Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta"

Transkriptio

1 Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Asiantuntijalausunto Kohateam Oy DI Reijo Lehtinen

2 Sisällys 1. Nykytila ja suunnitelmat Humppilan asema ja sen toiminta Maankäyttö ja lähialue Liikenne Suunnitelmat ja kaavoitus Humppilan aseman toiminta Nykyinen toiminta Liittyminen ympäristöön Tulevat toimintatavoitteet Aseman siirto Aseman sijaintivaihtoehdot Aseman tilatarpeet Kustannusarviot Uuden aseman vaikutukset Junaliikenne Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Maankäyttö lähialueilla Maaliikennekeskus dryport Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Etelä-Suomi ja kilpailukyky Johtopäätelmät ja ehdotukset LIITTEET... 14

3 1. Nykytila ja suunnitelmat 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta Humppilan asema sijaitsee Humppilan kuntakeskuksessa. Asemalla on uusi asemarakennus, joka ei kuitenkaan ole matkustajapalvelukäytössä. Asema palvelee koko Forssan seutua ja sieltä on junayhteydet Turkuun ja Toijalan/Tampereen suuntaan. Toijalassa tai Tampereella vaihtaen junayhteydet ovat melko sujuvat erityisesti Helsingin suuntaan, mutta myös muualle Suomeen. Asemalaituri on 240 m pitkä. Aseman toisessa päässä on alikulku, jonka kautta on yhteys museorata-alueelle. Asemalla on liityntäpysäköinnin alue. Välittömästi sen eteläpuolella on Jokioisten kapearaiteinen museorata ja sen asema. Museojuna liikennöi kesäaikana. Humppilan asema ei ole tavaraliikenteen käytössä. Tavaraliikennettä palveleva lähin asema on Loimaalla. Asema palvelee yksiraiteisen Turku Toijala rataosan yhtenä junien kohtaamispaikkana. Humppilan aseman vaikutusalue, sijainti ja näkymä nykyiselle asemalle

4 1.1 Maankäyttö ja lähialue Humppilan asema liittyy keskustan nykyiseen rakenteeseen. Keskusta on aikanaan rakentunut aseman ympärille. Valtateiden 2 ja 9 vaikutus näkyy maankäytön ja erityisesti yritystoiminnan siirtymisenä valtateiden varteen. Yritysalueet ovat kasvaneet valtatien 2 varrelle lähelle valtateiden liittymää:

5 1.2 Liikenne Humppilan nykyinen asema sijaitsee Humppilan keskustassa ja palvelee koko Forssan seutua. Siellä pysähtyy päivittäin 16 matkustajajunaa ( 8 Turkuun ja 8 Toijalaan/Tampereen suuntaan, aseman aikataulu liitteenä 1). Humppilan aseman vuotuiset matkustajamäärät ovat matkustajaa/v ( matkustajaa v 2008). Vuoteen 2036 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan vain vähäisessä määrin verrattuna esim. Helsinki Tampere radan liikenteen kasvuun Matkustajamäärät ja kuljetetut tonnit Suomen rataverkolla v 2012 (Lähde: Suomen rautatietilasto 2013) Henkilökaukoliikenteen matkustajamäärien ennustettu muutos vuodesta 2010 vuoteen 2035 (1 000 matkaa / vuosi) (lähde: Liikennevirasto). Humppilan kohdalla kasvu on alle 0,1 M matkaa,, kun se esim. Tampere Helsinkin välillä on lähes 2 M matkaa vuodessa

6 1.3 Suunnitelmat ja kaavoitus Valtakunnan tason suunnitelmissa ei Humppilan aseman osalta ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vuoteen 2035 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan melko vähän. (Lähde:Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035, Liikennevirasto 34/2013). Vuosina laadittiin Helsinki Forssa Pori radan esiselvitys (Kohateam Oy), jossa esitettiin varautumista suoran rautatieyhteyden rakentamiseen välille Helsinki Forssa - Pori. Humppilan asemaa sivuavat myös vuodesta 2008 alkaen laaditut suunnitelmat ja ohjelmat: Humppilan ekolentokenttä, vihreä logistiikka (Forssan seutu), HEA alue (Humppila) ja Humppilan ekologistiikka-alueen (HEA) kehittäminen. HAMKin toteuttamissa Velog-, Ello EcoHub-, Vihi- ja Maali-hankkeissa on pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehitetty HEA-aluetta Lähteitä: Humppila Eco Airport, Velog Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle, Ello Etelä Suomen kuljetuskäytävän kehittäminen, & Vetos Vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella Forssan seudulle, Valtatien 2 ja Turku Toijala radan risteyksen tuntumaan on hahmoteltu mittavat logistiikan palvelu-alueet ja rahtiliikenteeseen erikoistuvan lentokentän sijoittuminen. Ideatason suunnitelmista on edetty tilavaraustarkasteluihin, joiden perusteella 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen oli esitetty lentoliikenteen aluevaraus. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakunnan vahvistuksen yhteydessä lentoliikenteen alue jätettiin vahvistamatta (ympäristöministeriön päätös , YM5/5222/2012 jättää Humppilan lentoliikenteen alue LL-1, 780) vahvistamatta Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa). Vahvistuspäätöksestä on valitettu ja KHO:n päätös on odotettavissa 1-2 vuoden sisällä.

7 2. Humppilan aseman toiminta 2.1 Nykyinen toiminta Asema palvelee nykyisin vain matkustajaliikennettä. Junat pysähtyvät asemalle osin myös kohtaamisesta johtuen. Asema-alueella on pysäköintipaikat henkilöautoille. Asemalla ei ole VR:n palveluja. Uusittu asemarakennus ei palvele nykyisin matkustajia. Asema on teknisesti nykyiseen käyttöön soveltuvassa kunnossa. Junaliikenteen turvalaitteet vaatisivat kuitenkin uudistuksia. Humppilan asema on vastakkaisiin suuntiin liikennöivien matkustaja- ja tavarajunien kohtaamispaikka. Tavaraliikenne on asemalla raidejärjestelyjen puolesta mahdollista, mutta nykyisin asemalta ei ole tavaraliikennettä. Museorata lähtee Humppilan aseman eteläpuolella olevalta asemaltaan Jokioisiin. Jokioisten kapearaiteinen museorautatie (http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/ ) on toiminut vuodesta 1978 alkaen. Junaliikennettä museoradalla on ainoastaan kesäaikaan. 2.2 Liittyminen ympäristöön Nykyinen asema liittyy kiinteästi olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Sijainti sivussa tieliikenteen pääväylistä heikentää liityntämahdollisuuksia joukkoliikenteeseen (valtateiden pikavuorot eivät kierrä aseman kautta) ja pidentää henkilöautolla kauempaa saapuvien liityntämatkoja. Maankäytön ja ympäristön kehittyminen tulevaisuudessa on suurten ratkaisujen osalta vielä täysin avoinna. Selvää on kuitenkin, että yritysten siirtyminen valtatien 2 varteen jatkuu tulevaisuudessakin ja uudet työpaikat samoin osa uusista kaupallisista palveluista sijoittuu sinne. Nykyisen keskustan ja matkailukohteiden (museorata) suhteen asema sijaitsee hyvällä paikalla kuitenkin hieman sivussa ydinkeskustasta.

8 2.3 Tulevat toimintatavoitteet Humppilan asema on Forssan seudun rautatieliikenteen keskus myös tulevaisuudessa. Mahdolliset HFP rautatie ja lentokentän sijoittuminen suunnitellulle alueelle tulisivat vielä vahvistamaan aseman merkitystä osana liikenteen ja logistiikan toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa aseman tulisi sijoittua siten, että se liittyisi kehittyviin uusiin toimintoihin ja toisaalta olisi seudullisesti mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tavoitteet sijoitukselle: a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen ovat toimivia b) Tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) Asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä Valtakunnallisissa kehittämisselvityksissä Humppilan asema on 3a luokan asema, jossa ainoat parantamistarpeet nykytilanteeseen verrattuna liittyvät turvalaitejärjestelyihin. Käytännössä matkustajapalvelut ja informaatio on kuitenkin suhteelliseen vaatimattomalla tasolla. 3. Aseman siirto 3.1 Aseman sijaintivaihtoehdot Tulevaisuudessa mahdolliset sijaintivaihtoehdot, jotka palvelevat kaavailtuja uusiakin tarpeita, ovat: 1. Nykyinen sijainti 2. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle 3. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla Aseman sijaintivaihtoehtojen arviointi osoittaa, että nykyinen asema ei kovin hyvin palvele mahdollisia tulevia tarpeita eikä liity risteävän valtatien 2 joukkoliikenteeseen lainkaan. Sijoittuminen valtatien 2 läheisyyteen parantaisi liittymistä valtatien bussiliikenteeseen ja seudullisiin yhteyksiin. Se ei kuitenkaan kovin hyvin sovellu mahdollisten uuden radan tai lentokentän tarpeisiin. Lentokentän ja HFP-radan ehdoilla sijoittuva ratkaisu mahdollistaa tulevien tarpeiden huomioimisen, mutta palvelee valtatien 2 ja seudullisten yhteyksien tarpeita kuten nykyinen asema.

9 Vaihtoehtojen toiminnallinen vertailu: Vaihtoehdot Tavoitteet a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen on toimiva b) tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä 1. Nykyinen asema 2. Valtatien 2 yhteydessä Vt 2:n bussiliikenne ei liity. Yhteinen pysäkki Paikallisliikenne voi ajaa mahdollinen. asemalle. Henkilöautolla Henkilöautolla hyvin mutkan takana tavoitettavissa Nykyisellään vaikea. Pitkähkön sivuraiteen rakentaminen asemalta pohjoiseen mahdollinen. Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen aseman läheisyyteen ehkä mahdollista 3. Tuleva lentokenttä Kuten nykyinen asema Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskus aseman läheisyyteen mahdollinen. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa. Palvelee hyvin. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa Palvelee hyvin Näkymä valtatieltä 2 lentoliikenteen ja mahdollisen uuden aseman sijaintialueelle.

10 3.2 Aseman tilatarpeet Humppilan aseman perustarpeet ovat nykyisen aseman mukaisesti: - ohitusraiteen pituus 755 m (pitkienkin junien kohtaamiseen riittävä) - matkustajalaituri molempiin suuntiin, pituus 350 m - riittävät P-alueet ( > 30 ap, laajennusmahdollisuus) - bussiliikenteen reittien toteuttaminen ja pysäkki - matkustajien informaatiopisteet ja opasteet, - mahdolliset odotustilat vähimmäisvaatimuksena sadekatokset Lisäksi on varauduttava liittämään maaliikennekeskus rataan. (sivuraiteen vaihde ja sivuraiteen rakentamismahdollisuus mahdolliselle logistiikkakeskuksen sijaintialueelle) sekä palvelemaan mahdollisen lentokentän tarpeita. Tässä vaiheessa tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä melko avoimia ja epävarmoja. Yyksilöidyn suunnnitelman laatiminen ei siten ole edes mahdollista olemassaolevien lähtöteitojen pohjlata. Aseman sijoittumiseen tarvitaan noin kilometrin pituinen rataosuus, jolla levennytyn tilavarauksen ohella on oltava liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin sekä mahdollisen tavaraliikenteen tilavaraukset. 3.3 Kustannusarviot Eri vaihtoehtojen kustannusten arviointi on mahdollista ainoastaan suuruusluokkatasolla. Selvästi edullisin kustannuksiltaan on aseman säilyttäminen nykyisellä paikalla. Logistiikkakeskuksen kehittyessä valtatien 2 itä/pohjoispuolelle voidaan yhteys sinne järjestää tarvittaessa uudella sivuraiteella kohtuullisin kustannuksin (alustava arvio 1 M ratkaisusta riippuen). Uusien sijoituspaikkojen osalta aseman kustannus vaihtelee olennaisesti. Lyhyellä matkustajalaiturilla vain pienellä katoksella varustettuna aseman peruskustannus on 3 6 M. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja tieyhteyksien ratkaisut lisäävät kustannuksia merkittävästi.. Valtatien 2 yhteyteen sijoittuva asemavaihtoehto nousee todennäköisesti merkittävästi kalliimmaksi, koska valtatien silta jouduttaneen uusimaan samassa yhteydessä ja bussiliikenteen kytkeminen asemaan vaatii erityisjärjestelyjä. Mahdollisen lentokentän ja HFP-radan tarpeet huomioonottava asema voidaan alkuvaiheessa rakentaa perusratkaisuna, mutta liityntäväylä ja varautuminen tuleviin tarpeisiin nostavat sen kustannuksia. Kustannusten ja rakentamisen realistisuuden kannalta vaihtoehtojen edullisuusjärjestys on seuraava: 1. Nykyinen asema on selvästi edullisin ja helpoin, vaikka pistoraide logistiikkakeskukseen ja mahdollisesti tarvittava valtatien 2 sillan uusiminen otettaisiin huomioon. Kustannukset 0,5..2 M 2. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla, on mahdollinen, mutta kallis ja epävarmuus tulevien ratkaisujen vaatimuksista vaikeuttaa suunnittelua. Edellyttää myös asemakaavan laatimista sijoittumisalueelta, joka vaatinee myös maakuntakaavan vahvistamista. Ajankohtainen vasta kun alueen suunnitelmat

11 varmistuvat. Kustannukset 3 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 3. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle on kustannuksiltaan todennäköisesti kallis ja vaatii tarkempaa suunnittelua. Soveltuvuus tuleviin tarpeisiin on vaikeasti toteutettavissa ja hyödyt liittymisestä paremmin valtatien 2 liikenteeseen jäänevät varsin vähäisiksi. Siirto ei ole tarkoituksenmukaista ennen kuin mahdolliset tulevat tarpeet ovat varmistuneet Kustannukset 4 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 4. Uuden aseman vaikutukset 4.1 Junaliikenne Junaliikenteen kannalta aseman siirrolla on melko vähäinen merkitys. Asema toimii myös kohtaavien junien ohituspaikkana. Kohtaamisraiteen siirto Toijalan suuntaan voi lyhentää Toijalan suunnata saapuvan junan odotusaikaa pari minuuttia. Humppilaa ja Forssan seutua palvelevan junaliikenteen liityntäyhteydet Humppilan asemalle eivät ole parhaat mahdolliset. Pääosa liityntäliikenteestä on kuitenkin henkilöautoliikennettä. Paikallisliikenne voi kiertää aseman kautta, mutta valtatien 2 bussiliikenne ei liity asemaan luontevasti. 4.2 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Seudullisen liikennejärjestelmän kannalta aseman nykyinen sijainti ei ole paras mahdollinen. Henkilöliikenteen kannalta parempi sijoitus olisi mahdollisimman lähellä valtatietä 2. Nykyinen Forssan seudun kuljetusjärjestelmä ei tukeudu mitenkään junaliikenteeseen. Mahdollinen logistiikkakeskus edellyttää ratayhteyttä, jos siihen liittyy intermodaaliterminaali. Suomen nykyisen kuljetuspolitiikan puitteissa junaliikenteen käyttö tähän logistiikkakeskukseen olisi epätodennäköistä, koska kumipyöräliikenteen junakuljetuksia edullisempi kuljetusetäisyys on nykyisellä kustannusrakenteella kilometriä. Forssan seudun ja Humppilan tulevaisuuden suunnitelmissa kuljetus- ja liikennejärjestelmä on hyvin keskeisessä roolissa. Kierrätykseen perustuvan elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän logistiikan kehittyminen Forssan seudulla laajentaa toiminta-aluetta todennäköisesti koko maan kattavaksi ja mahdollisesti maamme rajojen ulkopuolellekin. Tämä nostaa junakuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten käytön esille. Lentokentän toteutuminen ei välttämättä lisää junaliikenteen käyttöä kuljetuksissa. Mahdolliset kotimaan lentokuljetusten jatkoyhteydet todennäköiseesti toimivat tieliikenteen varassa. Mikäli lentokenttä palvelee myös henkilöliikennettä aseman ja junayhteyden merkitys nousee nykyistä tärkeämmäksi. Helsinki Forssa Pori rata nostaa aseman merkitystä risteysasemana. Todennäköiseesti kuitenkin junaliikenteen vaihtavien matkustajien määrä on tässäkin tilanteessa hyvin vaatimaton. Aseman siirto ratojen yhteiseksi tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.

12 4.3 Maankäyttö lähialueilla Humppilan potentiaaliset kasvualueet sijoittuvat valtateiden 2 ja 9 varteen. Suuret hankkeet ovat vielä avoimia, mutta selvää painetta yritystoiminnan sijoittumiseen valtateiden lähialueille on olemassa. Nykyisen aseman ympäristöön sijoittuu vanha keskusta-alue, jolla merkittävää kasvua ei ole. Tulevaisuuden kasvualueen sijoittuminen valtateiden varteen voi merkitä myös Humppilan painopisteen siirtymistä pitkällä aikavälillä. Aseman siirto uuteen paikkaan vahvistaisi tätä kehitystä. 4.4 Maaliikennekeskus dryport Suomeen on kaavailtu Keski-Euroopassa yleistä dryport tyyppistä sataman tai usean sataman yhteistä kuivanmaan satamaa, joka keventäisi satamien tilapaineita ja mahdollistaisi keskitetyt logistiikkapalvelut. Forssan seutu ja erityisesti valtateiden liittymäalueet voisivat soveltua tämäntyyppisen logistisen keskuksen toteuttamiseen. Keski-Euroopassa dryport keskuksiin liittyy useimmiten intermodaaliterminaali ja usein niiden yhteyteen sijoittuu monipuolinen logistiikan palvelukeskus (käytetään myös nimityksiä Interporto tai Freightwillage). Humppilan mahdollisen logistiikkakeskuksen sijainti mahdollistaisi tehokkaan toiminnan Etelä- ja Länsi-Suomen satamien yhteisenä dryport - palvelualueena. Kehittäminen edellyttäisi satamayhteistyömahdollisuuksien kartoitusta ja oman toimintamallin kehittämistä. Tähän tulisi varmaan liittymään myös laaja, koko maan kattava logistiikan palvelualue. Tällöin myös raideliikenteen käyttömahdollisuuksien merkitys nousee oleelliseksi. Kilpaileva sijoittumispaikka on Tampere, jossa etuna on suuri lähijakelualue ja hyvät kuljetusyhteydet eri suuntiin. 4.5 Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Forssan seutu nousee esille osana valtatien 2 kasvukäytävää kierrätyksen ja ekologistiikan vyöhykkeenä. Logistiikan mahdollisuudet perustuvat hyvään sijaintiin keskellä Etelä-Suomen kasvualueita. Kuljetus etäisyydet jäävät tällä vyöhykkeellä niin lyhyiksi, että sen sisällä junakuljetusten merkitys on seudun kannalta vähäinen. Forssan seutu sijoittuu pääkaupunkiseudun työssäkäynnin kannalta samalle etäisyysvyöhykkeelle Hämeenlinnan seudun kanssa. Heikommat tieyhteydet ja puuttuva suora, nopea junayhteys vähentävät kuitenkin työssäkäyntiä pääkaupunkiseudulla huomattavasti verrattuna muihin vastaaviin alueisiin ( Hämeenlinnan seutu, Lahden seutu). Seudun kehittymisen kannalta Humppilan alue on merkittävä valtateiden risteysalue ja seutua palvelevan junaliikenteen keskus. Humppilan aseman ja siihen liittyvien logistiikkapalveluiden kehittäminen edistää valtatien 2 liikennekäytävän muuttumista kasvualueeksi.

13 4.6 Etelä-Suomi ja kilpailukyky Etelä-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvyn kehityksessä on keskeinen. Suomen viennistä lähes 90 % kulkee merikuljetuksina. Rikkidirektiivin voimaantulon arvioidaan nostavan merikuljetusten kustannuksia %. Tämä yhdessä muuttuvien kuljetusten laatu- ja nopeusvaatimusten kanssa tulee mahdollisesti siirtämään kuljetuksia uusille reiteille. Lyhyen merikuljetusmatkan vuoksi Turun ja Naantalin kautta Ruotsin läpi Eurooppaan suuntautuvat kuljetukset tulevat nykyistä kilpailukykyisemmiksi. Tätä kehitystä tukee jo nykyisin olemassa oleva maakuljetusyhteys Ruotsista Keski-Eurooppaan. Jatkossa kehitystä vielä vahvistaa yhteyden lyheneminen ja nopeutuminen Fehmarn Beltin tunneliyhteyden valmistuessa. Forssan seudun ja Humppilan sijainti sopivasti Turun ja Naantalin satamien tausta-alueella mahdollistaa kilpailukyvyn parantamisen uusia logistisia toimintaketjuja kehittämällä. Maaliikennekeskuksen kehittäminen satamia tukevaksi Etelä-Suomen kuljetuksia tukevaksi dryport tyyppiseksi logistiikan palvelukeskukseksi voi alentaa ulkomaankaupan kuljetuskustannusten kasvupaineita ja luoda uusia tehokkaita toimintamalleja. 5. Johtopäätelmät ja ehdotukset Humppilan aseman siirto valtatien 2 itäpuolelle maaliikennekeskuksen aluetta palvelevaksi on teknisesti mahdollista ja siihen löytyy riittävä alue. Siirtäminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja suunnitteluun vaikuttavien avointen ratkaisujen selvittämistä. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä valmistelemaan tarvittavia asemakaavamuutoksia. Aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla puoltavat useat eri tekijät. Monista epävarmuustekijöistä johtuen ensisijaiseksi ratkaisuksi ehdotetaan tarvittaessa erillisen yhdysraiteen rakentamista maaliikennekeskuksen tarpeisiin ja aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla. Nykyisen aseman säilyttämistä ainakin toistaiseksi puoltavat muihin vaihtoehtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Aseman nykyistä sijaintia puoltaa myös liittyminen nykyiseen keskusrakenteeseen ja Jokioisten museorataan. Maaliikennekeskuksen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä voidaan mahdollinen junayhteys toteuttaa asemalta lähtevän pistoraiteen tai poikkeavan sivuraiteen avulla. Mahdollisten Helsinki Forssa Pori radan ja Humppilan lentokentän toteutuminen on ajallisesti ja suunnitelmien osalta niin auki, ettei tässä vaiheessa ole järkevää lähteä sijoittamaan asemaa uuteen paikkaan. Aseman mahdollista siirtoa voidaan tutkia uudelleen suunnittelun edetessä konkreettisemmalle tasolle. Aluevarausten ja yleispiirteisen maankäytön suunnittelun yhteydessä mahdolliseen aseman siirtoon on kuitenkin syytä varautua Kohateam Oy Reijo Lehtinen DI

14 LIITTEET Humppilan asema-aikataulu Liite 1 Humppilan aseman aikataulu

15 Liite 4 Junapituudet eri rataosilla Junapituudet eri rataosilla Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010

16 Liite 3 ratapiha 3 a luokassa Kuva 10. Henkilöliikenteen ratapihojen luokat vuonna Luokittelussa ovat mukana ne ratapihat, joilla on henkilöliikennettä vuonna 2013 tai jossa se on suunniteltu aloitettavaksi. Vuoteen 2035 mennessä joidenkin ratapihojen käyttö voi loppua ja toisaalta uusien ratapihojen käyttötarvetta voi syntyä.

17 Liite 4 Humppilan laituripituus, tavoite 350 m Humppilan tavoitelaituripituus 350 m Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)

KITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6) 1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Rakenna juuresi Hennaan Suvi Nirkko

Rakenna juuresi Hennaan Suvi Nirkko Rakenna juuresi Hennaan 20.6.2016 Suvi Nirkko Henna kartalla Hennan kehitys vuosina 1998-2016 1998 Oikoradan suunnittelu 2004 Ohitusraiteet Hennaan 2007 SRV Orimattilan kaupungin kumppaniksi 2008 Maakuntakaavaan

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen Kannanotto koskien kaavaa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: VIII, IV JA SANTALAHTI, rantaväylän joukkoliikennekaistat reitillä Lielahdenkatu-Sepänkatu,

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi Uudenmaan maakuntakaavaehdotus Liikenteellinen arviointi 30.1.2012 Taustaa Arviointi on jatkotyö Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen liikennearvioinnille. Tarkastelut on tehty vuoden 2035 ennusteskenaariossa.

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen liitto PL 50 15111 LAHTI LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA Päijät-Hämeen Yrittäjät painottaa lausunnossaan elinkeinoelämän näkökulmaa, mihin maakuntakaavaehdotuksessa on kiinnitetty

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS

16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 16UTS0003 31.3.2011 OY SUNNY-TRADING LTD HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER ALUEELLINEN LIIKENNESELVITYS 1 Esipuhe Tämä liikenneselvitystyö on laadittu Oy Sunny-Trading Ltd :n toimeksiannosta. Se käsittää

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat

Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma. Virtuaalimallin havainnekuvat Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa, Yleissuunnitelma Virtuaalimallin havainnekuvat 20.5.2016 Karjalantietä parannetaan Hakalinkadun kohdan kiertoliittymällä. Havainnekuva liittymästä

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Niskanperän liittymäselvitys

Niskanperän liittymäselvitys LAPIN ELY-KESKUS Niskanperän liittymäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28789 Raportti 1 (7) Saara Aavajoki Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Nykytilanteen liikennejärjestelyt... 1 2.1

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA

VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA LIVI/1786/04.02.01/2016 VT-043 LIIKENNEVIRASTON JA ORIMATTILAN KAUPUNGIN (JÄLJEMPÄNÄ KAUPUNKI), VÄLINEN SOPIMUS LÄHDEMÄEN (JÄLJEMPÄNÄ HENNA) ASEMAN RAKENTAMISESTA 2(8) Liikenneviraston ja Kaupungin ja

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot