ESR-PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTISUUNNITELMA Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero UUDELY/1923/ /2012 Käsittelijä Auli Vuorela Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi S12236 Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Hyväksytty (2) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ala: TEM:n hallinnonala, työvoimapolitiikka 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Työtaitaja Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä EURA JÄRJESTELMÄ 1/16

2 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Y-tunnus Lähiosoite PL Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Espoon kaupunki Faksinumero IBAN FI BIC DABAFIHH Pankkiyhteys Sampo Pankki Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Kati Valtonen Asema organisaatiossa Hankepalvelupäällikkö Sähköpostiosoite Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Helena Kämäräinen Asema organisaatiossa Projektiassistentti Sähköpostiosoite Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Reima Kapanen Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Kati Valtonen Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Kati Valtonen Sähköpostiosoite Puhelinnumero HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Projektin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Espoon Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja Päivi Repo ja ohjausryhmän sihteerinä toimii projektipäällikkö. Lisäksi ohjausryhmään pyydetään nimeämään edustaja seuraavista organisaatioista: - Rahoittajan edustaja / ELY-keskus - Helsingin seudun kauppakamari - Uudenmaan TE-toimisto - Espoon kaupungin konserniesikunta (maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Teemu Haapalehto) - Espoon kaupungin työllisyyspalvelut - Espoon kaupungin henkilöstöhallinto - Omnian nuorten työpajat (työpajajohtaja Lisbet Salomonsson-Manninen) - Omnian ammattiopisto - Opiskelijakunta EURA JÄRJESTELMÄ 2/16

3 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Hanke ei liity muihin projekteihin, vaan on itsenäinen toimintakokonaisuus. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? 1. Yritysten ja yrittäjien näkökulmasta liian monilla nuorilla on puutteelliset työelämän perustaitoihin liittyvät valmiudet 2. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten työelämässä edellytettyjen perustaitojen parantaminen työpajaympäristöissä tapahtuvan koulutuksen keinoin ja työelämälähtöisesti 3. Nuorten työttömien työpajoilla työskenteleville nuorille saadaan harjoittelupaikkoja yksityisen sektorin työnantajilta 4. Työpajaympäristössä pilotoitu ja työnantajien kanssa suunniteltu koulutussisältö saadaan parantamaan ammatillista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden työmarkkinavalmiuksia 5. Yksityisen sektorin työnantajat saavat käyttöönsä työvoimaa, jolla on työelämässä toimimisen perustaidot todennetusti hallussa 6. Erittäin niukasti nuorten toisen asteen koulutuksessa hyödynnettävien oppisopimustyösuhteiden syntymistä tuetaan saattamalla nuoria ja yrityksiä yhteen sekä tukemalla osapuolia oppisopimukseen liittyvän byrokratian hoitamisessa 7. Syrjäytymisen ehkäisy työelämän perustaitoja kohentamalla 8. Työikäisen väestön pienenemisestä ja kasvavasta työn ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten joukosta seuraavan työmarkkinoiden markkinahäiriön vaikutuksia ehkäistään saattamalla nuoria toisen asteen koulutukseen ja työharjoitteluihin 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? 1. Hanketta päädyttiin valmistelemaan, kun Suomen Yrittäjien, Espoon Yrittäjien sekä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa käydyissä keskusteluissa tuli ilmi, että työnantajien mielestä tiedot syrjäytyneiden nuorten määrästä ovat huolestuttavia ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen kaivataan uusia keinoja 2. Suomen yrittäjien Rauno Vanhasen mukaan suomalaisten yritysten valmiutta tarjota työn ja oppimisen paikkoja nuorille on lisättävä merkittävästi 3. Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskuksen ja Omnian nuorten työpajojen kokemuksen mukaan nuorten osaamisvaje työelämän perustaidoissa jarruttaa työllistymistä ja / tai kiinnittymistä työelämään 4. Espoon TE-toimiston alueella oli alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita heinäkuun 2012 lopussa 1 215, mikä oli 131 nuorta (12,1 %) enemmän kuin kesäkuun lopussa, ja 201 (19,8 %) nuorta enemmän kuin heinäkuussa Tilastokeskuksen (Pekka Myrskylä) mukaan vuotiaita nuoria, jotka eivät ole suorittaneet toisen asteen tutkintoa, oli vuonna 2010 koulutuksen ja työelämän ulkopuolella Espoossa ja Kauniaisissa yhteensä 2746 henkilöä EURA JÄRJESTELMÄ 3/16

4 6. Työhallinnon edustajien mukaan (Espoon TE-toimiston vs. johtaja Mika Salo ja 2013 toimintansa aloittavan Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen) nuorten työttömien syrjäytymisen ehkäisyyn työllisyyttä edistävillä toimilla kaivataan yhdessä elinkeinoelämän kanssa luotavia verkostomaisia tukirakenteita 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? 1. Elinkeinoelämän edustajien (Suomen yrittäjät, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari) kanssa on suunniteltu toiminnan sisältöä, jotta hanke vastaa aidosti työnantajien tarpeisiin. Elinkeinoelämän edustajat ovat valmiita sitoutumaan hankkeen tavoitteisiin suunnittelemalla koulutuksen sisällön yhdessä hankehenkilöstön kanssa, tarjoamalla harjoittelupaikkoja kohderyhmään kuuluville nuorille ja osallistumalla hankkeen omarahoitusosuuden kustannuksiin 2. TE-toimisto: hankkeen sisältöä on suunniteltu yhdessä Espoon TE-toimiston ja 2013 aloittavan Uudenmaan TE-toimiston johtajan Jarmo Ukkosen kanssa 3. Espoon kaupungin työllisyyspalvelut ja työllisyydenhoidon strategisesta suunnittelusta vastaava kaupungin konserniesikunta ovat olleet aloitteellinen taho hankkeen suunnittelussa 4. TEM:n kanssa on käyty keskustelua työtaitokoulutuksesta yhtenä elementtinä nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon liittyen. Ministeriö on osoittanut kiinnostusta hanketta kohtaan erityisesti sen takia, että siinä parannetaan nuorten työllistymismahdollisuuksia ja koulutukseen ohjaamista yhdessä työnantajien kanssa tehtävän verkostoyhteistyön ja uudenlaisen palvelumallin avulla 5. TEM toivoo työtaitokoulutuksen esillä oloa nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon liittyvässä viestinnässään 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Kumppanitoteuttajina hankkeesssa ovat Espoon kaupunki, Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari sekä Suomen Yrittäjät. Kumppaneiden roolista on hakemuksen liitteenä erillinen kuvaus.liitteessä sekä hankkeen yhteistyösopimuksissa näkyvät kunkin rahoitusosuudet sekä tehtävät tässä hankkeessa. Espoon Yrittäjät ja Helsingin seudun kauppakamari etsivät jäsenyritystensä joukosta työharjoittelumahdollisuuksia nuorille tarjoavat yritykset. Ko. työnantajien edustajat ovat sitoutuneet tähän yhteistyöhön. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Omnia ja Espoon kaupungin työllisyyspalvelut. TE-toimiston rooli liittyy työttömien nuorten ohjaamiseen palveluiden piiriin ja Uudenmaan TE-toimiston käynnistettyä toimintansa se levittää hankkeessa luotuja käytäntöjä hyödynnettäväksi koko Uudenmaan alueella. Suomen Yrittäjien rooli hankkeessa liittyy erityisesti hankkeessa syntyvien käytäntöjen hyödyntämiseen valtakunnallisesti hankkeen aikana ja sen päättymisen jälkeen. Hakemusvaiheessa tehdyt yhteistyösopimukset ovat ajantasaiset ja pätevät myös hankkeen käynnistymisen jälkeen. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Omnian ja Espoon kaupungin toimintaa hankkeessa ohjaavat lähtökohtaisesti mm. perustuslakiin, lakiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä yhdenvertaisuuslakiin kirjatut yhdenvertaisuuden ja EURA JÄRJESTELMÄ 4/16

5 syrjimättömyyden periaatteet. Tilastokeskuksen (Pekka Myrskylä) mukaan vuotiaista koulutuksen ja työelämän ulkopuolella nuorista oli Espoossa ja Kauniaisissa vuonna 2010 miehiä noin 63 prosenttia. Hankkeen kautta tarjotaan parempia työmarkkinavalmiuksia sekä nuorille miehille että naisille, mutta hankkeen toimintojen kautta vähennetään nuorten miesten yliedustusta ulkopuolelle jääneiden nuorten joukossa. Työtaitokoulutus tarjoaa kaikille sen suorittaneille tasavertaiset mahdollisuudet työelämään siirtymiseen, työharjoitteluun tai työssäoppimispaikan hankkimiseen. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? 1. Hankkeessa mukana olevat yritykset saavat yhdessä elinkeinoelämän kanssa suunnitellun koulutuksen ansiosta aiempaa paremmin tarpeitaan vastaavaa työvoimaa. Yritykset voivat keskittyä perehdytyksessä ammatillisiin ja yrityksen toimintaan liittyviin kysymyksiin sen sijaan, että nuorten kanssa käytäisiin läpi työelämän perustaitoja 2. Työpajatyötä nuorille työttömille tarjoavat toimijat (mm. Omnian nuorten työpajat & Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskus) hyödyntävät tuloksia työssään hankkeen jälkeen 3. Toisen asteen ammatilliset oppilaitokset hyödyntävät työnantajien kanssa luotuja koulutussisältöjä osana tutkintoon johtavaa ammatillista koulutusta valmistuvien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi ja nuorten työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseksi 4. Nuorten ja yritysten onnistuneet kohtaamiset saadaan Omnian oppisopimustoimiston asiantuntemuksen tuella tukemaan erittäin vaatimattomaksi jääneen nuorten oppisopimuskoulutuksen volyymin kasvua 5. Suomen Yrittäjät levittää omassa verkostossaan hankkeesta saatuja hyviä käytäntöjä valtakunnallisesti hyödynnettäviksi 6. Uudenmaan TE-toimiston johtajana aloittavan Jarmo Ukkosen mukaan hankkeen tuloksia hyödynnetään jatkossa koko Uudenmaan alueella 7. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuutta tarjota työttömille nuorille työvoimakoulutusta, jonka elementtejä ovat pajatyöskentely, työtaitokoulutus sekä työssäoppimisjaksot yrityksissä 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Uusimaa Seutukunnat Helsingin Kunnat Espoo Vantaa Kirkkonummi Helsinki Kauniainen Lohja EURA JÄRJESTELMÄ 5/16

6 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat: - työhallinnon määritelmän mukaan työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat, alle 30-vuotiaat nuoret - ammatillisten opintojen piirissä olevat nuoret - työelämään mukaan päässeet nuoret, joiden puutteellinen kyky hallita työelämän perustaitoja uhkaa johtaa työttömyyteen 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Projektin toiminta kohdistuu lisäksi yksityisen sektorin työnantajiin ja heitä edustaviin organisaatioihin (Suomen ja Espoon Yrittäjät, Helsingin seudun kauppakamari), Uudenmaan TE-toimistoon, kaupungin työllisyydenhoitoon, työpajapalveluita nuorille työttömille tarjoaviin tahoihin sekä ammatillista koulutusta tarjoaviin organisaatioihin. Työpajoilla sekä ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevät opettajat ja opinto-ohjaajat saavat ajankohtaista tietoa siitä, millaisia työelämävalmiuksia yritykset edellyttävät opiskelijoilta ja harjoittelijoilta, miten yritykset kokevat oppilaitosten työelämävalmennuksen vastaavan tarpeitaan. Opetus- ja ohjaushenkilöstö myös päivittää hankkeen avulla omaa ohjaus- ja valmennusosaamistaan sekä työelämäyhteistyössä vaadittavia taitoja ja osaamista. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Espoon kaupunki, Suomen Yrittäjät, Espoon Yrittäjät sekä Helsingin seudun kauppakamari osallistuvat erillisessä liitteessä kuvatulla tavalla. EURA JÄRJESTELMÄ 6/16

7 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Työssä olevia Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden ulkopuolella koulutuksessa olevia 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Työmarkkinoiden ulkopuolella muusta syystä olevia Yhteensä Yhteensä joista naisia Mitkä ovat projektin tulokset? Syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien työttömien nuorten työmarkkinavalmiudet lisääntyvät merkittävästi hankkeessa työnantajien kanssa suunniteltavan ja toteutettavan valmennuksen avulla. Valmennukseen kuuluva työharjoittelujakso yrityksessä tarjotaan vuonna 2013 yhteensä 25 nuorelle ja vuonna 2014 yhteensä 40 nuorelle. Toiminnan keskeinen lähtökohta kannustaa työttömiä nuoria ammatillisiin opintoihin. Keskiasteen tutkinnon suorittaminen kasvattaa työuran aikana kertyvien työvuosien odotearvoa miehillä lähes seitsemällä vuodella ja naisilla kymmenellä vuodella.työnantajien kanssa luodun työtaitovalmennus tukee myös ammattiin opiskelevien nuorten työllistymistä hyödyntämällä sitä osana tutkinto-opintoja. Tutkinto-opetukseen integrointia pilotoidaan vuonna 2014 kahdessa työnantajien kanssa määritellyssä koulutusohjelmassa Työvoimaa tarvitsevat yritykset saavat työelämän perustaidot hallitsevia työntekijöitä ja saavat mahdollisuuden kouluttaa itselleen pätevää työvoimaa harjoittelun kautta tutuksi tulleista nuorista oppisopimusta hyödyntämällä. TE-toimisto ja Omnia madaltavat oppisopimuksen byrokratiaan liittyvää työnantajien kynnystä oppisopimusten solmimiseen. Työharjoittelujaksojen kautta työttömille nuorille avautuu uudella tavalla ammatillisen tutkinnon merkitys työelämässä pärjäämisen kannalta. Projektissa kehitettävät valmennustuotteet liitetään osaksi työelämätaitojen ja harjoittelujaksojen valmennusta Omniassa. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 15 kpl joihin työllistyy naisia 8 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? 1. Nuorten työelämävalmiudet paranevat ja heidän motivaationsa ammatillisen tutkinnon suorittamiseen nousee työelämän realiteetteja koskevan ymmärryksen kasvamisen kautta. Toteutumista arvioidaan koulutuksen alussa ja sen jälkeen nuorille suunnatulla sähköisellä kyselyllä, jossa he arvoivat työelämävalmiuksiaan, koulutuksen vaikutusta niihin sekä haluaan hankkia ammatillinen koulutus. EURA JÄRJESTELMÄ 7/16

8 2. Luovien pedagogisten metodien avulla toteutetun työtaitokoulutuksen suorittaminen kohentaa heikon koulutushistorian omaavien nuorten itsetuntoa ja kilpailukykyä työmarkkinoilla. Onnistumista arvioidaan nuorten itsearviointikyselyllä 3. Ammatillisia opintoja suorittavien nuorten työelämätaidot paranevat ja nuorten syrjäytymistä työmarkkinoilta ehkäistään. Arvioidaan yrityksiltä ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella 4. Työtaitokoulutuksen sisältöjen integroiminen osaksi tutkinto-opiskelua parantaa nuorten työelämävalmiuksia. Arvioidaan pilotoinnin aikana tapahtuneen integroinnin onnistumista 5. Työnantajien antamassa perehdytyksessä keskitytään ammatillisiin kysymyksiin työelämän perustaitojen opettelun sijaan. Tämän toteutumista ja hankkeen tavoitteiden täyttymistä arvioidaan työnantajille tehtävällä sähköisellä kyselyllä. Työnantajien kokemusten selvittämiseksi tehdään lisäksi haastatteluja 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Projekti tukee sosiaalisesti kestävää kehitystä tarjoamalla työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille työmarkkinavalmiuksia parantavaa koulutusta sekä kannustamalla heitä ammatillisten opintojen pariin. Sosiaalisesti kestävää kehitystä tuetaan myös tarjoamalla ammatillisen koulutuksen piirissä oleville nuorille aiempaa parempia valmiuksia kohdata työnantajia. Ehkäisemällä nuorten työmarkkinoilta syrjäytymistä ja kannustamalla heitä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen edistetään taloudellisesti kestävää kehitystä. Työikäisen väestön määrän laskiessa on työmarkkinoiden ulkopuolelle pysyvästi ajautuvien nuorten määrä saatava laskemaan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tavoite 0 kpl joista naisten tutkintoja 0 kpl 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Työtaitovalmennuksen sisällön, menetelmien ja toteutuksen suunnittelu yhdessä työnantajien ja heidän edustajiensa kanssa 2. Työtaitokoulutuksen pilotointi sekä kaupungin työhönvalmennuskeskuksessa että Omnian nuorten työpajoilla 3. Työtaitokoulutuksen toteuttaminen työnantajien kanssa tehtävässä verkostoyhteistyössä (mm. harjoittelujaksot & yrittäjien puheenvuorot osana koulutusta) 4. Työtaitokoulutuksen sisällön hyödyntämisen pilotointi tutkinto-opiskelun osana kahdella työnantajien kanssa määritellyllä alalla 5. Työtaitokoulutuksen kehittämisessä hyödynnetään Omnian asiantuntemusta luovien pedagogisten metodien käytössä (esim. pelimäinen opiskelu perinteisen luokkahuoneopetuksen sijaan) 6. Työtaitokoulutuksen edelleen kehittäminen hankkeen edetessä yrityksiltä ja nuorilta saadun palautteen pohjalta EURA JÄRJESTELMÄ 8/16

9 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma - Työtaito-peli, joka simuloi työnhakutilanteita - Tulevaisuuden työkirja:15+-vuotiaille nuorille suunnattu kirjanen, joka tukee ja ohjaa nuorta työpaikan, kesätyön tai harjoittelupaikan haussa - Työtaitovalmennuksen sisältö, joka luodaan yhteistyössä työnantajien kanssa - Valmennuksen toteuttaminen yhteistyössä työnantajien kanssa (mm. työharjoittelujaksot ja työnantajien puheenvuorot, cv-klinikat ja työnhakupeli osana koulutusta) - Työtaitovalmennuksen sisällön tuotteistaminen sellaiseen siirrettävään muotoon, että sitä voidaan hyödyntää osana ammatillisia tutkinto-opintoja - Luovien pedagogisten menetelmien (mm. pelillisyys ja työskentelemällä oppiminen perinteisen luokkaopetuksen sijaan) hyödyntämisen malli työelämän perustaitoja kohentavassa koulutuksessa työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi - Työttömien nuorten osalta työtaitokortti "laatutakuuna" työelämän perusvalmiuksien hallitsemisesta harjoittelupaikkoja tarjoaville yrityksille. Työtaitokortin designista vastaa Omnian oppilasmainostoimisto - Selvitys tutkintoon opiskelevien nuorten osalta mahdollisuuksista kirjata työtaitokoulutuksen suorittaminen tutkintotodistuksiiin - Malli nuorten työelämään siirtymistä tukevan sekä ammatillisiin opintoihin kannustavan verkostomaisen tukirakenteen toteuttamiseksi työnantajien, oppilaitosten, nuorten työpajojen ja työhallinnon yhteistyönä - Hakemuksen liitteistä löytyy kuvaus hankkeen tuotteista 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mispäivä Ohjaus- tai Muita konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä Yhteensä Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? 1. Ammattiin opiskelevat nuoret: työtaitokoulutusta hyödynnetään osana toisen asteen ammatillista koulutusta muuallakin kuin Espoossa Omnian tekemän pilotoinnin pohjalta 2. Työttömät nuoret: työtaitokoulutusta hyödynnetään nuorten työpajoilla muuallakin kuin Espoossa Omnian nuorten työpajojen ja kaupungin työhönvalmennuskeskuksen pilotoinnin pohjalta Tulosten levittämisessä ja juurruttamisessa Omnian ja Espoon kaupungin keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen Yrittäjät ja 2013 toimintansa aloittava Uudenmaan TE-toimisto, jotka ovat osallistuneet hankkeen sisällön suunnitteluun. EURA JÄRJESTELMÄ 9/16

10 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta Projektihenkilöstön rekrytointi ja ohjausryhmätyön käynnistäminen - Osallistuvien yritysten identifioiminen ja yhteistyön käynnistäminen niiden kanssa - Koulutussisällön luominen yhdessä yritysten ja niitä edustavien tahojen kanssa. Lähteinä 1. työnantajien näkemykset ja kokemukset, 2. Yrittäjien ja kauppakamarin viralliset lausunnot esim. tutkintorakenneuudistuksista, 3. työpajojen käytännön kokemukset - Tulevaisuuden työkirjan ja työtaitopelin kehittäminen - Tekijänoikeuksista sopiminen hankkeen päättymisen jälkeen - Hyödynnettävien pedagogisten menetelmien suunnittelu ja pilotoinnit - Koulutusten pilotointi työpajoilla ja ensimmäiset harjoittelujaksot koulutuksen suorittaneille - Koulutussisällön hyödyntämisen suunnittelu tutkintokoulutuksen puolella ja tutkintojen osaksi tuotteistamisen käynnistäminen - Opetushallinnon kanssa käynnistetään keskustelut tutkintoon liitetyn työtaitokoulutuksen hyödyntämisestä muuallakin kuin Espoossa, Suomen Yrittäjät mukana - Oppisopimuskoulutukseen liittyvien palveluiden räätälöinnin suunnittelu nuorten ja yritysten - tarpeisiin - TE-toimistojen nuorten asiakkaiden ohjaamisen kehittäminen ko. palveluiden piiriin yhdessä TEtoimiston kanssa Työpajoilla käynnistyneen koulutuksen volyymin kasvattaminen ja edelleen kehittäminen nuorilta ja yrityksiltä saadun palautteen pohjalta - Koulutussisällön hyödyntämisen pilotointi tutkintokoulutuksen puolella ja tutkintojen osaksi tuotteistamisen jatkaminen - Selvitetään mahdollisuus merkitä työtaitokoulutuksen suorittaminen tutkintotodistuksiin - Oppisopimusten sopiminen mahdollisimman matalalla byrokratialla niissä tapauksissa, joissa "nuori ja yritys ovat löytäneet toisensa" - Hankkeessa syntyneiden käytäntöjen levittäminen yrittäjien, työpajatoimijoiden sekä ammatillisten oppilaitosten verkostoissa - Neuvottelut yritysten ja niitä edustavien organisaatioiden kanssa yhteistyön jatkumisesta hankkeen jälkeen - Selvitetään työtaitokoulutuksen soveltumista työvoimakoulutukseksi 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Työtaitaja-hankkeen tavoitteena on kehittää nuorten valmiuksia siirtyä joustavasti työelämään sekä antaa nuorille työelämässä tarvittavia taitoja ammatillisen osaamisen lisäksi. Yhteistyössä yritysten, Espoon kaupungin, Espoon Yrittäjien, Suomen Yrittäjien sekä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa tuotetaan työtaitovalmennus, joka koostuu mm. tulevaisuuden työkirjasta, työnhakutilanteita simuloivasta työtaitopelistä sekä työtaitokortista, joka on osoitus työtaitovalmennuksen suorituksesta ja josta tehdään ns. "laatutakuun" malli osoittamaan työelämän perustaitojen hallintaa. Ongelmalähtöisen oppimisen (problem based learning) sekä pelillisyyden keinoja hyödyntäen kehitetään työtaitovalmennuksen malli, jota pilotoidaan vuosien 2013 ja 2014 aikana Omnian työpajoilla sekä Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskuksessa. Koulutusmallin soveltuvuutta ammatilliseen koulutukseen selvitetään pilotoimalla menetelmiä ja materiaaleja kahdella, työelämän ja oppilaitoksen yhdessä määrittelemällä koulutusalalla. Hankkeella pyritään madaltamaan nuorten pääsyä työharjoitteluun sekä työllistymistä. Kiinteä yhteistyö yritysten ja verkostojen kanssa takaa työelämälähtöisen valmennuksen, joka vastaa aidosti työnantajien EURA JÄRJESTELMÄ 10/16

11 tarpeeseen sekä tukee nuoria työllistymisessä sekä työelämän tuntemuksen syventämisessä. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Seurantatietoja kerätään seuraavien kohderyhmien osalta: - Työtaitovalmennukseen osallistuneet ja valmennuksen läpäisseet nuoret, valmennuksen keskeyttäneet nuoret - Valmennuksen jälkeen työllistyneet nuoret, yhteistyö TE-toimiston kanssa - Projektiin mukaan tulleet yritykset Lisäksi projektissa kerätään yhteistyöryityksiltä palautetta, mitä ei raportoida rahoittajalle EURA 2007:n kautta, vaan käsitellään osana laadullista raportointia (väliraportit ja loppuraportti). Projektin seurantatiedot kerätään lomakkeilla projektin toimenpiteiden ja tapahtumien yhteydessä. Projektipäällikkö vastaa projektin seurantatietojen kokoamisesta. Hän raportoi keskitetysti seurantatiedot rahoittajalle ja ohjausryhmälle ohjeistuksen mukaisesti. Projektipäällikkö vastaa myös kilpailuttamisesta sekä talousarviossa pysymisestä ja projektin etenemisestä suunnitelman mukaisesti, määrällisesti sekä laadullisesti Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Väliraportit ja loppuraportin kokoaa projektipäällikkö, joka vastaa niiden toimittamisesta eteenpäin. Projektissa toimivat henkilöt raportoivat oman toimintansa projektipäällikölle, joka kokoaa asiat yhteen. Projektipäällikkö esittelee raportteihin tulevat asiat ohjausryhmälle, joka käsittelee ja hyväksyy ne kokouksissaan Miten projektin toimintaa arvioidaan? Projektille tehdään sen käynnistyttyä tarkempi arviointisuunnitelma, jossa määritellään tarkemmin toiminnan lähtökohta ja tavoiteltava tila/muutos, toimenpiteiden vaikutukset sekä projektin aikana saavutettu muutos. Arviointisuunnitelmassa määritellään mm. seuraavat asiat: kuka arvioi, milloin, mitä, miten arvioidaan sekä kuka ja miten arviointitietoa hyödyntää (kehittämisnäkökulma sekä projektin keskeisiin toimintoihin ja tuotoksiin että projektin etenemiseen ja suunniteltuu toteutukseen). Itsearviointia toteutetaan hankkeen etenemisestä, toimenpiteistä ja tuloksista koordinaattorin, osatoteuttajien ja yhteistyökumppanien kesken sekä ohjausryhmässä. Toimintaa, käytettäviä menetelmiä ja saavutettuja tuloksia arvioidaan koulutukseen osallistuvan nuoren näkökulmasta, työnantajan näkökulmasta ja opetus- ja ohjaushenkilöstön näkökulmasta. EURA JÄRJESTELMÄ 11/16

12 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Projektin aikana kerätään asiakaspalautetta työnantajilta, opiskelijoilta, yhteistyökumppaneilta sekä opetusja ohjaushenkilöstöltä systemaattisesti haastatteluin, sähköisten kyselyjen muodossa sekä vapaassa keskustelussa. Palautetta kerätään kaikilta projektin toimintoihin osallistuneilta. Jokaiselta työtaitovalmennukseen osallistuneelta opiskelijalta kerätään palautetta valmennuksen osalta, lisäksi seurataan osallistuvien nuorten mahdollisia asennemuutoksia ennen valmennusta ja sen jälkeen. Työnantajat antavat palautetta kehitettävien tuotteiden ja saavutettujen tulosten vastaavuudesta projektin lähtökohtatilanteeseen sekä heidän antamiinsa syötteisiin valmennuksen sisältöjen suhteen. Saatua palautetietoa ja kokemuksia hyödynnetään kehitettävien toimintamallien suunnittelussa ja toteutuksessa. Palautteet käydään läpi projektin työryhmissä ja ohjausryhmässä. Projektipäällikkö vastaa palautteen keräämisen ja analysoinnin säännöllisyydestä sekä siihen mahdollisesti liittyvien toimintojen käynnistämisestä. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Hankkeelle tehdään tarkennettu tiedotus- ja viestintäsuunnitelma hankkeen käynnistyttyä. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja sen toteutumista seurataan mm. ohjausryhmässä ja siitä raportoidaan rahoittajalle väliraporttien yhteydessä. Kukin yhteistyökumppani vastaa omalta osaltaan tiedottamisesta sidosryhmien ja verkostojen välityksellä. Ohjausryhmän jäsenet osallistuvat tiedottamiseen omien verkostojensa kautta. Tiedotus- ja levitystoimet aloitetaan heti vuoden 2013 alussa, hankkeen käynnistyessä, ja niitä jatketaan aktiivisesti koko hankkeen ajan. Vuonna 2013 keskitytään erityisesti sisäiseen tiedottamiseen sekä yritysverkoston luomiseen, jotta kehitettävät tuotteet ja niiden pilotointi saadaan onnistuneesti käyntiin. Vuonna 2014 tiedottamisessa painotetaan tulosten ja kehitettyjen tuotteiden levittämistä uusille koulutusaloille ja muihin oppilaitoksiin, sekä kasvatetaan yhteistyöyritysten verkostoa osallistumaan Työtaitaja-valmennuksen toteutuksiin mm. harjoittelupaikkoja tarjoamalla. Seminaarien ja workwshopien kautta hankkeen tuloksia levitetään laajemmille kohderyhmille. Hankkeen aikana käytetään tiedottamiseen sekä sähköisiä viestimiä (viikkotiedotteet, Omnian sekä eri toimijoiden nettisivut, sosiaalinen media) että erilaisia toimipisteiden tapaamisia, kehityspäiviä ja kokouksia. Jatkuvaa vuoropuhelua käydään hankkeen osatoteuttajaorganisaatioiden, yhteistyökumppaneiden, opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Tavoitteena on tuottaa siirrettävä valmennusmalli, joka soveltuu mahdollisimman monelle eri koulutusalalle ja -asteelle. Hankkeessa kehitettävien menetelmien pilotoinnin tuloksia levitetään Omnian ja Espoon työhönvalmennuskeskuksessa opetus-ja ohjaushenkilöstön keskuudessa. Erilaisten toteutustapojen mahdollisuuksia selvitetään saatavan palautteen sekä sidosryhmiltä saatavan palautteen avulla. Pilotointien aikana varmistetaan työtaitovalmennuksen integroiminen osaksi opetusta työpajoilla, työhönvalmennuskeskuksessa sekä ammatillisessa koulutuksessa.hankkeen yhteistyökumppanit levittävät EURA JÄRJESTELMÄ 12/16

13 hankkeessa kehitettäviä käytänteitä omien verkostojensa kautta, yritysverkoston luominen käynnistyy heti vuoden 2013 alussa. Sosiaalista mediaa hyödynnetään levityksessä aktiivisesti. Vuonna 2014 jatkuvat aiemmin käynnistetyt levitystoimenpiteet edellä kuvatulla tavalla. Levittämisen keskeisenä tavoitteena on hankkeessa kehitetyn valmennuksen ja siihen liittyvien valmennusmateriaalien juurruttaminen sekä toimijoiden keskuudessa että myös uusien oppilaitosten ja toimijoiden hyödynnettäviksi. Levitystilaisuudet (seminarit ja toiminnalliset workshopit) tukevat hankkeessa kehitettyjen käytäntöjen levittämistä ja laajempaa hyödynnettävyyttä. Levitystä tehdään myös TEM:n ja OPH:n hyvien käytäntöjen koontisivustojen kautta internetissä. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi järjestetään Omniassa arkistointisuunnitelman mukaisesti niin, että asiakirjat arkistoidaan hankkeittain pysyvästi ja määräaikaisesti arkistoitavat erikseen. Päättyneet ESR-hankkeet säilytetään noin puoli vuotta osoitteessa Lehtimäentie 1 C huone 179, jonka jälkeen ne siirrteään Omnian keskusarkistoon osoite Kirkkokatu 16. Työtaitaja-hanketta koskeava aineisto säilytetään rahoittajan ohjeistuksen mukaisesti vuoden 2020 loppuun saakka 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa 7. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 17 %) yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2. Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset 5. Muut kustannukset 0 6. Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 EURA JÄRJESTELMÄ 13/16

14 13. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 14/16

15 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Kumppanitoteuttajien aiesopimukset ovat hakemuksen liitteinä. Osa kumppanitoteuttajista osallistuu hankkeen rahoitukseen, kenelläkkään kumppanitoteuttajista ei ole hankkeesssa omaa budjettia eikä niiden kustannuksia kirjata kirjanpitooon Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Rahoitusta ei ole haettu muilta rahoittajilta. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä ei koske hakijaa 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Yhteistyösopimus, Espoon kaupunki Yhteistyösopimus, Suomen Yrittäjät Yhteistyösopimus, Espoon Yrittäjät Yhteistyösopimus, Helsingin seudun kauppakamari Työtaitajavalmennuksen työkaluja Tomenkuva:projektipäällikkö projektiassistentti_toimenkuva tuottaja_toimenkuva pilotoivat opettajat-toimenkuva Liite 4:Kumppanitoteuttajien kuvaus HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. sisältyy edellä mainittuun rekisteriottee seen Kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriote Verovelkatodistus Selvitys nimenkirjoitusoikeuksista EURA JÄRJESTELMÄ 15/16

16 Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Tapio Siukonen Kuntayhtymän johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 16/16

17 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa 7. Välilliset kustannukset ilmoitetaan prosenttimääräisenä (flat rate 17 %). 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 24 Projektipäällikkö osa-aikainen 7 Projektiassistentti osa-aikainen 12 Tuottaja/-tuottajat osa-aikainen 11 Pilotoivat opettajat Yhteensä A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Työkirja, painotyöt ja peli Tilaisuuksien kulut Yhteensä A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) 13.A. 5 Muut kustannukset EURA JÄRJESTELMÄ 1/6

18 13.A. 6 Välilliset kustannukset Prosenttimääräiset välilliset kustannukset Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 9 Muu julkinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 10 Yksityinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset EURA JÄRJESTELMÄ 2/6

19 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B C Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/6

20 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta Yhteensä Yhteensä A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus Yhteensä A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 4/6