LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 45/2006/2 Dnro LSY 2004 Y 148

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 45/2006/2 Dnro LSY 2004 Y 148 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Helsingin Eteläsataman toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, Helsinki HAKIJA Helsingin Satama PL HELSINGIN KAUPUNKI SATAMA JA SEN SIJAINTI Helsingin Eteläsatama sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa satamajärjestyksen mukaisella alueella. Sataman pohjoispäässä on Kauppatori, sataman länsipuolella Kaivopuiston kaupunginosa ja itäpuolella Katajanokan kaupunginosa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus taikka purkulaiturin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 12 a) kohdan perusteella. Uudenmaan ympäristökeskus on päätöksellään No YS 1235 velvoittanut Helsingin Sataman hakemaan toiminnalleen ympäristölupaa mennessä ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) 7 :n perusteella. Ympäristölupavirasto on asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 1) kohdan ja 4 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 a) kohdan perusteella toimivaltainen lupaviranomainen. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut ympäristölupavirastossa vireille

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Luvat Eteläsataman toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Muu luvanvarainen toiminta satamassa Eteläsataman toimijoilla ei ole ympäristölupia. Eteläsatamassa toimivat Helsingin Sataman lisäksi matkustajavarustamot, tulli, rajavartiosto sekä erilaisia matkustajaliikennettä palvelevia yrityksiä kuten ravintoloita, myymälöitä, toimistoja ja pienimuotoisia varastoja. Kaavoitus Eteläsataman alue on asema ja yleiskaavassa kaavoitettu satamaalueeksi (LS). Olympiaterminaali Makasiiniterminaalin alueen asemakaava on vahvistettu , Katajanokan eteläosan asemakaava ja Katajanokan pohjoisosan asemakaava , missä jäänmurtajalaiturin alue on myös LS aluetta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eteläsataman toiminta voidaan jakaa Katajanokan puoleiseen ja Eteläsataman puoleiseen satamatoimintaan. Katajanokan pohjoisrannalla on jäänmurtajalaituri. Huhtikuussa 2004 Eteläsatamassa oli yhteensä 245 vuokralaista, joista 131 oli Eteläsataman puolella ja 124 Katajanokan puolella. Vuokrasopimuksista 103 koski pysäköintipaikkoja (mm. 120 paikan pysäköintihalli), 53 erilaisia huoneistoja (lähinnä toimistotiloja), 24 varastoja, 22 laituripaikkoja, 6 alueita ja 37 erilaisia muita vuokrasopimuksia. Sataman lähistöllä asuu arviolta ihmistä ja siellä on useita julkisen hallinnon rakennuksia sekä tuhansia työpaikkoja. Merialueen tila ja sen käyttömuodot Ilmanlaatu Vuodet käsittävässä meriveden laatuluokituksessa veden laatu on luokiteltu välttäväksi kaikilla Helsingin sataman alueilla, mukaan lukien Eteläsatama. Sataman edustan vesialueet ovat vilkkaita vesiliikennealueita, joilla ei harjoiteta kalastusta. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua on selvitetty päivätyssä julkaisussa (YTV, pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2001:22). Selvityksessä todetaan, että Katajanokan havaintopisteen mukaan alueen ilman laatu on suhteellisen hyvä ja epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Helsingin kaupunkialueen taustatasoa.

3 3 Maaperän tila Maaperän ei tiedetä pilaantuneen eikä tiedossa ole tapahtumia, joiden seurauksena maaperä olisi voinut pilaantua. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemän maaperäkartoituksen mukaan Katajanokka luokitellaan B alueeksi, jonka selvitystarve on kohtalainen ja maaperän pilaantuminen mahdollista (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 5/2001). Pohjavesi Eteläsatama ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita. Alueen läheisyydessä ei myöskään sijaitse talousvesikaivoja. Suojeltavat kohteet Sataman sisääntuloväylien vieressä noin 800 metrin päässä satamasta sijaitsevat Puolimatkansaaren ja Pormestarinhevon luonnonsuojelualueet, joiden suojelun perusteena on linnuston suojelu. Noin 1,5 kilometrin päässä satamasta Kaivopuiston edustalla sijaitsevat Harakan saaren luonnonsuojelualueet (yksi linnuston ja kolme kasvillisuuden vuoksi rauhoitettuja). SATAMAN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Eteläsatama käsittää sekä Eteläsataman että Katajanokan puoleisen satamatoiminnan. Satama on toiminut alueella 1700 luvulta saakka. Eteläsatama on matkustajaliikenteen satama, jonka neljän matkustajaterminaalin kautta kulkee vuosittain keskimäärin noin 5,4 miljoonaa matkustajaa. Matkakohteita ovat pääasiassa Tukholma ja Tallinna, mutta myös mm. Pietari ja Riika. Linjaliikenteen lisäksi eteläsatamassa käy kesäisin kansainvälisten risteilyalusten mukana noin risteilyvierasta. Matkustajaliikenteen odotetaan pysyvän nykytasolla tai kasvavan vain hieman. Satama on erikoistunut myös suuryksikköliikenteeseen. Matkustajaautolautoilla kulkee tavaraa rekoilla ja perävaunuilla, noin 1,2 miljoonaa tonnia vuonna Eteläsatamasta on lisäksi vesibussiliikennettä ja yhteysalusliikennettä Helsingin lähisaariin ja mm. Porvooseen. Helsingin Sataman hallinnassa olevalla alueella Pohjoisrannassa sijaitsevat perinnepurjelaivalaituri ja vesibussilaituri eivät kuulu hakemukseen.

4 4 Katajanokalla sijaitsee lisäksi laituri, johon on sijoitettu jäänmurtajia kesäseisokin ajaksi. Eteläsataman maapinta ala on noin 20 hehtaaria. Eteläsatamassa kävi vuonna alusta. Määrä saattaa kasvaa, mikäli alusliikenne painottuu pikaliikenteeseen. Helsingin Satama on Helsingin kaupungin liikelaitos, joka ylläpitää satamaa ja luo toiminnan edellytyksiä satamassa toimiville yrityksille sekä myös tarjoaa eräitä palveluja sataman asiakkaille ja sidosyrityksille. Sataman rakenteet ja varustus Eteläsatamassa on laituripituutta yhteensä m (v. 2004) seuraavasti: Laituri Olympialaituri Makasiinilaituri Pakkahuoneenlaituri Lyypekinlaituri Keisarinluodonlaituri Linnanlaituri Kanavalaituri Katajanokanlaituri Risteilyalusten laituri Jäänmurtajalaituri Laituripaikat E01 E02 EM3 EM4 EPL ELY EKE ELL EKA EK5 EKL EK6 EK7 ERA ERB EKJ Laiturin pituus (m) Alus Silja Opera Silja Serenade Silja Symphony Star Wind Super Seacat three Super Seacat four Linda Express Laura Jaanika Risteilyalukset Huvi ym. alukset Suomenlinnan lautta Nordic Jet Baltic Jet Eteläsatama on valaistu pimeän aikaan. Alueella on useita metriä korkeita valomastoja. Valot on pyritty suuntaamaan siten, ettei niistä ole haittaa lähellä olevalle asutukselle.

5 5 Sataman tavaramäärät ja liikenne Päivittäisten aluskäyntien määrä on talvisaikaan noin 6 7 päivässä ja kesäaikaan enimmillään päivässä. Eteläsataman tavaraliikenteen määrä vuonna 2003 ilmenee seuraavasta taulukosta: Tavaraliikenne Tuonti Vienti Tavaraliikenne yhteensä Eteläsatama t/a Katajanokka t/a Yhteensä t/a Eteläsataman kautta kuljetettiin vaarallisia aineita vuonna 2003 seuraavasti: Luokka 1. Räjähteet 2. Kaasut 3. Palavat nesteet 4. Helposti syttyvät kiinteät aineet 5. Hapettavat aineet ja orgaaniset peroksidit 6. Myrkylliset aineet 7. Radioaktiiviset aineet 8. Syövyttävät aineet 9. Muut vaaralliset aineet YHTEENSÄ Tonnia/a Eteläsatamassa ei vaarallisia aineita sisältävien lastiyksiköiden säilytys ole sallittua. Tällaisten yksiköiden jatkokuljetus on järjestettävä ilman viivettä, kuitenkin viimeistään neljän tunnin kuluessa saapumisesta. Kuljetusreitti on sama kuin raskaan liikenteen ajoreitti. Eteläsataman kautta kulki vuonna 2003 noin 5,7 miljoonaa linjaliikennematkustajaa ja risteilymatkustajaa (risteilyalukset). Matkustajaterminaalien edustalla on pysäköintipaikkoja. Matkustajia varten Eteläsatamaan on myös julkinen linja auto ja raitiovaunuliikenneyhteys. Rahti kuljetetaan satamaan rekoilla, jotka opastetaan pääväyliltä satamaan. Eteläsataman läntisen puolen ajoneuvoliikenteen määrä on noin autoa vuorokaudessa. Rekka ja kuorma autoliikenteen osuus tästä on noin 9 %.

6 6 Katajanokan kaupunginosan koko liikenne kulkee kahden sillan kautta, jota käyttää myös Katajanokan satamaliikenne. Katajanokan sataman kokonaisliikenne on myös noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Eteläsataman tavaraliikenteen määrän ennustetaan kasvavan noin 2 % vuosittain. Eteläsatama toimii ympäri vuoden ja ympärivuorokautisesti. Toiminta ajoittuu pääosin klo ja väliseen aikaan. Laivaliikennettä on kuitenkin myös yöaikana. Liikenne on vilkkaimmillaan avovesikautena, jolloin liikennöivät myös pika alukset ja kansainväliset risteilyalukset. Alusten lastien käsittely ja varastointi satamassa Eteläsataman kautta kuljetetaan tavaraa ainoastaan matkustajalautoilla kuljetettavissa rekoissa ja perävaunuissa. Perävaunut siirretään laivan vetokannelta maihin vetomestareilla eli terminaalitraktoreilla. Yhden laivan lastia käsittelee yleensä 1 3 vetomestaria. Laivan autokannelta vetomestari vie perävaunun rekkakentälle. Lisäksi saatetaan käyttää trukkeja esimerkiksi huoltotoimenpiteiden yhteydessä. Satamassa ei käsitellä irtolasteja.

7 7 Eteläsataman rakennuskanta ja varastot v ilmenevät oheisesta taulukosta: Pääasialliset toi Rakennus ja käyttötarkoitus Kerros Tilavuus Rak.v. mijat ala m 2 m 3 vuosi Silja Line Service M1 Matkustajaterminaali Oy, Suomenlahden Olympiaterminaali Merivartiosto, Elannon Ravintolat Oy/ Tuuliviiri Autohotelli Salmi J M2 Pysäköintihalli Oy, Eteläinen Tullipiiri, Finnsteve Oy Ab Helsingin Sataman M3 Toimistorakennus pääkonttori Satamataio Silja Oy Ab, Silja M4 Matkustajaterminaali Cargo, Cafe Makasiiniterminaali Puerto Oy, Linda Line Nordic Jetline K5 Matkustajaterminaali Finland Oy, Viking Kanavaterminaali Postikonttori Line Marketing Oy Ab, Suomen Posti Oy Suomenlahden K6 Varasto ja toimistorakennus merivartiosto, Meriliikenteen valvontakeskus Eteläinen Tullipiiri, Silja Line Oy, Ulkoministeriö, Kiinteistöhallinto linia Viking Line Market K8 Matkustajaterminaali ing Oy Ab, Silja Katajanokan termi Line yservice Oy, naali Kanervo L K, Eneriet Oy Ab, Sarpaniemi Oy Tulli K9 Autojen tarkastuspiste Viking Line Market Viking talo Varasto ja toimistorakennus ing Oy Helsingin Satama Katajanokan matkus Yhdyskäytävä terminaalin tajasillat ja laivan välillä Helsingin Satama Eteläsataman mat Yhdyskäytävä terminaalin kustajasillat ja laivan välillä Kanavaterminaalin paikalle on suunnitteilla Arkkitehtuurin, Rakentamisen ja Muotoilun Informaatiokeskus (ARMI), joka on suunniteltu valmistuvan vuonna Polttoaineiden varastointi ja jakelu Varustamot hoitavat alusten polttoainehuollon eli bunkrauksen ulkopuolisten öljy yhtiöiden toimesta suoraan tankkiautosta laivaan. Katajanokalla on maanalainen polttoainesäiliö, joka ei enää ole käytössä.

8 8 Vesihuolto ja viemäröinti Energian käyttö Eteläsataman jätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Pintavedet johdetaan mereen. Helsingin Satama tarjoaa aluksille tarpeen mukaan jäteveden vastaanottoa ja vesijohtovettä. Säännöllisessä linjaliikenteessä olevat alukset hoitavat pääsääntöisesti itse vesijohtoveden oton ja jäteveden pumppaamisen viemäriin. Lumi kuljetetaan pois satamakentiltä virallisille lumenkaatopaikoille. Eteläsataman energiankulutus vuonna 2003 oli yhteensä MWh, josta rakennusten osuus oli MWh, valaistuksen osuus 525 MWh ja myydyn sähkön osuus MWh. Eteläsatamassa on maasähkövalmius pika aluksille kahdella laituripaikalla. Jäänmurtajat Katajanokan laiturissa käyttävät maasähköä ja kaukolämpöä kesäseisokin ajan. YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN SEKÄ TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAI KUTUKSET Jätevedet sekä päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Sataman viemäröitävien jätevesien määrä vuonna 2003 oli yhteensä m 3. Lisäksi laivoista vastaanotettiin jätevettä yhteensä m 3. Hakemukseen sisältyy arvio Eteläsataman ilmapäästöistä v Arvio on laadittu Helsingin Sataman laskentamenetelmällä, joka perustuu VTT:n kehittämään LIPASTO laskentamalliin. Alusliikenteen päästöt on laskettu Suomenlinnan ja Harmajan puolivälissä olevalle tasolle. Selvityksen mukaan satamatoiminnan aiheuttamaksi rikkidioksidin kokonaispäästöksi on arvioitu 98 t/a ja typenoksidipäästöiksi 671 t/a sekä hiukkaspäästöiksi 19 t/a:

9 9 Päästötapahtuma NOx (t) CO (t) C0 2 (t) HC (t) Partikkelit (t) S0 2 (t) Risteilylaivojen saapuminen ia lähteminen 15 1, ,3 0,4 6,3 Matkustajalaivojen saapuminen ja lähte , ,3 5,2 16,5 minen Risteilylaivojen laiturissa seisominen 46 3, ,7 1,3 19,7 Matkustajalaivojen laiturissa seisominen , ,1 12,2 54,9 Risteilylaivojen päästöt yhteensä 61 4, ,9 1,7 26,1 Matkustajalaivojen päästöt yhteensä , ,4 17,4 71,4 Työkoneet, autot ja kuorma autot vht. < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 < 0,1 0,2 Laituri/maa alueiden päästöt vht , ,8 13,5 74,9 Päästöt merialueilla vht , ,5 5,6 22,8 Päästöt yhteensä , ,3 19,2 97,7 Melu ja tärinä Ilmatieteen laitoksen selvityksessä (Rasila 2002) on laskettu Helsingin Sataman satamatoiminnan (laivaliikenne, työkoneet, rekka ja autoliikenne) rikkidioksidi, typenoksidi ja hiukkaspäästöjen leviämistä. Päästökartoituksiin kuului yhtenä kohteena Eteläsatama. Selvityksen mukaan satamatoiminnan päästöjen aiheuttama korkein rikkidioksidipitoisuuden vuorokausikeskiarvo oli 48 % (Sörnäisten sataman alue) ja tuntikeskiarvo 47 % (Katajanokka) vastaavista ohjearvoista (80 g/m 3 ja 250 g/m 3 ). Typpidioksidipitoisuuden korkein vuorokausiohjearvo oli 18 % ja tuntikeskiarvo 27 % vastaavista ohjearvoista (70 g/m 3 ja 150 g/m 3 ). Eteläsataman toiminnasta aiheutuvaa melua on mallinnettu meluselvityksillä keväällä 2004 (Akukon Oy). Selvityksen mukaan sataman tärkeimmät melulähteet ovat sataman vetomestarit, rekkaliikenne sekä Silja Opera ollessaan Olympialaiturissa laivapaikalla EO1. Mallinnus osoittaa, että satama ei pääsääntöisesti aiheuta meluhaittoja ympäristössään yhtä poikkeuskohtaa ja tilannetta lukuun ottamatta. Silja Opera aiheuttaa ollessaan laivapaikalla EO1 lähimpien asuintalojen ulkoseinään päivän melutason L Aeq noin 59 db. Samassa kohdassa katuliikenteen melutaso L Aeq on päivällä noin db, joten alusten ja työkoneiden aiheuttama melutaso päiväsaikaan ei ylitä yleisen liikenteen aiheuttamaa melutasoa. Yöaikaan sataman aiheuttama melutaso L Aeq on alle 50 db lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Päästöt maaperään ja niiden estäminen Eteläsatamassa ei käsitellä irtolasteja, joten toiminnasta ei normaalioloissa aiheudu päästöjä maaperään. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Alusjätteet Eteläsatamassa on vastaanottolaitteet kiinteälle alusjätteelle, joka on sekajätettä. Osa keräyspisteitä on kiinteitä, osa liikenteen ja vuo

10 10 denajan mukaan vaihtelevia. Kansainvälisten risteilijöiden jätehuolto hoidetaan liikkuvalla kalustolla (Lassila & Tikanoja Oyj ja Ekokem Oy Ab). Kesällä 2004 Helsingin Satama välitti jätehuoltoyritysten hoidettavaksi risteilyalusten sekajätteitä yhteensä 270 tonnia, josta Eteläsataman osuus oli noin 160 tonnia. Lisäksi keräilyastioihin toimitettiin kiinteää alusjätettä yhteensä 17 tonnia. Jätehuoltonsa itse hoitavista varustamoista Viking Line Abp:llä on omat jäteastiat Katajanokalla ja Silja Linella Eteläsatamassa. Nordic Jet Linella ja Linda Linella ei ole omia keräysastioita Eteläsatamassa. Ongelmajätteille ei ole erillisiä keräysastioita, mutta Helsingin satama voi tarvittaessa järjestää ongelmajätteiden vastaanoton risteilyaluksille. Helsingin satama välitti alusten ongelmajätteitä v seuraavasti: Ongelmajäte Vesipitoinen voiteluöljy Lajittelemattomat paristot Metalliromu Halogeenipitoiset liuottimet Maali ja lakkajäte SE romu Lyijyakut Loisteputket ja elohopealamput Kiinteä öljyinen jäte Määrä (kg) Eteläsatamassa on tietyillä laituripaikoilla ( 5 kpl) mahdollista pumpata jätevedet suoraan kaupungin viemäriverkkoon. Tätä mahdollisuutta käyttävät mm. Helsinki Tukholma linjan säännöllisen linjaliikenteen laivat ja jäänmurtajat ollessaan laiturissa. Helsingin satama järjestää tilattaessa saniteettijätteen vastaanoton risteilyaluksille. Kesällä 2005 valmistuu Katajanokan risteilylaiturille jätevesien vastaanottopaikka, johon voidaan pumpata jätevesiä suoraan risteilyaluksesta viemäriin. Hakemukseen sisältymättömän vesibussilaiturin jätehuoltosuunnitelma on jätetty Uudenmaan ympäristökeskukselle. Kiinteistöjätteet Kiinteistöjätettä kertyi Katajanokalla ja Eteläsatamassa v seuraavasti:

11 11 Jätelaji Sekajäte Paperi Toimistopaperi Pahvi Biojäte YHTEENSÄ Katajanokka t/a 133,4 93,6 6,92 1,06 234,97 Eteläsatama t/a 136,7 65,1 8,40 9,88 5,20 225,29 Yhteensä t/a 270,1 158,7 8,4 16,8 6,26 460,26 Jätteistä satamatoimintojen osuus on noin 18 %. Kiinteistöjätteitä syntyy etupäässä alueen neljässä matkustajaterminaalissa sekä toimisto ja varastorakennuksissa. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Helsingin sataman toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, joka on laadittu laadunhallintajärjestelmän SFS ISO 9001 sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmän SFS ISO vaatimukset täyttäväksi ja sertifioitu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskien arviointi Riskit voivat aiheutua purku ja lastaustoiminnan virheistä, erikoislastien käsittelystä ja polttonesteiden käsittelystä. Riskitapahtumia ovat mm. tulipalot, kemikaalien leviäminen ja öljyvahinko. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Helsingin Satama toimii ympäristön tarkkailussa ja ympäristövahinkojen torjunnassa läheisessä yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Katajanokalla sijaitseva alusliikenteen ohjauskeskus, ns. VTSkeskus, päivystää 24 tuntia vuorokaudessa ja toimii samalla Helsingin Sataman hälytyskeskuksena esim. onnettomuus ja öljyvahinkotilanteissa. Öljy ja kemikaalionnettomuustilanteessa Helsingin Sataman organisaatiolla on valmius torjuntatoimiin. Öljyntorjunnan ensitoimista vastaa Helsingin kaupungin pelastuslaitos ja Helsingin Satama hoitaa loppusiivouksen. Vuonna 1999 Helsingin Satama teki suojelusuunnitelman kemikaalionnettomuuden varalle. Helsingin Satama on teettänyt satamatoimintaa koskevan riskikartoituksen If Teollisuusvakuutuksella vuonna Sen pohjalta on laa

12 12 dittu toimenpidesuunnitelma kartoitettujen riskien poistamiseksi. Eteläsatamalla ja sen kaikilla matkustajaterminaaleilla on omat turvallisuussuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelmien ja muiden varotoimien lisäksi varustamoilla ja laivoilla on omat turvallisuussuunnitelmat. Merenkulun turvallisuusvaatimukset lisääntyvät uusien ISPSsäännöstön (International Ship and Port Facility Code) myötä, jotka astuivat voimaan Helsingin Satama on tehnyt turvallisuusarviot ja laatii turvallisuussuunnitelmat eri satamanosille. Eteläsataman turvallisuutta tullaan parantamaan monin eri tavoin, mm. kulunvalvontaa tehostamalla. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailuesitys Sataman toiminnasta pidetään kirjaa, johon merkitään: satamassa käyneiden laivojen määrä sekä tulo ja lähtöaikojen vuorokausivaihtelut (kauppamerenkulku) sataman kautta tuotujen ja vietyjen tavaroiden laji ja määrä (kappaletavara, irtolasti) toiminnasta syntyvät jätteet luokiteltuina ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukaisesti, jätteiden määrä, varastointi, käsittely ja toimituspaikat Helsingin Sataman omassa toiminnassa käytetyt polttoaineet ja niiden määrä, sekä poikkeukselliset tilanteet, niiden kesto, syy ja korjaustoimenpiteet vaarallisten aineiden määrä ja laji matkustajamäärät Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Päästö ja vaikutustarkkailuesitys Vesien tarkkailu Vaarallisten aineiden varastoalueen veden laatua tarkkaillaan ottamalla näyte ennen vesien johtamista mereen ja sen ph mitataan. Helsingin kaupunki suorittaa vuosittaista vesistötarkkailua Helsingin edustalla. Täten erilliseen Helsingin Sataman suorittamaan tarkkailuun ei ole tarvetta. Yhteenveto käyttötarkkailusta toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

13 Ilman laadun tarkkailu 13 YTV suorittaa vuosittaista ilman laaduntarkkailua Helsingissä. Erilliseen Helsingin Sataman suorittamaan tarkkailuun ei ole tarvetta. Melun tarkkailu Meluselvitys tehdään kolmen vuoden välein ja alusliikennemäärien olennaisesti muuttuessa. Mittauksien tulokset toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa Kuuluttamisesta julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Helsingin sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus lausuu kolmea satamaa koskevassa lausunnossaan Eteläsataman osalta, että satamatoiminnasta aiheutuvaa melua tulee pyrkiä edelleen alentamaan. Valvonta melun osalta voisi tapahtua vähentämisohjelman toteutumisen seurantana. Helsingin satama tulee velvoittaa tarkkailemaan päästövähennysohjelman toteutumista tarkkailemalla sataman toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä ja niiden leviämistä. Hakemusta tulee täydentää melun vähentämis ja tarkkailuohjelmilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseksi. Melumittauksia tulisi tehdä 3 4 pisteessä. Mikäli lupamääräyksissä asetetaan melun raja arvoja, tulee niiden olla yksiselitteisesti valvottavissa. Eteläsataman päästöjä ilmaan tulee vähentää. Hakemusta tulee täydentää ilmaan joutuvien päästöjen vähentämis ja tarkkailusuunnitelmalla parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseksi. Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt voidaan arvioida laskennallisesti. Ympäristökeskus esittää, että Helsingin Satama määrätään osallistumaan Helsingin ja Espoon merialueen yhteistarkkailuun, johon tu

14 14 lee tehdä satamatoiminnan tarkkailun kannalta tarpeelliset lisäykset. Tarkkailuun tulee sisällyttää tarpeelliset vedenlaadun, rehevyyden ja haitallisten aineiden tutkimukset. Tätä varten hakija tulisi määrätä tarkkailun ensimmäisenä vaiheena tekemään satama alueiden sedimenttejä koskeva selvitys, jonka perusteella laaditaan suunnitelma myöhemmin suoritettavasta tarkkailusta. Selvitykseen tulee sisältyä sedimenttien laadun ja sen sisältämien rehevöittävien ja haitallisten aineiden määritykset ja potkurivirtojen aiheuttaman sekoittamisen selvittäminen sekä näiden perusteella tehty arvio sedimenttien sekoittamisen aiheuttamasta vaikutuksesta merialueella. Ympäristökeskus esittää, että suunnitelma selvityksestä määrätään toimittamaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ja selvitys sekä sen perusteella laadittu tarkkailusuunnitelma viimeistään 12 kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailusuunnitelma voidaan esittää joko yhteistarkkailusuunnitelman tarkistuksen yhteydessä tai erillisenä täydennyksenä. Laivojen jätevesien hajuhaitat tulee ehkäistä esikäsittelyllä ennen jätevesien johtamista kaupungin jätevesiviemäriin. Alusjätelain edellyttämästä jätehuoltosuunnitelmasta ei selviä, käytetäänkö laivojen huollossa prioriteettiaineeksi luokiteltuja aineita (1,2 diklooribentseeni), jotka jätteinä ovat ongelmajätteitä. Päästöjen vähentämisohjelman toteuttaminen mahdollistaa Eteläsataman luvan tarkistamisajankohdan asettamisen noin 10 vuoden päähän. Mikäli satamassa aiotaan toteuttaa uusien laitureiden rakentamista tai muuttamista, tulle näissä yhteyksissä arvioida myös ympäristöluvan tarkistamista pohjasedimenttien aiheuttamien haitallisten vaikutusten osalta. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta lausuu kolmea satamaa koskevassa lausunnossaan Eteläsataman osalta, että Helsingin Sataman tulee selvittää mahdollisuudet vähentää laivoista ilmaan aiheutuvia päästöjä varustamalla laituripaikat maasähkökytkennöillä tai edellyttämällä laivojen apumoottorien käydessä satamassa vähärikkisen polttoaineen käyttämistä ja edistämällä katalysaattoreiden käyttöönottoa laivoissa. Eteläsatamassa on maasähkövalmius pika aluksille, mutta sen käyttö lienee vähäistä. Hakijan tulisi osallistua osuudellaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteisseurantaan. Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava. Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

15 15 Ympäristölautakunta katsoo, että satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L Aeq, db eikä yöllä tasoa L Aeq, db melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona jotka tulee erikseen luvassa määritellä. Määritettyyn melutasoon tulee tehdä tarvittavat impulssija ääneskorjaukset ennen sen vertaamista lupamääräyksen rajaarvoon. Korjauksia tehtäessä tulee ottaa huomioon standardi SFS ISO , , ja sen lisäys Amd Lupamääräystä asetettaessa tulisi lisäksi harkita, olisiko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää. Melualueet tulee todentaa laskennallisesti laskentamallilla ja laskenta tulee tarkistaa aina kun melulähteiden äänitehotasot, toiminta ajat tai tavat ennalta arvioiden muuttuvat oleellisesti, mutta kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran laskentatulokset tulee varmistaa mittauksin niiden asuinrakennusten luona Laivapojankadulla, Kalliolinnantiellä, Myllytiellä ja Vilhovuorenkadulla, jossa tehdyn laskennallisen arvion mukaan melutasot ovat korkeimmat. Meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle. Jätehuoltosuunnitelman tietojen tarkistaminen on tarpeen. Osa Eteläsataman tiedoista on siirtynyt Länsisataman tietoihin. Jäänmurtajalaiturin jätehuoltoa ei ole kuvattu Eteläsataman jätehuoltosuunnitelmassa. Satama alueilta poistetaan lunta myös mereen. Tällöin on huolehdittava siitä, että sen mukana mereen ei joudu roskia kai kiintoaineita. Hakemuksissa ei ole selvitetty satama alueiden pohjien TBTpitoisuuksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan (TBT ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna 2003, moniste 2/2004) mukaan on todennäköistä, että telakoiden ja venesatamien edustojen pohjasedimentit ovat TBT:llä pilaantuneita. On mahdollista, että pilaantuneita sedimenttejä on kaikissa Helsingin satamissa. Ympäristölupahakemuksien mukaan laivojen potkurivirrat pöllyttävät sedimenttejä. Tällöin kyse voi olla haitallisista vaikutuksista meren pohjan tilaan ja veden laatuun. Helsingin Sataman tulisi selvilläolovelvollisuutensa vuoksi selvittää sedimenttien tila ja potkurivirtojen aiheuttama mahdollisesti pilaantuneen sedimentin pöllyämisen aiheuttama leviämisriski Eteläsatamassa ja Länsisataman matkustajasatamassa, joissa liikenne tulee jatkumaan. Samentumisen ja edellä mainittujen seikkojen johdosta tulisi Helsingin Satama velvoittaa osallistumaan osaltaan Helsingin edustan merialueen tarkkailuun näiden vaikutusten osalta.

16 16 Eteläsataman toiminnalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi kuitenkin jättää 10 vuoden kuluttua ympäristölupapäätöksen antamisesta. 3) Helsingin kaupunki lausuu, että Eteläsataman toiminnalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa tulisi leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistaa. Mahdollisuudet vähentää laivoista ilmaan aiheutuvia päästöjä tulisi selvittää. Luvassa tulisi erikseen määritellä eniten melulle alttiina olevat asuinrakennukset, joiden luona satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L Aeq, db eikä yöllä tasoa L Aeq, db. Lupamääräystä asetettaessa tulisi määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista sää, jää tai vastaavista olosuhteista johtuvista syistä poikkeustilanteissa ylittää. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama alueella tulisi järjestää niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa. Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulisi käyttötarkkailun lisäksi toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle. 4) Suomenlahden merenkulkupiiri ei näe estettä luvan myöntämiselle. Muistutukset ja mielipiteet 1) AA ja BB sekä CC ja DD lausuvat yhteisessä muistutuksessaan, että Eteläsatamassa tulisi olla maasähkön käyttöpakko ainakin silloin, kun alus haluaa yöpyä satamassa. Mikäli varustamot eivät itse tähän ryhdy, tulisi alusten yöpyminen kieltää klo 22 7 välisenä aikana. Matalataajuinen melu kulkeutuu maata ja vettä pitkin pitkiäkin matkoja asuinrakennuksiin. 2) Eteläiset kaupunginosat ry esittää, että Helsingin satamalle on asetettava velvoitteet vähentää laivaliikenteen melu ja saastepäästöjä pikaisesti niin paljon, että asuminen myös sataman lähialueilla (Hernesaaren korttelit ja 20122, Punavuoren kortteli 117 sekä Eirassa erityisesti korttelit , 226, 230 ja 232) on asumisen arvosta. Sataman on huolehdittava siitä, että vanhat ja meluisat alukset eivät yövy Länsisatamassa eikä Eteläsatamassa. Helsingin sataman on ryhdyttävä toimenpiteisiin myös matalataajuisen melun poistamiseksi. Mikäli varustamot eivät ryhdy heidän esittämiin toimenpiteisiin, tulisi alusten yöpyminen kieltää klo 22 7 välisenä aika

17 17 na. Laivoille, joiden sallitaan yöpyvän näissä satamissa, on asetettava maasähkön käyttöpakko. Eteläsatamaa käyttävät matkustajaalukset olisi myös määrättävä käyttämään Klippanin ja Valkosaaren itäpuolista väylää. Tällöin niiden lähtö ja saapumispäästöt ja melu eivät nykyisessä määrin häiritsisi asuntoalueita. Olympialaiturin edessä olevan väylän käyttö ei näille laivoille ole tarpeellinen, kuten osoittaa mm. suurten Silja laivojen sekä Birka Princess alusten käytäntö, jonka mukaan ne peruuttavat lähdössä mennäkseen itäisemmälle väylälle. Ympäristöviranomaisten on ennen Helsingin Sataman lupahakemukseen suostumista varmistuttava siitä, että laivat käyttävät vähärikkistä polttoainetta. Satamamaksujen alentaminen rikitöntä polttoainetta käyttäville laivoille on hyvä keino saada tämä vaatimus toteutumaan. Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin kestävän kehityksen toimenpideohjelman, jonka mukaan satamatoiminnalle on hyväksytty mm. seuraavia päätavoitteita haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi: Laivojen pakokaasupäästöjen vähentäminen satama alueilla Melun vähentäminen asuinalueiden läheisyydessä Itämeren suojeleminen satamien yhteistyön avulla. Yhdistys katsoo, että Helsingin Satamalta on vaadittava säännöllisesti uusittavia melu ja saastepäästötutkimuksia, joiden tekemisestä on informoitava asukkaita jotta heidän kokemansa ongelmat saadaan selville. 3) EE esittää vaatimuksinaan, että: Ilmansaaste ja melupäästöjä tulisi vähentää merkittävästi ja asettaa mittausvelvoitteet. Päästöistä tulisi saada tietoa helposti. Laivoille tulee saada selkeät päästörajoitukset ja toteutuksen valvonta. Rikittömän polttoaineen käyttöönotto tulisi asettaa pakolliseksi. Maasähkön käyttö laivojen ollessa satamassa tulisi olla pakollista, jolloin vältyttäisiin matalataajuushäiriöiltä ja apumoottoreiden käyttösaasteelta. Meluisat ja isopäästöiset laivat tulisi ohjata pois rantareitiltä kulkemaan Valko ja Luoto saarien taitse, jolloin vältytään päästöjen tunkeutumiselta suoraan lähitalojen ikkunoista sisään ja pihoille (melu ja saaste). Vanhat ja meluisat laivat tulisi vähitellen siirtää pois asuinalueiden läheisyydestä. Läheisin tilanne on varmaan Olympialaiturin kärjessä. Ei auta jos laivoja siirretään Eteläsataman sisällä, lopputulos on sama sataman ja kaupungin kokonaispäästöjen kannalta. Laivojen päästöistä ovat rikkidioksidi, typenoksidit ja hiukkaspäästöt erittäin vaarallisia terveydelle, samoin jatkuva melu eri muodoissaan (allergiat, astma, hermostolliset vaikeudet, keuhkosairaudet, hengitysvaikeudet jne.)

18 18 Olympialaiturin kärki on juuri muistuttajan kohdalla. Viimeisen vuoden aikana Olympialaituriin E01 ovat kiinnittyneet Silja Opera, Birka Princess (kummatkinraivan heidän talonsa eteen), Star Wind, Super Sea Catit 1 4/ainakin osa näistä laivoista. Isot Siljan Tukholman laivat seisovat viereisessä laiturissa. Todellinen melu ja saastelaiva on Star Wind; Super Sea Catit ovat saapuessa ja lähtiessä erittäin kova äänisiä ja päästöt ovat tällöin mittavia. Tuulen käydessä rantaan päin päästöt ovat sitä luokkaa, että ikkunat ja parvekkeet on suljettava kun koko tienoo haisee päästömyrkyille eivätkä päästötkään ole varmaan vaarattomia terveydelle. Laivoja lähtee tiheään aamulla ja n. tunti ennen lähtöä päästöt ovat pahimmillaan. Aamu on muutenkin erittäin meluisaa aikaa satama alueella (lastaus, työkoneet, liikenne jne. ) 4) Katajanokkaseura ry / puheenjohtaja FF ja varapuheenjohtaja GG esittää, että ympäristömelua tuottavat yksittäiset ja tunnistettavat laivat tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan kauimmaksi asutuksesta, etenkin öisin. Erityisesti haittaa aiheutuu laivadieselien matalista äänistä. Ilmaan joutuvien päästöjen ja melun vähentämiseksi Helsingin Sataman tulisi perustaa erillinen hanke, jossa selvitettäisiin monipuolisesti mahdollisuudet maasähkön käyttöön. Hajuhaittojen vähentämistä on jatkettava. Katajanokalla esiintyy laivajätevesien viemäriin pumppauksen yhteydessä selvästi tunnistettavia hajuhaittoja. Seura esittää vaarallisten aineiden kuljetukset niiden riskeihin viitaten siirrettäväksi muualle. 5) Statens Fastighetsverk i Sverige esittää Pohjois Esplanadi 7:ssä sijaitsevan kiinteistönsä (Ruotsin suurlähetystö) ja sen asukkaiden puolesta tärinä, melu ja ilmanlaatuhaittojen osalta seuraavaa: 1. Raskaan liikenteen tulisi valita toinen ajoreitti siten, ettei se kulkisi heidän kiinteistönsä ohi. 2. Pohjois Esplanadin katupäällyste kauppatorin kohdalla tulee korjata ja pitää hyvässä kunnossa. 3. Jos raskas liikenne jatkaa, tulee raskaan liikenteen nopeus alentaa tasolle, joka vähentää tärinää. 4. Raskasta liikennettä tulee rajoittaa yöaikaan. Tarkastukset ja neuvottelut Hakemukseen tarvittavista lisäselvityksistä on neuvoteltu

19 19 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista ja tehdyistä muistutuksista vastineen. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto (1) Melu Lupahakemukseen liitetyn Eteläsataman ympäristömeluselvityksen mukaan Eteläsatama ei aiheuta meluhaittoja ympäristöönsä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeus liittyy Silja Operan aiheuttamaan meluun Kalliolinnantiellä ja Myllytiellä, jolloin ko. aluksen ollessa päivällä laiturissa, saattaa päiväajan ohjearvo hetkittäin ylittyä ko. katujen lähimmillä asuinrakennustonteilla. Muutoin Eteläsatama alittaa kaikkialla melun ohjearvot. Silja Operan osalta kyse on aluksen rakenteellisesta melunsuojauksesta, johon Helsingin Satama ei oikeudeliisin keinoin voi vaikuttaa. Koska kyse on toisaalta seikasta, johon Helsingin Satama ei voi vaikuttaa oikeudellisesti, ja melutilanne on Eteläsataman osalta kokonaisuutena hyvä, on Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimus hakemuksen täydentämiseksi melun vähentämis ja tarkkailuohjelmilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseksi Helsingin Satamaan kohdistettuna virheellinen. Melumittausten suhteen Helsingin Satama on esittänyt, että melua selvitetään kolmen vuoden välein ja alusliikenteen olennaisesti muuttuessa. Ottaen huomioon lupahakemuksen liitteessä Eteläsataman melusta esitetyn, melumittauksia tehdään tarkistusmittauksina ko. selvitysten yhteydessä. Muutoin melun arviointi tehdään laskennallisesti, joka suuren melu lähteen ja voimakkaan taustamelun tapauksessa on luotettavampi tapa arvioida melua. Melua koskevaa lupamääräystä asetettaessa tulisi määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin melun ohjearvot on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää. Poikkeustilanteet liittyvät vaikeisiin sääolosuhteisiin, työtaistelutilanteisiin tai muihin normaaliliikenteessä tapahtuviin satamasta riippumattomiin ruuhka ja häiriötilanteisiin. Helsingin Sataman ylläpitämien satamien melun vaikutusalueella on huomattavan korkea taustamelu, joka usein peittää satamien melun, eikä satamamelu ole kriittinen meluhaitta ympäröivillä alueilla. Vuosittain niiden päivien lukumäärä, jolloin melu saattaa ajoittain ylittää normaalitilanteessa ohjearvoissa mainitun melutason on Tämä ei tosin tarkoita, että nykyisin melun ohjearvot olisi ylitetty, ottaen huomioon meluselvitysten tulosten epävarmuus ± 2 3 db) sekä kapeakaistaisuuteen liittyvät epäselvyydet. Vaikka Helsingin Satamalla ei ole mitään oikeudellisia mahdollisuuksia vaatia rakenteellisia muutoksia laivoihin, eikä laivojen melupäästöistä ole olemassa varustamoita sitovia määräyksiä, Helsingin Satama pyrkii kuitenkin laituripaikkajärjestelyin ja vapaaehtoisin neuvotteluin varustamoiden kanssa puuttumaan meluisimpien laivojen melutasoon. Toisaalta satamien sijaitessa kaupunkirakenteen sisällä, siirrot alusten paikoista toisiin ja väylien välillä ainoastaan siirtävät samoja vaikutuksia uusiin kohteisiin.

20 20 Helsingin Satama katsoo, että toiminnan aiheuttaman melun valvontaa koskeva lupamääräys tulee asettaa vastaavanlaiseksi kuin muiden satamien toiminnan ympäristöluvissa. Helsingin Satama seuraa alan kehitystä ja pyrkii soveltamaan omassa toiminnassaan ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pakokaasupäästöjen vähentämisohjelma Sataman ilmapäästöt eivät ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan Ilmatieteen laitoksen selvityksen perusteella ylitä valtioneuvosten rikkidioksidi, typpioksidi ja hiukkaspitoisuuden ulkoilman ohjearvoja eikä Helsingin Satamaa siksi tule velvoittaa laatimaan päästöjen vähentämis ja tarkkailusuunnitelmaa. Pakokaasupäästöihin tulee vaikuttamaan voimaan astuva IMO:n (kansainvälisen merenkulkujärjestön) määräys alusten polttoaineiden rikkipitoisuuden enimmäismäärärajoituksen laskemisesta Itämerellä 4,5 %:sta 1,5 %:iin. Eteläsatamaan säännöllisesti liikennöivien matkustajaaluksien polttoaineiden rikkipitoisuus on tällä hetkellä 0,1 0,5 %, joten vaikutukset koskevat lähinnä risteilyaluksia. Sataman päästöt ovat pieni osa Helsingin kaupunkialueen kokonaispäästöistä, eikä Helsingin Satamaa siksi tule velvoittaa laatimaan päästöjen vähentämis ja tarkkailusuunnitelmaa. Tämä käy kiistatta ilmi hakemuksen liitteenä 8.1 olevasta selvityksestä, jossa on tarkasteltu energiantuotannon ja satamatoiminnan rikkidioksidi, typpioksidija hiukkaspäästöjä (erityisesti s. 46 alkaen). Tehtyjen uudempien selvitysten mukaan Helsingin Sataman osuudet pääkaupunkiseudun päästöistä vuosina olivat 5 % rikkidioksidin, 9 % typen oksidien ja 3 % hiukkasten kokonaispäästöistä (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2004, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8). Vaikkakin satamatoiminnan päästöjen osuus koko kaupungin ilmapäästöistä on pieni, tulee Helsingin Satama seuraamaan tilannetta ja pyrkii vaikuttamaan varustamoihin siten, että uusien laivojen moottoreissa otetaan käyttöön vähäpäästöistä tekniikkaa kuten katalysaattorit tms. Oikeudellisia mahdollisuuksia Helsingin Satamalla ei siihen kuitenkaan ole. Lupahakemuksen liitteenä on ilman laadun mittaukset Katajanokalla vuonna Niiden mukaan ilman laatu Katajanokalla on kohtuullinen ja laivaliikenteen vaikutus siihen vähäinen lukuun ottamatta kesäisin vierailevia risteilyaluksia. Niiden käyttämän polttoaineen laatu tulee kuitenkin rikkipitoisuuden osalta paranemaan. Lupahakemuksen liitteenä on selvityksen otteet risteilyalusliikenteen aiheuttamista rikkidioksidipitoisuuksista Katajanokalla. Mikäli vastoin Helsingin Sataman käsitystä lupamääräyksillä asetetaan pakokaasupäästöjen vähentämisvelvoitteita tai niihin liittyviä selvitysvelvoitteita, tulee määräykset joka tapauksessa sitoa hakemuksessa esitettyyn liikenteen kasvuun.

21 21 Pohjasedimentit ja vesistövaikutusten tarkkailu Yleisesti sataman toimintana pidetään satama alueella tapahtuvaa normaalia esim. lastaus ja terminaalitoiminnan järjestämistä ja niihin liittyvää ympäristöhuoltoa. Tarkasteltaessa ympäristönsuojelulain tarkoittamaa satamatoiminnan käsitettä on todettavissa, ettei satamatoiminnan ympäristöluvanvaraisuus millään tavoin perustu siihen, että satamassa käy laivoja, joiden potkureiden liike saattaa aiheuttaa merenpohjan pohjasedimenttien liikettä. Tällaista sataman käyttäjien liikkumisesta aiheutuvaa ympäristöelementtien liikettä ei voida pitää lain tarkoittamassa mielessä tavanomaisena osana sataman toiminnan järjestämistä. Helsingin Satama ei myöskään satamanpitäjänä ole vastuussa siitä merenpohjan pilaantumisesta, mikä on aiheutunut laivojen ja veneiden pohjamaalien liukenemisesta mereen. Helsingin merialuetta kuormittaa laiva ja veneliikenteen lisäksi kaupungin hulevedet ja Vantaanjoki. Merenpohjan sedimentteihin on kertynyt pilaavia aineita myös jätevedenpuhdistamoiden ylijuoksuista sekä teollisuuden päästöistä. Siksi satamatoiminnan ympäristöluvan ei tule säännellä laivojen potkurien liikkeiden mahdollisesti pilaantuneissa sedimenttikerroksissa aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Toimintaa järjestävänä tahona Helsingin Satamaa ei voi ympäristönsuojelulainsäädännön tai minkään muun voimassa olevan lainsäädännön perusteella pitää vastuullisena tahona pohjasedimenttien liikkeestä mahdollisesti aiheutuvista ympäristövaikutuksista eikä kyse ole satamatoiminnan aiheuttamasta päästöstä ympäristöön. Tästä seuraa, että toiminnanharjoittajaa ei voida myöskään velvoittaa laatimaan satama alueen tai sen viereisen merialueen pohjan puhtausselvityksiä. Selvitysten laatimisvelvollisuus perustuu vastuuseen pilaantuneista sedimenteistä ja niiden puhdistamista. Jos vastuuta ei ole, ei voida myöskään selvitysvelvollisuutta asettaa. Helsingin Satama toteaa lisäksi, että varsinainen satamatoiminta ei aiheuta päästöjä mereen, joten mitään perustetta yhteistarkkailuun velvoittamiseksi ei ole. Saniteettijätteiden hajuhaitat Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksen liitteenä on jätehuoltosuunnitelma, jossa on kuvattu menetelmät laivojen ja sataman jätehuollon järjestämisestä. Eteläsatamassa matkustajalaivojen jätevedet on mahdollista johtaa viemäriin. Eteläsataman ja Katajanokan viemäriverkostoa on viime vuosina saneerattu ja laivajätevesien vastaanottopaikkoja lisätty mm. risteilijälaiturille. Laivajätevesien mahdolliset hajuhaitat riippuvat alusten jätevesijärjestelmistä ja vastaanottojärjestelmästä. Hajuhaittojen ehkäisymenetelmät tulee ratkaista tapauskohtaisesti vastaanottotavan, viemäri

22 22 verkon rakenteen ja laivajäteveden laadun sekä määrän mukaan. Laivoissa on erilaisia järjestelmiä jätevesien käsittelyyn ja varastointiin. Näiden järjestelmien vaatimukset perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, joissa jätevesien mereen päästäminenkin on tietyin edellytyksin mahdollista. Helsingin Satamalla ei ole oikeudellisia keinoja vaikuttaa näihin teknisiin ratkaisuihin. Toisaalta ehdoton vaatimus esikäsittelystä on tarpeetonta hajuhaitan ehkäisemiseksi siksi, että jätevesien vastaanotto ei aiheuta haju haittaa kuin niissä tapauksissa, kun suuria jätevesimääriä pumpataan lyhyessä ajassa viemäriverkkoon. Helsingin Satama on pyrkinyt omalta osaltaan vaikuttamaan hajuhaittojen vähentämiseen viemäriverkon parantamistöillä. Jätehuoltosuunnitelma Ympäristölupahakemuksen liitteenä oleva Eteläsataman jätehuoltosuunnitelma käsittää niiden alusten jätehuollon, jotka eivät ole saaneet merenkulkulaitokselta alusjätelain mukaista lupaa hoitaa itse jätehuoltonsa. Jätehuoltosuunnitelman mukaisesti tilaa Helsingin Satama jätteiden poiskuljetuksen alusten ennakkoilmoituksen perusteella, myös ongelmajätteiden osalta. Prioriteettiaineiden ja muiden kemikaalien käyttöä laivojen kunnossapidossa ei Helsingin Satamalla ole mahdollisuuksia valvoa. Laivoilla on ilmoitusvelvollisuus sataman jätehuoltosuunnitelman kautta toimitettavista ongelmajätteistä. Ilmoituksen perusteella sataman käyttämä jätehuoltoyritys vastaa jätteen asianmukaisesta loppusijoituksesta. Ympäristöluvan tarkistamisajankohta Helsingin Sataman mielestä Eteläsataman ympäristöluvan pitäisi olla voimassa toistaiseksi, jotta matkustajaliikennettä voisi kehittyä ja sille olisi riittävät toimintaedellytykset. Lakiin perustumattomien ohjelmien ja suunnitelmien laatimista ei tule kytkeä luvan voimassaoloon. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausunto (2) Päästöt ilmaan ja ilman laadun yleisseuranta Helsingin Satama viittaa edellä päästöistä ilmaan lausuttuun. Helsingin Satama on tehnyt alustavia selvityksiä Eteläsatamassa matkustajalaivojen ilmapäästöjen vähentämismahdollisuuksista. Näiden mukaan pienimmät ilmapäästöt aiheutuvat kun matkustajalaivojen kaikki satamassa käytettävät koneet varustetaan katalysaattoreilla tai vastaavalla tekniikalla ja käytetään vähärikkistä polttoainetta. Tähän Helsingin Satama ei kuitenkaan voi oikeudellisesti vaikuttaa, vaan laivoille olisi tarvittaessa säädettävä yleisnormitasoinen velvoite. Laivojen kytkeminen maasähköön laiturissa oloajaksi vähentää melua, muttei päästöjä yhtä tehokkaasti. Kylmien moottorien käynnistäminen lisää epätäydellisestä palamisesta johtuvia päästöjä ja laitu

23 23 rissaoloaikojen jäädessä lyhyeksi myös maasähkön ilmapäästöjä vähentävät vaikutukset ovat rajallisia. Maasähköratkaisuilla ei myöskään voida vaikuttaa pääkoneiden päästöihin, joita käytetään laituriin ajettaessa ja laiturista lähdettäessä. Maasähkön käytölle ei ole olemassa standardia eikä laivoilla yleisesti maasähkön vastaanottovalmiuksia. Tästä johtuen maasähköratkaisut olisikin tehtävä alus ja laituripaikkakohtaisesti kutakin yksittäistä alusta palveleviksi. Ilmapäästöjen rajoittamiseksi varustamot ovatkin maasähköratkaisujen sijasta kehittäneet laivoilla ilmapäästöjä vähentäviä tekniikoita ja käyttävät yleisesti vähärikkistä polttoainetta. Kaikki Eteläsatamaan säännöllisesti Iiikennöivät matkustajaalukset käyttävät vähärikkistä (0,2 0,5 % S) polttoainetta ja osa aluksista on varustettu katalysaattoreilla tai typenoksideja vähentävällä polttotekniikalla. Maasähkö soveltuu paremmin aluksille, joiden tehontarve on pieni ja jotka seisovat pidemmän aikaa satamassa. Eteläsatamassa on kahdelle laituripaikalle rakennettu maasähkökytkentävalmius, joka soveltuu sähkötehon puolesta yöpyville pika aluksille. Maasähkökytkennässä on kyse sekä satamaan sijoitettavista kojeistoista että laivojen vastaanottolaitteistoista ja alusten teknisiin ominaisuuksiin liittyvistä vaatimuksista, johon Helsingin Satama ei voi oikeudellisesti vaikuttaa. Siitä olisi säädeltävä yleisnormilla. Helsingin Satama seuraa kansainvälistä teknistä kehitystä ja pyrkii vapaaehtoisin keinoin ohjaamaan varustamoja käyttämään aluksissa parhaita tekniikoita. Koska sataman aiheuttamat päästöt eivät ylitä voimassa olevia ohjearvoja, Helsingin Satamaa ei tule velvoittaa osallistumaan ilman laadun yhteisseurantaan. Sen sijaan Helsingin Satama tulee arvioimaan ilmapäästöjä laskennallisesti vuosittain. Melupäästöt Helsingin Satama viittaa melun osalta edellä asiasta lausuttuun, ja näin ollen yhtyy siihen, että luvassa määritellään ylitysten sallittu määrä päivätasolla. Näitä päiviä tulee Helsingin Sataman mukaan olla vähintään kappaletta, jotta satamatoimintaa voidaan sen edellyttämän julkisen palvelutehtävän mukaan harjoittaa keskeytymättömästi. Jätehuoltosuunnitelma Ympäristölupahakemuksen liitteenä olevan jätehuoltosuunnitelman tiedot on tarkistettu keväällä 2005 ympäristölupaviranomaiselle jätetyssä jätehuoltosuunnitelman korjatussa versiossa. Jäänmurtajalaiturin alusjätehuollosta vastaa varustamoliikelaitos Finstaship, jonka aluksilla on merenkulku laitoksen poikkeuslupa hoitaa itse alusjätteet.

24 24 Sedimenttien TBT pitoisuus Helsingin Satama viittaa edellä asiasta lausuttuun. Helsingin kaupungin lausunto (3) Ilmaan joutuvien päästöjen ja melun osalta Helsingin Satama viittaa edellä asiasta lausuttuun. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi alueella on järjestetty asianmukaisesti siten, että ympäristöön ei aiheudu haitallisia päästöjä tai terveydelle haittaa ja vaaraa. Toimintaperiaatteet on kuvattu ympäristölupahakemuksessa kappaleessa 13. Eteläsataman alueella on kaksi öljysäiliötä. Toinen on Finnsteve Oy:n 10 kuution maanalainen teräksinen polttoöljysäiliö, joka on tarkastettu viimeksi Toinen on Silja Oyj:n dieselöljyvarasto, jolle on TUKES:n lupa ja säiliö on tarkastettu viimeksi vuonna Säiliöitä ei tällä hetkellä käytetä. Säiliöiden tulevaisuudesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Suomenlahden merenkulkupiirin lausunto (4) Helsingin Satamalla ei ole huomautettavaa Suomenlahden merenkulkupiirin lausunnosta. Vastine muistutuksiin AA:n, BB:n, DD:n ja CC:n muistutus (1) Melun ja maasähkön osalta Helsingin Satama viittaa edellä lausuttuun. Eteläiset kaupunginosat ry:n muistutus (2) Melun, ilmapäästöjen ja maasähkön suhteen Helsingin Satama viittaa edellä lausuttuun. Pääosa Eteläsataman liikenteestä käyttää Klippanin itäpuoleista väylää, mutta Iiikennetilanteista riippuen myös läntisen väylän käyttö on ajoittain välttämätöntä. EE:n muistutus (3) Helsingin Satama viittaa melu ja ilmapäästöjen ja maasähkön osalta edellä asiasta aiemmin lausuttuun. Pääosa Eteläsataman liikenteestä käyttää Klippanin itä puoleista väylää, mutta liikennetilanteista riippuen myös läntisen väylän käyttö on ajoittain välttämätöntä. Katajanokkaseura ry:n muistutus (4) Melun, ilmapäästöjen ja hajuhaitan suhteen Helsingin Satama viittaa edellä asiasta aiemmin lausuttuun. Helsingin Satama tekee yhteistyötä varustamojen kanssa satamatoiminnan ympäristövaikutusten