ilmarinen Saunaan, savusaunaan... Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset yhä parempia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ilmarinen Saunaan, savusaunaan... Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset yhä parempia"

Transkriptio

1 ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset yhä parempia Saunaan, savusaunaan...

2 KANNEN KUVA : ESKO TUOMISTO ilmarinen Ilmarisen asiakaslehti Henkilöstövuokraus kasvussa Yrittäjyydessä riskinsä ja mahdollisuutensa Kuntoutustulokset vain paranevat Saunaan, Savusaunaan... JULKAISIJA: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen PÄÄTOIMITTAJA: Satu Mehtälä TOIMITTAJAT: Eeva Hukka, Sami Kelhä, Raili Oksa, Eila Parkkonen TOIMITUSKUNTA: Pirkko Auvinen, Anne Koivula, Jani Mikkola, Esko Torsti, Paula Ojala-Ruuth, Ulla Pihlajamäki, Jouni Saarinen, Anu Suutela-Vuorinen, Jaakko Tuomikoski KÄYNTIOSOITE: Porkkalankatu 1, Helsinki POSTIOSOITE: Ilmarinen Puhelin Faksi INTERNET: SÄHKÖPOSTI: ASIAKASTIETOJEN MUUTOKSET: Ilmarisen palvelupisteitä ja yhteistyökumppaneita ovat Pohjola, A-Vakuutus, Pohjantähti ja meklarit sekä osuuspankit. Pääkirjoitus Kilpailu renki vai isäntä? Työeläkejärjestelmän toimeenpano on rakennettu vakuutusperiaatteen varaan. Yritys maksaa työeläkeyhtiölle työeläkemaksun ja vapautuu samalla työntekijöidensä eläketurvan järjestämiseen liittyvistä riskeistä. Työeläkeyhtiössä asiakasyritysten riskit tasaavat toisiaan. Maksetuista työeläkemaksuista ja niiden sijoitustuotoista kertyneet varat ovat siirtyneet työeläkeyhtiölle sen sitoumusten katteeksi. Työeläkeyhtiö on siis vakuutusyhtiö, ei sijoitusrahasto. Eläkesäätiötyönantajalla säilyvä riski ja laajat toimintamahdollisuudet merkitsevät toisaalta, että eläkesäätiöön liittyy rahastosäästämistä muistuttavaa luonnetta, joka puuttuu puhtaasti vakuutusperiaatteella toimivalta työeläkeyhtiöltä. Työeläkelaitosten riittävästä lukumäärästä on tunnettu huolta. Tästä syystä säädettiin muutama vuosi sitten laki, joka mahdollistaa työnantajakohtaisen vakuutuskannan siirron eli niin sanotun rahastonsiirron työeläkeyhtiöstä eläkesäätiöön. Kyseessä on hajautetun toimeenpanojärjestelmän varjelemiseksi tehty erityisjärjestely, joka luonteeltaan poikkeaa vakuutusperiaatteesta. Työnantajahan on aiemmin valinnut työeläketurvan järjestämistavaksi vakuutuksen ja tämän mukaisesti kaikkina menneinä vuosina vapautunut työntekijöidensä työeläketurvan järjestämiseen liittyvästä riskistä. Rahastonsiirrossa tämä järjestely puretaan takautuvasti. Kilpailukeskustelun yhteydessä on ajoittain otettu esille rahastonsiirtomahdollisuuden ulottaminen myös työeläkeyhtiöiden väliseen siirtoliikkeeseen. Tälle muutokselle ei olisi perusteita. Uusia eläkelaitoksia se ei synnyttäisi. Sitä paitsi työeläkealan kilpailullahan haetaan sijoitustuottojen parantumista ja toimeenpanon tehostumista, ja työeläkeyhtiöiden väliset rahastonsiirrot olisivat kummankin päämäärän kannalta vahingoksi. Varautuakseen äkillisiin likviditeettitarpeisiin työeläkeyhtiöiden olisi lyhennettävä sijoitushorisonttiaan, mikä merkitsisi matalampaa tuottotasoa. Samalla toimeenpano ei tehostuisi, vaan kustannukset päinvastoin lisääntyisivät, kun vuosittain usean tuhannen työnantajan työntekijäkunnan kertynyttä työeläketurvaa juoksevine eläkkeineen, rekisteritietoineen ja sitoumusten katteena olevine varoineen siirrettäisiin yhtiöstä toiseen. Tämä ajatus on kouluesimerkki tilanteesta, jossa keino on muuttunut päämääräksi ja toimiikin alkuperäistä tarkoitusta vastaan. Työeläkealalla kilpailun tulee olla renki eikä isäntä. Kilpailu ei saa muodostua itsetarkoitukseksi, vaan sen tulee säilyä apuvälineenä, jolla työeläketurvan toimeenpanoon saadaan lisää laatua ja tehokkuutta. Jaakko Tuomikoski Varatoimitusjohtaja LAYOUT: Neodes / Esko Tuomisto Reprotyö: HEKU Painopaikka: Acta Print Oy ISSN: X Painos: Painettu kesäkuussa 2007

3 ilmarinen Numero 2/2007 s.4 s.22 s.18 Joillekin vuokratyö voi sopia vakituista työtä paremmin, Markus Oksa Barona Oy:sta sanoo. Savusaunabisnes ei ole Rainer Hanhilahdelle vain työtä vaan elämäntapa. Juhani Lehti vaihtoi nousujohteisen, kansainvälisen uran yrittäjän epävarmaan arkeen. Työelämä Henkilöstövuokraus Barona Oy:n toimiala on kasvanut voimakkaasti 4 Asiakas kuvassa YIT rakentaa asukkaiden ehdoilla 8 Savusaunassa sielukin puhdistuu 22 Ilmarinen Amiraalivene Ilmarinen heräsi eloon oppilasvoimin 10 Eläkeyhtiöiden kilpailutilanne meni uusiksi 12 Suomalaispresidentti maailman aktuaarien asialla 14 Yrittäjälle Yrittäjäksi ideologisista syistä 18 Yrittäjyyttä arvostetaan, riskit pelottavat 20 Info Hyviä tuloksia kuntoutuksesta 13 Tilitoimistojen verkkopalvelut laajenivat 17 Ensi vuonna työeläketiedot postissa kotiin 17 Vakuuta kesätyöntekijäsi vaivattomasti 17 HANNU RAITTILAN KOLUMNI 7 KYSYTTYÄ 24 KARTTUMIA 26 SVENSKA SIDOR 27 TERVEYSVINKKI: SUUNNISTUS 30 ASIAKASTILAISUUDET 31

4 Työelämä Vuokratyö tuo joustoa Vuokratyö on yleistynyt Suomessa hyvää vauhtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ala työllistää henkilötyövuosiksi muutettuina jo yli työntekijää. Yksi alan nopeasti kasvavista yrityksistä on vahvaan toimialaosaamiseen ja työvoiman joustavaan liikuttamiseen toimintansa perustava Barona. TEKSTI: SAMI KELHÄ Henkilöstövuokraus Barona Oy on Suomen viiden suurimman henkilöstöpalvelualan yrityksen joukossa. Baronalla on valtakunnallinen rekrytointiverkosto kahdellatoista paikkakunnalla, ja 4 2/2007 Ilmarinen KUVAT: ESKO TUOMISTO yhtiöllä on tytäryritykset myös Tallinnassa sekä Pietarissa. Nuoret opiskelijakaverukset Markus Oksa ja Mikko Leppänen perustivat Baronan vuonna 1999, kun he havaitsivat erityisesti rakennusalalla olevan kysyntää vuokratyöntekijöille. Kaveruksille oli kertynyt kokemusta rakennusalalta kesätöistä. Baronan kasvu on ollut vauhdikasta, ja työvoimaa tarjotaan nykyään rakennusteollisuuden lisäksi myös muille aloille. Huomasimme pian, että tarvetta vuokratyöntekijöille on myös muilla toimialoilla. Nyt vuokraamme työntekijöitä myös logistiikka-, teollisuus-, hoiva-, kiinteistö-, toimisto- ja IT-toimialoille, kertoo toimitusjohtaja Markus Oksa. Vuokratyönteko eroaa normaalista työsuhteesta jonkin verran. Tämä bisneshän toimii niin, että vuokratyöntekijä on työsuhteessa Baronaan ja me vuokraamme hänen työpanoksensa asiakasyrityksillemme vastamaan heidän tarpeisiinsa. Vastaamme siis työntekijän

5 Yritysten näkökulmasta olemme tehokas rekrytointikone ja työntekijöiden näkökulmasta etsimme heille joustavasti työpaikkoja, Markus Oksa sanoo. avoimia hammashoitajan paikkoja tälläkin hetkellä. Suurten ikäluokkien eläköityminen tulee myös kasvattamaan työvoimatarvetta tietyillä aloilla. Ovatko Baronan toimipisteet Tallinnassa ja Pietarissa vastaus työntekijäpulaan? Kyllähän ne sitä osaltaan ovat. Meille toimialaorganisaatiossa on se ja sama, mistä työntekijät tulevat. Olemme tuoneet Baltiasta metalli- ja rakennusmiehiä ja Pietarista IT-alan ammattilaisia. Myös Puolan suuntaan olemme jo avanneet kanavia. palkasta sekä muista työnantajamaksuista ja laskutamme työntekijän tekemästä työstä käyttäjäyritystä, sanoo Oksa ja jatkaa: Yritysten näkökulmasta olemme tehokas rekrytointikone, ja työntekijöiden näkökulmasta autamme etsimään joustavasti hyviä työpaikkoja edustamiltamme toimialoilta. Barona on muodoltaan toimialaorganisaatio. Kaikki toimialamme toimivat itsenäisinä yhtiöinä, joilla on oma johto ja toimihenkilöt. Tällä tavalla pystymme ymmärtämään asiakkaiden tarpeita paremmin ja myös tunnemme toimialakohtaisesti vuokratyöntekijöidemme taidot. Kova kasvuvauhti Baronalla on listoillaan vuosittain noin Barona pähkinänkuoressa Nimi: Henkilöstövuokraus Barona Oy Perustettu: 1999 Liikevaihto 2006: n. 43 miljoonaa euroa Työllistää: yli 1600 ihmistä viikoittain Toimii: 12 paikkakunnalla. Tytäryritykset Tallinnassa ja Pietarissa. Lisätietoja: palkansaajaa, ja yhtiö työllistää viikoittain yli 1600 ihmistä. Vuokratyöntekijöitä ja asiakkaita palvelemassa on Baronassa vajaat 100 toimihenkilöä. Liikevaihtomme kasvoi viime vuonna 90 prosenttia ja oli yhteensä noin 43 miljoonaa euroa. Ja kasvu jatkuu tänäkin vuonna. Toimintaamme vahvistaa hiljattain tehty järjestely, jossa pääomasijoittajayhtiö Sponsor Capital tuli 50 prosentin osuudella osakkaaksemme. Sponsorin mukaantulo antaa meille myös mahdollisuuden tutkia kasvua yritysostojen kautta, Oksa kertoo. Näkyykö kasvun lomassa jo paljon mainostettua työntekijäpulaa? Ehdottomasti näkyy. Esimerkiksi rakennusalalla, telakkateollisuudessa ja taloushallinnossa on jo pulaa ammattityöntekijöistä. Hoivapuolella on kymmeniä Vuokratyö sopii kaikille Taloustutkimuksen kevättalvella 2007 tekemän tutkimuksen mukaan vuokratyöhön hakeudutaan ensisijaisesti siksi, että vakituista työtä on vaikea saada. Kyselyn mukaan kolme viidestä vastaajasta nosti vakituisen työn vaikean saannin tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi syyksi vuokratyön tekemiseen. Vakituisen työn saannin vaikeus on toki tärkeä syy tehdä vuokratöitä. On kuitenkin ihmisryhmiä, joille vuokratyönteko sopii vakituista työtä paremmin. Esimerkiksi opiskelijan elämäntilanteeseen saattaa sopia paremmin tehdä keikkaa kauttamme, kuin vakinaistua johonkin yritykseen. Myös jo vakituisessa työsuhteessa olevat saattavat haluta hankkia lisätienestejä kauttamme. Työsuhteiden kesto vaihtelee toimialan mukaan aina muutamasta päivästä useisiin kuukausiin, jopa vuosien mittaisiin työrupeamiin, sanoo Oksa. Harmittaako, kun hyvät vuokratyöntekijät vakinaistetaan asiakkaille ja näin poistuvat palveluksestanne? Ei missään nimessä harmita. Sehän vain kertoo, että olemme tehneet työmme hyvin: olemme löytäneet osaavia ihmisiä oikeisiin tehtäviin. Vakinaistaminen on myös toimialakohtaista: esimerkiksi teollisuustoimialalla prosenttia työntekijöistämme vakinaistetaan ja rakennusalalla se on muun muassa toimialan kausiluonteisuuden vuoksi paljon harvinaisempaa. Kenelle vuokratyö toimitusjohtaja Oksan mukaan sopii? Se sopii oikeastaan ihan kaikille. Meille on tietysti aina helpompaa myydä asiakkaalle työntekijä, jos hän on valmiiksi Ilmarinen 2/2007 5

6 hyvin koulutettu ja kokenut työntekijä. Palkathan ovat alallamme hyvinkin kilpailukykyisiä. Vuokratyönteko voi antaa tilaisuuden valita ja kokeilla.. Taloushallinnon ammattilainen voi kauttamme valita työpaikkansa laajasta valikoimasta erilaisia yrityksiä ja saada näin kokemusta eri toimialoilta vaivattomasti. Tarjoamme myös opiskelijoille mahdollisuuden hankkia arvokasta työkokemusta, jota heidän olisi vaikea muuten saada työuransa alussa. Julkisuudessa kritisoitu pätkätyö tarjoaa siis ainakin vuokratyömuodossa myös mahdollisuuksia, joita on vaikea muualta saada. Myös repaleisen työhistorian omaavat ja työttömyyttä kokeneet voivat kauttamme päästä taas työelämään kiinni. Asiakkaillemme kynnys tällaisten henkilöiden palkkaamisen voi meidän kauttamme olla matalampi, Oksa arvioi. Barona tekee yhteistyötä myös työvoimatoimistojen kanssa. Olemme mukana erilaissa rekrytointitapahtumissa sekä työministeriön ja henkilöstöpalveluyritysten liiton Oiva Väylä -yhteistyöhankkeessa, jonka tarkoituksena on nopeuttaa vaikeasti työllistyvien työllistymistä. Suorarekrytointeja ja ulkoistuksia Barona palvelee yrityksiä myös muilla alueilla työvoiman vuokrauksen lisäksi. Henkilöstövuokrauksen rinnalle ovat tulleet suorarekrytoinnit. Suorarekrytoinneissa haemme toimeksiannon perusteella asiakkaalle sopivan työntekijän kulloiseenkin tehtävään. Asiakas voi näin säästää rekrytoinnin vaivan ja voi samalla hyödyntää vahvaa toimialaosaamistamme. Suorarekrytoinneilla etsitään yleensä ylempiä toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Suorittavan tason työntekijät haetaan yleensä vuokratyöntekijöinä, jotka siis usein vakinaistetaan asiakkaiden palvelukseen. Vahva asiantuntemus eri toimialoilla antaa Baronalle mahdollisuuksia myös ottaa haltuun isoja kokonaisuuksia asiakkailta. Kun osaamme tietyn toimialan kuviot tarpeeksi hyvin, uskallamme ottaa vastuuta isommista toiminnoista kokonaisten liiketoiminta-alueiden ulkoistusten kautta. Olemme saaneet esimerkiksi Elisalta hoitaaksemme yksityis- ja yritysasiakkaiden 6 2/2007 Ilmarinen laskutustoimintoja. Baronan toiminnassa erilaiset ulkoistukset ovat kasvava toimintamalli, Oksa kertoo. Valtakunnallista palvelua Baronalla on kotimaassa toimipisteitä 12 paikkakunnalla, ja se välittää työvoimaa koko Suomeen edustamilleen toimialoille. Työvoimaa voidaan liikutella kysynnän mukaan esimerkiksi pohjoisesta etelään. Pohjoisessa voi olla sydäntalvella olosuhteiden vuoksi rakennusalalla hiljaisempaa. Meidän kauttamme työntekijät löytävät työtä joustavasti eteläisemmiltä työmailta. Työntekijämme voivat siis työskennellä Baronan kautta omalla toimialallaan koko Suomessa asiakasyrityksissämme. Työvoiman liikuttamisessa on tärkeässä osassa Baronan tytäryhtiö Majoituspalvelu Forenom. Forenom on apuna houkuttelemassa osaajia alueille, joihin ammattitaitoisten työntekijöiden löytäminen voi olla hankalaa eri syistä. Työntekijöiden motivoimisessa toiselle paikkakunnalle töihinlähtöön isoin kynnys on asunto. Perustimme työntekijöiden liikkumista helpottamaan Forenomin, jonka toiminta-ajatuksena on tarjota kalustettuja työsuhdeasuntoja Baronan vuokratyöläisille. Yhtiöllä on tarjolla noin 350 vuokra-asuntoa lähinnä pääkaupunkiseudulla sekä Pirkanmaan alueella. Rakennusalalla, telakkateollisuudessa, taloushallinnossa ja hoivapuolella on jo pulaa ammattityöntekijöistä, kertoo toimitusjohtaja Oksa. Kovaa kilpailua Kilpailu henkilöstövuokramarkkinoilla on kovaa. Ala on kasvanut todella voimakkaasti viime vuosina ja samalla on syntynyt runsaasti uusia alan yrityksiä. Yhteensä alan yrityksiä on jo satoja. Vuonna 2005 henkilöstöpalveluyritysten liikevaihto oli noin 650 miljoonaa euroa, ja kasvua vuodesta 2004 vuoteen 2005 oli n. 35 prosenttia. Viime vuonnakin alan kasvu oli yli 29 prosenttia. Ala on varsin kilpailtu. Me olemme pärjänneet hyvin, koska olemme erikoistuneet vain tietyille aloille. Lisäksi tarjoamme kattavampia ulkoistamis- ja suorarekrytointipalveluja kuin useat kilpailijamme. Haluamme myös pitää hyvä huolta asiakkaistamme sekä työntekijöistämme. Tällä joskus huonoa mainettakin keränneellä alalla on erittäin tärkeää olla imagoltaan uskottava ja asiat hyvin hoitava yritys. Meidän visionamme onkin olla Suomen paras työnantaja. Huolehdimme siitä, että vuokratyöntekijämme saavat myös asiakasyrityksissämme oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kohtelun. Miten Barona aikoo päihittää kilpailijat? Haluamme olla Suomessa alan tehokkain työvoiman toimittaja paikkakunnasta riippumatta. Tarvittaessa vaikka koulutamme osaavat työntekijät Intiassa. Lisäksi ulkoistustoiminnoissa haluamme olla alan edelläkävijä valituilla toimialoilla.

7 KOLUMNI Taide ja talous Virallinen talousretoriikka noudattaa sovinnaista talousajattelua. Sen mukaan Suomeen tarvitaan lisää kasvuyrityksiä. En vastusta. On silti hyvä pitää mielessä, että kenties täällä tarvitaan kipeimmin yrityksiä, jotka eivät kasva. Suuriin kasvuyrityksiin yksipuolisesti kiinnittynyt talouspolitiikka on kuin hajauttamaton arvopaperisalkku. Kestävään ja monipuoliseen kansantalouteen kuuluvat juuristo ja aluskasvillisuus. Juuristo ja aluskasvillisuus koostuvat pienistä ja keskisuurista palveluyrityksistä, joiden omistuspohjana on usein perhe tai suku. Nämä suutarinverstaat, yhden miehen konsulttiyritykset, lakiasiaintoimistot tai firmoiksi muuttuneet timpurit, muurarit ja sähköasentajat syntyvät perustajiensa uran alkuvaiheessa. Niiden historia noudattaa omistajayrittäjien elämänkaarta ja monesti ne menevät hautaan näiden mukana. Tällaiset yritykset voivat elää ja vaikuttaa kymmeniä vuosia osana kansantalouden kokonaisuutta. Silti ne eivät kasva eivätkä ylimalkaan ole olemassa sen vuoksi, mikä on julistettu taloudellisen toimeliaisuuden ainoaksi oikeaksi motiiviksi. Nämä firmat todistavat vaietulla olemassaolollaan, että talous on muutakin kuin sijoitetun pääoman paras mahdollinen tuotto neljännesvuosiin jaetussa seurannassa. Liikevoittoa tuottamaton, kasvamaton yritys ei ole vähäinen asia talouselämässä. Talouselämän varsinainen tarkoitus on näet tuottaa resursseja elämää varten. Talouselämästä irrotettuina, elämän kehikossa tarkasteltuina kasvuun sitoutumattomat pienyritykset ilmaisevat varsinaisen merkityksensä. Ne työllistävät yhden tai muutamia ihmisiä koko elämän ajan. Ne eivät kenties tuota osinkoina jaettavia voittoja, mutta niiden kautta perheet saavat jokapäiväisen leipänsä, asuntolainat maksetaan, lapset koulutetaan. Se elämä on pääasia. Talouselämä on elämälle alisteinen välikappale. Taideammatin harjoittajat ovat melkein kaikki pienyrittäjiä, monet juridiselta statukseltaan, useammat tosiasiallisesti. Kirjailija on pienyrittäjä. Me toimimme tilausten ja sopimusten sekä niissä määrättyjen aikataulujen kentässä. Toimintamme perustuu rahoitusjärjestelyihin, jotka koostuvat tilausmaksuista, käyttökorvauksista, pääsylippuprosenteista, myyntitilityksistä, ennakoista ja apurahoista. Kassavirta aaltoilee ja pätkii suhdanteiden mukaan. Henkilökohtainen talous on osattava sopeuttaa yritystoiminnan epäsäännöllisiin tuottoihin. Kirjailijan työ voi vaatia yllättävän pitkäjännitteistä tuotannon suunnittelua ja sitä tukeva resurssointi edellyttää vastaavasti rahoituksen määrätietoista hallintaa. Aikajänteet saattavat olla yhtä pitkiä kuin projektirakentamisessa tai telakkateollisuudessa ja pääoman kierto sen mukaisesti hidasta. Romaanin tuottaminen ensimmäisestä ideasta valmiin kirjan markkinointitilaisuuksiin saattaa helposti kestää viisi vuotta. Talouseettisesti taideammattien harjoittamisessa on kiinnostavaa se, että taiteilija joutuu koko ajan punnitsemaan taloudellisten ja taiteellisten arvojen oikeaa suhdetta. Lähtökohta on, että taloudelliset arvot ovat merkittäviä ja välttämättömiä, mutta alisteisia. Kun päätän kirjoittaa romaanin sijasta essee- tai novellikokoelman, tiedän päätyväni huonompaan taloudelliseen tulokseen kuin vaihtoehtoisessa tapauksessa. Taideammateissa tällaista sovinnaisen talousopin vastaista harkintaa suoritetaan koko ajan. Kyse on perusasian oivaltamisesta: taloudellinen tulos on väline, ei päämäärä sinänsä. Päämäärä on se, mitä varsinaisesti tehdään eli paras mahdollinen taideteos siinä lajityypissä, joka kestävimmin palvelee ilmaisullisia tavoitteita. Yksi ihmiskunnan selviytymisen edellytyksistä on, että yritysmaailma ja talouspolitiikka päätyvät omaksumaan taideammatin harjoittajien talouseetoksen. Vallankumousta se vain taitaa vaatia. Hannu Raittila Lehtikuva Ilmarinen 2/2007 7

8 Rakentamista asukkaiden ehdoilla YIT:n kehitysjohtaja Juha Kostianen ei ole tavallinen perusinsinööri, vaan hänellä on myös tohtorin hattu hallintotieteistä. Kaupunkiseutujen kehittämisestä kiinnostunut Kostiainen haluaa ottaa asukkaat mukaan rakennusprojekteihin jo asuinalueiden suunnitteluvaiheessa.

9 Asiakas kuvassa TEKSTI: SAMI KELHÄ KUVAT: ESKO TUOMISTO Juha Kostiainen on ollut YIT-konsernin palveluksessa vuodesta 2001, ensin YIT Rakennus Oy:n kehitysjohtajana ja vuodesta 2003 koko konsernin yrityssuunnittelujohtajana ja sittemmin kehitysjohtajana. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat kehitys- ja brändiasiat, lisäksi hän on mukana strategiatyössä. Ennen YIT:lle siirtymistään Kostiainen toimi neljä vuotta Tampereen kaupungin elinkeinojohtajana. Moni saattaa edelleen hahmottaa YIT:n rakennusfirmana. Minkälainen yritys YIT tänä päivänä on? YIT on kehittyvä ja kasvava kansainvälinen palveluyritys. Toimimme yli ammattilaisen voimin noin 450 paikkakunnalla. Tärkein liiketoiminta-alue on Suomen jälkeen Pohjoismaat. Venäjä tulee myös hyvää vauhtia perässä, Kostiainen sanoo YIT:n kasvu on viime vuosina ollut voimakasta. Kasvumme on ollut viime vuosina kymmenisen prosenttia vuodessa. Etsimme edelleen aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Viime vuosina ovat vahvistuneet erityisesti kiinteistötekniset palvelumme sekä toimintamme Baltian maissa ja Venäjällä. Rakennuspuolella olemme sisäistäneet elinkaari-ajattelun. Mistä osaavat tekijät? Yksi suurimmista YIT:n tulevaisuuden haasteista liittyy henkilöstöön. Haasteenamme on saada jatkossakin osaavaa henkilöstöä palvelukseemme. Suurten ikäluokkien eläköityminen on tosiasia, joka tulee vaikuttamaan toimintaamme. Suomen koulutuspolitiikassa on myös ylikorostunut korkeakoulutuksen rooli ammattikoulutuksen sijaan, mikä on hankaloittanut ammattilaisten palkkausta alalle, joka kuitenkin perustuu suorittavaan kädentaitoja vaativaan työhön. Taannoisen ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä rakennusmestarikoulutus poistettiin, ja tilalle tuli tuotantoon suuntautunut insinöörikoulutus. Tämä oli jälkeenpäin katsottuna virhe, ja onneksi rakennusmestarikoulutus on aloitettu uudelleen. Miten mahdolliseen työvoimapulaan voi varautua? Kehitysjohtaja Kostiainen on YIT:ssä suomalaisen rakentamisen näköalapaikalla. Kuvassa ollaan myös konkreettisesti huipulla: YIT:n rakentaman 86 metriä korkean tornitalon asunnossa Helsingin Vuosaaressa. Olemalla erittäin aktiivinen nuorten suuntaan. Otamme tänäkin kesänä noin kesätyöläistä töihin ja teemme jatkuvaa yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa. Meille on myös tärkeää pitää huolta omista työntekijöistämme muun muassa koulutuksen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kautta. Olemme aika hyvin tässä onnistuneetkin, mistä kertoo se, että työsuhteiden keskimääräinen pituus konsernissa on 12 vuotta. Kannustamme henkilöstömme kehittämään omaa työtään ja suorastaan velvoitamme heitä siihen. Työntekijät ovat kuitenkin oman osaamisalueensa parhaita asiantuntijoita. Yksi tärkeä osa YIT:n henkilöstön kehittämistä on työkierto. Vuosittain noin ihmistä siirtyy konsernissa uusiin tehtäviin. Tämä on myös hyvä tapa siirtää tietoa ja taitoja organisaatiossa eteenpäin. Me pystymme tarjoamaan varsin vaihtelevia ja erilaisia tehtäviä niin kotimaassa kuin myös ulkomailla sellaisia haluaville. Myös yrityksen johto liikkuu aktiivisesti kentällä ja näin säilyttää kosketuksen varsinaiseen tekemiseen. Hiljainen tieto esiin Kuinka paljon YIT katsoo Suomen rajojen ulkopuolelle työvoimaa hankittaessa? Ensiksi on sanottava, että paljon puhuttua työvoiman ryntäystä Baltiasta Suomeen ei ole näkynyt. Me olemme kuitenkin jo melko pitkään hakeneet osaajia myös ulkomailta. Uskon, että jatkossa Suomi joutuu markkinoimaan aktiivisesti itseään ulkomaiselle työvoimalle. Lyhyesti sanottuna: Nokia vetää, puoliso sitoo ja ilmasto työntää, Kostiainen nauraa. Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä saattaa olla vaarana, että vuosikymmenten aikana käytännön ammattitaitoa keränneet työntekijät vievät tietonsa mukanaan eläkkeelle. Alallemme on hyvin tyypillistä, että kirjoittamatonta ja kädentaitoihin perustuvaa tietoa kertyy runsaasti. Olemmekin kehittäneet erilaisia mentorointimalleja niin sanotun hiljaisen tiedon siirtämiseksi kokeneilta konkareilta nuoremmille. Kertyneen tiedon ja taidon siirto nuoremmille on voitu pistää jopa henkilön tulostavoitteisiin. Käytämme myös työpareja sekä mestari ja harjoittelija -mallia ammattitaidon siirrossa käytännön työnteon kautta. Asukkaat mukaan suunnitteluun Olet paitsi diplomi-insinööri myös hallintotieteiden tohtori. Mitä väitöskirjasi käsittelee? Väitöstyöni otsikko on Kaupunkiseutujen elinkeinopolitiikka tietoyhteiskunnassa. Tutkin väitöskirjassani kaupunkien kilpailukykyä, kuten esimerkiksi sitä, miten luovien ihmisten pyörittämät Ilmarinen 2/2007 9

10 Työkierto on hyvä tapa siirtää tietoa ja taitoja organisaatiossa eteenpäin. yritykset hakeutuvat paikkoihin, joissa ihmiset viihtyvät. Kostiaisen mielestä asukkaita ei huomioida tarpeeksi yhdyskuntasuunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelun tila Suomessa on varsin vaihtelevaa. Esimerkiksi Espoon ja Helsingin toimintatavat ovat varsin erilaisia. Olemme päässeet Espoon kaupungin kanssa mukaan eräisiin kehityskohteisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa. Yleisesti ottaen Suomessa yhdyskuntasuunnittelija suunnittelee ja rakentaja rakentaa. Tuleva asukas jää usein liian vähälle huomiolle asumisalueita ja -kohteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. YIT onkin herännyt vastaamaan ihmisten kasvaneisiin toiveisiin asumisen suhteen. Me olemme kehittäneet malleja, joilla saisimme tulevat asukkaat paremmin mukaan asumiskohteiden suunnitteluun. Eräässä Espoon kohteessa saimme 200 tulevaa asukasta miettimään tulevan asuinalueen rakennetta ja toteutusta. Kaupunkisuunnittelun rooli on korostunut entisestään, koska asumisen laatu on yksi selkeä kilpailutekijä, jolla kaupungit houkuttelevat uusia asukkaita ja yrityksiä. Kilpailua käydään kaupunkien kesken niin Suomen tasolla kuin vertailussa ulkomaihinkin. Asuminen ilmentää elämäntapaa Ajat ovat muuttuneet siitä, kun asunto oli vain paikka nukkua töissä käymisen lomassa. Asuminen tulee jatkossa olemaan entistä enemmän oman elämäntavan ilmentämistä. Ihmisillä on halua ja varaa vaatia persoonallisia ratkaisuja, ja asuinalueita suunniteltaessa tulisi hyväksyä myös tietty erilaisuus. Suomalaisessa yhdyskuntasuunnittelussahan on haluttu estää ongelmalähiöiden synty ja mahdollisuuksien mukaan sekoitettu sosioekonomisia luokkia keskenään eri asuinaluilla. Kuitenkaan tämä ei saa estää persoonallisten asumisratkaisujen ja -alueiden suunnittelua, Kostiainen sanoo. 10 2/2007 Ilmarinen Aina kunnat eivät osaa vastata asukkaiden toiveisiin. Tampere on tästä hyvä esimerkki. Se on tutkimusten mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunki, mutta silti se joutuu sulkemaan kouluja oppilaspulassa, koska lapsiperheet muuttuvat ympäryskuntiin haluamansa asumismuodon eli pientalojen perässä. Myös julkiseen rakentamiseen voitaisiin alueen asukkaat ottaa mukaan. Olemme Espoossa esittäneet kunnalle uudenlaista mallia, jossa kansalaiset otettaisiin mukaan myös julkiseen rakentamiseen. Eli ostettavan asunnon hinnasta voisi mennä euroa projektiyhtiön pääomaan, joka taas voisi olla mukana omistamassa alueen koulua tai päiväkotia. Näin asukkaat kokisivat vielä enemmän alueen ja sen julkiset rakennukset omikseen ja huolehtisivat vielä paremmin niiden turvallisuudesta ja siisteydestä. Ihmiset myös haluavat nykyään tehdä asioita oman lähiympäristönsä hyväksi. Kuulin juuri radiosta, että Helsingin kaupungin siivoustalkoisiin oli ilmoittautunut jo ihmistä. Myös eri kaupungin osissa, kuten esimerkiksi Kalliossa, on omatoimista asukasaktivismia alueen viihtyvyyden parantamiseksi, Kostiainen kertoo. Tamperelainen Helsingissä Kehitysjohtaja Kostiainen on työnsä ohella edelleen mukana myös akateemisessa maailmassa. Minulla on dosentuuri Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa. Dosentuurini erityisalaksi on määritelty kaupunkiseutujen strateginen kehittäminen. Lähinnä olen julkaissut muutamia akateemisia papereita ja olen myös jonkin verran mukana tutkimuksessa. Parhaillaan tutkimme tiedekunnassa alueiden itseuudistumiskykyä. Perustamperelainen Juha viettää viikosta noin neljä päivää Helsingissä YIT:n pääkonttorilla. Matkustan aktiivisesti Helsingin ja Tampereen väliä ja välillä vietän yön Helsingissä Kallion yksiössäni. Tämän reissaamisen lisäksi aika kuluu lähinnä liikuntaa harrastaessa ja lapsia jääkiekko- ja jalkapallotreeneihin kuskatessa. Lapseni ovat vapaasti saaneet valita seuransa, missä lajejaan harrastavat, kunhan se on Ilves, Kostiainen nauraa. Teksti ja kuvat: Pasi Karsikas Ilmarinen Panssarilaiva Ilmarisen amiraalivenettä kunnostettiin Vaihtoehtoisessa ammatti- ja oppisopimuskoulussa. Panssarilaiva Ilmarisen vaiheet ovat nykypolvellekin tutut. Turussa 1933 valmistunut rannikkolaivaston lippulaiva oli ja sen sisaralus Väinämöinen olivat aikansa kookkaimmat merenkyntäjät Suomen vesillä. Viimeiselle matkalleen Ilmarinen lähti osallistuessaan Saksan sotatoimia tukevaan operaatio Nordwindiin. Suojaraivaimeen takertuneen miinan räjähtäminen upotti laivan muutamassa minuutissa Utön eteläpuolella. Jotain kuitenkin säästyi. Laivan varustukseen kuuluva 11-metrinen moottorivene, ns. amiraalivene, oli ennen sotatoimiin lähtöä jätetty satamaan, koska sen sijoituspaikka kannella rajoitti yhden it-tykkitornin käyttöä. Nimensä mukaisesti vene palveli yhteysaluksena, kun panssarilaivan päällikkö ja hänen tärkeät vieraansa tarvitsivat kuljetusta. Niinpä varustelussakin oli tingitty sotilaallisesta karuudesta: hytti oli plyysillä verhoiltu ja vedenpäälliset puuosat hohtivat mahonkisina. Emälaivastaan orvoksi jäänyt amiraalivene palveli puolustusvoimia 1960-luvulle asti, jolloin se myytiin huutokaupalla. Se palveli vaihtuvia omistajia ja koki radikaaleja muutostöitä ennen kuin päätyi unohduksiin pohjalaistilan takapihalle. Sieltä se onnekkaan sattuman kautta löysi tiensä Sovinto ry:n huostaan 2000-luvun alussa. Tästä alkoi amiraaliveneen uusi elämä. Sovinto ry - käytännönläheistä ammattioppia Vaihtoehtoisen ammatti- ja oppisopimuskoulun esikuva löytyy Tans-

11 Historiallinen puuvene heräsi eloon oppilasvoimin Panssarilaiva Ilmarisen amiraaliveneen entisöinti antoi mahdollisuuden opiskella suomalaisen veneenrakennuksen perinteitä. kasta. Normaaleista koulutusväylistä etääntyneet opiskelijat, joilla monilla on värikkäitäkin elämänvaiheita takana, voivat valita tulevan ammattinsa kuudesta opintolinjasta. Koulumaisuutta on haluttu välttää. Opetuksesta vain noin viidennes on teoriaa taidot opitaan tekemällä. Omat haasteensa on tuonut paluu- ja maahanmuuttajien lisääntyvä osuus oppilasaineksessa. Ulkomaalaistausta on jo 40 prosentilla ja he edustavat kansallisuutta. Venealan kurssi kestää vuoden. Viidestätoista oppilaasta osa voi hakeutua kaksi vuotta kestävälle oppisopimusjaksolle, osa voi jatkaa toisella työvoimapoliittisella jaksolla. Kurssilla opetetaan puuveneen rakentamisen lisäksi myös huonekalupuusepän tehtäviä. Kurssin suoritettuaan oppilas kykenee omatoimisesti rakentamaan puuveneen. Amiraaliveneen kunnostusprojekti aloitettiin juhlavasti syyskuun 13. päivä 2004 Hyvää työtä, totesi tohtori Pentti Arajärvi kastaessaan Ilmarisen amiraaliveneen puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4. kesäkuuta Helsingin Eteläsatamassa. laivaston soittokunnan säestyksellä. Hankkeen suojelijaksi lupautui tohtori Pentti Arajärvi. Suomen merihistoriaan kuuluvan panssarilaiva Ilmarisen amiraaliveneen entisöinti antaa mielenkiintoisen ja monipuolisen mahdollisuuden oppia ja opiskella suomalaisen veneenrakennuksen perinteitä. Tällainen kunnostustyö on kulttuurihistorian vaalimista ja tuottaa samalla puutyön ammatillista osaamista nuorille, luonnehti tohtori Arajärvi hankkeen merkitystä. Rahoitukselle saatiin vankka pohja Suomen Kulttuurirahaston apurahan myötä. Ratkaiseva merkitys on myös yritysten tuella, jota on saatu mm. Ilmariselta ja Pohjolalta. Vene oli valmis vesillelaskuun toukokuussa Uurastusta riittää, mutta motivaatio kantaa Hanke työllisti viisi oppisopimusoppilasta. Kunnostus osoittautui yllättävän työlääksi ja hitaaksi. Koska veneen siviiliomistaja oli muuttanut sen matkaveneeksi, kansirakenteet jouduttiin purkamaan kokonaan palattaessa vanhaan. Ikävä kyllä veneeseen oli asennettu liian voimakas moottori, joka oli vahingoittanut runkoa. Niinpä köli jouduttiin vaihtamaan uuteen. Kylki- ja pohjalaudat ovat valtaosin alkuperäisiä, mutta kylkilaudat paikoilleen sitovat kaaripuut on tehty kokonaan uudestaan. Laudat ja kaaret on yhdistetty tuhansilla niiteillä, joiden ulkopuoliset kannat on huolellisesti peitetty puutulpilla. Näin pinnasta tuli kauniin sileä. Vaikka työssä on ollut vaiheita, joissa näkyvä edistyminen on ollut hidasta, ei oppilaiden innostus ole pettänyt, kertoo hanketta vetävä kouluttaja, venepuuseppä Juha Rautavaara. Oppilaat ovat aikuisia, vuotiaita, jotka ovat tositarkoituksella hakeutuneet ammattia hankkimaan. Motivaatio on siten vahvalla pohjalla. Heistä tulee kyllä hyviä veneenrakentajia, Rautavaara kehaisee. Todella hyviä. Ilmarinen 2/

12 Ilmarinen Eläkeyhtiöiden kilpailutilanne meni uusiksi Vuoden alussa voimaan astunut uusi työntekijän eläkelaki muutti eläkeyhtiöiden välistä kilpailutilannetta aika lailla. Aiemman lain mukaan pätkätyöt sekä tiettyjen alojen, kuten satama- ja rakennusalojen työt, piti vakuuttaa eri yhtiössä kuin muut yksityisalojen työsuhteet. Nyt tällaista pakkoa ei enää ole. TEKSTI: EEVA HUKKA Sini Kivihuhta muistuttaa, että kaikki yksityisalojen työsuhteet voi nyt vakuuttaa Ilmarisessa. Maaliskuussa päättyneeseen eläkeyhtiöiden siirtokierrokseen oli ladattu poikkeuksellisen paljon odotusta. Sen päätyttyä nähtiin ensimmäisen kerran, miten asiakkaat reagoivat uuden lain tarjoamaan mahdollisuuteen. Vanhasta lainsäädännöstä kun seurasi se, että yritysten piti tietyissä tapauksissa työsuhteiden pituudesta ja alasta riippuen hoitaa eläkeasioitaan kahdessa eri yhtiössä. Nyt asiakkailla oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus keskittää kaikki yksityisalojen työsuhteet ja yrittäjätoiminta yhteen eläkeyhtiöön. Uuden lain myötä markkinoille tuli myös uusi toimija. Vuoden alussa entisten TaEL- ja LEL-alojen työsuhteita monopoliasemassa vakuuttanut Etera siirtyi jakamaan samaa markkinakakkua kuin muutkin eläkeyhtiöt. 12 2/2007 Ilmarinen Ilmariselle voitokas siirtokierros Siirtokierros oli poikkeuksellisen vilkas. Siirtyvien vakuutusten ja eurojen määrä eläkeyhtiöstä toiseen oli kokonaisuutena suuri, Ilmarisen asiakasyhteysjohtaja Sini Kivihuhta kuvailee maaliskuussa päättynyttä siirtokierrosta, joka oli ensimmäinen sen jälkeen, kun uusi lainsäädäntö astui voimaan. TyEL-maksutulolla mitaten kaikkiaan yli 2 prosenttia markkinoista vaihtoi paikkaa, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin tavallisesti. Kivihuhdan mielestä vilkkaus johtui nimenomaan lain muuttumisesta. On ihan ymmärrettävää, että aika moni asiakas halusi helpottaa asioiden hoitoa, kun lainsäädäntö antoi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden vakuuttaa kaikki työsuhteet yhdessä yhtiössä, hän sanoo. Ilmariselle asiakkaiden innostus vaihtaa vakuutuksia eläkeyhtiöstä toiseen näkyi erittäin voitokkaana siirtotuloksena. Yritysten työeläkevakuutusten, eli TyEL-vakuutusten määrä kasvoi Ilmarisessa kappaleella, ja yrittäjien YEL-vakuutusten määrä kasvoi 234 kappaleella. Rahassa mitattuna tulos kasvattaa Ilmarisen maksutuloa noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Se oli tietysti positiivinen yllätys, että juuri Ilmarinen onnistui tällä siirtokierroksella niin hyvin. Meidän tuloksemme oli kaksi kertaa parempi kuin millään muulla yhtiöllä. Saimme Eteralta näitä keskittämiscasejä, mutta lisäksi tulos oli positiivinen myös kaikkiin muihin yhtiöihin nähden, Kivihuhta kommentoi Ilmarisen siirtotulosta. Asiakas on ykkönen Kivihuhta arvioi, että asiakkaat tekevät ratkaisut vakuutusten keskittämisestä tämän vuoden aikana. Hän huomauttaa, että osa asiakkaista haluaa jakaa vakuutuksensa moneen yhtiöön, mikä on toki mahdollista edelleen. Kivihuhta uskoo Ilmarisen olevan kaikilla mittareilla niin hyvässä kunnossa, että mahdollisuudet kasvattaa vähitellen markkinaosuutta edelleen ovat aivan realistiset. Hän viittaa näillä mittareilla erityisesti asiakashyvityksiin, myynnin aktiivisuuteen, toiminnan tehokkuuteen ja ennen kaikkea asiakkaiden palveluun, johon panostetaan ja jota kehitetään Ilmarisessa jatkuvasti. Lähtökohta kilpailutilanteeseen on hyvä, mutta pelkästään markkinaosuuden säilyttäminenkin vaatii paljon työtä joka päivä. Meidän täytyy muistaa koko ajan, kuka täällä on ykkönen. Asiakas on se, jota varten me olemme olemassa.

13 Info Hyviä tuloksia kuntoutuksesta Onnistunut työeläkekuntoutus on antanut monelle työntekijälle ja yrittäjälle mahdollisuuden jatkaa edelleen työssä sairaudesta huolimatta. TEKSTI: EILA PARKKONEN Lähes 80 prosenttia kuntoutujista on vuoden kuluttua kuntoutuksen päätyttyä palannut työhön tai on työmarkkinoiden käytettävissä. Parhaiten kuntoutus onnistuu, kun siihen ryhdytään vielä työssä ollessa. Myös jo eläkettä saaneista kuntoutujista yli puolet on palannut työhön. Työntekijä ja yrittäjä voivat hakea Ilmarisesta ammatillista kuntoutusta, jos hänellä on terveydentilan vuoksi ongelmia selviytyä työssä ja vaarana on työkyvyn menetys. Kuntoutusrahaa voi saada myös helpottamaan paluuta työhön pitkän sairausloman jälkeen. Myös työkyvyttömyyseläkettä käsiteltäessä arvioidaan aina ensin, onko kuntoutus mahdollinen ja kehotetaan tarvittaessa hakijaa hakemaan kuntoutusta. Ilmarisen hoitama kuntoutus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Kolme vuotta sitten hakemukset kaksinkertaistuivat ja siitä lähtien hakijoiden määrä on kasvanut. Viime vuonna kasvua oli 30 prosenttia. Myös tänä vuonna hakemukset näyttävät edelleen lisääntyvän, kuntoutuspäällikkö Tuire Hakonen sanoo. Työhön paluu onnistuu kuntoutuksen jälkeen Ilmarinen seuraa kuntoutuksen vaikuttavuutta eli sitä, kuinka moni päätyy kuntoutuksen jälkeen työelämään tai joutuu eläkkeelle. Viime vuonna Ilmarinen sai hoitamastaan kuntoutuksesta parempia tuloksia kuin koskaan aikaisemmin. Kuntoutuksen jälkeen palasi työhön 70 prosenttia kuntoutujista. Näin hyvä tulos kertoo myös työllisyystilanteen paranemisesta. Kaikkiaan joka kahdeksas kymmenestä kuntoutujasta palasi kuntoutuksen jälkeen työhön tai kuntoutui muuten ja on työmarkkinoiden käytettävissä työnhakijana, Tuire Hakonen kertoo. Kuntoutusta voidaan myöntää myös jo eläkkeelle siirtyneelle eli käytännössä määräaikaisen työkyvyttömyyden vuoksi kuntoutustukea saavalle. Heistäkin noin puolet onnistui palaamaan työelämään kuntoutuksen jälkeen. Tämäkin on hyvä saavutus ja lisäksi työhön palanneita on enemmän kuin eläkkeelle siirtyneitä. Ilmarisen kuntoutuksen vaikuttavuus 2006 tausta: työelämässä olleet 6 % 13 % 81 % Palasi työmarkkinoille Myönnetty eläke Muu, esimerkiksi opiskelemassa tai äitiyslomalla Lähde: ETK:n kuntoutustilastot Kuntoutus on yhteistyötä Kuntoutuksen onnistumisessa ydinkysymys Tuire Hakosen mukaan on se, että asiakas on motivoitunut. Kuntoutusoikeutta arvioitaessa katsotaan myös aina, onko kuntoutustarkoituksenmukaista. Jos sairaus on senlaatuinen, että työhön paluu ei ole realistista ja kuntoutuksesta huolimatta hakija joutuu jäämään eläkkeelle, kuntoutusta ei voida tukea. Ilmarinen neuvoo ja ohjaa asiakasta alusta asti oikeille raiteille. Tärkeää on myös yhteistyö työnantajan kanssa. Työpaikkakuntoutus, joka tapahtuu työn ohessa omalla työpaikalla, edistää aina työhön paluuta. Jos kuntoutujalla ei ole työsuhdetta voimassa, teemme yhteistyötä paikallisen työvoimatoimiston ja paikallisten palveluntuottajien kanssa. Koulutuksessa olevia patistelemme käyttämään loma-ajat työharjoitteluun, sillä se auttaa työpaikan löytymissä. Myös Ilmarisen työntekijöiden ammattitaito ja asenne asiakkaan neuvonnassa ja ohjauksessa vaikuttavat siihen, miten jäntevästi kuntoutus etenee, Tuire Hakonen sanoo. Lisätietoja kuntoutuksesta Tietopankki Kuntoutus kuntoutusesittelijät puhelin Minkälaista kuntoutusta tuetaan? Ilmarisen maksama kuntoutus on ammatillista kuntoutusta. Tavallisimmin kuntoutus tapahtuu omalla työpaikalla. Esimerkiksi työkokeilun avulla kuntoutuja voi opetella uusia työtehtäviä tai vaihtaa työhön, jota hän sairaudesta huolimatta pystyy tekemään. Muita työpaikalla tapahtuvan kuntoutuksen muotoja ovat työhönvalmennus ja oppisopimuskoulutus. Yli puolet Ilmarisen hoitamista kuntoutuksista on ollut työkokeiluja. Vajaa neljännes on ollut erilaisilla kursseilla ja koulutuksessa. Kuntoutustoimista riippuen kuntoutus voi kestää vaikkapa lyhyimmillään kuukaudesta pisimmillään useampaan vuoden ajan esimerkiksi uudelleen koulutuksessa. Lähes puolet Ilmarisen kuntoutujista kärsii tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Mielenterveysongelmat olivat taustalla 18 prosentilla. Masennuksen vuoksi sairauslomalla olevia autetaan nykyisin aikaisempaa enemmän useimmiten työkokeilun avulla pysymään työelämässä tai palaamaan sinne. Yläikärajaa sille, milloin kuntoutusta voidaan maksaa, ei ole muuta kuin, että hakijan pitää olla alle 63-vuotias. Mitä vanhemmasta työntekijästä on kyse, sitä enemmän käytetään lyhyitä työpaikkakuntoutuskeinoja. Ilmarinen 2/

14 Ilmarinen Suomalaispresidentti maailman aktuaarien asialla Suomalainen aktuaariosaaminen on kovassa kurssissa maailmalla. Tästä on hyvänä esimerkkinä Hillevi Mannonen, joka toimii kansainvälisen aktuaariyhdistyksen presidenttinä. Maailman vakuutusmatemaatikkojen eli aktuaarien kolmipäiväinen konferenssi Helsingissä toukokuun lopulla työllisti monia, mutta erityisesti Ilmarisen aktuaarijohtaja Hillevi Mannosta. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana hän vastasi kokouksen sujumisesta. Sen lisäksi myös ohjelman tieteellinen anti oli pitkälle hänen vastuullaan. Konferenssin päätyttyä hän summaa urakkaansa huojentuneena. Samassa ammatissa toimivat löytävät yleensä helposti yhteisen vireen, niin nytkin. Monet ovat kiitelleet konferenssin hyvää fiilistä. Järjestelyt toimivat erinomaisesti, ja mikä parasta osallistujat ovat vakuuttaneet tyytyväisyyttään niin konferenssin tieteelliseen antiin kuin erilaisiin 14 2/2007 Ilmarinen Kansainvälisen aktuaariyhdistyksen presidentin tehtävät vuoden alussa vastaanottanut Hillevi Mannonen on luottamustehtävässään virkistävä poikkeus. Yhdistyksen satavuotisessa historiassa hän eroaa valtavirrasta niin ikänsä kuin sukupuolensakin puolesta. TEKSTI: RAILI OKSA oheisohjelmiin: iltatilaisuuksiin, seuralaisille järjestettyihin retkiin jne. Järjestönsä kannalta Mannonen itse piti tärkeänä hänen konferenssissa solmimiaan henkilökohtaisia kontakteja eri kansainvälisten järjestöjen ja instituutioiden edustajiin. Yhteistoiminta globaalien toimijoiden kanssa on tärkeää. Siitä hyötyy koko aktuaarikunta, jonka ammatillista kehittymistä ja roolia yhdistys pyrkii edistämään, hän perustelee. Suomalaiset aktuaarit kovassa kurssissa Suomalainen aktuaariosaaminen on kovassa kurssissa maailmalla. Sekä eurooppalainen että maailmanlaajuinen aktuaariyhdistys toimivat tänä vuonna suomalaisten komennossa. Maailman aktuaareja johtaa Hillevi Mannonen ja Euroopan aktuaareja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Puhdasta sattumaako? Mannosen mukaan yhdistyksen sisällä yleensä nopeasti havaitaan, ketkä ovat innostuneita erilaisista kehitystehtävistä ja kenessä on potentiaalia. Nimityskomitea seuraa ihmisiä yhdistyksen vuosittaisissa tapaamisissa ja poimii sieltä nopeasti sopiviksi katsomiaan henkilöitä komiteoiden ja jaosten puheenjohtajiksi, varapuheenjohtajiksi ja muihin eri tehtäviin. Tällaisen kehityspolun kautta hän on itsekin edennyt yhdistyksen presidentiksi. Tietysti myös omaa halua ja kiinnostusta yhteisten asioiden edistämiseen tarvitaan. Yksi tärkeä syy mukanaolooni on se, että halusin nähdä alan virtauksia. Kansainvälisissä kuvioissa pääsee hyvin peilaamaan, missä olemme hyviä ja mihin meidän pitää seuraavaksi tarttua. Erityisen hyödyllistä on havaita kehittämistarpeet, ja mieluusti jo muutamaa vuotta ennen kuin muut. Isojen haasteiden edessä Kanadassa päämajaansa pitävän aktuaariyhdistyksen kokousten valmistelu ja

15 juoksevien asioiden hoito käy Mannoselta mainiosti Ilmarisen toimitalostakin käsin, sillä tehtäviä hoidetaan yleensä sähköpostein. Päätökset tehdään kaksi kertaa vuodessa pidettävissä yhdistyksen kokouksissa, jotka ovat isoja hengen tapahtumia. Kokonaan toinen työsarka presidentillä on edustaa aktuaariyhdistystä erilaisissa konferensseissa ja tapaamisissa eri puolilla maailmaa. Matkapäiviä onkin Mannoselle kertynyt kosolti, mutta onnekseen hän sanoo pitävänsä matkustamisesta. Olen varmaan ainoa ihminen maailmassa, jonka tiedän nauttivan jo lentokentällä olostakin, hän naurahtaa. Työn alla olevista haasteista Mannonen ottaa esille kaksi isoa ja tärkeää asiakokonaisuutta. Toinen niistä koskee kansainvälisiä IFRS-tilinpäätösstandardeja, missä erityisesti aktuaarien kannalta kiinnostavaa on se, miten vastuuvelka tilinpäätöksessä määritellään ja lasketaan. Toinen iso asia taas liittyy vakuutusyhtiöiden valvontaa ja vakavaraisuussääntelyä koskevaan kehittämiseen. Kummassakaan hankkeessa ei ole kysymys ammatillisesta edunvalvonnasta. Kyse on siitä, että aktuaarikunta haluaa olla mukana vaikuttamassa oman alansa kansainvälisten säännösten sisältöön ja kehittämiseen sekä antaa omaa osaamistaan yhteiseksi hyödyksi, Mannonen sanoo. Yhdistyksen sisäisestä kehittämisestä hän mainitsee hallinnon ja strategian uudistamiset, joilla pyritään selkeyttämään päätöksentekoa ja toimintaa. Uudistusten hän toivoo tuovan lisää avoimuutta ja selkeyttävän pelisääntöjä. Juuri nämä ovat asioita, jotka Mannonen haluaa jättää omana kädenjälkenään presidenttikaudeltaan yhdistyksen toimintaan. Naispresidentti on harvinaisuus Hillevi Mannonen on vasta toinen naispresidentti kansainvälisen aktuaariyhdistyksen satavuotisessa historiassa. Miten suomalaiseen naiseen on kansainvälisissä ympyröissä suhtauduttu? Ei naiseudesta ainakaan haittaa ole ollut, pikemminkin etua siinä mielessä, että nainen erottuu joukosta. On aivan totta, että tämä on miehinen, tai tarkemmin sanottuna vanhempien miesten foorumi, Mannonen toteaa ja lisää ymmärrystäkin häneltä tälle asiantilalle löytyvän. Harvalla aktiivisesti työelämässä mukana olevalla on mahdollisuutta käyttää näin paljon aikaa ja energiaa yhdistyksen hyväksi kuin tehtävä vaatii. Työuran loppupäässä aikaa saattaa löytyä helpommin, mikä selittää aikaisempien presidenttien korkean keski-iän. Taidan olla pitkään aikaan yhdistyksessä ensimmäinen presidentti, joka toimii samanaikaisesti aktiivisesti yhtiön aktuaarina. Ilmarinen on suhtautunut Mannosen luottamustehtävään myönteisesti. Työkaverit ovat joustaneet ja vastuita on jaettu pestin ajaksi uudelleen. Olen varma, että kaikki nämä panostukset maksavat tavalla tai toisella itsensä takaisin, hän uskoo. Kansainvälisen aktuaariyhdistyksen presidentin tehtävät tarjoavat Hillevi Mannoselle näköalapaikan seurata aktuaarialan virtauksia maailmalla. Kansainväliseen aktuaarijärjestöön (International Acturial Association eli IAA) kuuluu 79 aktuaariyhdistystä sekä näiden yhdistysten lähes aktuaarijäsentä 97 maassa. Järjestön toimisto sijaitsee Ottawassa Kanadassa. Ilmarinen 2/

16 Ilmarinen Suomalaista aktuaariosaamista edustivat konferenssissa mm. Jaakko Tuomikoski (vas.), Pasi Mustonen ja Hillevi Mannonen. Tuulahduksen brittiläistä osaamista välitti maailmankuulu aktuaari Chris Daykin. Vakuutusmatemaatikot koolla Helsingissä Teksti : Jaakko Tuomikoski 16 2/2007 Ilmarinen Vakuutusmatemaatikoilla eli aktuaareilla on ratkaisevan tärkeä rooli pohdittaessa eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan mitoitukseen ja rahoitukseen liittyviä kysymyksiä. Näitä varten kansainvälisellä aktuaariyhdistyksellä (International Actuarial Association) on jaos nimeltä PBSS (Pension Benefits and Social Security), joka piti toukokuun kolmannella viikolla kokouksen Helsingissä. Ensimmäisten kahden päivän ajan kokouspaikkana toimi Ilmarinen. Paikalle kokoontui 160 aktuaaria 31 eri maasta. Käsiteltävänä olivat eläketurvan tärkeimmät ajankohtaiset kysymykset: miten elinajan jatkuva pidentyminen vaikuttaa eläketurvaan ja sen rahoitukseen, ja miten erilaiset eläketurvan järjestämisvaihtoehdot jakavat riskiä eri osapuolten välillä. Askel teknisempään suuntaan otettiin siirryttäessä tarkastelemaan sijoitusstrategioita ja niihin liittyviä riskinhallintakysymyksiä. Ja kun teknisempään suuntaan liikuttiin vielä pidemmälle, saavuttiin aktuaarien perinteisen työalueen ytimeen alustuksissa, jotka käsittelivät vakuutusmatemaattisia ennusteita ja niissä käytettäviä menetelmiä. Elämä ei kuitenkaan ole kaikilta osin puettavissa pelkkien numeroiden tai edes sanojen muotoon. Säveltäjä Eero Hämeenniemi valotti puheenvuorossaan kulttuurien kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä: eri kulttuureista tulevat muusikot pystyvät hyvin soittamaan yhdessä, mutta eivät välttämättä puhumaan musiikista keskenään! Kolmas kokouspäivä oli yhteinen kansainvälisen sosiaaliturvajärjestö ISSAn (Internatonal Sovial Security Association) vakuutusmatemaatikoiden ja tilastotieteilijöiden loppuviikkoon ajoittuneen kokouksen kanssa. ISSAn kokouksessa olivat esillä sosiaaliturvaan liittyvät aiheet laajasti aina eläkkeistä terveydenhuoltoon asti; matemaattiset ja tilastolliset kysymykset ovat näille pitkälti yhteisiä. Merkittäviä tekijöitä ovat väestörakenne ja taloudelliset tekijät, ja tärkeä kysymys on, millainen näkemys näistä on muodostunut tulevien vuosikymmenten osalta. Millainen on paras eläkkeiden rahoitustekniikka, kun sekä elinajan kehitykseen että talouteen liittyy suurta epävarmuutta? Minkälaisin menetelmin on mahdollista laatia päätöksenteon pohjaksi kelpaavia ennusteita näistä asioista? ISSAn kokouskaan ei rajoittunut ahtaasti pelkkiin teknisiin kysymyksiin. Ikääntymisen ja finanssimarkkinoiden suhteesta alustanut pääjohtaja Erkki Liikanen totesi väestömuutoksilla olevan merkittäviä vaikutuksia talouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Hän painotti, että eläkkeiden säännöllistä maksua varten jakojärjestelmän rinnalle tarvitaan vankkaa rahastointia tasapainottamaan häiriöitä ja ikärakenteen muutoksia sekä kuromaan umpeen sukupolvien välistä kuilua.

17 Info Tilitoimistojen verkkopalvelut laajenivat Ilmarinen on laajentanut verkkopalvelujaan siten, että tilitoimistot voivat jatkossa hoitaa myös tilapäisten työnan tajaasiakkai den sa työntekijöiden eläketurvan vaivat to masti verkossa. Tilitoimistojen käyttöön tarkoitettu Tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelu löytyy osoitteesta Verkkopalvelut. Palveluun syötettyjen tietojen perus teel la lasketaan vakuu tusmaksu ja muodostetaan lasku. Tilitoimisto voi joko tulostaa laskun itse ja toimittaa sen asiak - kaalleen tai antaa Ilmarisen hoitaa laskun lähettämisen. Uuden palvelun käyttöoikeudet lisätään niihin käyttäjätunnuksiin, joilla tilitoimistot hoitavat asiakkaidensa TyEL- tai YEL-vakuutuksia Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Käyt töoikeuksien laa jen nuk sesta ilmoitetaan tilitoimistoille kirjeitse. Kuka on tilapäinen työnantaja? Tilapäinen työnantaja on yritys, yhteisö tai kotitalous, jonka palveluksessa ei ole jatkuvasti työn tekijöitä, jonka puolen vuoden aikana maksamat palkat eivät ylitä euroa ja jolla ei ole voi massaolevaa TyELvakuutusta. Tällainen työnantaja voi vakuuttaa työntekijänsä Tilapäisen työn antajan vakuutuspalvelussa. Vakuutuspalvelu sopimustyönantajille Työnantaja ei voi olla sekä sopimustyönantaja että tilapäinen työnantaja. Ne työnantajat, joilla on voimassaoleva TyEL-vakuutus, ovat sopimustyönantajia. Sopimustyön an tajat vakuuttavat työn tekijänsä edelleen TyEL-vakuutuksessa ja heidän vakuutusasioitaan hoide taan Va kuutus pal - velussa, joka löytyy osoitteesta Verkkopalvelut. Tilitoimisto saa oikeuden hoitaa asiakkaansa vakuutus asioita Vakuutuspalvelussa lähettämällä asiakkaan allekirjoit ta - man verkkopalvelusopimuksen Ilmari - seen. Sopimuslomake löytyy osoit tees ta Vakuutuspalvelu Tule verkko asiak kaaksi. Lisätietoja verkkopalveluistamme ja niiden käytöstä saa numerosta tai sähkö pos titse osoitteesta Ensi vuonna saat työeläketiedot postissa kotiin Ensi vuodesta alkaen jokainen vuotias työntekijä ja yrittäjä saa työeläketietonsa tarkistettavaksi postissa kotiinsa. Otteen lähettää Ilmarinen, jos työsuhde tai yrittäjätoiminta on tämän vuoden lopussa vakuutettu Ilmarisessa. Otteen lähetysaika on toukokuusta joulukuuhun. Työeläkeotteesta kannattaa tarkistaa, että eläkeyhtiölle on ilmoitettu kaikki ansiotyösi, sillä niistä riippuu aikanaan laskettavan eläkkeesi määrä. Ote sisältää tiedot yksityisistä työsuhteista työnantajittain sekä yrittäjätoiminnasta. Lisäksi otteessa näkyvät tiedot, kuinka paljon eläkettä on kertynyt työansioiden samoin kuin tiettyjen sosiaalietuuksien perusteella (sairaus- ja työttömyysajalta sekä alle kolmivuotiaan lapsen hoidon ja tutkintoon johtavan opiskelun ajalta). Ote sisältää myös hyödyllistä tietoa työeläkkeestä ja sen määräytymisestä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta ja sen jälkeen. Jos työeläketiedoissa on korjattavaa tai työsuhteita puuttuu, sinun pitää ilmoittaa niistä eläkeyhtiölle. Korjauksen nopeuttamiseksi selvityspyyntöön tarvitaan työtodistus sekä palkkatodistus tai vastaava. Vuotta 1997 edeltävältä ajalta työsuhdetietoja selvittämiseksi pyyntöön on välttämätöntä liittää tarkat kirjalliset tiedot, työja palkkatodistus tai vastaava. Kymmenen vuotta vanhemmat tiedot kannattaa tarkistaa mahdollisimman pian. Eläkepalvelussa voit tehdä tarkistuksen jo nyt NEODES Tiedot voit jo nyt tarkistaa milloin tahansa osoitteesta kohdasta Eläkepalvelu. Siellä voi myös tehdä laskelman tulevasta vanhuuseläkkeestäsi. Eläkepalveluun pääset omilla verkkopankkitunnuksillasi. Kesätyöntekijän ansiotietojen ilmoittamisen voi vaivattomasti hoitaa Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Vakuuta kesätyöntekijäsi vaivattomasti Muistathan, että tämän vuoden alusta voit hoitaa kaikkien työntekijöidesi eläkevakuuttamisen Ilmarisessa. Kaikki vuotiaat, joiden ansiot ylittävät 46 euroa kuukaudessa vakuutetaan. Yrityksen TyELvakuutuksessa vakuutetaan kaikki työntekijät työsuhteen pituudesta riippumatta, esimerkiksi kesätyöntekijät. Helpoiten ilmoitat työntekijäsi ansiotiedot Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Vakuutuspalvelu on verkkopalvelu, jossa hoidat kaikki TyEL-vakuuttamiseen liittyvät asiat. Palvelun käyttöä varten tarvitset käyttäjätunnukset, jotka saat soittamalla numeroon Jos yritykselläsi ei ole TyEL-vakuutussopimusta eikä jatkuvasti työntekijöitä, niin ilmoitat työntekijöidesi ansiotiedot vaivattomasti Ilmarisen Tilapäisen työnantajan vakuutuspalvelussa. Palvelun käyttöä varten tarvitset verkkopankkitunnukset. Ilmarinen 2/

18 Yrittäjälle Yrittäjäksi ideologisista syistä Lehti pujottelee tottuneesti sorvaamonsa työtiloissa ja korottaa ääntään, jotta se kantaisi koneiden metelin yli. Hän esittelee erilaisia kappaleita, joita heillä tehdään. Niitä on kuulemma jopa erilaista: monen muotoisia, näköisiä ja kokoisia metallipalasia, joista maallikko ei voi päätellä kuin sen, että niiden tekemisen täytyy olla todella tarkkaa työtä. Eräskin kuutio on jyrsitty täyteen erilaisia reikiä, joiden sijainti, leveys, syvyys ja mahdollisten kierteiden mitat on määrätty millimetrin sadasosan tarkkuudella. Eikä tuo kappale ole kuulemma edes vaikeimmasta päästä. Hieman huvittavalta tuntuu se, etteivät kappaleiden tekijät aina itsekään tiedä, mihin niitä lopulta käytetään. Tilaajan perusteella voidaan päätellä, että tämä on luultavasti paperikoneen, tuo varmaan maaporan ja tuo kenties trukin osa. 18 2/2007 Ilmarinen Juhani Lehden tarina on sen verran poikkeuksellisen, että hän on tottunut kuulemaan kysymyksen: miksi? Hän vaihtoi nousujohteisen, kansainvälisen uran suuressa menestyvässä yrityksessä valtaviin lainoihin ja yrittäjän epävarmaan arkeen. Nyt hän pyörittää Pirkanmaalla 17 työntekijän sorvaamoa ja on todella tyytyväinen valintaansa. TEKSTI: EEVA HUKKA KUVA: ARI KORKALA Sorvin ääreen Miten entinen Nokian insinööri sitten päätyi tänne pirkanmaalaiseen sorvaamoon? Lehti kertoo tehneensä päätöksen yksityisyrittäjäksi ryhtymisestä reilut pari vuotta sitten. Syitä siihen oli kaksi: ensinnäkin hän koki, että suuressa yrityksessä oma tekemisen vapaus on väistämättä rajattu. Kaikkea tekemistä ohjaavat erilaiset ohjesäännöt ja muut raamit, eikä omia ajatuksiaan pääse toteuttamaan riittävän vapaasti. Toinen tärkeä peruste oli ideologinen. Lehti halusi olla mukana kantamassa vastuuta siitä, että Suomessa on hyvinvointia ja työpaikkoja, ja että sitä kautta pystytään hoitamaan esimerkiksi sairaat ja vanhukset. Jonkun sen yrittäjyyden riski täytyy kuitenkin kantaa, niin miksen sitten itsekin voi olla siinä mukana kantamassa omaa korttani kekoon, hän sanoo. Kun päätös yrittäjäksi ryhtymisestä oli tehty, piti vielä etsiä sopiva yritys, mikä ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Alusta asti oli selvää, ettei Lehti perusta yritystä tyhjästä, Juhani Lehti: Työpaikkoja tarvitaan, jotta sairaat ja vanhukset voidaan hoitaa. vaan ostaa sen valmiina. Lisäksi vaatimuksena oli se, että yrityksen täytyy työllistää vähän enemmän kuin vain muutama henkilö. Syynä tähän oli se, että Lehden oma ammattitaito on nimenomaan yrityksen pyörittämistä ja johtamista, eikä aivan pienessä yrityksessä ole täysipäiväiselle toimitusjohtajalle tarvetta. Sopivan yrityksen etsiminen kesti kaksi vuotta, jona aikana Lehti tutustui kaikkiin mahdollisiin yritysten välittäjiin. Lopulta Pirkanmaalta löytyi kaksi sorvaamoa, jotka sopivat Lehdelle sekä kokonsa että sijaintinsa puolesta, ja myös hänen oman koulutustaustansa vuoksi. Hän kun on opiskellut pääaineenaan teollisuustaloutta ja konepajatekniikkaa. Kaupan rahoittajaksi löytyi muun muassa Ilmarinen, ja erilaisten mutkien kautta muutkin palaset loksahtivat kohdalleen. Viime joulukuussa Juhani Lehti lopulta osti nuo kaksi sorvaamoa, joita hän nyt pyörittää nimellä Lehti Group Oy. Tekemisen vapautta Puolen vuoden yrittäjäkokemuksen perusteella Lehti vakuuttaa, että ratkaisu oli hänelle ehdottomasti oikea. Oma tekemisen vapaus, jota hän lähti etsimäänkin, tuntuu kuulemma todella hyvältä. Kukaan ei ole enää kertomassa, että tässä asiassa noudatetaan tällaista politiikkaa ja tässä asiassa tällaista ohjesääntöä. Nyt saan tehdä oman mieleni mukaisesti ja pidän siitä todella paljon, Lehti kuvailee yrittäjyyden hyviä puolia. Toinen asia, joka häntä kiehtoo, on metallialan konkreettisuus. Kun olen ollut 10 vuotta tekemisissä ohjelmistojen parissa, niin kyllä näiden kappaleiden valmistuminen lämmittää mieltä. Yksi tietotekniikkaprojekti saattoi kestää vaikka puolitoista vuotta, ja jos se joskus saatiin maaliin, niin se ilahdutti silloin. Tässä metallissa kappaleita valmistuu joka päivä,

19 asteen ammatilliseen koulutukseen, Lehti arvioi. Toistaiseksi Lehti Groupille on kuitenkin löytynyt osaajia. Juhani Lehti on ehtinyt palkata jo kolme uutta työntekijää, ja lisää haasteita on luvassa muun muassa siksi, että yrityksen kaksi kärkisorvaaja lähestyvät eläkeikää. Lehti arvelee, että samanlaisen ammattitaidon saavuttamiseen tarvitaan kymmenien vuosien kokemus, eikä uutta vastaavanlaista käsityötaitajien sukupolvea enää synny tälle alalle. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että ongelman voi ratkaista palkkaamalla sopivan pohjakoulutuksen saaneita nuoria ja kouluttamalla heitä itse lisää. Metallialan konkreettisuus tuntuu Juhani Lehden mielestä palkitsevalta: sorvaamossa valmistuu kappaleita joka päivä. Lehti vertailee tietotekniikka- ja metallialoja. Vastuu painaa Kolikolla on aina kaksi puolta, ja kyllä Lehtikin myöntää, ettei yrittäjyys ole ihan pelkästään itsensä toteuttamisen vapautta. Huoli ja vastuu painavat ihan toisella lailla kuin palkkatyössä. Vaikka tilanne on nyt erittäin hyvä, eikä mitään akuuttia riskiä ole näköpiirissä, niin joskus sitä silti heräilee yöllä miettimään näitäkin asioita. Rahoittajat ovat osoittaneet suurta luottamusta, ja kyllä sen luottamuksen mukaan täytyy toimia. Toinen suunta, jota kohtaan koen vastuuta, ovat työntekijät ja heidän perheidensä toimeentulo. Nämä sitoumukset täytyy tietysti hoitaa, Lehti kuvailee asioita, joiden painon hän tuntee harteillaan. Tämä on hänen mielestään yrittäjyyden ainoa miinus verrattuna palkkatyöhön, joka on väistämättä vähän huolettomampaa. Hän kuitenkin korostaa, ettei tämä ollut mikään yllätys ja että huoli ja vastuu vain kuuluvat yrittäjyyden luonteeseen. Pulaa osaajista Yrittämiseen kuuluu aina myös tiettyjä riskejä. Nyt kun suhdanne on hyvä, riskit ovat Lehden mielestä olleet toistaiseksi enemmän positiivisia. Kysyntää on kuulemma niin paljon, että siihen vastaaminen on haastavaa. Varsinaiseksi riskiksi hän nimeää erilaiset henkilöstöriskit. Esimerkiksi avainhenkilöiden rekrytoiminen on nykyisessä markkinatilanteessa vaikeaa. Osaajista on pulaa, ja metallialan koulutus laahaa jäljessä. Lehti kritisoikin suomalaista koulutuspolitiikkaa, joka suoltaa valtavasti maistereita ja tradenomeja, muttei ollenkaan riittävästi kädentaidon ammattilaisia. Vähintään puolet pitäisi kouluttaa toisen Kirkas tulevaisuuden visio Juhani Lehdellä on kokemusta kansainvälisestä mobiiliviestintämaailmasta, jossa hän pyöri maailmalla puku päällä kokouksista ja konferensseista toiseen. Nyt kun hän on vaihtanut kravatin työpukuun, niin tuntuuko hänestä siltä, että yrittäjyyttä arvostetaan Suomessa asiaankuuluvalla tavalla? Toiset arvostavat ja ajattelevat, että hienoa, kun joku uskaltaa yrittää. Mutta sitten on myös niitä, jotka ajattelevat, että on pitkät päivät ja likaiset työolot. Enemmän on kuitenkin positiivista kannustamista, Lehti kuvailee ympärillään olevien ihmisten reagointia hänen ratkaisuunsa. Kaiken kaikkiaan Lehti arvelee, että yhteiskunnan asenteet yrittäjiä kohtaan ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Vain yhden asian hän nimeää ongelmaksi suomalaisten suhtautumisessa yrittämiseen. Menestyvään yrittäjään ei osata kaikkialla suhtautua ihan luontevasti. Se on ainoa asia, jossa emme ehkä ole vielä yleiseurooppalaisella tai amerikkalaisella tasolla, Lehti arvioi ja pohtii, ettei tällainen ajattelu ruoki ihmisten ahkeruutta, vaan pikemminkin jonkinlaista välinpitämätöntä olen vain töissä täällä -asennetta. Osattiinpa siihen suhtautua tai ei, jokainen yrittäjä toivoo tietenkin menestystä. Juhani Lehdelläkin on jo selvät suunnitelmat siitä, miten hän toivoisi tulevaisuuden kulkevan. Ajatus on, etten enää palaa palkkatyöhön, vaan jään eläkkeelle tästä hommasta. Ja liiketoimintaa meinaan kasvattaa 20 prosenttia vuodessa, hän sanoo napakasti. Onnea ja menestystä sille tielle! Ilmarinen 2/

20 Yrittäjälle Yrittäjyyttä arvostetaan, mutta halukkuutta ryhtyä yrittäjäksi puuttuu Yrittäjyyttä arvostetaan Suomessa, mutta yrittäjäksi ei haluta ryhtyä siinä määrin kuin kansantalouden näkökulmasta olisi hyväksi. Jos yrittäjäaktiivisuutta halutaan lisätä, yrittämisen tulosta ja kannattavuutta suhteessa riskeihin pitää parantaa ja kiinnittää huomiota riskien kohtuullistamiseen, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. TEKSTI: EILA PARKKONEN 20 2/2007 Ilmarinen Yrittäjyyden houkuttelevuutta samoin kuin yritysten kasvuhalua on tarpeen edistää. Uudet työpaikat syntyvät ennen muuta kasvuyrityksiin, Jussi Järventaus sanoo. Yrittäjien ja yritysten määrä Suomessa on lisääntynyt ja noussut korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin. Yritysten määrä lähenee :a, joista yrittäjähenkilöitä on noin Viime vuosina nettokasvu on ollut yrityksen luokkaa. Järventauksen mukaan on vaikea sanoa, onko kyse trendistä. Joka tapauksessa ilahduttava sykäys parempaan. Sukupolvenvaihdokset ovat Suomessa iso yhteiskunnallinen haaste ja niiden onnistuminen vaikuttaa työpaikkojen määrään. Yrittäjäkunta on ikääntynyttä ja seuraavan 10 vuoden aikana jatkajan löytäminen yrittäjälle on ajankohtaista. Sukupolvenvaihdosten onnistuminen vaikuttaa arviolta työpaikan tulevaisuuteen ja jatkumiseen. Yritysten sukupolvenvaihdoksissa noin kolmannes jatkajista löytyy perhepiiristä. Tämän vuoksi Järventaus pitää hallitusohjelmaan kirjattua perintö- ja lahjaveron poistamista elinkeinopoliittisesti perusteltuna. Perintäverosta aiheutuva kustannus jälkipolvelle voi joissakin tilanteissa tuntua raskaalta, jolloin se vähentää kiinnostusta yritystoiminnan jatkamiseen. Kun kysymyksessä on näin iso yhteiskunnan haaste, on hyvä tehdä kaikki voitava, että yritystoiminta jatkuu ja työpaikat säilyvät sukupolvenvaihdoksessa, Järventaus sanoo.

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

HPL:n jäsentutkimus 2007

HPL:n jäsentutkimus 2007 HPL lehdistötilaisuus 4.6.2007 HPL:n jäsentutkimus 2007 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL 4.6.2007 Merru Tuliara 1 Menetelmä Sisältö Jäsenkysely HPL:n jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT T y ö n t e k i j ä l l e Henkilöstövuokrauksen auktorisointi Henkilöstöpalveluyritysten auktorisoinnilla varmistetaan, että henkilöstövuokraus on aina reilua

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa

TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa TyEL vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta työntekijät Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Ajantasaisimmat työeläkemaksut Vaivattomat sähköiset työkalut Asiantuntijat käytettävissäsi Liiketoimintaasi

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ!

TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! TEHDÄÄN YHDESSÄ HYVÄÄ TYÖTÄ! VMP PÄHKINÄNKUORESSA Mikä VMP Group on? Olemme yksi Suomen suurimmista työnantajista ja rekrytoijista. Toimimme Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Espanjassa ja Romaniassa.

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa

YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa YEL-vakuutus 2013 Vakuuta vaivatta Eterassa Eteran nopean ja sujuvan työeläkepalvelun resepti Joustavat vakuutusratkaisut Vaivattomat verkkopalvelut Asiantuntijat käytettävissäsi Vinkkejä yrittäjän työhyvinvointiin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen

Osavuosikatsaus Q2/2013. Toimitusjohtaja Jani Nieminen Osavuosikatsaus Q2/2013 Toimitusjohtaja Jani Nieminen Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta perustuu asuntojen

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

USEIN KYSYTTYÄ. Mikä on Palkkaus.fi? Ketkä ovat Palkkaus.fi-palvelun takana? Mikä on Palkkaus.fi-palvelun historia?

USEIN KYSYTTYÄ. Mikä on Palkkaus.fi? Ketkä ovat Palkkaus.fi-palvelun takana? Mikä on Palkkaus.fi-palvelun historia? USEIN KYSYTTYÄ Mikä on Palkkaus.fi? Palkkaus.fi on kotitalouden palkanmaksupalvelu, jonka avulla yksityishenkilö voi vaivattomasti ja edullisesti hoitaa muutamassa minuutissa kaiken palkkaamiseen liittyvän

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM

TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA TYÖELÄMÄN UUSI SUUNTA >> W W W. OPTEAM. COM TYÖELÄMÄN VASTUULLINEN UUDISTAJA Opteam pähkinänkuoressa» Vastuullisesti toimiva, työelämää uudistava henkilöstöpalvelualan yritys» Henkilöstöpalveluyritysten Liiton (EK), Suomen Franchising-yhdistyksen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2013 Erkka Valkila Sisältö 2 Osavuosikatsausinfo 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2013 1. SATO lyhyesti 3 SATO 4 6 kasvukeskusta

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

SOPIMUSTYÖNANTAJAN TYEL-VUOSI-ILMOITUKSET TIEDOSTONA

SOPIMUSTYÖNANTAJAN TYEL-VUOSI-ILMOITUKSET TIEDOSTONA 1 (7) SOPIMUSTYÖNANTAJAN TYEL-VUOSI-ILMOITUKSET TIEDOSTONA Eteran sopimustyönantaja voi tehdä TyEL-työsuhde- ja vuosi-ilmoituksen tiedostomuodossa. Kuvauksen mukaisen tiedoston voi lähettää Eteran vakuutuspalvelussa

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1

SATO Oyj. OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-3/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-3/2011 29.4.2011

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot