Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 41/3562/2008 Käsittelijä Pekka Mutanen Puhelinnumero Hakemusnumero Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn (2) VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kaakkois-Suomen TE-keskus Toiminta-ala: Aiempi TM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Tulevaisuuden innovatiivinen metalliteollisuus (TIME) Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Organisaatiotyyppi Yliopisto Y-tunnus Lähiosoite PL 20 Puhelinnumero Postinumero Postitoimipaikka Lappeenranta Faksinumero Pankkiyhteys Nordea Tilinumero Web-osoite Projektin vastuuhenkilön nimi Petri Toikka Asema organisaatiossa Projektipäällikkö Sähköpostiosoite petri.toikka@lut.fi Puhelinnumero Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Olli Muukkonen Asema organisaatiossa Talouspalvelujohtaja Sähköpostiosoite olli.muukkonen@lut.fi Puhelinnumero Projektipäällikön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Seurantayhdyshenkilön nimi Sähköpostiosoite Puhelinnumero Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Petri Toikka Sähköpostiosoite petri.toikka@lut.fi Puhelinnumero EURA JÄRJESTELMÄ 1/13

2 4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Teollisuuden edustajat (nimetään myöhemmin) Oppilaitosten edustajat (nimetään myöhemmin) Kuntarahoittajien edustajat (nimetään myöhemmin) Lappeenrannan teknillisen yliopiston edustajat (nimetään myöhemmin) Projektipäällikkö 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Valtakunnallinen TRIO-ohjelma Klusteriyhteistyöryhmien "Äly" ja "Meri" toimenpidekokonaisuus "Tulevaisuuden innovatiiviset metallituotteet", jota koordinoi Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu hakee rahoitusta pk-yritysten tietotekniselle tuotannonohjaushankkeelle. Mikäli hanke käynnistyy, teemme yhteistyötä. 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Kansainvälisesti toimivien metalliyritysten alihankkijoilleen esittämät vaatimukset kasvavat koko ajan. Tämän ovat selvästi ilmaisseet päähankkijat, mm. Metso, ABB, UPM, Akeryards, John Deere, Kesla, Mesera yhtiöt ym. Vaateisiin vastaaminen merkitsee jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uusiutumista sekä teknologian kehittämistä. Pääsy uusiin toimittajaverkostoihin edellyttää projektialueen yrityksiltä merkittävää osaamisen kehittämistä ja panostuksia sekä henkilöstö- että laitetasolla. Alihankintaa tekevien yritysten johdolle ja myynnille asetetaan koko ajan kasvavia vaatimuksia. Pk-yrittäjien on pystyttävä vastaamaan suuryritysten asiantuntijoiden esittämiin haasteisiin, vaikka heillä ei ole mahdollisuutta palkata asiantuntijajoukkoa eri tehtäviin, niin kuin on suurilla yrityksillä. Pk-yrittäjät ovat ilmaisseet, että nyt tarvitaan myös johtajatason koulutusta ja kehittämistä muun henkilökunnan ja laitteiston kehittämisen lisäksi. Isojen yritysten pyrkimyksenä on tilata aina isompia kokonaisuuksia. Projektialueen metalliyrityksissä ei ole alihankintaan keskittyneitä veturiyrityksiä eikä toimittajaverkostoa, joka pystyisi vastaamaan tilaajien kasvaviin haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on synnyttää projektialueelle alihankkijaverkosto, joka pystyy vastaamaan yhä suurempiin haasteisiin. EURA JÄRJESTELMÄ 2/13

3 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Lty:n vetämiin aikaisempiin projekteihin osallistuneet yritykset (esim. Laitex Oy, M. Korhonen Oy, Imatran Teräsvalmiste Oy, Facor Oy, Karjalan Konepaja Oy, Kulkeva Oy, Steka Oy, Avo-Putki Oy) pelkäävät, että hyvässä vauhdissa oleva kehitys tyrehtyy, mikäli kehittämishankkeita ei ole.tämä pelko on selvästi ilmaistu Teknologiahyppäys -hankkeen johtoryhmässä: "Pitää turvata jo kehitettyjen palvelujen jatkuvuus, mutta tulee mennä jatkuvasti eteenpäin ja hyödyntää tutkimustietoa innovatiivisesti uusien ratkaisujen löytämiseksi". Projektin tavoitteena oleviin asioihin on otettu kantaa Teknologiateollisuus r.y:n julkaisemassa kirjassa Menestyvä alihankkija 2015, Visio ja toimenpiteet. 5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Projektin valmistelussa ovat olleet mukana mm. Teknologiahyppäys Kaakkois-Suomen metalliteollisuudessa-projektin koulutus- ja kehittämishankkeisiin osallistuneet yritykset (esim. Anjalankosken terästyö Oy, Lappeenrannan konemetalli Oy, Astepa Oy, Premekon Oy, Prepipe Oy, Pektra Oy, Flowhow Oy, Mesera-yhtiöt), ammattiliitot (esim. Metalliliitto, Teknologiateollisuus ry, Uusi Insinööriliitto), rahoittajat (TE-Keskus, TEKES, Finnvera, alueelliset elinkeinoyhtiöt), koulutuslaitokset (projektialueen ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot), Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus (korkean teknologian metallirakenteet ja meriklusteri). Nämä yhteistyötahot ovat olleet mukana kartoittamassa projektin tarvetta ja sisältöä. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? Alustavassa kymmeneen yritykseen tehdyssä kyselyssä seitsemän yritysjohtajaa ilmoitti yrityksen osallistuvan uuden projektin koulutus- ja kehittämishankkeisiin ja muut kolme ilmoittivat olevansa kiinnostuneita, kunhan tarkemmat ohjelmat valmistuvat. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Ei erityisiä toimenpiteitä. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? Projektin tuloksia hyödyntävät projektiin osallistuvat yritykset sekä heidän henkilökuntansa ja tilaajansa. Lisäksi rahoittaja saa lisää kokemuksia tunnuslukujen käytöstä rahoitettavissa hankkeissa. EURA JÄRJESTELMÄ 3/13

4 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Lappeenrannan Imatran Kunnat Elimäki Iitti Jaala Kotka Kuusankoski Lemi Miehikkälä Pyhtää Ruokolahti Anjalankoski Taipalsaari Virolahti Etelä-Karjala Kotkan-Haminan Länsi-Saimaa Hamina Imatra Joutseno Kouvola Lappeenranta Luumäki Parikkala Rautjärvi Savitaipale Suomenniemi Valkeala Ylämaa 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kaakkoissuomalaiset teknologiayritykset ja oppilaitokset sekä niissä toimivat henkilöt. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Kohdeyrityksiltä tuotteita ja palveluja tilaavat yritykset sekä tuotteiden loppukäyttäjät. Rahoittajat saavat kokemuksia tunnuslukujen käytöstä rahoitettavissa projekteissa. EURA JÄRJESTELMÄ 4/13

5 6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä tai yli 2 Yhteensä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Oppilaitokset, ammattiliitot, rahoittajat, muiden projektien toimijat 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Työssä olevia Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden ulkopuolella koulutuksessa olevia 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Työmarkkinoiden ulkopuolella muusta syystä olevia Yhteensä Yhteensä joista naisia Mitkä ovat projektin tulokset? Tavoitteena on parantaa Kaakkois-Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunitteluja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Tuloksia ovat: 1. Uusien toimijaverkostojen muodostuminen eli kaakkoissuomalaisten yritysten pääsy Älykkäät koneet ja Meriklusterin alihankintaverkostoon sekä päätoimittajien alitoimittajiksi. 2. Alueen teknologiateollisuuden kilpailukyky kehittyy tuottavuuskehityksen, paremman laadunhallinnan ja uusien innovaatioden löytämisen avulla. 3. Yritysten henkilöstön osaamistaso nousee. EURA JÄRJESTELMÄ 5/13

6 4. Yritysten automaatio-, suunnittelu- ja valmistustekniikka sekä liiketoimintaosaaminen paranee. 5. Korkean teknologian osaaminen yrityksissä nousee. 6. Saadaan tieto siitä, mitä tekniikoita tarvitaan täydentämään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Mikäli tekniikoiden käyttöönotto ei onnistu tämän hankkeen puitteissa, ohjataan tarvitsijat hankeaktivointiin esim. KOSKE:n kautta. 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 25 kpl joihin työllistyy naisia 0 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 0 kpl joista naisten perustamia 0 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Kohdeyritysten tuotteiden ja toiminnan laatu paranee, tuottavuus nousee ja ympäristökuormitus vähenee. Henkilöstön osaamisen taso nousee. Arviointia ja projektin tehokkuuden seurantaa tehdään kehitettävien ja valittavien mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Koulutus- ja kehittämishankkeiden laaja yleisarviointi suoritetaan yrityksille ja osallistujille tehtävällä Webropol-kyselyllä. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Parannetaan yritysten ja henkilöiden tietoisuutta luonnonvarojen säästämisen merkityksestä sekä taloudelliselta että ekologiselta kannalta. Henkilöstön hyvinvointia parannetaan kehittämällä teknologisia ratkaisuja sekä selkiyttämällä toimintamalleja. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tavoite 0 kpl joista naisten tutkintoja 0 kpl 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Projektin keskeisimmät toimenpiteet ovat: 1. Projektista tiedottaminen ja markkinointi 2. Alkuselvitys, jossa tarkennetaan yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita 3. Yritysten valinnat yrityskehittämishankkeisiin 4. Yritysten toimintojen tason määrittäminen valittavilla ja kehitettävillä tunnusluvuilla 5. Yrityskohtaisten koulutus-, kehittämis- ja projektisuunnitelmien tekeminen ja toteuttaminen 6. Kansainvälisten hitsausasiantuntijakoulutusten hankkiminen. 7. Yleisten koulutustilaisuuksien järjestäminen 8. Tarvittavien valmistusmenetelmien ja teknologioiden kehittäminen ja kyseisen teknologian siirtäminen EURA JÄRJESTELMÄ 6/13

7 yritysten käyttöön 9. Alihankkijaverkostoitumiseen tähtäävät toimenpiteet 10. Palautteen kerääminen 11. Raportointi Hakemuksen liitteenä on tarkempi projektisuunnitelma, jossa nämä kohdat on selvitetty tarkemmin. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma Projektissa kehitetään ja testataan yritysten eri osa-alueilla tapahtuvasta kehittymisestä kertova mittaristo ja tunnusluvut, jolloin projektissa tehtyjen toimenpiteiden ja samalla koko projektin vaikuttavuutta on helpompi seurata. Pk-yritysten yritysjohdolle kehitetään koulutuspaketti, jolla heidän edellytyksensä yrityksen parempaan johtamiseen kehittyvät. Lisäksi menestymismahdollisuudet suuryritysten kanssa käytävissä neuvotteluissa paranevat. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mispäivä Ohjaus- tai Muita konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä Yhteensä PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa Esitetty erillisessä projektisuunnitelmassa. EURA JÄRJESTELMÄ 7/13

8 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten Kohderyhmä: Kaakkoissuomalaiset teknologiayritykset ja oppilaitokset sekä niissä toimivat henkilöt. Tavoitteet: Tavoitteena on parantaa Kaakkois-Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunitteluja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Toimenpiteet: 1. Projektista tiedottaminen ja markkinointi aloitetaan heti projektisuunnitelman hyväksymisen jälkeen ja sitä tehdään tarvittavissa vaiheissa koko projektin ajan. 2. Yrityksissä tehdään alkuselvitys, jossa tarkennetaan yritysten koulutus- ja kehittämistarpeita sekä teknologian kehittämisen tarvetta. 3. Yrityskohtaisten kehittymismittaristojen ja -tunnuslukujen luominen ja valitseminen, jotta pystytään seuraamaan projektin vaikuttavuutta. 4. Yritysten valinnat yrityskehittämishankkeisiin. Alkuvaiheessa valitaan osa yrityksistä ja valintoja tehdään lisää, kunhan resursseja vapautuu jo toteutetuista hankkeista. 5. Yrityskohtaisten kehittämis- ja projektisuunnitelmien tekeminen ja hankkeiden toteutuksen aloittaminen lähtötasoselvityksellä 6. Yrityskehityshankkeiden läpivieminen. 7. Yritysjohdon koulutuksen suunnittelu, aikatauluttaminen ja toteuttaminen. 8. Yleisten koulutustilaisuuksien järjestäminen 9. Kansainvälisten hitsausasiantuntijakoulutusten toteuttaminen 10. Tulosten kerääminen, seuranta ja analysointi 11. RaportointiTavoitteena on parantaa Kaakkois-Suomen alueen teknologiateollisuuden kansainvälistä ja kansallista kilpailukykyä kehittämällä yritysten ja niiden henkilökunnan osaamista sekä nostamalla yritysten suunittelu- ja valmistustekniikan tasoa kehittämis- ja koulutushankkeiden avulla. Tulokset: 1. Uusien toimijaverkostojen muodostuminen eli kaakkoissuomalaisten yritysten pääsy Älykkäät koneet ja Meriklusterin alihankintaverkostoon sekä päätoimittajien alitoimittajiksi. 2. Alueen teknologiateollisuuden kilpailukyky kehittyy tuottavuuskehityksen, paremman laadunhallinnan ja uusien innovaatioden löytämisen avulla. 3. Yritysten henkilöstön osaamistaso nousee. 4. Yritysten automaatio-, suunnittelu- ja valmistustekniikka sekä liiketoimintaosaaminen paranee. 5. Korkean teknologian osaaminen yrityksissä nousee. 6. Saadaan tieto siitä, mitä tekniikoita tarvitaan täydentämään jo olemassa olevaa tekniikkaa. Mikäli tekniikoiden käyttöönotto ei onnistu tämän hankkeen puitteissa, ohjataan tarvitsijat hankeaktivointiin esim. KOSKE:n kautta. EURA JÄRJESTELMÄ 8/13

9 Vaikutukset: Kohdeyritysten tuotteiden ja toiminnan laatu paranee, tuottavuus nousee ja ympäristökuormitus vähenee. Henkilöstön osaamisen taso nousee.parannetaan yritysten ja henkilöiden tietoisuutta luonnonvarojen säästämisen merkityksestä sekä taloudelliselta että ekologiselta kannalta. Henkilöstön hyvinvointia parannetaan kehittämällä teknologisia ratkaisuja sekä selkiyttämällä toimintamalleja. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Projektipäällikkö huolehtii siitä, että seurantatiedot kerätään yrityksiltä, kouluttajilta ja konsulteilta Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö raportoi EURAlla. Projektisihteeri ja taloushallinto hoitavat talousasioiden raportoinnin ja rahoitushakemusten tekemisen Miten projektin toimintaa arvioidaan? Tunnusluvuilla, mittareilla ja webropol-järjestelmällä kerättävän aineiston perusteella ohjausryhmässä ja toteuttajaorganisaation sisällä Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Webropol-järjestelmällä. 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Esite Projektista tehdään esite, jota jaetaan yrityskäyntien yhteydessä, postittamalla ja messuilla. Esitettä annetaan myös elinkeinoyhtiöille ja muille yhteistyötahoille jaettavaksi. Sähköposti Projektia markkinoidaan potentiaalisille osallistujayrityksille sähköpostilla. Tiedotusvälineet Aloitusvaiheessa projektista tehdään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson lehdille lehdistötiedote, jonka avulla toimittajat saadaan kiinnostumaan ja ottamaan yhteyttä projektipäällikköön. Lehdistötiedote toimitetaan myös paikallisradioihin, jotka ovat ainakin aikaisemmissa projekteissa tulleet tekemään hankkeesta ohjelmia. Projektin välivaiheissa järjestetään markkinointia, lehdistötilaisuuksia ja -tiedotteita tarpeen mukaan. Loppuvaiheessa järjestetään lehdistötilaisuus, jossa hankkeen tulokset julkaistaan. EURA JÄRJESTELMÄ 9/13

