Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013"

Marjatta Salminen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 HYDRO-POHJANMAA hanke / SeAMK ja Oamk Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki

2 Koekenttä MTT:llä SIIKAJOKI Perustettu syksyllä 2009 Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden erotus 10 m leveällä ojittamattomalla vyöhykkeellä Mittaustulokset salaojakaivoista Hydro-Pohjanmaa hankkeen seurannassa Säätökastelu 2. Säätösalaojitus 3. Normaali salaojitus

3 4. Pumppu joessa 3. Allas Siikajoki -river Salaojakastelu ja kuivatusveden kierrätys 1. Säätökaivo 2. Pumppauskaivo 3. Laskuaukkokaivo Ylivirtaama jokeen

4 Sulfaatti- ja sulfidikerroksia ojitussyvyydellä syksyllä 2009 Tavanomaista selkeästi syvempi ojitus, noin 1,25-1,35 m

5 Säätiedot seurantavuosilta sekä verrannesää Kuukausi Keskilämpötilat, C Sadesummat, mm Tammikuu -14,6-8,8-9,0-7,5-9, Helmikuu -12,3-15,8-11,3-5, Maaliskuu -6,6-3,4-2,3-9,6-4, Huhtikuu 2,6 3,6 0,7 1,2 1, Toukokuu 10,9 8,6 7,9 11,6 7, Kesäkuu 12,1 15,7 11,8 16,2 13, Heinäkuu 18,6 18,0 16,0 15,4 15, Elokuu 13,6 14,3 13,5 14,8 13, Syyskuu 8,9 10,9 9,0 10,6 8, Lokakuu 3,8 5,2 2,9 3,6 3, Marraskuu -5,7 2,0 0,2 * -2, * 44 Joulukuu -13,9-0,3-6,2 * * 37 Huhtikuulokakuu 10,1 10,9 8,8 10,5 9, Koko vuosi 1,4 4,2 2,1 * 2, * 540 * Tiedot päivitetään myöhemmin

6 Ylivirtaamajakso keväällä on lyhyt mutta voimallinen Raija Suomela Sirkka Luoma

Ylivirtaama syksyllä: hidas ja tasainen Syksyllä säätöojitetun pellon pohjaveden pinta on tyypillisesti korkealla ja ylivirtaama jatkuu kunnes tulee

7 Ylivirtaama syksyllä: hidas ja tasainen Syksyllä säätöojitetun pellon pohjaveden pinta on tyypillisesti korkealla ja ylivirtaama jatkuu kunnes tulee kunnon talvi Syksyn peltotyöt vaativat kohtuullisen matalan vesitason ja säädöt voidaan märkinä syksyinä joutua avaamaan ainakin töiden ajaksi Raija Suomela

Kastelujaksot 2010 = 21.5. - 10.9.2010 2011 = 9.5. - 1.9.2011 2012 = 29.5. 10.8.

2013 Kasteluvesimäärät ja pumppauskustannus 2010 = 5 500 t = 275 mm ~ 550* /ha 2011 = 1

8 Kastelujaksot 2010 = = = = Kasteluvesimäärät ja pumppauskustannus 2010 = t = 275 mm ~ 550* /ha 2011 = t = 170 mm ~ 24 /ha 2012 = 170 t = 8,5 mm ~ 1,2 /ha 2013 = 406 t = 20 mm ~ 5,13 /ha *Todellinen 550 e, laskennallinen ~70 e /ha Raija Suomela Maria Honkakoski

9 Tavanomainen salaojitus Salaojakaivot keskikesällä Kastelualueen säätökaivo Säätösalaojitusalueen säätökaivo Ruoste ongelmana kaikissa kaivoissa Kuvat: Raija Suomela

10 Vedenpinnankorkeudet ojitusalueilla 2013 Säätökastelussa tavoitteena oli pitää kastelun avulla kyseisen ojitusalueen pohjavedenpinnankorkeus vähintään 100 cm syvyydessä ja estää syvempi kuivuminen (jotta syvemmällä maaperässä oleva sulfidipitoinen maa ei hapetu) 10

11 Veden laatu kastelualueella Kesän kastelujakso välissä Kevät ja syksy, ei kastelua: Johtokyky ja sulfaattipitoisuudet korkeat, ph matala Kastelujakson lopussa: Laatutulokset parempia Veden sulfaattipitoisuus /metallipitoisuudet: sitä suuremmat mitä korkeampi veden sähkönjohtavuus on

12 Vedenlaatu säätöojitetulla alueella Jatkuvasti huonolaatuista vettä, mutta ylivirtaamaa säännöstelty pellolta ulos lirinää. Syksystä 2011 asti veden sähkönjohtavuus laskenut, mutta ph edelleen matala

13 Vedenlaatu tavanomaisesti salaojitetulla alueella Paras vedenlaatu ojitusalueista, vaikka teorian mukaan pitäisi olla huonointa. Ojitusalueen maaperässä ei happamoittavaa potentiaalia yhtä paljon kuin vertailualueilla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 13

14 Alumiinipitoisuus, mg /l Alumiinipitoisuudet salaojavesissä Kastelu Säätö Tavanomainen Al-pitoisuuksia Salaojat MTT Ruukissa Min 0,1 Max 38,1 Mediaani 12,5 Keskiarvo 12, kevät2010 syksy2010 kevät2011 syksy2011 vuosi2012 vuosi

15 Kastelualueen salaojaveden nikkeli-, sinkki- ja rautapitoisuudet Kastelualueen salaojaveden kokonaisfosforipitoisuudet < 0,05 mg /l Kastelualueen salaojaveden kokonaistyppipitoisuudet 4,1-4,7 mg /l (Vain 3 analyysitulosta seurantakaudella ) 15

16 Säätöojitusalueen salaojaveden nikkeli-, sinkki- ja rautapitoisuudet Säätöojitusalueen salaojaveden kokonaisfosforipitoisuudet < 0,05-0,1 mg /l Säätöojitusalueen salaojaveden kokonaistyppipitoisuudet 3,1-4,3 mg /l (Vain 3 analyysitulosta seurantakaudella ) 16

17 Tavanomaisen ojitusalueen salaojaveden nikkeli-, sinkki- ja rautapitoisuudet Tavanomaisen salaojitusalueen salaojaveden kokonaisfosforipitoisuudet < 0,05-0,1 mg /l Tavanomaisen salaojitusalueen salaojaveden kokonaistyppipitoisuudet 3,9-4,2 mg /l (Vain 3 analyysitulosta seurantakaudella ) 17

kokonaiskuiva-ainesato 2013 10000 8000 6000 Kokonaissadon

18 Kastelulla tai säätöojittamisella ei ollut merkitsevää satovaikutusta vuonna 2013 (eikä vuosina ) Nurmen kokonaiskuiva-ainesato Kokonaissadon p-arvo = 0, Säätökastelu Säätö Tavanomainen Raija Suomela

19 Maaprofiili Kuvat: Raija Suomela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

20 Raija Suomela Hydro-Pohjanmaa hanke jatkaa kentän seurantatyötä myös kesällä 2014

Samankaltaiset tiedostot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä