Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi TeHo-hanke - Tehot irti toimintaprosesseista Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kainuun maakunta -kuntayhtymä Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Y-tunnus Lähiosoite PL 400 Puhelinnumero (08) Postinumero Postitoimipaikka KAINUU Faksinumero (08) Pankkiyhteys OKO Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Marita Pikkarainen Asema organisaatiossa kehittämispäällikkö Sähköpostiosoite marita.pikkarainen@kainuu.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Pirjo Selesniemi Asema organisaatiossa talouspäällikkö Sähköpostiosoite pirjo.selesniemi@kainuu.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Pirkko Hyvönen Sähköpostiosoite pirkko.hyvonen@kainuu.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/14

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano: Kainuun maakunta -kuntayhtymä: - Sote johdon edustus 2 hlöä - Kotihoidon vastuuhenkilöt 2-3 hlöä - Toimeentulotuen esimies ja tiimivastaava 2 hlöä - Tietohallinnon edustaja 1 hlö Tarvittavat yhteistyötahojen edustajat Koulutusorganisaation edustaja Rahoittajan edustaja: hankkeen valvoja ja ESR-koordinaattori 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Yhteistyötä tehdään mahdollisesti muiden Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta-alueella toimivien hankkeiden kanssa. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Kainuun maakunta - kuntayhtymä toteuttaa hallintokokeilulakia vuodesta 2005 vuoteen 2012 saakka. Uudenlaisten ratkaisujen hakeminen palvelutuotannossa on välttämätöntä. Yhä enemmän uusissa ratkaisuissa teknologialla on suuri merkitys. Hallintokokeilun tuoman muutoksen myötä toimintaympäristöön, työorganisaatioihin ja henkilöstön osaamiseen kohdistuu paineita. Sosiaali- ja terveystoimiala on määritellyt toimialansa strategiassa visionsa seuraavasti: Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Keskeisenä strategisena tavoitteena ko. palveluissa on toimiva organisaatio ja palvelurakenne, jossa toteutuu asiakkaiden tarpeet ja palvelujen saavutettavuus. Strategisena päämääränä on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö ja tekniikan hyödyntäminen palveluissa. Jotta nämä visiot ja strategiat voivat toteutua tarvitaan toimenpiteitä, joilla voidaan tehostaa palvelutuotantoa, lisätä resurssien tehokasta käyttöä, tukea työntekijöitä työnsä hallinnassa ja osaamisessa, erityisesti uuden teknologisen kehityksen myötä. Tehtävillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys myös siinä, onnistuuko organisaatio turvaamaan työvoimansa työssä pysymisen ja myös työvoiman saatavuuden muutostilanteissa. Tällä hankkeella kehitetään ko. vastuualueiden toimintaprosesseja hyödyntäen teknologiaa, tuetaan EURA JÄRJESTELMÄ 2/14

3 henkilöstöä uusien työkäytäntöjen ja muutoksen läpiviennissä, sekä kehitetään ja tehostetaan asiakaspalvelua asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Teknologisen osaamisen tarpeita on kartoitettu aiemmin Sosiaalihuollon teknologia -hankkeessa ja tämän tuloksen perusteella toteutettiin ESR hankkeena OTTO -hanke (2006). Hanke painottui henkilöstön perustietotekniikan kouluttamiseen ja koulutuksellisen toimintamallin hakemiseen tulevaisuudessa. Tällä hankkeella on ollut iso merkitys henkilöstön perus atk-taitojen hallinnan lisäämisessä ja antaa näin perustan jatkokehittämiselle, vaativamman tekniikan käyttöönotolle. Lisäksi hallintokokeilun valmisteluvaiheessa tehtiin useita esiselvityksiä ja kartoituksia toimintajärjestelmän kehittämiseksi ja organisoimiseksi. Ko. selvityksissä nousi esille tarve uudistaa toimintaprosessit uusien palveluvaatimusten mukaiseksi. Vanhat organisaatiorakenteet oli purettava. Palveluprosessien kehittämisessä nähtiin teknologian olevan yksi keskeinen keino toteuttaa palveluja. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä teknologiatavoite onkin asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi myös maakuntaohjelmassa ( ) Kainuun maakunta -kuntayhtymässä toteutetaan joka toinen vuosi työhyvinvointikyselyt ja v myös esimiehille tehtiin voimavarakysely johtuen muutoksien läpiviennin haasteellisuudesta. Tulosten perusteella osaamisen kehittäminen on yksi keino tukea työhyvinvointia ja työssä jaksamista ja varmistaa tulevaisuuden työvoiman pysyvyys ja saatavuus. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Hankkeen suunnitteluun ja hankesuunnitelman kirjoittamiseen ovat osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta vastaava suunnittelu- ja kehittämisyksikkö ja sen teknologiaa edustavat projekti (TeKo-hanke ja easiointi Kainuussa -hanke) sekä kotihoidon ja toimeentulotuen substanssia edustavat esimiehet ja osin työyksikön työntekijät. Lisäksi valmistelusta ovat olleet tietoisena hankkeen kumppanina myös tässä hankkeessa toimivat yritykset Luovaliike Oy (vastannut TeKo-hankkeen yritysyhteistyöstä) ja WM-data Oy (sekä TeKo-hankkeen ja easiointi Kainuussa hankkeen yrityskumppani). Kaikki toimijat ovat saaneet lisäksi kommentoida hankesuunnitelmaa. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Kainuun maakunta -kuntayhtymän hanketta toteuttavat yksiköt, työntekijät ja esimiehet ovat tiedossa (kotihoito ja toimeentuloturva/sosiaalityö) ja ne ovat nimettävissä. Myös keskeiset yrityskumppanit on nimettävissä (kts. kohta 5.3.). Em. tahot on rekrytoitu etupäässä tähän hankkeeseen TeKo ja easiointi Kainuussa -hankkeiden kautta. EURA JÄRJESTELMÄ 3/14

4 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Hankkeen toteutukseen osallistuvat vastuualueet ovat naisvaltaisia, mikä takaa erityisesti naisnäkökulman toteutumisen. Hankkeen toteutustapa ei kuitenkaan ole miehiä syrjivä, vaan mahdollistaa tasapuolisesti sekä naisten että miesten osallistumisen. Hanke on haluttu kohdentaa erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja teknologian aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin ja jossa on toteutettu teknologisia toimenpiteitä aiemmin ja joissa tarvitaan kestävän kehityksen tapaisia toimenpiteitä. Lisäksi hankkeella edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä naisvaltaiset alavat ovat hyvin pitkälle olleet ulkopuolella teknologisesta kehityksestä, erityisesti julkisella sektorilla ja nimenomaan vanhustyössä ja sosiaalityössä perustyön osalta. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Hankkeen tuloksia hyödyntävät ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvat vastuualueet eli kotihoito ja toimeentulotuki. Nämä vastuualueet on valittu erityisesti siksi, että näillä alueilla on toteutettu työ- ja asiakasprosessien kehittämistä teknologiaa hyödyntämällä kahden eri hankkeen kautta (TeKohanke/vanhustenhuollossa ja easiointi Kainuussa -hanke/toimeentulotuessa). Näillä palvelualueilla on katsottu teknologian tuovan onnistuessaan hyötyjä niin työntekijälle kuin asiakkaille. Lisäksi näillä vastuualueilla palveluiden tarve on suuri ja asiakasmäärät kasvat koko ajan. (vanhusten hoivan/palveluiden tarve, toimeentulotuki asiakkaiden määrä kasvu). Tällä hankkeella pyritään jatkamaan tätä kehitystyötä lisäämällä organisaation valmiuksia ja osaamista toimia uusien teknologian avulla tarjottujen mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Toimintatavat pyritään saamaan hankkeen aikana pysyviksi käytännöiksi. Toissijaisena hyödynsaajana, hankkeen kautta tulevan osaamisen ja tiedon levittämisen myötä, ovat myös Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon muut vastuualueet, sillä tulevaisuudessa teknologisten toimintaprosessien kehittäminen on myös muiden toimialueiden kasvava ja tarvittava kehityskohde. Strategiset lähtökohdat kehittämiselle tulevat Maakuntasuunnitelmasta ( ) ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueen strategiasta. Myös hankkeen kumppanit, kuten yritykset ja koulutusorganisaatiot, hyötyvät yhteisen prosessikehityksen avulla. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kainuu Seutukunnat Kehys-Kainuun Kunnat Hyrynsalmi Kuhmo Puolanka Kajaanin Kajaani Paltamo Ristijärvi EURA JÄRJESTELMÄ 4/14

5 Sotkamo Suomussalmi 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Varsinaisena kohderyhmänä on Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon vanhuspalveluihin kuuluvat kotihoidon työntekijät (300) ja perhepalveluihin kuuluvan toimeentulotuen henkilöstö (70) ja ko. vastuualueiden esimiehet. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Välillisenä kohderyhmänä ovat Kainuun kotihoidon ja toimeentulotuen asiakkaat ja heidän läheisensä ja myös muut kainuulaiset. Hankkeen toiminnasta ja saavutuksista hyötyvät myös muut sosiaali- ja terveydenhuollon vastuualueet ja niissä työskentelevä henkilöstö. Vaikutukset voivat ulottua myös muihin kuntayhtymän vastuualueisiin, kuten tietohallintoon, taloushallintoon ja yhteisiin palveluihin. Toiminta kohdistuu yhteistyön kautta myös elinkeinoelämän ja peruskuntien toimijoihin verkostotyön keinoin. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Ei. 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Työssä olevia Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden ulkopuolella koulutuksessa olevia Työmarkkinoiden ulkopuolella muusta syystä olevia Yhteensä Yhteensä joista naisia EURA JÄRJESTELMÄ 5/14

6 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on selkiyttää valittujen vastuualueiden asiakaslähtöisiä ja maakunnallisia työprosesseja ja lisätä työntekijöiden valmiuksia hallita näitä teknologiavetoisia prosesseja. Työprosesseissa hyödynnetään vahvasti it-teknologisia työvälineitä ja it:n tarjoamia mahdollisuuksia tuottaa palveluita asiakkaalle. Prosessit pyritään saattamaan maakunnalliseksi toimintatavaksi. Tämä edellyttää yhteisten pelisääntöjen ja työmenetelmien hallintaa ja sopimista. Hankkeen toissijaisena tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen muutoksen aikana, tukemalla henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia hallittujen kehitystoimien kautta. Erityisen tärkeää on lisätä henkilöstön sellaista osaamista, jolla pystytään tukemaan teknologian avulla toteutettuja työprosesseja. Eli: Työprosessit on kuvattu maakunnalliseksi tavaksi toimia. Selkeytyneet ja hallitusti käytäntöön koko maakunnan alueella viedyt teknologiaa hyödyntävät työprosessit. Työprosessien toteuttamiseksi vaadittavat osa-alueet ovat kunnossa. Osaaminen ja työnvaatimukset ovat tasapainossa. Toiminta on kustannustehokasta (teknologia tuo tehokkuutta ja alentaa kustannuksia) ja palvelut toimivat joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla ja ovat helposti saatavilla. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 10 kpl joihin työllistyy naisia 8 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Keskeinen laadullinen vaikutus on henkilöstön osaamisen kasvaminen teknologisten työvälineiden ja työprosessien osalta. Henkilöstön oman työn hallinta ja arkityössä selviäminen lisääntyy. Työhyvinvointi kasvaa ja positiiviset vaikutukset näkyvät asiakkaiden hyvänä ja laadukkaana palvelun saamisena. Toimintaympäristön vaikutukset näkyvät esim. työpaikkojen täyttöasteena tai alalle hakeutumisen kiinnostuksena Kohderyhmän arviointi (henkilöstö, johto) toteutetaan lähtötason arviointina (kyselynä/osin haastatellen) ja hankkeen edetessä aika-ajoin tapahtuvan väliarviointina (kyselyt/haastattelut), jolloin voidaan seurata vaikutuksia heti toimenpiteiden jälkeen. Asiakkailta kerätään palautetta palveluiden toimivuudesta asiakaskyselyn kautta. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Hankkeen toimenpiteillä uskotaan voitavan lisätä tuottavuutta sekä työelämän kuten myös palveluiden laatua ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta yhteisen toimintatavan kautta. Myös kilpailukyky organisaatioissa paranee osaavan työvoiman saannin, hyvinvoivan työyhteisön ja monipuolisten ja hallittujen työmenetelmien EURA JÄRJESTELMÄ 6/14

7 kautta. Sosiaalisena ulottuvuutena on henkilöstön tunne yhteiseen päämäärään pyrkimisestä tai henkilöstön vahvuutena selviytyä omasta työstään ruuhkaisinakin asiakashuippuina. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tavoite 4 kpl joista naisten tutkintoja 4 kpl 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. Kuvataan valittujen vastuualueiden (kotihoito ja toimeentulotuki) työprosessit QPR ohjelmalla uuden teknologisen työtavan mukaiselle tasolle ja viedään prosessit sisäiseen intraan sekä asiakaspalvelun osalta kuvaukset työstetään intranettiin ja odotustilaan nähtäväksi vastuu: vastuualueiden työpaja tiimeillä (tiimit valitaan seuduittain) ja esimiehillä aikataulu: kuvattu toteutussuunnitelmassa (9.1.) 2.Saatetaan kuntoon uudistuneissa työprosesseissa tarvittavat toimenpiteet: työntekijäohjeet, asiakasohjeet, tiedotteet, palvelua koskevat asiakashakemukset. Ko. tuotokset työstetään intranettiin/kaima ja asiakkaiden osalta internttiin/ sivuille vastuu: vastuualueiden tiimeillä ja esimiehillä aikataulu: kuvattu toteutussuunnitelmassa (9.1.) 3. Uudistuneet ja teknologiaa hyödyntävät työprosessit saatetaan maakunnalliseksi toimintatavaksi tukemalla työntekijöitä koulutuksen ja työpajatoiminnan avulla (erityisesti teknologiset työvälineet otetaan hallitusti käyttöön pienryhmissä) sekä esimiehiä valmentavan esimiestyön avulla (osioista työstetään koulutussuunnitelmat) vastuu: vastuualueiden tiimeillä ja esimiehillä aikataulu: kuvattu toteutussuunnitelmassa (9.1.) 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma 1. Prosessikuvaukset ja työohje ko. prosessien kuvaamiseen (hyödynnetään JHS suositusta 165) Työohjeella on merkitystä erityisesti muiden samankaltaisten prosessien kuvaamisessa ja käytäntöön saattamisessa jatkossa. Työssä tarvittavat työ- ja asiakasohjeet, palveluhakemukset (huomioitava, että kyseessä on maakunnalliset ohjeet/ei kuntakohtaisia, joten niillä on myös muiden samassa tilassa olevien kuntien (kuntayhtymät) kannalta merkitystä 3. Työntekijöiden ja esimiesten koulutussuunnitelmat: teknologisten työvälineiden käyttöönoton tukemisessa, maakunnaallisen toimintatavan käytäntöön viemisessä ja työntekijöiden tukemisessa esimiestasolla sekä koulutussuunnitelmat asiakaspalvelun ja verkoston voimavarojen hyödyntämisessä (esim. sosiokulttuurinen vanhuskäsitys, teknologia ja vanhuus/toimeentulotuki) Tuotteistamisen kokonaistavoitteena on tehdä julkaisu, jossa kuvataan hankkeen työmenetelmät tavoitteiden EURA JÄRJESTELMÄ 7/14

8 mukaisesti ja tavoitteeseen pääsemiseen vaadittavat osatekijät (julkaisulla uskotaan olevan merkitystä myös muiden julkisten organisaatioiden kannalta, sillä prosessit ja prosesseihin kuuluvat teknologiset osa-alueet ovat tämän ajan suurin haaste, näin tuotetulla tiedolla on myös merkitysarvoa muille, niin tiedon kuin valmiiden menetelmien osalta). Tuotteistamisessa hyödynnetään KuntaIT tuottamaa materiaali ja, suosituksia tämänkaltaisten prosessien kuuvamisessa (esim. JHS suositukset, prosessien kuvaamisen vaatimukset jne.) Tuotteistaminen tarkennettu hankesuunnitelmassa 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mispäivä Ohjaus- tai Muita konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä Yhteensä PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta : Hankkeen suunnittelu ja hankehakemuksen jättäminen rahoittajalle Hakemuksen tarkentaminen mennessä Hanke alkaa , käynnistetään hankkeen aloittamiseen tarvittavat toimenpiteet, projektihenkilöstö (projektipäällikkö, suunnittelija ja sihteeri) aloittaa , 2 suunnittelijaa ja vastuualueen substanssiosaajat 09/2008. Tarkennetaan toteuttamissuunnitelma. Tehdään tarvittavat hankinnat ja kilpailuttaminen. Prosesseihin kohdistuvista toimenpiteistä sopiminen. Prosessitiimien muodostaminen ja vastuun konkretisointi sekä osaamiskeskusten hakeminen (kotihoito ja toimeentulotuki), nimeäminen ja muodostaminen. Hankkeesta tiedottaminen kohderyhmille, ydinosaamisalueiden määrittely ja osaamiskartoituksen tekeminen ja kehittymissuunnitelman luominen vanhustenhuolto/toimeentulotuki. Tarkennettu koulutussuunnitelma vuosittain, prosessikuvausten vaatimien toimenpiteiden kartoittaminen ja niistä sopiminen sekä mallinnetun toimintatavan maakunnallistamisen periaatteista sopiminen (perehdytys, koulutus/ohjaus, työpajat, työskentely seuduittain ja aikataulutus) 2009 Prosessiin liittyvät toimenpiteet: Toimintamallin asteittainen levittäminen läpimurtomallilla koko Kainuun toimintayksiköihin Prosessien mallintaminen (kotihoidon prosessi, toimeentulotuen prosessi) tiimeissä Osaamiskartoituskyselyn toteuttaminen muissa Kainuun kotihoidon ja toimeentulotuen toimintayksiköissä, tulosten kerääminen ja raportointi Aloitetaan prosesseihin liittyvät toimenpiteet: ohjeet, tiedotteet, lomakkeet ym. Maakunnallisen toimintatavan (teknologia mukana) kenttätyön aloittaminen (työpajat seuduittain: kotihoito aloittaa Sotkamo/Kuhmo seudulta, toimeentulotuki seutu I), koulutusten toteuttaminen koulutussuunnitelman mukaisesti,i väliarviointi. EURA JÄRJESTELMÄ 8/14

9 2010 Mallinnettujen prosessien maakunnallisen toimintatavan levittäminen ja osaamisen kehittäminen seuduilla jatkuu Toimintaprosessien tukimateriaalin työstäminen ja levittäminen seuduille: ohjeet, tiedotteet ja lomakkeet intraan, internettiin ja asiakastiloihin Koulutusten toteuttaminen koulutussuunnitelman mukaisesti Muut tarvittavat toimenpiteet, esim. toimintaprosessin muutoksen yhteydessä esiin tulleet tarvattavat täsmäkoulutukset 2011 Toimintatavan arviointi: onnistuneet/epäonnistuneet toimenpiteet, jatkokehittämisen osa-alueet. Korjattavat toiminnot/täydentävät osa-alueet Vaikuttavuusarviointi Maakunnallisen toimintatavan onnistumisen varmistaminen Teknologian laadullisuuden varmistaminen työnteon apuvälineenä (kehitettävien toimenpiteiden kartoittaminen) Hankkeen tulosten juurruttaminen ja edelleen levittäminen. Hankkeen tulosten raportointi (julkaisut, menetelmät) Loppuarviointi ja arvioinnin kokoaminen ja tulosten levittäminen. Tarvittavat uudet hankkeet. 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Hankkeen kohteena ovat julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon huollon palvelut, joista hankkeen kohderyhmäksi tarkemmin on valittuna kotihoidon ja toimeentulotuen palvelut. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on selkiyttää valittujen kohteena olevien vastuualueiden asiakaslähtöisiä ja maakunnallisia työprosesseja, joissa hyödynnetään vahvasti IT-teknologiaa. Hankkeella pyritään siihen, että henkilöstö saa tukea uusien työkäytäntöjen ja muutosten läpivientiin. Esimiehiä tuetaan muutosjohtamisessa ja henkilökunnan työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisessä. Eli hankkeessa lisätään osallistujien osaamista siten, että he voivat entistä paremmin selviytyä ja jaksaa työssään. Kehitettävillä toimenpiteillä on vaikutusta myös asiakkaiden saamaan ja hakemaan palveluun, minkä vuoksi myös asiakaspalvelun kehittäminen on huomioitava työprosessien kehittämisen rinnalla. Hankkeen toissijaisena tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen muutoksen aikana sekä lisätä julkisen sektorin vetomaa haluttuna työpaikkana, tukemalla henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia hallittujen ja kestävien kehitystoimien kautta. Erityisen tärkeää on lisätä henkilöstön sellaista osaamista, jolla pystytään tukemaan teknologian avulla toteutettuja työprosesseja, sillä yhä enemmän myös tulevaisuuden työtä tehdään teknologisin keinoin. Hanke edistää Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategisia päämääriä hakemalla uusia työtapoja sekä toimintamalleja maakunnan ja kuntien, yhteistyökumppaneiden, elinkeinoelämän sekä muun työelämän välillä. Toimenpiteet ulottuvat koko maakunnan tasolle hankkeeseen valituilla vastuualueilla ja kehittävät ennaltaehkäisevää toimintatapaa monella tasolla edistäen kainuulaisten hyvinvointia. Kehittämisen kokemukset tullaan levittämään hyvinä käytäntöinä valtakunnallisesti. EURA JÄRJESTELMÄ 9/14

10 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Hankkeeseen osallistuneilta tiedot kerätään seurantalomakkeella, jotka toimitetaan rahoittajalle hankkeen toimesta (hankepäällikkö ja sihteeri vastaavat). Kumppaneiden osalta myös hankehenkilöstö yhdessä kumppanivastuuhenkilön kanssa huolehtii seurantatietojen keräämisestä (hankepäällikkö/sihteeri toimittaa rahoittajalle yhdessä muun seurantatiedon kera). Seurantatiedot käsitellään ohjausryhmässä Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Ennen hankkeen lopettamista raportit työstetään hankkeen toimesta. Raportit hyväksytään ohjausryhmässä. Raportit julkaistaan Kainuun maakunta kuntayhtymän ja ESR- vaatimusten mukaiseksi. Raportit julkaistaan sivuilla/julkaisut Miten projektin toimintaa arvioidaan? Osin omana ja osin ulkopuolisena arviointina. 3 tason kautta: lähtötason arviointina hankkeen alussa (tämän hetken tilanne), väliarviointina (2 väliarviointia hankkeen aikana) sekä hankkeen lopussa loppuarviointina. Hankkeen budjettiin on varattu kustannuksia ulkopuolisen arvioinnin toteuttamiseen. Hankkeen käynnistysvaiheessa työstetään hankkeelle tarkempi arviointisuunnitelma, jossa em. osat on kuvattu Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Asiakkailta palaute kerätään osin sähköisenä Internetin kautta (lomake sivulla) tai asiakaspalautteen kautta manuaalisesti (palautelaatikot asiakaspisteissä tai työntekijät haastattelevat asiakkaita työn ohessa). Hankepäällikkö vastaa asiakaspalautteen keräämisestä. Palaute analysoidaan sähköisen järjestelmän avulla, josta ei ole löydettävissä yksittäisiä vastaajia (anonyymi palaute). Palaute työstetään palauteraportin muotoon. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Työntekijät/esimiehet: työkokousten/koulutusten kautta, s-postilla, tiedotuskirjeet sisäisessä intrassa tietyin väliajoin. Info päivät työyksiköissä. Muu organisaatio: tiedotuskirjeillä intran kautta, sisäiset palaverit ja kokoukset, info päivät. Asiakkaat: lehdistö/tiedotteet, tiedotteet asiakaspisteissä, työntekijöiden kautta. Muu yleisö: lehdistön kautta, eri seminaarit, työkokoukset EURA JÄRJESTELMÄ 10/14

11 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Hankkeen tulosten levittämistä tehdään hankkeen aikana eri tilaisuuksissa, työpajoissa hankkeen nettisivujen kautta (ovat osa kuntayhtymän sivustoa) sekä julkaistavin tiedottein. Kohderyhmänä ovat niin kohdeorganisaatiot/kohderyhmät kuin muut julkisen alan organisaatiot, jotka tekevät työtä omien prosessiensa kehittämiseksi. Hankkeen hyvät käytännöt koottaan myös hankkeesta syntyviin raportteihin, jotka ovat osa tuotteistamista hankkeen loppuvaiheessa. (kts. kohta 8.2). Hankkeen hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään Stakesin www-sivustoa, hyvät käytännöt, josta saa apua arviointiin, hyvien käytäntöjen tunnistamiseen, niiden tiivistämiseen ja siirtämiseen. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Projektin asiakirjat hankkeen käynnissä olon aikana säilytetään hankkeen toimitiloissa. Hankkeen tuloksena syntyvä arkistoitava aineisto arkistoidaan Kainuun maakunta kuntayhtymän arkistonmuodostussuunnitelman ja ESR sääntöjen mukaisesti. Kuntayhtymän arkistopäällikkö vastaa asianmukaisesta arkistoinnista myös hankkeiden osalta. Arkistomapit viedään arkistoitavaksi Kainuun Keskussairaalassa sijaitsevaan arkistoon, Sotkamontie 13. Hankkeen laskutus hoidetaan sähköisen Rondo-laskujen käsittelyohjelman kautta (asiatarkastus, hyväksyntä). Alkuperäiset laskut säilytetään Rondo-keskuksessa Rondo järjestelmästä on mahdollista tulostaa kaikki hyväksytyt ja käsitellyt laskut. Hankkeen kirjanpito hoidetaan sähköisen SAP-järjestelmän avulla, josta on mahdollista tulostaa raportit seurantajaksoittain. Kainuun maakunta kuntayhtymän järjestelmät vastaavat tasoltaan nykyaikaisen kirjanpidon vaatimuksia ja projektin talousseurannan tuottaminen on näin ajantasaista ja tarkkaa. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa 7. EURA JÄRJESTELMÄ 11/14

12 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 EURA JÄRJESTELMÄ 12/14

13 14. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Ei ole Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Projektisuunnitelma Koulutukset ja htpvt Budjetti HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. EURA JÄRJESTELMÄ 13/14

14 Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Marita Pikkarainen kehittämispäällikkö EURA JÄRJESTELMÄ 14/14

15 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Tstotarvikkeet Kopiointikulut Koulutusmateriaali Kirjallisuus, esitteet Matkapuhelimet QPR-lisenssit + ylläpito Dataprojektorit, 2 kpl Elintarvikeostot Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 45 projektipäällikkö kokoaikainen 45 suunnittelija kokoaikainen 45 projektisihteeri kokoaikainen 34 suunnittelija kokoaikainen 34 suunnittelija osa-aikainen 17 kotihoidon asiantuntija osa-aikainen 17 toimeentulotuen asiantuntija Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

16 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Koulutukset Puhelinkulut Siivous Postitus Tiedotus ja markkinointi Painatukset Seminaarit Kokouskulut Tilintarkastus Arviointi Yhteensä A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Hlöstön maakuntamatkat Lento ym.matkat, majoitus Kouluttajien matkat Opintomatkat Yhteensä A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Tietokoneen atk-leasingit Tilavuokrat Koulutustilavuokrat Kalustopoisto Yhteensä A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Hallinnon kulut Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

17 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 9 Muu julkinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 10 Yksityinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

18 13.C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B C Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

19 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

20 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät Yhteensä C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 14.C. 9 Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet C. 10 Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kuntatyönantajien rahoitus palkkamenoista Yksityisten työnantajien rahoitus palkkamenoista Yksityinen osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

21 14. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä Yhteensä 14. A B C Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 7/7