Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys"

Transkriptio

1 Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys Kohateam Oy, Reijo Lehtinen Työraportti Työryhmän kokouksen tarkistusten ja lisätäsmennysten mukaisena 1

2 Sisältö Esipuhe Tausta Rautateiden kehittäminen EU:ssa Maankäyttö ja kaavoitus Helsinki Forssa Pori rata ja sen vaikutusalue Helsinki Forssa Pori rata osa tulevaisuuden rataverkkoa Henkilöliikenteen kysyntäarvio Tavaraliikenteen kysyntäarvio Helsinki Forssa Pori -radan vaikutukset Helsinki Forssa Pori radan arviointi Vt 2 liikennekäytävän Helsinki Forssa Pori visio Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Jatkotoimenpiteet Liitteet ja kuva-aineistot Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat Liikennemäärät valtatie 2:lla ja lähitieverkossa Junaliikenteen henkilöliikenne ja kuljetukset nykyisin Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenteessä v ilman pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä- Suomea Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä

3 Esipuhe Helsinki Forssa Pori radan esiselvityksellä Hämeen liitto, Satakuntaliitto ja Uudenmaan liitto selvittävät millaista tarvetta ja mahdollisuuksia on Helsinki Forssa Pori rautatien toteuttamiseen ja mitkä ovat mahdolliset toimenpiteet, joilla siihen voitaisiin varautua. Esiselvitys käynnistyi lokakuussa 2009 ja valmistui helmikuussa Tämän työraportin ohella selvityksestä on laadittu esitetyyppinen tiivistelmä ja esittelyyn soveltuva PP-aineisto. Helsinki Forssa Pori liikenne- ja kuljetuskäytävä muodostuu nykyisin tieyhteydestä (valtatie 2), joka sekin tarvitsee kehittämistä. Historiallisesti vahvat liikennekäytävät kuten Helsinki - Hämeenlinna Tampere ovat selvästi vahvan rautatie- ja tieyhteyden varassa rakentuneet myös maankäytöltään kehittyneiksi ja nopeasti kehittyviksi vyöhykkeiksi. Ajankohtaiset ilmastonmuutos-, energia- ja ympäristökysymykset vahvistavat rautatien merkitystä liikenteen runkoyhteyksinä. Aluerakenteen ja maankäytön kehittämisen kannalta rautatien merkitys vahvistuu tulevaisuudessa. Esiselvityksen toteutusta ohjasi maakuntaliittoja edustava työryhmä, johon kuuluivat suunnittelupäällikkö Heikki Pusa Hämeen liitosta, liikenneinsinööri Hannu Siitonen Uudenmaan liitosta ja maakunta-asiamies Kimmo Varjo Satakuntaliitosta. Käytännön työn toteutti pienimuotoisena konsultti toimeksiantona DI Reijo Lehtinen Kohateam Oy:stä Työn kuluessa on oltu yhteydessä eri osapuoliin, joskin pääosa työstä on tehty olemassa olevaan valmiiseen aineistoon pohjautuvana selvitystyönä. Forssan kuntaseminaarissa keskusteltiin alustavien tarkastelujen ja kuntaosapuolten näkemysten pohjalta mahdollisen radan merkityksestä ja vaikutuksesta. Seminaarissa Helsingissä esiteltiin esiselvitys ja sen tulokset sidosryhmille. Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä on kolme hankekokonaisuutta (Velog, Vetos ja Ello), joiden avulla vaikutetaan Forssan seudun logistiikkaan ja yritysten toimitusketjujen kehittämiseen. Velog - Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -hankkeessa on paraikaa menossa rataselvitys, joka täydentää osaltaan maakuntien rautatieselvitystä Samanaikaisesti on ollut tekeillä Lahti Hämeenlinna radan esiselvitys. Sen on tehnyt Hämeen ja Päijä-Hämeen liittojen toimeksiantona WSP Finland Oy:llä. Sen tulokset on julkistettu helmikuussa. Esiselvityksessä ei etsitty tarkkaa ratalinjaa. Melko hyvin vt 2 reittiä noudattava linjaus on kuitenkin tavoitteena. Radan kokonaispituus on noin 240 km, josta rakennettavaa noin 160 km. Alustava radan kustannusten suuruusluokka-arvio on miljoonaa euroa. Eteläpään kolme päälinjausvaihtoehtoa on jätetty avoimeksi jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.. 3

4 1. Tausta Liikennekäytävä valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin on jäänyt kehityksessä jälkeen muista Helsingistä säteettäin lähtevistä liikennekäytävistä ja niiden tukemista kasvuvyöhykkeistä Helsinki Turku (vt 1), Helsinki Hämeenlinna Tampere (vt3), Helsinki Lähti (vt4) ja Helsinki Porvoo Kotka (vt 6/). Tämä heijastuu myös tulevaisuuden Suomen aluerakenteen suunnitelmissa. Tieliikenteen tarvetta vastaavien väyläratkaisujen ohella rautatien puuttuminen ovat hidastamassa alueen tulevaisuuden kehitystä. Rautatien rakentamisesta Helsinki Pori välille on tehty aloitteita 1800 luvun lopulta lähtien ja myös viime vuosikymmeninä radasta on tehty eduskunta-aloitteita. Hanke ei ole edennyt johtuen mm. käytävän sijoittumisesta Tampereen ja Turun vahvojen kasvusuuntien väliin. Hyvien ja monipuolisten liikenne- ja kuljetusyhteyksien puute hidastaa kuntien ja elinkeinoelämän kehittymistä alueella. Porin ja Satakunnan rautatieyhteydet kulkevat Tampereen kautta. Historiallisesti sekä Forssan että Karkkilan kaupungit ovat osin rakentuneet 1900-luvun alussa rakennettujen nyt jo käytöstä poistuneiden kapearaiteisten rautatieyhteyksien tuella (Forssa Jokioinen Humppila ja Karkkila Hyvinkää). Globaalit ilmasto- ja energiatilanteen muutokset lisäävät rautatien merkitystä tulevaisuudessa erityisesti keskusten välisessä liikenteessä ja tavarakuljetuksissa. Työssäkäyntialueet ovat laajenemassa ja lisäävät liikkumistarvetta ja rautatien käyttöä. Jokapäiväiseen elämään ja erityisesti työhön liittyvä liikkumistarve korostaa nopeiden liikenneyhteyksien merkitystä. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa korostuu erityisesti Etelä-Suomen alueella liikenteen ja rautatien merkitys. Sen mukaan tavoitteita ovat mm.: Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen 4

