Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys"

Transkriptio

1 Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys Kohateam Oy, Reijo Lehtinen Työraportti Työryhmän kokouksen tarkistusten ja lisätäsmennysten mukaisena 1

2 Sisältö Esipuhe Tausta Rautateiden kehittäminen EU:ssa Maankäyttö ja kaavoitus Helsinki Forssa Pori rata ja sen vaikutusalue Helsinki Forssa Pori rata osa tulevaisuuden rataverkkoa Henkilöliikenteen kysyntäarvio Tavaraliikenteen kysyntäarvio Helsinki Forssa Pori -radan vaikutukset Helsinki Forssa Pori radan arviointi Vt 2 liikennekäytävän Helsinki Forssa Pori visio Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Jatkotoimenpiteet Liitteet ja kuva-aineistot Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat Liikennemäärät valtatie 2:lla ja lähitieverkossa Junaliikenteen henkilöliikenne ja kuljetukset nykyisin Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenteessä v ilman pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä- Suomea Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä

3 Esipuhe Helsinki Forssa Pori radan esiselvityksellä Hämeen liitto, Satakuntaliitto ja Uudenmaan liitto selvittävät millaista tarvetta ja mahdollisuuksia on Helsinki Forssa Pori rautatien toteuttamiseen ja mitkä ovat mahdolliset toimenpiteet, joilla siihen voitaisiin varautua. Esiselvitys käynnistyi lokakuussa 2009 ja valmistui helmikuussa Tämän työraportin ohella selvityksestä on laadittu esitetyyppinen tiivistelmä ja esittelyyn soveltuva PP-aineisto. Helsinki Forssa Pori liikenne- ja kuljetuskäytävä muodostuu nykyisin tieyhteydestä (valtatie 2), joka sekin tarvitsee kehittämistä. Historiallisesti vahvat liikennekäytävät kuten Helsinki - Hämeenlinna Tampere ovat selvästi vahvan rautatie- ja tieyhteyden varassa rakentuneet myös maankäytöltään kehittyneiksi ja nopeasti kehittyviksi vyöhykkeiksi. Ajankohtaiset ilmastonmuutos-, energia- ja ympäristökysymykset vahvistavat rautatien merkitystä liikenteen runkoyhteyksinä. Aluerakenteen ja maankäytön kehittämisen kannalta rautatien merkitys vahvistuu tulevaisuudessa. Esiselvityksen toteutusta ohjasi maakuntaliittoja edustava työryhmä, johon kuuluivat suunnittelupäällikkö Heikki Pusa Hämeen liitosta, liikenneinsinööri Hannu Siitonen Uudenmaan liitosta ja maakunta-asiamies Kimmo Varjo Satakuntaliitosta. Käytännön työn toteutti pienimuotoisena konsultti toimeksiantona DI Reijo Lehtinen Kohateam Oy:stä Työn kuluessa on oltu yhteydessä eri osapuoliin, joskin pääosa työstä on tehty olemassa olevaan valmiiseen aineistoon pohjautuvana selvitystyönä. Forssan kuntaseminaarissa keskusteltiin alustavien tarkastelujen ja kuntaosapuolten näkemysten pohjalta mahdollisen radan merkityksestä ja vaikutuksesta. Seminaarissa Helsingissä esiteltiin esiselvitys ja sen tulokset sidosryhmille. Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikössä on kolme hankekokonaisuutta (Velog, Vetos ja Ello), joiden avulla vaikutetaan Forssan seudun logistiikkaan ja yritysten toimitusketjujen kehittämiseen. Velog - Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -hankkeessa on paraikaa menossa rataselvitys, joka täydentää osaltaan maakuntien rautatieselvitystä Samanaikaisesti on ollut tekeillä Lahti Hämeenlinna radan esiselvitys. Sen on tehnyt Hämeen ja Päijä-Hämeen liittojen toimeksiantona WSP Finland Oy:llä. Sen tulokset on julkistettu helmikuussa. Esiselvityksessä ei etsitty tarkkaa ratalinjaa. Melko hyvin vt 2 reittiä noudattava linjaus on kuitenkin tavoitteena. Radan kokonaispituus on noin 240 km, josta rakennettavaa noin 160 km. Alustava radan kustannusten suuruusluokka-arvio on miljoonaa euroa. Eteläpään kolme päälinjausvaihtoehtoa on jätetty avoimeksi jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.. 3

4 1. Tausta Liikennekäytävä valtatie 2 Helsingistä Forssan kautta Poriin on jäänyt kehityksessä jälkeen muista Helsingistä säteettäin lähtevistä liikennekäytävistä ja niiden tukemista kasvuvyöhykkeistä Helsinki Turku (vt 1), Helsinki Hämeenlinna Tampere (vt3), Helsinki Lähti (vt4) ja Helsinki Porvoo Kotka (vt 6/). Tämä heijastuu myös tulevaisuuden Suomen aluerakenteen suunnitelmissa. Tieliikenteen tarvetta vastaavien väyläratkaisujen ohella rautatien puuttuminen ovat hidastamassa alueen tulevaisuuden kehitystä. Rautatien rakentamisesta Helsinki Pori välille on tehty aloitteita 1800 luvun lopulta lähtien ja myös viime vuosikymmeninä radasta on tehty eduskunta-aloitteita. Hanke ei ole edennyt johtuen mm. käytävän sijoittumisesta Tampereen ja Turun vahvojen kasvusuuntien väliin. Hyvien ja monipuolisten liikenne- ja kuljetusyhteyksien puute hidastaa kuntien ja elinkeinoelämän kehittymistä alueella. Porin ja Satakunnan rautatieyhteydet kulkevat Tampereen kautta. Historiallisesti sekä Forssan että Karkkilan kaupungit ovat osin rakentuneet 1900-luvun alussa rakennettujen nyt jo käytöstä poistuneiden kapearaiteisten rautatieyhteyksien tuella (Forssa Jokioinen Humppila ja Karkkila Hyvinkää). Globaalit ilmasto- ja energiatilanteen muutokset lisäävät rautatien merkitystä tulevaisuudessa erityisesti keskusten välisessä liikenteessä ja tavarakuljetuksissa. Työssäkäyntialueet ovat laajenemassa ja lisäävät liikkumistarvetta ja rautatien käyttöä. Jokapäiväiseen elämään ja erityisesti työhön liittyvä liikkumistarve korostaa nopeiden liikenneyhteyksien merkitystä. Valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa korostuu erityisesti Etelä-Suomen alueella liikenteen ja rautatien merkitys. Sen mukaan tavoitteita ovat mm.: Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään Helsingin seutua, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Eteläisessä Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskusten välisiin raideliikenneyhteyksiin. Ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toimintaedellytysten tukeminen 4

5 Valtatie 2 on tienäkin osin heikkolaatuinen kasvaneen liikenteen huomioon ottaen ja erityisesti verrattuna muihin Helsingistä lähteviin valtatiekäytäviin, jotka ovat moottoritietasoisia (vt 1, vt 3, vt 4 ja vt 6). Heikommat yhteydet ja rautatien puuttuminen näkyy vt 2:n vaikutusalueella mm. pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöinnin vähäisyytenä verrattuna esim. vastaavalla etäisyydellä oleviin pääradan paikkakuntiin. Valtatie 2:n liikennemäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Ne vaihtelevat huomattavasti tien eri osilla. Viime vuosina on toteutettu paikallisia parannustoimenpiteitä mm. liittymien parantamista, keskikaiteellisia ohituskaistoja ja linjaautoliikenteen pysäkkien parannustoimenpiteitä. Kuitenkin tien peruslinjaus ja rakenne erityisesti Forssasta etelään on jäänyt jälkeen liikenteen kehityksestä ja vaatisi pikaisia parannustoimenpiteitä. Samoin suuret liikennemäärät ja raskaan liikenteen suuri osuus Huittisten ja Porin välillä edellyttäisivät tien edelleen kehittämistä. Valtatie 2:lla on tiheä julkinen liikenne. Pikavuoroja Helsingin ja Porin välillä kulkee tunneittain, yöllä tarjonta on harvempaa. Eniten liikennöidyistä pikavuorolinjoista toinen ajaa Poriin, toinen valtatietä 12 Raumalle. Hiljaisemmilla vuoroilla Huittisissa on auton vaihto. Kehittyvät ja muuttuvat logistiikan tarpeet edellyttävät vaihtoehtoisten kuljetusmahdollisuuksien olemassaoloa tai ainakin niihin varautumista. Ilmastonmuutos ja energiakysymykset pakottavat yritykset toimintojen sijaintipäätöksiä tehtäessä varautumaan myös mahdollisiin kuljetusmuotojen käyttömahdollisuuksien ja kustannusten muutoksiin. Logistiikka 2009 tutkimuksen mukaan logistiikan yritysten logistiikan kustannukset ovat kasvamassa aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ( yhteensä 35 mrd euroa/v, keskimäärin 14,2 % liikevaihdosta). Kustannukset ovat yli kaksin-kertaiset Keski-Eurooppaan verrattuna. Suomen kilpailukyvyn ja myös kuluttajahintojen kannalta logistiikkakustannusten merkitys on oleellinen ja niitä tulisi tulevaisuudessa kyetä alentamaan. Liikennejärjestelmä ja radat osana sitä luovat edellytykset suomalaisten yritysten logistiikan ja logistiikkapalveluiden kilpailukyvylle sekä myös osaavan henkilökunnan työhön saamiselle. Puolivälissä Helsinki Pori rataa Forssan Envitech-alue muodostaa yhden monipuolisimmista ympäristöosaamisen keskittymistä Euroopassa. Alue tarjoaa ympäristönhuollon ratkaisuja kierrätyksen, jätteiden käsittelyn, uusioraaka-aineiden, tutkimuksen, suunnittelun ja asiantuntemuksen muodossa. Envitech-alueella on käynnistetty useita kierrätystoimintoja ensimmäisenä Suomessa, Euroopassa ja jopa koko maailmassa. Alue on kasvanut merkittäväksi materiaalivirtojen keskukseksi Pohjois-Euroopassa. Alueella toimii lähes 20 yritystä, jotka työllistävät noin 250 ympäristöalan ammattilaista. Hyvät rautatieyhteydet vahvistavat logististen toimintojen kehittämismahdollisuuksia. Tällä on erityistä merkitystä Forssan seudun ekologisen logistiikkakeskittymän kehittämisessä ja Humppilaan kaavaillun rahtiliikenteen lentokenttään tukeutuvan hubin toteutumismahdollisuuksille. 5

6 2. Rautateiden kehittäminen EU:ssa Rautatieliikenne on vuodesta 1970 menettänyt tasaisesti osuuttaan tavaraliikennemarkkinoilla sen osuus on laskenut vuoden prosentista (EU- 15) 8 prosenttiin vuonna 2003 (EY-15) ja 10 prosenttiin EU-25:ssa vuonna 2005 (tonnikilometrien perusteella). Tämä laskeva suuntaus on tasaantunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja vuosina rautateiden markkinaosuus laski vain 2 prosenttia. Vastaavaa taantumista on tapahtunut myös henkilöliikenteessä viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana, joskaan se ei ole ollut yhtä voimakasta kuin tavaraliikenteessä. Rautateiden osuus henkilöliikenteen kokonaismarkkinoista on laskenut vuoden ,2 prosentista 6,3 prosenttiin vuonna 2003 EU- 15:ssa (matkustajakilometreinä). EU-25:ssa rautateiden osuus oli 5,8 prosenttia vuonna EU:n vahvana tavoitteena on kuitenkin edistää junan käyttöä henkilö- jä tavaraliikenteessä ja parantaa rautateiden kilpailukykyä. Nopea junaliikenne onkin kääntänyt keskusten välisen junaliikenteen käytön kasvuun. Tavaraliikenteessä ovat ongelmina olleet hitaus ja huonosti yhteensopivat järjestelmät eri maiden rautateillä. Eurooppalainen liikennepolitiikka on auttanut luomaan tehokkaan liikennejärjestelmän. Tulevaisuudessa tavoitteena on saattaa liikkuvuus kestävälle pohjalle. Tässä rautateillä on tärkeä osuus. Kestävä kehitys ympäristön näkökulmasta, ikääntyminen, muuttoliike, fossiilisten polttoaineiden niukkuus, kaupungistumien ja globalisaatio asettavat liikennejärjestelmälle uusia haasteita. Eri liikennemuotojen integrointi ja innovatiivisen teknologian käyttöönotto ovat suuntaamassa tulevaisuuden liikenteen kehittämistä Euroopassa. Rautatiet ovat merkittävä osa tätä kehittämistä. Yleiseurooppalainen TEN-T väyläverkosto suuntaa liikenneväyliin kohdistuvaa kehittämistä Euroopan näkökulmasta. Suomessa Euroopan TEN-T rataverkko pitää sisällään tärkeimmät pääradat myös Pori Tampere radan. Tällä hetkellä EU:n prioriteettihankkeissa ovat olleet Pohjolan kolmio (E 18- käytävä) ja Rail Baltica - kasvukäytävä. Jatkossa Suomi ehdottaa uutena prioriteetti-hankkeena EU:lle Pohjolan kaarta. 6

7 yr pr 3. Maankäyttö ja kaavoitus Ratavyöhykkeen maankäytössä ja kaavoituksessa ei ole vielä varauduttu rautatiehen uusien rataosien osalta. Maakuntakaavassa on osoitettu olemassa olevat radat mutta riittäviä selvityksiä Helsinki-Forssa-Pori radan osoittamiseksi ei ole, joten kyseistä ratayhteyttä ei Satakunnan maakuntakaavassa ole osoitettu. Uudenmaan vahvistetussa maakuntakaavassa Helsinki Pori-valtatie 2 varaudutaan parantamaan kaksiajorataiseksi nelikaistaiseksi tieksi välillä valtatie 1 (Palojärvi) Karkkila. Maakuntakaavassa esitetään ohjeellisena linjauksena Espoon keskuksesta Veikkolan kautta Nummelaan suuntautuva Espoo Vihti Lohja-rata. Nummelassa rata yhtyy nykyiseen Hanko Hyvinkää-rataan. Rata on tarkoitettu Helsingin ja Lohjan keskustan välisen taajamajunaliikenteen käyttöön. Uusi ratayhteys toteutuu todennäköisesti vasta suunnittelukauden loppupuolella. Rata voi tarvittaessa toimia osana nopean kaukojunaliikenteen rataa Helsingin ja Turun välillä. Nykyisessä maakuntakaavassa ei ole varauduttu rautatieyhteyteen Porin suuntaan. Maakuntakaavan tarkistus on parhaillaan tekeillä. Hyväksytyssä ja vahvistetussa Kanta - Hämeen maakuntakaavassa ei ole ratavarausta. Loppuvuodesta 2009 hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa on kuitenkin jo esitetty vt 2:n rinnalle mahdollinen uusi ratayhteys. Siinä on myös nostettu esille Humppilan lentokenttä. Satakunnan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntakaava saatetaan seuraavaksi ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Kaava vahvistettaneen vuoden 2011 vaihteeseen mennessä. Helsinki-Pori valtatie 2 on osoitettu maakuntakaavassa osuudella Ulvila-Harjavalta kaksiajorataiseksi parannettavana päätienä ja osuudella Harjavalta- eteläinen maakuntaraja Huittisissa merkittävästi parannettavana tienä. Maankäytölliset ja kaavalliset tarkastelut ja selvitykset on toteutettava ennen tarkemman linjauksen suunnittelua. Vahvistetut kaavat, joissa on osoitettu aluevaraus radalle, ovat edellytys radan rakentamiselle. Tämä merkitsee kokonaisuutena melko laajaa ja pitkäjänteistä suunnittelua, joka on otettava huomioon toteuttamismahdollisuuksia arvioitaessa. n n Noormarkku Lavia yr Luvia pr Rauma pr Pori pr Eurajoki yr Nakkila Ulvila Eura Harjavalta pr yr Kokemäki Köyliö Kiikoinen Huittinen SATAKUNTALIITTO Km Säkylä Maakuntakaavoissa on esitetty lähinnä olemassa olevat radat. Satakunnan maakuntakaavassa on eesitetty myös varaus Pori Uusikaupunki-radalle. Kanta-Hämeen uudessa maakunta-suunnitelmassa on esitetty vt 2 linjausta noudatteleva rata ja myös Humppilan lentokenttä. 7

8 4. Helsinki Forssa Pori rata ja sen vaikutusalue Nykyinen rautatieyhteys Porista Tampereelle kulkee Tampereen kautta ja sillä liikennöi päivittäin 12 henkilöjunaa. Matka edellyttää vaihtoa Tampereella ja käytössä oleva kalusto on vanhentunutta eikä vastaa tämän päivän tarpeita. VR:n suunnitelmissa on kuitenkin kesällä 2010 aloittaa suora IC junavuoro Porista Tampereen kautta Helsinkiin. Kokonaismatka rautateitse on 321 km ja matka-aika henkilöliikenteessä lyhimmilläänkin noin 3 tuntia. Suora ratayhteys lyhentää matkan noin 240 kilometriin, jolloin matka-aika tulisi olemaan puolestatoista kahteen tuntiin nopeudesta ja pysähtymisistä riippuen.. Tarkasteluissa väestön määrää on arvioitu nykytilanteessa eri etäisyyksillä ratalinjasta. Vertailun vuoksi on tarkasteltu myös olemassa olevien ratojen vastaavia väestömääriä.. Tarkasteluissa kaavailtu ratalinja on jaettu neljään jaksoon A. Helsinki Vihti, jonka on arvioitu sisältyvän suunnitteilla olevaan Helsinki-Vihti-Lohja rataan B. Vihti Humppila, jolle sijottuvat Karkkilan ja Forssan kaupungit C. Humpila-Kokemäki, jolle sijoittuu Huittisten kaupunki D. Kokemäki Pori (Meripori), joka on nykyisen radan vaikutusaluetta. Ratakäytävien väestöpohjia. Jatkotarkasteluissa on otettu huomioon myös rataan liittyviä vaikutusalueita mm. Rauma ja sen lähialue sekä Pohjois-Satakunta radan tausta-alueena. Tausta-alueisiin liittyvät myös sataman kautta erityisesti tavarakuljetusten kannalta meriyhteyksien kautta Itämeren alue ja globaali maailma, jonka kanssa Suomi käy kauppaa. Kaavaillun vt 2 linjausta noudattavan uuden radan välittömällä vaikutusalueella on 21 kuntaa ja noin 1,5 miljoonaa asukasta, joista pääosa luonnollisesti pääkaupunkiseudulla. Porin nykyiset junaliikenneyhteydet eivät vastaa tarpeita ja vaihdollinen yhteys Tampereen kautta on heikentänyt palveluja. Porin satama on luonnollisesti tavaraliikenteen kannalta merkittävä lähtökohta. Tahkoluodon syväsatama on kulkusyväykseltään Pohjanlahden syvin satama (15,3 m) 8

9 ja maan kolmanneksi suurin kuivabulk-satama (malmi, hiili). Mäntyluoto on erikoistunut sahatavaran vientiin. Lisäksi se toimii mm. öljy- ja kemikaalisatamana. Kokemäki on jo nyt risteyspaikkakunta. Nykyisten rata ja junaliikenneyhteyksien parantaminen on ensisijainen tarve. Junayhteyksien nopeuttaminen Tampereen kautta Helsinkiin ja vaihdottomien yhteyksien saanti parantavat porin suunnan palvelua välittömästi. Tähän liittyy jo suunniteltu Kokemäki- Tampere rataosan tasoylikäytävien poisto ja nopeustason nosto 140 km/h. Akselipainojen käynnistynyt korotus tehostaa satamien ja alueen teollisuuden toimintaa. Porin Rauman seudun lähiliikenteen aloittaminen tukisi vahvan työssäkäyntialueen kehittymistä. Hämeen lounaisen alueen kehittymiselle saavutettavuuden parantumisella on oleellinen merkitys. Forssan suhteellinen asema kansallisessa liikenneverkossa on viime vuosikymmenien aikana heikentynyt, mutta nyt alkuvaiheissa olevat hankkeet liikenneverkkojen parantamiseksi ovat siinä määrin merkittäviä ja laajakantoisia, että niitä on syytä edistää kaikin voimin. Forssan tulevaisuudensuunnitelmissa Envi Grow Park on v vetovoimainen, ympäristöalan osaamista menestyksekkäästi hyödyntävä ja kehittävä asukkaan hyvän elämän keskus, jonka EKOLOGISTIIKKA ja kierrätystekniikka ovat maailman huipulla. Elinvoimainen teknologiaklusteri, terveellisen ruoan tuotanto ja elävä maaseutu luovat seudulle erityistä kilpailukykyä. Parantunut saavutettavuus vahvistaa alueen kehittämistä. Rautatieyhteys Helsinki Forssa Pori tukee vihreän logistiikan keskuksen kehittämistä ja synnyttää Helsingin, Turun, Tampereen, Porin talousalueiden välille uudenlaisen logistisen verkoston. Humppilaan syntyisi kilpailukykyinen logistiikkakeskus kansainvälisille markkinoille, jolla olisivat parhaat mahdolliset Suomen sisäiset ratayhteydet Uudenmaan reuna-alueella Karkkila on kasvanut aikanaan rautatien varassa. Yli 50 vuoden ajan Karkkila Hyvinkää kapearaiteinen rata toimi henkilö- ja tavaraliikenteen runkoyhteytenä. Erityisesti alueen metalliteollisuuden keskittymälle ja Karkkilan alueen kehittämiselle uusi rautatieyhteys avaisi uusia mahdollisuuksia. Se liittäisi alueen selkeästi osaksi Pääkaupunkiseudun kasvualuetta ja avaisi yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Pääkaupunkiseudulla vt 1/vt 2 liikennekäytävän kehittäminen radan tukemaksi avaa uuden mahdollisen, kestävällä pohjalla olevan vahvan kasvusuunnan, jonka rakentumiseen on jo nykyisin suuria paineita. 9

10 5. Helsinki Forssa Pori rata osa tulevaisuuden rataverkkoa Suomen tulevaisuuden rataverkon rakenne on virallisissa tulevaisuuskuvissa säilynyt viime aikoihin saakka lähes nykyisessä tai jopa nykyisestä karsitussa muodossa. 70-luvulla esille nousseet nopeat, suorat ratalinjaukset Pietarin ja Turun suuntaan ovat nyt nousemassa vahvemmin esille. Helsingin seudun vahva henkilöliikenteen kysyntä on pakottamassa siellä raideliikenteen verkoston edelleen kehittämiseen. Muilta osin pyrkimys näyttää olevan olemassa olevan rataverkon kapasiteetin tarpeen mukaiseen lisäämisen. Uusia ratoja on kuitenkin nostettu esille ja yleensä niihin on suhtauduttu hyvin varauksellisesti valmistunut Lahden oikoratakin herätti idean esille noustessa luvun lopulla vahvan kielteisen reaktion. Energia- ja ilmastokysymykset ovat nostaneet mielenkiinnon ratojen kehittämiseen uudestaan esille. Erityisesti henkilöliikenteessä keskusten väliset nopeat yhteydet ja Helsingin metropolialueen lähiliikenne ovat nousemassa tärkeiksi. Tulevaisuuden henkilöliikenneselvitys (Ratahallintokeskus, Strategioita ja selvityksiä 1/2009) esittääkin uusien yhteyksien tutkimista Turun ja Pietarin lisäksi myös Jyväskylään. Kaukoliikenteen nopeuttamisessa siinäkin pääpaino on nykyisten ratojen kehittämisessä keskeisenä päärata Helsinki Tampere osuudella. Tähän myös Helsinki Pori-ratayhteys voisi tuoda hieman parannusta vähentämällä ruuhkautuvaa liikennettä muutamalla junavuorolla. Kehittämällä Etelä-Suomen alueelle suhteellisen tiheä rataverkko, voitaisiin luoda mahdollisuus hyviin ja nopeisiin junayhteyksiin perustuvalle liikennejärjestelmälle, joka tukisi samalla laajenevaa työssäkäyntivyöhykettä ja laajentaisi yritysten toiminta-alueita vilkastuttaen elinkeinoelämää. Tulevaisuuden henkilöliikennevirtojen ohella se luo edellytykset myös yritysten logistiikan kehittymiselle muuttuvissakin kuljetusolosuhteissa. Helsinki Forssa Pori radan linjauksen päävaihtoehto (ve 1) noudattaa pääpiirteittäin vt 2.n tulevaisuuden linjausvarausta, jonka suunnittelu tulisi toteuttaa samanaikaisesti ratalinjan kanssa. Vaihtoehtoina tulisi jatkossa tarkastella Kehäradan ja Martinlaakson rataan liittyvää linjausta (ve 2), joka lyhentäisi lentokenttäyhteyttä, ja Riihimäellä päärataan yhtyvää linjausta (ve 3), joka mahdollistaisi liikenteen Helsinkiin ja lentokentälle mahdollisesti tulevan Lentoradan kautta. 10

11 6. Henkilöliikenteen kysyntäarvio Henkilöliikenteen osalta nykyinen junankäyttö yhidistettynä lentoliikenteen kysyntään Pori - Helsinki välillä antaa lähtökohtia kaukoliikenteen kysynnän arviointiin. Tähän on lisättävä paikallisliikenteen kysyntä rataosalla. Henkilöliikenteen kysyntäarvion lähtökohtana on käytetty nykyisiä matkustajamääriä, Pori-Helsinki -välin matkustajavirtatietoja ja vastaavantyyppisen alueiden junankäyttöä. Kysyntä on arvioitu aluksi nykyisen matkustuksen pohjalta, johon on lisätty maankäytön muutosten ja palvelutasomuutosten vaikutus käyttämällä muutostekijöiden arviointia ja matkustajakysynnän joustoihin perustuvaa J-mallia. Lisäksi on arvioitu mahdollisen liikkumistavan todennäköinen vaikutus junankäyttöön. Tämän korkeimman arvion toteutuminen merkitsee junaliikenteen yleistä aseman vahvistumista liikennejärjestelmän osana. Kauko ja lähiliikenne yhteensä keskim. matk./v matk/vrk junia/vrk matk/juna O1 Pori-Kmäki alue O2 Uudet alueet a Nykytuotos b Maankäytön muutos c Palvelutason muutos /J-malli) d Liikkumistavan muutos Arvioidun matkustajamäärän perusteella voidaan tulevan Helsinki Forssa Pori radan henkilöliikennekysyntäpotentiaali rinnastaa nykyiseen Helsinki Turku radan matkustajamääriin. 11

12 7. Tavaraliikenteen kysyntäarvio Henkilöliikenteen ohella Helsinki-Forssa Pori -rata avaa yrityksille materiaalivirtojen tehostamismahdollisuudet ja parantaa lounaisen satamaverkoston (Pori, Rauma, Turku, Hanko ja Vuosaari) käyttömahdollisuuksia. Nykytilanteessa näiden muutosten merkitys ei ole kovin suuri. Uudet kuljetustarpeet voivat Jos vireillä olevat kehityshankkeet mm. Forssan seudun lentokenttä ja yritystoiminnan kehitys etenevät kaavailtuun suuntaan kysynnän muutokset voivat olla merkittäviä. Toisaalta ilmasto- ja energiatilanne saattaa nostaa esille uusien tavarakuljetusratkaisujen kehittämisen, jolloin radan merkitys korostuu. Tavaraliikenteen osalta muutoksia ja kuljetuskysyntää on arvioitu seuraavista lähtökohdista: Nykyisten rautatiekuljetusvirtojen kannalta HFP-radan merkitys on osittain Pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välisiä kuorma-autokuljetuksia korvaavaa (vt 2). Kuljetusetäisyys on riittävän pitkä, jotta junalla on kilpailumahdollisuuksia, kun kuljetusetäisyys muodostuu suunnilleen samanpituiseksi. Toisaalta linjausvaihtoehto Riihimäen kautta (ve 3) lyhentää itä-länsisuuntaisia junakuljetuksia noin 40 kilometrillä verrattuna Toijalan kautta kiertämiseen ja samalla keventää pääradan tavarajunakuormitusta. Tällä saattaa olla merkitystä, jos itä-länsisuuntaiset kuljetukset kasvavat voimakkaasti (mm. raakapuunkuljetukset Länsi-Suomesta Itä-Suomeen, malmi- ja metallijalosteet). Kuljetusten määrä voi nousta rataverkon ja kuljetusreittien kehityksestä riippuen useisiin juniin/vrk ja mahdollisella (ve 3) Humppila Riihimäki osalla jopa kymmeneen junaan/vrk. Satamakuljetukset suuntautuvat nykyisin Porista ja Raumalta selkeästi sisämaahan päin. Helsingin Vuosaaren kautta kulkee jonkin verran tavaravirtoja Satakunnan suuntaan. Satamien erikoistumisen seurauksena Porin syväväyläinen satama keskittyy bulkkituotteisiin kun taas Vuosaaren satama on keskeinen kappaletavara ja 12

13 konttiliikennesatama. Toimiva junakuljetus voisi vahvistaa erikoistumisen edellytyksiä ja siirtää olemassa olevia kuljetuksia maantieltä raiteille. Kuljetusten määrä nykyisten virtojen pohjalta ovat hyvin vähäiset. Jos satamien yhteistoiminta ja erikoistuminen kasvaa voidaan arvioida radalle tulevaksi junamääräksi 1 3 junaa /vrk Forssan seudun suunnitteluvaiheessa olevat merkittävät hankkeet heijastuisivat selvästi myös junaa käyttävien tavarakuljetusten potentiaaliin. Humppilan lentokenttää ja sen logistiikkakeskusvyöhykettä on kaavailtu kansainvälisen tason lentokuljetusten hubiksi, jolle voitaisiin saada suora ratayhteys aluksi Toijala Turku radalta ja jatkossa Helsinki Pori radalta.. Forssan seudulla on paraikaa menossa rataselvitys, joka täydentää osaltaan maakuntien rautatieselvitystä. Selvityksen punaisena lankana on tulevan EcoAirportlogistiikka-alueen tarpeet ja mahdollisuudet palvella koko Suomea ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Selvityksessä vertaillaan reittivaihtoehtoja (Helsinki- Forssa-Pori ja Riihimäki-Forssa-Pori), arvioidaan kustannuksia ja kannattavuutta sekä tunnistetaan uusia mahdollisuuksia Forssan seudun logistisen aseman vahvistamiseksi. Selvityksen tekee Pöyry Oy ja se valmistuu maaliskuussa Forssan seudulla ekologisen keskittymän (kierrätyslogistiikka ym.) ja Humppilan lentokentän suunnitelmat oat esiselvitysvaiheessa eikä niiden kuljetusvaikutuksia voida juurikaan määritellä. Karkea arvio kuljetusten määrästä on 1-2 junaa Helsingin suunnasta ja sama määrä muualta Suomesta junamäärästä /vrk eli yhteensä 2-4 junaa /vrk. Karkkilan alueella on merkittävää metalli- ja teknologiateollisuutta, jonka toimintamahdollisuuksia rautatieyhteydet tukisivat. Merkittävin suuntautuminen on Helsingin suuntaan (PKS ja Vuosaari). Toiminta on rakennettu nykyisten yhteyksien varaan ja sekä volyymit että etäisyydet ovat suhteellisen pieniä, joten junan mahdollisuudet riippuvat tuotannon kehittymisestä ja toisaalta tavarajunaliikenteen palvelujen kehittymisestä. Kuljetusten määräksi voidaan varovaisesti arvioida 0 2 junaa/vrk. Jakelun runkokuljetukset lähtevät Pääkaupunkiseudulle sijoittuvista keskusvarastoista, joihin tavara tulee pääosin Vuosaaren sataman kautta. Kuljetusten kustannusten kehittymisestä riippuen melko pitkämatkainen (yli 200 km) jakelukuljetus voisi hyödyntää junakuljetuksia. Mahdollisesti se myös tukisi kehittymässä olevaa tulevaisuuden intermodaalikuljetusten verkkoa. Kehitys on varsin epävarmaa, koska tämäntyyppistä palvelua ei ole tarjolla ja perinteisesti jakelukuljetukset ovat tieliikenteen ominta aluetta. Kuljetusten määräksi voidaan arvioida Helsinki Pori välillä 0-2 junaa/vrk. 13

14 8. Helsinki Forssa Pori -radan vaikutukset Liikennejärjestelmä ja rautatieliikenne HFP-rata avaa uuden säteettäisen runkoyhteyden Pääkaupunkiseudulle. Samalla se integroi Satakunnan, Kanta-Hämeen sekä osin Pirkanmaankin lounaiset alueet sekä Varsinais-Suomen pohjoisalueet osaksi Pääkaupunkikeskeistä Etelä-Suomen liikennejärjestelmää. HFP-rata voi myös olla avaus, jolla voidaan muuttaa ajattelua Suomen rautateiden roolista ja rakenteesta. Historiallinen harva, keskeisimmät pääyhteydet kattava rataverkko voidaan tihentää kasvumahdollisuuksia omaavilla alueilla sekä uusia yhteyksiä rakentamalla että vanhoja parantamalla todella toimivaksi liikennejärjestelmän ytimeksi. Runkoyhteydet hoidetaan sekä lähiettä kaukoliikenteessä nopeilla junilla. Toimintojen ja asumisen sijoittuminen ohjataan sopiville alueille. Erityisesi työpaikat ja palvelut sijoittuvat asemien välittömään läheisyyteen. Asumisen sijoittuminen kauemmaksikin asemista on luontevaa, koska asumiseen liittyvät liityntämatkat on huomattavasti helpompi järjestää. Liityntäliikenne voidaan hoitaa luontevasti sähköautoilla ja pääsuunnissa joukkoliikenneyhteyksin. ve1 ve2 ve3 Liikennejärjestelmän kannalta ve 1 ja 2 suuntatuvat selvästi Helsingistä säteettäin eron avain lentokenttäyhteyden suoruus. Ve 3 pidentää hieman Pori Helsinki matkaa, mutta nopeuttaa matkaa lentokentälle, jos lentorata valmistuu. Samalla ve 3:n Humppila Riihimäki yhteys vahvistaa Turku Pietari akselia ja lyhentää itä- länsisuuntaisia kuljetuksia. 14

15 Yhdyskuntarakenne ja alueiden kehittäminen HFP-rata avaa uuden säteettäisen runkoyhteyden ja vahvistaa vt 2:n kehityskäytävää Satakunnan ja Pääkaupunkiseudun välillä. Se integroi Satakunnan, Kanta-Hämeen sekä osin Pirkanmaankin lounaiset alueet sekä Varsinais-Suomen pohjoisalueet osaksi Pääkaupunkikeskeistä Etelä- Suomen markkina- ja työssäkäyntialuetta. Vaihtoehtojen välillä on merkittävin ero ve 3:lla muihin vaihtoehtoihin. Ve 3 kytkee samalla Porin ja Forssan muita vaihtoehtoja vahvemmin itään Lahden ja Pietarin suuntaan. Matkustajat ja yritykset Aikasäästöt arvioiduilla matkamäärillä ovat alustavien arvioiden mukaan merkittävää luokkaa. Niiden suuruus riippuu luonnollisesti tehtävistä suunnitteluratkaisuista ennen kaikkea radan nopeustasosta. Nykyisillä nopeilla junilla olisi mahdollista päästä noin 1h 30 min matka-aikaan nykyiseen verrattuna eli puolittaa nykyinen matka-aika. Työssäkäynti, asiointi ja vapaaajanliikkuminen laajenee silloin nykyistä huomattavasti laajemmalla alueella. Työvoiman saatavuus on yritysten toiminnan kannalta yksi kriittisimmistä menestystekijöistä. Laajeneva työssäkäyntialue parantaa alueelle sijoittuvien yritysten toimintaedellytyksiä. Samalla yritysten lähimarkkina-alue laajenee ja erityisesti pääkaupunkiseudun siirtyminen lähemmäksi alueen yrityksiä vahvistaa niiden menestymismahdollisuuksia. Liikennepalvelujen tuottajat VR Osakeyhtiö on toistaiseksi ainoa junaliikennepalvelujen tuottaja Suomessa. Tavarakuljetuksissa on jo nyt mahdollista uusien yritysten tulo alalle, joskin uudet yrittäjät tuntuvat varsin hitaasti etenevän käytännön toiminnan tasolle. Henkilöliikenteessäkin voidaan muualla tapahtuneen kehityksen pohjalta arvioida, että pitkällä aikavälillä Suomessakin kilpailumahdollisuudet avataan ja uusia toimijoita tulee markkinoille. HFP-rata ja mahdollisesti jatkossa koko rataverkon tihentyminen ja ratakapasiteetin kasvu mahdollistavat sekä uusien palvelujen kehittämisen että uusien toimijoiden tulon alalle. Yhteysvälillä toimivien junaliikenteen palvelutuottajien kannalta uuden radan merkittävin vaikutus on liikenteen tehostuminen. Kaluston kiertoaikojen nopeutuminen 50 %.lla merkitsee vastaavasti pienempää kalusto- ja henkilöstötarvetta. Toisaalta kysynnän kasvu luonnollisesti lisää tarvittavia resursseja, mutta tehostuminen näkyy tai sen tulisi näkyä toimintakatteen paranemisena eli liikenteen kannattavuutena. Lipputulojen kasvu riippuu matkustajamäärien kasvun toteutumisesta ja toisaalta uudella yhteydellä käytettävästä hinnoittelusta. Kuitenkin voidaan arvioida lipputulojen kolminkertaistuvan nykyiseen verrattuna. Vastaavasti liikennetarjonta kasvaa nykyisestään ja palvelujen tuottamiskustannukset riippuvat tarjottavasta palvelutasosta. 15

16 . Ympäristö HFP radan toteuttaminen mahdollistaa alueella merkittävän raideliikenteen käytön lisäämisen. Samalla se vähentää tieliikenteen suoritteita. Tällä on välitön vaikutus päästöjen ja ilmastovaikutusten määrään lounaisen Etelä-Suomen alueella. Lähiympäristössään uusi rata merkitsee myös haittavaikutuksia mm. melun ja tärinän muodossa. Näitä haittoja voidaan merkittävästi vähentää sopivalla radan sijoituksella ja suunnitteluratkaisuilla. Energia Nykyaikaisen rautatieliikenteen energiana Suomessa on pääosin puhtaasti tuotettu, ilmastohaitoista vapaa sähkö. Sähkön käyttö mahdollistaa junaan perustuvan liikenteen kehittämisen riippumatta öljyenergian saatavuudesta. Luonnollisesti se edellyttää sähkön riittävän saatavuuden varmistamista. Liikenneturvallisuus HFP rata ei oleellisesti muuta raideliikenteen turvallisuutta lukuun ottamatta vähäistä riskien kasvua junaliikenteen suoritemäärien kasvaessa. Rata vaikuttaa välillisesti tieliikenteen turvallisuutta parantavasti vt 2 vyöhykkeellä vähentämällä tieliikenteen käyttöä. Siten koko liikennejärjestelmän kannalta radalla voi olla merkittäviäkin liikenneturvallisuutta parantava vaikutuksia. Yhteiskunnalliset vaikutukset Helsinki Pori -radan ja Etelä-Suomen rataverkon kehittämisellä on merkittäviä yhteiskunnallisia ja erityisesti alueellisia vaikutuksia. Ne laajentavat päivittäisen työssäkäynnin ja asioinnin mahdollisuutta. Samalla ne nostavat uusia alueita asutuksen kasvun ja yritystoiminnan käyttöön. Alustava taloudellinen arvio Radan toteuttamiskustannukset ovat 08 1,5 mrd euroa. Hyödyt matkustajille ovat aikasäästöinä suuruusluokkaa milj. eur/v. Operaattorin lipputulot kasvavat noin milj. eur/v. Tavaraliikenteen säästöt riippuvat valittavasta vaihtoehdosta la kuljetusvirtojen kehittymisestä. Onnettomuuskustannuksissa voidaan arvioida säästettävän noin 2 milj. eur/v (tieliikenneonnettomuuksien väheneminen). Ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu rahassa. Merkittävimmät taloudellisest vaikutukset tulevat aluerakenteen ja maankäytön muutoióksista ja yritysten toimintamahdollisuuksien ja kilpailukyvyn paranemisesta. Niitä ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa kyetty arvioimaan tarkemmin. 16

17 9. Helsinki Forssa Pori radan arviointi Esiselvityksessä ei ole lähdetty laskemaan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Karkea tarkastelu osoittaa, että investoinnin vuosikustannukset nousevat yli 50 M euron tasolle. Alustavien arvioiden perusteella matka-ajan säästöt voisivat olla suuruusluokkaa 3-4 M tuntia vuodessa eli käytetyillä ajan hinnoittelulla aikasäästöjen yhteiskuntataloudellinen arvo on M euroa /v. Alustava arvio hyöty-kustannussuhteesta asettuu 0,3-0,7 välille. Etelä-Suomessa on vireillä useita ratahankkeita, joiden toteuttaminen on kiireellistä ratojen puutteellisen välityskyvyn takia: - Päärata Keravalta Riihimäelle - Kaupunkirata Leppävaarasta Espoon keskukseen (Espoon kaupunkirata) - Lohjan suunnan lähiliikennerata - Asemakapasiteetin lisääminen Helsingissä on välttämätöntä Kehäradan valmistuttua. Pidemmällä tähtäyksellä kapasiteetti ylittyy pääradalla myös Keravan ja Helsingin välillä. Kaukoliikenteen ohjaaminen uudelle Pasila lentoasema Kerava-radalle mahdollistaisi lähiliikenteen lisäämisen nykyisellä pääradalla. Liikennevirastolla on valmistumassa esiselvitys kaukoliikenteen suorasta lentoasemayhteydestä (Lentorata). Helsinki-Forssa-Pori-rata voi toteutua vt2 käytävässä kokonaisuutena vasta, kun lisäliikenteen vaatimat kapasiteetin parantamiseen tähtäävät ratkaisut mm. Helsingin asemakapasiteetin lisääminen ja siihen liittyvät rataosat (Espoon kaupunkirata, Vihti-Lohja -rata ja Pori Kokemäki Tampere -radan perusparannus) on toteutettu. Eri linjauksen päävaihtoehdoissa on hyvän toimivuuden edellytyksenä erilaisia parannettavia/rakennettavia rataosia. Selvitykseen sisältyvistä monista epävarmuustekijöitä huolimatta voidaan suunnittelun jatkamista ja etenemistä seuraavaan lähtötietoja tarkentavaan vaiheeseen ja varsinaisen esiselvityksen valmisteluun pitää perusteltuna. Maakuntakaavoituksessa merkinnäksi tässä vaiheessa voitaisiin ottaa esim. merkittävä yhteystarve ja sen selityksiin radan toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä pituus eikä matka-aikaeroja. Niiden välinen valinta vaatii tarkempia selvityksiä, tarkempia tietoja vaikutusalueen kehittyvistä muista hankkeista ja myös koko rataverkon ja tulevaisuuden liikennetarpeiden arviointia. 17

18 10. Vt 2 liikennekäytävän Helsinki Forssa Pori visio Vt 2 liikennekäytävä Helsinki Forssa Pori on laadukas rautatien ja liikenteen tarpeita vastaavan tien muodostama liikennekäytävä Helsingin ja Porin välillä, johon liittyy vahva asutuksen ja yritystoiminnan kehitysvyöhyke. Vahvat poikittaisyhteydet ja risteämiskohdat toimivat yritystoiminnan keskittyminä. Asuminen on sijoittunut liikennekäytävän solmupisteisiin sijoittuvien asemien ja niiden liityntäliikenteen piiriin. Maankäytön kehittäminen kunnissa tukee ja tukeutuu vahvaan liikennekäytävään. HFP liikennekäytävä on osa Etelä-Suomen liikennejärjestelmää, joka avaa ekologisen liikkumismahdollisuuden ja laajan työssäkäyntialueen koko Etelä Suomen alueella. Tässä esiselvitykssessä ei ole mahdollisuuksia ottaa kantaa vaihtehtojen väliseen parmmuuteen, koska kaikkia asiaan vaikuttavia tekijäitä ei vielä kyetä riittävästi arvioimaan. 18

19 11. Helsinki Forssa Pori radan kehittämisstrategia Varaudutaan Helsinki Forssa Pori radan toteuttamiseen pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä yhteysväli merkitään selvityskohteeksi ja käynnistetään tarvittavat jatkotoimenpiteet. Suunnitteluvalmius tulisi toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Aikaisin mahdollinen valmistumisajankohta voisi olla v joskin todennäköinen toteutusajankohta on ehkä v paikkeilla. Radan toteutuminen edellyttää, että - raideliikenteen merkitystä ja roolia halutaan vahvistaa osana liikennejärjestelmää, - junaliikenne Etelä-Suomen alueella keskusten välisessä liikenteessä tulee nykyisestään kasvamaan ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit lisääntyvät - radan toteuttamisen edellytykset saadaan kuntoon Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelmassa on jo joulukuussa 2009 kirjattu vt 2 linjausta noudattava rata, Humppilan lentokenttä ja Forssan logistiikkakeskittymä Pyrittäessä radan edistämiseen tarvitaan vahva ja hyvin organisoitu intressipiirien yhteistyö, jolla vaiheittaiseen etenemiseen kytketään laaja keskusteluja oikein ajoitettu päätöksenteko sekä kunta että valtiosektorilla. 12. Jatkotoimenpiteet Selvitykseen sisältyvistä monista epävarmuustekijöitä huolimatta voidaan suunnittelun jatkamista ja etenemistä seuraavaan lähtötietoja tarkentavaan vaiheeseen ja varsinaisen esiselvityksen valmisteluun pitää perusteltuna. Maakuntakaavoituksessa merkinnäksi tässä vaiheessa voitaisiin ottaa esim. merkittävä yhteystarve ja sen selityksiin radan toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen. Helsinki Forssa Pori-radan esiselvityksen jälkeen työhön on saatava myös työnsä aloittaneen Liikenneviraston edustus. Jatkossa käynnistetään selvitys ja suunnittelu kuntien ja maakuntaliittojen yhteistyönä radan linjausta, maankäytönmahdollisuuksia ja maankäytön tehostamista ratakäytävän vaikutusalueella. Samanaikaisesti aloitetaan virallisen esisuunnittelun valmistelu yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Vaiheittain etenemisen ehdotus: 1. Muodostetaan Länsi-Suomen rataneuvot-telukunta, joka edistää ja ohjaa Helsinki Pori radan kehittämistä. Maakuntien liitot kokoavat neuvottelukunnan. 2. Neuvottelukunta käynnistää alustavan vt 2 liikennekäytävän kehittämissuunnitelman laadinnan. Siinä määritellään yleispiirteinen linjausehdotus ja maankäytön kehittämislinjat 3. Maakuntakaavojen uudistuksen yhteydessä merkitään Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ja radan kehittämis- ja selvittämistarve. 4. Käynnistetään kunnissa maankäytölliset selvitykset ja suunnittelu mahdollisen ratavarauksen sijoittamisesta ja siihen liittyvästä maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. 5. Käynnistetään virallinen radan suunnitteluprosessi ja siihen liittyvä kaavoitus. 19

20 Liitteet ja kuva-aineistot Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä- Suomea Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä

21 Etelä-Suomen ratakäytävien väestöpohjat 21

22 Liikennemäärät valtatie 2:lla ja lähitieverkossa 22

23 Junaliikenteen henkilöliikenne ja kuljetukset nykyisin Henkilöliikenne Tavaraliikenne, 1000 nettotonnia v 2008 Junamäärät henkilö- ja tavaraliikenteessä v ilman pääkaupunkiseudun paikallisliikennettä 23

24 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehdot Etelä-Suomen rataverkkoluonnos Helsinki Forssa Pori radan yleispiirteiset vaikutukset 24

25 Potentiaaliset junamäärät Helsinki Pori radalla 25

26 Helsinki Forssa Pori radan vaihtoehtojen liittyminen pääkaupunkiseudun kaavailtuihin ratoihin 26

27 Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue laajenee Etelä-Suomen työssäkäyntialueeksi Pendelöinti on kaksisuuntaistunut pääkaupnkiseudulta käydään työssä eri puolilla Etelä-Suomea (tähän kuva pendelöinnistä nyt) 27

28 Yritysten näkökulmasta liikenne ja rautatiet ovat keskeisiä alueiden kehittämistoimenpiteitä (lähde: Alueiden kilpailukyky 2009, Keskuskauppakamari 2009) 28

29 JMalli (Pro Rautatie/laaadittu VBNDZ projektin yhteydessä 2004) laskee monimuuttujajoustomallin avulla eri tekijöiden vaikutuksen matkustajamääriin ja lipputuloihin : Esimerkkilaskelma Pori Helsinki kaukoliikenne : 29

30 Jmalli - Esim. Helsinki Pori radan lähiliikenne muutosarvio: 30

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset

Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Toiminnalliset alueet ja palveluverkon muutokset Antti Rehunen, Kimmo Nurmio ja Ville Helminen Suomen ympäristökeskus SYKE TEM ja aluetieto Tutkimuksen agenda maakuntauudistuksen kynnyksellä 1.12.2016

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö

Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö Selvitys Etelä-Suomen liikennekäytävistä ja talousalueen liikennejärjestelmän kehittämispolusta - työn lähtökohdat ja sisältö 5.11.2015 Olli Keinänen Pendelöijät Helsingin seudulle 2. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakenna juuresi Hennaan Suvi Nirkko

Rakenna juuresi Hennaan Suvi Nirkko Rakenna juuresi Hennaan 20.6.2016 Suvi Nirkko Henna kartalla Hennan kehitys vuosina 1998-2016 1998 Oikoradan suunnittelu 2004 Ohitusraiteet Hennaan 2007 SRV Orimattilan kaupungin kumppaniksi 2008 Maakuntakaavaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 b 3 LAUSUNTO RAPORTTILUONNOKSESTA HELSINKI - PIETARI - RAUTATIEYHTEYS, ESISELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kslk 2008-503, Khs 2008-767/661 31.3.2008 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Maakuntakaavan laadinta

Maakuntakaavan laadinta Hallitus 117 23.08.2011 LAUSUNTO UUDENMAAN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA 42/07/70/700/2011 hall 117 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma Sihto p. 4766 4260,

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot