 oli n. 35 prosenttia. Viime vuonnakin alan kasvu oli yli 29 prosenttia. Ala on varsin kilpailtu. Me olemme pärjänneet hyvin, koska olemme erikoistuneet vain tietyille aloille. Lisäksi tarjoamme kattavampia ulkoistamis- ja suorarekrytointipalveluja kuin useat kilpailijamme. Haluamme myös pitää hyvä huolta asiakkaistamme sekä työntekijöistämme. Tällä joskus huonoa mainettakin keränneellä alalla on erittäin tärkeää olla imagoltaan uskottava ja asiat hyvin hoitava yritys. Meidän visionamme onkin olla Suomen paras työnantaja. Huolehdimme siitä, että vuokratyöntekijämme saavat myös asiakasyrityksissämme oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Miten Barona aikoo päihittää kilpailijat? Haluamme olla Suomessa alan tehokkain työvoiman toimittaja paikkakunnasta riippumatta. Tarvittaessa vaikka koulutamme osaavat työntekijät Intiassa. Lisäksi ulkoistustoiminnoissa haluamme olla alan edelläkävijä valituilla toimialoilla.

7 KOLUMNI Taide ja talous Virallinen talousretoriikka noudattaa sovinnaista talousajattelua. Sen mukaan Suomeen tarvitaan lisää kasvuyrityksiä. En vastusta. On silti hyvä pitää mielessä, että kenties täällä tarvitaan kipeimmin yrityksiä, jotka eivät kasva. Suuriin kasvuyrityksiin yksipuolisesti kiinnittynyt talouspolitiikka on kuin hajauttamaton arvopaperisalkku. Kestävään ja monipuoliseen kansantalouteen kuuluvat juuristo ja aluskasvillisuus. Juuristo ja aluskasvillisuus koostuvat pienistä ja keskisuurista palveluyrityksistä, joiden omistuspohjana on usein perhe tai suku. Nämä suutarinverstaat, yhden miehen konsulttiyritykset, lakiasiaintoimistot tai firmoiksi muuttuneet timpurit, muurarit ja sähköasentajat syntyvät perustajiensa uran alkuvaiheessa. Niiden historia noudattaa omistajayrittäjien elämänkaarta ja monesti ne menevät hautaan näiden mukana. Tällaiset yritykset voivat elää ja vaikuttaa kymmeniä vuosia osana kansantalouden kokonaisuutta. Silti ne eivät kasva eivätkä ylimalkaan ole olemassa sen vuoksi, mikä on julistettu taloudellisen toimeliaisuuden ainoaksi oikeaksi motiiviksi. Nämä firmat todistavat vaietulla olemassaolollaan, että talous on muutakin kuin sijoitetun pääoman paras mahdollinen tuotto neljännesvuosiin jaetussa seurannassa. Liikevoittoa tuottamaton, kasvamaton yritys ei ole vähäinen asia talouselämässä. Talouselämän varsinainen tarkoitus on näet tuottaa resursseja elämää varten. Talouselämästä irrotettuina, elämän kehikossa tarkasteltuina kasvuun sitoutumattomat pienyritykset ilmaisevat varsinaisen merkityksensä. Ne työllistävät yhden tai muutamia ihmisiä koko elämän ajan. Ne eivät kenties tuota osinkoina jaettavia voittoja, mutta niiden kautta perheet saavat jokapäiväisen leipänsä, asuntolainat maksetaan, lapset koulutetaan. Se elämä on pääasia. Talouselämä on elämälle alisteinen välikappale. Taideammatin harjoittajat ovat melkein kaikki pienyrittäjiä, monet juridiselta statukseltaan, useammat tosiasiallisesti. Kirjailija on pienyrittäjä. Me toimimme tilausten ja sopimusten sekä niissä määrättyjen aikataulujen kentässä. Toimintamme perustuu rahoitusjärjestelyihin, jotka koostuvat tilausmaksuista, käyttökorvauksista, pääsylippuprosenteista, myyntitilityksistä, ennakoista ja apurahoista. Kassavirta aaltoilee ja pätkii suhdanteiden mukaan. Henkilökohtainen talous on osattava sopeuttaa yritystoiminnan epäsäännöllisiin tuottoihin. Kirjailijan työ voi vaatia yllättävän pitkäjännitteistä tuotannon suunnittelua ja sitä tukeva resurssointi edellyttää vastaavasti rahoituksen määrätietoista hallintaa. Aikajänteet saattavat olla yhtä pitkiä kuin projektirakentamisessa tai telakkateollisuudessa ja pääoman kierto sen mukaisesti hidasta. Romaanin tuottaminen ensimmäisestä ideasta valmiin kirjan markkinointitilaisuuksiin saattaa helposti kestää viisi vuotta. Talouseettisesti taideammattien harjoittamisessa on kiinnostavaa se, että taiteilija joutuu koko ajan punnitsemaan taloudellisten ja taiteellisten arvojen oikeaa suhdetta. Lähtökohta on, että taloudelliset arvot ovat merkittäviä ja välttämättömiä, mutta alisteisia. Kun päätän kirjoittaa romaanin sijasta essee- tai novellikokoelman, tiedän päätyväni huonompaan taloudelliseen tulokseen kuin vaihtoehtoisessa tapauksessa. Taideammateissa tällaista sovinnaisen talousopin vastaista harkintaa suoritetaan koko ajan. Kyse on perusasian oivaltamisesta: taloudellinen tulos on väline, ei päämäärä sinänsä. Päämäärä on se, mitä varsinaisesti tehdään eli paras mahdollinen taideteos siinä lajityypissä, joka kestävimmin palvelee ilmaisullisia tavoitteita. Yksi ihmiskunnan selviytymisen edellytyksistä on, että yritysmaailma ja talouspolitiikka päätyvät omaksumaan taideammatin harjoittajien talouseetoksen. Vallankumousta se vain taitaa vaatia. Hannu Raittila Lehtikuva Ilmarinen 2/2007 7

8 Rakentamista asukkaiden ehdoilla YIT:n kehitysjohtaja Juha Kostianen ei ole tavallinen perusinsinööri, vaan hänellä on myös tohtorin hattu hallintotieteistä. Kaupunkiseutujen kehittämisestä kiinnostunut Kostiainen haluaa ottaa asukkaat mukaan rakennusprojekteihin jo asuinalueiden suunnitteluvaiheessa.

9 Asiakas kuvassa TEKSTI: SAMI KELHÄ KUVAT: ESKO TUOMISTO Juha Kostiainen on ollut YIT-konsernin palveluksessa vuodesta 2001, ensin YIT Rakennus Oy:n kehitysjohtajana ja vuodesta 2003 koko konsernin yrityssuunnittelujohtajana ja sittemmin kehitysjohtajana. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat kehitys- ja brändiasiat, lisäksi hän on mukana strategiatyössä. Ennen YIT:lle siirtymistään Kostiainen toimi neljä vuotta Tampereen kaupungin elinkeinojohtajana. Moni saattaa edelleen hahmottaa YIT:n rakennusfirmana. Minkälainen yritys YIT tänä päivänä on? YIT on kehittyvä ja kasvava kansainvälinen palveluyritys. Toimimme yli ammattilaisen voimin noin 450 paikkakunnalla. Tärkein liiketoiminta-alue on Suomen jälkeen Pohjoismaat. Venäjä tulee myös hyvää vauhtia perässä, Kostiainen sanoo YIT:n kasvu on viime vuosina ollut voimakasta. Kasvumme on ollut viime vuosina kymmenisen prosenttia vuodessa. Etsimme edelleen aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Viime vuosina ovat vahvistuneet erityisesti kiinteistötekniset palvelumme sekä toimintamme Baltian maissa ja Venäjällä. Rakennuspuolella olemme sisäistäneet elinkaari-ajattelun. Mistä osaavat tekijät? Yksi suurimmista YIT:n tulevaisuuden haasteista liittyy henkilöstöön. Haasteenamme on saada jatkossakin osaavaa henkilöstöä palvelukseemme. Suurten ikäluokkien eläköityminen on tosiasia, joka tulee vaikuttamaan toimintaamme. Suomen koulutuspolitiikassa on myös ylikorostunut korkeakoulutuksen rooli ammattikoulutuksen sijaan, mikä on hankaloittanut ammattilaisten palkkausta alalle, joka kuitenkin perustuu suorittavaan kädentaitoja vaativaan työhön. Taannoisen ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä rakennusmestarikoulutus poistettiin, ja tilalle tuli tuotantoon suuntautunut insinöörikoulutus. Tämä oli jälkeenpäin katsottuna virhe, ja onneksi rakennusmestarikoulutus on aloitettu uudelleen. Miten mahdolliseen työvoimapulaan voi varautua? Kehitysjohtaja Kostiainen on YIT:ssä suomalaisen rakentamisen näköalapaikalla. Kuvassa ollaan myös konkreettisesti huipulla: YIT:n rakentaman 86 metriä korkean tornitalon asunnossa Helsingin Vuosaaressa. Olemalla erittäin aktiivinen nuorten suuntaan. Otamme tänäkin kesänä noin kesätyöläistä töihin ja teemme jatkuvaa yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Meille on myös tärkeää pitää huolta omista työntekijöistämme muun muassa koulutuksen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kautta. Olemme aika hyvin tässä onnistuneetkin, mistä kertoo se, että työsuhteiden keskimääräinen pituus konsernissa on 12 vuotta. Kannustamme henkilöstömme kehittämään omaa työtään ja suorastaan velvoitamme heitä siihen. Työntekijät ovat kuitenkin oman osaamisalueensa parhaita asiantuntijoita. Yksi tärkeä osa YIT:n henkilöstön kehittämistä on työkierto. Vuosittain noin ihmistä siirtyy konsernissa uusiin tehtäviin. Tämä on myös hyvä tapa siirtää tietoa ja taitoja organisaatiossa eteenpäin. Me pystymme tarjoamaan varsin vaihtelevia ja erilaisia tehtäviä niin kotimaassa kuin myös ulkomailla sellaisia haluaville. Myös yrityksen johto liikkuu aktiivisesti kentällä ja näin säilyttää kosketuksen varsinaiseen tekemiseen. Hiljainen tieto esiin Kuinka paljon YIT katsoo Suomen rajojen ulkopuolelle työvoimaa hankittaessa? Ensiksi on sanottava, että paljon puhuttua työvoiman ryntäystä Baltiasta Suomeen ei ole näkynyt. Me olemme kuitenkin jo melko pitkään hakeneet osaajia myös ulkomailta. Uskon, että jatkossa Suomi joutuu markkinoimaan aktiivisesti itseään ulkomaiselle työvoimalle. Lyhyesti sanottuna: Nokia vetää, puoliso sitoo ja ilmasto työntää, Kostiainen nauraa. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä saattaa olla vaarana, että vuosikymmenten aikana käytännön ammattitaitoa keränneet työntekijät vievät tietonsa mukanaan eläkkeelle. Alallemme on hyvin tyypillistä, että kirjoittamatonta ja kädentaitoihin perustuvaa tietoa kertyy runsaasti. Olemmekin kehittäneet erilaisia mentorointimalleja niin sanotun hiljaisen tiedon siirtämiseksi kokeneilta konkareilta nuoremmille. Kertyneen tiedon ja taidon siirto nuoremmille on voitu pistää jopa henkilön tulostavoitteisiin. Käytämme myös työpareja sekä mestari ja harjoittelija -mallia ammattitaidon siirrossa käytännön työnteon kautta. Asukkaat mukaan suunnitteluun Olet paitsi diplomi-insinööri myös hallintotieteiden tohtori. Mitä väitöskirjasi käsittelee? Väitöstyöni otsikko on Kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikka tietoyhteiskunnassa. Tutkin väitöskirjassani kaupunkien kilpailukykyä, kuten esimerkiksi sitä, miten luovien ihmisten pyörittämät Ilmarinen 2/2007 9

10 Työkierto on hyvä tapa siirtää tietoa ja taitoja organisaatiossa eteenpäin. yritykset hakeutuvat paikkoihin, joissa ihmiset viihtyvät. Kostiaisen mielestä asukkaita ei huomioida tarpeeksi yhdyskuntasuunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelun tila Suomessa on varsin vaihtelevaa. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin toimintatavat ovat varsin erilaisia. Olemme päässeet Espoon kaupungin kanssa mukaan eräisiin kehityskohteisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Yleisesti ottaen Suomessa yhdyskuntasuunnittelija suunnittelee ja rakentaja rakentaa. Tuleva asukas jää usein liian vähälle huomiolle asumisalueita ja -kohteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. YIT onkin herännyt vastaamaan ihmisten kasvaneisiin toiveisiin asumisen suhteen. Me olemme kehittäneet malleja, joilla saisimme tulevat asukkaat paremmin mukaan asumiskohteiden suunnitteluun. Eräässä Espoon kohteessa saimme 200 tulevaa asukasta miettimään tulevan asuinalueen rakennetta ja toteutusta. Kaupunkisuunnittelun rooli on korostunut entisestään, koska asumisen laatu on yksi selkeä kilpailutekijä, jolla kaupungit houkuttelevat uusia asukkaita ja yrityksiä. Kilpailua käydään kaupunkien kesken niin Suomen tasolla kuin vertailussa ulkomaihinkin. Asuminen ilmentää elämäntapaa Ajat ovat muuttuneet siitä, kun asunto oli vain paikka nukkua töissä käymisen lomassa. Asuminen tulee jatkossa olemaan entistä enemmän oman elämäntavan ilmentämistä. Ihmisillä on halua ja varaa vaatia persoonallisia ratkaisuja, ja asuinalueita suunniteltaessa tulisi hyväksyä myös tietty erilaisuus. Suomalaisessa yhdyskuntasuunnittelussahan on haluttu estää ongelmalähiöiden synty ja mahdollisuuksien mukaan sekoitettu sosioekonomisia luokkia keskenään eri asuinaluilla. Kuitenkaan tämä ei saa estää persoonallisten asumisratkaisujen ja -alueiden suunnittelua, Kostiainen sanoo. 10 2/2007 Ilmarinen Aina kunnat eivät osaa vastata asukkaiden toiveisiin. Tampere on tästä hyvä esimerkki. Se on tutkimusten mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunki, mutta silti se joutuu sulkemaan kouluja oppilaspulassa, koska lapsiperheet muuttuvat ympäryskuntiin haluamansa asumismuodon eli pientalojen perässä. Myös julkiseen rakentamiseen voitaisiin alueen asukkaat ottaa mukaan. Olemme Espoossa esittäneet kunnalle uudenlaista mallia, jossa kansalaiset otettaisiin mukaan myös julkiseen rakentamiseen. Eli ostettavan asunnon hinnasta voisi mennä euroa projektiyhtiön pääomaan, joka taas voisi olla mukana omistamassa alueen koulua tai päiväkotia. Näin asukkaat kokisivat vielä enemmän alueen ja sen julkiset rakennukset omikseen ja huolehtisivat vielä paremmin niiden turvallisuudesta ja siisteydestä. Ihmiset myös haluavat nykyään tehdä asioita oman lähiympäristönsä hyväksi. Kuulin juuri radiosta, että Helsingin kaupungin siivoustalkoisiin oli ilmoittautunut jo ihmistä. Myös eri kaupungin osissa, kuten esimerkiksi Kalliossa, on omatoimista asukasaktivismia alueen viihtyvyyden parantamiseksi, Kostiainen kertoo. Tamperelainen Helsingissä Kehitysjohtaja Kostiainen on työnsä ohella edelleen mukana myös akateemisessa maailmassa. Minulla on dosentuuri Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa. Dosentuurini erityisalaksi on määritelty kaupunkiseutujen strateginen kehittäminen. Lähinnä olen julkaissut muutamia akateemisia papereita ja olen myös jonkin verran mukana tutkimuksessa. Parhaillaan tutkimme tiedekunnassa alueiden itseuudistumiskykyä. Perustamperelainen Juha viettää viikosta noin neljä päivää Helsingissä YIT:n pääkonttorilla. Matkustan aktiivisesti Helsingin ja Tampereen väliä ja välillä vietän yön Helsingissä Kallion yksiössäni. Tämän reissaamisen lisäksi aika kuluu lähinnä liikuntaa harrastaessa ja lapsia jääkiekko- ja jalkapallotreeneihin kuskatessa. Lapseni ovat vapaasti saaneet valita seuransa, missä lajejaan harrastavat, kunhan se on Ilves, Kostiainen nauraa. Teksti ja kuvat: Pasi Karsikas Ilmarinen Panssarilaiva Ilmarisen amiraalivenettä kunnostettiin Vaihtoehtoisessa ammatti- ja oppisopimuskoulussa. Panssarilaiva Ilmarisen vaiheet ovat nykypolvellekin tutut. Turussa 1933 valmistunut rannikkolaivaston lippulaiva oli ja sen sisaralus Väinämöinen olivat aikansa kookkaimmat merenkyntäjät Suomen vesillä. Viimeiselle matkalleen Ilmarinen lähti osallistuessaan Saksan sotatoimia tukevaan operaatio Nordwindiin. Suojaraivaimeen takertuneen miinan räjähtäminen upotti laivan muutamassa minuutissa Utön eteläpuolella. Jotain kuitenkin säästyi. Laivan varustukseen kuuluva 11-metrinen moottorivene, ns. amiraalivene, oli ennen sotatoimiin lähtöä jätetty satamaan, koska sen sijoituspaikka kannella rajoitti yhden it-tykkitornin käyttöä. Nimensä mukaisesti vene palveli yhteysaluksena, kun panssarilaivan päällikkö ja hänen tärkeät vieraansa tarvitsivat kuljetusta. Niinpä varustelussakin oli tingitty sotilaallisesta karuudesta: hytti oli plyysillä verhoiltu ja vedenpäälliset puuosat hohtivat mahonkisina. Emälaivastaan orvoksi jäänyt amiraalivene palveli puolustusvoimia 1960-luvulle asti, jolloin se myytiin huutokaupalla. Se palveli vaihtuvia omistajia ja koki radikaaleja muutostöitä ennen kuin päätyi unohduksiin pohjalaistilan takapihalle. Sieltä se onnekkaan sattuman kautta löysi tiensä Sovinto ry:n huostaan 2000-luvun alussa. Tästä alkoi amiraaliveneen uusi elämä. Sovinto ry - käytännönläheistä ammattioppia Vaihtoehtoisen ammatti- ja oppisopimuskoulun esikuva löytyy Tans-

11 Historiallinen puuvene heräsi eloon oppilasvoimin Panssarilaiva Ilmarisen amiraaliveneen entisöinti antoi mahdollisuuden opiskella suomalaisen veneenrakennuksen perinteitä. kasta. Normaaleista koulutusväylistä etääntyneet opiskelijat, joilla monilla on värikkäitäkin elämänvaiheita takana, voivat valita tulevan ammattinsa kuudesta opintolinjasta. Koulumaisuutta on haluttu välttää. Opetuksesta vain noin viidennes on teoriaa taidot opitaan tekemällä. Omat haasteensa on tuonut paluu- ja maahanmuuttajien lisääntyvä osuus oppilasaineksessa. Ulkomaalaistausta on jo 40 prosentilla ja he edustavat kansallisuutta. Venealan kurssi kestää vuoden. Viidestätoista oppilaasta osa voi hakeutua kaksi vuotta kestävälle oppisopimusjaksolle, osa voi jatkaa toisella työvoimapoliittisella jaksolla. Kurssilla opetetaan puuveneen rakentamisen lisäksi myös huonekalupuusepän tehtäviä. Kurssin suoritettuaan oppilas kykenee omatoimisesti rakentamaan puuveneen. Amiraaliveneen kunnostusprojekti aloitettiin juhlavasti syyskuun 13. päivä 2004 Hyvää työtä, totesi tohtori Pentti Arajärvi kastaessaan Ilmarisen amiraaliveneen puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta Helsingin Eteläsatamassa. laivaston soittokunnan säestyksellä. Hankkeen suojelijaksi lupautui tohtori Pentti Arajärvi. Suomen merihistoriaan kuuluvan panssarilaiva Ilmarisen amiraaliveneen entisöinti antaa mielenkiintoisen ja monipuolisen mahdollisuuden oppia ja opiskella suomalaisen veneenrakennuksen perinteitä. Tällainen kunnostustyö on kulttuurihistorian vaalimista ja tuottaa samalla puutyön ammatillista osaamista nuorille, luonnehti tohtori Arajärvi hankkeen merkitystä. Rahoitukselle saatiin vankka pohja Suomen Kulttuurirahaston apurahan myötä. Ratkaiseva merkitys on myös yritysten tuella, jota on saatu mm. Ilmariselta ja Pohjolalta. Vene oli valmis vesillelaskuun toukokuussa Uurastusta riittää, mutta motivaatio kantaa Hanke työllisti viisi oppisopimusoppilasta. Kunnostus osoittautui yllättävän työlääksi ja hitaaksi. Koska veneen siviiliomistaja oli muuttanut sen matkaveneeksi, kansirakenteet jouduttiin purkamaan kokonaan palattaessa vanhaan. Ikävä kyllä veneeseen oli asennettu liian voimakas moottori, joka oli vahingoittanut runkoa. Niinpä köli jouduttiin vaihtamaan uuteen. Kylki- ja pohjalaudat ovat valtaosin alkuperäisiä, mutta kylkilaudat paikoilleen sitovat kaaripuut on tehty kokonaan uudestaan. Laudat ja kaaret on yhdistetty tuhansilla niiteillä, joiden ulkopuoliset kannat on huolellisesti peitetty puutulpilla. Näin pinnasta tuli kauniin sileä. Vaikka työssä on ollut vaiheita, joissa näkyvä edistyminen on ollut hidasta, ei oppilaiden innostus ole pettänyt, kertoo hanketta vetävä kouluttaja, venepuuseppä Juha Rautavaara. Oppilaat ovat aikuisia, vuotiaita, jotka ovat tositarkoituksella hakeutuneet ammattia hankkimaan. Motivaatio on siten vahvalla pohjalla. Heistä tulee kyllä hyviä veneenrakentajia, Rautavaara kehaisee. Todella hyviä. Ilmarinen 2/

12 Ilmarinen Eläkeyhtiöiden kilpailutilanne meni uusiksi Vuoden alussa voimaan astunut uusi työntekijän eläkelaki muutti eläkeyhtiöiden välistä kilpailutilannetta aika lailla. Aiemman lain mukaan pätkätyöt sekä tiettyjen alojen, kuten satama- ja rakennusalojen työt, piti vakuuttaa eri yhtiössä kuin muut yksityisalojen työsuhteet. Nyt tällaista pakkoa ei enää ole. TEKSTI: EEVA HUKKA Sini Kivihuhta muistuttaa, että kaikki yksityisalojen työsuhteet voi nyt vakuuttaa Ilmarisessa. Maaliskuussa päättyneeseen eläkeyhtiöiden siirtokierrokseen oli ladattu poikkeuksellisen paljon odotusta. Sen päätyttyä nähtiin ensimmäisen kerran, miten asiakkaat reagoivat uuden lain tarjoamaan mahdollisuuteen. Vanhasta lainsäädännöstä kun seurasi se, että yritysten piti tietyissä tapauksissa työsuhteiden pituudesta ja alasta riippuen hoitaa eläkeasioitaan kahdessa eri yhtiössä. Nyt asiakkailla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus keskittää kaikki yksityisalojen työsuhteet ja yrittäjätoiminta yhteen eläkeyhtiöön. Uuden lain myötä markkinoille tuli myös uusi toimija. Vuoden alussa entisten TaEL- ja LEL-alojen työsuhteita monopoliasemassa vakuuttanut Etera siirtyi jakamaan samaa markkinakakkua kuin muutkin eläkeyhtiöt. 12 2/2007 Ilmarinen Ilmariselle voitokas siirtokierros Siirtokierros oli poikkeuksellisen vilkas. Siirtyvien vakuutusten ja eurojen määrä eläkeyhtiöstä toiseen oli kokonaisuutena suuri, Ilmarisen asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta kuvailee maaliskuussa päättynyttä siirtokierrosta, joka oli ensimmäinen sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntö astui voimaan. TyEL-maksutulolla mitaten kaikkiaan yli 2 prosenttia markkinoista vaihtoi paikkaa, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin tavallisesti. Kivihuhdan mielestä vilkkaus johtui nimenomaan lain muuttumisesta. On ihan ymmärrettävää, että aika moni asiakas halusi helpottaa asioiden hoitoa, kun lainsäädäntö antoi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden vakuuttaa kaikki työsuhteet yhdessä yhtiössä, hän sanoo. Ilmariselle asiakkaiden innostus vaihtaa vakuutuksia eläkeyhtiöstä toiseen näkyi erittäin voitokkaana siirtotuloksena. Yritysten työeläkevakuutusten, eli TyEL-vakuutusten määrä kasvoi Ilmarisessa kappaleella, ja yrittäjien YEL-vakuutusten määrä kasvoi 234 kappaleella. Rahassa mitattuna tulos kasvattaa Ilmarisen maksutuloa noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se oli tietysti positiivinen yllätys, että juuri Ilmarinen onnistui tällä siirtokierroksella niin hyvin. Meidän tuloksemme oli kaksi kertaa parempi kuin millään muulla yhtiöllä. Saimme Eteralta näitä keskittämiscasejä, mutta lisäksi tulos oli positiivinen myös kaikkiin muihin yhtiöihin nähden, Kivihuhta kommentoi Ilmarisen siirtotulosta. Asiakas on ykkönen Kivihuhta arvioi, että asiakkaat tekevät ratkaisut vakuutusten keskittämisestä tämän vuoden aikana. Hän huomauttaa, että osa asiakkaista haluaa jakaa vakuutuksensa moneen yhtiöön, mikä on toki mahdollista edelleen. Kivihuhta uskoo Ilmarisen olevan kaikilla mittareilla niin hyvässä kunnossa, että mahdollisuudet kasvattaa vähitellen markkinaosuutta edelleen ovat aivan realistiset. Hän viittaa näillä mittareilla erityisesti asiakashyvityksiin, myynnin aktiivisuuteen, toiminnan tehokkuuteen ja ennen kaikkea asiakkaiden palveluun, johon panostetaan ja jota kehitetään Ilmarisessa jatkuvasti. Lähtökohta kilpailutilanteeseen on hyvä, mutta pelkästään markkinaosuuden säilyttäminenkin vaatii paljon työtä joka päivä. Meidän täytyy muistaa koko ajan, kuka täällä on ykkönen. Asiakas on se, jota varten me olemme olemassa.

13 Info Hyviä tuloksia kuntoutuksesta Onnistunut työeläkekuntoutus on antanut monelle työntekijälle ja yrittäjälle mahdollisuuden jatkaa edelleen työssä sairaudesta huolimatta. TEKSTI: EILA PARKKONEN Lähes 80 prosenttia kuntoutujista on vuoden kuluttua kuntoutuksen päätyttyä palannut työhön tai on työmarkkinoiden käytettävissä. Parhaiten kuntoutus onnistuu, kun siihen ryhdytään vielä työssä ollessa. Myös jo eläkettä saaneista kuntoutujista yli puolet on palannut työhön. Työntekijä ja yrittäjä voivat hakea Ilmarisesta ammatillista kuntoutusta, jos hänellä on terveydentilan vuoksi ongelmia selviytyä työssä ja vaarana on työkyvyn menetys. Kuntoutusrahaa voi saada myös helpottamaan paluuta työhön pitkän sairausloman jälkeen. Myös työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä arvioidaan aina ensin, onko kuntoutus mahdollinen ja kehotetaan tarvittaessa hakijaa hakemaan kuntoutusta. Ilmarisen hoitama kuntoutus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Kolme vuotta sitten hakemukset kaksinkertaistuivat ja siitä lähtien hakijoiden määrä on kasvanut. Viime vuonna kasvua oli 30 prosenttia. Myös tänä vuonna hakemukset näyttävät edelleen lisääntyvän, kuntoutuspäällikkö Tuire Hakonen sanoo. Työhön paluu onnistuu kuntoutuksen jälkeen Ilmarinen seuraa kuntoutuksen vaikuttavuutta eli sitä, kuinka moni päätyy kuntoutuksen jälkeen työelämään tai joutuu eläkkeelle. Viime vuonna Ilmarinen sai hoitamastaan kuntoutuksesta parempia tuloksia kuin koskaan aikaisemmin. Kuntoutuksen jälkeen palasi työhön 70 prosenttia kuntoutujista. Näin hyvä tulos kertoo myös työllisyystilanteen paranemisesta. Kaikkiaan joka kahdeksas kymmenestä kuntoutujasta palasi kuntoutuksen jälkeen työhön tai kuntoutui muuten ja on työmarkkinoiden käytettävissä työnhakijana, Tuire Hakonen kertoo. Kuntoutusta voidaan myöntää myös jo eläkkeelle siirtyneelle eli käytännössä määräaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi kuntoutustukea saavalle. Heistäkin noin puolet onnistui palaamaan työelämään kuntoutuksen jälkeen. Tämäkin on hyvä saavutus ja lisäksi työhön palanneita on enemmän kuin eläkkeelle siirtyneitä. Ilmarisen kuntoutuksen vaikuttavuus 2006 tausta: työelämässä olleet 6 % 13 % 81 % Palasi työmarkkinoille Myönnetty eläke Muu, esimerkiksi opiskelemassa tai äitiyslomalla Lähde: ETK:n kuntoutustilastot Kuntoutus on yhteistyötä Kuntoutuksen onnistumisessa ydinkysymys Tuire Hakosen mukaan on se, että asiakas on motivoitunut. Kuntoutusoikeutta arvioitaessa katsotaan myös aina, onko kuntoutustarkoituksenmukaista. Jos sairaus on senlaatuinen, että työhön paluu ei ole realistista ja kuntoutuksesta huolimatta hakija joutuu jäämään eläkkeelle, kuntoutusta ei voida tukea. Ilmarinen neuvoo ja ohjaa asiakasta alusta asti oikeille raiteille. Tärkeää on myös yhteistyö työnantajan kanssa. Työpaikkakuntoutus, joka tapahtuu työn ohessa omalla työpaikalla, edistää aina työhön paluuta. Jos kuntoutujalla ei ole työsuhdetta voimassa, teemme yhteistyötä paikallisen työvoimatoimiston ja paikallisten palveluntuottajien kanssa. Koulutuksessa olevia patistelemme käyttämään loma-ajat työharjoitteluun, sillä se auttaa työpaikan löytymissä. Myös Ilmarisen työntekijöiden ammattitaito ja asenne asiakkaan neuvonnassa ja ohjauksessa vaikuttavat siihen, miten jäntevästi kuntoutus etenee, Tuire Hakonen sanoo. Lisätietoja kuntoutuksesta Tietopankki Kuntoutus kuntoutusesittelijät puhelin kuntoutustiimi@ilmarinen.fi Minkälaista kuntoutusta tuetaan? Ilmarisen maksama kuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Tavallisimmin kuntoutus tapahtuu omalla työpaikalla. Esimerkiksi työkokeilun avulla kuntoutuja voi opetella uusia työtehtäviä tai vaihtaa työhön, jota hän sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Muita työpaikalla tapahtuvan kuntoutuksen muotoja ovat työhönvalmennus ja oppisopimuskoulutus. Yli puolet Ilmarisen hoitamista kuntoutuksista on ollut työkokeiluja. Vajaa neljännes on ollut erilaisilla kursseilla ja koulutuksessa. Kuntoutustoimista riippuen kuntoutus voi kestää vaikkapa lyhyimmillään kuukaudesta pisimmillään useampaan vuoden ajan esimerkiksi uudelleen koulutuksessa. Lähes puolet Ilmarisen kuntoutujista kärsii tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Mielenterveysongelmat olivat taustalla 18 prosentilla. Masennuksen vuoksi sairauslomalla olevia autetaan nykyisin aikaisempaa enemmän useimmiten työkokeilun avulla pysymään työelämässä tai palaamaan sinne. Yläikärajaa sille, milloin kuntoutusta voidaan maksaa, ei ole muuta kuin, että hakijan pitää olla alle 63-vuotias. Mitä vanhemmasta työntekijästä on kyse, sitä enemmän käytetään lyhyitä työpaikkakuntoutuskeinoja. Ilmarinen 2/

14 Ilmarinen Suomalaispresidentti maailman aktuaarien asialla Suomalainen aktuaariosaaminen on kovassa kurssissa maailmalla. Tästä on hyvänä esimerkkinä Hillevi Mannonen, joka toimii kansainvälisen aktuaariyhdistyksen presidenttinä. Maailman vakuutusmatemaatikkojen eli aktuaarien kolmipäiväinen konferenssi Helsingissä toukokuun lopulla työllisti monia, mutta erityisesti Ilmarisen aktuaarijohtaja Hillevi Mannosta. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana hän vastasi kokouksen sujumisesta. Sen lisäksi myös ohjelman tieteellinen anti oli pitkälle hänen vastuullaan. Konferenssin päätyttyä hän summaa urakkaansa huojentuneena. Samassa ammatissa toimivat löytävät yleensä helposti yhteisen vireen, niin nytkin. Monet ovat kiitelleet konferenssin hyvää fiilistä. Järjestelyt toimivat erinomaisesti, ja mikä parasta osallistujat ovat vakuuttaneet tyytyväisyyttään niin konferenssin tieteelliseen antiin kuin erilaisiin 14 2/2007 Ilmarinen Kansainvälisen aktuaariyhdistyksen presidentin tehtävät vuoden alussa vastaanottanut Hillevi Mannonen on luottamustehtävässään virkistävä poikkeus. Yhdistyksen satavuotisessa historiassa hän eroaa valtavirrasta niin ikänsä kuin sukupuolensakin puolesta. TEKSTI: RAILI OKSA oheisohjelmiin: iltatilaisuuksiin, seuralaisille järjestettyihin retkiin jne. Järjestönsä kannalta Mannonen itse piti tärkeänä hänen konferenssissa solmimiaan henkilökohtaisia kontakteja eri kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden edustajiin. Yhteistoiminta globaalien toimijoiden kanssa on tärkeää. Siitä hyötyy koko aktuaarikunta, jonka ammatillista kehittymistä ja roolia yhdistys pyrkii edistämään, hän perustelee. Suomalaiset aktuaarit kovassa kurssissa Suomalainen aktuaariosaaminen on kovassa kurssissa maailmalla. Sekä eurooppalainen että maailmanlaajuinen aktuaariyhdistys toimivat tänä vuonna suomalaisten komennossa. Maailman aktuaareja johtaa Hillevi Mannonen ja Euroopan aktuaareja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Puhdasta sattumaako? Mannosen mukaan yhdistyksen sisällä yleensä nopeasti havaitaan, ketkä ovat innostuneita erilaisista kehitystehtävistä ja kenessä on potentiaalia. Nimityskomitea seuraa ihmisiä yhdistyksen vuosittaisissa tapaamisissa ja poimii sieltä nopeasti sopiviksi katsomiaan henkilöitä komiteoiden ja jaosten puheenjohtajiksi, varapuheenjohtajiksi ja muihin eri tehtäviin. Tällaisen kehityspolun kautta hän on itsekin edennyt yhdistyksen presidentiksi. Tietysti myös omaa halua ja kiinnostusta yhteisten asioiden edistämiseen tarvitaan. Yksi tärkeä syy mukanaolooni on se, että halusin nähdä alan virtauksia. Kansainvälisissä kuvioissa pääsee hyvin peilaamaan, missä olemme hyviä ja mihin meidän pitää seuraavaksi tarttua. Erityisen hyödyllistä on havaita kehittämistarpeet, ja mieluusti jo muutamaa vuotta ennen kuin muut. Isojen haasteiden edessä Kanadassa päämajaansa pitävän aktuaariyhdistyksen kokousten valmistelu ja

15 juoksevien asioiden hoito käy Mannoselta mainiosti Ilmarisen toimitalostakin käsin, sillä tehtäviä hoidetaan yleensä sähköpostein. Päätökset tehdään kaksi kertaa vuodessa pidettävissä yhdistyksen kokouksissa, jotka ovat isoja hengen tapahtumia. Kokonaan toinen työsarka presidentillä on edustaa aktuaariyhdistystä erilaisissa konferensseissa ja tapaamisissa eri puolilla maailmaa. Matkapäiviä onkin Mannoselle kertynyt kosolti, mutta onnekseen hän sanoo pitävänsä matkustamisesta. Olen varmaan ainoa ihminen maailmassa, jonka tiedän nauttivan jo lentokentällä olostakin, hän naurahtaa. Työn alla olevista haasteista Mannonen ottaa esille kaksi isoa ja tärkeää asiakokonaisuutta. Toinen niistä koskee kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja, missä erityisesti aktuaarien kannalta kiinnostavaa on se, miten vastuuvelka tilinpäätöksessä määritellään ja lasketaan. Toinen iso asia taas liittyy vakuutusyhtiöiden valvontaa ja vakavaraisuussääntelyä koskevaan kehittämiseen. Kummassakaan hankkeessa ei ole kysymys ammatillisesta edunvalvonnasta. Kyse on siitä, että aktuaarikunta haluaa olla mukana vaikuttamassa oman alansa kansainvälisten säännösten sisältöön ja kehittämiseen sekä antaa omaa osaamistaan yhteiseksi hyödyksi, Mannonen sanoo. Yhdistyksen sisäisestä kehittämisestä hän mainitsee hallinnon ja strategian uudistamiset, joilla pyritään selkeyttämään päätöksentekoa ja toimintaa. Uudistusten hän toivoo tuovan lisää avoimuutta ja selkeyttävän pelisääntöjä. Juuri nämä ovat asioita, jotka Mannonen haluaa jättää omana kädenjälkenään presidenttikaudeltaan yhdistyksen toimintaan. Naispresidentti on harvinaisuus Hillevi Mannonen on vasta toinen naispresidentti kansainvälisen aktuaariyhdistyksen satavuotisessa historiassa. Miten suomalaiseen naiseen on kansainvälisissä ympyröissä suhtauduttu? Ei naiseudesta ainakaan haittaa ole ollut, pikemminkin etua siinä mielessä, että nainen erottuu joukosta. On aivan totta, että tämä on miehinen, tai tarkemmin sanottuna vanhempien miesten foorumi, Mannonen toteaa ja lisää ymmärrystäkin häneltä tälle asiantilalle löytyvän. Harvalla aktiivisesti työelämässä mukana olevalla on mahdollisuutta käyttää näin paljon aikaa ja energiaa yhdistyksen hyväksi kuin tehtävä vaatii. Työuran loppupäässä aikaa saattaa löytyä helpommin, mikä selittää aikaisempien presidenttien korkean keski-iän. Taidan olla pitkään aikaan yhdistyksessä ensimmäinen presidentti, joka toimii samanaikaisesti aktiivisesti yhtiön aktuaarina. Ilmarinen on suhtautunut Mannosen luottamustehtävään myönteisesti. Työkaverit ovat joustaneet ja vastuita on jaettu pestin ajaksi uudelleen. Olen varma, että kaikki nämä panostukset maksavat tavalla tai toisella itsensä takaisin, hän uskoo. Kansainvälisen aktuaariyhdistyksen presidentin tehtävät tarjoavat Hillevi Mannoselle näköalapaikan seurata aktuaarialan virtauksia maailmalla. Kansainväliseen aktuaarijärjestöön (International Acturial Association eli IAA) kuuluu 79 aktuaariyhdistystä sekä näiden yhdistysten lähes aktuaarijäsentä 97 maassa. Järjestön toimisto sijaitsee Ottawassa Kanadassa. Ilmarinen 2/

16 Ilmarinen Suomalaista aktuaariosaamista edustivat konferenssissa mm. Jaakko Tuomikoski (vas.), Pasi Mustonen ja Hillevi Mannonen. Tuulahduksen brittiläistä osaamista välitti maailmankuulu aktuaari Chris Daykin. Vakuutusmatemaatikot koolla Helsingissä Teksti : Jaakko Tuomikoski 16 2/2007 Ilmarinen Vakuutusmatemaatikoilla eli aktuaareilla on ratkaisevan tärkeä rooli pohdittaessa eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan mitoitukseen ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Näitä varten kansainvälisellä aktuaariyhdistyksellä (International Actuarial Association) on jaos nimeltä PBSS (Pension Benefits and Social Security), joka piti toukokuun kolmannella viikolla kokouksen Helsingissä. Ensimmäisten kahden päivän ajan kokouspaikkana toimi Ilmarinen. Paikalle kokoontui 160 aktuaaria 31 eri maasta. Käsiteltävänä olivat eläketurvan tärkeimmät ajankohtaiset kysymykset: miten elinajan jatkuva pidentyminen vaikuttaa eläketurvaan ja sen rahoitukseen, ja miten erilaiset eläketurvan järjestämisvaihtoehdot jakavat riskiä eri osapuolten välillä. Askel teknisempään suuntaan otettiin siirryttäessä tarkastelemaan sijoitusstrategioita ja niihin liittyviä riskinhallintakysymyksiä. Ja kun teknisempään suuntaan liikuttiin vielä pidemmälle, saavuttiin aktuaarien perinteisen työalueen ytimeen alustuksissa, jotka käsittelivät vakuutusmatemaattisia ennusteita ja niissä käytettäviä menetelmiä. Elämä ei kuitenkaan ole kaikilta osin puettavissa pelkkien numeroiden tai edes sanojen muotoon. Säveltäjä Eero Hämeenniemi valotti puheenvuorossaan kulttuurien kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä: eri kulttuureista tulevat muusikot pystyvät hyvin soittamaan yhdessä, mutta eivät välttämättä puhumaan musiikista keskenään! Kolmas kokouspäivä oli yhteinen kansainvälisen sosiaaliturvajärjestö ISSAn (Internatonal Sovial Security Association) vakuutusmatemaatikoiden ja tilastotieteilijöiden loppuviikkoon ajoittuneen kokouksen kanssa. ISSAn kokouksessa olivat esillä sosiaaliturvaan liittyvät aiheet laajasti aina eläkkeistä terveydenhuoltoon asti; matemaattiset ja tilastolliset kysymykset ovat näille pitkälti yhteisiä. Merkittäviä tekijöitä ovat väestörakenne ja taloudelliset tekijät, ja tärkeä kysymys on, millainen näkemys näistä on muodostunut tulevien vuosikymmenten osalta. Millainen on paras eläkkeiden rahoitustekniikka, kun sekä elinajan kehitykseen että talouteen liittyy suurta epävarmuutta? Minkälaisin menetelmin on mahdollista laatia päätöksenteon pohjaksi kelpaavia ennusteita näistä asioista? ISSAn kokouskaan ei rajoittunut ahtaasti pelkkiin teknisiin kysymyksiin. Ikääntymisen ja finanssimarkkinoiden suhteesta alustanut pääjohtaja Erkki Liikanen totesi väestömuutoksilla olevan merkittäviä vaikutuksia talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Hän painotti, että eläkkeiden säännöllistä maksua varten jakojärjestelmän rinnalle tarvitaan vankkaa rahastointia tasapainottamaan häiriöitä ja ikärakenteen muutoksia sekä kuromaan umpeen sukupolvien välistä kuilua.

17 Info Tilitoimistojen verkkopalvelut laajenivat Ilmarinen on laajentanut verkkopalvelujaan siten, että tilitoimistot voivat jatkossa hoitaa myös tilapäisten työnan tajaasiakkai den sa työntekijöiden eläketurvan vaivat to masti verkossa. Tilitoimistojen käyttöön tarkoitettu Tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelu löytyy osoitteesta Verkkopalvelut. Palveluun syötettyjen tietojen perus teel la lasketaan vakuu tusmaksu ja muodostetaan lasku. Tilitoimisto voi joko tulostaa laskun itse ja toimittaa sen asiak - kaalleen tai antaa Ilmarisen hoitaa laskun lähettämisen. Uuden palvelun käyttöoikeudet lisätään niihin käyttäjätunnuksiin, joilla tilitoimistot hoitavat asiakkaidensa TyEL- tai YEL-vakuutuksia Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Käyt töoikeuksien laa jen nuk sesta ilmoitetaan tilitoimistoille kirjeitse. Kuka on tilapäinen työnantaja? Tilapäinen työnantaja on yritys, yhteisö tai kotitalous, jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työn tekijöitä, jonka puolen vuoden aikana maksamat palkat eivät ylitä euroa ja jolla ei ole voi massaolevaa TyELvakuutusta. Tällainen työnantaja voi vakuuttaa työntekijänsä Tilapäisen työn antajan vakuutuspalvelussa. Vakuutuspalvelu sopimustyönantajille Työnantaja ei voi olla sekä sopimustyönantaja että tilapäinen työnantaja. Ne työnantajat, joilla on voimassaoleva TyEL-vakuutus, ovat sopimustyönantajia. Sopimustyön an tajat vakuuttavat työn tekijänsä edelleen TyEL-vakuutuksessa ja heidän vakuutusasioitaan hoide taan Va kuutus pal - velussa, joka löytyy osoitteesta Verkkopalvelut. Tilitoimisto saa oikeuden hoitaa asiakkaansa vakuutus asioita Vakuutuspalvelussa lähettämällä asiakkaan allekirjoit ta - man verkkopalvelusopimuksen Ilmari - seen. Sopimuslomake löytyy osoit tees ta Vakuutuspalvelu Tule verkko asiak kaaksi. Lisätietoja verkkopalveluistamme ja niiden käytöstä saa numerosta tai sähkö pos titse osoitteesta vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi Ensi vuonna saat työeläketiedot postissa kotiin Ensi vuodesta alkaen jokainen vuotias työntekijä ja yrittäjä saa työeläketietonsa tarkistettavaksi postissa kotiinsa. Otteen lähettää Ilmarinen, jos työsuhde tai yrittäjätoiminta on tämän vuoden lopussa vakuutettu Ilmarisessa. Otteen lähetysaika on toukokuusta joulukuuhun. Työeläkeotteesta kannattaa tarkistaa, että eläkeyhtiölle on ilmoitettu kaikki ansiotyösi, sillä niistä riippuu aikanaan laskettavan eläkkeesi määrä. Ote sisältää tiedot yksityisistä työsuhteista työnantajittain sekä yrittäjätoiminnasta. Lisäksi otteessa näkyvät tiedot, kuinka paljon eläkettä on kertynyt työansioiden samoin kuin tiettyjen sosiaalietuuksien perusteella (sairaus- ja työttömyysajalta sekä alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta). Ote sisältää myös hyödyllistä tietoa työeläkkeestä ja sen määräytymisestä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta ja sen jälkeen. Jos työeläketiedoissa on korjattavaa tai työsuhteita puuttuu, sinun pitää ilmoittaa niistä eläkeyhtiölle. Korjauksen nopeuttamiseksi selvityspyyntöön tarvitaan työtodistus sekä palkkatodistus tai vastaava. Vuotta 1997 edeltävältä ajalta työsuhdetietoja selvittämiseksi pyyntöön on välttämätöntä liittää tarkat kirjalliset tiedot, työja palkkatodistus tai vastaava. Kymmenen vuotta vanhemmat tiedot kannattaa tarkistaa mahdollisimman pian. Eläkepalvelussa voit tehdä tarkistuksen jo nyt NEODES Tiedot voit jo nyt tarkistaa milloin tahansa osoitteesta kohdasta Eläkepalvelu. Siellä voi myös tehdä laskelman tulevasta vanhuuseläkkeestäsi. Eläkepalveluun pääset omilla verkkopankkitunnuksillasi. Kesätyöntekijän ansiotietojen ilmoittamisen voi vaivattomasti hoitaa Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Vakuuta kesätyöntekijäsi vaivattomasti Muistathan, että tämän vuoden alusta voit hoitaa kaikkien työntekijöidesi eläkevakuuttamisen Ilmarisessa. Kaikki vuotiaat, joiden ansiot ylittävät 46 euroa kuukaudessa vakuutetaan. Yrityksen TyELvakuutuksessa vakuutetaan kaikki työntekijät työsuhteen pituudesta riippumatta, esimerkiksi kesätyöntekijät. Helpoiten ilmoitat työntekijäsi ansiotiedot Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Vakuutuspalvelu on verkkopalvelu, jossa hoidat kaikki TyEL-vakuuttamiseen liittyvät asiat. Palvelun käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnukset, jotka saat soittamalla numeroon Jos yritykselläsi ei ole TyEL-vakuutussopimusta eikä jatkuvasti työntekijöitä, niin ilmoitat työntekijöidesi ansiotiedot vaivattomasti Ilmarisen Tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelussa. Palvelun käyttöä varten tarvitset verkkopankkitunnukset. Ilmarinen 2/

18 Yrittäjälle Yrittäjäksi ideologisista syistä Lehti pujottelee tottuneesti sorvaamonsa työtiloissa ja korottaa ääntään, jotta se kantaisi koneiden metelin yli. Hän esittelee erilaisia kappaleita, joita heillä tehdään. Niitä on kuulemma jopa erilaista: monen muotoisia, näköisiä ja kokoisia metallipalasia, joista maallikko ei voi päätellä kuin sen, että niiden tekemisen täytyy olla todella tarkkaa työtä. Eräskin kuutio on jyrsitty täyteen erilaisia reikiä, joiden sijainti, leveys, syvyys ja mahdollisten kierteiden mitat on määrätty millimetrin sadasosan tarkkuudella. Eikä tuo kappale ole kuulemma edes vaikeimmasta päästä. Hieman huvittavalta tuntuu se, etteivät kappaleiden tekijät aina itsekään tiedä, mihin niitä lopulta käytetään. Tilaajan perusteella voidaan päätellä, että tämä on luultavasti paperikoneen, tuo varmaan maaporan ja tuo kenties trukin osa. 18 2/2007 Ilmarinen Juhani Lehden tarina on sen verran poikkeuksellisen, että hän on tottunut kuulemaan kysymyksen: miksi? Hän vaihtoi nousujohteisen, kansainvälisen uran suuressa menestyvässä yrityksessä valtaviin lainoihin ja yrittäjän epävarmaan arkeen. Nyt hän pyörittää Pirkanmaalla 17 työntekijän sorvaamoa ja on todella tyytyväinen valintaansa. TEKSTI: EEVA HUKKA KUVA: ARI KORKALA Sorvin ääreen Miten entinen Nokian insinööri sitten päätyi tänne pirkanmaalaiseen sorvaamoon? Lehti kertoo tehneensä päätöksen yksityisyrittäjäksi ryhtymisestä reilut pari vuotta sitten. Syitä siihen oli kaksi: ensinnäkin hän koki, että suuressa yrityksessä oma tekemisen vapaus on väistämättä rajattu. Kaikkea tekemistä ohjaavat erilaiset ohjesäännöt ja muut raamit, eikä omia ajatuksiaan pääse toteuttamaan riittävän vapaasti. Toinen tärkeä peruste oli ideologinen. Lehti halusi olla mukana kantamassa vastuuta siitä, että Suomessa on hyvinvointia ja työpaikkoja, ja että sitä kautta pystytään hoitamaan esimerkiksi sairaat ja vanhukset. Jonkun sen yrittäjyyden riski täytyy kuitenkin kantaa, niin miksen sitten itsekin voi olla siinä mukana kantamassa omaa korttani kekoon, hän sanoo. Kun päätös yrittäjäksi ryhtymisestä oli tehty, piti vielä etsiä sopiva yritys, mikä ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Alusta asti oli selvää, ettei Lehti perusta yritystä tyhjästä, Juhani Lehti: Työpaikkoja tarvitaan, jotta sairaat ja vanhukset voidaan hoitaa. vaan ostaa sen valmiina. Lisäksi vaatimuksena oli se, että yrityksen täytyy työllistää vähän enemmän kuin vain muutama henkilö. Syynä tähän oli se, että Lehden oma ammattitaito on nimenomaan yrityksen pyörittämistä ja johtamista, eikä aivan pienessä yrityksessä ole täysipäiväiselle toimitusjohtajalle tarvetta. Sopivan yrityksen etsiminen kesti kaksi vuotta, jona aikana Lehti tutustui kaikkiin mahdollisiin yritysten välittäjiin. Lopulta Pirkanmaalta löytyi kaksi sorvaamoa, jotka sopivat Lehdelle sekä kokonsa että sijaintinsa puolesta, ja myös hänen oman koulutustaustansa vuoksi. Hän kun on opiskellut pääaineenaan teollisuustaloutta ja konepajatekniikkaa. Kaupan rahoittajaksi löytyi muun muassa Ilmarinen, ja erilaisten mutkien kautta muutkin palaset loksahtivat kohdalleen. Viime joulukuussa Juhani Lehti lopulta osti nuo kaksi sorvaamoa, joita hän nyt pyörittää nimellä Lehti Group Oy. Tekemisen vapautta Puolen vuoden yrittäjäkokemuksen perusteella Lehti vakuuttaa, että ratkaisu oli hänelle ehdottomasti oikea. Oma tekemisen vapaus, jota hän lähti etsimäänkin, tuntuu kuulemma todella hyvältä. Kukaan ei ole enää kertomassa, että tässä asiassa noudatetaan tällaista politiikkaa ja tässä asiassa tällaista ohjesääntöä. Nyt saan tehdä oman mieleni mukaisesti ja pidän siitä todella paljon, Lehti kuvailee yrittäjyyden hyviä puolia. Toinen asia, joka häntä kiehtoo, on metallialan konkreettisuus. Kun olen ollut 10 vuotta tekemisissä ohjelmistojen parissa, niin kyllä näiden kappaleiden valmistuminen lämmittää mieltä. Yksi tietotekniikkaprojekti saattoi kestää vaikka puolitoista vuotta, ja jos se joskus saatiin maaliin, niin se ilahdutti silloin. Tässä metallissa kappaleita valmistuu joka päivä,

19 asteen ammatilliseen koulutukseen, Lehti arvioi. Toistaiseksi Lehti Groupille on kuitenkin löytynyt osaajia. Juhani Lehti on ehtinyt palkata jo kolme uutta työntekijää, ja lisää haasteita on luvassa muun muassa siksi, että yrityksen kaksi kärkisorvaaja lähestyvät eläkeikää. Lehti arvelee, että samanlaisen ammattitaidon saavuttamiseen tarvitaan kymmenien vuosien kokemus, eikä uutta vastaavanlaista käsityötaitajien sukupolvea enää synny tälle alalle. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että ongelman voi ratkaista palkkaamalla sopivan pohjakoulutuksen saaneita nuoria ja kouluttamalla heitä itse lisää. Metallialan konkreettisuus tuntuu Juhani Lehden mielestä palkitsevalta: sorvaamossa valmistuu kappaleita joka päivä. Lehti vertailee tietotekniikka- ja metallialoja. Vastuu painaa Kolikolla on aina kaksi puolta, ja kyllä Lehtikin myöntää, ettei yrittäjyys ole ihan pelkästään itsensä toteuttamisen vapautta. Huoli ja vastuu painavat ihan toisella lailla kuin palkkatyössä. Vaikka tilanne on nyt erittäin hyvä, eikä mitään akuuttia riskiä ole näköpiirissä, niin joskus sitä silti heräilee yöllä miettimään näitäkin asioita. Rahoittajat ovat osoittaneet suurta luottamusta, ja kyllä sen luottamuksen mukaan täytyy toimia. Toinen suunta, jota kohtaan koen vastuuta, ovat työntekijät ja heidän perheidensä toimeentulo. Nämä sitoumukset täytyy tietysti hoitaa, Lehti kuvailee asioita, joiden painon hän tuntee harteillaan. Tämä on hänen mielestään yrittäjyyden ainoa miinus verrattuna palkkatyöhön, joka on väistämättä vähän huolettomampaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei tämä ollut mikään yllätys ja että huoli ja vastuu vain kuuluvat yrittäjyyden luonteeseen. Pulaa osaajista Yrittämiseen kuuluu aina myös tiettyjä riskejä. Nyt kun suhdanne on hyvä, riskit ovat Lehden mielestä olleet toistaiseksi enemmän positiivisia. Kysyntää on kuulemma niin paljon, että siihen vastaaminen on haastavaa. Varsinaiseksi riskiksi hän nimeää erilaiset henkilöstöriskit. Esimerkiksi avainhenkilöiden rekrytoiminen on nykyisessä markkinatilanteessa vaikeaa. Osaajista on pulaa, ja metallialan koulutus laahaa jäljessä. Lehti kritisoikin suomalaista koulutuspolitiikkaa, joka suoltaa valtavasti maistereita ja tradenomeja, muttei ollenkaan riittävästi kädentaidon ammattilaisia. Vähintään puolet pitäisi kouluttaa toisen Kirkas tulevaisuuden visio Juhani Lehdellä on kokemusta kansainvälisestä mobiiliviestintämaailmasta, jossa hän pyöri maailmalla puku päällä kokouksista ja konferensseista toiseen. Nyt kun hän on vaihtanut kravatin työpukuun, niin tuntuuko hänestä siltä, että yrittäjyyttä arvostetaan Suomessa asiaankuuluvalla tavalla? Toiset arvostavat ja ajattelevat, että hienoa, kun joku uskaltaa yrittää. Mutta sitten on myös niitä, jotka ajattelevat, että on pitkät päivät ja likaiset työolot. Enemmän on kuitenkin positiivista kannustamista, Lehti kuvailee ympärillään olevien ihmisten reagointia hänen ratkaisuunsa. Kaiken kaikkiaan Lehti arvelee, että yhteiskunnan asenteet yrittäjiä kohtaan ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Vain yhden asian hän nimeää ongelmaksi suomalaisten suhtautumisessa yrittämiseen. Menestyvään yrittäjään ei osata kaikkialla suhtautua ihan luontevasti. Se on ainoa asia, jossa emme ehkä ole vielä yleiseurooppalaisella tai amerikkalaisella tasolla, Lehti arvioi ja pohtii, ettei tällainen ajattelu ruoki ihmisten ahkeruutta, vaan pikemminkin jonkinlaista välinpitämätöntä olen vain töissä täällä -asennetta. Osattiinpa siihen suhtautua tai ei, jokainen yrittäjä toivoo tietenkin menestystä. Juhani Lehdelläkin on jo selvät suunnitelmat siitä, miten hän toivoisi tulevaisuuden kulkevan. Ajatus on, etten enää palaa palkkatyöhön, vaan jään eläkkeelle tästä hommasta. Ja liiketoimintaa meinaan kasvattaa 20 prosenttia vuodessa, hän sanoo napakasti. Onnea ja menestystä sille tielle! Ilmarinen 2/

20 Yrittäjälle Yrittäjyyttä arvostetaan, mutta halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi puuttuu Yrittäjyyttä arvostetaan Suomessa, mutta yrittäjäksi ei haluta ryhtyä siinä määrin kuin kansantalouden näkökulmasta olisi hyväksi. Jos yrittäjäaktiivisuutta halutaan lisätä, yrittämisen tulosta ja kannattavuutta suhteessa riskeihin pitää parantaa ja kiinnittää huomiota riskien kohtuullistamiseen, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. TEKSTI: EILA PARKKONEN 20 2/2007 Ilmarinen Yrittäjyyden houkuttelevuutta samoin kuin yritysten kasvuhalua on tarpeen edistää. Uudet työpaikat syntyvät ennen muuta kasvuyrityksiin, Jussi Järventaus sanoo. Yrittäjien ja yritysten määrä Suomessa on lisääntynyt ja noussut korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten määrä lähenee :a, joista yrittäjähenkilöitä on noin Viime vuosina nettokasvu on ollut yrityksen luokkaa. Järventauksen mukaan on vaikea sanoa, onko kyse trendistä. Joka tapauksessa ilahduttava sykäys parempaan. Sukupolvenvaihdokset ovat Suomessa iso yhteiskunnallinen haaste ja niiden onnistuminen vaikuttaa työpaikkojen määrään. Yrittäjäkunta on ikääntynyttä ja seuraavan 10 vuoden aikana jatkajan löytäminen yrittäjälle on ajankohtaista. Sukupolvenvaihdosten onnistuminen vaikuttaa arviolta työpaikan tulevaisuuteen ja jatkumiseen. Yritysten sukupolvenvaihdoksissa noin kolmannes jatkajista löytyy perhepiiristä. Tämän vuoksi Järventaus pitää hallitusohjelmaan kirjattua perintö- ja lahjaveron poistamista elinkeinopoliittisesti perusteltuna. Perintäverosta aiheutuva kustannus jälkipolvelle voi joissakin tilanteissa tuntua raskaalta, jolloin se vähentää kiinnostusta yritystoiminnan jatkamiseen. Kun kysymyksessä on näin iso yhteiskunnan haaste, on hyvä tehdä kaikki voitava, että yritystoiminta jatkuu ja työpaikat säilyvät sukupolvenvaihdoksessa, Järventaus sanoo.