ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Hakemuksen/suunnitelman kohdat 6-16 Koulutus Seinäjoella Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija

2 TULOKSET VAIKUTTAVUUS TOIMENPITEET TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET KOHDE TAVOITTEET TAVOITTEET KUSTANNUSARVIO RAHOITUSUUNNITELMA

3 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS Arviointikriteeri: projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve Maantieteellinen kohdealue Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue maakunta, seutukunnat, kunnat Suositaan koko maakuntaa hyödyttävää kehittämistyötä Tämä haku koskee ainoastaan Etelä-Pohjanmaata (ei ole ylimaakunnallinen)

4 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kuvataan keihin toimenpiteet kohdistuvat Kohderyhmänä ESR hankkeissa on yleensä henkilöt ESR hanke voi olla tyypiltään myös menetelmien kehittämistä, silloin toimenpiteet eivät kohdistu henkilöihin eikä kohderyhmänä ole henkilöt Kohderyhmään kohdistuvat toimenpiteet ovat projektiin hyväksyttäviä kustannuksia Yksi keskeisimpiä hankesuunnitelman kohtia ja valintaan vaikuttavia tekijöitä Hakuohjeessa: - tässä haussa painotettavat kohderyhmät kuvattu toimintalinjoittain erityisten valintakriteerien kohdassa -ohjelma-asiakirjassa kohderyhmät kuvattu toimintalinjoittain, voi olla laajempi kuin erityisissä valintakriteereissä. Ohjelma ratkaisee rahoituskelpoisuuden.

5 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisen kohderyhmän lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät kuin ja muut tahot joihin toiminta kohdistuu? Nimetään ryhmät ja/tai tahot, jotka hyötyvät tai saavat vaikutuksia projektista, mutta eivät kuulu kohdassa 6.2 mainittuihin varsinaisiin kohderyhmiin Välilliselle kohderyhmälle ei voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka synnyttävät kustannuksia

6 6.4 Projektiin tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Arvioidaan mukaan tulevien yritysten määrä realistiselle tasolle Mukaan tulevalla yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan, esimerkiksi: Henkilöstö osallistuu koulutukseen On mukana kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehittämistyössä Osallistuu projektin rahoittamiseen Määrällisessä indikaattoriseurannassa seurantalomakkeilla raportoidaan mukaan tulleet yritykset Yksi yritys lasketaan kerran aloittaneeksi Yritysten tunnistetiedot (y-tunnus ja nimi) kootaan ja ilmoitetaan seurantalomakkeella Hallinnoivaa yritystä eikä projektille palveluja tai tuotteita myyvää yritystä ei lasketa aloittaneeksi

7 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Kohderyhmään kuuluvien muiden organisaatioiden kuin yritysten lukumäärä Tarkoitetaan muuta organisaatioita, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan Vastaavalla tavalla kuin yrityksiä koskevassa kohdassa Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Kuvataan muut organisaatiot

8 6.6. Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltynä Kirjataan taulukkoon arvioidut lukumäärät varsinaisen kohderyhmän henkilöitä, joihin projektin toimenpiteet kohdistuvat Aloittaneet pitää pystyä aina nimeämään Yksi henkilö aloittaa kerran Aloittaneeksi voidaan katsoa vähintään yhteensä seitsemän tuntia osallistuneet henkilöt Määrällisessä seurannassa seurataan aloittaneiden henkilöiden määrää ja toimenpiteiden vaikutuksia Osallistuviin henkilöihin ei lasketa ohjausta tai koulutusta antavaa opettajaa, konsulttia tms., projektin vetäjää, projektipäällikköä, projektihenkilöstöä Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuvia ei lasketa projektissa aloittaneeksi

9 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Arviointikriteerit: Projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve Projektin välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset

10 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? Projektisuunnitelman keskeisimpiä kohtia Projektin kehittämistyön tarkoitus on tuottaa muutosta kehittämiskohteeseen, luoda uusia parempia toimintatapoja ja malleja, joita voidaan hyödyntää myös toteuttajaorganisaatioita laajemmin Hakuohjeesta löytyy rahoittajan asettamat hakukohtaiset tulostavoitteiden painotukset/erityiset valintakriteerit, joihin hakemuksessa odotetaan vastattavan Tavoitteet esitetään mahdollisimman konkreettisesti, yksiselitteisesti ja selkeästi Mikä on osien suhde kokonaisuuteen? Yleisestä erityiseen Rajaus Eri alojen käsitteet, lyhenteet tms. on hyvä avata Kuvataan minkälaista muutosta ja kenelle tavoitellaan

11 Nyrkkisääntöjä Projekti-idean testaus Hyväksi testausmalliksi on koettu vastaaminen kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä projektisuunnitelmallesi keskustelemalla omassa organisaatiossasi, muiden toimijoiden, kuntarahoittajien ja mahdollisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö on hyvä käynnistää jo projektin suunnitteluvaiheessa Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi yhdessä organisaatiosi johdon kanssa, mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu projektin päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organisaatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin projektin toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi.

12 7.2 Kuinka monta työpaikkaa projekti saa aikaan? Arvioidaan projektin myötävaikutuksella syntyvien uusien työpaikkojen määrä Työpaikkaan palkataan uusia työntekijöitä määräaikaisiin, osa-aikaisiin tai pysyviin tehtäviin Kaksi osa-aikaista työpaikkaa merkitään yhtenä työpaikkana Palkkatuetut työpaikat huomioidaan yksityisellä sektorilla, kun työpaikka on työnantajan näkökulmasta uusi Uudet työpaikat on todennettava ja kohdistettava oikeaan yritykseen Projektihenkilöstön työpaikkoja ei lasketa uusiksi työpaikoiksi Seurannan yhteydessä ilmoitetaan niiden yritysten Y-tunnukset, joihin on syntynyt uusia työpaikkoja

13 7.3 Kuinka monta yritystä projekti saa aikaan? Arvioidaan, kuinka monta yritystä projektin myötävaikutuksella syntyy Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on hakeutunut ennakonperintärekisteriin Seurantatiedoissa uudet yritykset todennetaan Y-tunnuksen avulla Naisten perustamat yritykset eritellään 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Vaikutuksilla tarkoitetaan projektin aikaansaamia pitkäkestoisia laadullisia muutoksia Kuvataan sanallisesti ja laadullisilla mittareilla Kuvataan mitä ne ovat ja miten tässä projektissa mitataan Arviointi voi edellyttää erillistä arviointia

14 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen kannalta? Kestävä kehitys sisältää neljä ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen Kestävä kehitys on yksi välttämättömien ehtojen neljästä horisontaalisesta painotuksesta (muita tasa-arvo, kumppanuus, innovatiivisuus) Kuvataan millaisia muutoksia projekti tuottaa kestävän kehityksen edistämiseksi kohderyhmien, toimintaympäristön, mukana olevien organisaatioiden, alueen tms. kannalta. Kestävän kehityksen positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia voi syntyä esim. silloin kun pitkäaikaistyötön pääsee palkkatyöhön Lisätietoja löytyy mm. ja

15 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Arvioidaan, kuinka monta tutkintoa projektin osallistujat suorittavat projektin toteutusaikana OKM:n hallinnonalan projektit ilmoittavat sekä osatutkintojen ja kokonaisten tutkintojen tavoitemäärät taulukon esitetyn jaottelun mukaisesti Osatutkinto on tutkinnon osasuoritus, joka ei johda tutkinnon suorittamiseen projektin toteutusaikana Useat osasuoritukset raportoidaan yhtenä osatutkintona

16 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS Arviointikriteerit: Projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve Projektin toteuttajan taloudelliset edellytykset ja projektin resurssit

17 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Kuvataan toimenpiteet, joilla projektin tavoitteisiin päästään Kerrotaan kuka tekee mitä, milloin ja kenelle? Suunnitelman yksi tärkeimpiä kohtia, koska sen perusteella muodostuu lähes aina suurin osa hankkeen kustannuksista 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelmat Nimetään kehitettävät tuotteet ja kuvataan lyhyesti tuotekehitysprosessi Kerrotaan missä vaiheessa tuotteistetaan ja tuote on valmis sekä miten voidaan hyödyntää projektin päättymisen jälkeen

18 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät Työpäivät eritellään lähiopetuspäivät, etäopetuspäivät, ohjaus- ja konsultointipäivät, tukityöllistämispäivät ja muut henkilötyöpäivät vuositasolla Tarkoitetaan osallistuvien henkilöiden tekemää työtä Yksi työpäivä vastaa 7 tunnin työtä Laskukaava esimerkki Osallistuvien henkilöiden määrä x työpäivät: osallistuvia henkilöitä 10, jotka osallistuvat 60 projektin koulutuspäivään ja lisäksi konsultointiin 3 päivänä kunakin 4 tuntia 10 x x 3 x 4/7 = ,1 =617 Henkilötyöpäiviin ei lasketa mukaan koulutusta tai ohjausta antavaa opettajaa, konsulttia tms., projektin vetäjän, projektipäällikön tai muun projektihenkilöstön työpäiviä, lyhytkestoisten/kertaluonteisten toimien kuten info päivien tunteja (alle 7 tuntia) eikä yleensä projektiin osallistuvan normaalia työaikaa (ellei tehty työ liity olennaisesti projektin tavoitteen saavuttamiseen).

19 8.4 Miten toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Selvitys siitä, miten toimintaa jatketaan projektin jälkeen Selvitysvelvollisuutta ei ole, jos toiminnan luonteen takia on tarpeetonta esim. kertaluonteinen tapahtuma tai tutkimus, mutta se on mainittava hakemuksessa. Projektirahoituksen pääasiallinen tarkoitus on olla toiminnan liikkeelle panevana voimana ja kehittämisen tuki. Toiminnan jatkaminen on ennakoitava, koska projektirahoitus ei ole pysyvä rahoitusmuoto. Kuvattava miten projektin tuloksia ja tuotteita hyödynnetään jatkossa

20 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Arviointikriteerit: Projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja vaiheistamisesta Esitetään projektin aikataulutettu työsuunnitelma ja eri toimenpiteiden vastuutahot Tarkennettu suunnitelma toimenpiteistä (kohta 8.1) vuositasolla tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelman muutokset ja joustot ovat mahdollisia

21 9.1 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten

22 Tiivistelmä Kuvataan tiivistetysti projektin sisältö, kohderyhmät, tavoitteet, toteutuksen toimenpiteet ja kehitettävät uudet tuotteet sekä arvioidut tulokset ja vaikutukset. Pituus enintään 3000 merkkiä, hyvässä tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti projektin ydinasiat Tiivistelmä on projektin ensimmäinen esite, joten siihen kannattaa panostaa Teksti julkaistaan Internetissä Sisältää vain tekstiä, ei voi olla esim. kuvia Tiivistelmää voi rahoittajan harkinnan mukaan päivittää (yleensä muutoshakemuksen kautta) Rahoituksen saaneita projekteja esitellään rakennerahastopalvelussa, joten kirjoita se, mitä haluat muille esitellä

23 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI Arviointikriteerit: Projektin välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset

24 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektien määrällistä toteutumista seurataan puolivuosittaisella määrämuotoisella seurantalomakkeella Seurantalomake täytetään EURA2007 järjestelmässä Kuvataan miten tiedot kerätään, kuka kokoaa ja toimittaa rahoittajalle Projektissa, jossa on osatoteuttajia on nimettävä päävastuullinen seurantatietojen kokoamisesta vastaava taho Ohjausryhmässä tarkastellaan seurantatietoja ja määrällisten tavoitteiden toteutumista Tietoja kerätään mm. projektin aloittaneista, keskeyttäneistä ja lopettaneista henkilöistä, toteutuneista henkilötyöpäivistä ja työllisyystilanteesta. Naisten osuus eritellään. Projektissa voidaan kerätä myös muita kuin seurantalomakkeen edellyttämiä seurantatietoja, ne ilmoitetaan tässä.

25 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportti hoidetaan? Selostetaan miten ja kuka kokoaa projektin väli- ja loppuraportit Rahoittajalle toimitetaan määrämuotoiset väli- ja loppuraportit EURA2007- järjestelmän kautta Kuvataan mahdolliset toteuttajan, kumppaneiden tai muiden rahoittajien edellytykset raporteille Ohjausryhmässä käsitellään väliraportit ja loppuraportti Projektin päättyessä tehdään loppuraportti, jossa esitetään yhteenveto projektin toiminnasta ja tuloksista sekä kootaan yhteen osallistujien ja rahoitusta koskevat seurantatiedot Loppuraportissa verrataan toteutumaa projektisuunnitelman tavoitteisiin Loppuraportin tekeminen alkaa heti projektin käynnistyessä

26 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Kaikilta ESR-projekteilta edellytetään itsearviointia Kuvataan toteuttajan alustava suunnitelma itsearvioinnin toteuttamiseksi Projektille voidaan tehdä myös ulkoinen arviointi, jonka toteuttaminen kuvataan tässä Hyvä projektisuunnitelma sisältää arviointisuunnitelman

27 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? ESR -projektien tulee kerätä osallistujilta palautetta Kuvataan miten asiakas/osallistujapalautteen kerääminen järjestetään ja kuka siitä vastaa Kerrotaan miten palaute analysoidaan ja miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan

28 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN

29 11.1 Miten projektista tiedotetaan? EU komissio edellyttää projekteilta aktiivista viestintää sekä näkyvyys- ja julkisuusperiaatteen toteuttamista. Viestinnän tavoitteena on tukea hyvien käytäntöjen levittämistä ja lisät myönteistä EU-julkisuutta. Hyvä projektisuunnitelma sisältää viestintäsuunnitelman Kuvataan vähintään alustava suunnitelma tiedotustoimenpiteiden toteuttamisesta projektin elinkaaren eri vaiheissa; rekrytointi, markkinointi, toteutus, tulosten levittäminen jne. Suunnitelma vastaa kysymyksiin: mitä, milloin, kenelle, miten (välineet) Mallipohja löytyy -sivulta

30 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Kuvataan alustava suunnitelma projektissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämiseksi Myös huonoista käytännöistä kertominen voi olla arvokasta tietoa, jotta samoilta virheiltä vältyttäisiin Hyvä projektisuunnitelma sisältää levityssuunnitelman Levityssuunnitelma levitysprojekti Osana viestintäsuunnitelmaa Miksi? Mikä on levityksen tavoite? Kenelle? Ketkä ovat avainhenkilöitä? Mitä levitetään? Mikä materiaali? Miten? Millä kohde tavoitetaan parhaiten? Milloin? Kuka tekee? Aikaresurssit? Kustannukset?

31 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ

32 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Kerrotaan miten toteuttajaorganisaation arkistointisuunnitelmassa on huomioitu projektiin liittyvät asiakirjat ja niihin liittyvät tositteet. Asiakirjat on säilytettävä vuoden 2020 loppuun, kuvataan miten toteutetaan toteuttajaorganisaatiossa Mikäli toteuttajalla ei ole arkistointisuunnitelmaa, kuvataan miten hoidetaan Kuvataan osatoteuttajien materiaalin arkistointi

33 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ Arviointikriteerit: Projektin toteuttajan taloudelliset edellytykset ja projektin resurssit Tukikelpoisuus: Tukikelpoisuusasetus ja hallintoviranomaisen (TEM) Tukikelpoisuusohjeet ja (flat rate)

34 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

35 Osarahoitussuhteet ESR rahoituksen osuus on enintään 85% kirjanpidon kustannuksista Kuntarahoitus on Manner-Suomen ESR ohjelman hankkeissa aina pakollista. Länsi-Suomen suuralueosion hankkeissa kuntarahoitusosuus määritellään maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Valtakunnallisessa osiossa kuntarahoitus osuus on vähintään 15%. Yksityinen rahoitusosuus tarkistetaan hankekohtaisesti. Suositus on 7% kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuudella tarkoitetaan hankkeen kirjanpitoon tuensaajilta tulevia rahoituseriä eli se on tuensaajan/-saajien oma panostus hankkeeseen. Omarahoitusosuuden määrän ratkaisee rahoittaja sovellettavan tukijärjestelmän puitteissa

36 15. MUULLA KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN

37 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Jos muusta rahoituksesta on sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia, ne liitetään hakemukseen. Jos sopimuksia ei ole ne, kuvataan miten muu rahoitus ja sitoumukset aiotaan järjestää. Rahoituspäätös tehdään kun kuntarahoitussitoumukset on toimitettu rahoittajalle

38 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ilmoitetaan mahdollisesti haettu tai saatu rahoitus tähän projektiin/projektikokonaisuuteen De minimis sääntöselvitys Yrityksille voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis (vähämerkityksinen) tukena enintään kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (mm. ministeriöt, ministeriöiden alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera, kunnat ja maakuntien liitot) maksamien de minimis tukien määrä ei ylitä tätä määrää. Lisätietoa de minimis säännöksistä löytyy esim. -sivulta

39 16. LIITTEET Pakollista: Flat rate hakemuksessa projektihenkilöstön toimenkuvat

40 RAHOITUSTIETOJEN TAUSTALOMAKKEET *Valitaan alv käytäntö ja kustannusmalli

41 Kustannusmallit Flat rate eli prosenttiperusteinen kustannusmalli Flat rate tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla osa hankkeen kustannuksista eli ns. välilliset kustannukset korvataan hankkeen palkkakustannuksista. ESR-hankkeissa flat rate osuus on17 % palkkakustannuksista. Flat rate -mallia käytettäessä hanketoteuttajan tulee esittää todellisiin kustannuksiin perustuen vain osa kustannuksista, eli välittömänä käsiteltävät kustannukset. Flat ratella korvattavia välillisiä kustannuksia hanketoteuttajan ei tarvitse esittää projekti- ja maksatushakemuksen yhteydessä eikä välillisiä kustannuksia todenneta tai tarkasteta. Välillisinä kustannuksina käsitellään vaikeasti kohdennettavissa olevien kustannuserien, kuten toimitila- ja toimistokustannusten lisäksi myös eräitä muita runsaasti työtä aiheuttavia kustannuseriä, kuten matkakustannukset.

42 Flat rate laskentapohja

43 Todellisten kustannusten mukainen kustannusmalli Perinteinen todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapa tarkoittaa kaikkien kustannusten esittämistä ja todentamista kirjanpidon otteisiin ja tositteisiin perustuen. Todellisiin kustannuksiin perustuvan menettelyn käyttö voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate mallissa korvattaisiin prosenttimääräisinä.tällaisia voivat olla mm. hankkeet, joissa aiheutuu paljon matkakustannuksia esimerkiksi kansainvälisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi.

44 Lump sum Mikä on Lump sum eli kertakorvausmenettely? Kertakorvausmenettelyllä kevennystä pienten hankkeiden hallinnointiin Rakennerahasto-ohjelmissa otetaan käyttöön ns. kertakorvausmenettely (lump sum) alkaen tukikelpoisuusasetuksen muutoksella. Kertakorvaus on yksi Euroopan komission hyväksymistä kolmesta ns. yksinkertaistetusta kustannusmallista, joista ensimmäinen eli flat rate menettely otettiin Suomessa käyttöön alkaen. Kertakorvausmenettelyllä kevennystä pienten hankkeiden hallinnointiin Kertakorvausmenettelyn tavoitteena on keventää pienten hankkeiden hallinnointia. Menettely on tarkoitettu erityisesti pienille hanketoimijoille, kuten kansalaisjärjestöille ja paikallisille yhdistyksille, joilla ei usein ole riittäviä resursseja rakennerahastohankkeiden hallinnointiin. Menettelyn toivotaankin houkuttelevan lisää pieniä toimijoita hanketoteuttajiksi. Kertakorvausmenettelyä voidaan kuitenkin käyttää myös muiden toimijoiden hankkeissa.

45 Lump sum Kertakorvausmenettelyllä rahoitettavan hankkeen julkisen rahoituksen enimmäismäärä voi olla korkeintaan euroa. Kertakorvauksen määrä vahvistetaan päätöksessä yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Kertakorvausmenettelyllä rahoitetuissa hankkeissa tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista vaan maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteiden todentamiseen. Menettelyssä hankkeen tuloksen merkitys korostuu ja maksatuksiin käytettävä työaika vähenee sekä tuensaajan että viranomaisen kannalta. Kertakorvausmenettelyä voidaan käyttää vain uusissa jälkeen päätöksen saavissa hankkeissa, joiden tulos tai toimenpiteet voidaan määritellä hakemuksessa ja päätöksessä selkeästi, esimerkiksi erilaiset selvitykset, tapahtumien järjestäminen, tulosten levittäminen ja muut kertaluonteiset toimenpiteet. Kertakorvausmenettely soveltuu vain hankkeisiin, jotka tuensaaja toteuttaa pääosin itse, vaikka jotkin hankkeen osat tehtäisiin ulkopuolisilla ostopalveluilla. Julkisina hankintoina toteutettavien hankkeiden lisäksi kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle rajataan teknisen tuen hankkeet, Finnvera Oyj:n hankkeet sekä ELY-keskusten itse toteuttamat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita.

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE

MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin

Lisätiedot

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä

Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE 1.2.2012 Hyvin toteutettu ja tavoitteiltaan kohderyhmää hyvin palveleva hanke saa aikaan monenlaista positiivista kehitystä. Hyvä

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020

Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit 12/2014 Noora Hakolan esityksen pohjalta Pekka Selkälä Yksinkertaistetut kustannusmallit (KehL 28/2014 13 ) Prosenttiperusteinen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa

Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa Uusien kustannusmallien käyttöönotto ja ajankohtaista ESR:ssa 1.3.2012 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU-rakennerahastoyksikkö Rakennerahastojen uudet kustannusmallit

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti

Hanke- ja yritystukien toimeenpano Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti Hanke- ja yritystukien toimeenpano 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit Tavoitteena on, että ohjelmakaudella 2014-2020 käytetään

Lisätiedot

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013)

Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Keskeisimmät muutokset toimeenpanossa ohjelmakaudella 2014-2020 ALKE-lainsäädäntö (HE 190/2013) Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, ns. hallintolaki Laki alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen

Maksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen Maksatus Lump sum -hankkeissa Aila Jumppanen Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset ja seurantaraportit tehdään EURA:ssa hankepäätöksen mukaisessa aikataulussa. Maksatuskaudet 1-2 ja palautuspäivät on mainittu

Lisätiedot

ESR-hankkeiden hakukäytännöt

ESR-hankkeiden hakukäytännöt ESR-hankkeiden hakukäytännöt Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014 2020 EU-koordinaattori Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö ESR-haun aikataulu Sähköinen asiointi Hakemuslomake Rahoitusosuudet Yksinkertaistetut

Lisätiedot

Lump sum pähkinänkuoressa

Lump sum pähkinänkuoressa Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi.

7.11.2011. - Kustannusmallia ei voi muuttaa missään vaiheessa hankkeen toteutusaikana sen jälkeen, kun hanke on hyväksytty rahoitettavaksi. 7.11.2011 EU:n rakennerahasto-ohjelmat 2007-2013 FLAT RATE ohje Välittömät ja välilliset kustannukset flat rate -hankkeissa - Kustannusmalli otettu käyttöön tukikelpoisuusasetuksen muutoksella (501/2011)

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Raija Wessman 2.2.2015 1 Yksinkertaistetut kustannusmallit Käytetään ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa

ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa ESR:n erityispiirteet rakennerahastohaussa Minna Koivukangas EU-koordinaattori Keski-Suomen ELY-keskus/ Varsinais-Suomen toimipiste 13.6.2014 Esityksen sisältö Yleistä hankehallinnosta ohjelmakaudella

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info

Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt. Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info Yksinkertaistetut kustannusmenettelyt Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Kustannusmallivaihtoehdot Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma , hakeminen ja tukikelpoisuus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020, hakeminen ja tukikelpoisuus Pohjois-Pohjanmaan liitto 6.5.2014 Hallintoa kevennetään Yksinkertaistetut kustannusmallit laajempaan käyttöön

Lisätiedot

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2014-2020 SÄHKÖINEN EURA 2014 JÄRJESTELMÄ JA YKSINKERTAISTETUT KUSTANNUSRAKENNEMALLIT (EAKR) Jyrki Tomberg Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu

Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014 Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset

Lisätiedot

EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS)

EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS) EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS) Täyttöohjetta päivitetään vielä huhti-toukokuussa 2014 rakennerahastoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun myötä. Viranomaisen

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE

Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskentamalli FLAT RATE Kainuun maakunta -kuntayhtymä y ke 17.8.2011 klo 9.00 Oili Paloniemi, EU-koordinaattori Heikki Immonen, EU-hankekoordinaattori Mikä flat rate

Lisätiedot

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%

PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki

Lisätiedot

2. Hakijan perustiedot (päätoteuttaja) Jos kyseessä on yhteishanke tai tuen siirto -menettely, kirjoita tähän kohtaan päätoteuttajan perustiedot.

2. Hakijan perustiedot (päätoteuttaja) Jos kyseessä on yhteishanke tai tuen siirto -menettely, kirjoita tähän kohtaan päätoteuttajan perustiedot. EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN EAKR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Täyttöohjetta päivitetään vielä huhti-toukokuussa 2014 rakennerahastoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun myötä. 1. Viranomainen,

Lisätiedot

HAKUINFO TOUKOKUU 2014

HAKUINFO TOUKOKUU 2014 HAKUINFO TOUKOKUU 2014 Katso- tunnistautuminen, EURA2014-järjestelmä ja uudet kustannusmallit EURA2014 Katso-tunniste Katso-tunnisteella kirjaudutaan uuteen EURA2014-järjestelmään Rahoituksen hakeminen

Lisätiedot

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE

INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE INFOTILAISUUS PROJEKTIEN TOTEUTTAJILLE Ravintola Liisanpuisto, PORI 12.12.2013 Jyrki Tomberg Satakuntaliitto TÄRKEÄT Ä PÄIVÄMÄÄRÄT Ä ÄÄ Ä Projekteja j voidaan toteuttaa pääsääntöisesti 31.12.2014 asti

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013

Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Sulkemistoimet ja aikataulut Ohjelmakausi 2007-2013 Rahoittajien ja maksajien työkokoukset Tampere 13.11.2012, Kuopio 20.11.2012, Helsinki 22.11.2012 ja Rovaniemi 29.11.2012 Ylitarkastaja Martta Viitaniemi

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) RAHOITUSHAKEMUS

Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) RAHOITUSHAKEMUS Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (AIKO) RAHOITUSHAKEMUS Hakemus on Uusi Muutoshakemus, mihin Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen täyttää Saapunut Dnro Hakemusnro 1. HANKE a)

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012

EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012 EU:n rakennerahastojen ajankohtaispäivä: Flat rate- ja lump sum -kustannusmallien käyttö Mikkeli 9.5.2012 Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Ns. yksinkertaistetut kustannusmallit Perustuvat

Lisätiedot

Hakukoulutus kesäkuu 2014

Hakukoulutus kesäkuu 2014 Hakukoulutus kesäkuu 2014 Eura 2014 ja Katso-tunniste Katso-tunnisteella kirjaudutaan uuteen EURA2014-järjestelmään Rahoituksen hakeminen EURA2014 järjestelmän kautta edellyttää verohallinnon Katso-tunnistautumispalvelun

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa. Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely!

Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa. Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely! Kertakorvausmallin käyttö ESR- ja EAKR -hankkeissa Riitta Salasto Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Neuvotteluhuone Aapa Y-talo Osallistujien esittely! Avoin haku 3.9.-5.10.2012 Kevennetyt kustannusmallit:

Lisätiedot

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13

VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 VERSIO 3: KORJATTU DIAT 10 JA 13 Flat rate rahoitteisten hankkeiden art. 13 mukainen menojen varmentaminen Kuopio 31.8., Oulu 13.9., Seinäjoki 20.9., Helsinki 27.9.2011 Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA

OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA Yleistä maksaa hankkeelle rahoituksen maksatushakemuksen perusteella rahoituspäätöksen mukaisin ehdoin toteutuneisiin tukikelpoisiin

Lisätiedot

Osatoteuttaja vastaa aina lomakkeilla ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta.

Osatoteuttaja vastaa aina lomakkeilla ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN OSATOTEUTTAJILLE: OSAPROJEKTIN SEURANTATIETOJEN ILMOITTAMINEN (Yhteishankkeen

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille

Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU

MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN AVOIN HAKU Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa ja Varsinais-Suomi 30.9.2013 Hakijan ohje ESR-PROJEKTIHAKU Hämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset avaavat

Lisätiedot

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Mihin seurantalomakkeita tarvitaan? Euroopan komission edellytys, jäsenvaltio

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Tempo! De minimis -rahoitus

Tempo! De minimis -rahoitus Tempo! De minimis -rahoitus Kustannusseurannan keventämisen pilotti 1.6.2017 31.5.2018 Miten projektin tavoitteita seurataan ja miten eteneminen raportoidaan Tekesille? Aluksi Lue rahoituspäätös sekä rahoitusehdot

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset

Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö Seuraavan haun painotukset Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuuden syksyn 2016 haun ennakkoinfo OKM 20.5.2016 Marika Lindroth Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lukioiden työelämäyhteistyö-kokonaisuus

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: "TKI-energiakeskittymä - Kädet ja aivot yhdes... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (9) 27.3.2015 EURA 2014/545/09 02 01 01/2014/UML

Lisätiedot

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä Hakuinfo

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä Hakuinfo Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Hakuinfo 17.1.2017 Rahoitusasiantuntija Antti Hänninen Rahoitusyksikkö, Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Euroopan

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 18.3.2016 EURA 2014/3312/09 02 01 01/2015/POPELY Tuensaajat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU/ Koulutuskeskus SEDU Y-tunnus:1007629-5

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kasvua Kymenlaaksoon matkailuinvestoinneilla Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (10) 21.10.2015 EURA 2014/2491/09 02 01 01/2015/UML

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä

1. kausi: 1.1. 30.6. 31.8. mennessä 2. kausi: 1.7. 31.12. 31.1. mennessä Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) OHJEITA YHTEISHANKKEEN HALLINNOIJALLE: YHTEISHANKKEEN SEURANTALOMAKE EURA 2007 -JÄRJESTELMÄSSÄ Osatoteuttajat

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015

PEJ/TTa 6.1.2015 STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 1(5) STANDARDISOINTIA EDISTÄVÄN PROJEKTITOIMINNAN RAHOITUS YLEISET EHDOT VUONNA 2015 Näitä ehtoja sovelletaan projektirahoitukseen, jota SFS on myöntänyt standardisointia edistävän projektitoiminnan rahoitusta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen

OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen OHJEET MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN KÄYTÖSTÄ Maakunnan kehittämisrahan hakeminen ja myöntäminen Hankkeen toteuttaminen ja toteutumisen seuranta Tuen maksaminen ja käyttöä koskevat ehdot Myönnetyn avustuksen

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013

ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-RAHOITUKSEN EHTOLIITE OHJELMAKAUSI 2007 2013 ESR-projektin toteutuksen ja rahoituksen maksamisen ehdot tiedoksi projektissa toimiville alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille Projektin toteuttajan/rahoituksen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 (9) 14.4.2015 EURA 2014/440/09 02 01 01/2014/UML Tuensaajat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus:0245904-2 Teknologian

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Starttikoulutus ESR-hankkeiden toteuttajille Hämeen ELY-keskus

Starttikoulutus ESR-hankkeiden toteuttajille Hämeen ELY-keskus Starttikoulutus ESR-hankkeiden toteuttajille 2016 Hämeen ELY-keskus STARTTI aloittaville hankkeille 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Päätöksen ehdot (muutokset, ohjausryhmä, viestintä) Seuranta ja raportointi

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen

Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Team Finland 4Exporters - vientirengasavustuksen hakeminen Avustushakemuksen täyttäminen Kirjaudu palveluun http://www.tekes.fi/asiointi/ Uudet asiakkaat rekisteröityvät palvelun käyttäjiksi myös Kirjaudu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma 2014-2020 Kasvua kansainvälisistä osaajista agenda Valtakunnallinen ESR-haku 14.6.2017 Esityksen sisältö Hakuteeman rajausta/esr: Toimintalinjan 3 erityistavoitteen 6.1.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden infotilaisuus Verna Mustonen

Rakennerahastokauden infotilaisuus Verna Mustonen Katso-tunnistautuminen EURA 2014-järjestelmä Yksinkertaistetut kustannusmallit Rakennerahastokauden 2014 2020 infotilaisuus Uudelle ohjelmakaudelle uusi EURA 2014 Lisäksi Tuki 2000 (EAKR-yritystuet) ja

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa Alueiden kehittäminen ja sen rahoitus koulutus ja keskustelutilaisuus Tampere 17.2.2010 Erikoissuunnittelija Päivi Tapanila Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankkeen nimi: Kaasurenessanssi - uusiutuviin energialähteis... Päätös Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Päätöksen tila: Voimassa 1 (7) 24.9.2015 EURA 2014/2519/09 02 01

Lisätiedot

PROJEKTIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

PROJEKTIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN PROJEKTIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Koulutus hanketoimijoille 9.1.2012 Kehittämisasiantuntija Terhi Pajumäki ESR rahoitus: - Euroopan sosiaalirahasto on EU:n rakennerahasto, josta tuetaan työllisyyttä ja osaamista

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

PROJEKTIEN LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN SEURANTA

PROJEKTIEN LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN SEURANTA PROJEKTIEN LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN SEURANTA Laura Jauhola ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 12.3.2009 Helsinki Osaamisen ja sivistyksen asialla Seuranta- ja raportointiaikataulut vuositasolla Maksatushakemus

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje Tällä lomakkeella haetaan Keski-Suomen liiton myöntämää kansallista maakunnan kehittämisrahaa hankkeeseen, jonka kustannukset ilmoitetaan kertakorvausmallin (lump sum) avulla.

Lisätiedot