SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TOIMINTASUUNNITELMA. Pirkanmaa ja Kanta-Häme

Transkriptio

1 SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TOIMINTASUUNNITELMA Pirkanmaa ja Kanta-Häme

2 Sisällys 1. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimin lähtökohtia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tavoitteet Henkilöstö Alueellinen asiantuntijaryhmä ja muu kehittämistyön tuki Rahoitus Aikataulutus

3 1. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimin lähtökohtia Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueen hankkeen valmistelusta vastasi sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos tiiviissä yhteistyössä kuntaedustajien kanssa. Valmistelu aloitettiin syksyllä 2012 ja suunnittelussa otettiin huomioon SOS I hankkeen siihenastinen kehittämistyö. Alueen hankkeeseen osallistuvat seuraavat Kanta-Hämeen kunnat: 1. Forssa (sis. Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän alkaen) 2. Hausjärvi 3. Riihimäki Sekä seuraavat Pirkanmaan kunnat: 4. Hämeenkyrö 5. Kangasala 6. Lempäälä 7. Nokia 8. Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue 9. Sastamalan, Punkalaitumen ja Kiikoisten yhteistoiminta-alue 10. Tampereen ja Oriveden yhteistoiminta-alue. Alla lueteltuna lyhyesti perustiedot hankekunnista vuoden 2012 (ellei toisin mainita) tilastojen mukaisesti (Lähde: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet THL). Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Forssa: Väkiluku: , työttömiä keskimäärin 13,3%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 58,2%. Humppila: Väkiluku 2 496, työttömiä vuonna 2012 keskimäärin 9,7%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 62,8%. Jokioinen: Väkiluku 5 643, työttömiä keskimäärin 9,0 %, perustoimeentulotuen menot, , huoltosuhde (2011) 60,2%. Ypäjä: Väkiluku 2 509, työttömiä keskimäärin 9,3 %, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 56,6 % Forssan kuntayhtymässä asukkaita yhteensä n Hausjärvi: Väkiluku: 8 866, työttömiä keskimäärin 6,7%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 57,2%. 3

4 Riihimäki: Väkiluku: , työttömiä keskimäärin 9,5%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 51,6%. Hämeenkyrö: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 9%, , huoltosuhde (2011) 61,1%. perustoimeentulotuen menot Kangasala: Väkiluku: , työttömiä keskimäärin 8%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 59,9%. Lempäälä: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 7,9%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 59,5%. Nokia: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 10,6%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde (2011) 57,9%. Orivesi: Väkiluku 9 571, työttömiä keskimäärin 10,1%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 68,3. Pirkkala: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 8,2%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 55,6%. Vesilahti: Väkiluku 4437, työttömiä keskimäärin 6,7%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 64,6%. Sastamala: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 6,3%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde 65,9%. Tampere: Väkiluku , työttömiä keskimäärin 13%, perustoimeentulotuen menot , huoltosuhde: 44,5%. Kuntien yhteenlaskettu väkiluku on (SotkaNet 2012). SOS II -hankkeen toteutusaika on ajalla Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hankkeeseen on suunniteltu kehittämiskokonaisuuksia, jotka vastaavat SOS II -hankkeelle asetettuihin kriteereihin, asiakastyössä havaittuihin kehittämistarpeisiin ja kuntien strategisiin tavoitteisiin. 2. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tavoitteet Väli-Suomen SOS II hankekokonaisuus koostuu seuraavista toimintalinjoista: 1A. Osallisuus ja osallisuutta edistävät käytännöt 1B. Aktivoivat ja kuntouttavat menetelmät 2A. Palveluprosessien kehittäminen ja palveluverkoston tehtävien ja vastuiden määrittely 2B. Aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteet 3A. Tiedontuotanto ja tuotetun tiedon hyödyntäminen sosiaalityössä 4

5 3B. Rakenteellinen sosiaalityö Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimissä keskitytään enemmän toimintalinjoihin 1 ja 2. Kuntien tarpeena on saada aikuissosiaalityöhön entistä suunnitelmallisempaa ja asiakaslähtöisempää työotetta, uusia ja jäsennellympiä menetelmiä sekä asiakkaille tarkoituksenmukainen ja yhteistyötä tekevä tukiverkosto. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan hankkeessa asiakkaiden osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen otetaan huomioon kaikessa hanketoimissa. Asiakkaiden tarpeita kuullaan ja kuulemisen perusteella suunnitellaan sosiaalityöhön käytäntöjä, jotka palvelisivat kuntalaisia parhaiten. Tiivistetysti ilmaistuna hankkeen odotetut vaikutukset ovat: 1. Aikuissosiaalityön asiakkaat ovat osallisia omissa palveluprosesseissaan ja aikuissosiaalityön kehittämisessä. Kunnissa tehdään suunnitelmallista asiakastyötä ja työntekijöillä on käytössä entistä vahvemmin erilaisia aktivoivia ja kuntouttavia työmenetelmiä. Kokemusasiantuntijatoiminta vahvistuu ja asiakkailla on tietoa palveluista. 2. Asiakkaiden palveluprosessien suunnitelmallisuus, vaikuttavuus ja yksilöllisyys on parantunut. Eri toimijoiden välinen yhteistyö on vahvistunut ja sosiaalista kuntoutusta on jäsennetty. 3. Kunnissa on käytössä menetelmiä, joilla kootaan, analysoidaan ja hyödynnetään tuotettua tietoa entistä paremmin käytettäväksi sosiaalialan kehittämisessä, arvioinnissa ja päätöksenteossa. Lisäksi osaaminen rakenteellisessa sosiaalityössä on vahvistunut. Väli- Suomen kunnissa on käytössä aikuissosiaalityön strategioita. Jokaiseen hankekuntaan on yhdessä sosiaalitoimen henkilöstön kanssa laadittu Suuntalomakkeen pohjalle tavoitteet sekä kehittämisen prosessi ja toivotut tulokset. Kuntien Suuntalomakkeet löytyvät liiteosasta tämän suunnitelman lopusta (Liite 1-11). Jokaiseen kuntaan on haluttu tehdä omat Suunta-lomakkeensa, koska lomakkeita käytetään hanketyön työvälineenä ja ne toimivat konkreettisina apuvälineinä. Lisäksi kunnat eroavat toisistaan kooltaan ja organisoitumiseltaan niin paljon, että yhteistä Suunta-lomaketta ei kannattanut tehdä tämä olisi jäänyt liian yleiselle tasolle. Koska yksilöidyt tavoitteet ja prosessit löytyvät Suunta-lomakkeista, tähän on nostettu vain keskeiset ja useassa eri kunnassa esiinnousseet tavoitteet. 1. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. 2. Aikuissosiaalityön palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. 3. Aikuissosiaalityön sisällön avaaminen, kehittäminen ja yhtenäistäminen sekä profiilin nostaminen. 4. Työnjaon selkiyttäminen ja toimenkuvien tarkentaminen (sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä). 5

6 5. Aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön menetelmien kehittäminen. 3. Henkilöstö Pirkanmaalla työskentelee Tampereen kaupungin alaisuudessa neljä projektityöntekijää sekä projektipäällikkö. Kanta-Hämeessä työskentelee osaamiskeskus Pikassoksen alaisuudessa yksi projektisuunnittelija, joka kuuluu sisällöllisesti samaan, projektipäällikön vetämään tiimiin. Pikassos vastaa projektisuunnittelijan työnantajuudesta ja siihen kuuluvista asioista. Projektipäällikkö vastaa taasen tiimin yhtenäisestä kehittämisestä ja suunnitelmien seurannasta. Projektipäällikkö osallistuu kaikkien kuntien aloituspalavereihin sekä asiantuntijaryhmään. Pirkanmaan projektityöntekijöiden ja projektipäällikön työsuhteet ovat ajalle ja Kanta-Hämeen projektisuunnittelijan työsuhde on ajalle Rekrytointivaikeuksista johtuen Kanta-Hämeen projektisuunnittelija aloitti hieman myöhemmin kuin muu tiimi. Pirkanmaalla on projektityöntekijöille määritelty vastuukunnat, koska kaikki eivät voi keskittyä jokaisen kunnan aikuissosiaalityön kehittämiseen vaan on helpompi keskittyä tiettyihin kuntiin. Pikassoksen projektisuunnittelija keskittyy mainittujen Kanta-Hämeen kuntien kehittämiseen. Kuntajako on seuraavanlainen: TAMPERE: Mia Mäki-Fränti ja Samuli Pietilä NOKIA, KANGASALA, HÄMEENKYRÖ ja ORIVESI: Marianne Kukkasniemi-Mäkinen SASTAMALA (sis. Punkalaidun ja Kiikoinen), LEMPÄÄLÄ ja PIRKKALA: Tuija Laakso KANTA-HÄME: RIIHIMÄKI, FORSSA (sis. Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän) ja HAUSJÄRVI: Satu Raatikainen Luonnollisesti koko hanketiimi tekee yhteistyötä ja kuntajaot eivät ole ehdottomia. Teemallisissa kokonaisuuksissa hyödynnetään toisilla alueilla saatuja kokemuksia ja kehittämistyötä tehdään yhtenäisesti Hausjärveltä Sastamalaan. Tästä esimerkkinä voidaan mainita asiakastyytyväisyyskyselyjen laatimiset sekä työntekijöiden vertaistapaamiset. 4. Alueellinen asiantuntijaryhmä ja muu kehittämistyön tuki Alueellisia asiantuntijaryhmiä perustetaan kolme: Tampereelle, Tampereen seutukuntaan ja Kanta-Hämeeseen. Jäseniksi on valittu sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, etuuskäsittelijöitä sekä johtavassa asemassa olevia henkilöitä. Tampereen ja seutukunnan asiantuntijaryhmät ovat kokoontuneet kaksi kertaa ja seuraava kokoontuminen on elo-syyskuussa. Tarkoituksena on kokoontua 3-4 kertaa vuodessa. Kanta-Häme on kokoontunut keväällä 2014 yhden kerran. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tiimillä on tukenaan SOS II-hankkeen hankekoordinaatio sekä muiden alueiden hanketyöntekijät. Lisäksi Pikassos antaa tukeaan ja jakaa aiempaa tietämystään alueen kunnista ja kehittämisestä. 6

7 5. Rahoitus Hankkeen rahoitus tulee STM:ltä 75% ja loput kunnilta. Tampere maksaa isoimpana kuntana eniten kuntien omarahoitusosuutta eli puolet kuntien yhteenlasketusta omarahoitusosuudesta. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen budjetti: Yht. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttamattomat 0 kustannukset Tulorahoitus Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus

8 6. Aikataulutus Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueelle on muodostettu ns. hanketyön rukkasia eli työryhmiä, joissa keskitytään tarkemmin hankkeen asioihin ja jotka toimivat hanketyön juurruttajina ja levittäjinä sosiaalitoimen sisällä sekö verkostoissa. Tämä on todettu tehokkaammaksi kuin se, että hanketyöntekijä osallistuisi (eikä ole käytännössä mahdollistakaan osallistua) kaikkiin toimistokokouksiin tai muihin palavereihin, koska niissä käsitellään niin paljon toimiston sisäisiä tai puhtaasti asiakastyön asioita. Kyseisten työryhmien lisäksi alueilla on eri teemoihin perustuvia työryhmiä, jotka keskittyvät käsittelemään tiettyä asiakokonaisuutta. Tällaisia asiakokonaisuuksia ovat esimerkiksi toimenkuvien ja prosessien mallinnukset, asiakastyytyväisyyskyselyt, tilastointiin ja tietotuotantoon liittyvät työryhmät sekä kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasraatiin liittyvät työryhmät. Tampereella kokoontuu myös sosiaalitoimen ja avopalvelujen esimiehistä kokoontuva ryhmä, jossa käsitellään koko Sarviksen sosiaaliaseman kehittämistä. Tämän lisäksi hankealueella järjestetään eri ammattiryhmien sekä koko toimistojen vertaistapaamisia. Tässä alla hanketyön suunnitelmia eri alueiden osalta. Tarkemmat suunnitelmat ja päivät löytyvät muualta, tässä muutamia esimerkkejä mukana. Tampere: Sosiaalityön asiakasraadin ja Sarviksen sosiaaliaseman asiakasraadin toiminnan jatkaminen ja kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa sekä toiminnan juurruttaminen. Mietitään eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, miten toteuttaa toimintaa syksyllä Pyritään saamaan kokemusasiantuntijoita lisää erilaisiin työryhmiin ja muihin tehtäviin. Ollaan jatkossa itse hyvänä esimerkkinä kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisessä. Asiakasraadin prosessikuvauksen mallintaminen. Syksyllä jatketaan yhteistyötä Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikön ja kokemusasiantuntijoiden kanssa mm. yrittäjäasiakasteeman parissa. TAMK:n järjestämä kokemusasiantuntijakoulutus ajalla Pidetään itse osio sosiaalipalvelujärjestelmästä. Seuraava kokemusasiantuntijaverkoston työkokous/vertaistapaaminen on Tampereella. Ollaan aktiivisesti mukana suunnitteluissa ja järjestelyissä. Oma Tesoma-hankkeen toiminnassa mukana oleminen. Osallistutaan Tampereen kuntakokeilun asiakasohjaustyöryhmään ja tiedotetaan puolin ja toisin (sosiaalityötä työllisyydenhoidon asioista ja päinvastoin). 8

9 Järjestetään asiakastyytyväisyyskyselyiden purkutilaisuus Sarviksen sosiaaliasemalla. Mietitään jatkotyöstämistä ja kehittämistä tuotannon kanssa. Ollaan mukana Praksis-tiimin toiminnassa. Ollaan mukana sähköisen toimeentulotuen prosessin kehittämisessä asiakasraatilaisten kanssa. Seuraava palaveri on myöhemmin syksyllä. Osallistutaan vastaanottotiimin toimintaan, mikäli tiimissä nousee esille hankkeen tehtäväksi erityisiä kehittämistarpeita. Tavataan Aikuissosiaalityön sosiaaliaseman työrukkasen kanssa seuraavan kerran Mikäli työrukkasen kanssa nousee esille erityisiä yksikön kehittämistarpeita, jatkotyöstetään niitä heidän kanssaan. Sarviksen sosiaaliaseman henkilöstön toiveesta voidaan perustaa myös muita työrukkasia. Jatkossa pyynnöstä voidaan järjestää kokemusasiantuntijoiden Asiakkaan kohtaamisen koulutusta tarinan ja draaman keinoin. Muuta: Esitellään ja mainostetaan palvelukarttaa aktiivisesti eri tilaisuuksissa. Päivitetään palvelukarttaa säännöllisesti. SOS II hankkeen nettisivujen sekä esitteiden työstämistä jatketaan viestintätiimin kanssa. Ollaan mukana SOS II hankkeen teemakohtaisissa työryhmissä (osallisuus ja rakenteellinen sosiaalityö). Jatketaan tiedon välittämistä henkilöstölle, yhteistyökumppaneille sekä päättäville elimille. Ollaan mukana Aikuissosiaalityön lokakuu tempauksen suunnitteluissa ja järjestelyissä. Ollaan mukana rakenteellisen sosiaalityön koulutuksen suunnittelussa ja järjestelyissä. Muu Pirkanmaa Yhteistä kaikille: Sosiaalityön sisällön kehittäminen, haetaan aikaa sosiaalityölle siirtämällä sosiaalityöntekijöiltä (perus)toimeentulotuen käsittelyä pois. Hankekuntien tapaamiset: sosiaalityöntekijät, etuuskäsittelijät ja koko toimistot. Asiakastyytyväisyyskyselyjen purku ja raportointi lähes kaikissa. Rakenteellisen sosiaalityön koulutuskokonaisuus

10 Kangasala Asiakasraatitoiminnan ja jalkautumisen suunnittelu. Esitteen päivittäminen. Sosiaalisen median hyödyntäminen sosiaalityössä? Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmän/ryhmien suunnittelua? Suunnitella miten toteutetaan: Asiakassuunnitelmien tarkastelu, seuranta, kenelle tehdään jne. Tiedon tuotantoa asiakaskunnasta esim. päättäjille. Nokia Toimeentulotuen prosessin miettiminen ja mallinnus, tilastoinnin yhtenäistäminen. Tehtäväjaon ja tehtäväkuvien selkiyttäminen, etuuskäsittelijä sosiaalityöntekijä, myös sosiaaliohjaaja. Edelliseen liittyen tavoitteena saada toimeentulotuen käsittelyä pois sosiaalityöntekijöiltä. Asiakasraati toiminnan toteutus. Jalkautumisen suunnittelu. Orivesi Sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän tehtäväjako. Palvelusuunnitelman käytön tehostaminen. Hämeenkyrö Aikuissosiaalityön palvelukuvaus (mahdollisesti esite). TE-toimisto sosiaalityö työpaja prosessin suunnittelun tukeminen ja prosessin kuvaaminen. Asiakassuunnitelman käytön tehostaminen. Asiakaspalautteen kehittäminen. Lempäälä Tehtäväjaon selkiyttäminen: erityisesti etuuskäsittelijä sosiaalityöntekijä. Edelliseen liittyen tavoitteena saada toimeentulotuen käsittelyä pois sosiaalityöntekijöiltä. Tehtävänkuvien päivittäminen. Esitteiden ja nettisivujen päivitys. Sastamala Aikuissosiaalityön profiilin nostaminen. Sosiaalityön sisältöjen kehittäminen, avaaminen ja näkyväksi tekeminen. Sosiaalityön ja toimeentulotuen prosessin kehittäminen (sosiaalityöntekijä, palveluohjaajat ja etuuskäsittelijä). Koko palvelurakenteen uudeelleenarviointi. Asiakasosallisuuden lisääminen. Pirkkala, Vesilahti Palvelusuunnitelman käyttöönotto pilottina. Sosiaalityössä tehtävän päihdetyön kehittäminen. Aikuissosiaalityön prosessin ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Aikuissosiaalityön sisällön yhtenäistäminen. 10

11 Työnjaon selkiyttäminen ja toimenkuvien tarkentaminen (sosiaalityöntekijä, etuuskäsittelijä) KANTA-HÄME: Forssa Uuden kuntayhtymän toiminnan linjausten yhtenäistämistä: työn sisältöjen yhtenäistämistä, asiakasjaon tarkastelua. Asiakasraati -toiminnan aloittaminen. Hausjärvi Kuntouttavan työtoiminnan tarkastelu ja kehittäminen. Sosiaalinen kuntoutus. Sosiaalityön sisällön kehittäminen, suunnitelmallisuuden lisääminen. Riihimäki Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Suunnitelmien hyväksikäyttäminen asiakastyössä. Asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttaminen. Asiakasraatitoiminnan käynnistäminen. Edellisten linjausten lisäksi on kunnille suunniteltu yhteisiä tapaamisia. Kuvaukset ryhmistä ja niiden tavoitteista: Sosiaalityöntekijöiden ryhmä on tarkoitettu Pirkanmaan hankekuntien sosiaalityöntekijöille. Ryhmän tarkoituksena on pohtia aikuissosiaalityön nykytilaa, sisältöä ja tulevaisuutta. Tarkoituksena on käydä keskustelua käytännön työn haasteista ja miettiä miten saamme aikuissosiaalityön äänen kuuluville ja miten arjen työssä voi kehittää ja kehittyä. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa vuodessa. Etuuskäsittelijöiden ryhmä on tarkoitettu Pirkanmaan hankekuntien etuuskäsittelijöille. Ryhmän tavoitteena on vaihtaa ajatuksia etuuskäsittelystä, siihen liittyvästä työnjaosta, eri käytännöistä kunnissa ja miettiä miten etuuskäsittelyä kunnissa voidaan kehittää. Ryhmä kokoontuu 3 kertaa vuodessa. Sosiaaliohjaajien ryhmä on tarkoitettu sekä Kanta-Hämeen että Pirkanmaan kuntien sosiaaliohjaajille. Ryhmän tarkoituksena on miettiä sosiaaliohjaajan roolia aikuissosiaalityön kentällä. Miten toimeentulotukityö kuuluu sosiaaliohjaukseen ja kuuluuko se siihen? Miten erilainen tehtävänkuva tai tehtävärakenne vaikuttaa työn tekemiseen? Miten kehitämme työtä? Ryhmä kokoontuu 3 kertaa vuodessa. Kaikkien hankekuntien koko aikuistiimeille suunnattu ryhmän tarkoituksena on keskustella koko aikuistiimin kehittämiseen liittyvistä asioista laajemmin. Nämä tapaamiset tarjoavat 11

12 mahdollisuuden keskustella eri kunnissa meneillään olevista innovaatioista esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ohjaamiseen, eläkeselvittelyihin, asumisen ohjaamiseen, asiakkaan osallisuuden toteutumiseen jne. liittyen. Tapaamisessa on tarkoituksena jakaa hyviä käytäntöjä eri kunnista ja keskustella ajankohtaisista asioista. Ryhmä kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Aikataulutusta syksylle 2014 ja keväälle 2015 Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla (Tampere aikaisemmin edellä): Syksy 2014 Etuuskäsittelijöiden 3. tapaaminen syksylle sovitaan, kun saadaan tiedot toimeentulotukikoulutukseen liittyen. Syyskuu Tiistaina 9.9. Pirkanmaan asiantuntijaryhmän tapaaminen (3. tapaaminen ) Maanantaina Rakenteellisen sosiaalityön koulutuksen aloitusseminaari Keskiviikkona SOS 2 ja Kiti-hankkeen yhteistyöiltapäivä , Hämeenlinna, Wetterin talo, Wetterhoffinkatu 2, auditorio Torstaina Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen (3. tapaaminen) Tiistaina Sosiaaliohjaajien tapaaminen (2. tapaaminen) Lokakuu Aikuissosiaalityön lokakuu-tempaus. Aikuissosiaalityö näkyväksi, erilaisia tapahtumia yms. Torstaina Päijät-Hämeen SOS II-hanke: Uutta suuntaa-pilotin esittely: Tiiviimmän asiakastyön vaikutukset välineenä sosiaalityössä. Maanantaina Ehkäisevän päihdetyön viikon suunnittelu. Kunnista halukkaat mukaan. Tavoitteena saada kuntiin soveltuvaa toimintaa ehkäisevän päihdetyön viikolle (vko 45). Tapaaminen Frenckelillä Puutarhakatu 2, Tampere klo alkaen. Marraskuu Koko hankekuntien aikuistiimeille suunnattu tapaaminen. Tiistaina Etuuskäsittelijöiden tapaaminen Hämeenlinna, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin Keskiviikkona SOS 2 ja Kiti-hankkeen yhteistyöiltapäivä , Hämeenlinna, Wetterin talo, Wetterhoffinkatu 2, auditorio 12

13 Kevät 2015 Tammikuu Asiantuntijaryhmän tapaaminen (4. tapaaminen) Sosiaaliohjaajien tapaaminen (3. tapaaminen) Helmikuu Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen (4. tapaaminen) Etuuskäsittelijöiden tapaaminen (4. tapaaminen) Huhtikuu Asiantuntijaryhmän tapaaminen (5. tapaaminen) Toukokuu Sosiaaliohjaajien tapaaminen (4. tapaaminen) Sosiaalityöntekijöiden tapaaminen (5. tapaaminen) Kesäkuu Etuuskäsittelijöiden tapaaminen (5. tapaaminen) 13

14 LIITTEET SUUNTA-LOMAKKEET: 1. Tampere 2. Orivesi 3. Hämeenkyrö 4. Kangasala 5. Nokia 6. Lempäälä 7. Pirkkalan ja Vesilahden yhteistoiminta-alue 8. Sastamala 9. Forssa (sis. Humppilan, Jokioisen, Tammelan ja Ypäjän) 10. Hausjärvi 11. Riihimäki 14

15 SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä TAMPERE SUUNTA TAMPERE Sarviksen sosiaaliasema: Aikuissosiaalityön palvelut: Johtava sosiaalityöntekijä, 19 aikuissosiaalityöntekijää ja 4 sosiaaliohjaajaa. Sosiaalinen kuntoutus: 6 sosiaalityöntekijää ja 2 sosiaaliohjaajaa. Toimeentulotuen palvelut: Toimeentulotuen yksikkö: Johtava sosiaalityöntekijä, 6 sosiaalityöntekijää, 1 sosiaaliohjaaja ja 38 etuuskäsittelijää sekä Uusien toimeentulotukiasiakkaiden yksikkö (Unto): Johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, 6 sosiaaliohjaajaa ja 6 etuuskäsittelijää. Kotouttavan sosiaalityön palvelut (Koto): Johtava sosiaalityöntekijä, 4 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa, 2 ohjaajaa, 1 palveluohjaaja ja 2 etuuskäsittelijää. Asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Aikuissosiaalityön palveluprosessien ja yhteistyörakenteiden kehittäminen. Rakenteellisen sosiaalityön vahvistaminen ja aikuissosiaalityön profiilin nostaminen. Kokemusasiantuntijatoiminta: - Laajentaminen: rekrytoidaan ja koulutetaan lisää kokemusasiantuntijoita. Markkinoidaan edelleen ja laajemmin, lisää tilauksia. - Kokemusasiantuntijoita uudenlaisiin toimintamuotoihin: toimimaan ammattilaisten rinnalle, mukaan aikuissosiaalityön suunnitteluun ja kehittämiseen. - Kokemusasiantuntijat mukaan arvioimaan kilpailutuksia ja palvelutarjontaa. - Mallinnetaan palveluprosesseja Sarviksen sosiaaliasemalla. - Tutkitaan tilastollisesti prosesseja. - Vahvistetaan sisäistä yhteistyötä: tiedotus, palaverit, johtaminen. - Järjestetään tutustumiskäyntejä. - Palvelukartan päivitys ja markkinointi. - Jatketaan ja tehdään yhteistyötä (entisen Terveysnyssen) terveydenhoitajan jalkautumisessa Sarvikselle. - Jatketaan - Tiedotetaan aikuissosiaalityön asioista kunnan päättäviä elimiä. - Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun aikuissosiaalityöstä eri foorumeilla. - Järjestetään yhteisiä tapaamisia asiakkaiden, henkilöstön ja päättävien tahojen kesken. - Informoidaan aikuissosiaalityöstä yhteistyökumppaneita ja kuntalaisia esim. esitteiden avulla. - Toteutetaan 15

16 Asiakasraati - Jatketaan asiakasraadin toimintaa hyvien kokemusten pohjalta. - Laajentaminen: rekrytoidaan lisää jäseniä, joilla on aktiivinen sosiaalityön asiakkuus. - Pyritään saamaan asiakasraatilaisia mukaan kaupungin vaikuttamiskanaviin esim. kuntademokratiatyöryhmiin. - Lisää konkreettisia vaikuttamiskeinoja ja tuloksia. Muita osallisuutta lisääviä keinoja - Asiakaskyselyt: yhdessä yliopiston kanssa. - Asiakashaastattelut - Asiakasfoorumit - Tiedottaminen ja avoimuuden lisääminen. asiakasfoorumitoiminnan juurruttamista. - Sähköisen toimeentulotuen prosessin kehittämisen tukeminen. - Oppilaitosyhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen, mm. asiakaskyselyt. - Vastaanottotiimin prosessin selkeyttämisessä mukana, työnkuvat. - Yhteistyön tiivistäminen Toimeentulotuen yksikön ja muun Sarviksen sosiaaliaseman välillä. Tärkeimpänä asiakasohjaus ja asiakasyhteistyö. - Osallistuminen erilaisiin yhteistyöryhmiin esim. kuntakokeilu ja Praksis. - Tiedottaminen Sarviksen sosiaaliaseman ja yhteistyökumppaneiden välillä tapahtuvista muutoksista. - Yhteistyökumppaneiden esittäytyminen Sarviksen sosiaaliasemalla. - Tietotekniikan parempi hyödyntäminen. - Työntekijöille kyselyitä työn sisällöstä ja toimintalinjoista. rakenteellisen sosiaalityön kysely henkilöstölle yhdessä muun SOS IIhankkeen kanssa. - Järjestetään yhdessä muun SOS II-hankkeen kanssa rakenteellisen sosiaalityön koulutuskokonaisuus Kokemusasiantuntijatoiminta ja asiakasraati on vakiintunut kunnan omaksi toiminnaksi. Asiakasraati nähdään isona vertaistuellisena voimavarana. Palveluprosessit on mallinnettu ja asiakasohjautuvuus on selkiytynyt Sarviksen sosiaaliasemalla sisällä sekä yhteiskumppaneiden välillä. Oppilaitosyhteistyö on jatkunut TULOKSET JA TOIVOTTU Tietoisuus aikuissosiaalityöstä ja sen merkittävyydestä on lisääntynyt. Aikuissosiaalityön 16

17 Kokemusasiantuntija olisi Sarviksen sosiaaliasemalla työparina tai muussa määrätyssä työtehtävässä. kaupungin työkäytäntönä. omana Palvelukartta on sosiaalityön työväline. Yhteistyö sosiaalityön ja terveydenhuollon kanssa on tiivistynyt. julkisuuskuva parantunut. on Sosiaalityöntekijät ja ohjaajat ovat saaneet välineitä ja ymmärrystä rakenteellisesta sosiaalityöstä. ORIVESI SUUNTA ORIVESI Aikuissosiaalityön organisaatio, osana Tampereen kaupungin sosiaalipalveluita. Sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja etuuskäsittelijä (toimistotyöt sisältyvät etuuskäsittelijän työhön). Johtava sosiaalityöntekijä Tampereen aikuissosiaalityössä. Tehtävänkuvien ja palveluprosessien selkiytyminen. Sosiaalityön sisällön kehittäminen. Sosiaalityön tunnettavuuden parantaminen. Perehdytään asiakaskuntaan (asiakasprofilointi), mietitään millaista tukea he tarvitsevat ja miten se voidaan parhaiten antaa. - Käydään läpi omat asiakkaat. - Tehtävänkuvien määrittäminen. - Tehtävänkuvien testaaminen käytännössä. - Toimeentulotukihakemusten osoite lisätään lomakkeeseen. - Puhelinajat ja niistä informointi. - Asiakasjako. - Palvelun sisällön miettiminen: toimeentulotuen osuus, siihen liittyvien laskujen maksut, asiakkaiden tapaaminen, tapaamisten sisältö, verkostot. - Asiakastyön menetelmien käyttäminen. - Palvelusuunnitelmien - Infoja sosiaalityöstä työpajalla ja sosiaalisen kuntoutuksen ryhmissä. - Terveydenhuollon kanssa yhteistyö esim. kerrotaan lääkäreille sosiaalityöstä. - Esitteiden ja nettisivujen 17

18 - Prosessin mallintaminen. - Sähköinen toimeentulotuen hakeminen, Orivesi mukaan. Yhteistyön tiivistäminen mm. työpajan, TEtoimiston ja psykiatrian poliklinikan kanssa. tekeminen asiakkaille. - Jalkautuminen asiakkaiden toimintaympäristöihin. - Aktivointisuunnitelmien tekemisen käynnistäminen uudelleen (Orivedellä työpaja tekee suunnitelmat). päivittäminen. - Aktiivinen vastaaminen esimerkiksi yleisönosastokirjoituk siin sosiaalityöstä ja toimeentulotuesta. Työnjako selkiytynyt sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän kesken. Asiakas saa tarvitsemansa palvelut. Yhteistyö muiden toimijoiden kesken on tiivistynyt. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan osalta työn toimeentulotukipainotteisuus on vähentynyt. Palvelusuunnitelma on työkaluna ja asiakkaan osallisuutta vahvistavana menetelmänä. Muutamia vakituisia jalkautumisen paikkoja, joissa asiakasta voidaan tavata toimistoympäristön ulkopuolella, on kehitelty. Aikuissosiaalityön asema on vahvistunut suhteessa toimeentulotukityöhön. TULOKSET JA TOIVOTTU Aikuissosiaalityö mielletään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kesken sisällöllisesti muunakin kuin toimeentulotukityönä. Aikuissosiaalityö pitää vakiintuneen paikkansa palveluna riippumatta perustoimeentulotuen siirtymisestä Kelaan. Aktivointisuunnitelma on sosiaalityöntekijän työkaluna. 18

19 HÄMEENKYRÖ SUUNTA HÄMEENKYRÖ Aikuissosiaalityön organisaatio: sosiaalijohtaja, johtava sosiaalityöntekijä, kaksi aikuissosiaalityöntekijää, kaksi lapsiperheiden sosiaalityöntekijää, työpajan johtaja ja päihdetyön ohjaaja sekä palveluohjaaja ja etsivä nuorisotyöntekijä. Kaksi toimistosihteeriä tekevät osittain toimeentulotukea. Tavoitteena on aikuissosiaalityön kehittäminen, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen ja on osallinen omassa prosessissaan sekä toimijoiden välisen yhteistyön ja asiakkaiden osallisuutta vahvistavien menetelmien kehittäminen. Palveluprosessin ja palvelukuvauksien selkiyttäminen. Asiakassuunnitelman käyttöönoton tehostaminen sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Tilastotietojen ja asiakaspalautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen. Perehtyminen eri työtehtäviin ja niiden sisältöihin ja niiden pohjalta palvelukuvauksien tekeminen (Eetu-hanke). Palvelukuvauksien avulla sekä yhteistyökumppanit että asiakkaat saavat selkeän kuvan eri palveluista. Prosessikuvaus sosiaalityötyöpaja. Prosessi TE-toimistososiaalityö-työpaja. Asiakkuuden siirtäminen TEtoimistosta sosiaalityöhön. Miten asiakas saa tarvitsemansa palvelut? Huomioidaan päihdetyön ohjaajan rooli asiakastyössä ja pyritään selkiyttämään sitä. Mietitään missä kohtaa ja kenelle asiakassuunnitelma tehdään, tavoitteena välttää päällekkäisten suunnitelmien tekeminen: työpajalla tehdään palvelusuunnitelma kaikille työpajan asiakkaille. Asiakassuunnitelman avulla halutaan osallistaa asiakasta vahvemmin oman asiansa suunnitteluun ja tukea tulevaisuuden suunnittelua. Yhteistyön tehostaminen sosiaalityön ja työpajan välillä eri suunnitelmien teossa ja tiedon jakamisessa. Sosiaalityöntekijät tekevät asiakassuunnitelmia omille asiakkailleen tarpeen mukaan. Kerätään kokemuksia Tuotetaan tietoa palveluista ja käyttäjäkokemuksista ja kehittämistarpeista. Asiakaspalautteen kehittäminen siinä vaiheessa, kun Hämeenkyröön tulee tietokoneohjelma sitä varten. Focus-haastattelut. - Työpajan ja sosiaalityön asiakkaille. - Kerätään palvelukokemuksia: Mitä asiakas on palveluista mieltä ja mitä pitää ottaa huomioon jne. 19

20 Asiakkaan moniammatillinen tukeminen. Etsivän nuorisotyöntekijän rooli? Vertaistapaamiset muiden hankekuntien sosiaalityöntekijöiden, seutukuntien koko toimistojen ja etuuskäsittelijöiden tapaamiset. Eläkeselvittelyt ja pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset kiinnostavat. Kokemusasiantuntijuuteen ja asiakasraatiin tutustuminen. asiakassuunnitelmien teosta. Kokemusten avulla kehitetään suunnitelmallista sosiaalityötä. Mietitään keinoja, joiden avulla asiakas saadaan paremmin mukaan oman asiansa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Fakta-työkalun hyödyntäminen tilastotietojen keräämisessä. (Vertailtavuus muiden kuntien kanssa?) Gradun aiheeksi ehdotetaan asiakkaiden kokemuksia sosiaalityön palvelusta, sosiaalityön muuttumisesta asiakkaiden aktivointiin ja työllisyystoimenpiteisiin liittyen. Selkeä aikuissosiaalityön prosessi ja palvelukuvaus mallinnettu. Palvelukuvaukset tehty myös etsivästä nuorisotyöstä, palveluohjauksesta ja matalan kynnyksen päihdetyöstä. Yhteistyön sujuvuus TEtoimiston, työpajan ja sosiaalityön välillä kehittynyt. Suunnitelmallinen sosiaalityö ja sen toteennäyttäminen lisääntynyt. Aikuissosiaalityön asiakkaille tehdään asiakassuunnitelmia. Asiakkaan osallistuminen oman elämänsä suunnitteluun lisääntynyt. Asiakkaan kannalta sujuva prosessi työpajan ja sosiaalityön kesken kehittynyt. TULOKSET JA TOIVOTTU Tuotettua tietoa hyödynnetään sosiaalityön kehittämisessä. Tuotettua tietoa hyödynnetään sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisessä. 20