LAUKAA - KASVAVA KUNTA KESKELLÄ KESKI-SUOMEA

Transkriptio

1 LAUKAA - KASVAVA KUNTA KESKELLÄ KESKI-SUOMEA Laukaa on asukkaan kunta Keski-Suomessa. Se sijaitsee maakunnan keskiössä Jyväskylän naapurissa. Väestökehitykseltään kasvavassa ja ikärakenteeltaan tasapainoisessa kunnassa ovat myös työpaikat ja yritykset lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Laukaa muodostuu neljästä ominaispiirteiltään ja lähihistorialtaan erilaisesta taajamasta sekä elinvoimaisesta hajaasutusalueesta (kartta 1). Asukkaita kuntakeskuksena toimivassa kirkonkylässä on 5 314, Leppävedellä 3 237, Lievestuoreella ja Vihtavuoressa Merkittävä osa kuntalaisista asuu myös haja-asutusalueella (5 201). Kartta 1. Laukaan kunta 1 / 6

2 Väestökehitys Viime vuosikymmenien keskittymiskehitys on jakanut Suomen kunnat häviäjiin ja voittajiin. Laukaa kuuluu voittajiin. Enemmistö Keski-Suomen 23 kunnasta on jo pidempään kärsinyt väestökadosta syntyvyyden ylittävän kuolleisuuden sekä tappiollisen maassamuuton seurauksena. Laukaassa väestön määrä on sen sijaan kasvanut. Merkittävin selittäjä Laukaan keskimääräistä myönteisemmälle kehitykselle on ollut voitollinen kuntien välinen muuttoliike, joka on lisännyt erityisesti lapsiperheiden määrää kunnassa. Maassamuutto on osaltaan vaikuttanut myös siihen, että syntyvyys on Laukaassa keskimääräistä korkeammalla tasolla. Syntyvyys on jatkuvasti pysynyt kuolleisuutta suurempana. Luonnollinen väestönlisäys onkin Laukaassa ollut lähes maassamuuton veroinen väestönkasvun aiheuttaja. Sen sijaan siirtolaisuuden merkitys on kunnassa jäänyt keskimääräistä vähäisemmäksi. Viime vuosikymmenien kasvukehitys näkyy Laukaassa koko maata tasapainoisempana väestörakenteena. Molempia sukupuolia on lähes yhtä paljon ja väestön jakautuminen eri ikäryhmiinkin on tasaisempaa. Lapsia on keskimääräistä enemmän, kun taas eläkeikäisiä keskimääräistä vähemmän. Poikkeuksellisen pieniä ovat Laukaassa ainoastaan nuorten aikuisten ikäryhmät, joihin kuuluvista monet muuttavat kunnasta pois. Usein syynä on opiskelu toisella paikkakunnalla. Laukaan väestökehitys ei kuitenkaan ole ollut jatkuvasti yhtä myönteistä luvun taloustaantuman myötä maassamuutto kääntyi kunnalle tappiolliseksi ja väestönkasvu jäi koko maata hitaammaksi. Vaikka tällaisten ulkoisten tekijöiden kuten yleisen taloustilanteen vaikutus maassamuuton määrään ja sen suuntautumiseen on suuri, ei yksittäinen kunta ole näiden haasteiden edessä täysin aseeton. Tästä hyvänä esimerkkinä on kuntien välisen nettomuuton kääntyminen Laukaassa jälleen pysyvästi voitolliseksi kunnassa vuonna 2003 järjestettyjen asuntomessujen tuntumassa. Tällaiseen kunnan omaan aktiivisuuteen on myös jatkossa tarvetta. Laukaan väestönkasvun ennustetaan hidastuvan jatkossa merkittävästi ja taantuvan koko maan tasolle. Sen sijaan Jyväskylän seutukunnan ennustetaan kasvavan edelleen keskimääräistä voimakkaammin. Esimakua tulevasta saatiin vuonna 2013, kun kunnan väestönkasvu hidastui merkittävästi. Maassamuutto sekä siirtolaisuus kääntyivät kunnalle tappiollisiksi ja ainoastaan luonnollinen väestönlisäys kasvatti kunnan väkilukua. Mikäli vuoden 2013 väestökehitys jää vain väliaikaiseksi ilmiöksi, saavuttaa Laukaa kuntarakenneuudistuksen myötä tärkeäksi nousseen asukaan rajan vuonna Huoltosuhde on Laukaassa ollut perinteisesti korkeampi kuin koko maassa. Ajanjaksolla on tuo ero vain suurentunut. Vaikka kaikki pääikäryhmät ovat Laukaassa kasvaneet keskimääräistä voimakkaammin, on kehitys poikennut koko maasta eniten juuri huollettavien eli lasten ja eläkeikäisten kohdalla. Ennusteen mukaan lasten ja erityisesti eläkeikäisten määrä kasvaa kunnassa edelleen, kun taas työikäisen väestönkasvu on jo kääntynyt laskuun. Tämä tarkoittaa väestöllisen huoltosuhteen voimistuvaa heikkenemistä. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan vuoteen 2033 saakka, jolloin kunnassa on nykyisen 64 huollettavan sijaan jo 78 huollettavaa sataa työikäistä kohden. Laukaan väestöstä lähes puolet kuuluu työvoimaan. Töissä kuntalaisista käy yli 40 prosenttia. Sekä työvoiman että työssäkäyvien väestöosuus jää kunnassa hieman keskimääräistä matalammaksi. 2 / 6

3 Sen sijaan työttömiä on kunnassa jonkin verran keskimääräistä enemmän. Työvoiman ulkopuolella olevista suurin ryhmä ovat alle 15-vuotiaat lapset. Heitä kunnassa on selvästi koko maata enemmän. Lapset ovatkin merkittävin selittäjä sille, että Laukaassa keskimääräistä useampi kuntalainen on työvoiman ulkopuolella. Sen sijaan eläkeläisiä, koululaisia ja opiskelijoita sekä muita työvoiman ulkopuolella olevia on kunnassa vähemmän kuin maassa keskimäärin. Väestön koulutustaso on noussut Laukaassa viime vuosikymmeninä keskimääräistä nopeammin. Perusasteen jälkeinen tutkinto on jo 69 prosentilla 15-vuotta täyttäneistä kuntalaisista. Laukaassa onkin paljon keskiasteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen suorittaneita. Alemman korkeaasteen suorittaneiden osuus vastaa koko maan tasoa, mutta yliopistokoulutuksen saaneita on kunnassa vielä keskimääräistä vähemmän. Koulutuksen pituudella mitattuna väestön koulutustaso jääkin Laukaassa vielä hieman maan keskitasosta. Työvoima ja työpaikat Laukaa toipui hitaasti 1990-luvun alun lamasta, mutta 2000-luvulla työpaikat ovat kunnassa lisääntyneet keskimääräistä nopeammin. Näin on tapahtunut varsinkin vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Selitys Laukaan myönteisemmälle työpaikkakehitykselle löytyy yksityisen sektorin palkansaajien määrän lisääntymisestä, mikä on kunnassa ollut poikkeuksellisen voimakasta. Päätoimialoista on Laukaassa kasvanut ainoastaan palvelusektori. Yksittäisillä toimialoilla ovat työpaikat lisääntyneet eniten kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä kaupassa ja moottoriajoneuvojen korjauksessa. Molemmat ovat toimialoja, jotka koko maan tasolla ovat viime vuosina hieman taantuneet. Myönteisenä voidaan pitää myös sitä, että teollisuuden työpaikkakato jäi viimeisten lamavuosien aikana kunnassa keskimääräistä vähäisemmäksi. Koko maata myönteisempää on Laukaassa ollut myös väestökehityksen seurauksena tapahtunut työvoiman sekä työssäkäyvien määrän kasvu. Molemmat ovat lisääntyneet kunnassa työpaikkoja nopeammin, minkä on mahdollistanut pendelöinnin voimakas yleistyminen. Kasvua on tapahtunut sekä muissa kunnissa työskentelevien laukaalaisten määrässä että muualta Laukaassa työssä käyvien määrässä. Valtaosa molemminpuolisesta pendelöinnistä tapahtuu Laukaan ja Jyväskylän välillä. Siitä volyymiltaan noin kymmenesosaan jää kuntarajat ylittävä työssäkäynti Äänekosken suuntaan. Muiden kuntien kanssa pendelöinti on selvästi tätä vähäisempää. Työvoiman sekä työssäkäyvien määrää voimakkaammin on Laukaassa kasvanut työttömien määrä. Kunnan työllisyystilanne onkin jo pidempään ollut heikompi kuin maassa keskimäärin, mutta kuitenkin parempi kuin Keski-Suomessa tai Jyväskylän seutukunnalla. Koska Laukaasta käydään paljon töissä Jyväskylässä, ei Laukaan työllisyystilanne ole yksin kunnan oman kehityksen varassa. Näin ollen maakuntakeskuksen huono työllisyystilanne näkyy myös Laukaassa keskimääräistä korkeampana työttömyytenä. Vaikka työllisyys on edelleen heikentynyt, on viime aikojen myönteinen työpaikkakehitys vienyt Laukaan lähemmäksi koko maan työllisyystilannetta ja etäännyttänyt sitä Keski-Suomen heikommasta tilanteesta. Vaikka pendelöinti on Laukaassa keskimääräistä yleisempää, eivät kuntarajoja ylitä vain laukaalaiset työssäkävijät. Kunnassa työskentelee ulkopaikkakuntalaista. Yllättävää onkin se, että Laukaassa viime vuosikymmeninä tapahtunut työpaikkojen määrän kasvu näyttää hyödyttäneen enemmän ulkopaikkakuntalaisia työssäkävijöitä. Heidän määränsä on kasvanut, kun taas kotikunnassaan työssäkäyvien laukaalaisten määrä on pienentynyt. Kaikkiaan Laukaassa olevat 3 / 6

4 yritykset ja yhteisöt tarjoavat työpaikkaa. Kunnan viimeaikainen työpaikkakehitys on ollut poikkeuksellisen myönteistä jopa Jyväskylän seutukuntaan verrattuna. Laukaa onkin seudun ainoa kunta, jonka työpaikkaomavaraisuusaste on noussut lamaa edeltäneestä vuodesta Laukaan työpaikkakehitys ei kuitenkaan ole ollut ainoastaan myönteistä eikä sijaintikaan ole aina koitunut kunnan eduksi. Valtion työpaikkojen leikkaus- ja keskittämistoimet ovat kohdistuneet Laukaaseen erityisen voimakkaasti juuri sen sijainnin vuoksi. Viime vuosikymmeninä kunnasta ovat kadonneet lähes kaikki valtion palvelut, kun niiden järjestäminen on keskitetty Jyväskylään. Myös puolustusvoiminen saneeraustoimenpiteet ovat osuneet Laukaaseen. Kunta onkin menettänyt poikkeuksellisen paljon valtion työpaikkoja. Samaan aikaan myös kunnassa perinteisesti merkittävinä työllistäjinä toimineista valtionenemmistöisistä osakeyhtiöistä on kadonnut monia työpaikkoja. Vain osa näistä työpaikoista on siirtynyt yksityiselle sektorille. Laukaan tilanne olisikin aivan toinen, jos yksityinen sektori ei olisi kunnassa kehittynyt niin myönteisesti. Nyt sen kasvun rajat näyttävät kuitenkin tulleen vastaan. Vuonna 2011 päättyi yksityisen sektorin palkansaajatyöpaikkojen 14 vuotta kestänyt keskeytyksetön kasvu kunnassa. Samaan aikaan valtion työpaikkojen kato kiihtyi. Seurauksena oli työpaikkojen määrä kääntyminen Laukaassa laskuun ensi kerran sitten vuoden Yritykset ja toimipaikat Kuten edellä tarkasteltu työpaikkakehitys osoittaa, on yritystoiminta saanut Laukaassa nauttia viime vuosikymmeninä keskimääräistä myönteisemmästä kehityksestä. Sekä yritykset että niiden tarjoamat työpaikat ovat kunnassa lisääntyneet nopeammin kuin koko maassa. Kasvusta pääosa on tapahtunut Laukaassa palvelusektorilla, jonka piirissä ovat lisääntyneet eniten sekä toimipaikat, henkilöstö että liikevaihto. Määrällisesti merkittävin kasvu on kohdistunut jo entuudestaan vahvoille toimialoille. Ne ovat kasvaneet Laukaassa voimakkaammin kuin kyseiset toimialat koko maan tasolla. Tämä onkin merkittävin selitys kunnan yritystoiminnan koko maata sekä Keski-Suomea myönteisemmälle kehitykselle. Yritystoiminnan osalta tärkein päätoimiala on Laukaassa edelleen sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna jalostussektori. Sen sijaan koko maassa selkeästi suurin on palvelusektori. Myös Laukaassa on palvelujen piirissä eniten yritystoimipaikkoja ja työllistäjänäkin se on jo lähes yhtä tärkeä kuin jalostustoiminta, mutta jää vielä liikevaihdon osalta siitä jälkeen. Yksittäisistä toimialoista erityisesti jalostussektoriin kuuluvien teollisuuden ja rakentamisen merkitys on Laukaassa keskimääräistä suurempi. Niiden osuus toimipaikoista, henkilöstöstä