LAUKAAN MUUTTOLIIKE JA UUDET ASUKKAAT. Maarit Puttonen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN MUUTTOLIIKE JA UUDET ASUKKAAT. Maarit Puttonen"

Transkriptio

1 LAUKAAN MUUTTOLIIKE JA UUDET ASUKKAAT _ Maarit Puttonen 1

2 Laukaan kunta Kannen kuvat: Kuusa, Laukaan kirkonkylä, Vihtavuori, Vihtasilta, Leppävesi, Lievestuore. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. 2

3 SISÄLTÖ 1. Johdanto Laukaa asuinympäristönä Laukaan muuttoliike Muuttoliikkeen merkitys väestökehitykselle Kuntien välinen muuttoliike Muuttoliikkeen rakenne Muuttoliikkeen alueellinen suuntautuminen Vuosi Muuttajat ja heidän alueellinen sijoittumisensa kunnassa Laukaa uusien asukkaiden silmin Muuttoon vaikuttaneet tekijät Asumiskokemukset ja viihtyminen Asumisen parhaat puolet Asumisen huonot puolet Viihtyminen ja muuttoaikeet Kuntamarkkinointi Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liite 1. Tulo- ja lähtömuutto alueittain Laukaassa sekä Liite 2. Taustatietoja vastaajista Liite 3. Kyselylomake JOHDANTO Kuntien välisellä muuttoliikkeellä on ollut keskeinen merkitys Laukaan kehitykselle. Vaikka myös korkea syntyvyys kasvattaa kunnan väkimäärää, on muista kunnista saatu muuttovoitto ollut jo pidempään tärkein yksittäinen selittäjä Laukaan keskimääräistä myönteisemmälle väestökehitykselle. Myös Laukaan tulevaisuuden tavoitteet nojaavat vahvasti voitollisena säilyvään kuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Saadakseen muuttoliikkeestä tarkempaa tietoa kunta järjesti uusille asukkailleen kyselyn maaliskuussa Sen tavoitteena oli selvittää, miksi juuri Laukaa oli valikoitunut vastaajien uudeksi asuinkunnaksi. Lisäksi tuoreilta kuntalaisilta kysyttiin heidän asumiskokemuksiaan sekä näkemyksiään kunnan vahvuuksista ja heikkouksista. Äskettäin muuttopäätöksen tehneiltä tiedusteltiin myös, mitä seikkoja Laukaasta tulisi kuntamarkkinoinnissa korostaa ja miten se olisi tehokkainta toteuttaa. Kysely osoittautui ennakoitua ajankohtaisemmaksi, sillä muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi vuonna Edellisen kerran kunnasta lähtijöitä oli tulijoita enemmän vuonna Kysely toteutettiin kohdennettuna postikyselynä, joka liitettiin uusille asukkaille Laukaassa nyt toista kertaa lähetettyyn tervetulopakettiin. Se postitettiin kaikkiin talouksiin, joissa asui vähintään yksi Laukaaseen ajanjaksolla 7/ /2013 muuttanut ja kunnassa edelleen asuva täysi-ikäinen henkilö. Tällaisia talouksia löytyi 689 ja niissä asui 951 vastausajankohtana täysi-ikäisiä uutta kuntalaista. Heistä kyselyyn osallistui 151. Vastausprosentti nousi kohtuulliseen 16 prosenttiin. Muuttajatalouksista vastauksensa antoi 18 prosenttia eli 124 taloutta. 3

4 Aloitteen kyselyn toteuttamista teki vt. kunnanjohtaja Jaakko Kiiskilä. Sen toteutuksesta ja raportoinnista on vastannut tutkija Maarit Puttonen. Muuttajien yhteystiedot Väestörekisterikeskuksen tietokannasta poimivat kaavoitusavustaja Maija Koskinen ja suunnitteluavustaja Jaana Raitanen. Tervetulopaketin toteutuksesta vastasi projektipäällikkö Merja Huotari. Postituksesta vastasivat palvelusihteeri Kirsi Räikkönen sekä Vattimainoksen henkilökunta. Kyselyn sähköisen version toteuttivat tietohallintosuunnittelija Jouni Lahtinen ja ict-tukihenkilö Sanna Laitinen. Kuntalaisille lisätietoja kyselystä antoi vs. hallintojohtaja Niku Latva-Pukkila. Tiedot kuntapalveluista ovat tarkastaneet ja päivittäneet perusturvajohtaja Vuokko Hiljanen sekä koulutoimenjohtaja Juha Tolonen. Loppuraporttia ovat kommentoineet Jaakko Kiiskilä, asianhallintapäällikkö Arja Aalto ja palvelukoordinaattori Hely Harju. Kartan on piirtänyt Maija Koskinen ja lentokuvat antoi käyttöön hallintosihteeri Pentti Salo. Lämpimät kiitokset kaikille kyselyn toteuttamiseen osallistuneille, loppuraporttia sekä vastauslomaketta kommentoineille sekä lomakkeen testaukseen osallistuneille ja ennen kaikkea kyselyyn vastanneille uusille laukaalaisille. Tämä raportti perustuu kolmeen erilaiseen aineistoon, jotka kaikki osaltaan tarkentavat kuvaa Laukaan muuttoliikkeestä. Tilastokeskuksen tuottamien tilastotietojen pohjalta tarkastellaan kunnan muuttoliikettä ja sen merkitystä väestökehitykselle. Lisäksi selvitetään, ketkä Laukaaseen muuttavat ja mistä muuttajat tulevat. Myös lähtömuuttoa ja sen taustoja tarkastellaan. Muuttajien viimeaikainen sijoittuminen Laukaan alueella selviää kyselyn kohdejoukkoa koskeneesta aineistosta, joka poimittiin Väestörekisterikeskuksen tietokannasta. Uusille asukkaille tehty kysely toi lisätietoa muuttajien taustoista. Sen merkittävintä antia ovat kuitenkin muuttajien omat kokemukset ja näkemykset Laukaassa asumisesta sekä tieto heidän muuttopäätökseensä vaikuttaneista tekijöistä. 2. LAUKAA ASUINYMPÄRISTÖNÄ Laukaa on asukkaan kunta Keski-Suomesta. Se sijaitsee maakunnan keskiössä Jyväskylän naapurissa. Väestökehitykseltään kasvavassa ja ikärakenteeltaan tasapainoisessa kunnassa ovat myös työpaikat ja yritykset lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Koko maan tavoin merkittävin työllistäjä on palvelusektori, vaikka kunnassa on edelleen keskimääräistä enemmän työpaikkoja sekä jalostuksen että alkutuotannon piirissä. Varsinkin maatalouden merkitys näkyy kunnan maaseutumaisena yleisilmeenä. Muita tämän pinta-alaltaan laajan kunnan ominaispiirteitä ovat metsien ja vesistöjen runsaus 1. Useimmat asutuskeskittymät ovat sijoittuneet vesistöjen läheisyyteen. Asuntorakentaminen on Laukaassa ollut jo pidempään koko maat vilkkaampaa. Voimallisinta rakentaminen on ollut ja varsinkin 1980-luvuilla. Myös kuluvalla vuosituhannella on asuntotuotanto ollut runsasta. Maaseutukunnalle tyypillisesti Laukaassa asutaan yleisimmin omakotitaloissa. Kunnan vakinaisessa käytössä olevasta asunnosta kolmannes (67 %) on pientalossa. Niitä kuntaan on rakennettu eniten 1980-luvulla sekä kuluvalla vuosituhannella. Laukaassa asutaan koko maata useammin myös rivitalossa. Asuntokannasta niitä on viidesosa. Rivitalotuotanto on kunnassa ollut voimakkainta ja 1990-luvuilla. Laukaassa vain joka kymmenes asunto sijaitsee kerrostalossa, kun koko maan asuntokannassa ne ovat enemmistönä (44 %). Kerrostaloasuntoja rakennettiin Laukaaseen erityisesti 1970-luvulla. Myös kuluvalla vuosituhannella on kerrostalotuotanto lisääntynyt. Koko ajan niitä on kuitenkin rakennettu kunnassa koko maata vähemmän, kun taas pientalotuotanto on Laukaassa ollut jo pitkään keskimääräistä voimakkaampaa. Asuntokuntiin kuuluvasta väestöstä enemmistö (28 %) asuu kahden hengen taloudessa. Seuraavaksi yleisin talouden koko on neljä henkeä (20 %) sekä kolme henkeä (16 %). Laukaalaisista vain 13 prosenttia asuu yhden hengen taloudessa, mikä on selvästi vähemmän kuin koko maassa. Myös kahden hengen talouksissa asuvia on kunnassa hieman keskimääräistä vähemmän, kun taas tätä suuremmissa talouksissa asuvia on koko maata enemmän. Laukaassa on ollut kasvu ajanjaksolla suhteellisesti voimakkainta yli kuuden hengen talouksissa asuvien kohdalla, kun taas määrällisesti eniten ovat lisääntyneet asukkaat kahden sekä yhden hengen talouksissa. Myös kolmen hengen talouksissa asuvia on kunnassa nyt aiempaa enemmän. Koko maassa 1 Laukaan pinta-ala on 826 neliökilometriä. Siitä vesistöjä on 27 prosenttia. Kunnassa on 129 järveä. (Maanmittauslaitos 2014, Suomen ympäristökeskus 2014) 4

5 voimakkainta kasvu on ollut yhden hengen talouksissa, vaikka myös kahden sekä yli kuuden hengen talouksissa asuvien määrä on noussut. Sen sijaan muun kokoisissa talouksissa asuvia on nyt aiempaa vähemmän. Laukaan kunnalla on vuokra-asuntoja kaikissa taajamissa. Useimmat niistä ovat rivitaloissa, mutta myös kerrostalovuokra-asuntoja on tarjolla. Yksityisiä vuokra-asuntoja Laukaassa on vähän. Vuokralla kuntalaisista asuu vain 13 prosenttia, kun koko maassa lähes joka neljäs asuu vuokralla (24 %). Viime vuosina kasvu on Laukaassa kohdistunut nimenomaan omistusasumiseen. Tällä hetkellä kuntalaisista 85 prosentin asuu omistusasunnossa. Ajanjaksolla omistusasunnossa asuvien määrä on noussut 1 863:lla (14 %), kun taas vuokralla asuvien määrän on laskenut 589:llä (-20 %). Laukaassa hallintamuotojen välinen ero on kasvanut keskimääräistä enemmän. Vaikka myös koko maassa omistusasuminen on viime vuosina yleistynyt (5 %) ja vuokralla asuvien määrä laskenut (-3 %), ovat muutoksen jääneet selvästi vähäisemmiksi. Laukaassa on mahdollista toteuttaa erilaisia asumistoiveita ja asua hyvin monella tavoin. Kunta muodostuu neljästä ominaispiirteitään ja lähihistorialtaan erilaisesta taajamasta sekä laajasta elinvoimaisten kylien ja niitä harvemman asutuksen muodostamasta haja-asutusalueesta (kartta 1). Väestöstä 72 prosenttia asuu taajamissa. Niistä suurin on kuntakeskuksena toimiva asukkaan kirkonkylä, jossa kaikista laukaalaisista asuu 29 prosenttia. Tämän viime vuosikymmeninä voimakkaasti kasvaneen taajaman asuntokannasta enemmistö on omakotitaloja, mutta taajamassa on paljon myös rivitaloja. Keskusta-alueella on pääasiassa matalia kerrostaloja ja sinne myös niiden uustuotanto on kunnassa kuluvalla vuosituhannella keskittynyt. Kirkonkylässä on Laukaan monipuolisimmat yksityiset palvelut sekä kattavimmat kunnalliset palvelut. Niitä ovat kunnanvirasto, laajasti terveyspalveluja tarjoava pääterveysasema, pääkirjasto, maaseutupalvelukeskus ja eläinlääkäri, lukion, ylä- ja alakoulu sekä syksyllä valmistuvan keskuspäiväkodin myötä kolme päiväkotia. Kirkonkylässä on myös kotihoitotoimisto sisältäen fysioterapiapalveluja ja palveluasumisen koordinointia, vanhainkoti, vanhusten päivätoimintaa, jossa mm. ikääntyneiden kuntosalitoimintaa, seniorineuvonta sisältäen muistihoitajan palvelut sekä kehitysvammaisille toimintakeskus ja kaksi ryhmäkotia. Sosiaalitoimiston palvelut ovat kattavasti saatavilla. Kuvat 1-4. Laukaan kirkonkylä. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Leppävesi sijaitsee Laukaan eteläosassa Jyväskylän naapurissa. Se on Laukaan toiseksi suurin taajama, jossa asukkaita on (17 %). Tämä 1970-luvulta lähtien laajentunut maalaiskylä on edelleen kunnan 5

6 voimakkaimmin kasvava taajama 2. Asumismuotona yleisin on omakotitalo. Taajamassa on myös paljon rivitaloja, mutta ei kerrostaloja. Leppävedellä on jonkin verran yksityisiä palveluja ja hyvät julkiset palvelut. Taajaman kuntapalveluja ovat kirjasto, alakoulu, päiväkoti, neuvola ja seniorineuvonta. Kuvat 5-8. Leppäveden taajama. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Lievestuore on asukkaan (14 %) taajama, joka sijaitsee Laukaan muista taajamista hieman erillään kunnan kaakkoisosassa. Tämän entisen teollisuuspaikkakunnan väestökehitys on viime vuosina ollut lievästi tappiollista. Asukkaista enemmistö asuu omakotitalossa, mutta Lievestuoreella on myös paljon rivitaloja sekä jonkin verran kerrostaloja. Taajamassa on kuntakeskuksen jälkeen monipuolisimmat yksityiset palvelut sekä kattavimmat kunnalliset palvelut. Lievestuoreella on vanhusten päivätoimintaa, seniorineuvola, diabeteshoitajan palvelut ja kotihoidon palvelut. Terveysasemalla on neuvolapalvelut, hoitajavastaanotto, hammashoitajan vastaanotto sekä laboratorionäytteiden otto. Myös lääkäri käy Lievestuoreella kerran viikossa, mutta varsinaista lääkärivastaanottoa ei siellä ole. Lievestuoreella on myös kunnan yhteispalvelupiste, ala- ja yläkoulu, päiväkoti sekä kirjasto. 2 Tässä kunnan osa-alueiden väestökehitystä on tarkasteltu ajanjaksolla

7 Kuvat Lievestuoreen taajama. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Laukaan taajamista pienin on Vihtavuori. Kirkonkylän ja Leppäveden välillä sijaitsevalla teollisuuspaikkakunnalla on asukasta (12 %). Vihtavuori on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Asukkaista useimmat asuvat omakotitalossa, mutta taajamasta löytyy myös rivi- ja kerrostaloja. Vihtavuoressa on jonkin verran yksityisiä palveluja ja melko hyvät julkiset palvelut. Niitä ovat ala- ja yläkoulu, päiväkoti ja neuvola, jossa on myös aikuisten sairasvastaanotto. Kuvat Vihtavuoren taajama. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Laukaan haja-asutusalueella asuu kuntalaista (28 %). Pinta-alaltaan laajalla alueella on useita aktiivisia kyliä sekä tätä harvempaa asutusta. Myös siellä on väestön määrä noussut viime vuosina. Kasvu on kuitenkin ollut hyvin paikallista. Viime vuosina voimakkaimmin kasvaneita kyliä ovat olleet Savio, Kuusa, Vuontee ja Kärkkää. Haja-asutusalueen maaseutukylissä on satunnaisia yksityisiä palveluja sekä kohtalaiset julkiset palvelut. Niissä toimii yhdeksän alakoulua ja kaksi päiväkotia. Alueella kiertää myös kirjastoauto. 7

8 Haja-asutusalueella sekä kaikissa taajamissa kunta tarjoaa kotihoidon palveluja sekä kouluterveydenhoitoa. Niissä järjestetään myös esiopetusta ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Kuvat Laukaan haja-asutusalue. Kuusa, Kuhankoski, Metsolahti ja Hoho. Keski-Suomen liiton kuva-arkisto (2008). Kuvaus Lentokuva Vallas Oy. Laukaassa on hyvät vapaa-ajanharrastusmahdollisuudet, joita tarjoavat sekä yksityiset yritykset että kunta. Kunnan vapaa-aikatoimi ja kansalaisopisto järjestävät kaikissa taajamissa sekä haja-asutusalueilla kursseja. Kaikissa taajamissa on kuntapalveluina liikunta- ja kuntosali, valaistu pururata, urheilu- ja tenniskenttä sekä talvella jääalue. Haja-asutusalueella on 14 urheilukenttää ja jääaluetta. Molemmissa on kunnan valvomia uimarantoja. Lisäksi kunnan läpi kulkeva ulkoilureitti (Metsoreitti) sivuaa laajasti haja-asutusaluetta sekä kolmea taajamaa. Lievestuoreella on Mustavuoren ulkoilualue. Myös luonnonympäristö tarjoaa Laukaassa hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Vesistöjen läheisyydestä pääsevät nauttimaan useimmat Lievestuoreella, kirkonkylässä ja haja-asutusalueilla asuvat. Hieman rajoitetumman piirin arkipäivään ne sisältyvät myös Vihtavuoressa sekä Leppävedellä. Kaikkialla Laukaassa asutaan kuitenkin lähellä luontoa ja sen tarjoamia virkistysmahdollisuuksia. Laukaassa on hyvät liikenneyhteydet. Kunnan kautta kulkee kolme valtatietä, kaksi rataa sekä Keiteleen ja Päijänteen yhdistävä kanavareitti. Kunnan rajan läheisyydessä sijaitsee myös Tikkakosken lentoasema. Kaikista taajamista on nopeat liikenneyhteydet maakuntakeskukseen. Lievestuoretta lukuun ottamatta niistä on myös hyvät yhteydet kuntakeskukseen. Haja-asutusalueen sekä Lievestuoreen ja kirkonkylän välillä julkista liikennöintiä on merkittävästi vähemmän ja myös tiestö on usein tasoltaan vaatimattomampaa. Kirkonkylän ja Lievestuoreen sekä haja-asutusalueen välisiä liikenneyhteyksiä on parannettu kunnan järjestämillä asiointireiteillä. Laukaa osallistuu Jyväskylän kaupunkiseudun paikallisliikenteen järjestämiseen yhdessä Jyväskylän ja Muuramen kanssa. Kunnat myös tukevat julkisten liikennevälineiden käyttöä alueellaan alennetuilla kausilippuhinnoilla. 8

9 KARTTA 1. Laukaan kunta 9

10 LAUKAAN MUUTTOLIIKE 3.1 Muuttoliikkeen merkitys väestökehitykselle Laukaan väestökehitys on jo pidempään ollut keskimääräistä myönteisempää. Aikavälillä on kunnan väkiluku noussut asukkaalla (35 %). Kasvu on vastannut Jyväskylän seutukunnan kehitystä, mutta on ollut selvästi voimakkaampaa kuin koko maassa tai Keski-Suomen maakunnassa, jonka kunnista enemmistössä asukasluku on tarkastelujaksolla pienentynyt. Ajanjaksolla tapahtunut väestönkasvu on koskenut kaikkia pääikäryhmiä sekä molempia sukupuolia ja sen ansiosta Laukaan väestörakenne on keskimääräistä tasapainoisempi. Ikäryhmistä määrällisesti eniten on kasvanut työikäisten määrä, joka on noussut 2 366:lla (26 %). Suhteellinen voimakkaimmin on kasvanut 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä (1 380, 89 %). Alle 15-vuotiaita on kunnassa nyt (35 %) aiempaa enemmän. Koko maassa on sekä eläkeikäisen että työikäisen määrä kasvanut Laukaata maltillisemmin. Merkittävin ero löytyy kuitenkin lasten ikäryhmästä, joka koko maassa on tarkastelujaksolla supistunut VÄESTÖN IKÄRAKENNE LAUKAASSA 1980 JA Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestörakenne. MP 2014 Työikäisen väestön kehitys ei Laukaassa ole ollut yhtenäistä. Tarkastelujaksolla ovat yksittäisistä ikäryhmistä määrällisesti eniten kasvaneet vuotiaiden sekä alle kymmenvuotiaiden ikäryhmät. Niihin voitollinen muuttoliike on vaikuttanut merkittävästi. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on kuitenkin eliniän nousun myötä ollut iäkkäimpien kuntalaisten kohdalla. Sen sijaan vuotiaiden ikäryhmät ovat nyt selvästi pienempiä kuin 1980-luvulla. Myös muutamat muut tähän nuorten aikuisten joukkoon kuuluvat ikäryhmät ovat nyt aiempaa pienempiä tai pysyneet kooltaan lähes samana. Tämän loven ikärakenteeseen on aiheuttanut maassamuutto. Monet pienentyneisiin ikäryhmiin kuuluvista ovat opiskelijoita ja vuonna 1994 voimaan tulleen kotikuntalain myötä heillä on ollut mahdollisuus valita kotipaikkakunnakseen myös opiskelupaikkakunta. Joukkoon mahtuu myös monia työn tai perheen perustamisen vuoksi Laukaasta pois muuttaneita. Väestön ikärakenne poikkeaa Laukaassa koko maasta johtuen keskimääräistä korkeammasta syntyvyydestä sekä maassamuutosta. Merkittävimmät erot löytyvät alle 18-vuotiaiden ikäryhmistä, jotka ovat kunnassa selvästi keskimääräistä suurempia sekä vuotiaiden ikäryhmistä, jotka ovat Laukaassa poikkeuksellisen pieniä. Myös 65 vuotta täyttäneitä on kunnassa vähemmän kuin koko maassa. Väestön keski-ikä onkin kunnassa 39 vuotta, kun se koko maassa on 42 vuotta. 10

11 VÄESTÖNMUUTOSTEKIJÄT LAUKAASSA Väestön kokonaismuutos Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Laukaan väestökehitys ei ole ollut tasaista kasvua vaan se on jakautunut kolmeen hyvin erilaiseen jaksoon. Voimakkaan väestönkasvun kaudella ( ) Laukaan väkiluvun nousu oli vuosittain keskimäärin 213 (1,4 %). Tuolloin kaikki väestömuutostekijät 3 kasvattivat kunnan asukaslukua. Merkittävin niistä oli voitollinen kuntien välinen muuttoliike. Jakson aikana tulomuutto oli selvästi lähtömuuttoa voimakkaampaa. Lisäksi jaksoon sisältyi muutamia luonnollisen väestönlisäyksen huippuvuosia ja myös maahanmuutto pysyi lähes koko ajan voitollisena. Ulkoisilla tekijöillä kuten taloustilanteella on suuri vaikutus muuttoliikkeeseen, mikä on näkynyt myös Laukaan väestökehityksessä. Hitaan kasvun kausi ( ) aiheutui talouslaman myötä kunnalle tappiolliseksi kääntyneestä maassamuutosta. Tuolloin muista kunnista Laukaaseen muuttavien määrä pieneni, kun taas laukaalaisia muutti muualle aiempaa enemmän uuden kotikuntalain sekä laman seurauksena. Tälle kehitykselle vastavoimina toimivat jakson alussa syntyvyyden nousun kasvattama luonnollinen väestönlisäys sekä siirtolaisuus. Kunnan väestökehitys jäikin negatiiviseksi ainoastaan kerran, kun muuttotappio vuonna 1999 kohosi poikkeuksellisen suureksi. Hitaan kasvun kaudella keskimääräinen väestönlisäys oli vuodessa vain 44 henkilöä (0,3 %). Vähitellen kuntien välinen muuttoliike kääntyi Laukaalle jälleen voitolliseksi ja kunnassa alkoi uusi keskimääräistä voimakkaamman väestönkasvun kausi ( ). Sitä vahvisti syntyvyyden kasvun voimistama luonnollinen väestönlisäys. Jakson loppupuolella kasvoi myös siirtolaisuudesta saatu muuttovoitto. Tällä uuden kasvun kaudella väkiluku on Laukaassa noussut vuosittain keskimäärin 168 hengellä (1,0 %). Vuonna 2013 tapahtui kuitenkin käänne. Väestönkasvu hidastui Laukaassa merkittävästi ja väkiluku nousi ainoastaan 107 hengellä (0,6 %) 4. Vuoden lopussa kunnassa oli asukasta. Vaikka väestönkasvu hidastui myös vertailualueilla, ei lasku ollut niissä yhtä voimakas. Laukaassa väestö kasvoi kuitenkin vielä hieman koko maata tai Keski-Suomea voimakkaammin, mutta jäi jo jälkeen Jyväskylän seutukunnan kehityksestä. Väestökehityksen hidastuminen aiheutui jälleen muuttoliikkeessä tapahtuneista muutoksista. Taloustaantuma laskee muuttoalttiutta, joka yksittäisen kunnan kohdalla yleensä näkyy sekä tulomuuton että lähtömuuton laskuna. Nykyisen vuonna 2008 alkaneen laman aikana muuttoliike on pysynyt Laukaalle selvästi voitollisena. 3 Väkiluvun kehitystä voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin väestönmuutostekijöiden avulla. Kukin niistä kertoo tilastovuoden aikana tapahtuneen nettomuutoksen. Luonnollinen väestönlisäys, jota kutsutaan myös syntyneiden enemmyydeksi, muodostuu vuoden aikana syntyneiden sekä kuolleiden määrän erotuksesta. Kuntien välinen nettomuutto kertoo kuntaan muualta muuttaneiden (tulomuutto) sekä sieltä pois muuttaneiden (lähtömuutto) erotuksen. Vastaavasti nettosiirtolaisuus saadaan kuntaan ulkomailta muuttaneiden ja kunnasta ulkomaille muuttaneiden erotuksesta. Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen nämä kolme väestönmuutostekijää. Lopullinen väestönmuutos muodostuu väestönlisäyksestä sekä siihen tehdyistä rekisterikorjauksista. (Tilastokeskus Väestö). 4 Vuoden 2013 väestötiedoissa väkiluvun korjaus oli viisi henkeä. (Tilastokeskus Väestönmuutokset). 11

12 Taantuman alussa tulo- ja lähtömuutto hidastuivat, mutta elpyivät sitten varsin nopeasti. Laman pitkittyessä ne kääntyivät kuitenkin uudelleen laskuun. Vuonna 2013 kuntaan muuttavien (945) määrän lasku voimistui, kun taas lähtijöiden määrän (948) lasku hidastui. Seurauksena oli kolmen hengen muuttotappio. Määrällisesti se ei ole merkittävä, mutta pudotus ajanjakson keskimääräisestä 89 hengen muuttovoitosta sitä jo on. Maassamuutto oli kunnalle tappiollista viimeksi vuonna Vielä kuntien välistä muuttoa suurempi lasku tapahtui siirtolaisuudessa, joka myös kääntyi vuonna 2013 Laukaalle tappiolliseksi (- 8). Syynä oli maahanmuuttajien määrän lasku. Laukaaseen muutti ulkomailta 12 henkeä, kun taas ulkomaille muuttajia oli 20. Vuosina siirtolaisuudesta kertyi vuositasolla keskimäärin 11 henkilön muuttovoitto (0,06 %). Siirtolaisuus oli Laukaalle tappiollista viimeksi vuonna Syntyvyyden nousu on muuttoliikkeen laskun tavoin taloustaantumasta kertova ilmiö. Vuonna 2013 syntyneiden määrä jatkoi kasvuaan Laukaassa ollen 260. Lisäksi kuolleisuus laski ollen 137 ja näin luonnollinen väestönlisäys nousi ennätyksellisen korkeaksi. Vuoden aikana tämä ainoa positiivisena säilynyt väestönmuutostekijä kasvatti kunnan väkilukua 123 hengellä (0,7 %). Ajanjaksolla luonnollinen väestönlisäys kasvatti kunnan asukaslukua vuositasolla keskimäärin 70 hengellä (0,4 %). 3.2 Kuntien välinen muuttoliike KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO LAUKAASSA Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen tulomuutto Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Laukaassa kuntien välisen nettomuuton osuus on ollut lähes puolet (47 %) ajanjaksolla tapahtuneesta väestönkasvusta Muuttoalttius on noussut pitkällä aikavälillä kunnassa kuten koko maassakin. Nykyisin viisi prosenttia laukaalaisista muuttaa vuosittain toiseen kuntaa, kun taas tulomuuttajien osuus väestöstä on kuusi prosenttia. Molempien ryhmien väestöosuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä 1980-luvun tilanteesta. Lisäksi vuosittain asuntoa vaihtaa kunnan sisällä seitsemän prosenttia laukaalaisista. Sisäisiä muuttoja tehdään Laukaassa selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin. Sen sijaan tulomuutto sekä yleinen muuttoalttius eli lähtömuutto muihin kuntiin ja ulkomaille on Laukaassa kuten myös koko Jyväskylän seutukunnalla jonkin verran voimakkaampaa kuin koko maassa tai Keski-Suomessa. Viime vuosina muuttoalttius on vähentynyt. Lasku on Laukaassa ollut keskimääräistä voimakkaampaa. Vuonna 2013 kunnasta muutettiin muualle jo lähes samaan tahtiin kuin koko maassa tai Keski-Suomessa. Myös tulomuutto sekä sisäiset muutot ovat taloustaantuman seurauksena viime vuosina vähentyneet. 12

13 KOKONAISMUUTTOALTTIUS (Muihin kuntiin sekä ulkomaille muuttaneet keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) Keski-Suomi Jyväskylän seutukunta Koko maa Laukaa Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Jyväskylän seutukunta Keski-Suomi Koko maa Laukaa KUNNAN SISÄINEN MUUTTOLIIKE (Kunnassa muuttaneet keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden) Lähde: Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Muuttoliikkeen rakenne Laukaan kokoisessa kunnassa maassamuuton määrä vaihtelee vuositasolla, vaikka taloustilannekin pysyisi ennallaan. Luotettavan kuvan saaminen muuttoliikkeen rakenteesta edellyttää pidempää tarkastelujaksoa. Seuraavassa sukupuolten ja ikäryhmien välisiä eroja muuttoaktiivisuudessa tarkastellaan ajanjakson vuosikeskiarvotietojen pohjalta. Tuolloin Laukaan väestönkasvu palasi keskimääräistä voimakkaamman kasvun uralle. Merkittävin selittäjä tälle kehitykselle oli pysyvästi voitolliseksi kääntynyt kuntien välinen muuttoliike. Tarkastelujaksolla Laukaaseen muutti vuosittain keskimäärin uutta kuntalaista, kun taas muualle siirtyi 925 laukaalaista. Keskimääräinen muuttovoitto oli vuosittain 89 asukasta. 13

14 Kuntien välinen muuttoliike on Laukaassa vilkkainta nuorten aikuisten sekä nuorten ja pienten lasten ikäryhmissä. Laukaassa kuten koko maassakin muuttoaktiivisuus laskee iän myötä. Selvä lasku alkaa jo vuotiaiden ikäryhmästä. 60 vuotta täyttäneitä sekä sitä iäkkäämpiä muuttajien joukosta löytyy vain vähän. Laukaan saamasta muuttovoitosta pääosa tulee alle 10-vuotiaiden sekä vuotiaiden ikäryhmistä, kun taas lähes kaikki muuttotappiot syntyvät vuotiaista. Tätä vanhemmissa sekä vuotiaiden ikäryhmissä nettomuuton merkitys jää marginaaliseksi, sillä tulo- ja lähtömuuttajia on lähes saman verran. KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE IKÄRYHMITTÄIN LAUKAASSA (Vuosikeskiarvo ajanjaksolla ) Tulomuutto (1 014) Lähtömuutto (925) Nettomuutto (89) Lähde:Tilastokeskus.SVT.Muuttoliike. MP 2014 Naiset ovat koko maan tasolla hieman miehiä aktiivisempia muuttajia. Laukaassa sukupuolten väliset erot muuttoaktiivisuudessa ovat keskimääräistä vähäisemmät. Miehistä kuntaan kertyy kuitenkin jonkin verran enemmän muuttovoittoa. Tarkastelujaksolla muuttoliike kasvatti Laukaan väkilukua vuosittain keskimäärin 46 miehellä ja 43 naisella. Laukaaseen muuttaa muista kunnista vuosittain keskimäärin henkilöä. Erityisesti perhettä perustavat nuoret aikuiset sekä lapsiperheet hakeutuvat kuntaan, mutta tulomuuttajia löytyy myös kaikista muista ikä- ja perheryhmistä. Tulijoiden joukossa on hieman enemmän naisia (509). Miehiä on keskimäärin 504. Tämä on Laukaassa uusi viime vuosia koskeva ilmiö. Yleensä kuntaan muuttaa vuosittain molempia sukupuolia lähes saman verran, mikä kertonee muuttajien joukossa olevan paljon kahden aikuisen perheitä. Maassamuutto tuo Laukaaseen eniten vuotiaita. Kaikista muuttajista heitä on 17 prosenttia. Lähes yhtä paljon muuttajissa on vuotiaita (16 %). Merkittäviä muuttajaryhmiä ovat myös vuotiaat (12 %) sekä alle viisi vuotiaat lapset (13 %). Yhdessä nämä ikäryhmät kattavat yli puolet (58 %) Laukaaseen suuntautuvasta muuttoliikkeestä. Laukaaseen muuttavien ikäjakauma on kuitenkin keskimääräistä monipuolisempi. Tulomuuttajien joukossa on koko maata enemmän vuotiaita sekä alle 10-vuotiaita. Sen sijaan vuotiaiden tulomuutto jää Laukaassa koko maan tasosta, mikä johtuu jatkokoulutustarjonnan vähäisyydestä kunnassa. Molemmat sukupuolet muuttavat Laukaaseen useimmin vuotiaana. Naisten tulomuutto painottuu kuitenkin jonkin verran nuorempiin vuotiaiden ikäryhmiin, kun taas miehiä on hieman enemmän vuotiaiden kuntaan muuttajien joukossa. Muissa ikäryhmissä ei sukupuolten välisiä eroja juuri ole. Laukaasta muuttaa muihin kuntiin vuosittain keskimäärin 925 kuntalaista. Naiset ovat jo pidempään lähteneet muualle hieman miehiä aktiivisemmin. Muihin kuntiin muuttaa vuodessa keskimäärin 466 naista. Miehiä lähtijöiden joukossa on kahdeksan vähemmän (458). Lähtömuuttajien sukupuolirakenne vaihtelee vuosittain tulomuuttoa enemmän, mikä kertoo yksin muuttavien suuremmasta määrästä. Lähtömuutto on vilkkainta vuotiaiden joukossa. Ikäryhmästä, johon useimmat opiskelijat kuuluvat, vajaa viidesosa (19 %) muuttaa 14

15 Laukaasta pois. Tämä on selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin (14 %). Pääosa Laukaan muuttotappioista tuleekin tästä nuorten ikäryhmässä. Naiset muuttavat Laukaasta pois useimmin vuotiaina. Laukaan muuttotappiosta tämän ikäryhmän kohdalla kaksi kolmasosaa aiheutuu nimenomaan naisista (-65). Miehillä aktiivisin lähtöikä ajoittuu hieman myöhempään eli ikävuoteen. Tämän ikäryhmän muuttotappiot aiheutuvat ainoastaan miehistä (-40), sillä naisten tulomuutto on ikäryhmässä jo samalla tasolla lähtömuuton kanssa. Miehiä on hieman enemmän vuotiaiden muuttajien joukossa, kun taas naiset muodostavat selvän enemmistön vuotiaista lähtömuuttajista. Muissa ikäryhmissä ei sukupuolten välisiä eroja juuri ole. Muuttoliikkeen alueellinen suuntautuminen JYVÄSKYLÄN SEUTU Jyväskylä Muurame Hankasalmi Toivakka Uurainen Petäjävesi MUU KESKI-SUOMI Äänekoski Saarijärvi Jämsä Konnevesi Joutsa Viitasaari Keuruu Muut kunnat MUUT MAAKUNNAN Helsinki Kuopio Vantaa Tampere Mikkeli Oulu Espoo Muut kunnat KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE ALUEITTAIN LAUKAASSA (Keskimääräinen vuosimuutto ajanjaksolla ) Tulomuutto (1014) Lähtömuutto (925) Nettomuutto (89) Lähde:Tilastokeskus.SVT.Väestönmuutokset. MP 2014 Ajanjaksolla Laukaan tulomuutosta 66 prosenttia ja lähtömuutosta hieman vähemmän (62 %) on tapahtunut Jyväskylän seutukunnalla. Voitollisinta muuttoliike on ollut Laukaalle Jyväskylän kanssa, josta muuttovoittoa on tarkastelujaksolla kertynyt vuositasolla keskimäärin 109 henkeä. Myös Muuramen kanssa muuttoliike on ollut Laukaalle voitollista (5). Sen sijaan muihin Jyväskylän seudun kuntiin suuntautuva muuttoliike on ollut Laukaalle tappiollista. Kokonaisuudessaan Laukaan Jyväskylän seutukunnalta saama muuttovoitto on ollut vuosittain 98 asukasta. Muun Keski-Suomen kanssa muuttoliike on Laukaalle lievästi tappiollista. Sinne suuntautuu lähtömuutosta 11 prosenttia, mutta tulomuuttoa sieltä saadaan vain yhdeksän prosenttia. Tarkastelujakson keskimääräinen muuttotappio on vuodessa ollut neljä henkeä. Tappiot aiheutuvat pääsoin muuttoliikkeestä Äänekoskelle (-10), jonka kanssa muuttoliike on Laukaalle Jyväskylän jälkeen määrällisesti merkittävintä. Muiden Keski-Suomen kuntien kanssa muuttoliike on vähäistä, mutta yleensä Laukaalle lievästi voitollista. Myös maakunnan ulkopuolinen muuttoliike on Laukaalle lievästi tappiollista. Lähtömuutosta 28 prosenttia suuntautuu Keski-Suomen ulkopuolelle, mutta tulomuutosta vain neljäsosa saadaan sieltä. Vuositasolla muuttotappiota kertyy keskimäärin viisi henkeä. Suurimpien kaupunkien kanssa muuttoliike on yleensä ollut Laukaalle tappiollista. Näin on erityisesti Tampereen (- 16) kanssa. Sen sijaan useimpien muiden maakunnan ulkopuolisten kuntien kanssa muuttoliike on Laukaalle lievästi voitollista. 15

16 Vuosi 2013 Väestönkasvu hidastui Laukaassa merkittävästi vuonna Sen aiheuttivat muuttoliikkeessä tapahtuneet muutokset. Taloustaantuma laskee muuttoalttiutta, mikä näkyy yksittäisen kunnan kohdalla yleensä sekä tuloettä lähtömuuton laskuna. Näin on tapahtunut myös Laukaassa, missä muuttoliike on pysynyt kuitenkin selvästi voitollisena myös nykyisen laman aikana. Vuonna 2013 se kääntyi lievästi tappiolliseksi, kun kuntaan muuttavien määrä jatkoi laskuaan, mutta pois muuttavien määrän lasku hidastui. Myös ajanjakson keskitasoon verrattuna jäi tulomuutto vähäisemmäksi ja lähtömuutto oli suurempaa. Vaikka itse muuttotappio jäi vain kolmeen henkeen, oli pudotus vertailujakson voitollisesta nettomuutosta jo 92 henkeä. Tulomuutto väheni erityisesti vuotiaiden sekä alle 15 vuotiaiden ikäryhmissä, mutta myös vuotiaiden muuttajien määrä laski vuonna Laukaaseen muutti aiempaa vähemmän sekä miehiä että naisia. Tulomuutto väheni kaikilla pääalueilla. Vähäisimmäksi lasku jäi Jyväskylän seutukunnalla (-5), jossa muutto jatkui lähes entiseen tahtiin. Muuttajat jakautuivat kuitenkin kuntien välillä nyt hieman eri tavoin. Jyväskylästä muutettiin Laukaaseen aiempia vuosia vähemmän (-17), mutta sitä korvasi Muuramesta tulevien muuttajien määrän kasvu (16). Petäjävettä lukuun ottamatta muuttajia tuli myös muista seudun kunnista jonkin verran aiempaa vähemmän. Myös muualta Keski-Suomesta tulleiden muuttajien määrä laski (-17). Näin tapahtui erityisesti Äänekosken osalta. Suurin pudotus tapahtui kuitenkin maakunnan ulkopuolelta tulevassa muuttoliikkeessä (- 47). Laukaaseen muutettiin aiempaa vähemmän sekä suurimmista kaupungeista että muista Keski-Suomen ulkopuolisista kunnista. Poikkeuksena oli kuitenkin Tampere, josta muutettiin Laukaaseen nyt aiempaa useammin. Lähtömuutto lisääntyi erityisesti 50 vuotta täyttäneiden sekä sitä iäkkäämpien kuntalaisten osalta. Naisten lähtömuutto kääntyi lievään kasvuun, jota tapahtui lähes kaikissa ikäryhmissä. Poikkeuksena olivat kuitenkin nuoret vuotiaat naiset, jotka muuttivat kunnasta pois aiempaa harvemmin. Miesten muuttoaktiivisuuden lasku jatkui kohdistuen erityisesti ja vuotiaisiin. Sen sijaan 50 vuotta täyttäneiden ja sitä iäkkäämpien miesten ikäryhmissä lähtömuutto lisääntyi. Laukaasta muutettiin aiempaa enemmän Keski-Suomen ulkopuolelle sekä Jyväskylän seutukunnalle. Lähtömuutto erityisesti Hankasalmelle (14) lisääntyi, mutta myös Petäjävedelle sekä Uuraisille muuttaneiden määrä kasvoi. Sen sijaan Jyväskylään, Toivakkaan ja Muurameen muutettiin hieman aiempia vuosia vähemmän. Eniten nousi kuitenkin maakunnan ulkopuolelle suuntautuvien muuttojen määrä (21). Laukaasta muutettiin aiempaa enemmän erityisesti Kuopioon (15) ja pääkaupunkiseudulle. Sen sijaan muutot Tampereelle vähenivät. Positiivista oli ainoastaan se, että muuttojen määrä muualle Keski-Suomeen laski (-11). Tämä aiheutui pääasiassa Äänekosken vetovoima laskusta (-22). Sen sijaan Jämsään, Joutsaan ja Konnevedelle muutettiin Laukaasta aiempaa enemmän. Muuttotappiot kertyivät aiempaa useammasta ikäryhmästä. Eniten niitä tuli edelleen vuotiaista vaikka siinä tappiot hieman pienenivätkin muuttoalttiuden laskun seurauksena. Sen sijaan aiemmin voitollinen vuotiaiden muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi. Myös naisten osalta muuttoliike kääntyi Laukaalle tappiolliseksi ja miehistä kertynyt muuttovoitto pieneni selvästi aiemmista vuosista. Laukaan saama muuttovoitto Jyväskylän seutukunnalta pieneni tarkastelujakson keskimääräisestä muuttovoitosta jääden 80 henkeen (-18). Tämä aiheutui Jyväskylästä saadun muuttovoiton laskusta. Lisäksi muuttotappiot kasvoivat erityisesti Hankasalmelle sekä Uuraisille ja Petäjävedelle. Myönteistäkin kehitystä tapahtui, sillä muuttovoitto Muuramesta kasvoi merkittävästi (18) ja tappiot Toivakkaan laskivat hieman. Muuttotappiot muualle Keski-Suomeen kasvoivat nousten kymmeneen henkeen. Eniten tappiota tuli Joutsaan ja Jämsään suuntautuneesta muuttoliikkeestä. Sen sijaan Äänekosken kanssa muuttoliike kääntyi lievästi voitolliseksi. Suurin muutos tapahtui kuitenkin maakunnan ulkopuolelle suuntautuneessa muuttoliikkeessä, joka aiemmin oli Laukaalle vain lievästi tappiollista. Vuonna 2013 sen tappiot nousivat 73 henkeen. Niitä syntyi sekä suurimpien kaupunkien että muiden kuntien kanssa. Erityisesti tappiot Kuopioon ja Helsinkiin kasvoivat. Poikkeuksena oli vain Tampere, jonne nyt muutettiin aiempaa vähemmän. 16

17 3.3 Muuttajat ja heidän alueellinen sijoittumisensa kunnassa Seuraavaksi perehdytään Laukaaseen viime aikoina muuttaneisiin, heidän alueelliseen sijoittumiseensa kunnassa sekä siihen, miten eri alueet kiinnostavat eri ikäryhmiä. Tarkastelu perustuu kyselyn kohdejoukon yhteystietoja koskevaan aineistoon. Tämä Väestörekisterikeskuksen tietokannasta tehty poiminta sisälsi Laukaaseen ajanjaksolla muuttaneet ja kunnassa edelleen asuneet henkilöt. Näitä uusia kuntalaisia löytyi Heistä täysi-ikäisiä ja siten kyselyn kohdejoukkoon kuuluvia oli 951. Yhteystiedot käsittivät muuttajan syntymäajan, muuttopäivämäärän ja osoitteen. Muuttajien alueellisen sijoittumisen tarkastelua varten kohdejoukon postinumeroalueittaiset osoitetiedot muunnettiin manuaalisesti Laukaan osa-aluejaon mukaisiksi, sillä taajamien postinumeroalueisiin sisältyy varsinaisen taajama-alueen lisäksi laajasti myös haja-asutusaluetta ja itsenäisiä kyliäkin. LAUKAASEEN MUUTTANEET* IKÄRYHMITTÄIN alle yli *Laukaaseen ajanjaksolla muuttaneet ja kunnassa edelleen asuneet. MP 2014 Kuten edellä pidemmän aikavälin keskiarvotietojen pohjalta todettiin, on muuttoalttius korkeimmillaan nuorimmissa ikäryhmissä. Tämä piti paikkansa myös kyselyn kohdejoukossa. Tarkastelujaksolla kuntaan muuttaneiden selvä enemmistö (76 %) oli alle 40-vuotiaita 5. Kun koko väestön keski-ikä on Laukaassa 39 vuotta (2012), oli muuttajien keski-ikä ainoastaan 30 vuotta. Suurimman muuttajaikäryhmän muodostivat vuotiaat. Seuraavaksi eniten muuttajissa oli alle 18-vuotiaita sekä vuotiaita. Tätä vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä muuttajien määrä alkoi laski jyrkästi, mikä vastaa yleistä muuttoalttiutta sekä Laukaassa että koko maassa. Laukaassa voitollinen maassamuutto on kasvattanut väestön määrää ja tasapainottanut sen ikärakennetta. Lisäksi muuttoliikkeellä on ollut merkittävä vaikutus syntyvyyteen, joka kunnassa on keskimääräistä korkeampaa 6. Tämän tiedon vahvisti myös kohdejoukko, johon kuuluvista talouksista 50:een oli Laukaaseen muuton jälkeen syntynyt uusi perheenjäsen. Tämä oli 14 prosenttia kaikista kunnassa ajanjaksolla syntyneiden määrästä (366), kun taas muuttajien osuus kunnan väestöstä jäi alle seitsemään prosenttiin (6,7 %). Joka kolmas Laukaaseen muuttanut oli sijoittunut kirkonkylään (421, 34 %). Seuraavaksi eniten muuttajia oli vetänyt puoleensa Leppävesi (235, 19 %). Hieman tätä vähemmän muuttajia oli hakeutunut Lievestuoreelle (200, 16 %) sekä Vihtavuoreen (168, 14 %). Merkittävä osa muuttajista (217, 18 %) oli sijoittunut myös hajaasutusalueelle. Kylistä suosituimpia olivat olleet Vehniä ja Kuusa. 5 Tässä kaikkien muuttajien ikä on laskettu samasta ajankohdasta ( ) eikä se siten ole täysin yhteneväinen muuttoajankohdan iän kanssa. Koska muuttoajankohta on 18 kuukauden mittainen, eivät erot kuitenkaan muodostu suuriksi. 6 Laukaassa on keskimääräistä korkeampi hedelmällisyys. Kun koko maassa nainen synnyttää elinaikanaan keskimäärin 1,82 lasta, syntyy Laukaassa asuvalle naiselle keskimäärin 2,55 lasta. (Puttonen 2014, Tilastokeskus 2014). 17

18 Alle 18-vuotiaita muuttajista oli 290 (23 %). Määrällisesti eniten alaikäisiä muuttajia oli sijoittunut kirkonkylään (99, 23 %). Heidän osuutensa kaikista muuttajista oli kuitenkin korkein Leppävedellä (26 %) ja Vihtavuoressa (24 %). Lasten osuus muuttajista jäi matalimmaksi Lievestuoreella (19 %). Haja-asutusalueille oli kokonaisuudessaan sijoittunut lapsiperheitä samoin kuin koko kuntaan. Yksittäisten kylien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja. Määrällisesti eniten lapsia oli muuttanut Kuusaaseen (14) ja Vehniälle (10). Suhteellisesti korkeimmaksi alaikäisten osuus muuttajista (36 %) nousi Saviolla, Metsolahdessa ja Nojosniemessä. MUUTTAJAT* NYKYISEN ASUINALUEEN MUKAAN KIRKONKYLÄ LEPPÄVESI LIEVESTUORE VIHTAVUORI HAJA-ASUTUSALUEET Vehniä Kuusa Äijälä Savio Valkola Nojosniemi Tarvaala Metsolahti Vuontee Kuhankoski Kuhaniemi Simuna Täysi-ikäisiä (951) Alle 18-vuotiaita (290) *Laukaaseen ajanjaksolla muuttaneet ja kunnassa edelleen asuneet. MP 2014 Vaikka kaikilla alueilla suurin muuttajaryhmä olivat lapsiperheet, löytyi niiden muuttajarakenteesta selviä erojakin. Ikäryhmien kiinnostus alueista vaihteli. Kirkonkylässä muuttajien ikäjakauma oli kaikkein tasaisin. Täälläkin suurin osa uusista asukkaista oli lapsiperheitä. Alle 40-vuotiaita muuttajista oli 75 prosenttia. Taajama oli kiinnostanut myös muita ikäryhmiä. Kirkonkylään oli sijoittunut keskimääräistä enemmän 60 vuotta täyttäneitä ja sitä iäkkäämpiä muuttajia. Lähes yhtä monipuolinen ikärakenne oli haja-asutusalueelle muuttaneilla. Sinne olivat hakeutuneet nuoret sekä hieman varttuneemmat lapsiperheet, mutta alue oli kiinnostanut keskimääräistä enemmän myös tätä vanhempia muuttajia. Haja-asutusalueilla muuttaneista alle 40-vuotiaita oli 71 prosenttia, mikä on vähemmän kuin millään muulla alueella. MUUTTAJAT* ASUINALUEEN JA IKÄRYHMÄN MUKAAN Kirkonkylä Leppävesi Lievestuore Vihtavuori Haja-asutusalue *Laukaaseen ajanjaksolla muuttaneet ja kunnassa edelleen asuneet. Ikä MP 2014

19 Leppävesi oli lapsiperheiden toiseksi suosituin sijoittumiskohde Laukaassa ja siellä lasten osuus muuttajista kohosi kaikkein korkeimmaksi. Leppävesi oli erityisesti vuotiaiden suosiossa. Sen sijaan tätä vanhempia ikäryhmiä taajamaan oli sijoittunut keskimääräistä vähemmän. Alueelle muuttaneista 87 prosenttia oli alle 40- vuotiaita. Myös Vihtavuori oli kiinnostanut lapsiperheitä. Erityisesti nuoret lapsiperheet olivat valinneet sen uudeksi asuinpaikakseen. Leppäveteen verrattuna sinne muuttaneiden ikärakenne oli kuitenkin tasapainoisempi, vaikka iäkkäimpiä muuttajia oli täälläkin keskimääräistä vähemmän. Alueelle muuttaneista 78 prosenttia oli alle 40-vuotiaita. Lievestuoreella muuttajien ikärakenne oli kaikista alueista omaleimaisin. Alle 40-vuotiaita oli keskimääräistä vähemmän (72 %) ja taajamaan oli hakeutunut paljon tätä iäkkäämpiä muuttajia vuotiaiden osuus muuttajista oli siellä kuitenkin kaikista alueista korkein. Muista alueista poiketen tämä ei kuitenkaan näkynyt alle 18-vuotiaiden määrässä, vaan lasten osuus muuttajista oli Lievestuoreella kaikista alueista matalin. On kuitenkin todennäköistä, että nuorten muuttajien joukossa oli paljon perheenperustajia ja siten tulevaisuudessa myös lasten määrä alueella tulee kasvamaan. Seuraavaksi perehdytään siihen, miksi Laukaaseen ja sen eri alueille muutetaan. Tarkasteltavana on myös se, kuinka hyvin asumisodotukset ovat täyttyneet. 4. LAUKAA UUSIEN ASUKKAIDEN SILMIN Laukaan kunta järjesti uusille asukkailleen kyselyn maaliskuussa Sen tavoitteena oli selvittää, miksi juuri Laukaa oli valikoitunut muuttajien uudeksi asuinkunnaksi ja minkälaisia olivat heidän asumiskokemuksensa. Uusilta kuntalaisilta toivottiin myös näkemyksiä Laukaan vahvuuksista ja heikkouksista, sillä olihan heillä äskettäin muuttopäätöksen tehneinä omakohtaista ja tuoretta vertailutietoa muista kunnista. Tähän liittyen tiedusteltiin myös, mitä seikkoja heidän mielestään Laukaasta tulisi kuntamarkkinoinnissa korostaa ja missä se olisi tehokkainta toteuttaa. Kysely toteutettiin kohdennettuna postikyselynä. Kustannusten minimoimiseksi se liitettiin uusille asukkaille Laukaassa nyt toista kertaa lähetettyyn tervetulopakettiin. Se sisälsi kyselylomakkeen ja palautuskuoren lisäksi kunnan tervehdyksen, tietopaketin Laukaan kuntapalveluista yhteystietoineen sekä muuta materiaalia. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös sähköisesti kunnan kotisivuilla. Sähköinen kysely ei ollut avoinna kaikille, vaan sen osoite ilmoitettiin ainoastaan kohdejoukolle kyselylomakkeen yhteydessä. Tervetulopaketti sekä kysely postitettiin kaikkiin talouksiin, joissa asui vähintään yksi Laukaaseen ajanjaksolla muuttanut ja kunnassa osoitetietojen poimintahetkellä ( ) edelleen asuva sekä viimeistään kyselyn vastausajankohtana ( ) täysi-ikäisyyden saavuttanut henkilö. Väestörekisterikeskuksen tietokannasta tällaisia talouksia löytyi Niissä asui tuoretta laukaalaista, joista 951 oli vastausajankohtana täysi-ikäisiä. He muodostivat kyselyn kohdejoukon 8. Tervetulopaketti postitettiin vanhimmalle kuntaan muuttaneelle talouden jäsenelle, mutta tervetulotoivotus (kortti) osoitettiin koko taloudelle. Useamman täysi-ikäisen muuttajan talouksiin postitettiin kaksi vastauslomaketta. Lisäksi kyselyn esittelytekstissä kerrottiin, että samasta taloudesta useampikin uusi kuntalainen voi antaa vastauksensa. Kyselyssä päädyttiin talouden sijaan kokoamaan henkilöiden vastauksia, sillä monissa tapauksissa taloudella ja siinä asuvilla muuttajilla ei ollut yhtenäistä taustaa. Avo- tai avioliittojen solmimisen seurauksena uusi talous oli muodostunut vasta Laukaaseen muuton yhteydessä tai kunnassa jo olemassa olevaan talouteen oli muualta muuttanut uusi(a) jäsen(iä). Myös saatujen vastausten perusteella tulosten analysointi henkilöiden eikä talouksien pohjalta osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä vastaukset poikkesivat 7 Kuntaan oli ajanjaksolla muuttanut 12 lasta ilman vanhempia ilmeisesti adoption tai huoltajuudessa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Lasten ikä vaihteli 2-12 vuoteen. Matalasta iästä johtuen näihin talouksiin kyselyä ei lähetty, sillä mahdollisen vastauksen olisi todennäköisimmin antanut joku muu kuin muuttaja itse eikä se siten olisi vastannut kyselyn tarkoitusta. 8 Kolme tervetulopakettia palautettiin vastaanottajan muuton vuoksi. Muutot olivat kuitenkin tapahtuneet poiminta-ajankohdan jälkeen, joten niillä ei ole vaikutusta kohdejoukon suuruuteen. 19

20 yllättävän paljon toisistaan myös niissä talouksissa, joissa muuttajilla oli yhteinen tausta. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät sekä asumiskokemukset ovat siis hyvin yksilöllisiä. Vastaajia motivoitiin kertomalla kunnan viimeaikaisista asukasosallistumista edistävistä hankkeista, niihin aktiivisesti osallistuneista kuntalaisista sekä hankkeista tehdyistä selvityksistä ja muista niihin liittyvistä aineistoista, jotka löytyvät kunnan kotisivuilta. Esittelytekstissä korostettiin kunnan halua antaa nyt kyselyn välityksellä vaikuttamiskanavan uusille asukkailleen. Lisäksi kerrottiin kyselystä tehtävästä selvityksestä, joka tullaan julkaisemaan kunnan kotisivulla. Kyselyn vastausaika oli Määräajassa palautettiin 124 vastauslomaketta. Vastausajan jo päätyttyä ( ) palautettiin postitse vielä 27 vastauslomaketta. Ne päätettiin hyväksyä, sillä vastausten hylkäämiselle ei löytynyt tutkimuksen tavoitteiden kannalta mitään perusteita. Näin ollen vastausten kokonaismäärä nousi 151. Valtaosa vastauksista lähetettiin perinteisesti palautuskuoressa, sähköisesti annettiin vain seitsemän vastausta. Osallistumismahdollisuutta kuntalaisille suunnatussa ja asukasosallistumiseen kannustavassa kyselyssä ei haluttu erityisesti evätä miltään ikäryhmältä, vaikka kohdejoukoksi oli etukäteen määritelty täysi-ikäiset muuttajat. Vastaajan ikäryhmää selvittäneessä kysymyksessä oli vaihtoehto myös alle 18-vuotiaille. Yhtään vastaustausta ei kuitenkaan saatu tästä ikäryhmästä, vaan kaikki 151 vastaajaa kuuluivat alkuperäiseen täysi-ikäisisten kohdejoukkoon (N=951). Talouksista (N=689) ainakin yhden vastauslomakkeen palautti 124. Kaksi vastausta saatiin 27 taloudesta. Kyselyn vastausprosentiksi tuli täysi-ikäisten muuttajien osalta 16 ja talouksien osalta 18. Ne ovat postikyselynä toteutetun kokonaistutkimuksen vastausprosenteiksi kohtuullisia eikä kyselystä siten suoritettu uusintakierrosta. Aineisto koottiin puolistrukturoidulla lomakkeella (liite 3), jossa oli valmiita vaihtoehtoja sisältäviä kysymyksiä ja niitä täydentäviä sekä muita avoimia kysymyksiä. Taustatietoina vastaajilta kysyttiin ikä, talouden koko, aiempi ja nykyinen asuinalue sekä asumismuoto. Osallistumiskynnyksen pitämiseksi matalana vastaukset pyydettiin nimettöminä. Samasta syystä vastaajilta ei tiedusteltu sosioekonomista asemaa, tulotasoa tai asunnon hallintamuotoa. Kyselylle asetettujen tavoitteiden kannalta tämän tyyppisten kysymysten antamaa lisätietoa oleellisempana pidettiin vastaajajoukon kokoa. Muissa kysymyksissä selvitettiin Laukaaseen muuton syitä, uudessa kotikunnassa asumisen hyviä ja huonoja puolia sekä kunnassa viihtymistä ja muuttoaikeita. Lisäksi tiedusteltiin, mitä asioita Laukaasta kuntamarkkinoinnissa kannattaisi korostaa ja missä välineissä se olisi tehokkainta toteuttaa. Lopuksi vastaajilla oli vielä mahdollisuus kommentoida kyselyä tai antaa siitä muuta palautetta. Ennen kyselyn toteutusta vastauslomaketta testattiin useammalla kuntaan aiemmin muuttaneella henkilöllä. Lomake oli myös kunnan johtoryhmän sekä muutamien muiden henkilöiden kommentoitavana. Ainakin kyselyyn osallistuneet suhtautuivat siihen kuten myös Laukaan tervetulopakettiin myönteisesti. Kyselyä pidettiin tarpeellisena ja tietopakettia kunnan palveluista hyödyllisenä. Kyselyyn vastattiin ajatuksella. Enemmistö lomakkeista oli täytetty perusteellisesti ja myös avoimiin kysymyksiin oli paneuduttu huolella. Aivan kaikki eivät kuitenkaan olleet vastanneet jokaiseen kysymykseen. Useimmin vastaamatta olivat jääneet avoimet kysymykset. Kysely oli kaikkia kuntaan tarkastelujaksolla muuttaneita koskeva kokonaistutkimus. Siitä saatuja tuloksia ei kuitenkaan voi sellaisenaan yleistää koskemaan kaikkia Laukaaseen muuttaneita. Seuraavassa selvitetään, miten vastaajat poikkesivat kohdejoukosta. Laukaaseen muuttaneiden sekä vastaajien iän vertailu osoittaa, että osallistumisaktiivisuus kasvoi lähes lineaarisesti iän myötä. Aktiivisimmin kyselyyn osallistuivat 70 vuotta täyttäneet, joista 42 prosenttia antoi vastauksensa. Sen sijaan vuotiaista kyselyyn osallistui vain seitsemän prosenttia. Myös vuotiaat olivat kyselyssä aliedustettuina. Koska muuttajia oli eniten nuoremmissa ikäryhmissä, tuli niistä kuitenkin määrällisesti riittävästi vastauksia, vaikka itse vastausprosentti jäi matalaksi. Alueittain osallistumisaktiivisuus vaihteli vähemmän. Korkeimmat vastausprosentit tulivat kirkonkylästä sekä haja-asutusalueelta (18 %), matalin Vihtavuoresta (12 %). Yksittäisten kylien osalta vastausprosentti vaihteli Asuinalueiden välillä ei ollut sanottavia eroja kohdejoukon ja vastaajien ikäjakaumassa. Vanhemmat ikäryhmät osallistuivat nuorempia aktiivisemmin kaikilla alueilla ja vain muutaman yksittäisen ikäryhmän edustus jäi alueellisesti alle kymmenen prosentin. Kaikilla alueilla Vihtavuorta lukuun ottamatta oli suurin vastaajaryhmä vuotiaat. Kirkonkylässä 20

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET

JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Liite 1 JÄRVI-POHJANMAAN VETOVOIMATEKIJÄT JA KEHITTÄMISEN KOHTEET Kyselytutkimus alueelle muuttaneille ja pendelöijille MARKKINATUTKIMUSPALVELUT 2013 Hannu Tuuri, Marja Katajavirta SISÄLTÖ 1. Taustatietoja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina

henkilöä Sipoon väestönkasvu Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina henkilöä 1 Sipoon väestönkasvu 1995-215 5 1995 2 25 21 215-5 -1-1 5-2 Kasvu Syntyneiden enemmyys Nettomuutto Sipoo numeroina VÄESTÖNKASVU Sipoossa asui 19 399 henkilöä 31.12.215. Väestö kasvoi 1,9 prosentilla

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2013 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/213 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Vuonna 213 Kemi-Tornio seudulla on ennakkotietojen mukaan syntynyt vähemmän lapsia

Lisätiedot

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ

TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ TULOMUUTTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ tyypillinen muuttaja ja muuttosyyt Dos. Markku Mattila Aluepäällikkö Siirtolaisuusinstituutti Pohjanmaan aluekeskus Keskuskatu 32 I 60100 Seinäjoki Tel. 044-2592 447

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA REIJO VAARALA 2013/04/09 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISTAPASUUNNITELMA SUUNNITTELUN TAVOITE Keski-Suomen ELY-keskuksella on suunnittelun päättyessä tiedossa, millä järjestämistavalla kunkin alueen liikenteet

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot