Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit. Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Keskeneräinen

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Keskeneräinen 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Kaira-projekti - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä EURA JÄRJESTELMÄ 1/15

2 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kainuun maakunta -kuntayhtymä Organisaatiotyyppi Kuntayhtymä Y-tunnus Lähiosoite PL 400 (Kauppakatu 1) Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka KAINUU Faksinumero Pankkiyhteys OKO Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Marita Pikkarainen Asema organisaatiossa Sosiaali- ja terveystoimialan kehittämispäällikkö Sähköpostiosoite Puhelinnumero , Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Pirjo Selesniemi Asema organisaatiossa Sosiaali- ja terveystoimialan kehittämispäällikkö Sähköpostiosoite Puhelinnumero Projektipäällikön nimi ei tiedossa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi ei tiedossa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Marita Pikkarainen Sähköpostiosoite Puhelinnumero , HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Kaikille yhteistyökumppaneille on varattava mahdollisuus nimetä edustaja ja varahenkilö hankkeen ohjausryhmään. Ohjausryhmässä tulee olla edustettuina ainakin seuraavat tahot: Kainuun maakunta - kuntayhtymä, kunnat, työvoimatoimistot, Kainuun työvoiman palvelukeskus, koulutusorganisaatiot, yrittäjät, sosiaaliset yritykset, työpajat, järjestöt, ammattijärjestöt ja työttömät. Kullekin edustajalle on nimettävä varahenkilö. Ohjausryhmä toteuttaa hankkeen toiminnan ohjaus-, seuranta-, itsearviointi- ja tiedotustehtäviä. Se kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään kolmesti vuodessa. EURA JÄRJESTELMÄ 2/15

3 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Kyseessä on sateenvarjohanke, joka koordinoi muita alaan liittyviä hankkeita sekä valmistelee niitä. Hanke pohjautuu Esiselvityshankkeeessa Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi (S02149) tehtyyn selvitykseen. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Vaikka Kainuun yleinen työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti vuonna 2007, rakennetyöttömyys ei ole vähentynyt toivotulla tavalla. Rakennetyöttömiä oli syyskuun lopussa henkilöä. Heidän osuutensa työvoimasta oli Kainuussa 8,2 %, kun vastaava luku koko maassa oli 4,7 %. Kolmen kuukauden kuluttua työvoimapoliittisen toimenpiteen päätyttyä Kainuussa työttömyyteen on jäänyt keskimäärin 55 % työhallinnon asiakkaista. Aktivoinnista huolimatta enemmistö rakennetyöttömistä ei ole löytänyt paikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on teettänyt esiselvityksen Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämiseksi (Esiselvityshanke Kainuun rakennetyöttömyyden vähentämiseksi, S02149). Selvityksen mukaan työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden kenttä on Kainuussa hajanainen. Työllisyydenhoitoon käytettävistä runsaista resursseista huolimatta toiminnan vaikuttavuus ei ole ollut paras mahdollinen. Kainuussa on paljon työllisyydenhoidon osaamista, mutta eri organisaatiot toimivat erillään toisistaan. Toiminta on joskus päällekkäistä, asiakkaan siirtyminen organisaatioista toiseen ei ole sujuvaa tai esiintyy palveluaukkoja, minkä vuoksi asiakasprosessit katkeavat eikä lopullista tavoitetta, työllistymistä avoimille työmarkkinoille saavuteta. Työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden kenttä on pirstaloitunut. Projektilla haetaan vaikuttavuutta. Tarvitaan koordinointia ja yhteistyötä toimijoiden kesken. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Kainuun rakennetyöttömyydestä ja työllisyydenhoidosta on tehty esiselvitys vuonna Hanke pohjautuu täysin sen tuloksiin sekä Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi -projektin (S02149) työryhmien työn tuloksiin. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Esiselvityshankkeen aikana eri työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat tahot ovat osoittaneet motivoituneisuutensa ja sitoutuneisuutensa hankkeeseen. Ohjausryhmätyöskentelyyn ovat ottaneet osaa Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Suomussalmen ja Vaalan kuntien, Länsi-Kainuun, Itä-Kainuun ja Ylä-Kainuun työvoimatoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry.:n, Kainuun maakunta -kuntayhtymän, ammattijärjestöjen, työttömien yhdistysten ja Kainuun TE-keskuksen edustajat. Hankkeen alaisissa työryhmissä ovat mukana EURA JÄRJESTELMÄ 3/15

4 olleet lisäksi Kainuun yrittäjien, Kelan ja Kainuun ammattiopiston/ Edukain edustajat. Lueteltujen tahojen kiinnostus ja suotuisa työmarkkinatilanne huomioon ottaen voidaan todeta, että aika sateenvarjohankkeen käynnistämiselle on erittäin otollinen. Hankesuunnittelussa on otettu huomioon hankkeen yhteensopivuus Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman , Manner-Suomen ESR-ohjelman ja TE-keskuksen painopistealueiden kanssa. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Organisaatiot, joiden kanssa ja kautta tavoitteisiin pyritään, ovat tiedossa. Organisaatiot nimeävät edustajansa itse. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Rakennetyöttömissä on sekä miehiä että naisia suurinpiirtein yhtä paljon. Projekti keskittyy toimintojen koordinointiin ja yhteistyön kehittämiseen. Siinä luodaan parempia työllistymisen ulkoisia edellytyksiä tasapuolisesti sekä naisille että miehille. Valittaessa työllistettyjä "testiryhmään" yhtenä valintakriteerinä on sukupuoli siten, että sekä miesten että naisten työllistymisen edellytyksiä ja kokemuksia sekä taloudellisia vaikutuksia halutaan selvittää. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektissa on tarkoitus liittää kaikki työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden toimijat sekä työnantajapuolen edustajat verkostoksi. Tahot on selvitetty Esiselvityshankkeessa (S02149). Projektista hyötyvät omassa toiminnassaan työvoimatoimistot, Kainuun TE-keskus, Kainuun työvoiman palvelukeskus, Kainuun kunnat, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kumppaniksi ry., muut työllistävät järjestöt, Kainuun ammattiopisto/edukai, muut koulutusorganisaatiot, työnantajien, työmarkkinajärjetöjen ja työttömien edustajat. Viime kädessä suurin hyötyjäryhmä ovat Kainuun rakennetyöttömiksi lukeutuvat henkilöt. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kainuu Seutukunnat Kehys-Kainuun Kajaanin EURA JÄRJESTELMÄ 4/15

5 Kunnat Hyrynsalmi Kuhmo Puolanka Sotkamo Vaala 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kajaani Paltamo Ristijärvi Suomussalmi Projektin kohderyhmiä ovat työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt, ammatillisen kuntoutuksen parissa työskentelevät henkilöt, yritykset ja työyhteisöt, joihin pitkäaikaistyöttömiä työllistyy, ja työttömiä tukevissa palveluissa työskentelevät henkilöt. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös muut työllisyysprojektit ja niiden projektihenkilöstö. Lisäksi projektin toimintaa ja yhteistyötä kohdistetaan kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamuselimiin, koulutusorganisaatioihin sekä muiden hankkeiden työntekijöihin. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Lopullinen kohderyhmä, jonka työllistymisen edellytyksiin projektilla halutaan vaikuttaa, ovat Kainuun rakennetyöttömiksi luokiteltavat henkilöt. Tämän hankkeen hyöty koituu välillisesti heihin Kairan alahankkeiden ja niiden kehittämisen kautta. 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 0 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Hanke toteutetaan yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen, TYP:n, yrittäjien ja muiden työnantajien, järjestöjen, koulutusorganisaatioiden, ammattijärjestöjen, työttömien yhdistysten ja muiden työllisyyshankkeiden kanssa. Yhteistyöhön kutsutaan myös Kela, Kainuun työterveyshuolto, Työeläkelaitos ja Stakes. Kaikkia mukaan tulevia organisaatioita ei vielä tiedetä. EURA JÄRJESTELMÄ 5/15

6 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Hankkeen tuloksena syntyy: 1) Kainuun työllisyydenhoidon yhteistyömalli, 2) kaiken ikäisille työttömille työnhakijoille tarkoitettu työhönvalmennuskeskusten kokonaisuus, joka on käytettävissä jokaisessa Kainuun kunnassa, 3) välityöpaikkapankki, joka palvelee välityömarkkinoiden asiakkaita, 4) malli pysyvästi välityömarkkinoille sijoittumiselle, 5) kuntouttavan työtoiminnan Kainuun malli, joka toimii jokaisessa Kainuun kunnassa, 6) kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmät toimivat säännöllisesti jokaisella seudulla 7) työvalmentajien verkosto 8) hankkeiden verkosto 9) Alahankkeita 10) Työnantajien ja rekrytoijien koulutuspaketti 11) Valmiuksia luovien työvoimapoliittisten kurssien kokonaisuus 12) Pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä henkilöitä palkkaava yritysverkosto 13) Katkeamattomien asiakasprosessien kokonaisuus 14) Hankkeelle asetettujen strategisten tavoitteiden toteutuminen 15) Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventuminen pitkällä aikavälillä 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Toimijoiden työllisyydenhoidon tietojen ja taitojen lisääntyminen. Yleisen pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvan asenteen muuttuminen myönteisemmäksi. Työpajat alueellisesti kattavaksi eri-ikäisten asiakkaiden monimuotoisiksi työhönvalmennuskeskuksiksi. Valmiudet asiakkaiden asiakkuuden ohjautumiseksi oikeaan organisaatioon. Ammatillisen kuntoutuksen kentän saumaton yhteistyö siten, että asiakas pääsee oikeaan aikaan kuntoutukseen ja kuntoutustarpeen ilmetessä kuntoutukselle löytyy aina maksaja. Kuntouttavan työtoiminnan Kainuun malli toimintaan kaikissa alueen kunnissa. Pysyviä välityöpaikkoja niitä tarvitseville. Koulutusosio jokaiseen asiakasprosessin vaiheeseen. Välityöpaikkapankki. Työnantajien rekrytointikynnyksen madaltaminen. Pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä työllistävien yritysten verkosto. Henkilökohtainen työvalmentajajärjestelmä. Monimuotoisemmat työyhteisöt. Yritysten ja kouluttajaorganisaatioiden lisääntynyt yhteistyö. Lisääntynyt tieto asiakkaiden työllistymiseen liittyvistä käytännön kokemuksista, taloudellisista vaikutuksista ja edellytyksistä. Toimintaympäristö sellaiseksi, että asiakkaiden palveluketjut ovat riittävän pitkät ja katkeamattomat. EURA JÄRJESTELMÄ 6/15

7 Vastuuvirkailijat asiakkaiden käyttöön. Työllistymisen väylät, joiden päämääränä on työllistyminen avoimille markkinoille Arviointikeinoja: itsearviointi, kuulemistilaisuudet, palaute kentältä, työllistetyistä valittu "testiryhmä", jota haastatellaan työllistymisen eri vaiheissa, ja ulkopuolinen arvioija 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Asenneilmapiiri kehittyy entistä myönteisemmäksi ja ratkaisukeskeisemmäksi. Yhteistyön voimaan uskotaan, kun tuloksia alkaa näkyä. Toimijat muuttuvat dynaamisemmiksi niin, että niillä on jatkossa paremmat valmiudet kohdata erilaisia haasteita. Kun Kainuun rakennetyöttömyys puolitetaan viidessä vuodessa, rakennetyöttömien ikäjakauman perusteella kolmen vuoden kuluttua suuri osa rakennetyöttömistä jää eläkkeelle ja jatkossa Kainuun työvoiman palvelukeskus pystyy huolehtimaan pienentyneestä rakennetyöttömien määrästä. 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Projektin ydin on koordinointi, yhteistyön rakentaminen ja toimintojen suunnittelu. Mietitään kunnittain keinoja asiakasprosesseihin vaikuttamiseksi. Kerätään tietoa muualla toteutetuista kokeiluista ja niiden kokemuksista. Järjestetään seminaareja, koulutustilaisuuksia, tutustumismatkoja, kuulemistilaisuuksia. Kootaan testiryhmä, jota haastatellaan työllistymisen eri vaiheissa käytännön tiedon saamiseksi. Laaditaan työllisyydenhoidon kartta/kaavio. Kootaan yhteen työllisyyshankkeet. Suunnitellaan työnantajille ja rekrytoijille tarkoitettuja koulutuspaketteja. Kehitetään työvoimapoliittisen koulutuksen kokonaisuutta siten, että se muodostaisi mahdollisuuksien väylän työmarkkinoille. Etsitään yrityksistä piilotyöpaikkoja yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Rakennetaan toimijaverkostoista työttömille väyliä siirtyä eteenpäin välityömarkkinoilla. Kehitetään työvalmentajamalli, joka on työllistyjän ja työyhteisön tukena työllistämisen alkuvaiheessa. Suunnitellaan työyhteisöille kannustimia työpaikalle sijoitetun henkilön edistämiseksi pysyvään työsuhteeseen. Kehitellään uusia toimintamalleja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Valmistellaan alahankkeita. Edistetään kaikkia mahdollisia keinoja, joilla konkreettisia työllistymisen esteitä voidaan käytännössä lievittää tai poistaa. Otetaan kentältä vastaan palautetta yhteistyön ongelmakohdista ja paneudutaan niiden ratkaisemiseen. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Yhteistyömalli, kuntouttavan työtoiminnan Kainuun malli, välityöpaikkapankki, kuntoutuksen määräaikakartta, toimintamalli hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneiden tueksi. Nämä tuotteet kehitetään kokoamalla asiaan liittyvät tahot yhteistyöhön. Prosessit käynnistetään ensimmäisenä toimintavuotena ja ne voivat kestää vuodesta useampaan vuoteen. Kaikkia tuotteita on mahdotonta ennakoida ja niiden kehittämisprosessia kuvata, koska monet ideat syntyvät käytännön toiminnassa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/15

8 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Hankkeen järjestäytyminen, työntekijöiden perehtyminen tehtäviin, vastuunjako ja tiimityön suunnitelma. Ohjausryhmän järjestäytymiskokous ja kaksi kolme kokousta. Infomateriaalin valmistaminen. Työsuunnitelma ensimmäiseksi vuodeksi. Pääpaino: tiedotus, ideointi, toimintojen käynnistäminen, toimijoiden sitouttaminen, virkailijavastuujärjestelmän käyttöönoton edistäminen, välityöpaikkapankin luominen, testiryhmän taustatyö (kysely ostopalveluna, opiskelijatyönä tai hankkeen omana toimintana) ja kokoaminen. Tiedotussuunnitelma Tiedotus hankkeen käynnistymisestä, tavoitteista ja tekijöistä. Aloitusseminaari, ohjelma rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Kuntakierros, työhönvalmennuskeskusten kehittämisen aloitus kunnittain. Keskustelufoorumit tai workshopit koolle valittujen teemojen ympärille. Ideariihet. Käynnissä olevien hankkeiden kokoontuminen ja yhteistyöverkosto. Työnantajille ja rekrytoijille tarkoitetun koulutuspaketin kokoaminen. Alahankkeita. Kentän palautteen vastaanottaminen, reagointi ongelmakohtiin. Tutustumismatka tai useampia. Toisen vuoden työsuunnitelma. Väliarviointi yhteistyökumppaneilta, ohjausryhmältä ja projektiryhmiltä. Seuranta- ja väliraportit Vuoden pääpaino: työhönvalmennuskeskusten ja asiakasprosessien kehittäminen, kuntoutusyhteistyö saumattomaksi, työnantajien valmentaminen, työvalmentajajärjestelmän luominen. 1. testiryhmän tulokset, 2. testiryhmän kokoaminen. Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien keskustelufoorumit tai workshopit koolle valittujen teemojen ympärille. Työhönvalmennuskeskusten kehittäminen kunnittain. Välityöpaikkapankin luominen Tarvittaessa ryhmätyönohjaus, ulkopuolisen tahon tekemä prosessi, jossa tarkastellaan työn tekemistä, tiimityötä, tehtävien tärkeysjärjestystä ja tuetaan työssä jaksamista. Työyhteisöjen valmiuksien lisääminen, kannustimet, työvalmentajajärjestelmä Kentän palautteen vastaanottaminen, reagointi ongelmakohtiin Tutustumismatka tai useampia Hankesuunnittelu tarvittaessa Vähintään kolme ohjausryhmän kokousta Työsuunnitelma vuodeksi 2010 Väliarviointi yhteistyökumppaneilta, ohjausryhmältä ja projektiryhmiltä Seuranta- ja väliraportit 2010 Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien keskustelufoorumit tai workshopit koolle valittujen teemojen ympärille Työhönvalmennuskeskusten ja asiakasprosessien kehittäminen kunnittain jatkuu Testiryhmän tulokset, uuden kokoaminen, yhteenveto Tutustumismatka tai useampia Kentän palautteen vastaanottaminen, reagointi ongelmakohtiin Hankesuunnittelu tarvittaessa Vähintään kolme ohjausryhmän kokousta Työsuunnitelma vuodeksi 2013 Väliarviointi yhteistyökumppaneilta, ohjausryhmältä ja projektiryhmiltä Seuranta- ja väliraportit EURA JÄRJESTELMÄ 8/15

9 2011 Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien keskustelufoorumit tai workshopit koolle valittujen teemojen ympärille Työhönvalmennuskeskusten ja asiakasprosessien kehittäminen kunnittain jatkuu Testiryhmän tulokset, uuden kokoaminen, yhteenveto Tutustumismatka tai useampia Kentän palautteen vastaanottaminen, reagointi ongelmakohtiin Hankesuunnittelu tarvittaessa Vähintään kolme ohjausryhmän kokousta Työsuunnitelma vuodeksi 2013 Väliarviointi yhteistyökumppaneilta, ohjausryhmältä ja projektiryhmiltä Seuranta- ja väliraportit 2012 Yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien keskustelufoorumit tai workshopit koolle valittujen teemojen ympärille Työhönvalmennuskeskusten ja asiakasprosessien kehittäminen kunnittain jatkuu Testiryhmän tulokset, uuden kokoaminen, yhteenveto Tutustumismatka tai useampia Kentän palautteen vastaanottaminen, reagointi ongelmakohtiin Hankesuunnittelu tarvittaessa Tarvittaessa ryhmätyönohjaus, ulkopuolisen tahon tekemä prosessi, jossa tarkastellaan työn tekemistä, tiimityötä, tehtävien tärkeysjärjestystä ja tuetaan työssä jaksamista. Vähintään kolme ohjausryhmän kokousta Työsuunnitelma vuodeksi 2013 Väliarviointi yhteistyökumppaneilta, ohjausryhmältä ja projektiryhmiltä Seuranta- ja väliraportit 2013 Työllisyydenhoidon yhteistyömallin jatkotoiminnan varmistaminen Kainuun työllisyydenhoidon strategia seuraavaksi viideksi vuodeksi Kentän palautteen vastaanottaminen, reagointi ongelmakohtiin Vähintään kolme ohjausryhmän kokousta Hankesuunnittelu tarvittaessa Projektin alasajo Hankkeen loppuarviointi Hankkeen päätösseminaari(t) 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Vaikka Kainuun yleinen työllisyystilanne on kehittynyt myönteisesti vuonna 2007, rakennetyöttömyys ei ole vähentynyt toivotusti. Rakennetyöttömiä oli lokakuun lopussa henkilöä. Heidän osuutensa työvoimasta oli 8,2 % (koko maassa 4,7 %). Kolmen kuukauden kuluttua työvoimapoliittisen toimenpiteen päätyttyä Kainuussa työttömyyteen on jäänyt keskimäärin 55 % työhallinnon asiakkaista. Rakennetyöttömien enemmistö ei ole työllistynyt pysyvästi. Kainuun maakunta -kuntayhtymä on teettänyt selvityksen rakennetyöttömyyden vähentämiseksi (Esiselvityshanke S02149). Sen mukaan työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden kenttä on hajanainen. Työllisyydenhoitoon käytettävistä resursseista huolimatta toiminnan vaikuttavuus ei ole ollut paras mahdollinen. Kainuussa on työllisyydenhoidon osaamista, mutta organisaatiot toimivat erillään. Toiminta on joskus päällekkäistä, asiakkaan siirtyminen organisaatioista toiseen ei ole sujuvaa tai on palveluaukkoja ja asiakasprosessit katkeavat. EURA JÄRJESTELMÄ 9/15

10 Kehittämistarpeet on jaoteltu kolmeen osioon: 1) Eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen ja nykyisten toimintojen koordinointi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. 2) Työttömien terveydenhuollossa esiintyvät kehittämistarpeet sekä työkykyyn ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvät yhteistyötarpeet sekä kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen. Palveluketjujen ja välityömarkkinoiden rakenteiden puutteiden korjaaminen. 3)Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien valmiudet sekä niille tarvittava tuki pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistämiseksi. Hankkeelle on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet: 1) rakennetyöttömyyden puolittaminen viidessä vuodessa, 2) uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä, 3) toimivien välityömarkkinoiden luominen, 4) eri toimijoiden välisen yhteistyömallin luominen ja 5) toimijoiden muuntautumiskykyisyys. Hankkeen tuloksena syntyy: Kainuun työllisyydenhoidon yhteistyömalli, työhönvalmennuskeskusten kokonaisuus jokaiseen kuntaan, välityöpaikkapankki, malli pysyvästi välityömarkkinoille sijoittumiselle, kuntouttavan työtoiminnan malli, työvalmentajien ja hankkeiden verkosto, työnantajien/rekrytoijien koulutuspaketti, valmiuksia luovien työvoimapoliittisten kurssien kokonaisuus ja yritysverkosto. Asenneilmapiiri tulee myönteisemmäksi ja ratkaisukeskeisemmäksi. Yhteistyön voimaan uskotaan. Toimijat tulevat dynaamisemmiksi ja niillä on phyvät valmiudet kohdata uusia haasteita. Kainuun työvoiman palvelukeskus pystyy huolehtimaan pienentyneestä rakennetyöttömien määrästä.ja katkeamattomat asiakasprosessit. Hanke toteutetaan yhteistyössä Kainuun kuntien, työvoimatoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, yrittäjien, Kelan, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, ammattijärjestöjen, työttömien yhdistysten ja Kainuun TE-keskuksen kanssa. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI EURA JÄRJESTELMÄ 10/15

11 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Seurantatietoja kerätään jatkuvasti kokoamalla nimilistoja tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa sekä kokouksissa. Ne kootaan puolivuosittain ESR-seurantaraporttiin, joka hyväksytetään ohjausryhmällä ja toimitetaan Kainuun TE-keskukselle maksatushakemuksen yhteydessä. Seurantatietoja keräävät kaikki projektissa työskentelevät. Seurantatietojen keräämisestä vastuussa on projektipäällikkö Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö ja projektikoordinaattorit kokoavat väli- ja loppuraportteihin tarpeelliset tiedot omasta osiostaan. Projektipäällikkö yhdistää tiedot kokonaisuudeksi ja vastaa raportoinnista. Projektisihteeri hoitaa taloushallintoa ja avustaa niiltä osin raportoinnissa Miten projektin toimintaa arvioidaan? Hankkeen työntekijätiimi arvioi toimintaa tiimipalavereissaan jatkuvasti. Lisäksi itsearviointia tekevät hankkeen ohjausryhmä ja osakokonaisuuksia toteuttavat projektiryhmät. Projektin toiminnasta pyydetään kentältä palautetta suoraan työntekijöille ja eri tahoja kannustetaan käyttämään hankkeen kotisivuja palautteen antamisessa. Työllistetyistä kootaan testiryhmä, jonka kautta seurataan työllistymisen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, työyhteisöön sopeutumista ja työllistetyn asiakasprosessia kohti pysyvää työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja viime kädessä saadaan tietoa myös hankkeen vaikuttavuudesta. Hankkeesta laaditaan vuosittain väliraportit, joissa arvioidaan projektin toimintaa ja vaikuttavuutta. Hankkeen loppuarviointi annetaan ulkopuolisen tahon tehtäväksi. Hankkeen loppuvaiheessa laaditaan loppuraportti Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Projektin järjestämistä tilaisuuksista, koulutuksesta, tutustumismatkoista ja vastaavista tapahtumista pyydetään kirjallinen osallistujapalaute välittömästi tai mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Myös työllistettyjen testiryhmistä saadaan tietoa hankkeen vaikuttavuudesta. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektin alussa tehdään hankkeen internet-kotisivut, esite ja muu infomateriaali (apuna digikamera). Ensisijaisia tiedottamisen kohteita ovat yhteistyökumppanit ja sidosryhmät, joita tiedotetaan pääsääntöisesti sähköisesti. Aloitusseminaarissa tiedotetaan toiminnan käynnistymisestä. Huolehditaan, että tieto kulkee organisaatioissa kaikille työllisyyden hoidon kanssa tekemisissä oleville (yhteyshenkilöt). Hankkeesta tiedotetaan julkisesti mediassa (Kainuun Sanomat, Kaleva, Koillismaa, alueella ilmestyvät paikallislehdet, Kainuun Radio ja Radio Kajaus) toiminnan käynnistyttyä, määräajoin ja aina, kun on tarvetta tiedottaa. Avoimista tilaisuuksista ilmoitetaan lehdistössä. Hankkeesta informoidaan kunnissa hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksissa, joihin kutsutaan EURA JÄRJESTELMÄ 11/15

12 luottamushenkilöt ja työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat viranhaltijat ja toimihenkilöt. Sovitaan tiedotusyhteistyöstä kunnissa toimivien järjestöjen yhteystietoja ylläpitävien kanssa. Hankkeen etenemisestä tiedotetaan seminaareissa, tutustumismatkoilla ja muissa tapahtumissa. Hankkeesta tiedotetaan muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Ohjausryhmää pidetään sähköisesti ajan tasalla toiminnasta. Ohjausryhmän jäsenillä on velvoite informoida hankkeen toiminnasta omia organisaatioitaan. Mahdollisia työryhmiä informoidaan jatkuvasti. Tarkempi tiedotussuunnitelma laaditaan projektin käynnistyttyä ja hyväksytetään ohjausryhmällä. Tiedotussuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Hyviä ja huonoja käytäntöjä levitetään vuosittaisissa työllisyysseminaareissa ja hankkeen verkostojen sekä nettisivujen kautta jatkuvasti yhteyshenkilöiden kautta organisaatioihin ja hankkeisiin. Hyvien käytäntöjen levittämisessä olennaisia ovat yhteistyökumppanit, jotka ovat mukana ohjausryhmä- ja projektiryhmätyöskentelyssä ja jotka huolehtivat siitä, että omissa organisaatioissa otetaan käyttöön yhteisesti sovitut toiminta- ja yhteistyömallit. Väliraportit lähetetään joka vuosi yhteistyökumppaneille ja hankkeen lopussa loppuraportti. Hankkeen loppuseminaari arvioi toimintaa ja tiedottaa hyvistä käytännöistä. Kainuun ulkopuolinen hyvien käytäntöjen levittäminen hoidetaan sähköisesti, tutustumismatkoilla ja seminaareissa, joihin osallistutaan. Mahdollisuuksien mukaan käytetään yhteistyökumppaneiden ja esimerkiksi Stakesin verkostoja apuna. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Projektin asiakirjat ja kirjanpitoaineisto arkistoidaan ja säilytetään Kainuun maakunta -kuntayhtymän ohjeiden 1) Maakuntahallitus Maakunnan omien hankkeiden hallinnointi, 2) Ulkopuolista rehoitusta vaativat kehittämishankkeet, ml. kansainvälistymishankkeet Arkistonmuodostussuunnitelma ja Kainuun TE-keskuksen ESR-hankkeiden asiakirjoja ja kirjanpitoaineiston säilytystä ja arkistointia koskevien ohjeiden perusteella. Asiakirjat ja kirjanpitoaineisto arkistoidaan ja säilytetään Kainuun keskussairaalan potilasarkistossa, Sotkamontie 3, Kajaani. Asiakirjojen säilytyksestä vastaava henkilö siellä on Tuija Haataja, p Säilytysaika on vähintään vuoden 2019 loppuun saakka. Mahdollisista muutoksista häntä tiedotetaan keskitetysti Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja EURA JÄRJESTELMÄ 12/15

13 terveystoimialan johdon tuen alla toimivasta kehittämisyksiköstä. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori 0 Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 13/15

14 14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Ei ole vielä kirjallisessa muodossa. Toimitetaan myöhemmin Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Muuta rahoitusta ei ole haettu. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Kaira_hankesuunnitelma Kaira_kustannusarvio_ja_rahoitussuunnitelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. EURA JÄRJESTELMÄ 14/15

15 Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Tuomo Pääkkönen Sosiaali- ja terveysjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 15/15

16 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina ja alv esitetään erikseen kohdassa A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kalenterit Ajopäiväkirjat Matkapuhelimet Luentotaulu Luentotaululehtiö Muistitikut Laskin Laskin Digikamera ja muistilevyt Tulostimen värikasetit Kirjekuoret, kopiopaperit Muut toimistotarvikkeet Materiaalikulut: tutkimukset, kirjallisuus Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 71 Projektipäällikkö kokoaikainen 71 Projektikoordinaattori kokoaikainen 71 Projektisihteeri Yhteensä Tulostettu :30:11 EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

17 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Telepalvelumaksut Postitus ja monistus Asiantuntijapalkkiot Seminaarien ym. osallistumismaksut, työntekijöiden koulutus Tilintarkastajien lausunto Internet-kotisivujen suunnittelu ja toteutus Esitteen laatiminen ja painatus Käyntikortit Ilmoitukset Arviointi Testiryhmän kyselyt Ryhmätyönohjaus Julkaisut ESR-mainoslahjat Yhteensä A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Projektityöntekijöiden matkakulut 3 x 400 e/kk Asiantuntijoiden matkakulut Ohjausryhmän matkakulut ja tutustumismatkat Tutustumismatkat, tilausajot Yhteensä A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Tilavuokrat (työntekijät) Tilavuokrat (tilaisuudet) Työasemat 4 (sis. office-paketit, tulostimet) leasing Kannettava tietokone 1 (sis. office-paketin ja tulostimen) leasing Kokoustarjoilut (ohjaus-, projekti- ja työryhmät) Muut ennakoimattomat kulut (työryhmien kulut, julkaisut, esitteet) Yhteensä Tulostettu :30:11 EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

18 13.A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kirjanpito Palkkahallinto yms Verkkoyhteys, ATK-palvelut Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B. 9 Muu julkinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Tulostettu :30:11 EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

19 13.B. 10 Yksityinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset Yhteensä Tulostettu :30:11 EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

20 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B C Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Haettava ESR- ja valtion rahoitus Yhteensä Yhteensä A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä Tulostettu :30:11 EURA JÄRJESTELMÄ 5/7