ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Hakemuksen/suunnitelman kohdat 6-16 Koulutus Seinäjoella Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija

2 TULOKSET VAIKUTTAVUUS TOIMENPITEET TAVOITTEET TOIMENPITEET TOIMENPITEET KOHDE TAVOITTEET TAVOITTEET KUSTANNUSARVIO RAHOITUSUUNNITELMA

3 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS Arviointikriteeri: projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve Maantieteellinen kohdealue Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue maakunta, seutukunnat, kunnat Suositaan koko maakuntaa hyödyttävää kehittämistyötä Tämä haku koskee ainoastaan Etelä-Pohjanmaata (ei ole ylimaakunnallinen)

4 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kuvataan keihin toimenpiteet kohdistuvat Kohderyhmänä ESR hankkeissa on yleensä henkilöt ESR hanke voi olla tyypiltään myös menetelmien kehittämistä, silloin toimenpiteet eivät kohdistu henkilöihin eikä kohderyhmänä ole henkilöt Kohderyhmään kohdistuvat toimenpiteet ovat projektiin hyväksyttäviä kustannuksia Yksi keskeisimpiä hankesuunnitelman kohtia ja valintaan vaikuttavia tekijöitä Hakuohjeessa: - tässä haussa painotettavat kohderyhmät kuvattu toimintalinjoittain erityisten valintakriteerien kohdassa -ohjelma-asiakirjassa kohderyhmät kuvattu toimintalinjoittain, voi olla laajempi kuin erityisissä valintakriteereissä. Ohjelma ratkaisee rahoituskelpoisuuden.

5 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisen kohderyhmän lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät kuin ja muut tahot joihin toiminta kohdistuu? Nimetään ryhmät ja/tai tahot, jotka hyötyvät tai saavat vaikutuksia projektista, mutta eivät kuulu kohdassa 6.2 mainittuihin varsinaisiin kohderyhmiin Välilliselle kohderyhmälle ei voi toteuttaa toimenpiteitä, jotka synnyttävät kustannuksia

6 6.4 Projektiin tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Arvioidaan mukaan tulevien yritysten määrä realistiselle tasolle Mukaan tulevalla yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan, esimerkiksi: Henkilöstö osallistuu koulutukseen On mukana kehitettävän menetelmän, palvelun, tuotteen tms. kehittämistyössä Osallistuu projektin rahoittamiseen Määrällisessä indikaattoriseurannassa seurantalomakkeilla raportoidaan mukaan tulleet yritykset Yksi yritys lasketaan kerran aloittaneeksi Yritysten tunnistetiedot (y-tunnus ja nimi) kootaan ja ilmoitetaan seurantalomakkeella Hallinnoivaa yritystä eikä projektille palveluja tai tuotteita myyvää yritystä ei lasketa aloittaneeksi

7 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Kohderyhmään kuuluvien muiden organisaatioiden kuin yritysten lukumäärä Tarkoitetaan muuta organisaatioita, joka osallistuu konkreettisella tavalla projektin toimintaan Vastaavalla tavalla kuin yrityksiä koskevassa kohdassa Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Kuvataan muut organisaatiot

8 6.6. Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltynä Kirjataan taulukkoon arvioidut lukumäärät varsinaisen kohderyhmän henkilöitä, joihin projektin toimenpiteet kohdistuvat Aloittaneet pitää pystyä aina nimeämään Yksi henkilö aloittaa kerran Aloittaneeksi voidaan katsoa vähintään yhteensä seitsemän tuntia osallistuneet henkilöt Määrällisessä seurannassa seurataan aloittaneiden henkilöiden määrää ja toimenpiteiden vaikutuksia Osallistuviin henkilöihin ei lasketa ohjausta tai koulutusta antavaa opettajaa, konsulttia tms., projektin vetäjää, projektipäällikköä, projektihenkilöstöä Lyhytkestoisiin toimenpiteisiin osallistuvia ei lasketa projektissa aloittaneeksi

9 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Arviointikriteerit: Projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve Projektin välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset

10 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? Projektisuunnitelman keskeisimpiä kohtia Projektin kehittämistyön tarkoitus on tuottaa muutosta kehittämiskohteeseen, luoda uusia parempia toimintatapoja ja malleja, joita voidaan hyödyntää myös toteuttajaorganisaatioita laajemmin Hakuohjeesta löytyy rahoittajan asettamat hakukohtaiset tulostavoitteiden painotukset/erityiset valintakriteerit, joihin hakemuksessa odotetaan vastattavan Tavoitteet esitetään mahdollisimman konkreettisesti, yksiselitteisesti ja selkeästi Mikä on osien suhde kokonaisuuteen? Yleisestä erityiseen Rajaus Eri alojen käsitteet, lyhenteet tms. on hyvä avata Kuvataan minkälaista muutosta ja kenelle tavoitellaan

11 Nyrkkisääntöjä Projekti-idean testaus Hyväksi testausmalliksi on koettu vastaaminen kysymyksiin miksi, mitä, kenelle, miten, kuka, milloin ja missä. Selvitä tarve ja kysyntä projektisuunnitelmallesi keskustelemalla omassa organisaatiossasi, muiden toimijoiden, kuntarahoittajien ja mahdollisten kumppaneiden kanssa. Yhteistyö on hyvä käynnistää jo projektin suunnitteluvaiheessa Miksi ideasi ja suunnitelmasi toteutuminen on tärkeää? Osoita minkälaista lisäarvoa suunnitelmasi toteuttaminen tuo hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot) ja omalle organisaatiollesi. Pohdi yhdessä organisaatiosi johdon kanssa, mitä suunnitelman mukaan kehitetyille uusille toimintamalleille ja käytännöille tapahtuu projektin päätyttyä. Varmista, että suunnitelmasi sopii organisaatiosi strategisiin tavoitteisiin, jolloin projektin toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiotasi.

12 7.2 Kuinka monta työpaikkaa projekti saa aikaan? Arvioidaan projektin myötävaikutuksella syntyvien uusien työpaikkojen määrä Työpaikkaan palkataan uusia työntekijöitä määräaikaisiin, osa-aikaisiin tai pysyviin tehtäviin Kaksi osa-aikaista työpaikkaa merkitään yhtenä työpaikkana Palkkatuetut työpaikat huomioidaan yksityisellä sektorilla, kun työpaikka on työnantajan näkökulmasta uusi Uudet työpaikat on todennettava ja kohdistettava oikeaan yritykseen Projektihenkilöstön työpaikkoja ei lasketa uusiksi työpaikoiksi Seurannan yhteydessä ilmoitetaan niiden yritysten Y-tunnukset, joihin on syntynyt uusia työpaikkoja

13 7.3 Kuinka monta yritystä projekti saa aikaan? Arvioidaan, kuinka monta yritystä projektin myötävaikutuksella syntyy Uudeksi yritykseksi katsotaan toimintansa aloittanut yritys, joka on hakeutunut ennakonperintärekisteriin Seurantatiedoissa uudet yritykset todennetaan Y-tunnuksen avulla Naisten perustamat yritykset eritellään 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Vaikutuksilla tarkoitetaan projektin aikaansaamia pitkäkestoisia laadullisia muutoksia Kuvataan sanallisesti ja laadullisilla mittareilla Kuvataan mitä ne ovat ja miten tässä projektissa mitataan Arviointi voi edellyttää erillistä arviointia

14 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen kannalta? Kestävä kehitys sisältää neljä ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen Kestävä kehitys on yksi välttämättömien ehtojen neljästä horisontaalisesta painotuksesta (muita tasa-arvo, kumppanuus, innovatiivisuus) Kuvataan millaisia muutoksia projekti tuottaa kestävän kehityksen edistämiseksi kohderyhmien, toimintaympäristön, mukana olevien organisaatioiden, alueen tms. kannalta. Kestävän kehityksen positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia voi syntyä esim. silloin kun pitkäaikaistyötön pääsee palkkatyöhön Lisätietoja löytyy mm. ja

15 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Arvioidaan, kuinka monta tutkintoa projektin osallistujat suorittavat projektin toteutusaikana OKM:n hallinnonalan projektit ilmoittavat sekä osatutkintojen ja kokonaisten tutkintojen tavoitemäärät taulukon esitetyn jaottelun mukaisesti Osatutkinto on tutkinnon osasuoritus, joka ei johda tutkinnon suorittamiseen projektin toteutusaikana Useat osasuoritukset raportoidaan yhtenä osatutkintona

16 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS Arviointikriteerit: Projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve Projektin toteuttajan taloudelliset edellytykset ja projektin resurssit

17 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Kuvataan toimenpiteet, joilla projektin tavoitteisiin päästään Kerrotaan kuka tekee mitä, milloin ja kenelle? Suunnitelman yksi tärkeimpiä kohtia, koska sen perusteella muodostuu lähes aina suurin osa hankkeen kustannuksista 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelmat Nimetään kehitettävät tuotteet ja kuvataan lyhyesti tuotekehitysprosessi Kerrotaan missä vaiheessa tuotteistetaan ja tuote on valmis sekä miten voidaan hyödyntää projektin päättymisen jälkeen

18 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät Työpäivät eritellään lähiopetuspäivät, etäopetuspäivät, ohjaus- ja konsultointipäivät, tukityöllistämispäivät ja muut henkilötyöpäivät vuositasolla Tarkoitetaan osallistuvien henkilöiden tekemää työtä Yksi työpäivä vastaa 7 tunnin työtä Laskukaava esimerkki Osallistuvien henkilöiden määrä x työpäivät: osallistuvia henkilöitä 10, jotka osallistuvat 60 projektin koulutuspäivään ja lisäksi konsultointiin 3 päivänä kunakin 4 tuntia 10 x x 3 x 4/7 = ,1 =617 Henkilötyöpäiviin ei lasketa mukaan koulutusta tai ohjausta antavaa opettajaa, konsulttia tms., projektin vetäjän, projektipäällikön tai muun projektihenkilöstön työpäiviä, lyhytkestoisten/kertaluonteisten toimien kuten info päivien tunteja (alle 7 tuntia) eikä yleensä projektiin osallistuvan normaalia työaikaa (ellei tehty työ liity olennaisesti projektin tavoitteen saavuttamiseen).

19 8.4 Miten toimintaa jatketaan projektin päättymisen jälkeen? Selvitys siitä, miten toimintaa jatketaan projektin jälkeen Selvitysvelvollisuutta ei ole, jos toiminnan luonteen takia on tarpeetonta esim. kertaluonteinen tapahtuma tai tutkimus, mutta se on mainittava hakemuksessa. Projektirahoituksen pääasiallinen tarkoitus on olla toiminnan liikkeelle panevana voimana ja kehittämisen tuki. Toiminnan jatkaminen on ennakoitava, koska projektirahoitus ei ole pysyvä rahoitusmuoto. Kuvattava miten projektin tuloksia ja tuotteita hyödynnetään jatkossa

20 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Arviointikriteerit: Projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuus ja tarve 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja vaiheistamisesta Esitetään projektin aikataulutettu työsuunnitelma ja eri toimenpiteiden vastuutahot Tarkennettu suunnitelma toimenpiteistä (kohta 8.1) vuositasolla tavoitteiden saavuttamiseksi Suunnitelman muutokset ja joustot ovat mahdollisia

21 9.1 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten

22 Tiivistelmä Kuvataan tiivistetysti projektin sisältö, kohderyhmät, tavoitteet, toteutuksen toimenpiteet ja kehitettävät uudet tuotteet sekä arvioidut tulokset ja vaikutukset. Pituus enintään 3000 merkkiä, hyvässä tiivistelmässä kerrotaan lyhyesti projektin ydinasiat Tiivistelmä on projektin ensimmäinen esite, joten siihen kannattaa panostaa Teksti julkaistaan Internetissä Sisältää vain tekstiä, ei voi olla esim. kuvia Tiivistelmää voi rahoittajan harkinnan mukaan päivittää (yleensä muutoshakemuksen kautta) Rahoituksen saaneita projekteja esitellään rakennerahastopalvelussa, joten kirjoita se, mitä haluat muille esitellä

23 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI Arviointikriteerit: Projektin välittömät ja välilliset työllisyysvaikutukset

24 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektien määrällistä toteutumista seurataan puolivuosittaisella määrämuotoisella seurantalomakkeella Seurantalomake täytetään EURA2007 järjestelmässä Kuvataan miten tiedot kerätään, kuka kokoaa ja toimittaa rahoittajalle Projektissa, jossa on osatoteuttajia on nimettävä päävastuullinen seurantatietojen kokoamisesta vastaava taho Ohjausryhmässä tarkastellaan seurantatietoja ja määrällisten tavoitteiden toteutumista Tietoja kerätään mm. projektin aloittaneista, keskeyttäneistä ja lopettaneista henkilöistä, toteutuneista henkilötyöpäivistä ja työllisyystilanteesta. Naisten osuus eritellään. Projektissa voidaan kerätä myös muita kuin seurantalomakkeen edellyttämiä seurantatietoja, ne ilmoitetaan tässä.

25 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportti hoidetaan? Selostetaan miten ja kuka kokoaa projektin väli- ja loppuraportit Rahoittajalle toimitetaan määrämuotoiset väli- ja loppuraportit EURA2007- järjestelmän kautta Kuvataan mahdolliset toteuttajan, kumppaneiden tai muiden rahoittajien edellytykset raporteille Ohjausryhmässä käsitellään väliraportit ja loppuraportti Projektin päättyessä tehdään loppuraportti, jossa esitetään yhteenveto projektin toiminnasta ja tuloksista sekä kootaan yhteen osallistujien ja rahoitusta koskevat seurantatiedot Loppuraportissa verrataan toteutumaa projektisuunnitelman tavoitteisiin Loppuraportin tekeminen alkaa heti projektin käynnistyessä

26 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Kaikilta ESR-projekteilta edellytetään itsearviointia Kuvataan toteuttajan alustava suunnitelma itsearvioinnin toteuttamiseksi Projektille voidaan tehdä myös ulkoinen arviointi, jonka toteuttaminen kuvataan tässä Hyvä projektisuunnitelma sisältää arviointisuunnitelman

27 10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? ESR -projektien tulee kerätä osallistujilta palautetta Kuvataan miten asiakas/osallistujapalautteen kerääminen järjestetään ja kuka siitä vastaa Kerrotaan miten palaute analysoidaan ja miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan

28 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN

29 11.1 Miten projektista tiedotetaan? EU komissio edellyttää projekteilta aktiivista viestintää sekä näkyvyys- ja julkisuusperiaatteen toteuttamista. Viestinnän tavoitteena on tukea hyvien käytäntöjen levittämistä ja lisät myönteistä EU-julkisuutta. Hyvä projektisuunnitelma sisältää viestintäsuunnitelman Kuvataan vähintään alustava suunnitelma tiedotustoimenpiteiden toteuttamisesta projektin elinkaaren eri vaiheissa; rekrytointi, markkinointi, toteutus, tulosten levittäminen jne. Suunnitelma vastaa kysymyksiin: mitä, milloin, kenelle, miten (välineet) Mallipohja löytyy -sivulta

30 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Kuvataan alustava suunnitelma projektissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen ja tulosten levittämiseksi Myös huonoista käytännöistä kertominen voi olla arvokasta tietoa, jotta samoilta virheiltä vältyttäisiin Hyvä projektisuunnitelma sisältää levityssuunnitelman Levityssuunnitelma levitysprojekti Osana viestintäsuunnitelmaa Miksi? Mikä on levityksen tavoite? Kenelle? Ketkä ovat avainhenkilöitä? Mitä levitetään? Mikä materiaali? Miten? Millä kohde tavoitetaan parhaiten? Milloin? Kuka tekee? Aikaresurssit? Kustannukset?

31 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ

32 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Kerrotaan miten toteuttajaorganisaation arkistointisuunnitelmassa on huomioitu projektiin liittyvät asiakirjat ja niihin liittyvät tositteet. Asiakirjat on säilytettävä vuoden 2020 loppuun, kuvataan miten toteutetaan toteuttajaorganisaatiossa Mikäli toteuttajalla ei ole arkistointisuunnitelmaa, kuvataan miten hoidetaan Kuvataan osatoteuttajien materiaalin arkistointi

33 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ Arviointikriteerit: Projektin toteuttajan taloudelliset edellytykset ja projektin resurssit Tukikelpoisuus: Tukikelpoisuusasetus ja hallintoviranomaisen (TEM) Tukikelpoisuusohjeet ja (flat rate)

34 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ

35 Osarahoitussuhteet ESR rahoituksen osuus on enintään 85% kirjanpidon kustannuksista Kuntarahoitus on Manner-Suomen ESR ohjelman hankkeissa aina pakollista. Länsi-Suomen suuralueosion hankkeissa kuntarahoitusosuus määritellään maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Valtakunnallisessa osiossa kuntarahoitus osuus on vähintään 15%. Yksityinen rahoitusosuus tarkistetaan hankekohtaisesti. Suositus on 7% kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuudella tarkoitetaan hankkeen kirjanpitoon tuensaajilta tulevia rahoituseriä eli se on tuensaajan/-saajien oma panostus hankkeeseen. Omarahoitusosuuden määrän ratkaisee rahoittaja sovellettavan tukijärjestelmän puitteissa

36 15. MUULLA KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN

37 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Jos muusta rahoituksesta on sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia, ne liitetään hakemukseen. Jos sopimuksia ei ole ne, kuvataan miten muu rahoitus ja sitoumukset aiotaan järjestää. Rahoituspäätös tehdään kun kuntarahoitussitoumukset on toimitettu rahoittajalle

38 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ilmoitetaan mahdollisesti haettu tai saatu rahoitus tähän projektiin/projektikokonaisuuteen De minimis sääntöselvitys Yrityksille voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis (vähämerkityksinen) tukena enintään kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (mm. ministeriöt, ministeriöiden alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera, kunnat ja maakuntien liitot) maksamien de minimis tukien määrä ei ylitä tätä määrää. Lisätietoa de minimis säännöksistä löytyy esim. -sivulta

39 16. LIITTEET Pakollista: Flat rate hakemuksessa projektihenkilöstön toimenkuvat

40 RAHOITUSTIETOJEN TAUSTALOMAKKEET *Valitaan alv käytäntö ja kustannusmalli

41 Kustannusmallit Flat rate eli prosenttiperusteinen kustannusmalli Flat rate tarkoittaa kiinteää prosenttiosuutta, jolla osa hankkeen kustannuksista eli ns. välilliset kustannukset korvataan hankkeen palkkakustannuksista. ESR-hankkeissa flat rate osuus on17 % palkkakustannuksista. Flat rate -mallia käytettäessä hanketoteuttajan tulee esittää todellisiin kustannuksiin perustuen vain osa kustannuksista, eli välittömänä käsiteltävät kustannukset. Flat ratella korvattavia välillisiä kustannuksia hanketoteuttajan ei tarvitse esittää projekti- ja maksatushakemuksen yhteydessä eikä välillisiä kustannuksia todenneta tai tarkasteta. Välillisinä kustannuksina käsitellään vaikeasti kohdennettavissa olevien kustannuserien, kuten toimitila- ja toimistokustannusten lisäksi myös eräitä muita runsaasti työtä aiheuttavia kustannuseriä, kuten matkakustannukset.

42 Flat rate laskentapohja

43 Todellisten kustannusten mukainen kustannusmalli Perinteinen todellisiin kustannuksiin perustuvaa kustannusten korvaustapa tarkoittaa kaikkien kustannusten esittämistä ja todentamista kirjanpidon otteisiin ja tositteisiin perustuen. Todellisiin kustannuksiin perustuvan menettelyn käyttö voi olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi silloin, jos hankkeeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon kustannuksia, jotka flat rate mallissa korvattaisiin prosenttimääräisinä.tällaisia voivat olla mm. hankkeet, joissa aiheutuu paljon matkakustannuksia esimerkiksi kansainvälisen toiminnan tai pitkien etäisyyksien vuoksi.

44 Lump sum Mikä on Lump sum eli kertakorvausmenettely? Kertakorvausmenettelyllä kevennystä pienten hankkeiden hallinnointiin Rakennerahasto-ohjelmissa otetaan käyttöön ns. kertakorvausmenettely (lump sum) alkaen tukikelpoisuusasetuksen muutoksella. Kertakorvaus on yksi Euroopan komission hyväksymistä kolmesta ns. yksinkertaistetusta kustannusmallista, joista ensimmäinen eli flat rate menettely otettiin Suomessa käyttöön alkaen. Kertakorvausmenettelyllä kevennystä pienten hankkeiden hallinnointiin Kertakorvausmenettelyn tavoitteena on keventää pienten hankkeiden hallinnointia. Menettely on tarkoitettu erityisesti pienille hanketoimijoille, kuten kansalaisjärjestöille ja paikallisille yhdistyksille, joilla ei usein ole riittäviä resursseja rakennerahastohankkeiden hallinnointiin. Menettelyn toivotaankin houkuttelevan lisää pieniä toimijoita hanketoteuttajiksi. Kertakorvausmenettelyä voidaan kuitenkin käyttää myös muiden toimijoiden hankkeissa.

45 Lump sum Kertakorvausmenettelyllä rahoitettavan hankkeen julkisen rahoituksen enimmäismäärä voi olla korkeintaan euroa. Kertakorvauksen määrä vahvistetaan päätöksessä yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteella. Kertakorvausmenettelyllä rahoitetuissa hankkeissa tuensaajan ei tarvitse esittää tositteita todellisista kustannuksista vaan maksatus perustuu hankkeessa syntyneen tuloksen tai toimenpiteiden todentamiseen. Menettelyssä hankkeen tuloksen merkitys korostuu ja maksatuksiin käytettävä työaika vähenee sekä tuensaajan että viranomaisen kannalta. Kertakorvausmenettelyä voidaan käyttää vain uusissa jälkeen päätöksen saavissa hankkeissa, joiden tulos tai toimenpiteet voidaan määritellä hakemuksessa ja päätöksessä selkeästi, esimerkiksi erilaiset selvitykset, tapahtumien järjestäminen, tulosten levittäminen ja muut kertaluonteiset toimenpiteet. Kertakorvausmenettely soveltuu vain hankkeisiin, jotka tuensaaja toteuttaa pääosin itse, vaikka jotkin hankkeen osat tehtäisiin ulkopuolisilla ostopalveluilla. Julkisina hankintoina toteutettavien hankkeiden lisäksi kertakorvausmenettelyn ulkopuolelle rajataan teknisen tuen hankkeet, Finnvera Oyj:n hankkeet sekä ELY-keskusten itse toteuttamat hankkeet, joissa on työvoimapoliittisia toimenpiteitä tai pk-yritysten osaamisen kehittämispalveluita.