Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta
|
|
- Helena Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Asiantuntijalausunto Kohateam Oy DI Reijo Lehtinen
2 Sisällys 1. Nykytila ja suunnitelmat Humppilan asema ja sen toiminta Maankäyttö ja lähialue Liikenne Suunnitelmat ja kaavoitus Humppilan aseman toiminta Nykyinen toiminta Liittyminen ympäristöön Tulevat toimintatavoitteet Aseman siirto Aseman sijaintivaihtoehdot Aseman tilatarpeet Kustannusarviot Uuden aseman vaikutukset Junaliikenne Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Maankäyttö lähialueilla Maaliikennekeskus dryport Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Etelä-Suomi ja kilpailukyky Johtopäätelmät ja ehdotukset LIITTEET... 14
3 1. Nykytila ja suunnitelmat 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta Humppilan asema sijaitsee Humppilan kuntakeskuksessa. Asemalla on uusi asemarakennus, joka ei kuitenkaan ole matkustajapalvelukäytössä. Asema palvelee koko Forssan seutua ja sieltä on junayhteydet Turkuun ja Toijalan/Tampereen suuntaan. Toijalassa tai Tampereella vaihtaen junayhteydet ovat melko sujuvat erityisesti Helsingin suuntaan, mutta myös muualle Suomeen. Asemalaituri on 240 m pitkä. Aseman toisessa päässä on alikulku, jonka kautta on yhteys museorata-alueelle. Asemalla on liityntäpysäköinnin alue. Välittömästi sen eteläpuolella on Jokioisten kapearaiteinen museorata ja sen asema. Museojuna liikennöi kesäaikana. Humppilan asema ei ole tavaraliikenteen käytössä. Tavaraliikennettä palveleva lähin asema on Loimaalla. Asema palvelee yksiraiteisen Turku Toijala rataosan yhtenä junien kohtaamispaikkana. Humppilan aseman vaikutusalue, sijainti ja näkymä nykyiselle asemalle
4 1.1 Maankäyttö ja lähialue Humppilan asema liittyy keskustan nykyiseen rakenteeseen. Keskusta on aikanaan rakentunut aseman ympärille. Valtateiden 2 ja 9 vaikutus näkyy maankäytön ja erityisesti yritystoiminnan siirtymisenä valtateiden varteen. Yritysalueet ovat kasvaneet valtatien 2 varrelle lähelle valtateiden liittymää:
5 1.2 Liikenne Humppilan nykyinen asema sijaitsee Humppilan keskustassa ja palvelee koko Forssan seutua. Siellä pysähtyy päivittäin 16 matkustajajunaa ( 8 Turkuun ja 8 Toijalaan/Tampereen suuntaan, aseman aikataulu liitteenä 1). Humppilan aseman vuotuiset matkustajamäärät ovat matkustajaa/v ( matkustajaa v 2008). Vuoteen 2036 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan vain vähäisessä määrin verrattuna esim. Helsinki Tampere radan liikenteen kasvuun Matkustajamäärät ja kuljetetut tonnit Suomen rataverkolla v 2012 (Lähde: Suomen rautatietilasto 2013) Henkilökaukoliikenteen matkustajamäärien ennustettu muutos vuodesta 2010 vuoteen 2035 (1 000 matkaa / vuosi) (lähde: Liikennevirasto). Humppilan kohdalla kasvu on alle 0,1 M matkaa,, kun se esim. Tampere Helsinkin välillä on lähes 2 M matkaa vuodessa
6 1.3 Suunnitelmat ja kaavoitus Valtakunnan tason suunnitelmissa ei Humppilan aseman osalta ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vuoteen 2035 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan melko vähän. (Lähde:Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035, Liikennevirasto 34/2013). Vuosina laadittiin Helsinki Forssa Pori radan esiselvitys (Kohateam Oy), jossa esitettiin varautumista suoran rautatieyhteyden rakentamiseen välille Helsinki Forssa - Pori. Humppilan asemaa sivuavat myös vuodesta 2008 alkaen laaditut suunnitelmat ja ohjelmat: Humppilan ekolentokenttä, vihreä logistiikka (Forssan seutu), HEA alue (Humppila) ja Humppilan ekologistiikka-alueen (HEA) kehittäminen. HAMKin toteuttamissa Velog-, Ello EcoHub-, Vihi- ja Maali-hankkeissa on pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehitetty HEA-aluetta Lähteitä: Humppila Eco Airport, Velog Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle, Ello Etelä Suomen kuljetuskäytävän kehittäminen, & Vetos Vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella Forssan seudulle, Valtatien 2 ja Turku Toijala radan risteyksen tuntumaan on hahmoteltu mittavat logistiikan palvelu-alueet ja rahtiliikenteeseen erikoistuvan lentokentän sijoittuminen. Ideatason suunnitelmista on edetty tilavaraustarkasteluihin, joiden perusteella 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen oli esitetty lentoliikenteen aluevaraus. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakunnan vahvistuksen yhteydessä lentoliikenteen alue jätettiin vahvistamatta (ympäristöministeriön päätös , YM5/5222/2012 jättää Humppilan lentoliikenteen alue LL-1, 780) vahvistamatta Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa). Vahvistuspäätöksestä on valitettu ja KHO:n päätös on odotettavissa 1-2 vuoden sisällä.
7 2. Humppilan aseman toiminta 2.1 Nykyinen toiminta Asema palvelee nykyisin vain matkustajaliikennettä. Junat pysähtyvät asemalle osin myös kohtaamisesta johtuen. Asema-alueella on pysäköintipaikat henkilöautoille. Asemalla ei ole VR:n palveluja. Uusittu asemarakennus ei palvele nykyisin matkustajia. Asema on teknisesti nykyiseen käyttöön soveltuvassa kunnossa. Junaliikenteen turvalaitteet vaatisivat kuitenkin uudistuksia. Humppilan asema on vastakkaisiin suuntiin liikennöivien matkustaja- ja tavarajunien kohtaamispaikka. Tavaraliikenne on asemalla raidejärjestelyjen puolesta mahdollista, mutta nykyisin asemalta ei ole tavaraliikennettä. Museorata lähtee Humppilan aseman eteläpuolella olevalta asemaltaan Jokioisiin. Jokioisten kapearaiteinen museorautatie ( ) on toiminut vuodesta 1978 alkaen. Junaliikennettä museoradalla on ainoastaan kesäaikaan. 2.2 Liittyminen ympäristöön Nykyinen asema liittyy kiinteästi olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Sijainti sivussa tieliikenteen pääväylistä heikentää liityntämahdollisuuksia joukkoliikenteeseen (valtateiden pikavuorot eivät kierrä aseman kautta) ja pidentää henkilöautolla kauempaa saapuvien liityntämatkoja. Maankäytön ja ympäristön kehittyminen tulevaisuudessa on suurten ratkaisujen osalta vielä täysin avoinna. Selvää on kuitenkin, että yritysten siirtyminen valtatien 2 varteen jatkuu tulevaisuudessakin ja uudet työpaikat samoin osa uusista kaupallisista palveluista sijoittuu sinne. Nykyisen keskustan ja matkailukohteiden (museorata) suhteen asema sijaitsee hyvällä paikalla kuitenkin hieman sivussa ydinkeskustasta.
8 2.3 Tulevat toimintatavoitteet Humppilan asema on Forssan seudun rautatieliikenteen keskus myös tulevaisuudessa. Mahdolliset HFP rautatie ja lentokentän sijoittuminen suunnitellulle alueelle tulisivat vielä vahvistamaan aseman merkitystä osana liikenteen ja logistiikan toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa aseman tulisi sijoittua siten, että se liittyisi kehittyviin uusiin toimintoihin ja toisaalta olisi seudullisesti mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tavoitteet sijoitukselle: a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen ovat toimivia b) Tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) Asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä Valtakunnallisissa kehittämisselvityksissä Humppilan asema on 3a luokan asema, jossa ainoat parantamistarpeet nykytilanteeseen verrattuna liittyvät turvalaitejärjestelyihin. Käytännössä matkustajapalvelut ja informaatio on kuitenkin suhteelliseen vaatimattomalla tasolla. 3. Aseman siirto 3.1 Aseman sijaintivaihtoehdot Tulevaisuudessa mahdolliset sijaintivaihtoehdot, jotka palvelevat kaavailtuja uusiakin tarpeita, ovat: 1. Nykyinen sijainti 2. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle 3. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla Aseman sijaintivaihtoehtojen arviointi osoittaa, että nykyinen asema ei kovin hyvin palvele mahdollisia tulevia tarpeita eikä liity risteävän valtatien 2 joukkoliikenteeseen lainkaan. Sijoittuminen valtatien 2 läheisyyteen parantaisi liittymistä valtatien bussiliikenteeseen ja seudullisiin yhteyksiin. Se ei kuitenkaan kovin hyvin sovellu mahdollisten uuden radan tai lentokentän tarpeisiin. Lentokentän ja HFP-radan ehdoilla sijoittuva ratkaisu mahdollistaa tulevien tarpeiden huomioimisen, mutta palvelee valtatien 2 ja seudullisten yhteyksien tarpeita kuten nykyinen asema.
9 Vaihtoehtojen toiminnallinen vertailu: Vaihtoehdot Tavoitteet a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen on toimiva b) tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä 1. Nykyinen asema 2. Valtatien 2 yhteydessä Vt 2:n bussiliikenne ei liity. Yhteinen pysäkki Paikallisliikenne voi ajaa mahdollinen. asemalle. Henkilöautolla Henkilöautolla hyvin mutkan takana tavoitettavissa Nykyisellään vaikea. Pitkähkön sivuraiteen rakentaminen asemalta pohjoiseen mahdollinen. Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen aseman läheisyyteen ehkä mahdollista 3. Tuleva lentokenttä Kuten nykyinen asema Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskus aseman läheisyyteen mahdollinen. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa. Palvelee hyvin. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa Palvelee hyvin Näkymä valtatieltä 2 lentoliikenteen ja mahdollisen uuden aseman sijaintialueelle.
10 3.2 Aseman tilatarpeet Humppilan aseman perustarpeet ovat nykyisen aseman mukaisesti: - ohitusraiteen pituus 755 m (pitkienkin junien kohtaamiseen riittävä) - matkustajalaituri molempiin suuntiin, pituus 350 m - riittävät P-alueet ( > 30 ap, laajennusmahdollisuus) - bussiliikenteen reittien toteuttaminen ja pysäkki - matkustajien informaatiopisteet ja opasteet, - mahdolliset odotustilat vähimmäisvaatimuksena sadekatokset Lisäksi on varauduttava liittämään maaliikennekeskus rataan. (sivuraiteen vaihde ja sivuraiteen rakentamismahdollisuus mahdolliselle logistiikkakeskuksen sijaintialueelle) sekä palvelemaan mahdollisen lentokentän tarpeita. Tässä vaiheessa tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä melko avoimia ja epävarmoja. Yyksilöidyn suunnnitelman laatiminen ei siten ole edes mahdollista olemassaolevien lähtöteitojen pohjlata. Aseman sijoittumiseen tarvitaan noin kilometrin pituinen rataosuus, jolla levennytyn tilavarauksen ohella on oltava liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin sekä mahdollisen tavaraliikenteen tilavaraukset. 3.3 Kustannusarviot Eri vaihtoehtojen kustannusten arviointi on mahdollista ainoastaan suuruusluokkatasolla. Selvästi edullisin kustannuksiltaan on aseman säilyttäminen nykyisellä paikalla. Logistiikkakeskuksen kehittyessä valtatien 2 itä/pohjoispuolelle voidaan yhteys sinne järjestää tarvittaessa uudella sivuraiteella kohtuullisin kustannuksin (alustava arvio 1 M ratkaisusta riippuen). Uusien sijoituspaikkojen osalta aseman kustannus vaihtelee olennaisesti. Lyhyellä matkustajalaiturilla vain pienellä katoksella varustettuna aseman peruskustannus on 3 6 M. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja tieyhteyksien ratkaisut lisäävät kustannuksia merkittävästi.. Valtatien 2 yhteyteen sijoittuva asemavaihtoehto nousee todennäköisesti merkittävästi kalliimmaksi, koska valtatien silta jouduttaneen uusimaan samassa yhteydessä ja bussiliikenteen kytkeminen asemaan vaatii erityisjärjestelyjä. Mahdollisen lentokentän ja HFP-radan tarpeet huomioonottava asema voidaan alkuvaiheessa rakentaa perusratkaisuna, mutta liityntäväylä ja varautuminen tuleviin tarpeisiin nostavat sen kustannuksia. Kustannusten ja rakentamisen realistisuuden kannalta vaihtoehtojen edullisuusjärjestys on seuraava: 1. Nykyinen asema on selvästi edullisin ja helpoin, vaikka pistoraide logistiikkakeskukseen ja mahdollisesti tarvittava valtatien 2 sillan uusiminen otettaisiin huomioon. Kustannukset 0,5..2 M 2. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla, on mahdollinen, mutta kallis ja epävarmuus tulevien ratkaisujen vaatimuksista vaikeuttaa suunnittelua. Edellyttää myös asemakaavan laatimista sijoittumisalueelta, joka vaatinee myös maakuntakaavan vahvistamista. Ajankohtainen vasta kun alueen suunnitelmat
11 varmistuvat. Kustannukset 3 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 3. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle on kustannuksiltaan todennäköisesti kallis ja vaatii tarkempaa suunnittelua. Soveltuvuus tuleviin tarpeisiin on vaikeasti toteutettavissa ja hyödyt liittymisestä paremmin valtatien 2 liikenteeseen jäänevät varsin vähäisiksi. Siirto ei ole tarkoituksenmukaista ennen kuin mahdolliset tulevat tarpeet ovat varmistuneet Kustannukset 4 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 4. Uuden aseman vaikutukset 4.1 Junaliikenne Junaliikenteen kannalta aseman siirrolla on melko vähäinen merkitys. Asema toimii myös kohtaavien junien ohituspaikkana. Kohtaamisraiteen siirto Toijalan suuntaan voi lyhentää Toijalan suunnata saapuvan junan odotusaikaa pari minuuttia. Humppilaa ja Forssan seutua palvelevan junaliikenteen liityntäyhteydet Humppilan asemalle eivät ole parhaat mahdolliset. Pääosa liityntäliikenteestä on kuitenkin henkilöautoliikennettä. Paikallisliikenne voi kiertää aseman kautta, mutta valtatien 2 bussiliikenne ei liity asemaan luontevasti. 4.2 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Seudullisen liikennejärjestelmän kannalta aseman nykyinen sijainti ei ole paras mahdollinen. Henkilöliikenteen kannalta parempi sijoitus olisi mahdollisimman lähellä valtatietä 2. Nykyinen Forssan seudun kuljetusjärjestelmä ei tukeudu mitenkään junaliikenteeseen. Mahdollinen logistiikkakeskus edellyttää ratayhteyttä, jos siihen liittyy intermodaaliterminaali. Suomen nykyisen kuljetuspolitiikan puitteissa junaliikenteen käyttö tähän logistiikkakeskukseen olisi epätodennäköistä, koska kumipyöräliikenteen junakuljetuksia edullisempi kuljetusetäisyys on nykyisellä kustannusrakenteella kilometriä. Forssan seudun ja Humppilan tulevaisuuden suunnitelmissa kuljetus- ja liikennejärjestelmä on hyvin keskeisessä roolissa. Kierrätykseen perustuvan elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän logistiikan kehittyminen Forssan seudulla laajentaa toiminta-aluetta todennäköisesti koko maan kattavaksi ja mahdollisesti maamme rajojen ulkopuolellekin. Tämä nostaa junakuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten käytön esille. Lentokentän toteutuminen ei välttämättä lisää junaliikenteen käyttöä kuljetuksissa. Mahdolliset kotimaan lentokuljetusten jatkoyhteydet todennäköiseesti toimivat tieliikenteen varassa. Mikäli lentokenttä palvelee myös henkilöliikennettä aseman ja junayhteyden merkitys nousee nykyistä tärkeämmäksi. Helsinki Forssa Pori rata nostaa aseman merkitystä risteysasemana. Todennäköiseesti kuitenkin junaliikenteen vaihtavien matkustajien määrä on tässäkin tilanteessa hyvin vaatimaton. Aseman siirto ratojen yhteiseksi tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.
12 4.3 Maankäyttö lähialueilla Humppilan potentiaaliset kasvualueet sijoittuvat valtateiden 2 ja 9 varteen. Suuret hankkeet ovat vielä avoimia, mutta selvää painetta yritystoiminnan sijoittumiseen valtateiden lähialueille on olemassa. Nykyisen aseman ympäristöön sijoittuu vanha keskusta-alue, jolla merkittävää kasvua ei ole. Tulevaisuuden kasvualueen sijoittuminen valtateiden varteen voi merkitä myös Humppilan painopisteen siirtymistä pitkällä aikavälillä. Aseman siirto uuteen paikkaan vahvistaisi tätä kehitystä. 4.4 Maaliikennekeskus dryport Suomeen on kaavailtu Keski-Euroopassa yleistä dryport tyyppistä sataman tai usean sataman yhteistä kuivanmaan satamaa, joka keventäisi satamien tilapaineita ja mahdollistaisi keskitetyt logistiikkapalvelut. Forssan seutu ja erityisesti valtateiden liittymäalueet voisivat soveltua tämäntyyppisen logistisen keskuksen toteuttamiseen. Keski-Euroopassa dryport keskuksiin liittyy useimmiten intermodaaliterminaali ja usein niiden yhteyteen sijoittuu monipuolinen logistiikan palvelukeskus (käytetään myös nimityksiä Interporto tai Freightwillage). Humppilan mahdollisen logistiikkakeskuksen sijainti mahdollistaisi tehokkaan toiminnan Etelä- ja Länsi-Suomen satamien yhteisenä dryport - palvelualueena. Kehittäminen edellyttäisi satamayhteistyömahdollisuuksien kartoitusta ja oman toimintamallin kehittämistä. Tähän tulisi varmaan liittymään myös laaja, koko maan kattava logistiikan palvelualue. Tällöin myös raideliikenteen käyttömahdollisuuksien merkitys nousee oleelliseksi. Kilpaileva sijoittumispaikka on Tampere, jossa etuna on suuri lähijakelualue ja hyvät kuljetusyhteydet eri suuntiin. 4.5 Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Forssan seutu nousee esille osana valtatien 2 kasvukäytävää kierrätyksen ja ekologistiikan vyöhykkeenä. Logistiikan mahdollisuudet perustuvat hyvään sijaintiin keskellä Etelä-Suomen kasvualueita. Kuljetus etäisyydet jäävät tällä vyöhykkeellä niin lyhyiksi, että sen sisällä junakuljetusten merkitys on seudun kannalta vähäinen. Forssan seutu sijoittuu pääkaupunkiseudun työssäkäynnin kannalta samalle etäisyysvyöhykkeelle Hämeenlinnan seudun kanssa. Heikommat tieyhteydet ja puuttuva suora, nopea junayhteys vähentävät kuitenkin työssäkäyntiä pääkaupunkiseudulla huomattavasti verrattuna muihin vastaaviin alueisiin ( Hämeenlinnan seutu, Lahden seutu). Seudun kehittymisen kannalta Humppilan alue on merkittävä valtateiden risteysalue ja seutua palvelevan junaliikenteen keskus. Humppilan aseman ja siihen liittyvien logistiikkapalveluiden kehittäminen edistää valtatien 2 liikennekäytävän muuttumista kasvualueeksi.
13 4.6 Etelä-Suomi ja kilpailukyky Etelä-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvyn kehityksessä on keskeinen. Suomen viennistä lähes 90 % kulkee merikuljetuksina. Rikkidirektiivin voimaantulon arvioidaan nostavan merikuljetusten kustannuksia %. Tämä yhdessä muuttuvien kuljetusten laatu- ja nopeusvaatimusten kanssa tulee mahdollisesti siirtämään kuljetuksia uusille reiteille. Lyhyen merikuljetusmatkan vuoksi Turun ja Naantalin kautta Ruotsin läpi Eurooppaan suuntautuvat kuljetukset tulevat nykyistä kilpailukykyisemmiksi. Tätä kehitystä tukee jo nykyisin olemassa oleva maakuljetusyhteys Ruotsista Keski-Eurooppaan. Jatkossa kehitystä vielä vahvistaa yhteyden lyheneminen ja nopeutuminen Fehmarn Beltin tunneliyhteyden valmistuessa. Forssan seudun ja Humppilan sijainti sopivasti Turun ja Naantalin satamien tausta-alueella mahdollistaa kilpailukyvyn parantamisen uusia logistisia toimintaketjuja kehittämällä. Maaliikennekeskuksen kehittäminen satamia tukevaksi Etelä-Suomen kuljetuksia tukevaksi dryport tyyppiseksi logistiikan palvelukeskukseksi voi alentaa ulkomaankaupan kuljetuskustannusten kasvupaineita ja luoda uusia tehokkaita toimintamalleja. 5. Johtopäätelmät ja ehdotukset Humppilan aseman siirto valtatien 2 itäpuolelle maaliikennekeskuksen aluetta palvelevaksi on teknisesti mahdollista ja siihen löytyy riittävä alue. Siirtäminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja suunnitteluun vaikuttavien avointen ratkaisujen selvittämistä. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä valmistelemaan tarvittavia asemakaavamuutoksia. Aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla puoltavat useat eri tekijät. Monista epävarmuustekijöistä johtuen ensisijaiseksi ratkaisuksi ehdotetaan tarvittaessa erillisen yhdysraiteen rakentamista maaliikennekeskuksen tarpeisiin ja aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla. Nykyisen aseman säilyttämistä ainakin toistaiseksi puoltavat muihin vaihtoehtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Aseman nykyistä sijaintia puoltaa myös liittyminen nykyiseen keskusrakenteeseen ja Jokioisten museorataan. Maaliikennekeskuksen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä voidaan mahdollinen junayhteys toteuttaa asemalta lähtevän pistoraiteen tai poikkeavan sivuraiteen avulla. Mahdollisten Helsinki Forssa Pori radan ja Humppilan lentokentän toteutuminen on ajallisesti ja suunnitelmien osalta niin auki, ettei tässä vaiheessa ole järkevää lähteä sijoittamaan asemaa uuteen paikkaan. Aseman mahdollista siirtoa voidaan tutkia uudelleen suunnittelun edetessä konkreettisemmalle tasolle. Aluevarausten ja yleispiirteisen maankäytön suunnittelun yhteydessä mahdolliseen aseman siirtoon on kuitenkin syytä varautua Kohateam Oy Reijo Lehtinen DI
14 LIITTEET Humppilan asema-aikataulu Liite 1 Humppilan aseman aikataulu
15 Liite 4 Junapituudet eri rataosilla Junapituudet eri rataosilla Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010
16 Liite 3 ratapiha 3 a luokassa Kuva 10. Henkilöliikenteen ratapihojen luokat vuonna Luokittelussa ovat mukana ne ratapihat, joilla on henkilöliikennettä vuonna 2013 tai jossa se on suunniteltu aloitettavaksi. Vuoteen 2035 mennessä joidenkin ratapihojen käyttö voi loppua ja toisaalta uusien ratapihojen käyttötarvetta voi syntyä.
17 Liite 4 Humppilan laituripituus, tavoite 350 m Humppilan tavoitelaituripituus 350 m Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010
Ympäristöystävälliset infraselvitykset ja vihreä logistiikka
Ympäristöystävälliset infraselvitykset ja vihreä logistiikka Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus Kirsi Sippola H-H Saarinen / T.Vauhkonen 22.01.2010 2 Forssan seudun vihreän logistiikan kehittämisohjelma
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotTiedotustilaisuus
Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotLAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki
Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 1 (5) LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 2 (5) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 TYÖMENETELMÄT...
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotProjektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre
Projektin nimi HEA Humppila ECO Airport and Logistics Centre HEA lupaus 1 Lentämällä suuri rahtilentokone Pekingistä JFK:lle Frankfurtin sijaan Humppilan kautta, rahtilennon kerosiinin kulutus laskee yli
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Erika Helin, Liikennevirasto & Tuomo Lapp, Ramboll Finland Oy 24.1.2018 Selvityksen tausta Riihimäki Tampere-rataosa on Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä.
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotHÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE
HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016
LisätiedotRautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään
Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotKeskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto
Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015
LisätiedotOULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä
11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotRiihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys
Riihimäki-Tampere -rataosan tarveselvitys Liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin 17.11.2017 Selvityksen tekemisestä Selvitys käynnistynyt alkuvuonna 2017, valmistuu loppuvuonna 2017. Kokonaisvaltainen
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotLiikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä
Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
LisätiedotRantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin
Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke
Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
LisätiedotKohti vihreää logistiikkaa - Case: HEA Humppila Eco Airport and Logistic Centre
Kohti vihreää logistiikkaa - Case: HEA Humppila Eco Airport and Logistic Centre Kirsi Sippola, aluekehityspäällikkö, Teknologiaosaamisen Koulutus- ja Tutkimuskeskus Humppilaan on suunnitteilla 800 hehtaarin
LisätiedotKANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotLiikkumiselle asetetut tavoitteet
Liikkumiselle asetetut tavoitteet Pääradan liikkumiselle johdetut tavoitteet 1. Pääradalla tarjotaan korkeatasoisia ja nopeita junayhteyksiä Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle on päivittäin useita suoria
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotYsiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotMOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä
MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä Moreeni-Rastikangas Moreeni-Rastikangas on uuden ajan kasvava yritysalue Hämeenlinnan kaupunkiseudulla, Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki
LisätiedotHÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS
HÄMEENLINNAN SEUTU RAAKAPUUKUORMAUSPAIKAN SIJAINTISELVITYS 19.10.2017 TARKASTELU Tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan seudulta soveltuvia kohteita raakapuunkuormauspaikaksi noin 200 000 tonnin vuotuiselle
LisätiedotTURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI
TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön asetus
Liikenne- ja viestintäministeriön asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään liikennejärjestelmästä ja maanteistä
LisätiedotTurun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotLIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA
TYÖNUMERO: 20601268 JOKIOISTEN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN 27.6.2017 Luonnos SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VALMIS 27.6.2017 FITONH FIOOAL FIAJOK MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden seuranta ja edistäminen 4/2017
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö Liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteiden seuranta ja edistäminen 4/2017 Maakunnan hyvä saavutettavuus Liikenteen ja maankäytön asiat osaksi HHT-yhteistyöverkoston
LisätiedotSavonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen
1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
LisätiedotForssan seudun visio 2025. Strateginen kehittäminen. Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö
Forssan seudun visio 2025 Strateginen kehittäminen Hyvä elinkeinoelämän toimintaympäristö Visio Järkivihreä Forssan seutu Järkivihreä Forssan seutu on vuonna 2025 vetovoimainen, ympäristöalan osaamista
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotKEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU
12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari
LisätiedotKantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy
Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 12.9.2017 Hankkeen tavoitteet 12.9.2017 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja elinkeinoelämälle.
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotHelsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta
Helsinki- Forssa - Pori liikennekäytävän neuvottelukunta Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän kehittämistä varten perustettiin laaja-alainen neuvottelukunta 2010. Alkuvaiheessa sovitun 2-vuotiskierron
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotVALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS
VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotRautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17
Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus
LisätiedotSeutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2
Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa
LisätiedotPÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY
PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen
LisätiedotKokemäki-Rauma, esiselvitys mahdollisuudesta käynnistää henkilöjunaliikenne. Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto
Kokemäki-Rauma, esiselvitys mahdollisuudesta käynnistää henkilöjunaliikenne Mikko A. Heiskanen, Liikennevirasto 14.10.2015 Yleiskartta Kokemäki-Rauma rataosa 14.10.2015 Mikko Heiskanen 2 Rataosan kuvaus
LisätiedotKYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotAinutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi
Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012
LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotMarja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella
Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
Lisätiedot