5 Valtatie 2 on tienäkin osin heikkolaatuinen kasvaneen liikenteen huomioon ottaen ja erityisesti verrattuna muihin Helsingistä lähteviin valtatiekäytäviin, jotka ovat moottoritietasoisia (vt 1, vt 3, vt 4 ja vt 6). Heikommat yhteydet ja rautatien puuttuminen näkyy vt 2:n vaikutusalueella mm. pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin vähäisyytenä verrattuna esim. vastaavalla etäisyydellä oleviin pääradan paikkakuntiin. Valtatie 2:n liikennemäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Ne vaihtelevat huomattavasti tien eri osilla. Viime vuosina on toteutettu paikallisia parannustoimenpiteitä mm. liittymien parantamista, keskikaiteellisia ohituskaistoja ja linjaautoliikenteen pysäkkien parannustoimenpiteitä. Kuitenkin tien peruslinjaus ja rakenne erityisesti Forssasta etelään on jäänyt jälkeen liikenteen kehityksestä ja vaatisi pikaisia parannustoimenpiteitä. Samoin suuret liikennemäärät ja raskaan liikenteen suuri osuus Huittisten ja Porin välillä edellyttäisivät tien edelleen kehittämistä. Valtatie 2:lla on tiheä julkinen liikenne. Pikavuoroja Helsingin ja Porin välillä kulkee tunneittain, yöllä tarjonta on harvempaa. Eniten liikennöidyistä pikavuorolinjoista toinen ajaa Poriin, toinen valtatietä 12 Raumalle. Hiljaisemmilla vuoroilla Huittisissa on auton vaihto. Kehittyvät ja muuttuvat logistiikan tarpeet edellyttävät vaihtoehtoisten kuljetusmahdollisuuksien olemassaoloa tai ainakin niihin varautumista. Ilmastonmuutos ja energiakysymykset pakottavat yritykset toimintojen sijaintipäätöksiä tehtäessä varautumaan myös mahdollisiin kuljetusmuotojen käyttömahdollisuuksien ja kustannusten muutoksiin. Logistiikka 2009 tutkimuksen mukaan logistiikan yritysten logistiikan kustannukset ovat kasvamassa aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ( yhteensä 35 mrd euroa/v, keskimäärin 14,2 % liikevaihdosta). Kustannukset ovat yli kaksin-kertaiset Keski-Eurooppaan verrattuna. Suomen kilpailukyvyn ja myös kuluttajahintojen kannalta logistiikkakustannusten merkitys on oleellinen ja niitä tulisi tulevaisuudessa kyetä alentamaan. Liikennejärjestelmä ja radat osana sitä luovat edellytykset suomalaisten yritysten logistiikan ja logistiikkapalveluiden kilpailukyvylle sekä myös osaavan henkilökunnan työhön saamiselle. Puolivälissä Helsinki Pori rataa Forssan Envitech-alue muodostaa yhden monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä Euroopassa. Alue tarjoaa ympäristönhuollon ratkaisuja kierrätyksen, jätteiden käsittelyn, uusioraaka-aineiden, tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen muodossa. Envitech-alueella on käynnistetty useita kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Alue on kasvanut merkittäväksi materiaalivirtojen keskukseksi Pohjois-Euroopassa. Alueella toimii lähes 20 yritystä, jotka työllistävät noin 250 ympäristöalan ammattilaista. Hyvät rautatieyhteydet vahvistavat logististen toimintojen kehittämismahdollisuuksia. Tällä on erityistä merkitystä Forssan seudun ekologisen logistiikkakeskittymän kehittämisessä ja Humppilaan kaavaillun rahtiliikenteen lentokenttään tukeutuvan hubin toteutumismahdollisuuksille. 5

6 2. Rautateiden kehittäminen EU:ssa Rautatieliikenne on vuodesta 1970 menettänyt tasaisesti osuuttaan tavaraliikennemarkkinoilla sen osuus on laskenut vuoden prosentista (EU- 15) 8 prosenttiin vuonna 2003 (EY-15) ja 10 prosenttiin EU-25:ssa vuonna 2005 (tonnikilometrien perusteella). Tämä laskeva suuntaus on tasaantunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja vuosina rautateiden markkinaosuus laski vain 2 prosenttia. Vastaavaa taantumista on tapahtunut myös henkilöliikenteessä viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana, joskaan se ei ole ollut yhtä voimakasta kuin tavaraliikenteessä. Rautateiden osuus henkilöliikenteen kokonaismarkkinoista on laskenut vuoden ,2 prosentista 6,3 prosenttiin vuonna 2003 EU- 15:ssa (matkustajakilometreinä). EU-25:ssa rautateiden osuus oli 5,8 prosenttia vuonna EU:n vahvana tavoitteena on kuitenkin edistää junan käyttöä henkilö- jä tavaraliikenteessä ja parantaa rautateiden kilpailukykyä. Nopea junaliikenne onkin kääntänyt keskusten välisen junaliikenteen käytön kasvuun. Tavaraliikenteessä ovat ongelmina olleet hitaus ja huonosti yhteensopivat järjestelmät eri maiden rautateillä. Eurooppalainen liikennepolitiikka on auttanut luomaan tehokkaan liikennejärjestelmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saattaa liikkuvuus kestävälle pohjalle. Tässä rautateillä on tärkeä osuus. Kestävä kehitys ympäristön näkökulmasta, ikääntyminen, muuttoliike, fossiilisten polttoaineiden niukkuus, kaupungistumien ja globalisaatio asettavat liikennejärjestelmälle uusia haasteita. Eri liikennemuotojen integrointi ja innovatiivisen teknologian käyttöönotto ovat suuntaamassa tulevaisuuden liikenteen kehittämistä Euroopassa. Rautatiet ovat merkittävä osa tätä kehittämistä. Yleiseurooppalainen TEN-T väyläverkosto suuntaa liikenneväyliin kohdistuvaa kehittämistä Euroopan näkökulmasta. Suomessa Euroopan TEN-T rataverkko pitää sisällään tärkeimmät pääradat myös Pori Tampere radan. Tällä hetkellä EU:n prioriteettihankkeissa ovat olleet Pohjolan kolmio (E 18- käytävä) ja Rail Baltica - kasvukäytävä. Jatkossa Suomi ehdottaa uutena prioriteetti-hankkeena EU:lle Pohjolan kaarta. 6

7 yr pr 3. Maankäyttö ja kaavoitus Ratavyöhykkeen maankäytössä ja kaavoituksessa ei ole vielä varauduttu rautatiehen uusien rataosien osalta. Maakuntakaavassa on osoitettu olemassa olevat radat mutta riittäviä selvityksiä Helsinki-Forssa-Pori radan osoittamiseksi ei ole, joten kyseistä ratayhteyttä ei Satakunnan maakuntakaavassa ole osoitettu. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa Helsinki Pori-valtatie 2 varaudutaan parantamaan kaksiajorataiseksi nelikaistaiseksi tieksi välillä valtatie 1 (Palojärvi) Karkkila. Maakuntakaavassa esitetään ohjeellisena linjauksena Espoon keskuksesta Veikkolan kautta Nummelaan suuntautuva Espoo Vihti Lohja-rata. Nummelassa rata yhtyy nykyiseen Hanko Hyvinkää-rataan. Rata on tarkoitettu Helsingin ja Lohjan keskustan välisen taajamajunaliikenteen käyttöön. Uusi ratayhteys toteutuu todennäköisesti vasta suunnittelukauden loppupuolella. Rata voi tarvittaessa toimia osana nopean kaukojunaliikenteen rataa Helsingin ja Turun välillä. Nykyisessä maakuntakaavassa ei ole varauduttu rautatieyhteyteen Porin suuntaan. Maakuntakaavan tarkistus on parhaillaan tekeillä. Hyväksytyssä ja vahvistetussa Kanta - Hämeen maakuntakaavassa ei ole ratavarausta. Loppuvuodesta 2009 hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa on kuitenkin jo esitetty vt 2:n rinnalle mahdollinen uusi ratayhteys. Siinä on myös nostettu esille Humppilan lentokenttä. Satakunnan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntakaava saatetaan seuraavaksi ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaava vahvistettaneen vuoden 2011 vaihteeseen mennessä. Helsinki-Pori valtatie 2 on osoitettu maakuntakaavassa osuudella Ulvila-Harjavalta kaksiajorataiseksi parannettavana päätienä ja osuudella Harjavalta- eteläinen maakuntaraja Huittisissa merkittävästi parannettavana tienä. Maankäytölliset ja kaavalliset tarkastelut ja selvitykset on toteutettava ennen tarkemman linjauksen suunnittelua. Vahvistetut kaavat, joissa on osoitettu aluevaraus radalle, ovat edellytys radan rakentamiselle. Tämä merkitsee kokonaisuutena melko laajaa ja pitkäjänteistä suunnittelua, joka on otettava huomioon toteuttamismahdollisuuksia arvioitaessa. n n Noormarkku Lavia yr Luvia pr Rauma pr Pori pr Eurajoki yr Nakkila Ulvila Eura Harjavalta pr yr Kokemäki Köyliö Kiikoinen Huittinen SATAKUNTALIITTO Km Säkylä Maakuntakaavoissa on esitetty lähinnä olemassa olevat radat. Satakunnan maakuntakaavassa on eesitetty myös varaus Pori Uusikaupunki-radalle. Kanta-Hämeen uudessa maakunta-suunnitelmassa on esitetty vt 2 linjausta noudatteleva rata ja myös Humppilan lentokenttä. 7

8 4. Helsinki Forssa Pori rata ja sen vaikutusalue Nykyinen rautatieyhteys Porista Tampereelle kulkee Tampereen kautta ja sillä liikennöi päivittäin 12 henkilöjunaa. Matka edellyttää vaihtoa Tampereella ja käytössä oleva kalusto on vanhentunutta eikä vastaa tämän päivän tarpeita. VR:n suunnitelmissa on kuitenkin kesällä 2010 aloittaa suora IC junavuoro Porista Tampereen kautta Helsinkiin. Kokonaismatka rautateitse on 321 km ja matka-aika henkilöliikenteessä lyhimmilläänkin noin 3 tuntia. Suora ratayhteys lyhentää matkan noin 240 kilometriin, jolloin matka-aika tulisi olemaan puolestatoista kahteen tuntiin nopeudesta ja pysähtymisistä riippuen.. Tarkasteluissa väestön määrää on arvioitu nykytilanteessa eri etäisyyksillä ratalinjasta. Vertailun vuoksi on tarkasteltu myös olemassa olevien ratojen vastaavia väestömääriä.. Tarkasteluissa kaavailtu ratalinja on jaettu neljään jaksoon A. Helsinki Vihti, jonka on arvioitu sisältyvän suunnitteilla olevaan Helsinki-Vihti-Lohja rataan B. Vihti Humppila, jolle sijottuvat Karkkilan ja Forssan kaupungit C. Humpila-Kokemäki, jolle sijoittuu Huittisten kaupunki D. Kokemäki Pori (Meripori), joka on nykyisen radan vaikutusaluetta. Ratakäytävien väestöpohjia. Jatkotarkasteluissa on otettu huomioon myös rataan liittyviä vaikutusalueita mm. Rauma ja sen lähialue sekä Pohjois-Satakunta radan tausta-alueena. Tausta-alueisiin liittyvät myös sataman kautta erityisesti tavarakuljetusten kannalta meriyhteyksien kautta Itämeren alue ja globaali maailma, jonka kanssa Suomi käy kauppaa. Kaavaillun vt 2 linjausta noudattavan uuden radan välittömällä vaikutusalueella on 21 kuntaa ja noin 1,5 miljoonaa asukasta, joista pääosa luonnollisesti pääkaupunkiseudulla. Porin nykyiset junaliikenneyhteydet eivät vastaa tarpeita ja vaihdollinen yhteys Tampereen kautta on heikentänyt palveluja. Porin satama on luonnollisesti tavaraliikenteen kannalta merkittävä lähtökohta. Tahkoluodon syväsatama on kulkusyväykseltään Pohjanlahden syvin satama (15,3 m) 8

9 ja maan kolmanneksi suurin kuivabulk-satama (malmi, hiili). Mäntyluoto on erikoistunut sahatavaran vientiin. Lisäksi se toimii mm. öljy- ja kemikaalisatamana. Kokemäki on jo nyt risteyspaikkakunta. Nykyisten rata ja junaliikenneyhteyksien parantaminen on ensisijainen tarve. Junayhteyksien nopeuttaminen Tampereen kautta Helsinkiin ja vaihdottomien yhteyksien saanti parantavat porin suunnan palvelua välittömästi. Tähän liittyy jo suunniteltu Kokemäki- Tampere rataosan tasoylikäytävien poisto ja nopeustason nosto 140 km/h. Akselipainojen käynnistynyt korotus tehostaa satamien ja alueen teollisuuden toimintaa. Porin Rauman seudun lähiliikenteen aloittaminen tukisi vahvan työssäkäyntialueen kehittymistä. Hämeen lounaisen alueen kehittymiselle saavutettavuuden parantumisella on oleellinen merkitys. Forssan suhteellinen asema kansallisessa liikenneverkossa on viime vuosikymmenien aikana heikentynyt, mutta nyt alkuvaiheissa olevat hankkeet liikenneverkkojen parantamiseksi ovat siinä määrin merkittäviä ja laajakantoisia, että niitä on syytä edistää kaikin voimin. Forssan tulevaisuudensuunnitelmissa Envi Grow Park on v vetovoimainen, ympäristöalan osaamista menestyksekkäästi hyödyntävä ja kehittävä asukkaan hyvän elämän keskus, jonka EKOLOGISTIIKKA ja kierrätystekniikka ovat maailman huipulla. Elinvoimainen teknologiaklusteri, terveellisen ruoan tuotanto ja elävä maaseutu luovat seudulle erityistä kilpailukykyä. Parantunut saavutettavuus vahvistaa alueen kehittämistä. Rautatieyhteys Helsinki Forssa Pori tukee vihreän logistiikan keskuksen kehittämistä ja synnyttää Helsingin, Turun, Tampereen, Porin talousalueiden välille uudenlaisen logistisen verkoston. Humppilaan syntyisi kilpailukykyinen logistiikkakeskus kansainvälisille markkinoille, jolla olisivat parhaat mahdolliset Suomen sisäiset ratayhteydet Uudenmaan reuna-alueella Karkkila on kasvanut aikanaan rautatien varassa. Yli 50 vuoden ajan Karkkila Hyvinkää kapearaiteinen rata toimi henkilö- ja tavaraliikenteen runkoyhteytenä. Erityisesti alueen metalliteollisuuden keskittymälle ja Karkkilan alueen kehittämiselle uusi rautatieyhteys avaisi uusia mahdollisuuksia. Se liittäisi alueen selkeästi osaksi Pääkaupunkiseudun kasvualuetta ja avaisi yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulla vt 1/vt 2 liikennekäytävän kehittäminen radan tukemaksi avaa uuden mahdollisen, kestävällä pohjalla olevan vahvan kasvusuunnan, jonka rakentumiseen on jo nykyisin suuria paineita. 9

10 5. Helsinki Forssa Pori rata osa tulevaisuuden rataverkkoa Suomen tulevaisuuden rataverkon rakenne on virallisissa tulevaisuuskuvissa säilynyt viime aikoihin saakka lähes nykyisessä tai jopa nykyisestä karsitussa muodossa. 70-luvulla esille nousseet nopeat, suorat ratalinjaukset Pietarin ja Turun suuntaan ovat nyt nousemassa vahvemmin esille. Helsingin seudun vahva henkilöliikenteen kysyntä on pakottamassa siellä raideliikenteen verkoston edelleen kehittämiseen. Muilta osin pyrkimys näyttää olevan olemassa olevan rataverkon kapasiteetin tarpeen mukaiseen lisäämisen. Uusia ratoja on kuitenkin nostettu esille ja yleensä niihin on suhtauduttu hyvin varauksellisesti valmistunut Lahden oikoratakin herätti idean esille noustessa luvun lopulla vahvan kielteisen reaktion. Energia- ja ilmastokysymykset ovat nostaneet mielenkiinnon ratojen kehittämiseen uudestaan esille. Erityisesti henkilöliikenteessä keskusten väliset nopeat yhteydet ja Helsingin metropolialueen lähiliikenne ovat nousemassa tärkeiksi. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (Ratahallintokeskus, Strategioita ja selvityksiä 1/2009) esittääkin uusien yhteyksien tutkimista Turun ja Pietarin lisäksi myös Jyväskylään. Kaukoliikenteen nopeuttamisessa siinäkin pääpaino on nykyisten ratojen kehittämisessä keskeisenä päärata Helsinki Tampere osuudella. Tähän myös Helsinki Pori-ratayhteys voisi tuoda hieman parannusta vähentämällä ruuhkautuvaa liikennettä muutamalla junavuorolla. Kehittämällä Etelä-Suomen alueelle suhteellisen tiheä rataverkko, voitaisiin luoda mahdollisuus hyviin ja nopeisiin junayhteyksiin perustuvalle liikennejärjestelmälle, joka tukisi samalla laajenevaa työssäkäyntivyöhykettä ja laajentaisi yritysten toiminta-alueita vilkastuttaen elinkeinoelämää. Tulevaisuuden henkilöliikennevirtojen ohella se luo edellytykset myös yritysten logistiikan kehittymiselle muuttuvissakin kuljetusolosuhteissa. Helsinki Forssa Pori radan linjauksen päävaihtoehto (ve 1) noudattaa pääpiirteittäin vt 2.n tulevaisuuden linjausvarausta, jonka suunnittelu tulisi toteuttaa samanaikaisesti ratalinjan kanssa. Vaihtoehtoina tulisi jatkossa tarkastella Kehäradan ja Martinlaakson rataan liittyvää linjausta (ve 2), joka lyhentäisi lentokenttäyhteyttä, ja Riihimäellä päärataan yhtyvää linjausta (ve 3), joka mahdollistaisi liikenteen Helsinkiin ja lentokentälle mahdollisesti tulevan Lentoradan kautta. 10

11 6. Henkilöliikenteen kysyntäarvio Henkilöliikenteen osalta nykyinen junankäyttö yhidistettynä lentoliikenteen kysyntään Pori - Helsinki välillä antaa lähtökohtia kaukoliikenteen kysynnän arviointiin. Tähän on lisättävä paikallisliikenteen kysyntä rataosalla. Henkilöliikenteen kysyntäarvion lähtökohtana on käytetty nykyisiä matkustajamääriä, Pori-Helsinki -välin matkustajavirtatietoja ja vastaavantyyppisen alueiden junankäyttöä. Kysyntä on arvioitu aluksi nykyisen matkustuksen pohjalta, johon on lisätty maankäytön muutosten ja palvelutasomuutosten vaikutus käyttämällä muutostekijöiden arviointia ja matkustajakysynnän joustoihin perustuvaa J-mallia. Lisäksi on arvioitu mahdollisen liikkumistavan todennäköinen vaikutus junankäyttöön. Tämän korkeimman arvion toteutuminen merkitsee junaliikenteen yleistä aseman vahvistumista liikennejärjestelmän osana. Kauko ja lähiliikenne yhteensä keskim. matk./v matk/vrk junia/vrk matk/juna O1 Pori-Kmäki alue O2 Uudet alueet a Nykytuotos b Maankäytön muutos c Palvelutason muutos /J-malli) d Liikkumistavan muutos Arvioidun matkustajamäärän perusteella voidaan tulevan Helsinki Forssa Pori radan henkilöliikennekysyntäpotentiaali rinnastaa nykyiseen Helsinki Turku radan matkustajamääriin. 11

12 7. Tavaraliikenteen kysyntäarvio Henkilöliikenteen ohella Helsinki-Forssa Pori -rata avaa yrityksille materiaalivirtojen tehostamismahdollisuudet ja parantaa lounaisen satamaverkoston (Pori, Rauma, Turku, Hanko ja Vuosaari) käyttömahdollisuuksia. Nykytilanteessa näiden muutosten merkitys ei ole kovin suuri. Uudet kuljetustarpeet voivat Jos vireillä olevat kehityshankkeet mm. Forssan seudun lentokenttä ja yritystoiminnan kehitys etenevät kaavailtuun suuntaan kysynnän muutokset voivat olla merkittäviä. Toisaalta ilmasto- ja energiatilanne saattaa nostaa esille uusien tavarakuljetusratkaisujen kehittämisen, jolloin radan merkitys korostuu. Tavaraliikenteen osalta muutoksia ja kuljetuskysyntää on arvioitu seuraavista lähtökohdista: Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen kannalta HFP-radan merkitys on osittain Pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välisiä kuorma-autokuljetuksia korvaavaa (vt 2). Kuljetusetäisyys on riittävän pitkä, jotta junalla on kilpailumahdollisuuksia, kun kuljetusetäisyys muodostuu suunnilleen samanpituiseksi. Toisaalta linjausvaihtoehto Riihimäen kautta (ve 3) lyhentää itä-länsisuuntaisia junakuljetuksia noin 40 kilometrillä verrattuna Toijalan kautta kiertämiseen ja samalla keventää pääradan tavarajunakuormitusta. Tällä saattaa olla merkitystä, jos itä-länsisuuntaiset kuljetukset kasvavat voimakkaasti (mm. raakapuunkuljetukset Länsi-Suomesta Itä-Suomeen, malmi- ja metallijalosteet). Kuljetusten määrä voi nousta rataverkon ja kuljetusreittien kehityksestä riippuen useisiin juniin/vrk ja mahdollisella (ve 3) Humppila Riihimäki osalla jopa kymmeneen junaan/vrk. Satamakuljetukset suuntautuvat nykyisin Porista ja Raumalta selkeästi sisämaahan päin. Helsingin Vuosaaren kautta kulkee jonkin verran tavaravirtoja Satakunnan suuntaan. Satamien erikoistumisen seurauksena Porin syväväyläinen satama keskittyy bulkkituotteisiin kun taas Vuosaaren satama on keskeinen kappaletavara ja 12

13 konttiliikennesatama. Toimiva junakuljetus voisi vahvistaa erikoistumisen edellytyksiä ja siirtää olemassa olevia kuljetuksia maantieltä raiteille. Kuljetusten määrä nykyisten virtojen pohjalta ovat hyvin vähäiset. Jos satamien yhteistoiminta ja erikoistuminen kasvaa voidaan arvioida radalle tulevaksi junamääräksi 1 3 junaa /vrk Forssan seudun suunnitteluvaiheessa olevat merkittävät hankkeet heijastuisivat selvästi myös junaa käyttävien tavarakuljetusten potentiaaliin. Humppilan lentokenttää ja sen logistiikkakeskusvyöhykettä on kaavailtu kansainvälisen tason lentokuljetusten hubiksi, jolle voitaisiin saada suora ratayhteys aluksi Toijala Turku radalta ja jatkossa Helsinki Pori radalta.. Forssan seudulla on paraikaa menossa rataselvitys, joka täydentää osaltaan maakuntien rautatieselvitystä. Selvityksen punaisena lankana on tulevan EcoAirportlogistiikka-alueen tarpeet ja mahdollisuudet palvella koko Suomea ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Selvityksessä vertaillaan reittivaihtoehtoja (Helsinki- Forssa-Pori ja Riihimäki-Forssa-Pori), arvioidaan kustannuksia ja kannattavuutta sekä tunnistetaan uusia mahdollisuuksia Forssan seudun logistisen aseman vahvistamiseksi. Selvityksen tekee Pöyry Oy ja se valmistuu maaliskuussa Forssan seudulla ekologisen keskittymän (kierrätyslogistiikka ym.) ja Humppilan lentokentän suunnitelmat oat esiselvitysvaiheessa eikä niiden kuljetusvaikutuksia voida juurikaan määritellä. Karkea arvio kuljetusten määrästä on 1-2 junaa Helsingin suunnasta ja sama määrä muualta Suomesta junamäärästä /vrk eli yhteensä 2-4 junaa /vrk. Karkkilan alueella on merkittävää metalli- ja teknologiateollisuutta, jonka toimintamahdollisuuksia rautatieyhteydet tukisivat. Merkittävin suuntautuminen on Helsingin suuntaan (PKS ja Vuosaari). Toiminta on rakennettu nykyisten yhteyksien varaan ja sekä volyymit että etäisyydet ovat suhteellisen pieniä, joten junan mahdollisuudet riippuvat tuotannon kehittymisestä ja toisaalta tavarajunaliikenteen palvelujen kehittymisestä. Kuljetusten määräksi voidaan varovaisesti arvioida 0 2 junaa/vrk. Jakelun runkokuljetukset lähtevät Pääkaupunkiseudulle sijoittuvista keskusvarastoista, joihin tavara tulee pääosin Vuosaaren sataman kautta. Kuljetusten kustannusten kehittymisestä riippuen melko pitkämatkainen (yli 200 km) jakelukuljetus voisi hyödyntää junakuljetuksia. Mahdollisesti se myös tukisi kehittymässä olevaa tulevaisuuden intermodaalikuljetusten verkkoa. Kehitys on varsin epävarmaa, koska tämäntyyppistä palvelua ei ole tarjolla ja perinteisesti jakelukuljetukset ovat tieliikenteen ominta aluetta. Kuljetusten määräksi voidaan arvioida Helsinki Pori välillä 0-2 junaa/vrk. 13

14 8. Helsinki Forssa Pori -radan vaikutukset Liikennejärjestelmä ja rautatieliikenne HFP-rata avaa uuden säteettäisen runkoyhteyden Pääkaupunkiseudulle. Samalla se integroi Satakunnan, Kanta-Hämeen sekä osin Pirkanmaankin lounaiset alueet sekä Varsinais-Suomen pohjoisalueet osaksi Pääkaupunkikeskeistä Etelä-Suomen liikennejärjestelmää. HFP-rata voi myös olla avaus, jolla voidaan muuttaa ajattelua Suomen rautateiden roolista ja rakenteesta. Historiallinen harva, keskeisimmät pääyhteydet kattava rataverkko voidaan tihentää kasvumahdollisuuksia omaavilla alueilla sekä uusia yhteyksiä rakentamalla että vanhoja parantamalla todella toimivaksi liikennejärjestelmän ytimeksi. Runkoyhteydet hoidetaan sekä lähiettä kaukoliikenteessä nopeilla junilla. Toimintojen ja asumisen sijoittuminen ohjataan sopiville alueille. Erityisesi työpaikat ja palvelut sijoittuvat asemien välittömään läheisyyteen. Asumisen sijoittuminen kauemmaksikin asemista on luontevaa, koska asumiseen liittyvät liityntämatkat on huomattavasti helpompi järjestää. Liityntäliikenne voidaan hoitaa luontevasti sähköautoilla ja pääsuunnissa joukkoliikenneyhteyksin. ve1 ve2 ve3 Liikennejärjestelmän kannalta ve 1 ja 2 suuntatuvat selvästi Helsingistä säteettäin eron avain lentokenttäyhteyden suoruus. Ve 3 pidentää hieman Pori Helsinki matkaa, mutta nopeuttaa matkaa lentokentälle, jos lentorata valmistuu. Samalla ve 3:n Humppila Riihimäki yhteys vahvistaa Turku Pietari akselia ja lyhentää itä- länsisuuntaisia kuljetuksia. 14

15 Yhdyskuntarakenne ja alueiden kehittäminen HFP-rata avaa uuden säteettäisen runkoyhteyden ja vahvistaa vt 2:n kehityskäytävää Satakunnan ja Pääkaupunkiseudun välillä. Se integroi Satakunnan, Kanta-Hämeen sekä osin Pirkanmaankin lounaiset alueet sekä Varsinais-Suomen pohjoisalueet osaksi Pääkaupunkikeskeistä Etelä- Suomen markkina- ja työssäkäyntialuetta. Vaihtoehtojen välillä on merkittävin ero ve 3:lla muihin vaihtoehtoihin. Ve 3 kytkee samalla Porin ja Forssan muita vaihtoehtoja vahvemmin itään Lahden ja Pietarin suuntaan. Matkustajat ja yritykset Aikasäästöt arvioiduilla matkamäärillä ovat alustavien arvioiden mukaan merkittävää luokkaa. Niiden suuruus riippuu luonnollisesti tehtävistä suunnitteluratkaisuista ennen kaikkea radan nopeustasosta. Nykyisillä nopeilla junilla olisi mahdollista päästä noin 1h 30 min matka-aikaan nykyiseen verrattuna eli puolittaa nykyinen matka-aika. Työssäkäynti, asiointi ja vapaaajanliikkuminen laajenee silloin nykyistä huomattavasti laajemmalla alueella. Työvoiman saatavuus on yritysten toiminnan kannalta yksi kriittisimmistä menestystekijöistä. Laajeneva työssäkäyntialue parantaa alueelle sijoittuvien yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla yritysten lähimarkkina-alue laajenee ja erityisesti pääkaupunkiseudun siirtyminen lähemmäksi alueen yrityksiä vahvistaa niiden menestymismahdollisuuksia. Liikennepalvelujen tuottajat VR Osakeyhtiö on toistaiseksi ainoa junaliikennepalvelujen tuottaja Suomessa. Tavarakuljetuksissa on jo nyt mahdollista uusien yritysten tulo alalle, joskin uudet yrittäjät tuntuvat varsin hitaasti etenevän käytännön toiminnan tasolle. Henkilöliikenteessäkin voidaan muualla tapahtuneen kehityksen pohjalta arvioida, että pitkällä aikavälillä Suomessakin kilpailumahdollisuudet avataan ja uusia toimijoita tulee markkinoille. HFP-rata ja mahdollisesti jatkossa koko rataverkon tihentyminen ja ratakapasiteetin kasvu mahdollistavat sekä uusien palvelujen kehittämisen että uusien toimijoiden tulon alalle. Yhteysvälillä toimivien junaliikenteen palvelutuottajien kannalta uuden radan merkittävin vaikutus on liikenteen tehostuminen. Kaluston kiertoaikojen nopeutuminen 50 %.lla merkitsee vastaavasti pienempää kalusto- ja henkilöstötarvetta. Toisaalta kysynnän kasvu luonnollisesti lisää tarvittavia resursseja, mutta tehostuminen näkyy tai sen tulisi näkyä toimintakatteen paranemisena eli liikenteen kannattavuutena. Lipputulojen kasvu riippuu matkustajamäärien kasvun toteutumisesta ja toisaalta uudella yhteydellä käytettävästä hinnoittelusta. Kuitenkin voidaan arvioida lipputulojen kolminkertaistuvan nykyiseen verrattuna. Vastaavasti liikennetarjonta kasvaa nykyisestään ja palvelujen tuottamiskustannukset riippuvat tarjottavasta palvelutasosta. 15

16 . Ympäristö HFP radan toteuttaminen mahdollistaa alueella merkittävän raideliikenteen käytön lisäämisen. Samalla se vähentää tieliikenteen suoritteita. Tällä on välitön vaikutus päästöjen ja ilmastovaikutusten määrään lounaisen Etelä-Suomen alueella. Lähiympäristössään uusi rata merkitsee myös haittavaikutuksia mm. melun ja tärinän muodossa. Näitä haittoja voidaan merkittävästi vähentää sopivalla radan sijoituksella ja suunnitteluratkaisuilla. Energia Nykyaikaisen rautatieliikenteen energiana Suomessa on pääosin puhtaasti tuotettu, ilmastohaitoista vapaa sähkö. Sähkön käyttö mahdollistaa junaan perustuvan liikenteen kehittämisen riippumatta öljyenergian saatavuudesta. Luonnollisesti se edellyttää sähkön riittävän saatavuuden varmistamista. Liikenneturvallisuus HFP rata ei oleellisesti muuta raideliikenteen turvallisuutta lukuun ottamatta vähäistä riskien kasvua junaliikenteen suoritemäärien kasvaessa. Rata vaikuttaa välillisesti tieliikenteen turvallisuutta parantavasti vt 2 vyöhykkeellä vähentämällä tieliikenteen käyttöä. Siten koko liikennejärjestelmän kannalta radalla voi olla merkittäviäkin liikenneturvallisuutta parantava vaikutuksia. Yhteiskunnalliset vaikutukset Helsinki Pori -radan ja Etelä-Suomen rataverkon kehittämisellä on merkittäviä yhteiskunnallisia ja erityisesti alueellisia vaikutuksia. Ne laajentavat päivittäisen työssäkäynnin ja asioinnin mahdollisuutta. Samalla ne nostavat uusia alueita asutuksen kasvun ja yritystoiminnan käyttöön. Alustava taloudellinen arvio Radan toteuttamiskustannukset ovat 08 1,5 mrd euroa. Hyödyt matkustajille ovat aikasäästöinä suuruusluokkaa milj. eur/v. Operaattorin lipputulot kasvavat noin milj. eur/v. Tavaraliikenteen säästöt riippuvat valittavasta vaihtoehdosta la kuljetusvirtojen kehittymisestä. Onnettomuuskustannuksissa voidaan arvioida säästettävän noin 2 milj. eur/v (tieliikenneonnettomuuksien väheneminen). Ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu rahassa. Merkittävimmät taloudellisest vaikutukset tulevat aluerakenteen ja maankäytön muutoióksista ja yritysten toimintamahdollisuuksien ja kilpailukyvyn paranemisesta. Niitä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kyetty arvioimaan tarkemmin. 16

17 9. Helsinki Forssa Pori radan arviointi Esiselvityksessä ei ole lähdetty laskemaan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Karkea tarkastelu osoittaa, että investoinnin vuosikustannukset nousevat yli 50 M euron tasolle. Alustavien arvioiden perusteella matka-ajan säästöt voisivat olla suuruusluokkaa 3-4 M tuntia vuodessa eli käytetyillä ajan hinnoittelulla aikasäästöjen yhteiskuntataloudellinen arvo on M euroa /v. Alustava arvio hyöty-kustannussuhteesta asettuu 0,3-0,7 välille. Etelä-Suomessa on vireillä useita ratahankkeita, joiden toteuttaminen on kiireellistä ratojen puutteellisen välityskyvyn takia: - Päärata Keravalta Riihimäelle - Kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen (Espoon kaupunkirata) - Lohjan suunnan lähiliikennerata - Asemakapasiteetin lisääminen Helsingissä on välttämätöntä Kehäradan valmistuttua. Pidemmällä tähtäyksellä kapasiteetti ylittyy pääradalla myös Keravan ja Helsingin välillä. Kaukoliikenteen ohjaaminen uudelle Pasila lentoasema Kerava-radalle mahdollistaisi lähiliikenteen lisäämisen nykyisellä pääradalla. Liikennevirastolla on valmistumassa esiselvitys kaukoliikenteen suorasta lentoasemayhteydestä (Lentorata). Helsinki-Forssa-Pori-rata voi toteutua vt2 käytävässä kokonaisuutena vasta, kun lisäliikenteen vaatimat kapasiteetin parantamiseen tähtäävät ratkaisut mm. Helsingin asemakapasiteetin lisääminen ja siihen liittyvät rataosat (Espoon kaupunkirata, Vihti-Lohja -rata ja Pori Kokemäki Tampere -radan perusparannus) on toteutettu. Eri linjauksen päävaihtoehdoissa on hyvän toimivuuden edellytyksenä erilaisia parannettavia/rakennettavia rataosia. Selvitykseen sisältyvistä monista epävarmuustekijöitä huolimatta voidaan suunnittelun jatkamista ja etenemistä seuraavaan lähtötietoja tarkentavaan vaiheeseen ja varsinaisen esiselvityksen valmisteluun pitää perusteltuna. Maakuntakaavoituksessa merkinnäksi tässä vaiheessa voitaisiin ottaa esim. merkittävä yhteystarve ja sen selityksiin radan toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä pituus eikä matka-aikaeroja. Niiden välinen valinta vaatii tarkempia selvityksiä, tarkempia tietoja vaikutusalueen kehittyvistä muista hankkeista ja myös koko rataverkon ja tulevaisuuden liikennetarpeiden arviointia. 17

18 10. Vt 2 liikennekäytävän Helsinki Forssa Pori visio Vt 2 liikennekäytävä Helsinki Forssa Pori on laadukas rautatien ja liikenteen tarpeita vastaavan tien muodostama liikennekäytävä Helsingin ja Porin välillä, johon liittyy vahva asutuksen ja yritystoiminnan kehitysvyöhyke. Vahvat poikittaisyhteydet ja risteämiskohdat toimivat yritystoiminnan keskittyminä. Asuminen on sijoittunut liikennekäytävän solmupisteisiin sijoittuvien asemien ja niiden liityntäliikenteen piiriin. Maankäytön kehittäminen kunnissa tukee ja tukeutuu vahvaan liikennekäytävään. HFP liikennekäytävä on osa Etelä-Suomen liikennejärjestelmää, joka avaa ekologisen liikkumismahdollisuuden ja laajan työssäkäyntialueen koko Etelä Suomen alueella. Tässä esiselvitykssessä ei ole mahdollisuuksia ottaa kantaa vaihtehtojen väliseen parmmuuteen, koska kaikkia asiaan vaikuttavia tekijäitä ei vielä kyetä riittävästi arvioimaan. 18

19 11. Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Varaudutaan Helsinki Forssa Pori radan toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä yhteysväli merkitään selvityskohteeksi ja käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Suunnitteluvalmius tulisi toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Aikaisin mahdollinen valmistumisajankohta voisi olla v joskin todennäköinen toteutusajankohta on ehkä v paikkeilla. Radan toteutuminen edellyttää, että - raideliikenteen merkitystä ja roolia halutaan vahvistaa osana liikennejärjestelmää, - junaliikenne Etelä-Suomen alueella keskusten välisessä liikenteessä tulee nykyisestään kasvamaan ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit lisääntyvät - radan toteuttamisen edellytykset saadaan kuntoon Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelmassa on jo joulukuussa 2009 kirjattu vt 2 linjausta noudattava rata, Humppilan lentokenttä ja Forssan logistiikkakeskittymä Pyrittäessä radan edistämiseen tarvitaan vahva ja hyvin organisoitu intressipiirien yhteistyö, jolla vaiheittaiseen etenemiseen kytketään laaja keskusteluja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä kunta että valtiosektorilla. 12. Jatkotoimenpiteet Selvitykseen sisältyvistä monista epävarmuustekijöitä huolimatta voidaan suunnittelun jatkamista ja etenemistä seuraavaan lähtötietoja tarkentavaan vaiheeseen ja varsinaisen esiselvityksen valmisteluun pitää perusteltuna. Maakuntakaavoituksessa merkinnäksi tässä vaiheessa voitaisiin ottaa esim. merkittävä yhteystarve ja sen selityksiin radan toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Helsinki Forssa Pori-radan esiselvityksen jälkeen työhön on saatava myös työnsä aloittaneen Liikenneviraston edustus. Jatkossa käynnistetään selvitys ja suunnittelu kuntien ja maakuntaliittojen yhteistyönä radan linjausta, maankäytönmahdollisuuksia ja maankäytön tehostamista ratakäytävän vaikutusalueella. Samanaikaisesti aloitetaan virallisen esisuunnittelun valmistelu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Vaiheittain etenemisen ehdotus: 1. Muodostetaan Länsi-Suomen rataneuvot-telukunta, joka edistää ja ohjaa Helsinki Pori radan kehittämistä. Maakuntien liitot kokoavat neuvottelukunnan. 2. Neuvottelukunta käynnistää alustavan vt 2 liikennekäytävän kehittämissuunnitelman laadinnan. Siinä määritellään yleispiirteinen linjausehdotus ja maankäytön kehittämislinjat 3. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä merkitään Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ja radan kehittämis- ja selvittämistarve. 4. Käynnistetään kunnissa maankäytölliset selvitykset ja suunnittelu mahdollisen ratavarauksen sijoittamisesta ja siihen liittyvästä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. 5. Käynnistetään virallinen radan suunnitteluprosessi ja siihen liittyvä kaavoitus. 19

20 Liitteet ja kuva-aineistot Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä- Suomea Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä

21 Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat 21

22 Liikennemäärät valtatie 2:lla ja lähitieverkossa 22

23 Junaliikenteen henkilöliikenne ja kuljetukset nykyisin Henkilöliikenne Tavaraliikenne, 1000 nettotonnia v 2008 Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenteessä v ilman pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä 23

24 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset 24

25 Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla 25

26 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin 26

27 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä-Suomea (tähän kuva pendelöinnistä nyt) 27

28 Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä (lähde: Alueiden kilpailukyky 2009, Keskuskauppakamari 2009) 28

29 JMalli (Pro Rautatie/laaadittu VBNDZ projektin yhteydessä 2004) laskee monimuuttujajoustomallin avulla eri tekijöiden vaikutuksen matkustajamääriin ja lipputuloihin : Esimerkkilaskelma Pori Helsinki kaukoliikenne : 29

30 Jmalli - Esim. Helsinki Pori radan lähiliikenne muutosarvio: 30

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta

Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä varten perustettiin laaja-alainen neuvottelukunta 2010. Alkuvaiheessa sovitun 2-vuotiskierron

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta

Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Asiantuntijalausunto 12.12.2014 Kohateam Oy DI Reijo Lehtinen Sisällys 1. Nykytila ja suunnitelmat... 3 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta... 3 1.1 Maankäyttö ja

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA

VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA VALTATIEN 18 ÄHTÄRI - MULTIA JA MAATIE 621 LIESJÄRVI - KEURUU, YLEISSUUNNITTELU YLEISÖTILAISUUS 12.6 KEURUULLA JA 13.6 MULTIALLA Hankkeen taustaa Hanke on osa EU:n Itämeriohjelman Keskipohjolan kuljetuskäytävän

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU VALTATIE 3 HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU HÄMEENKYRÖ-YLÖJÄRVI LINJAUSVAIHTOEHTOJEN VERTAILU Tarkastus Päivämäärä 3.4.2010 Laatija Jouni Lehtomaa Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Valtatien

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävä Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Väylästä vetovoimaa - E18 kasvukäytävä -seminaari Helsinki, 22.3.2012 22.3.2012 Aleksi Randell 1 Euroopan TEN-T verkko 22.3.2012

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Maakuntakaavan laadinta

Maakuntakaavan laadinta Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO

LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO LENTORADAN LISÄTARKASTELUT KUUMA-KUNTIEN ALUEELLA TOINEN OSIO 19.4.2011 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella, osa2 1 ESIPUHE Työ on jatkoa Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot