Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta"

Transkriptio

1 Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Asiantuntijalausunto Kohateam Oy DI Reijo Lehtinen

2 Sisällys 1. Nykytila ja suunnitelmat Humppilan asema ja sen toiminta Maankäyttö ja lähialue Liikenne Suunnitelmat ja kaavoitus Humppilan aseman toiminta Nykyinen toiminta Liittyminen ympäristöön Tulevat toimintatavoitteet Aseman siirto Aseman sijaintivaihtoehdot Aseman tilatarpeet Kustannusarviot Uuden aseman vaikutukset Junaliikenne Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Maankäyttö lähialueilla Maaliikennekeskus dryport Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Etelä-Suomi ja kilpailukyky Johtopäätelmät ja ehdotukset LIITTEET... 14

3 1. Nykytila ja suunnitelmat 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta Humppilan asema sijaitsee Humppilan kuntakeskuksessa. Asemalla on uusi asemarakennus, joka ei kuitenkaan ole matkustajapalvelukäytössä. Asema palvelee koko Forssan seutua ja sieltä on junayhteydet Turkuun ja Toijalan/Tampereen suuntaan. Toijalassa tai Tampereella vaihtaen junayhteydet ovat melko sujuvat erityisesti Helsingin suuntaan, mutta myös muualle Suomeen. Asemalaituri on 240 m pitkä. Aseman toisessa päässä on alikulku, jonka kautta on yhteys museorata-alueelle. Asemalla on liityntäpysäköinnin alue. Välittömästi sen eteläpuolella on Jokioisten kapearaiteinen museorata ja sen asema. Museojuna liikennöi kesäaikana. Humppilan asema ei ole tavaraliikenteen käytössä. Tavaraliikennettä palveleva lähin asema on Loimaalla. Asema palvelee yksiraiteisen Turku Toijala rataosan yhtenä junien kohtaamispaikkana. Humppilan aseman vaikutusalue, sijainti ja näkymä nykyiselle asemalle

4 1.1 Maankäyttö ja lähialue Humppilan asema liittyy keskustan nykyiseen rakenteeseen. Keskusta on aikanaan rakentunut aseman ympärille. Valtateiden 2 ja 9 vaikutus näkyy maankäytön ja erityisesti yritystoiminnan siirtymisenä valtateiden varteen. Yritysalueet ovat kasvaneet valtatien 2 varrelle lähelle valtateiden liittymää:

5 1.2 Liikenne Humppilan nykyinen asema sijaitsee Humppilan keskustassa ja palvelee koko Forssan seutua. Siellä pysähtyy päivittäin 16 matkustajajunaa ( 8 Turkuun ja 8 Toijalaan/Tampereen suuntaan, aseman aikataulu liitteenä 1). Humppilan aseman vuotuiset matkustajamäärät ovat matkustajaa/v ( matkustajaa v 2008). Vuoteen 2036 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan vain vähäisessä määrin verrattuna esim. Helsinki Tampere radan liikenteen kasvuun Matkustajamäärät ja kuljetetut tonnit Suomen rataverkolla v 2012 (Lähde: Suomen rautatietilasto 2013) Henkilökaukoliikenteen matkustajamäärien ennustettu muutos vuodesta 2010 vuoteen 2035 (1 000 matkaa / vuosi) (lähde: Liikennevirasto). Humppilan kohdalla kasvu on alle 0,1 M matkaa,, kun se esim. Tampere Helsinkin välillä on lähes 2 M matkaa vuodessa

6 1.3 Suunnitelmat ja kaavoitus Valtakunnan tason suunnitelmissa ei Humppilan aseman osalta ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vuoteen 2035 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan melko vähän. (Lähde:Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035, Liikennevirasto 34/2013). Vuosina laadittiin Helsinki Forssa Pori radan esiselvitys (Kohateam Oy), jossa esitettiin varautumista suoran rautatieyhteyden rakentamiseen välille Helsinki Forssa - Pori. Humppilan asemaa sivuavat myös vuodesta 2008 alkaen laaditut suunnitelmat ja ohjelmat: Humppilan ekolentokenttä, vihreä logistiikka (Forssan seutu), HEA alue (Humppila) ja Humppilan ekologistiikka-alueen (HEA) kehittäminen. HAMKin toteuttamissa Velog-, Ello EcoHub-, Vihi- ja Maali-hankkeissa on pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehitetty HEA-aluetta Lähteitä: Humppila Eco Airport, Velog Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle, Ello Etelä Suomen kuljetuskäytävän kehittäminen, & Vetos Vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella Forssan seudulle, Valtatien 2 ja Turku Toijala radan risteyksen tuntumaan on hahmoteltu mittavat logistiikan palvelu-alueet ja rahtiliikenteeseen erikoistuvan lentokentän sijoittuminen. Ideatason suunnitelmista on edetty tilavaraustarkasteluihin, joiden perusteella 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen oli esitetty lentoliikenteen aluevaraus. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakunnan vahvistuksen yhteydessä lentoliikenteen alue jätettiin vahvistamatta (ympäristöministeriön päätös , YM5/5222/2012 jättää Humppilan lentoliikenteen alue LL-1, 780) vahvistamatta Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa). Vahvistuspäätöksestä on valitettu ja KHO:n päätös on odotettavissa 1-2 vuoden sisällä.

7 2. Humppilan aseman toiminta 2.1 Nykyinen toiminta Asema palvelee nykyisin vain matkustajaliikennettä. Junat pysähtyvät asemalle osin myös kohtaamisesta johtuen. Asema-alueella on pysäköintipaikat henkilöautoille. Asemalla ei ole VR:n palveluja. Uusittu asemarakennus ei palvele nykyisin matkustajia. Asema on teknisesti nykyiseen käyttöön soveltuvassa kunnossa. Junaliikenteen turvalaitteet vaatisivat kuitenkin uudistuksia. Humppilan asema on vastakkaisiin suuntiin liikennöivien matkustaja- ja tavarajunien kohtaamispaikka. Tavaraliikenne on asemalla raidejärjestelyjen puolesta mahdollista, mutta nykyisin asemalta ei ole tavaraliikennettä. Museorata lähtee Humppilan aseman eteläpuolella olevalta asemaltaan Jokioisiin. Jokioisten kapearaiteinen museorautatie (http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/ ) on toiminut vuodesta 1978 alkaen. Junaliikennettä museoradalla on ainoastaan kesäaikaan. 2.2 Liittyminen ympäristöön Nykyinen asema liittyy kiinteästi olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Sijainti sivussa tieliikenteen pääväylistä heikentää liityntämahdollisuuksia joukkoliikenteeseen (valtateiden pikavuorot eivät kierrä aseman kautta) ja pidentää henkilöautolla kauempaa saapuvien liityntämatkoja. Maankäytön ja ympäristön kehittyminen tulevaisuudessa on suurten ratkaisujen osalta vielä täysin avoinna. Selvää on kuitenkin, että yritysten siirtyminen valtatien 2 varteen jatkuu tulevaisuudessakin ja uudet työpaikat samoin osa uusista kaupallisista palveluista sijoittuu sinne. Nykyisen keskustan ja matkailukohteiden (museorata) suhteen asema sijaitsee hyvällä paikalla kuitenkin hieman sivussa ydinkeskustasta.

8 2.3 Tulevat toimintatavoitteet Humppilan asema on Forssan seudun rautatieliikenteen keskus myös tulevaisuudessa. Mahdolliset HFP rautatie ja lentokentän sijoittuminen suunnitellulle alueelle tulisivat vielä vahvistamaan aseman merkitystä osana liikenteen ja logistiikan toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa aseman tulisi sijoittua siten, että se liittyisi kehittyviin uusiin toimintoihin ja toisaalta olisi seudullisesti mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tavoitteet sijoitukselle: a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen ovat toimivia b) Tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) Asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä Valtakunnallisissa kehittämisselvityksissä Humppilan asema on 3a luokan asema, jossa ainoat parantamistarpeet nykytilanteeseen verrattuna liittyvät turvalaitejärjestelyihin. Käytännössä matkustajapalvelut ja informaatio on kuitenkin suhteelliseen vaatimattomalla tasolla. 3. Aseman siirto 3.1 Aseman sijaintivaihtoehdot Tulevaisuudessa mahdolliset sijaintivaihtoehdot, jotka palvelevat kaavailtuja uusiakin tarpeita, ovat: 1. Nykyinen sijainti 2. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle 3. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla Aseman sijaintivaihtoehtojen arviointi osoittaa, että nykyinen asema ei kovin hyvin palvele mahdollisia tulevia tarpeita eikä liity risteävän valtatien 2 joukkoliikenteeseen lainkaan. Sijoittuminen valtatien 2 läheisyyteen parantaisi liittymistä valtatien bussiliikenteeseen ja seudullisiin yhteyksiin. Se ei kuitenkaan kovin hyvin sovellu mahdollisten uuden radan tai lentokentän tarpeisiin. Lentokentän ja HFP-radan ehdoilla sijoittuva ratkaisu mahdollistaa tulevien tarpeiden huomioimisen, mutta palvelee valtatien 2 ja seudullisten yhteyksien tarpeita kuten nykyinen asema.

9 Vaihtoehtojen toiminnallinen vertailu: Vaihtoehdot Tavoitteet a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen on toimiva b) tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä 1. Nykyinen asema 2. Valtatien 2 yhteydessä Vt 2:n bussiliikenne ei liity. Yhteinen pysäkki Paikallisliikenne voi ajaa mahdollinen. asemalle. Henkilöautolla Henkilöautolla hyvin mutkan takana tavoitettavissa Nykyisellään vaikea. Pitkähkön sivuraiteen rakentaminen asemalta pohjoiseen mahdollinen. Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen aseman läheisyyteen ehkä mahdollista 3. Tuleva lentokenttä Kuten nykyinen asema Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskus aseman läheisyyteen mahdollinen. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa. Palvelee hyvin. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa Palvelee hyvin Näkymä valtatieltä 2 lentoliikenteen ja mahdollisen uuden aseman sijaintialueelle.

10 3.2 Aseman tilatarpeet Humppilan aseman perustarpeet ovat nykyisen aseman mukaisesti: - ohitusraiteen pituus 755 m (pitkienkin junien kohtaamiseen riittävä) - matkustajalaituri molempiin suuntiin, pituus 350 m - riittävät P-alueet ( > 30 ap, laajennusmahdollisuus) - bussiliikenteen reittien toteuttaminen ja pysäkki - matkustajien informaatiopisteet ja opasteet, - mahdolliset odotustilat vähimmäisvaatimuksena sadekatokset Lisäksi on varauduttava liittämään maaliikennekeskus rataan. (sivuraiteen vaihde ja sivuraiteen rakentamismahdollisuus mahdolliselle logistiikkakeskuksen sijaintialueelle) sekä palvelemaan mahdollisen lentokentän tarpeita. Tässä vaiheessa tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä melko avoimia ja epävarmoja. Yyksilöidyn suunnnitelman laatiminen ei siten ole edes mahdollista olemassaolevien lähtöteitojen pohjlata. Aseman sijoittumiseen tarvitaan noin kilometrin pituinen rataosuus, jolla levennytyn tilavarauksen ohella on oltava liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin sekä mahdollisen tavaraliikenteen tilavaraukset. 3.3 Kustannusarviot Eri vaihtoehtojen kustannusten arviointi on mahdollista ainoastaan suuruusluokkatasolla. Selvästi edullisin kustannuksiltaan on aseman säilyttäminen nykyisellä paikalla. Logistiikkakeskuksen kehittyessä valtatien 2 itä/pohjoispuolelle voidaan yhteys sinne järjestää tarvittaessa uudella sivuraiteella kohtuullisin kustannuksin (alustava arvio 1 M ratkaisusta riippuen). Uusien sijoituspaikkojen osalta aseman kustannus vaihtelee olennaisesti. Lyhyellä matkustajalaiturilla vain pienellä katoksella varustettuna aseman peruskustannus on 3 6 M. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja tieyhteyksien ratkaisut lisäävät kustannuksia merkittävästi.. Valtatien 2 yhteyteen sijoittuva asemavaihtoehto nousee todennäköisesti merkittävästi kalliimmaksi, koska valtatien silta jouduttaneen uusimaan samassa yhteydessä ja bussiliikenteen kytkeminen asemaan vaatii erityisjärjestelyjä. Mahdollisen lentokentän ja HFP-radan tarpeet huomioonottava asema voidaan alkuvaiheessa rakentaa perusratkaisuna, mutta liityntäväylä ja varautuminen tuleviin tarpeisiin nostavat sen kustannuksia. Kustannusten ja rakentamisen realistisuuden kannalta vaihtoehtojen edullisuusjärjestys on seuraava: 1. Nykyinen asema on selvästi edullisin ja helpoin, vaikka pistoraide logistiikkakeskukseen ja mahdollisesti tarvittava valtatien 2 sillan uusiminen otettaisiin huomioon. Kustannukset 0,5..2 M 2. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla, on mahdollinen, mutta kallis ja epävarmuus tulevien ratkaisujen vaatimuksista vaikeuttaa suunnittelua. Edellyttää myös asemakaavan laatimista sijoittumisalueelta, joka vaatinee myös maakuntakaavan vahvistamista. Ajankohtainen vasta kun alueen suunnitelmat

11 varmistuvat. Kustannukset 3 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 3. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle on kustannuksiltaan todennäköisesti kallis ja vaatii tarkempaa suunnittelua. Soveltuvuus tuleviin tarpeisiin on vaikeasti toteutettavissa ja hyödyt liittymisestä paremmin valtatien 2 liikenteeseen jäänevät varsin vähäisiksi. Siirto ei ole tarkoituksenmukaista ennen kuin mahdolliset tulevat tarpeet ovat varmistuneet Kustannukset 4 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 4. Uuden aseman vaikutukset 4.1 Junaliikenne Junaliikenteen kannalta aseman siirrolla on melko vähäinen merkitys. Asema toimii myös kohtaavien junien ohituspaikkana. Kohtaamisraiteen siirto Toijalan suuntaan voi lyhentää Toijalan suunnata saapuvan junan odotusaikaa pari minuuttia. Humppilaa ja Forssan seutua palvelevan junaliikenteen liityntäyhteydet Humppilan asemalle eivät ole parhaat mahdolliset. Pääosa liityntäliikenteestä on kuitenkin henkilöautoliikennettä. Paikallisliikenne voi kiertää aseman kautta, mutta valtatien 2 bussiliikenne ei liity asemaan luontevasti. 4.2 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Seudullisen liikennejärjestelmän kannalta aseman nykyinen sijainti ei ole paras mahdollinen. Henkilöliikenteen kannalta parempi sijoitus olisi mahdollisimman lähellä valtatietä 2. Nykyinen Forssan seudun kuljetusjärjestelmä ei tukeudu mitenkään junaliikenteeseen. Mahdollinen logistiikkakeskus edellyttää ratayhteyttä, jos siihen liittyy intermodaaliterminaali. Suomen nykyisen kuljetuspolitiikan puitteissa junaliikenteen käyttö tähän logistiikkakeskukseen olisi epätodennäköistä, koska kumipyöräliikenteen junakuljetuksia edullisempi kuljetusetäisyys on nykyisellä kustannusrakenteella kilometriä. Forssan seudun ja Humppilan tulevaisuuden suunnitelmissa kuljetus- ja liikennejärjestelmä on hyvin keskeisessä roolissa. Kierrätykseen perustuvan elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän logistiikan kehittyminen Forssan seudulla laajentaa toiminta-aluetta todennäköisesti koko maan kattavaksi ja mahdollisesti maamme rajojen ulkopuolellekin. Tämä nostaa junakuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten käytön esille. Lentokentän toteutuminen ei välttämättä lisää junaliikenteen käyttöä kuljetuksissa. Mahdolliset kotimaan lentokuljetusten jatkoyhteydet todennäköiseesti toimivat tieliikenteen varassa. Mikäli lentokenttä palvelee myös henkilöliikennettä aseman ja junayhteyden merkitys nousee nykyistä tärkeämmäksi. Helsinki Forssa Pori rata nostaa aseman merkitystä risteysasemana. Todennäköiseesti kuitenkin junaliikenteen vaihtavien matkustajien määrä on tässäkin tilanteessa hyvin vaatimaton. Aseman siirto ratojen yhteiseksi tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.

12 4.3 Maankäyttö lähialueilla Humppilan potentiaaliset kasvualueet sijoittuvat valtateiden 2 ja 9 varteen. Suuret hankkeet ovat vielä avoimia, mutta selvää painetta yritystoiminnan sijoittumiseen valtateiden lähialueille on olemassa. Nykyisen aseman ympäristöön sijoittuu vanha keskusta-alue, jolla merkittävää kasvua ei ole. Tulevaisuuden kasvualueen sijoittuminen valtateiden varteen voi merkitä myös Humppilan painopisteen siirtymistä pitkällä aikavälillä. Aseman siirto uuteen paikkaan vahvistaisi tätä kehitystä. 4.4 Maaliikennekeskus dryport Suomeen on kaavailtu Keski-Euroopassa yleistä dryport tyyppistä sataman tai usean sataman yhteistä kuivanmaan satamaa, joka keventäisi satamien tilapaineita ja mahdollistaisi keskitetyt logistiikkapalvelut. Forssan seutu ja erityisesti valtateiden liittymäalueet voisivat soveltua tämäntyyppisen logistisen keskuksen toteuttamiseen. Keski-Euroopassa dryport keskuksiin liittyy useimmiten intermodaaliterminaali ja usein niiden yhteyteen sijoittuu monipuolinen logistiikan palvelukeskus (käytetään myös nimityksiä Interporto tai Freightwillage). Humppilan mahdollisen logistiikkakeskuksen sijainti mahdollistaisi tehokkaan toiminnan Etelä- ja Länsi-Suomen satamien yhteisenä dryport - palvelualueena. Kehittäminen edellyttäisi satamayhteistyömahdollisuuksien kartoitusta ja oman toimintamallin kehittämistä. Tähän tulisi varmaan liittymään myös laaja, koko maan kattava logistiikan palvelualue. Tällöin myös raideliikenteen käyttömahdollisuuksien merkitys nousee oleelliseksi. Kilpaileva sijoittumispaikka on Tampere, jossa etuna on suuri lähijakelualue ja hyvät kuljetusyhteydet eri suuntiin. 4.5 Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Forssan seutu nousee esille osana valtatien 2 kasvukäytävää kierrätyksen ja ekologistiikan vyöhykkeenä. Logistiikan mahdollisuudet perustuvat hyvään sijaintiin keskellä Etelä-Suomen kasvualueita. Kuljetus etäisyydet jäävät tällä vyöhykkeellä niin lyhyiksi, että sen sisällä junakuljetusten merkitys on seudun kannalta vähäinen. Forssan seutu sijoittuu pääkaupunkiseudun työssäkäynnin kannalta samalle etäisyysvyöhykkeelle Hämeenlinnan seudun kanssa. Heikommat tieyhteydet ja puuttuva suora, nopea junayhteys vähentävät kuitenkin työssäkäyntiä pääkaupunkiseudulla huomattavasti verrattuna muihin vastaaviin alueisiin ( Hämeenlinnan seutu, Lahden seutu). Seudun kehittymisen kannalta Humppilan alue on merkittävä valtateiden risteysalue ja seutua palvelevan junaliikenteen keskus. Humppilan aseman ja siihen liittyvien logistiikkapalveluiden kehittäminen edistää valtatien 2 liikennekäytävän muuttumista kasvualueeksi.

13 4.6 Etelä-Suomi ja kilpailukyky Etelä-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvyn kehityksessä on keskeinen. Suomen viennistä lähes 90 % kulkee merikuljetuksina. Rikkidirektiivin voimaantulon arvioidaan nostavan merikuljetusten kustannuksia %. Tämä yhdessä muuttuvien kuljetusten laatu- ja nopeusvaatimusten kanssa tulee mahdollisesti siirtämään kuljetuksia uusille reiteille. Lyhyen merikuljetusmatkan vuoksi Turun ja Naantalin kautta Ruotsin läpi Eurooppaan suuntautuvat kuljetukset tulevat nykyistä kilpailukykyisemmiksi. Tätä kehitystä tukee jo nykyisin olemassa oleva maakuljetusyhteys Ruotsista Keski-Eurooppaan. Jatkossa kehitystä vielä vahvistaa yhteyden lyheneminen ja nopeutuminen Fehmarn Beltin tunneliyhteyden valmistuessa. Forssan seudun ja Humppilan sijainti sopivasti Turun ja Naantalin satamien tausta-alueella mahdollistaa kilpailukyvyn parantamisen uusia logistisia toimintaketjuja kehittämällä. Maaliikennekeskuksen kehittäminen satamia tukevaksi Etelä-Suomen kuljetuksia tukevaksi dryport tyyppiseksi logistiikan palvelukeskukseksi voi alentaa ulkomaankaupan kuljetuskustannusten kasvupaineita ja luoda uusia tehokkaita toimintamalleja. 5. Johtopäätelmät ja ehdotukset Humppilan aseman siirto valtatien 2 itäpuolelle maaliikennekeskuksen aluetta palvelevaksi on teknisesti mahdollista ja siihen löytyy riittävä alue. Siirtäminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja suunnitteluun vaikuttavien avointen ratkaisujen selvittämistä. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä valmistelemaan tarvittavia asemakaavamuutoksia. Aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla puoltavat useat eri tekijät. Monista epävarmuustekijöistä johtuen ensisijaiseksi ratkaisuksi ehdotetaan tarvittaessa erillisen yhdysraiteen rakentamista maaliikennekeskuksen tarpeisiin ja aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla. Nykyisen aseman säilyttämistä ainakin toistaiseksi puoltavat muihin vaihtoehtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Aseman nykyistä sijaintia puoltaa myös liittyminen nykyiseen keskusrakenteeseen ja Jokioisten museorataan. Maaliikennekeskuksen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä voidaan mahdollinen junayhteys toteuttaa asemalta lähtevän pistoraiteen tai poikkeavan sivuraiteen avulla. Mahdollisten Helsinki Forssa Pori radan ja Humppilan lentokentän toteutuminen on ajallisesti ja suunnitelmien osalta niin auki, ettei tässä vaiheessa ole järkevää lähteä sijoittamaan asemaa uuteen paikkaan. Aseman mahdollista siirtoa voidaan tutkia uudelleen suunnittelun edetessä konkreettisemmalle tasolle. Aluevarausten ja yleispiirteisen maankäytön suunnittelun yhteydessä mahdolliseen aseman siirtoon on kuitenkin syytä varautua Kohateam Oy Reijo Lehtinen DI

14 LIITTEET Humppilan asema-aikataulu Liite 1 Humppilan aseman aikataulu

15 Liite 4 Junapituudet eri rataosilla Junapituudet eri rataosilla Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010

16 Liite 3 ratapiha 3 a luokassa Kuva 10. Henkilöliikenteen ratapihojen luokat vuonna Luokittelussa ovat mukana ne ratapihat, joilla on henkilöliikennettä vuonna 2013 tai jossa se on suunniteltu aloitettavaksi. Vuoteen 2035 mennessä joidenkin ratapihojen käyttö voi loppua ja toisaalta uusien ratapihojen käyttötarvetta voi syntyä.

17 Liite 4 Humppilan laituripituus, tavoite 350 m Humppilan tavoitelaituripituus 350 m Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre Projektin nimi HEA Humppila ECO Airport and Logistics Centre HEA lupaus 1 Lentämällä suuri rahtilentokone Pekingistä JFK:lle Frankfurtin sijaan Humppilan kautta, rahtilennon kerosiinin kulutus laskee yli

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kohti vihreää logistiikkaa - Case: HEA Humppila Eco Airport and Logistic Centre

Kohti vihreää logistiikkaa - Case: HEA Humppila Eco Airport and Logistic Centre Kohti vihreää logistiikkaa - Case: HEA Humppila Eco Airport and Logistic Centre Kirsi Sippola, aluekehityspäällikkö, Teknologiaosaamisen Koulutus- ja Tutkimuskeskus Humppilaan on suunnitteilla 800 hehtaarin

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö

Forssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta

Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä varten perustettiin laaja-alainen neuvottelukunta 2010. Alkuvaiheessa sovitun 2-vuotiskierron

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys

Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys Helsinki Forssa Pori -radan esiselvitys 12.2.2010 Kohateam Oy, Reijo Lehtinen Työraportti Työryhmän kokouksen 13.1.2010 tarkistusten ja lisätäsmennysten mukaisena 1 Sisältö Esipuhe... 3 1. Tausta... 4

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Forssan seudun elinkeinostrategia 2025 Logistiikka

Forssan seudun elinkeinostrategia 2025 Logistiikka 22.03.2010 1 Forssan seudun elinkeinostrategia 2025 Logistiikka Hyväksytty Velog- Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle hankkeen ohjausryhmässä 13.1.2010 Hämeen ammattikorkeakoulu, Kirsi Sippola 14.1.2010

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne

Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 8.2.2006 Antero Alku, DI Mikko Laaksonen, FM Alkutieto Oy Sivu 1 Nykytilanne Rataan tukeutuvaa maankäyttöä ei ole Maankäyttö suuntautunut pois radasta Kiinnostusta

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys

E18 Turun kehätien kehittämisselvitys Tekninen lautakunta 104 29.10.2014 Kaupunginhallitus 439 10.11.2014 Kaupunginhallitus 457 24.11.2014 E18 Turun kehätien kehittämisselvitys 737/10.05.01/2014 TEKLA 104 Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot