Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Transkriptio

1 Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa

2 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista samassa tilassa samaan aikaan. Altistumisen määrään vaikuttavat epäpuhtauden pitoisuus ja kyseisessä tilassa vietetty aika.

3 Ilmansaasteiden terveyshaitoille herkät ryhmät Herkkiä ryhmiä: Sepelvaltimotautia sairastavat Sydämen vajaatoiminnasta kärsivät Astmaatikot Keuhkoahtaumatautia sairastavat Lapset Vanhukset Herkkiä kohteita: Päiväkodit, leikkipuistot Koulut (peruskoulut) Vanhainkodit, vanhusten palvelutalot Sairaalat Herkkien väestöryhmien altistumisen vähentämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. 3

4 Täydentyvän kaupunkirakenteen haasteet ilmanlaadulle Tarve täydentää Väestönkasvu Joukkoliikenteen saavutettavuus Henkilöautoilun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Olevien palvelujen hyödyntäminen Rakennetun infrastruktuurin hyödyntäminen Tasapainoilua hengitysilman laadun kanssa Pienhiukkasten terveyshaitat merkittäviä Tiivis ja kuilumainen kaupunkirakenne heikentää saasteiden laimenemista Kuinka lähelle väylää voidaan kaavoittaa asumista aiheuttamatta terveyshaittaa tuleville asukkaille? 4

5 Pääkaupunkiseudulla altistutaan eniten liikenteen päästöille ja puun pienpolton hiukkasille Liikenteen ja pienpolton päästöt purkautuvat matalalta ja siellä missä ihmiset oleskelevat. Siksi niillä on päästöosuutta suurempi vaikutus ilmansaasteiden pitoisuuksiin ja niille altistumiseen. Myös kaukokulkeumalla maan rajojen ulkopuolelta on suuri vaikutus pienhiukkasen ja otsonin pitoisuuksiin.

6 Edistetään vähäpäästöisen tekniikan käyttöönottoa Piipunpäätekniikka Otetaan käyttöön puhtaampaa moottoritekniikkaa Otetaan käyttöön puhtaampia polttoaineita Tehostetaan katujen kunnossapitoa Vähennetään tulisijojen päästöjä Edistetään kitkarenkaiden käyttöä Otetaan ympäristötekijät huomioon hankinnoissa vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) raja-arvo Rikkidioksidi vuosi Töölö Vallila Leppävaara 2 Tikkurila Luukki raja-arvo Typpidioksidi vuosi Töölö Mannerheimintie** Vallila** Kallio* Vartiokylä Leppävaara 2 Leppävaara 3 Leppävaara 4 Tikkurila* Luukki

7 Päästöjen vähentäminen ei riitä Päästöjen vähentämistekniikat eivät riitä, vaan tarvitaan kaupunki- ja liikennesuunnittelun keinoja altistumisen vähentämiseksi. Pääkaupunkiseudun kunnat ja HSY sekä HSL ovat vuonna 2008 laatineet ilmansuojeluohjelmat ilmanlaadun parantamiseksi ja hyvän ilmanlaadun ylläpitämiseksi. Ohjelmissa esitetty keinovalikoima on laaja.

8 Keinovalikoima Lokakuun loppupuolella pohdittiin HSY:n järjestämässä työpajassa keinoja altistumisen vähentämiseksi. Työpajassa arvioitiin keinojen vaikuttavuutta ja toteutettavuutta. Työpajan tulokset kootaan keinokorteiksi, jotka julkaistaan loppuvuodesta HSY:n verkkosivuilla.

9 Liikenteeseen liittyvät keinot Hinnoittelulla ohjataan ajoneuvojen ja joukkoliikenteen käyttöä Rakentaminen keskitetään raideliikenteen asemanseuduille ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen Parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja houkuttelevuutta Kehitetään jalankulku- ja pyöräilyreitistöä Optimoidaan tavaraliikenne Pysäköintipolitiikka

10 Käytetään suojaetäisyyksiä altistumisen vähentämiseksi Kaavoituksen tavoitteena on edistää turvallisen ja terveellisen elinympäristön luomista (MRL 5, kohta 1). Esitetyt suositukset ovat kompromissi. Perustuvat suomalaisiin ja kansainvälisiin terveysvaikutustutkimuksiin sekä aiempiin YTV:n suositusetäisyyksiin. Tavoitteena vähentää sekä pienhiukkasten että muiden liikenteen päästöjen haittoja avoimessa ympäristössä. Ilmansaasteille herkkien kohteiden suojelemiseksi tarvitaan suurempia suojaetäisyyksiä kuin asutukselle. 10

11 Aiemmat YTV:n suositusetäisyydet Seudulla on ollut 90-luvulta käytössä suositusetäisyydet. Tavoite oli, etteivät typpidioksidin ohjearvot ylity kaavoitettavilla alueilla ja että herkkien ryhmien erityistarpeet otetaan huomioon. Hiukkasten merkittävistä terveyshaitoista on uutta tutkimustietoa, joka tulisi ottaa huomioon suunnittelussa. Maria Myllynen 11

12 Suojavyöhykkeet Minimietäisyyttä lähempänä väylää asukasta. Suositusetäisyyttä lähempänä väylää asukasta. Herkkiä kohteita on 5 kpl minimietäisyyttä lähempänä ja 32 kpl suositusetäisyyttä lähempänä. Mukana ei ole Helsingin keskusta Hakamäentien eteläpuolelta.

13 Toimintojen sijoittelu 1 Rauhoitetaan asuinkadut keskittämällä liikenne pääväylille Pyöräily- ja kävelytiet etäälle vilkasliikenteisistä väylistä Väylän puolelle sijoitetaan toimistorakennuksia, pysäköintialue tms., jolloin asuinrakennukset saadaan etäämmälle väylästä.

14 Toimintojen sijoittelu 2 Vilkasliikenteiset katukuilut ovat ongelmallisia. Parvekkeet, oleskelupihat ja leikkipaikat sijoitetaan rakennusten suojan puolelle. Asunnot ylempiin kerroksiin. Lastaus-, purku- ja pysäköintialueiden sijoitetaan siten, että päästöjen haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Meluvallien ja kasvillisuuden vaikutus? (Ristiriitaisia tuloksia kirjallisuudessa).

15 Rakennukset Sisäilman laatua parannetaan ilmanvaihtoteknisin keinoin Suodatuksen parantaminen käyttämällä parasta mahdollista tekniikkaa Tuloilman otto mahdollisimman etäältä päästölähteestä Ilmanpuhdistimet

16 Liikennevälineissä altistuminen Liikenteessä vietetään melko vähän aikaa, mutta väylillä ilmansaasteiden pitoisuudet ovat korkeat, joten altistuminen voi muodostua merkittäväksi. Asukkaat voivat itse vaikuttaa altistumiseensa. Reittivalinnat Työmatka Asuinpaikka vs. työpaikka

17 Viestinnän keinot Lisätään asukkaiden, päättäjien,viranomaisten ja suunnittelijoiden tietoisuutta ilmansaasteiden terveysvaikutuksista sekä keinoista haittojen ehkäisemiseksi.