10 Tiedotustilaisuudet Tiedotustilaisuuksia järjestetään Lappeenrannan teknillisen yliopiston sekä yhteistyökumppaneiden hallinnoimien muiden projektien ja koulutushankkeiden yhteydessä annet-tavilla tietoiskuilla. Tekijät Projektipäällikkö markkinoi hanketta yrityskäynneillä ja eri tilaisuuksissa ja LTY:n markkinoijat ja tiedottajat avustavat esitteen ja tiedotusvälineille jaettavan aineiston tekemisessä ja jakelemisessa Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä Hyviä käytäntöjä voidaan julkistaa missä tahansa projektin vaiheessa mutta viimeistään projektin lopussa järjestettävässä lehdistötilaisuudessa julkaistaan aikaansaadut hyvät käytännöt. 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Lappeenrannan teknillisen yliopiston arkistointisäännön mukaisesti 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Matkakustannukset Muut kustannukset Välilliset kustannukset Yhteensä Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori Yksityinen sektori Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 10/13

11 13. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus Projektin tulot 0 Yhteensä B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus Yhteensä C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 11/13

12 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? Sitovia sopimuksia ei ole. Rahoituksesta on keskusteltu alueellisten elinkeinoyhtiöiden ja kuntien elinkeinojohtajien kanssa mutta päätöksiä ei ole kuntasektorilla tehty Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole. 16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Hallintojohtosääntö - nimenkirjoitusoikeus (3a) Projektisuunnitelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi EURA JÄRJESTELMÄ 12/13

13 ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/ artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus Keijo Siiskonen Hallintojohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 13/13

14 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Toimistotarvikkeet Yhteensä A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät Yhteensä / osa-aikainen osa-aikainen 35 Projektipäällikkö osa-aikainen 9 Projektisihteeri osa-aikainen 5 Suunnittelija osa-aikainen 40 Suunnittelija, Tutkija osa-aikainen 4 Kouluttaja, kehittäjä Yhteensä A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Atk-tuki (Lty Help Desk) Asiantuntijapalvelut Markkinointi ja tiedotus Pätevöityskoulutus Yhteensä A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kotimaan matkat Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

15 13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Tila- ja laitevuokrat Kopiokoneiden käyttö Puhelinkulut Kokouskulut Yhteensä A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) LTY:n hallinnon tukikustannukset Koke:n hallintokulut Yhteensä Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Yhteensä Yhteensä A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

16 13.B. 9 Muu julkinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 10 Yksityinen sektori Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset Yhteensä Yhteensä C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet Yhteensä C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

17 13. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset Yhteensä Yhteensä KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä Yhteensä 13. A B C Yhteensä RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden Yhteensä rahoitusta Yhteensä A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut Muu kuntien rahoitus Yhteensä A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Muu julkinen rahoitus Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

18 14.A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut Muu yksityinen rahoitus Yhteensä A. 5 Projektin tulot Projektin tulot Yhteensä Yhteensä A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Yhteensä Yhteensä B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

19 14.B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta Talkootyö ja muut luontoissuoritukset Yhteensä B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät Yhteensä Yhteensä C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 14.C. 9 Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan ESR- ja valtion rahoitusta Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus Palkkatuet ja starttiraha Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet Yhteensä C. 10 Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kuntatyönantajien rahoitus palkkamenoista Yksityisten työnantajien rahoitus palkkamenoista Yksityinen osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista Yhteensä C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus Yhteensä Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

20 RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä Yhteensä 14. A B C Yhteensä EURA JÄRJESTELMÄ 7/7