SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TOIMINTASUUNNITELMA. Pirkanmaa ja Kanta-Häme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TOIMINTASUUNNITELMA. Pirkanmaa ja Kanta-Häme"

Transkriptio

1 SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TOIMINTASUUNNITELMA Pirkanmaa ja Kanta-Häme

2 Sisällys 1. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimin lähtökohtia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tavoitteet Henkilöstö Alueellinen asiantuntijaryhmä ja muu kehittämistyön tuki Rahoitus Aikataulutus

3 1. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimin lähtökohtia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueen hankkeen valmistelusta vastasi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos tiiviissä yhteistyössä kuntaedustajien kanssa. Valmistelu aloitettiin syksyllä 2012 ja suunnittelussa otettiin huomioon SOS I hankkeen siihenastinen kehittämistyö. Alueen hankkeeseen osallistuvat seuraavat Kanta-Hämeen kunnat: 1. Forssa (sis. Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän alkaen) 2. Hausjärvi 3. Riihimäki Sekä seuraavat Pirkanmaan kunnat: 4. Hämeenkyrö 5. Kangasala 6. Lempäälä 7. Nokia 8. Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue 9. Sastamalan, Punkalaitumen ja Kiikoisten yhteistoiminta-alue 10. Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alue. Alla lueteltuna lyhyesti perustiedot hankekunnista vuoden 2012 (ellei toisin mainita) tilastojen mukaisesti (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet THL). Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Forssa: Väkiluku: , työttömiä keskimäärin 13,3%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 58,2%. Humppila: Väkiluku 2 496, työttömiä vuonna 2012 keskimäärin 9,7%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 62,8%. Jokioinen: Väkiluku 5 643, työttömiä keskimäärin 9,0 %, perustoimeentulotuen menot, , huoltosuhde (2011) 60,2%. Ypäjä: Väkiluku 2 509, työttömiä keskimäärin 9,3 %, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 56,6 % Forssan kuntayhtymässä asukkaita yhteensä n Hausjärvi: Väkiluku: 8 866, työttömiä keskimäärin 6,7%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 57,2%. 3

4 Riihimäki: Väkiluku: , työttömiä keskimäärin 9,5%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 51,6%. Hämeenkyrö: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 9%, , huoltosuhde (2011) 61,1%. perustoimeentulotuen menot Kangasala: Väkiluku: , työttömiä keskimäärin 8%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 59,9%. Lempäälä: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 7,9%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 59,5%. Nokia: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 10,6%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 57,9%. Orivesi: Väkiluku 9 571, työttömiä keskimäärin 10,1%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 68,3. Pirkkala: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 8,2%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 55,6%. Vesilahti: Väkiluku 4437, työttömiä keskimäärin 6,7%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 64,6%. Sastamala: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 6,3%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 65,9%. Tampere: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 13%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde: 44,5%. Kuntien yhteenlaskettu väkiluku on (SotkaNet 2012). SOS II -hankkeen toteutusaika on ajalla Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hankkeeseen on suunniteltu kehittämiskokonaisuuksia, jotka vastaavat SOS II -hankkeelle asetettuihin kriteereihin, asiakastyössä havaittuihin kehittämistarpeisiin ja kuntien strategisiin tavoitteisiin. 2. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tavoitteet Väli-Suomen SOS II hankekokonaisuus koostuu seuraavista toimintalinjoista: 1A. Osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt 1B. Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät 2A. Palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely 2B. Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet 3A. Tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen sosiaalityössä 4

5 3B. Rakenteellinen sosiaalityö Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimissä keskitytään enemmän toimintalinjoihin 1 ja 2. Kuntien tarpeena on saada aikuissosiaalityöhön entistä suunnitelmallisempaa ja asiakaslähtöisempää työotetta, uusia ja jäsennellympiä menetelmiä sekä asiakkaille tarkoituksenmukainen ja yhteistyötä tekevä tukiverkosto. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hankkeessa asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen otetaan huomioon kaikessa hanketoimissa. Asiakkaiden tarpeita kuullaan ja kuulemisen perusteella suunnitellaan sosiaalityöhön käytäntöjä, jotka palvelisivat kuntalaisia parhaiten. Tiivistetysti ilmaistuna hankkeen odotetut vaikutukset ovat: 1. Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat osallisia omissa palveluprosesseissaan ja aikuissosiaalityön kehittämisessä. Kunnissa tehdään suunnitelmallista asiakastyötä ja työntekijöillä on käytössä entistä vahvemmin erilaisia aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä. Kokemusasiantuntijatoiminta vahvistuu ja asiakkailla on tietoa palveluista. 2. Asiakkaiden palveluprosessien suunnitelmallisuus, vaikuttavuus ja yksilöllisyys on parantunut. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut ja sosiaalista kuntoutusta on jäsennetty. 3. Kunnissa on käytössä menetelmiä, joilla kootaan, analysoidaan ja hyödynnetään tuotettua tietoa entistä paremmin käytettäväksi sosiaalialan kehittämisessä, arvioinnissa ja päätöksenteossa. Lisäksi osaaminen rakenteellisessa sosiaalityössä on vahvistunut. Väli- Suomen kunnissa on käytössä aikuissosiaalityön strategioita. Jokaiseen hankekuntaan on yhdessä sosiaalitoimen henkilöstön kanssa laadittu Suuntalomakkeen pohjalle tavoitteet sekä kehittämisen prosessi ja toivotut tulokset. Kuntien Suuntalomakkeet löytyvät liiteosasta tämän suunnitelman lopusta (Liite 1-11). Jokaiseen kuntaan on haluttu tehdä omat Suunta-lomakkeensa, koska lomakkeita käytetään hanketyön työvälineenä ja ne toimivat konkreettisina apuvälineinä. Lisäksi kunnat eroavat toisistaan kooltaan ja organisoitumiseltaan niin paljon, että yhteistä Suunta-lomaketta ei kannattanut tehdä tämä olisi jäänyt liian yleiselle tasolle. Koska yksilöidyt tavoitteet ja prosessit löytyvät Suunta-lomakkeista, tähän on nostettu vain keskeiset ja useassa eri kunnassa esiinnousseet tavoitteet. 1. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. 2. Aikuissosiaalityön palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. 3. Aikuissosiaalityön sisällön avaaminen, kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä profiilin nostaminen. 4. Työnjaon selkiyttäminen ja toimenkuvien tarkentaminen (sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä). 5

6 5. Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön menetelmien kehittäminen. 3. Henkilöstö Pirkanmaalla työskentelee Tampereen kaupungin alaisuudessa neljä projektityöntekijää sekä projektipäällikkö. Kanta-Hämeessä työskentelee osaamiskeskus Pikassoksen alaisuudessa yksi projektisuunnittelija, joka kuuluu sisällöllisesti samaan, projektipäällikön vetämään tiimiin. Pikassos vastaa projektisuunnittelijan työnantajuudesta ja siihen kuuluvista asioista. Projektipäällikkö vastaa taasen tiimin yhtenäisestä kehittämisestä ja suunnitelmien seurannasta. Projektipäällikkö osallistuu kaikkien kuntien aloituspalavereihin sekä asiantuntijaryhmään. Pirkanmaan projektityöntekijöiden ja projektipäällikön työsuhteet ovat ajalle ja Kanta-Hämeen projektisuunnittelijan työsuhde on ajalle Rekrytointivaikeuksista johtuen Kanta-Hämeen projektisuunnittelija aloitti hieman myöhemmin kuin muu tiimi. Pirkanmaalla on projektityöntekijöille määritelty vastuukunnat, koska kaikki eivät voi keskittyä jokaisen kunnan aikuissosiaalityön kehittämiseen vaan on helpompi keskittyä tiettyihin kuntiin. Pikassoksen projektisuunnittelija keskittyy mainittujen Kanta-Hämeen kuntien kehittämiseen. Kuntajako on seuraavanlainen: TAMPERE: Mia Mäki-Fränti ja Samuli Pietilä NOKIA, KANGASALA, HÄMEENKYRÖ ja ORIVESI: Marianne Kukkasniemi-Mäkinen SASTAMALA (sis. Punkalaidun ja Kiikoinen), LEMPÄÄLÄ ja PIRKKALA: Tuija Laakso KANTA-HÄME: RIIHIMÄKI, FORSSA (sis. Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän) ja HAUSJÄRVI: Satu Raatikainen Luonnollisesti koko hanketiimi tekee yhteistyötä ja kuntajaot eivät ole ehdottomia. Teemallisissa kokonaisuuksissa hyödynnetään toisilla alueilla saatuja kokemuksia ja kehittämistyötä tehdään yhtenäisesti Hausjärveltä Sastamalaan. Tästä esimerkkinä voidaan mainita asiakastyytyväisyyskyselyjen laatimiset sekä työntekijöiden vertaistapaamiset. 4. Alueellinen asiantuntijaryhmä ja muu kehittämistyön tuki Alueellisia asiantuntijaryhmiä perustetaan kolme: Tampereelle, Tampereen seutukuntaan ja Kanta-Hämeeseen. Jäseniksi on valittu sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, etuuskäsittelijöitä sekä johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Tampereen ja seutukunnan asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa ja seuraava kokoontuminen on elo-syyskuussa. Tarkoituksena on kokoontua 3-4 kertaa vuodessa. Kanta-Häme on kokoontunut keväällä 2014 yhden kerran. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimillä on tukenaan SOS II-hankkeen hankekoordinaatio sekä muiden alueiden hanketyöntekijät. Lisäksi Pikassos antaa tukeaan ja jakaa aiempaa tietämystään alueen kunnista ja kehittämisestä. 6

7 5. Rahoitus Hankkeen rahoitus tulee STM:ltä 75% ja loput kunnilta. Tampere maksaa isoimpana kuntana eniten kuntien omarahoitusosuutta eli puolet kuntien yhteenlasketusta omarahoitusosuudesta. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen budjetti: Yht. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat 0 kustannukset Tulorahoitus Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus

8 6. Aikataulutus Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueelle on muodostettu ns. hanketyön rukkasia eli työryhmiä, joissa keskitytään tarkemmin hankkeen asioihin ja jotka toimivat hanketyön juurruttajina ja levittäjinä sosiaalitoimen sisällä sekö verkostoissa. Tämä on todettu tehokkaammaksi kuin se, että hanketyöntekijä osallistuisi (eikä ole käytännössä mahdollistakaan osallistua) kaikkiin toimistokokouksiin tai muihin palavereihin, koska niissä käsitellään niin paljon toimiston sisäisiä tai puhtaasti asiakastyön asioita. Kyseisten työryhmien lisäksi alueilla on eri teemoihin perustuvia työryhmiä, jotka keskittyvät käsittelemään tiettyä asiakokonaisuutta. Tällaisia asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi toimenkuvien ja prosessien mallinnukset, asiakastyytyväisyyskyselyt, tilastointiin ja tietotuotantoon liittyvät työryhmät sekä kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasraatiin liittyvät työryhmät. Tampereella kokoontuu myös sosiaalitoimen ja avopalvelujen esimiehistä kokoontuva ryhmä, jossa käsitellään koko Sarviksen sosiaaliaseman kehittämistä. Tämän lisäksi hankealueella järjestetään eri ammattiryhmien sekä koko toimistojen vertaistapaamisia. Tässä alla hanketyön suunnitelmia eri alueiden osalta. Tarkemmat suunnitelmat ja päivät löytyvät muualta, tässä muutamia esimerkkejä mukana. Tampere: Sosiaalityön asiakasraadin ja Sarviksen sosiaaliaseman asiakasraadin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa sekä toiminnan juurruttaminen. Mietitään eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, miten toteuttaa toimintaa syksyllä Pyritään saamaan kokemusasiantuntijoita lisää erilaisiin työryhmiin ja muihin tehtäviin. Ollaan jatkossa itse hyvänä esimerkkinä kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisessä. Asiakasraadin prosessikuvauksen mallintaminen. Syksyllä jatketaan yhteistyötä Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikön ja kokemusasiantuntijoiden kanssa mm. yrittäjäasiakasteeman parissa. TAMK:n järjestämä kokemusasiantuntijakoulutus ajalla Pidetään itse osio sosiaalipalvelujärjestelmästä. Seuraava kokemusasiantuntijaverkoston työkokous/vertaistapaaminen on Tampereella. Ollaan aktiivisesti mukana suunnitteluissa ja järjestelyissä. Oma Tesoma-hankkeen toiminnassa mukana oleminen. Osallistutaan Tampereen kuntakokeilun asiakasohjaustyöryhmään ja tiedotetaan puolin ja toisin (sosiaalityötä työllisyydenhoidon asioista ja päinvastoin). 8

9 Järjestetään asiakastyytyväisyyskyselyiden purkutilaisuus Sarviksen sosiaaliasemalla. Mietitään jatkotyöstämistä ja kehittämistä tuotannon kanssa. Ollaan mukana Praksis-tiimin toiminnassa. Ollaan mukana sähköisen toimeentulotuen prosessin kehittämisessä asiakasraatilaisten kanssa. Seuraava palaveri on myöhemmin syksyllä. Osallistutaan vastaanottotiimin toimintaan, mikäli tiimissä nousee esille hankkeen tehtäväksi erityisiä kehittämistarpeita. Tavataan Aikuissosiaalityön sosiaaliaseman työrukkasen kanssa seuraavan kerran Mikäli työrukkasen kanssa nousee esille erityisiä yksikön kehittämistarpeita, jatkotyöstetään niitä heidän kanssaan. Sarviksen sosiaaliaseman henkilöstön toiveesta voidaan perustaa myös muita työrukkasia. Jatkossa pyynnöstä voidaan järjestää kokemusasiantuntijoiden Asiakkaan kohtaamisen koulutusta tarinan ja draaman keinoin. Muuta: Esitellään ja mainostetaan palvelukarttaa aktiivisesti eri tilaisuuksissa. Päivitetään palvelukarttaa säännöllisesti. SOS II hankkeen nettisivujen sekä esitteiden työstämistä jatketaan viestintätiimin kanssa. Ollaan mukana SOS II hankkeen teemakohtaisissa työryhmissä (osallisuus ja rakenteellinen sosiaalityö). Jatketaan tiedon välittämistä henkilöstölle, yhteistyökumppaneille sekä päättäville elimille. Ollaan mukana Aikuissosiaalityön lokakuu tempauksen suunnitteluissa ja järjestelyissä. Ollaan mukana rakenteellisen sosiaalityön koulutuksen suunnittelussa ja järjestelyissä. Muu Pirkanmaa Yhteistä kaikille: Sosiaalityön sisällön kehittäminen, haetaan aikaa sosiaalityölle siirtämällä sosiaalityöntekijöiltä (perus)toimeentulotuen käsittelyä pois. Hankekuntien tapaamiset: sosiaalityöntekijät, etuuskäsittelijät ja koko toimistot. Asiakastyytyväisyyskyselyjen purku ja raportointi lähes kaikissa. Rakenteellisen sosiaalityön koulutuskokonaisuus

10 Kangasala Asiakasraatitoiminnan ja jalkautumisen suunnittelu. Esitteen päivittäminen. Sosiaalisen median hyödyntäminen sosiaalityössä? Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän/ryhmien suunnittelua? Suunnitella miten toteutetaan: Asiakassuunnitelmien tarkastelu, seuranta, kenelle tehdään jne. Tiedon tuotantoa asiakaskunnasta esim. päättäjille. Nokia Toimeentulotuen prosessin miettiminen ja mallinnus, tilastoinnin yhtenäistäminen. Tehtäväjaon ja tehtäväkuvien selkiyttäminen, etuuskäsittelijä sosiaalityöntekijä, myös sosiaaliohjaaja. Edelliseen liittyen tavoitteena saada toimeentulotuen käsittelyä pois sosiaalityöntekijöiltä. Asiakasraati toiminnan toteutus. Jalkautumisen suunnittelu. Orivesi Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän tehtäväjako. Palvelusuunnitelman käytön tehostaminen. Hämeenkyrö Aikuissosiaalityön palvelukuvaus (mahdollisesti esite). TE-toimisto sosiaalityö työpaja prosessin suunnittelun tukeminen ja prosessin kuvaaminen. Asiakassuunnitelman käytön tehostaminen. Asiakaspalautteen kehittäminen. Lempäälä Tehtäväjaon selkiyttäminen: erityisesti etuuskäsittelijä sosiaalityöntekijä. Edelliseen liittyen tavoitteena saada toimeentulotuen käsittelyä pois sosiaalityöntekijöiltä. Tehtävänkuvien päivittäminen. Esitteiden ja nettisivujen päivitys. Sastamala Aikuissosiaalityön profiilin nostaminen. Sosiaalityön sisältöjen kehittäminen, avaaminen ja näkyväksi tekeminen. Sosiaalityön ja toimeentulotuen prosessin kehittäminen (sosiaalityöntekijä, palveluohjaajat ja etuuskäsittelijä). Koko palvelurakenteen uudeelleenarviointi. Asiakasosallisuuden lisääminen. Pirkkala, Vesilahti Palvelusuunnitelman käyttöönotto pilottina. Sosiaalityössä tehtävän päihdetyön kehittäminen. Aikuissosiaalityön prosessin ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Aikuissosiaalityön sisällön yhtenäistäminen. 10

11 Työnjaon selkiyttäminen ja toimenkuvien tarkentaminen (sosiaalityöntekijä, etuuskäsittelijä) KANTA-HÄME: Forssa Uuden kuntayhtymän toiminnan linjausten yhtenäistämistä: työn sisältöjen yhtenäistämistä, asiakasjaon tarkastelua. Asiakasraati -toiminnan aloittaminen. Hausjärvi Kuntouttavan työtoiminnan tarkastelu ja kehittäminen. Sosiaalinen kuntoutus. Sosiaalityön sisällön kehittäminen, suunnitelmallisuuden lisääminen. Riihimäki Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Suunnitelmien hyväksikäyttäminen asiakastyössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen. Asiakasraatitoiminnan käynnistäminen. Edellisten linjausten lisäksi on kunnille suunniteltu yhteisiä tapaamisia. Kuvaukset ryhmistä ja niiden tavoitteista: Sosiaalityöntekijöiden ryhmä on tarkoitettu Pirkanmaan hankekuntien sosiaalityöntekijöille. Ryhmän tarkoituksena on pohtia aikuissosiaalityön nykytilaa, sisältöä ja tulevaisuutta. Tarkoituksena on käydä keskustelua käytännön työn haasteista ja miettiä miten saamme aikuissosiaalityön äänen kuuluville ja miten arjen työssä voi kehittää ja kehittyä. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa vuodessa. Etuuskäsittelijöiden ryhmä on tarkoitettu Pirkanmaan hankekuntien etuuskäsittelijöille. Ryhmän tavoitteena on vaihtaa ajatuksia etuuskäsittelystä, siihen liittyvästä työnjaosta, eri käytännöistä kunnissa ja miettiä miten etuuskäsittelyä kunnissa voidaan kehittää. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa vuodessa. Sosiaaliohjaajien ryhmä on tarkoitettu sekä Kanta-Hämeen että Pirkanmaan kuntien sosiaaliohjaajille. Ryhmän tarkoituksena on miettiä sosiaaliohjaajan roolia aikuissosiaalityön kentällä. Miten toimeentulotukityö kuuluu sosiaaliohjaukseen ja kuuluuko se siihen? Miten erilainen tehtävänkuva tai tehtävärakenne vaikuttaa työn tekemiseen? Miten kehitämme työtä? Ryhmä kokoontuu 3 kertaa vuodessa. Kaikkien hankekuntien koko aikuistiimeille suunnattu ryhmän tarkoituksena on keskustella koko aikuistiimin kehittämiseen liittyvistä asioista laajemmin. Nämä tapaamiset tarjoavat 11

12 mahdollisuuden keskustella eri kunnissa meneillään olevista innovaatioista esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen, eläkeselvittelyihin, asumisen ohjaamiseen, asiakkaan osallisuuden toteutumiseen jne. liittyen. Tapaamisessa on tarkoituksena jakaa hyviä käytäntöjä eri kunnista ja keskustella ajankohtaisista asioista. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Aikataulutusta syksylle 2014 ja keväälle 2015 Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla (Tampere aikaisemmin edellä): Syksy 2014 Etuuskäsittelijöiden 3. tapaaminen syksylle sovitaan, kun saadaan tiedot toimeentulotukikoulutukseen liittyen. Syyskuu Tiistaina 9.9. Pirkanmaan asiantuntijaryhmän tapaaminen (3. tapaaminen ) Maanantaina Rakenteellisen sosiaalityön koulutuksen aloitusseminaari Keskiviikkona SOS 2 ja Kiti-hankkeen yhteistyöiltapäivä , Hämeenlinna, Wetterin talo, Wetterhoffinkatu 2, auditorio Torstaina Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen (3. tapaaminen) Tiistaina Sosiaaliohjaajien tapaaminen (2. tapaaminen) Lokakuu Aikuissosiaalityön lokakuu-tempaus. Aikuissosiaalityö näkyväksi, erilaisia tapahtumia yms. Torstaina Päijät-Hämeen SOS II-hanke: Uutta suuntaa-pilotin esittely: Tiiviimmän asiakastyön vaikutukset välineenä sosiaalityössä. Maanantaina Ehkäisevän päihdetyön viikon suunnittelu. Kunnista halukkaat mukaan. Tavoitteena saada kuntiin soveltuvaa toimintaa ehkäisevän päihdetyön viikolle (vko 45). Tapaaminen Frenckelillä Puutarhakatu 2, Tampere klo alkaen. Marraskuu Koko hankekuntien aikuistiimeille suunnattu tapaaminen. Tiistaina Etuuskäsittelijöiden tapaaminen Hämeenlinna, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin Keskiviikkona SOS 2 ja Kiti-hankkeen yhteistyöiltapäivä , Hämeenlinna, Wetterin talo, Wetterhoffinkatu 2, auditorio 12

13 Kevät 2015 Tammikuu Asiantuntijaryhmän tapaaminen (4. tapaaminen) Sosiaaliohjaajien tapaaminen (3. tapaaminen) Helmikuu Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen (4. tapaaminen) Etuuskäsittelijöiden tapaaminen (4. tapaaminen) Huhtikuu Asiantuntijaryhmän tapaaminen (5. tapaaminen) Toukokuu Sosiaaliohjaajien tapaaminen (4. tapaaminen) Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen (5. tapaaminen) Kesäkuu Etuuskäsittelijöiden tapaaminen (5. tapaaminen) 13

14 LIITTEET SUUNTA-LOMAKKEET: 1. Tampere 2. Orivesi 3. Hämeenkyrö 4. Kangasala 5. Nokia 6. Lempäälä 7. Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue 8. Sastamala 9. Forssa (sis. Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän) 10. Hausjärvi 11. Riihimäki 14

15 SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TAMPERE SUUNTA TAMPERE Sarviksen sosiaaliasema: Aikuissosiaalityön palvelut: Johtava sosiaalityöntekijä, 19 aikuissosiaalityöntekijää ja 4 sosiaaliohjaajaa. Sosiaalinen kuntoutus: 6 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. Toimeentulotuen palvelut: Toimeentulotuen yksikkö: Johtava sosiaalityöntekijä, 6 sosiaalityöntekijää, 1 sosiaaliohjaaja ja 38 etuuskäsittelijää sekä Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikkö (Unto): Johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, 6 sosiaaliohjaajaa ja 6 etuuskäsittelijää. Kotouttavan sosiaalityön palvelut (Koto): Johtava sosiaalityöntekijä, 4 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa, 2 ohjaajaa, 1 palveluohjaaja ja 2 etuuskäsittelijää. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Aikuissosiaalityön palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. Rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen ja aikuissosiaalityön profiilin nostaminen. Kokemusasiantuntijatoiminta: - Laajentaminen: rekrytoidaan ja koulutetaan lisää kokemusasiantuntijoita. Markkinoidaan edelleen ja laajemmin, lisää tilauksia. - Kokemusasiantuntijoita uudenlaisiin toimintamuotoihin: toimimaan ammattilaisten rinnalle, mukaan aikuissosiaalityön suunnitteluun ja kehittämiseen. - Kokemusasiantuntijat mukaan arvioimaan kilpailutuksia ja palvelutarjontaa. - Mallinnetaan palveluprosesseja Sarviksen sosiaaliasemalla. - Tutkitaan tilastollisesti prosesseja. - Vahvistetaan sisäistä yhteistyötä: tiedotus, palaverit, johtaminen. - Järjestetään tutustumiskäyntejä. - Palvelukartan päivitys ja markkinointi. - Jatketaan ja tehdään yhteistyötä (entisen Terveysnyssen) terveydenhoitajan jalkautumisessa Sarvikselle. - Jatketaan - Tiedotetaan aikuissosiaalityön asioista kunnan päättäviä elimiä. - Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun aikuissosiaalityöstä eri foorumeilla. - Järjestetään yhteisiä tapaamisia asiakkaiden, henkilöstön ja päättävien tahojen kesken. - Informoidaan aikuissosiaalityöstä yhteistyökumppaneita ja kuntalaisia esim. esitteiden avulla. - Toteutetaan 15

16 Asiakasraati - Jatketaan asiakasraadin toimintaa hyvien kokemusten pohjalta. - Laajentaminen: rekrytoidaan lisää jäseniä, joilla on aktiivinen sosiaalityön asiakkuus. - Pyritään saamaan asiakasraatilaisia mukaan kaupungin vaikuttamiskanaviin esim. kuntademokratiatyöryhmiin. - Lisää konkreettisia vaikuttamiskeinoja ja tuloksia. Muita osallisuutta lisääviä keinoja - Asiakaskyselyt: yhdessä yliopiston kanssa. - Asiakashaastattelut - Asiakasfoorumit - Tiedottaminen ja avoimuuden lisääminen. asiakasfoorumitoiminnan juurruttamista. - Sähköisen toimeentulotuen prosessin kehittämisen tukeminen. - Oppilaitosyhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen, mm. asiakaskyselyt. - Vastaanottotiimin prosessin selkeyttämisessä mukana, työnkuvat. - Yhteistyön tiivistäminen Toimeentulotuen yksikön ja muun Sarviksen sosiaaliaseman välillä. Tärkeimpänä asiakasohjaus ja asiakasyhteistyö. - Osallistuminen erilaisiin yhteistyöryhmiin esim. kuntakokeilu ja Praksis. - Tiedottaminen Sarviksen sosiaaliaseman ja yhteistyökumppaneiden välillä tapahtuvista muutoksista. - Yhteistyökumppaneiden esittäytyminen Sarviksen sosiaaliasemalla. - Tietotekniikan parempi hyödyntäminen. - Työntekijöille kyselyitä työn sisällöstä ja toimintalinjoista. rakenteellisen sosiaalityön kysely henkilöstölle yhdessä muun SOS IIhankkeen kanssa. - Järjestetään yhdessä muun SOS II-hankkeen kanssa rakenteellisen sosiaalityön koulutuskokonaisuus Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasraati on vakiintunut kunnan omaksi toiminnaksi. Asiakasraati nähdään isona vertaistuellisena voimavarana. Palveluprosessit on mallinnettu ja asiakasohjautuvuus on selkiytynyt Sarviksen sosiaaliasemalla sisällä sekä yhteiskumppaneiden välillä. Oppilaitosyhteistyö on jatkunut TULOKSET JA TOIVOTTU Tietoisuus aikuissosiaalityöstä ja sen merkittävyydestä on lisääntynyt. Aikuissosiaalityön 16

17 Kokemusasiantuntija olisi Sarviksen sosiaaliasemalla työparina tai muussa määrätyssä työtehtävässä. kaupungin työkäytäntönä. omana Palvelukartta on sosiaalityön työväline. Yhteistyö sosiaalityön ja terveydenhuollon kanssa on tiivistynyt. julkisuuskuva parantunut. on Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat ovat saaneet välineitä ja ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä. ORIVESI SUUNTA ORIVESI Aikuissosiaalityön organisaatio, osana Tampereen kaupungin sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä (toimistotyöt sisältyvät etuuskäsittelijän työhön). Johtava sosiaalityöntekijä Tampereen aikuissosiaalityössä. Tehtävänkuvien ja palveluprosessien selkiytyminen. Sosiaalityön sisällön kehittäminen. Sosiaalityön tunnettavuuden parantaminen. Perehdytään asiakaskuntaan (asiakasprofilointi), mietitään millaista tukea he tarvitsevat ja miten se voidaan parhaiten antaa. - Käydään läpi omat asiakkaat. - Tehtävänkuvien määrittäminen. - Tehtävänkuvien testaaminen käytännössä. - Toimeentulotukihakemusten osoite lisätään lomakkeeseen. - Puhelinajat ja niistä informointi. - Asiakasjako. - Palvelun sisällön miettiminen: toimeentulotuen osuus, siihen liittyvien laskujen maksut, asiakkaiden tapaaminen, tapaamisten sisältö, verkostot. - Asiakastyön menetelmien käyttäminen. - Palvelusuunnitelmien - Infoja sosiaalityöstä työpajalla ja sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä. - Terveydenhuollon kanssa yhteistyö esim. kerrotaan lääkäreille sosiaalityöstä. - Esitteiden ja nettisivujen 17

18 - Prosessin mallintaminen. - Sähköinen toimeentulotuen hakeminen, Orivesi mukaan. Yhteistyön tiivistäminen mm. työpajan, TEtoimiston ja psykiatrian poliklinikan kanssa. tekeminen asiakkaille. - Jalkautuminen asiakkaiden toimintaympäristöihin. - Aktivointisuunnitelmien tekemisen käynnistäminen uudelleen (Orivedellä työpaja tekee suunnitelmat). päivittäminen. - Aktiivinen vastaaminen esimerkiksi yleisönosastokirjoituk siin sosiaalityöstä ja toimeentulotuesta. Työnjako selkiytynyt sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän kesken. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut. Yhteistyö muiden toimijoiden kesken on tiivistynyt. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan osalta työn toimeentulotukipainotteisuus on vähentynyt. Palvelusuunnitelma on työkaluna ja asiakkaan osallisuutta vahvistavana menetelmänä. Muutamia vakituisia jalkautumisen paikkoja, joissa asiakasta voidaan tavata toimistoympäristön ulkopuolella, on kehitelty. Aikuissosiaalityön asema on vahvistunut suhteessa toimeentulotukityöhön. TULOKSET JA TOIVOTTU Aikuissosiaalityö mielletään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kesken sisällöllisesti muunakin kuin toimeentulotukityönä. Aikuissosiaalityö pitää vakiintuneen paikkansa palveluna riippumatta perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelaan. Aktivointisuunnitelma on sosiaalityöntekijän työkaluna. 18

19 HÄMEENKYRÖ SUUNTA HÄMEENKYRÖ Aikuissosiaalityön organisaatio: sosiaalijohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, kaksi aikuissosiaalityöntekijää, kaksi lapsiperheiden sosiaalityöntekijää, työpajan johtaja ja päihdetyön ohjaaja sekä palveluohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Kaksi toimistosihteeriä tekevät osittain toimeentulotukea. Tavoitteena on aikuissosiaalityön kehittäminen, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja on osallinen omassa prosessissaan sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavien menetelmien kehittäminen. Palveluprosessin ja palvelukuvauksien selkiyttäminen. Asiakassuunnitelman käyttöönoton tehostaminen sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Tilastotietojen ja asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen. Perehtyminen eri työtehtäviin ja niiden sisältöihin ja niiden pohjalta palvelukuvauksien tekeminen (Eetu-hanke). Palvelukuvauksien avulla sekä yhteistyökumppanit että asiakkaat saavat selkeän kuvan eri palveluista. Prosessikuvaus sosiaalityötyöpaja. Prosessi TE-toimistososiaalityö-työpaja. Asiakkuuden siirtäminen TEtoimistosta sosiaalityöhön. Miten asiakas saa tarvitsemansa palvelut? Huomioidaan päihdetyön ohjaajan rooli asiakastyössä ja pyritään selkiyttämään sitä. Mietitään missä kohtaa ja kenelle asiakassuunnitelma tehdään, tavoitteena välttää päällekkäisten suunnitelmien tekeminen: työpajalla tehdään palvelusuunnitelma kaikille työpajan asiakkaille. Asiakassuunnitelman avulla halutaan osallistaa asiakasta vahvemmin oman asiansa suunnitteluun ja tukea tulevaisuuden suunnittelua. Yhteistyön tehostaminen sosiaalityön ja työpajan välillä eri suunnitelmien teossa ja tiedon jakamisessa. Sosiaalityöntekijät tekevät asiakassuunnitelmia omille asiakkailleen tarpeen mukaan. Kerätään kokemuksia Tuotetaan tietoa palveluista ja käyttäjäkokemuksista ja kehittämistarpeista. Asiakaspalautteen kehittäminen siinä vaiheessa, kun Hämeenkyröön tulee tietokoneohjelma sitä varten. Focus-haastattelut. - Työpajan ja sosiaalityön asiakkaille. - Kerätään palvelukokemuksia: Mitä asiakas on palveluista mieltä ja mitä pitää ottaa huomioon jne. 19

20 Asiakkaan moniammatillinen tukeminen. Etsivän nuorisotyöntekijän rooli? Vertaistapaamiset muiden hankekuntien sosiaalityöntekijöiden, seutukuntien koko toimistojen ja etuuskäsittelijöiden tapaamiset. Eläkeselvittelyt ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset kiinnostavat. Kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasraatiin tutustuminen. asiakassuunnitelmien teosta. Kokemusten avulla kehitetään suunnitelmallista sosiaalityötä. Mietitään keinoja, joiden avulla asiakas saadaan paremmin mukaan oman asiansa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Fakta-työkalun hyödyntäminen tilastotietojen keräämisessä. (Vertailtavuus muiden kuntien kanssa?) Gradun aiheeksi ehdotetaan asiakkaiden kokemuksia sosiaalityön palvelusta, sosiaalityön muuttumisesta asiakkaiden aktivointiin ja työllisyystoimenpiteisiin liittyen. Selkeä aikuissosiaalityön prosessi ja palvelukuvaus mallinnettu. Palvelukuvaukset tehty myös etsivästä nuorisotyöstä, palveluohjauksesta ja matalan kynnyksen päihdetyöstä. Yhteistyön sujuvuus TEtoimiston, työpajan ja sosiaalityön välillä kehittynyt. Suunnitelmallinen sosiaalityö ja sen toteennäyttäminen lisääntynyt. Aikuissosiaalityön asiakkaille tehdään asiakassuunnitelmia. Asiakkaan osallistuminen oman elämänsä suunnitteluun lisääntynyt. Asiakkaan kannalta sujuva prosessi työpajan ja sosiaalityön kesken kehittynyt. TULOKSET JA TOIVOTTU Tuotettua tietoa hyödynnetään sosiaalityön kehittämisessä. Tuotettua tietoa hyödynnetään sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. 20

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi KP LAPE Koko hankkeen menot ja rahoitus yhteensä 2 17 2 18 Henkilöstömenot, joista 691 98 41 14 1

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut

PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826 TALOUSARVIO POSKE 2013 9 600 9 551 9560-9563 9 504 9 505 9 506 Perus TUKEVA Pakaste 2 TAATUSTI Hyvinvointi- VIRTU yhteensä TOIMINTATUOTOT raha Lappi TURVASSA tili Myyntituotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Asiakasraati. Muistio

Asiakasraati. Muistio Asiakasraati Aika: Torstai 21.11.2013 klo 14-16 Paikka: Hatanpään pirtti, Hatanpään puistokuja 10 Paikalla: Projektityöntekijät Samuli Pietilä ja Mia Mäki- Fränti Muistio 1. Kokoontuminen ja kahvit - Samuli

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke. Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke. Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke Varsinais-Suomen hanke-osion Jatkohankesuunnitelma 2015 2017 5.9.2014 Timo Pettersson Projektikoordinaattori Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi

Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke 6.11.2015 / Erja Helttunen / Hankesuunnittelija 27.11.2015 Hanke on pohjoissuomalainen yhteinen Kaste ohjelman mukainen kehittämishanke, STM,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS

Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija yhteystiedot Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta /02/05/02/2012

Sosiaali- ja terveyslautakunta /02/05/02/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 306 12.12.2012 Osallistuminen Väli-Suomen "Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä" Sos II-hankkeeseen Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnan osahankkeen kautta Deltagande

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma

PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma - 17.11.2016 Hakijan (osatoteuttajan) nimi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Y-tunnus 1796674-1

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

VIRTU Asiointia videoyhteydellä

VIRTU Asiointia videoyhteydellä VIRTU Asiointia videoyhteydellä d Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) VIRTU Asiointia videoyhteydellä Hankkeessa luodaan kuntalaisille edellytykset yy käyttää kuvapuhelimella erilaisia palveluita

Lisätiedot

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA

KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 YM PÄRISTÖLU PALAUTAKU NTA Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015-2017 TOIMIALA PALVELU TILIVELVOLLINEN 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 600 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C Asiakasraati Aika: Tiistai 20.1.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Asiakasraati tulee saamaan uusia vetäjiä Tampereen kaupungilta.

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET

TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET 1(5) PILOTIN NIMI: HUITTINEN TARKENNETTU PILOTOINTISUUNNITELMA LÄNSI 2012 - Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke PILOTIN TOIMENPITEET Ehkäisevän työn konkretisoiminen: Alkoholin riskikäytön

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan kuntouttavan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke

Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE. Yhteisvoimin kotona -hanke Yhteisvoimin kotona -hanke Posan kehittämisosio JUURRUTTAMISSUUNNITELMALOMAKE Toimenpide/ toimintamalli/ kehitettävä käytäntö tms. 1. Gerontologinen kokonaisarviointi 2. Moniammatillinen arviointiryhmä

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010

Vastaanottotiimin arviointia. Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Vastaanottotiimin arviointia Herttoniemi-Itäkeskus Syksy 2010 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset 1b Palvelurakenne vastaa lasten, nuorten ja perheiden tarpeita Suurimmat voimavarat ovat aina lapsen

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot