Verokannustimet innovaatiopolitiikan välineenä
|
|
- Onni Melasniemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 103. vsk. 4/2007 Verokannustimet innovaatiopolitiikan välineenä Mika Pajarinen KTM, tutkija etlatieto oy Pekka Ylä-Anttila KTL, toimitusjohtaja etlatieto oy Petri Rouvinen Ph.D., tutkimusjohtaja elinkeinoelämän tutkimuslaitos etla, etlatieto oy 1. Johdanto V erotuksen tasot ja muodot sekä näiden yhteydet talouskasvuun ovat laajan kansainvälisen mielenkiinnon kohteena niin tutkijoiden kuin politiikantekijöidenkin keskuudessa. Globalisaatio ja integraatiokehityksen myötä maiden välisen vero tai pikemminkin systeemi tai järjestelmä kilpailun katsotaan voimistuneen (hjerppe, kari, kiander ja poutvaara, 2003). Monissa maissa onkin toteutettu eriasteisia verouudistuksia: pelkästään vuonna 2006 (verrattuna vuoteen 2004) yhdeksän oecd maata kevensi yritysverotustaan itävalta peräti yhdeksän prosenttiyksikköä ( arda, 2006). suomessa ja muissakin kehittyneissä maissa on viime vuosina keskusteltu verokannustimista elinkeinopolitiikan välineinä; monissa maissa verokannustimet on myös otettu käyttöön. erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut tutkimus jakehitystoiminnan tai laajemmin innovaatiotoiminnan sekä näihin liittyvien toimintojen, kuten (alkuvaiheen) pääomasijoittamisen (di Giacomo, 2004; stewart, 2005) tukeminen. keväällä 2007 tutkimus jakehitystoiminnan (t&k) verokannustimet ovat käytössä jo 21: ssä oecd:n 30:stä jäsenmaasta (oecd, 2007). niistä maista, joissa niitä ei vielä ole, ainakin saksassa, ruotsissa ja islannissa on suomen lisäksi käyty vilkasta keskustelua niiden käyttöönotosta. innovaatiopolitiikassa verokannustimet ovat luonnollisesti vain osa työkalupakkia, johon kuuluvat lisäksi mm. suorat tuet, julkisen tai yleishyödyllisen tutkimuksen tukeminen sekä näiden ja liike elämän välisten yhteyksien vahvistaminen,aineettomien oikeuksien suoja, innovaatiotoiminnan rahoitus sekä työvoiman ja muiden tarvittavien voimavarojensaatavuus, laatu ja liikkuvuus. tässä artikkelissa vertail 484
2 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä Anttila laan näistä innovaatiopolitiikan työkaluista suoraa tukea ja verokannustinta. lisäksi luodaan lyhyt katsaus innovaatiotoiminnan verokannustimiin liittyvän viimeaikaisen suomalaisen ja kansainvälisen empiirisen tutkimuksen tuloksiin. 2. Suora tuki vs. verokannustin sekä innovaatiotoiminnan suora tuki että verokannustin tarkoittavat sitä, että osa verokertymästä jää saamatta tai on poissa vaihtoehtoisista käyttökohteista. Verokannustimia tulisikin pohtia myös valtiontalouden kokonaisuuden kannalta: yhteiskunnan näkökulmasta on kyse investoinnista, jolle pitäisi hallinnointi jamuiden kulujen (ml. verotukseen liittyvä hyvinvointitappio eli tuottajien ja kuluttajien käyttäytymisen vinoutumiseen liittyvä menetys sekä verokannustimien saantiin yms. liittyvät kustannukset julkishallinnossa ja yrityksissä) jälkeen saada pitkällä aikavälillä riittävästi välittömiä ja/tai välillisiä tuottoja. kun verokannustimet yritysten t&k:n tukimuotona ovat voimakkaasti lisääntyneet, tulee mielenkiintoiseksi kysymys, miten hyvin kansainväliset tilastot rekisteröivät julkisen yritystuen, joka annetaan verohelpotuksen muodossa. käytännössä tätä ei useimpien maiden kohdalla esimerkiksi oecd:n toimesta tilastoida julkiseksi tueksi. yritysten t&k:n julkista rahoitusta koskevissa tiedoissa on siis todennäköisesti selvä vinouma siten, että suoria tukia käyttävissä maissa tilastotiedot vastaavat todellisuutta huomattavasti paremmin kuin verotukia käyttävissä maissa. Vinouman suuruutta voi arvioida esimerkiksi kuvion 1perusteella, jossa ilmenee yritysten harjoittamalle t&k:lle suunnattu suora julkinen tuki ja laskennallinen verokannustin. näin vertaillen suomi tippuu keskimääräisestä yritys t&k:n julkisesta tukijasta häntäpäähän. yrityksille suunnattu suora tuki ja verokannustin pyrkivät korjaamaan samaa perusongelmaa: yhteiskunnallisesta näkökulmasta liian alhaiseksi koettua yksityisen innovaatiotoiminnan tasoa ja/tai siihen käytettyjen voimavarojen suuntautumista ei optimaalisella tavalla. alkuperäisen ongelman syntyyn ovat mahdollisesti vaikuttaneet pääomamarkkinoiden puutteellinen toiminta, tiedon perusluonteesta kumpuavat tahaton leviäminen jaulkoisvaikutukset, puute sopivasta työvoimasta sekä ylipäätään tietoon liittyvät epävarmuudet, epätäydellisyydet ja epäsymmetrisyydet, toisin sanoen tiedon markkinoiden epätäydellinen toiminta. Suora tuki edellyttää hankkeiden ja/tai niiden toteuttajien tapauskohtaista arviointia. Verokannustin on periaatteessa itseohjautuva ja tavallaan automaattinenkin, vaikka kannustimien laajuutta ja kohdentumista voidaan säädellä eri tavoin. lisäksi seuranta ja valvonta vaativat aktiivisia toimia. sekä tuki että verokannustin vaativat virkamiehiltä hyvää yritysten ja niiden liiketoimintojen ymmärtämystä, mutta informaatiovaatimukset ovat erilaisia. suoraa tukea myönnettäessä on etukäteen muodostettava käsitys toteuttajasta, hankkeesta ja yleisestä teknologisesta kehityksestä sekä ymmärrettävä näiden yhteys innovaatiopolitiikan yleisiin tavoitteisiin ja muutoin meneillään oleviin yksityisiin ja julkisiin t&k hankkeisiin. Mahdollisestionmyös pohdittava, toteutuisiko hanke (samassa laajuudessa) ilman tukea ja mitkä ovat sen vaikutukset kolmansiin osapuoliin (ulkoisvaikutukset;strateginen käyttäytyminen). hankkeen kuluessa ja sen jälkeen on seurattava tuen käyttöä ja mitattava sen vaikutuksia. Verokannustimissa on vähemmän etukäteistietoon liittyviä vaatimuksia: toteuttajat ja hank 485
3 KAK 4/2007 Kuvio 1. Yritysten tutkimus ja kehitystoiminnalle suunnattu suora ja epäsuora tuki vuonna 2005 tai 2004 (prosentteina bruttokansantuotteesta) selitteinen rajaaminen ja sen laajuuden todentaminen (jälkeenpäin) sekä kannustimen parametrien asettaminen siten, että haluttu vaikutus saadaan aikaan yksinkertaisesti, kustannustehokkaasti ja verotuksen yleisiä periaatteita murentamatta. tuki on luonnollisesti kannustinta joustavampi. toisaalta se ei määritelmän mukaan ole markkinaehtoinen, vaan jakoperusteisiin liittyy aina myöntäjänsä näkemys oikeasta tuen muodosta, tasosta ja kohdistumisesta. Verokannustimet puolestaan eivät diskriminoi edunsaajien tai hankkeiden suhteen, vaikka jotkut maat suuntaavatkin kannustimia (enemmän) tietyn tyyppisille yrityksille (kuten pienille ja keskisuurille), hankkeille (kuten yliopistoyhteistyö tai perustutkimus), toimintamuodoillähde: oecd (2007); suomi lisätty oecd Main science and technology indicatorsin pohjalta olettaen, että verokannustimen kustannus on nolla. 1 1 Vaikka Suomessa ei käytetä verokannustimia, esimerkiksi Wardan (2006) laskentatapa tuottaa Suomella negatiivisen t&k:n verokannustimen. Huomaa, että kuviossa raportoidut luvut ovat käytännössä julkisen rahoitusintensiteetin (the share of business enterprise R&D (BERD) financed by government tai vastaavasti määritelty yritysverojen alennus) ja yrityssektorin t&k intensiteetin (BERD per BKT) tuloja (niinpä esimerkiksi Suomen osalta: 3,769 % * 2,467 %= 0,093 %; kuviossa tämä taso on merkitty katkoviivalla) ja poikkeavat siten useimmista muissa yhteyksissä raportoiduista luvuista. Niinpä Suomen matalahko julkisen rahoituksen osuus (julkisrahoitteinen BERD osuus Ranskassa 9,3 %(2004) ja Suomessa 3,8 %(2005)) näyttää tässä suuremmalta, koska Suomen yrityssektorin t&k intensiteetti on korkeahko (BERD per BKT Ranskassa 1,3 %(2004) ja Suomessa 2,5 %(2005)). keet valikoituvat itse. ongelmaksi muodostuvat lähinnä tuen kohteena olevan toiminnan yksi 486
4 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä Anttila le (kuten yrityksen sisäinen tai ulkoa ostettu t&k) tai tiettyyn menoerään (kuten t&k henkilöstön työvoimakuluihin). Vaikka verokannustimeen voidaan rakentaa monia ulottuvuuksia, aina jää mahdollisuus, että tietyn tyyppisiä tai kokoisia hankkeita toteutetaan hyvin vähän tai ei lainkaan. luonnollisesti ei myöskään ole suoria mahdollisuuksia edistää esimerkiksi yritysten välistä verkottumista, valita yhteiskunnalliselta tuotoltaan parhaita hankkeita, tai tukea halutun alan (esim. terveydenhuollon) hankkeita. Veroporkkanaankin voi tietysti liittyä myös ehtoja, joilla tavoitellaan näihin seikkoihin liittyviä vaikutuksia. Vaikka itse innovaatiotoimintaan liittyvän tiedon leviämisen ulkoisvaikutukset ovat lähes väistämättä positiivisia, hieman laajemmassa tarkastelussa yksittäisen yrityksen innovaatiotoiminnalla voi olla muiden kannalta negatiivisiakin ulkoisvaikutuksia esimerkiksi sen vuoksi, että uudet innovaatiot syrjäyttävät vanhoja markkinoilla tai yritykset kilpailevat hyvin samantyyppisten innovaatioiden kehittämisessä (rouvinen, 2007). tällöin t&k kilpailussa häviävien panokset valuvat osin hukkaan. jotkut yritykset voivat myös harjoittaa t&k:ta, jonka tarkoituksena on käytännössä kilpailun rajoittaminen. tämä voi tapahtua esimerkiksi muiden kanssa päällekkäisten patenttihakemusten tehtailun ja näiden riitauttamisen kautta. suoran tuen tapauksessa näitä negatiivisia vaikutuksia voidaan pyrkiä välttämään; verokannustimen tapauksessa ei. sen lisäksi, että verokannustin on yksinkertainen ja laaja alainen, sen periaatteessa merkittävin etuonsiinä, että se toisin kuin suora tuki laskee innovaatiotoiminnan rajakustannuksia, siis yhden lisäyksikön hintaa. ainakin jos yritysten t&k:n kysyntä ja siinä tarvittavien panosten tarjonta ei ole kovin joustamatonta ja t&k:ta on mahdollista lisätä pienissä erissä, (lisä)kannustimen vuoksi periaatteessa kaikki aiemmin t&k:ta harjoittaneet yritykset lisäävät sen määrää ja todennäköisesti ainakin jotkut aiemmin t&k:ta harjoittamattomat yritykset sen aloittavat. suoralla tuella voi kyllä olla samoja vaikutuksia sen piiriin kuuluvilla yrityksillä, mutta mekanismi ei ole sama. syrjäytymisvaikutus se, että julkinen tuki tai kannustin vain korvaa yksityistä panosta nostamatta t&k:n kokonaistasoa onperiaatteessa hieman suurempi ongelma suorassa tuessa kuin verokannustimissa. se, miten nämä mekanismit toimivat käytännössä, on avoin kysymys. Verokannustimen rakenteesta riippuu, millaisia vaikutuksia sillä on eri toimijoihin ja niiden harjoittaman innovaatiotoiminnan sisältöön. tyypillisesti verotukea saavilla yrityksillä tulee olla tuloja ja voittoja, joita varsinkaan uusilla, kasvavilla ja teknologiaintensiivisillä yrityksillä ei aina ole. ongelma voi olla myös se, että säännöistä riippuen verosuunnittelun näkökulmasta voi olla kannattavaa keskittyä pieniin ja varmoihin lyhyemmän tähtäimen hankkeisiin. Verokannustimiin ja ylipäätään yritysten innovaatio ja muunkin toiminnan tukemiseen liittyy myös strateginen kauppapoliittinen näkökulma (spencer &Brander, 1983). sen mukaan tulisi ottaa huomioon kaksi näkökulmaa: 1. miten maan (ja erityisesti suomen kaltaisen pienen avotalouden) tulisi reagoida muiden maiden aiempiin ja tuleviin ratkaisuihin sekä 2. miten meidän päätöksemme mahdollisesti vaikuttavat muihin. tyypillinen tulema strategisen kauppapolitiikan (Brander, 1995) malleissa on, että globaali hyvinvointi olisi suurinta, jos yksikään maa ei 487
5 KAK 4/2007 Kuvio 2. Yrityksille suunnattujen t&k verokannustimien (suuryritykset) ja suorien tukien tasot 2004/5 lähde: kirjoittajien laskelmat (oecd Main science and technology indicators Vol release 01, oecd science, technology industry scoreboard, arda 2006). tukisi yrityksiään; ilman koordinaatiota päädytään kuitenkin vangin pulman kaltaisen päättelyn kautta tulemaan, jossa kaikki tukevat omiaan. Vaikka suora tuki ja verokannustin ovat periaatteessa toistensa vaihtoehtoja, valtaosassa oecd maita on käytössä molemmat instrumentit eikä niiden tarjoamien kannustimien tasojen (kuvio 2) tai muutosten (kuvio 3) välillä ole oletettavissa olevan kaltaista negatiivista yhteyttä. 3. Verokannustimiin liittyviä empiirisiä tutkimushavaintoja yhä useammat oecd maat ovat viime vuosina ottaneet innovaatiopolitiikkansa välineiksi verokannustimet. Verokannustimilla on monissa maissa saatu aikaan myönteisiä tuloksia: yritysten innovaatiotoimintaan kohdistuvat investoinnit ovat kasvaneet selvästi verohelpotuksia enemmän, joskin syy seuraus suhteet jäävät epäselviksi. kansainväliset vertailut (ks. esim. Valkonen, 2006 ja arda, 2006) kuitenkin osoittavat myös, että maat, joissa verokannustimia käytetään laajasti, eivät välttämättä ole innovaatiotoiminnan kärkimaita. kyse on kuitenkin paljolti myös kansainvälisestä verokilpailusta: maat pyrkivät tarjoamaan tutkimustoimintaan verohelpotuksia houkutellakseen osaamisintensiivisiä yrityksiä. Verokannustimien ajatellaan usein olevan yksinkertaisempia, läpinäkyvämpiä ja vähemmän byrokratiaa vaativia kuin suorien tukien. suurin osa kansainvälisestä tutkimuksesta osoittaa, että t&k toiminnan verokannustimilla 488
6 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä Anttila Kuvio 3. Yrityksille suunnattujen t&k verokannustimien (suuryritykset) ja suorien tukien muutokset lähde: kirjoittajien laskelmat (oecd Main science and technology indicators Vol release 01, oecd science, technology industry scoreboard, arda 2006). on yritystasolla lievä positiivinen vaikutus. Verohelpotukset ovat useiden tutkimusten mukaan jonkin verran suoria tukia tehokkaampia, mutta erot vaihtelevat maittain tehokkuus riippuu vero ja innovaatiojärjestelmien kokonaisuudesta. hall ja Vanreenen (2000, s. 449) toteavat kirjallisuuskatsauksensa johtopäätöksenä, että nykyisellä (epätäydellisellä) tiedon tasolla teemme sen johtopäätöksen, että dollarin t&k verokannustin saa aikaan dollarin verran lisää t&k:ta. 2 Garcia Quevedon (2004) hieman tuoreemmassa kirjallisuuden meta analyysissa päädytään samankaltaiseen tulemaan. analysoitujen 39 kansantaloustieteen piiriin 2 Kirjoittajien vapaa käännös seuraavasta: In the current (imperfect) state of knowledge we conclude that adollar in tax credit for R&D stimulates adollar of additional R&D. kuuluvan ekonometrisen tutkimuksen tulokset ( EconLit tietokannasta; tuloksia yhteensä 74, koska osassa tutkimuksista julkaistu enemmän kuin yksi tulos) hän tyypittelee taulukon 1mukaisesti. havaitaan, että noin puolet tuloksista viittaa siihen, että t&k lisääntyy enemmän kuin verokannustimen määrällä; noin neljäsosan perusteella tulema vaikuttaisi neutraalilta siinä mielessä, että t&k panos lisääntyisi kannustimen määrällä; hieman alle neljäsosa tuloksista viittaa siihen, että t&k lisääntyisi vähemmän kuin kannustimen määrällä. yritystason aineistoon perustuvista tuloksista 45 % viittaa komplementaarisuuteen; toimiala aineistoon perustuvista tuloksista peräti 67 %. tuore maakohtainen tutkimus t&k verokannustimien vaikutuksista on lokshin ja 489
7 KAK 4/2007 Taulukko 1. Yhteenveto t&k:n verokannustimiin liittyvästä ekonometrisesta evidenssistä komplementti neutraali / substituutti Yht. (t&k lisääntyy ei tilastollisesti (t&k lisääntyy enemmän kuin merkitsevä vähemmän kuin verokannustimen (t&k lisääntyy verokannustimen määrällä) kutakuinkin vero määrällä) kannustimen määrällä) yritystason aineisto toimiala aineisto Maatason aineisto Yhteensä lähde: Garcia Quevedo (2004, p. 92). kirjoittajien vapaa käännös. Mohnen (2007), joka arvioi hollannissa käytössä olevan kannustinjärjestelmän vaikutuksia. hollannin järjestelmän erityispiirre on, että verohelpotukset määräytyvät t&k henkilöstön työvoimakustannusten perusteella. lokshin ja Mohnen (2007) soveltavat tuotantofunktiolähestymistapaa ja arvioivat verohuojennusten vaikutuksia pääoman käyttökustannukseen. päätelmä on, että t&k pääoma reagoi verokannustimen tuomaan käyttökustannuksen muutokseen selvästi. pääomakanta sopeutuu veroinstrumentin käyttöönottoon tai sen muutokseen 2 3 vuodessa, vaikutukset ovat suurimmillaan ensimmäisellä periodilla. loppupäätelmä on, että t&k investoinnit ovat verokannusteiden vuoksi lisääntyneet menetettyjä verotuloja enemmän. Vaikutukset ovat selvästi suurempia pienissä yrityksissä kuin suurissa. järjestelmällä on kuitenkin taipumus kasvattaa verotulojen menetyksiä nopeammin kuin t&kinvestoinnit lisääntyvät (marginaalivaikutus siis heikkenee yli ajan), mikä saattaa johtaa tulevaisuudessa järjestelmän uudelleenarviointiin. yllä mainitut katsaukset eivät ole poikkeuksia: kansainvälisen kirjallisuuden perusteella muodostuu se yleiskäsitys, ettei kiistattomia todisteita verokannustinten ylisuhtaisesta vaikutuksesta yksityiseen t&k:hon ole. eri tutkimuksen tulokset vaihtelevat voimakkaasti, mutta keskiarvopäätelmänä voidaan todeta, että kannustimen päälle t&k lisääntyy keskimäärin muutamia prosentteja. 4. Verokannustimet ja niitä koskeva tutkimus Suomessa suomessa varsinaisia verokannustimia ei ole käytössä; tosin t&k menot saa pääosin vähentää kirjanpidossa välittöminä kuluina, vaikka kyseessä on kiistatta investointi. Monissa viime vuosina valmistuneissa selvityksissä (mm. sitran kilpailukykyinen innovaatioympäristö kehittämisohjelma sekä Valtioneuvoston kanslian vuosien 2004 ja 2006 globalisaatioraportit) on kuitenkin viitattu siihen, että verokannustimien käyttöä tulisi harkita. etlassa toteutettiin vuosina tutkimushanke Verokannustimet innovaatioja yrittäjyyspolitiikan välineinä. tutkimushankkeen peruskysymys oli: tulisiko suomessa ottaa käyttöön verokannustimia innovaatio ja yrittäjyyspolitiikassa ja jos tulisi, millaisia nii 490
8 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä Anttila den tulisi olla? hankkeessa julkaistiin tutkimustulokset koonneen pajarisen, rouvisen ja ylä anttilan (2007) loppuraportin lisäksi kaikkiaan kuusi osaraporttia. näiden lisäksi projektissa pyydettiin kolmea professoria eri yliopistoista kommentoimaan tutkimuksen tuloksia sekä toisaalta esittämään oman arvionsa verokannusteiden merkityksestä muista maista saatujen kokemusten perusteella. 3 tutkimushankkeessa käytetyt suomea koskevat yrityskyselyaineistot samoin kuin esimerkiksi eu:n kaikissa jäsenmaissa tehdyn barometritiedustelun tulokset 4 viittaavat siihen, että valtaosa yrityksistä haluaa verokannustimia tutkimus jatuotekehitystoimintaan tai niiden lisäämistä ja uskoo niiden vaikuttavan t&k:ta lisäävästi (ks. pajarinen, rouvinen ja ylä anttila, 2006). ek:n jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan noin kaksi kolmannesta vastaajista uskoo tutkimus jakehitystoiminnan lisääntyvän, mikäli siihen kohdistuisi verokannustin. jos vaihtoehtona olisi nykyinen suora tuki tai verokannustin,hieman yli puoletpitäisi verokannustinta parempana. Vastaavasti noin neljäsosan mielestä suora tuki on parempi, loput pitävät näitä tukimuotoja yhtä hyvinä. suurten yritysten ja pk yritysten välillä ei ole paremmuudesta näkemyseroja. aloittaville yrityksille tehdyn kyselyn analyysissa saatiin tulos, että puolet yrityksistä uskoisi tekevänsä enemmän t&k:ta, mikäli saisi 3 Kommentit pyydettiin ja saatiin Jarle Møeniltä (Bergenin kauppakorkeakoulu), Pierre Mohnenilta (Maastrichtin yliopisto) ja Otto Toivaselta (HECER). Kukaan ei ETLAn raporttien tai oman aiheeseen liittyvän tutkimuksensa perusteella suosittele verokannusteiden välitöntä käyttöönottoa Suomessa. 4 European Commission, DG Enterprise and Industry: Flash Eurobarometer 2006 Innobarometer on cluster s role in facilitating innovation in Europe. siihen julkista tukea (pajarinen, ym., 2006). kasvuhakuiset, innovatiiviset ja yritysyhteistyötä harjoittavat yritykset reagoivat innovaatiotoiminnan julkisiin kannusteisiin keskimääräistä voimakkaammin: niiden keskuudessa kolme neljästä uskoi lisäävänsä t&k:ta, mikäli saavat siihen julkista tukea. eri kannustinmuotojen suora tuki tai verokannustin välillä ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevää eroa; molempiin tukimuotoihin reagoidaan suunnilleen samalla tavoin, vaikka myös aloittavien yritysten enemmistö näyttäisi hienoisesti suosivan verokannustimia. Määttänen ja Maliranta(2007) ovat vertailleet erilaisten tutkimus jatuotekehitystoiminnan verokannustinjärjestelmien vaikutuksia numeerisen, t&k investointeja ja suomalaista yritysdynamiikkaa kuvaavan mallin avulla. he keskittyivät kahteen kysymykseen: 1) tulisiko verokannustimien koskea yrityksen kaikkia t&k investointeja vai ainoastaan tietyn määrän ylittäviä lisäinvestointeja ja 2) miten tulisi kohdella niitä yrityksiä, jotka eivät tee verotettavaa voittoa, eivätkä siten välttämättä pysty hyödyntämään verokannustimia. tulosten perusteella verokannustimien kohdentaminen vain lisäinvestoinneille lisää yritysten t&k investointeja paljon enemmän kuin verokertymävaikutukseltaan samansuuruinen tuki kaikille t&k investoinneille. samalla lisäinvestointien tukeminen kuitenkin muuttaa selvästi resurssien allokaatiota yrityskentässä, mikä heijastuu mallissa tuotannon arvon vähenemisenä ja talouden tehokkuuden heikkenemisenä. lisäinvestointien tukemiseen perustuva verokannustinjärjestelmä ei siis ole yksiselitteisesti parempi kuin kaikkien investointien tukemiseen perustuva järjestelmä. se kumpi järjestelmä on parempi, riippuu siitä, kuinka suuri myönteinen ulkoisvaikutus t&k toimintaan liittyy.mitä 491
9 KAK 4/2007 suurempi tämä ulkoisvaikutus on, sitä todennäköisemmin lisäinvestointien tukeminen on tehokkaampaa kuin kaikkien investointien tukeminen. tuloksetosoittavat myös yleisemmin, että verokannustinjärjestelmien arvioiminen pelkästään sen mukaan kuinka paljon ne nostavat t&k investointeja voi olla harhaanjohtavaa. sillä, kohdistetaanko t&k investointeihin liittyvät verokannustimet vain voittoa tekeville yrityksillevai kaikille yrityksille, ei Malirannan ja Määttäsen (2007) tulosten perusteella ole suurta merkitystä. osin tämä selittyy yksinkertaisesti sillä, että suurin osa t&k toiminnasta tapahtuu yrityksissä, jotka tekevät voittoa. lisäksi voittoa tekeville yrityksille kohdistetut verokannustimet kannustavat myös tappiota tekeviä yrityksiä lisäämään t&k toimintaansa nostamalla osaamispääoman tulevaisuudessa mukanaan tuomia voittoja. jarle Møen (2007) raportoi norjan t&k tukijärjestelmän arvioinnin alustavia tuloksia ja vertaa suomen ja norjan politiikkaa. norjassa on käytössä rinnakkain suorat t&k tuet ja verokannustimet. Verokannustimet on porrastettu suosimaan varsin voimakkaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Møen ei olemassa olevan tiedon perusteella päädy arvioimaan, ovatko verokannustimet parempia kuin suora tuki. hänen johtopäätöksensä on, että verokannustimet ovat stimuloineet jonkin verran t&k:ta norjassa sekä lisäämällä jo tutkimusta tekevien pk yritysten t&k toimintaa että kannustamalla uusia pienyrityksiä tekemään t&k:ta. Vaikutukset ovat olleet suurempia kuin verotulojen menetykset. raportista voi tehdämielenkiintoisen päätelmän: vuonna 2002 käyttöönotettu verotukijärjestelmä on voimassa ollessaan lähestynyt suoran tuen järjestelmää. Verohelpotuksiin oikeuttaville t&k investoinneille on asetettu yhä uusia ehtoja, jotka viranomaiset määrittelevät ja joiden täyttymistä arvioidaan virkamiesharkinnalla samalla tavoin kuin suoria tukia myönnettäessä. kun lisäksi yritykset, joilla ei ole verotettavaa tuloa, voivat saada verohelpotusta vastaavan hyvityksen, järjestelmät ovat hyvin lähellä toisiaan. Mahdollisuus verotukea vastaavaan hyvitykseen selittää osaltaan myös sitä, että norjan järjestelmä on tuonut pienet ja aloittavat yritykset voimakkaasti tukipolitiikan piiriin. Verohelpotuksiin oikeuttavien projektien määrä on norjassa vaihdellut 5000 ja 6000 välillä vuodessa. Vuonna 2005 tukien määrä oli noin 135 miljoonaa euroa ja tästä peräti 100 miljoonaa annettiin yrityksille maksettuna tukena, koska tuen saajilla ei ollut joko riittävästi tai lainkaan tuloja eikä niin muodoin veroa, josta vähennys olisi voitu tehdä. käytännössä norjan verohuojennuksista valtaosa siis annetaan suorana tukena kriteerit täyttäville hankkeille eikä niitä voida käyttää yritysten itsensä päättämällä tavalla. Verotukiin sisältyvä neutraalisuuden ajatus ei siis toteudu. sama pätee moniin muihinkin verotukia käyttäviin maihin. Møen päätyy suomen osalta varovaiseen päätelmään, että mikäli verotukia halutaan käyttää, ne tulisi porrastaa pieniä (ja perustamisvaiheessa olevia) yrityksiä suosiviksi ja kohdistaa t&k lisäinvestointeihin, jolloin niiden tehokkuus todennäköisesti olisi suurin. suomen ongelma ei ole niinkään t&k toiminnan matala taso kuin ehkä yrittäjyyden ja pienten innovatiivisten kasvuyritysten puute. 5. Pitäisikö Suomen järjestelmää muuttaa? useissa oecd maissa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua verotuksesta, sen perusteista ja hyvien verojärjestelmien ominaisuuksista. Monet maat ovat myös tehneet sekä 492
10 Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä Anttila yritysverotukseen liittyviä yleisiä uudistuksia että erityisesti yritysten innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä kannustavia veromuutoksia. kansainvälisesti tarkastellen eri verokannustininstrumenteista on viime vuosina ehkä eniten lisätty yksityishenkilöiden (bisnesenkeleiden) pääomasijoitustoimintaa aktivoivia kannustimia. näillä on pyritty edistämään erityisesti aloittavien, innovatiivisten yritysten toimintaa siis osaamispohjaista yrittäjyyttä ja erityisesti kasvuyrittäjyyttä, joiden vähäisyys on koettu pulmaksi useimmissa euroopan maissa. pääomasijoittamisen verokannustimien vaikutuksista on vielä melko vähän luotettavaa tutkimustietoa. käytettävissä oleva tieto kuitenkin viittaa siihen, että niillä saattaa olla merkittäviäkin vaikutuksia (ks. Maula, 2007). Maat, joissa verokannustimia on käytetty pitkään (esimerkiksi iso Britannia ja irlanti) ovatjatkaneet ja laajentaneet niiden käyttöä. tuen muotona sijoitustoiminnan tuottoihin (luovutusvoittoihin) kohdistuva verohuojennus olisi ilmeisesti järkevin. tähän tulisi liittää tappioiden vähennysoikeus verotuksessa. kaiken kaikkiaan niin innovaatiotoiminnan kuin yksityishenkilöiden pääomasijoittamisenkin kannustaminen veroinstrumentein on monimutkainen kysymys, joka tulee sitoa koko yritysverojärjestelmään. suomen innovaatiopolitiikka on ollut suhteellisen tuloksellista. on epävarmaa, parantaako verokannustimien käyttöönotto innovaatiopolitiikan tehokkuutta. olemassa olevan tutkimustiedon perusteella ei näyttäisi järkevältä tuoda ainakaan toistaiseksi t&k verokannustimia suomalaiseen järjestelmään. lisäksi on syytä huomata, että esimerkiksi norjan mallin mukaisen järjestelmän käyttöönotto johtaisi helposti erilaiselta näyttävän mutta käytännössä päällekkäisen ja erikseen hallinnoitavan järjestelmän syntyyn. tällä hetkellä lupaavimmalta vaikuttaa yksityishenkilöiden pääomasijoitustoiminnan tukeminen verokannustimin, sillä se ratkaisisi onnistuessaan juuri ne pulmat, joihin suomalaisessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota. suomen innovaatiojärjestelmän mahdolliset puutteet on kerta toisensa jälkeen paikannettu samalla tavalla: alkuvaiheen kasvuhakuiset, osaamisvetoiset yritykset eivät välttämättä saa kansantalouden kasvun kannalta riittävästi rahoitusta ja yksityinen pääomasijoitussektori on kansainvälisesti vertaillen pieni. 5 yksityishenkilöiden pääomasijoitustoiminnan verokannustimet kohdistuisivat parhaimmillaan juuri näihin pulmakohtiin. Muilta osin merkittäviä pullonkauloja innovaatioiden rahoitusjärjestelmässä ei enää ole. Kirjallisuus Brander, j.a. (1995), strategic trade policy, nber orking paper, di Giacomo, M. (2004), public support to entrepreneurial Firms: an assessment of the role of Venture Capital in the european experience, Journal of Private Equity 8: Garcia Quevedo, j. (2004), do public subsidies Complement Business r&d? ameta analysis of the econometric evidence, Kyklos 57: hall, B.h. ja Vanreenen, j. (2000), how effective are fiscal incentives for r&d? areview of the evidence, Research Policy 29: Jatkoselvityksissä on kuitenkin syytä huomioida esimerkiksi Teollisuussijoituksen ja muiden toimijoiden toimien vuorovaikutus mahdollisen uuden politiikkainstrumentin kanssa. 493
11 KAK 4/2007 hjerppe, r., kari, s., kiander, j.japoutvaara, p. (toim.) (2003), Verokilpailu ja Suomen verojärjestelmä, helsinki: soy. lokshin, B. ja Mohnen, p.a. (2007), Measuring the Effectiveness of R&D tax credits in the Netherlands, amsterdam: Ministry of economic affairs. Maula, M. (2007), Verokannustimet yksityishenkilöiden riskipääomasijoitusten aktivoinnissa, etla keskusteluaiheita no ja sitran Muut julkaisut sarja isbn Møen, j. (2007), should Finland introduce an r&d taxcredit? reflections Based on norwegian r&d tax policy, etla discussion papers, Määttänen, n. ja Maliranta, M. (2007), t&k toiminnan verokannustimet jayritysdynamiikka, etla keskusteluaiheita no ja sitran Muut julkaisut sarja isbn oecd (2007), R&D TaxIncentives and R&D Statistics: What Next?, DSTI/EAS/STP/NEST(2007)8. pajarinen, M., rouvinen, p. ja ylä anttila, p. (2006), t&k:n verokannustimien mahdollisiavaikutuksia suomalaisten yrityskyselyjen valossa, etla keskusteluaiheita no ja sitran Muut julkaisut sarja isbn pajarinen, M., rouvinen, p. ja ylä anttila, p. (2007), Verokannustimet innovaatio jayrittäjyyspolitiikan välineinä, tekes teknologiakatsaus 217/ rouvinen, p. (2007), yrityksen tutkimus ja kehitystoiminnan ulkoisvaikutukset, tekes teknologiakatsaus 209/2007. spencer,b.j. ja Brander,j.a. (1983), international r&d rivalry and industrial strategy, Review of Economic Studies 50: stewart, M. (2005), Venture Capital taxreforms in australia and new Zealand, New Zealand Journal of Taxation Law and Policy 11: Valkonen, l. (2006), Verokannustimet innovaatiopolitiikan välineenä katsaus verokannustimien käyttöön oecd maissa, etla keskusteluaiheita no ja sitran Muut julkaisut sarja isbn arda, j. (2006), tax treatment of Business investments in intellectual assets: an international Comparison, oecd science, technology and industry orking papers, 2006(4). 494
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita?
Lisäävätkö yritystuet innovaatioita? Elias Einiö VATT VATT-ETLA Yritystukiseminaari, 18.4.2017 Yritystukien yleisistä tavoitteista Taloudelliset tavoitteet Investoinnit; työllisyys; tuottavuus Tärkeää
LisätiedotArvoa innovaatioista missä ja miten?
Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?
LisätiedotVerokannustimet innovaatio- ja yrittäjäpolitiikan välineinä
Verokannustimet innovaatio- ja yrittäjäpolitiikan välineinä Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Ylä-Anttila Teknologiakatsaus 217/2007 Verokannustimet innovaatio- ja yrittäjäpolitiikan välineinä Mika
LisätiedotSuomi innovaatioympäristönä maailman paras?
Suomi innovaatioympäristönä maailman paras? Pekka Ylä-Anttila 20.1.2011 Maailman paras? Evaluation of the Finnish National Innovation System (syksy 2009) Suomessa on edelleen hyvä ja toimiva innovaatiojärjestelmä,
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotTuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa
LisätiedotYritystuet ja kilpailukyky I Marita Laukkanen & Mika Maliranta
Yritystuet ja kilpailukyky 28.5.2018 I Marita Laukkanen & Mika Maliranta Määritelmiä, rajauksia ja tulkintaa Mitä on kilpailukyky? Kustannuskilpailukyky Kasvukilpailukyky Mikä on yritystuki? Yritystukien
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotTalouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet
Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotElinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotTutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa leikattu
1 (14) Vastaanottaja Eduskunta Työ- ja elinkeinojaosto 00102 EDUSKUNTA Viite Asia Viite Lausuntopyyntö työ- ja elinkeinojaosto 20.10.2017 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä innovaatiotoiminta tilastojen
LisätiedotY55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset
Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotTalousarvioesitys vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen. Tulevaisuusvaliokunta 5.10.
Talousarvioesitys 2017 - vaikutukset opetukseen ja tieteeseen sekä innovaatiotoimintaan ja uuden työn luomiseen Tulevaisuusvaliokunta 5.10.2016 T&K&I - määrärahat talousarvioesityksessä T&K&I politiikan
LisätiedotPerintö- ja lahjaverosta luopuminen. Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto,
Perintö- ja lahjaverosta luopuminen Mika Maliranta Etla ja Jyväskylän yliopisto Eduskunnan verojaosto, 20.11.2018 Taustaa Useimmilla/lähes kaikilla veroilla on talouskasvun kannalta kielteisiä käyttäytymisvaikutuksia
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-
LisätiedotRound table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg
Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotI MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT
I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '
LisätiedotSuomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät
Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät
LisätiedotWorking Paper T&K: N verokannustimien mahdollisia vaikutuksia suomalaisten yrityskyselyjen valossa
econstor www.econstor.eu Der Open-Access-Publikationsserver der ZBW Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft The Open Access Publication Server of the ZBW Leibniz Information Centre for Economics Pajarinen,
LisätiedotTalous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski
Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä Teollisuuden Palkansaajat 9.3.2017 Olli Koski Esitys Talouden tilanne Talouspolitiikan prioriteetit Elinkeinopolitiikan tilannekuva Yritysrahoitus
LisätiedotYritykset ja yrittäjyys
Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422
LisätiedotKuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa
Kuvantamis- ja laboratoriopalvelut sote -uudistuksessa Martti Kiuru Dosentti, LT, DI, Radiologian erikoislääkäri Toimitusjohtaja, Cityterveys martti.kiuru@cityterveys.fi +358 40 58 11 545 22.6.2017 Yleistä
LisätiedotYritysten verotuet. Ylijohtaja Terhi Järvikare Yritystukia uudistavan työryhmän kokous Vero-osasto
Yritysten verotuet Ylijohtaja Terhi Järvikare Yritystukia uudistavan työryhmän kokous 17.11.2017 Vero-osasto Verotuet eivät (yleensä) näy budjetin menopuolella, vaan vähentävät verokertymää jäävät kehysbudjetoinnin
LisätiedotKustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa
Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa
LisätiedotJulkisten tutkimustoimijoiden verkosto. Lähde: Tekes ja EK
T&K&I-TOIMINTA Julkisten tutkimustoimijoiden verkosto Lähde: Tekes ja EK Korkeakoulusektorin tutkimusmenon kehitys Lähde: Tilastokeskus Korkeakoulusektorin tutkimusmenon jakautuminen Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotOsinkoverotus ja riskinoton kannustaminen. Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009
Osinkoverotus ja riskinoton kannustaminen Prof. Heikki Niskakangas EK:n yrittäjävaltuuskunta 11.11.2009 Osinkoverotus ja riski Osinkoverotuksen kehittämisellä ja riskinotolla ei ole varsinaista loogista
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotYrittäjän verotuksen uudistustarpeet. Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014
Yrittäjän verotuksen uudistustarpeet Niku Määttänen, ETLA VATT päivä, 8.10.2014 Kirjallisuutta Mirrlees review: Tax by design Hetemäen verotyöryhmän raportti Tulolajin valinta: Harju ja Matikka 2012 Investointivaikutukset:
LisätiedotPk yritysten toimintaympäristö. Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely
Pk yritysten toimintaympäristö Pk toimintaympäristökysely & EK:n yrittäjävaltuuskuntakysely Työllistäminen helpommaksi ja yrittäjyyspolitiikka johdonmukaiseksi Osaamista pidetään suurimpana vahvuutena
LisätiedotMistä investoitien vaimeus johtuu?
Kommenttipuheenvuoro esitykseen Mistä investoitien vaimeus johtuu? Talousneuvoston kokouksessa 19.10.2015 Seija Ilmakunnas Johtaja, j, Palkansaajien tutkimuslaitos Tässä ä puheenvuorossa Julkinen valta
LisätiedotPalveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys
Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH
LisätiedotSAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto
SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,
LisätiedotInnovaatioiden kolmas aalto
Innovaatioiden kolmas aalto TeliaSonera Finland Oyj 4.4.2005 Olli Martikainen Oulun yliopisto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Sisältö Miten innovaatiot syntyivät Telealan näkymä 1994 - Kolmas aalto
LisätiedotTutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia
Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät
LisätiedotYritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen
Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa
LisätiedotInformaatio ja Strateginen käyttäytyminen
Informaatio ja Strateginen käyttäytyminen Nuutti Kuosa 2.4.2003 Sisältö Johdanto Duopoli ja epätietoisuutta kilpailijan kustannuksista Kilpailijan tietämyksen manipulointi Duopoli ja epätietoisuutta kysynnästä
LisätiedotETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS
ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland Tel 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://wwwetlafi/ Keskusteluaiheita
LisätiedotTietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?
Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien
LisätiedotOsa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)
Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotErityisesti VATT:n Policy Brief : "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
Yritystukijärjestelmän keskeiset ongelmat sekä vireillä /suunnitteilla olevat kehittämistoimet Erityisesti VATT:n Policy Brief 2-2016: "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotTekes on innovaatiorahoittaja
DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen
LisätiedotKuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015
Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen
LisätiedotHuippuostajat. 11:20 Lounas
Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key
LisätiedotTekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014
Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotINNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ
INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ Heinäkuu 2017 INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA:
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta. Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018,
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS
ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotHeikki Taimio. Erikoistutkija
Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 47/2017 vp)
LisätiedotTutkimuksen ja tuotekehityksen verotuet
Muistio Brief ISSN-L 2323-2463, ISSN 2323-2463 31 31.3.2015 1 ETLA Muistiot tarjoavat ajankohtaista tutkimustietoa polttavista yhteiskunnallisista kysymyksistä. www.etla.fi» julkaisut» muistiot ETLA Elinkeinoelämän
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotPOHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)
Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN
LisätiedotMetallinjalostajien kilpailukyky
Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13
LisätiedotMUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:
LisätiedotSuomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012
Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)
LisätiedotAmerikan uusi asento:
Amerikan uusi asento: Voisivatko pääomamarkkinajäykkyydet selittää tuottavuuden heikkoa kasvua Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 15.2.2017 MTK Pääoman kohdentuminen ja pitkä lama
LisätiedotLuento 9. June 2, Luento 9
June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,
LisätiedotSuorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina
Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla
LisätiedotTarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen
1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen
LisätiedotTekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen
Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut BIOCONNECT- seminaari 22.11.17 Tuomas Lehtinen Verkosto, jolla tähdätään vientimarkkinoille Suunnittelu ja konsultointi Kaukokartoitus, satelliitti Viranomainen Kunnostusmenetelmä
LisätiedotNÄKÖKULMIA YRITYSTUKIIN
9.9.2016 Heli Koski 1 NÄKÖKULMIA YRITYSTUKIIN Heli Koski YRITYSTUILLA LISÄÄ VAIKUTTAVUUTTA seminaari 9.9.2016 9.9.2016 Heli Koski 2 Miten yritystuet parhaimmillaan toimivat ja mitä ne huonoimmillaan aiheuttavat?
LisätiedotTyön murros ja suomalaisen työn tulevaisuus. Talousneuvosto 13.4.2016 Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työn murros ja suomalaisen työn tulevaisuus Talousneuvosto Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Megatrendit Globalisaatio Isoin myllerrys tapahtunut myös Suomen kannalta Maailman
LisätiedotVoidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?
Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia
LisätiedotMillä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos TEM
Millä toimenpiteillä kestävää kansainvälistä kilpailukykyä ja vientiä? Pekka Lindroos 11.10.2017 TEM Kasvun haaste: Suomen on kasvettava seuraavan 10 vuoden aikana melkein kaksi kertaa nopeammin kuin Ruotsi,
LisätiedotEU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa
EU:n hankintadirektiivejä muutetaan nyt on aika vaikuttaa FIHTA ry:n kevätseminaari 7.4.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yleistä hankkeesta ja sen aikataulusta EU:n komissio on julkaissut vihreän kirjan
LisätiedotPk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015
Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,
LisätiedotHYVINVOINTIVALTION RAHOITUS
HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen
Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja
LisätiedotAsuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, Essi Eerola (VATT)
Asuminen mikä on yhteiskunnan rooli? TOIMI-hankkeen seurantaryhmä Majvik, 20.3.2018 Essi Eerola (VATT) Asuminen perusoikeutena Perustuslain 19 : julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon
LisätiedotPÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA
PÄÄOMASIJOITUS VAUHDITTAA YRITYSTEN KASVUA Pääomasijoittajilla on keskeinen merkitys yritysten kasvun rahoittajina ja pääomasijoittamisen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös kansantalouteen. Pääomasijoituksilla
LisätiedotTutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen
Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 9.10.2013 Jari Konttinen Valtiontuki on lähtökohtaisesti kielletty Laiton valtiontuki Takaisinperintä Perussopimus Tuki
LisätiedotTilastokeskuksen tiedonkeruu Korkeakoulujen t&k-toiminta. Mervi Härkönen KOTA-seminaari, , Lahden ammattikorkeakoulu
Tilastokeskuksen tiedonkeruu Korkeakoulujen t&k-toiminta Mervi Härkönen KOTA-seminaari, 28.8.2019, Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö - Tilastokeskuksen tilastoima t&k-toiminta - Julkaistavat
LisätiedotMeriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa. Yksikön päällikkö Pasi Ovaska
Meriliikenteen miehistötuki Suomessa ja verrokkimaissa Yksikön päällikkö Pasi Ovaska 1 Miehistötuki Suomessa Miehistötuen tarkoituksena on suomalaisen kauppalaivaston kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen.
LisätiedotLEIJONA JA LOHIKÄÄRME
LEIJONA JA LOHIKÄÄRME Suomen ja Kiinan taloussuhteet Ville Kaitila Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Sarja B276 ISSN 0356-7443
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotSääntely, liikasääntely ja talouskasvu. Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä kkv.fi. kkv.fi
Sääntely, liikasääntely ja talouskasvu Erikoistutkija Olli Kauppi KKV-päivä 23.10.2014 Esityksen sisältö 1. Sääntelyn perusteet ja sääntelyteoria Ja muutama havainnollistava esimerkki 2. Liikasääntelyn
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018 BUSINESS FINLANDIN TAVOITTEET Luomme mahdollisuuksia globaaliin kasvuun: 1 2 3 4 edistämällä asiakkaiden uudistumista tukemalla nousevia liiketoimintaekosysteemejä
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotKilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu
Kilpailu, innovaatiot, yritysdynamiikka ja talouskasvu Mika Maliranta Kenen ehdoilla markkinoiden toimivuutta edistetään? KKV-päivä 2018, 12.11.2018 Esityksen rakenne lyhyesti Talouskasvu on tärkeää Kilpailu
LisätiedotTekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus
Tekes rohkaisee uudistumaan Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus 27.1.2015 Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 440 Finnvera
LisätiedotTutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus
Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet
Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
Lisätiedot