ja liikevaihdosta ylittää selvästi koko maan tason. Muita merkittävästi työllistäviä yritystoimialoja kunnassa ovat palveluihin kuuluvat kauppa ja moottoriajoneuvojen korjaus sekä kuljetus ja varastointi. Nämä neljä toimialaa tuottavat myös suurimmat liikevaihdot. Merkittävin niistä on teollisuus. Sen piirissä työskentelee lähes kolmannes Laukaan yritystoimipaikkojen henkilöstöstä ja se tuottaa 38 prosenttia yritysten kokonaisliikevaihdosta. Laukaassa palvelusektorin yritystoiminnassa on erityisesti maaliikenteellä sekä vähittäiskaupalla keskimääräistä suurempi työllistävä ja taloudellinen merkitys. Sen sijaan koko maan tasolla varsinkin liikevaihdon osalta tärkeä tukkukauppa on Laukaassa vielä vähäistä. Merkittäviä yksityisen sektorin työllistäjiä ovat kunnassa myös maatalous, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelut. 4 / 6

5 Yritystoiminnan rakenteen ja viimeaikaisen kehityksen perusteella Laukaan keskeisimmiksi toimialoiksi nousevat teollisuus, rakentaminen, kauppa ja moottoriajoneuvojen korjaus sekä kuljetus ja varastointi. Laukaan kaikkien yritysten henkilöstöstä 72 prosenttia ja liikevaihdosta 84 prosenttia tulee näiltä neljältä toimialalta. Toimipaikoista niiden osuus on 46 prosenttia. Keskeiset toimialat ovat viime vuosina edelleen vahvistuneet, sillä ne ovat vastanneet pääosasta (80 %) yritystoimipaikkojen henkilöstön sekä liikevaihdon kokonaiskasvusta kunnassa. Näiden toimialojen kehitys on Laukaassa ollut positiivisempaa kuin koko maassa. Tämä onkin merkittävin selitys koko yritystoiminnan keskimääräistä myönteisemmälle kehitykselle kunnassa. Vaikka viimeisin taloustaantuma hidasti yritystoiminnan kasvua myös Laukaassa, kääntyi ainoastaan liikevaihto laskuun vuonna Sen sijaan koko maassa, Keski-Suomessa ja Jyväskylän seutukunnalla lama supisti liikevaihdon ohella myös toimipaikkojen ja henkilöstön määrää. Pudotus oli niin merkittävä, että kaikilta osin niissä ei vielä vuonna 2012 ollut saavutettu taantumaa edeltänyttä tasoa. Laukaan keskeisistä toimialoista ainoastaan teollisuudessa on kehitys ollut kaksijakoista. Osa sen tärkeimmistä toimialoista (metallituotteiden valmistus, osien- ja tarvikkeiden valmistus moottoriajoneuvoihin) ei ole vielä saavuttanut lamaa edeltänyttä tuotannontasoa. Toisaalta voimakas viimeaikainen kasvu koneiden ja laitteiden korjauksessa, huollossa ja asennuksessa on kuitenkin pystynyt kääntämään teollisuuden henkilöstökehityksen koko maasta poiketen Laukaassa kasvuun. Keskeisimpien toimialojen lisäksi on viime vuosina määrällisesti merkittävästi kasvaneita ja siten asemaansa vahvistaneita yritystoimialoja olleet terveys ja sosiaalipalvelut sekä hallinto- ja tukipalvelut. Edelleen merkittäviä työllistäjiä, mutta viime vuosina jonkin verran taantuneita aloja Laukaassa ovat alkutuotanto sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta. Molempien toimialojen sisällä kehitys on ollut teollisuuden tavoin kaksijakoista. Alkutuotannossa maatalouden supistumista on kompensoinut metsätalouden kasvu. Samoin majoitustoiminnan taantumisen vastapainona on ollut ravitsemustoiminnan kasvu. Kasvupotentiaaliaan viime vuosina lisänneitä mutta vielä pieniä toimialoja Laukaassa ovat koulutus, informaatio ja viestintä sekä vapaa-ajanpalvelut. Taantuvia aloja ovat viime vuosina olleet asiantuntijapalvelut ja niistä erityisesti tekniset palvelut. Laukaassa ei kuitenkaan henkilöstön määrä ole millään yritystoimialalla laskenut jatkuvasti, joten vahvasti taantuvia aloja ei kunnassa ainakaan vielä ole. Päätoimialoittain tarkasteltuna on yritystoiminta Laukaassa keskimääräistä monipuolisempaa, mutta niiden sisällä tilanne on päinvastainen. Koko maassa toimivista palvelusektorin toimialoista löytyy Laukaasta kaksi kolmesta. Alkutuotannon toimialoista kunnasta löytyy hieman enemmän kuin puolet ja jalostuksen toimialoista vain vajaa viidesosa. Viime aikojen myönteinen kehitys kuitenkin osoittaa, että erikoistuminen ei välttämättä ole heikkous. Sen sijaan yritystoiminnan jakautuminen tasaisemmin päätoimialoille näyttäisi antavan suojaa suhdanteiden vaihtelussa heikentäen ja hidastaen niiden vaikutuksia. Tällaisena puskurina on Laukaassa toiminut viime vuosina palvelusektori sekä alkutuotanto. Nyt kasvun rajat näyttävät kuitenkin tulleen vastaan myös yksityisellä sektorilla eikä se enää pysty korvaamaan julkiselta sektorilta kadonneita työpaikkoja. Yrityskannan kasvu on kunnassa hidastunut vuodesta 2011 lähtien ja jää jo nyt koko maata vähäisemmäksi. Yrityksiä perustetaan vähemmän ja lopettaneiden yritysten määrä on kasvanut. Yritystoimipaikkojen sekä niiden 5 / 6

6 henkilöstön pitkään jatkunut keskeytyksetön kasvu taittui lieväksi laskuksi vuonna Myös toimipaikkojen liikevaihto pieneni hieman, kun se koko maassa vielä kasvoi. Myönteisen kehityksen kausi on kuitenkin vahvistanut yrittäjyyden merkitystä, mutta se ei vieläkään ole Laukaassa yhtä laajalle levinnyt toimintamalli kuin monissa muissa kunnissa. Kun Laukaassa on 56 yritystoimipaikkaa tuhatta asukasta kohti, niin koko maassa niitä on jo 65. Kasvun kaudella Laukaa ei ole myöskään pystynyt merkittävästi parantamaan suhteellista asemaansa yritystoimipaikkojen keskimääräisen koon, liikevaihdon tai työntuottavuuden osalta. Pohja uusien kasvuyritysten nousulle on nyt kuitenkin merkittävästi laajentunut. Kasvava kunta keskellä Keski-Suomea Tähän lauseeseen tiivistyy Laukaan toteutunut ja ennustettu kehitys sekä tuon kehityksen perusta ja samalla kunnan merkittävä vahvuus eli sijainti. Viime vuosien keskimääräistä myönteisempi väestö- ja työpaikkakehitys on vienyt Laukaata eteenpäin monella tavalla. Eräät mittareista osoittavat, että kunta on saavuttanut koko maan etumatkaa, vaikka jääkin siitä vielä jälkeen. Näin on tapahtunut esimerkiksi työpaikkaomavaraisuusasteen, työttömyysasteen, yritysten keskikoon ja liikevaihdon sekä työntuottavuuden kohdalla. Sama koskee myös koulutustasoa opintojen keston osalta. Sen sijaan perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneita kunnassa on jo keskimääräistä enemmän. Joihinkin mittareihin kunnan myönteinen kehitys on vaikuttanut negatiivisesti. Näin on tapahtunut erityisesti väestöllisen ja taloudellisen huoltosuhteen kohdalla. Molemmat ovat kunnassa heikentyneet keskimääräistä enemmän ja näin myös ero koko maan tilanteeseen on kasvanut. Selitys löytyy lasten keskimääräistä suuremmasta määrästä kunnassa. Sama tekijä kertoo kuitenkin myös tasapainoisesta sekä kestävällä pohjalla olevasta väestörakenteesta. Tällä elinvoimaisen kunnan tunnuspiirteellä on silti myös kustannusvaikutuksia, jotka näkyvät kunnan taloudessa. Useimmat mittarit osoittavat kuitenkin yksiselitteisesti, että Laukaan kehitys on varsinkin 2000-luvulla ollut keskimääräistä myönteisempää. Niistä keskeisimpiä ovat olleet väestönkasvu, kuntienvälinen nettomuutto, syntyvyys ja kokonaishedelmällisyys, yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kehitys sekä yritysten toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon kasvu. 6 / 6