TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6 2014"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Mahdi suunnittelee kaupunkia Teheranissa ja Tampereella 6 Ammattilainen hallitsee tunteet 7 Kapua portaita ja venyttele työpäivän aikana VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Uudistuen ja eteenpäin katsoen KERTTU LIUKKALA Syksy on suunnittelun ja kehittämisen aikaa. Tarkistetaan ne asiat, jotka tänä vuonna oli vielä tarkoitus saada tehdyksi, suunnitellaan tulevan vuoden toimintaa sekä käydään asiakkaiden ja henkilöstön kanssa läpi ensi vuoden palvelutarpeet. Nopeassa tahdissa tulevat muutostarpeet taloushallintoon, omaan toimintaan tai asiakaskuntaan edellyttävät meiltä muutoskykyä ja osaamisen kasvamista. Yksi tärkeimmistä asioista on esimiesten kyky kehittyä ja uudistaa. Esimiestyössä kehittyminen tarkoittaa sitä, että esimies ymmärtää kokonaisuuden, on ajan hermolla esimiestyön eri tilanteissa ja kasvaa sekä itse että vie kasvunsiemeniä myös alaistensa viljeltäviksi. Esimiehen kasvun keinoina Taloushallinnon palvelukeskuksessa käytetään erityyppisiä koulutuksia omista Muutostilanne on hyvä hetki tarkastella osaamista. kehittämispäivistä ulkoisiin koulutuksiin, esimiesten kierrätystä, arviointeja ja vertaistukea. Kyky tarkastella kokonaisuuksia ja muutosten vaikutuksia toimintaan on yksi hyvän esimiestyön edellytys. Esimerkiksi Tampereella konsernihallintoon suunnitellut muutokset, yksiköiden toiminnan tarkastelu säästökohteiden löytämiseksi tai ikäihmisten palveluiden organisaatiorakenteiden muutokset vaikuttavat monin tavoin asiakkaiden palvelemiseen ja yhteisten tukipalvelujen toimintaan. Taloushallinto voi muuttaa toimintatapoja esimerkiksi Essin avulla tai tilauksellisten ostolaskujen lisäämisen kautta. Nämä kaikki muutokset vaikuttavat siihen, että työn sisältö muuttuu ja omaa osaamistaan kannattaa lisätä. Muutostilanne on hyvä hetki tarkastella työntekijän osaamista ja vahvuuksien hyödyntämistä. Samalla voidaan myös varmistua siitä, että oikea henkilö toimii oikeassa tehtävässä. Esimerkiksi työkierron kautta tai henkilöstön tehtäviä muuttamalla voidaan saada uutta intoa ja kehitysajatuksia. Muutosten läpivieminen mahdollistetaan hyvällä esimiestyöllä, yhteistyöllä eri toimijoiden kesken, uskalluksella päästää vanhasta irti ja katsomalla rohkeasti tarpeeksi pitkälle eteenpäin. Heli Hirvelä Taloushallinnon palvelukeskuksen johtaja SISÄLTÖ 8 KERTTU LIUKKALA SUSANNA LYLY 4 Teklun rehtori iloitsee Tredu-yhteistyöstä SUSANNA LYLY Tiken metallipajassa aherretaan itsenäisesti Atalan koulun väki peukuttaa työtä 10 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 50. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kau punki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen tai VILKKU INTER NETISSÄ /vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy joulukuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 19. marraskuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Arkkitehti Mahdi Yaghoubian on toiminut vuosia arkkitehtina Teheranissa. Parhaillaan hän työskentelee vuorotteluvapaan sijaisena Tampereen kaupungin kaavoitusyksikössä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU

3 TAPETILLA TEKSTI Päivi Stenroos KUVA Kerttu Liukkala Kipala kehittää esimiestyötä Jet-tutkinto on tarjonnut monipuolista tietoa, kiinnostavia keskusteluja ja mahdollisuuden kehittää omaa työtä, kertovat Kipalan palveluvastaavat Kirsi Kuukkanen ja Jenni Käpylä. Taloushallinnon palvelukeskus eli tutummin Kipala on koko kymmenvuotisen toimintansa ajan ollut aktiivinen esimiestyön kehittäjä. Keskeise nä ideana on, että koko palvelukeskus hyötyy, kun esimiehet saavat uusia eväitä työhönsä. Meillä pidetään esimiesten omia iltapäiviä 4 5 kertaa vuodessa. Tänä vuonna pyörii myös sisäinen esimiesvalmennus, jonka tavoitteena on vahvistaa esimiesten valmiuksia ja ymmärrystä koko palvelukeskuksen toiminnasta, kertoo talouden tukipalvelujen palvelupäällikkö Nina Suni. Yksi esimiestyön monipuolistaja on johtamisen erikoisammattitutkinto Jet, jota ovat Kipalassa päässeet vuorollaan suorittamaan kaikki halukkaat. Palveluvastaava Jenni Käpylä teki opintonsa ensimmäisten joukossa. Ajattelen niin, että kun kerran olen esimiestöihin lähtenyt, tilaisuus opiskeluun ja oman työn eteenpäin viemiseen kannattaa ilman muuta käyttää hyväksi, Käpylä toteaa. Kipalan väki on tehnyt Jetopintoja porrastetusti. Kaikki ei- vät voi opiskella samaan aikaan, koska osa väestä toimii kollegojensa tutkintojen arvioitsijoina. Palveluvastaava Kirsi Kuukkanen viimeistelee parhaillaan omaa Jettutkintoaan. Olin jo aiemmin kollega-arvioit sijana, joten tiesin aloitta es sani, mitä opinnoilta voi odottaa ja halusin ehdottomasti mukaan, Kuukkanen kertoo. Opintoja omassa työssä Opintojen sovittaminen arkeen on sujunut Jenni Käpylän ja Päivi Kuukkasen mukaan hyvin. Lähiopetuspäiviä on sen verran harvakseltaan, että päivät saa sijoittumaan kiireisenkin kalenteriin, ja vastapainoksi ne ovat tarjonneet monipuolista tietoa ja hedelmällisiä vertaiskeskusteluja. Oppisopimuksella suoritettavan Jet-tutkinnon tehtävät taas liittyvät opiskelijan omaan työhön ja tiimiin, joten läksyjen tekeminen on mielekästä. Itse asiassa tämä on hyvä tapa ottaa aikaa tiimin asioiden kehittämiseen, Kuukkanen mainitsee. Työpaikalla tehtävä kehittämis hanke on merkittävä osa Jettut kintoa. Myyntilaskutustii miä johtavan Käpylän aiheena oli osaamisen kehittäminen ja perehdytys suunnitelma, ja hän teki omasta tiimistään osaamiskartoituksen. Palkanlaskennan Lipari-tiimiä johtava Kuukkanen saa pian loppuun projektinsa, joka käsittelee sähköisen tiedonsiirron käyttöönottoa. Hankkeet tuottavat siis käytännön hyötyä sekä tekijälleen että koko tiimille. Niihin on myös sitouduttu, sillä jokainen tutkintoa suorittava tarvitsee arvioitsijakseen sekä työnantajan edustajan että kollegan. Työnantajan vankasta tuesta ja kiinnostuksesta on ollut paljon apua, Käpylä sanoo. Tulokset näkyvät arjessa Entä tutkinnon vaikutukset? Käpylä ja Kuukkanen sanovat, että niistä on vaikea kirjoittaa tyhjentävää listaa, mutta esimiehenä toimiminen on opintojen aikana ja sen jälkeen muuttunut ja monipuolistunut. Koulutuksessa käsiteltyjä asioita pulpahtelee arjen työssä esille säännöllisesti. Esimerkiksi vasta pari viikkoa sitten kaivoin Jet-mapin esille ja etsin sieltä haastattelurungon rekrytointia varten. En tee haastatteluja kovin usein, joten sain siitä tarvitsemaani tukea, Jenni Käpylä sanoo. Koulutus on auttanut myös esimerkiksi hahmottamaan esimiehen roolia paremmin: mitä oikeuksia ja velvollisuuksia on, mihin kaikkeen pitäisi huomata puuttua ja miten sen voi käytännössä tehdä, Päivi Kuukkanen kertoo. Johtamisen erikoisammattitutkinto Jet Suoritetaan käytännön johtamistyössä omalla työpaikalla. Sisältää ryhmätyöskentelyä, itsenäistä opiskelua ja verkko-opiskelua. Lähiopetuspäiviä on noin 14 eli noin yksi kuukaudessa. Kaikille yhteinen tutkinnon osa on johtajana toimiminen. Tutkinnon valinnaiset osat ovat henkilöstön, asiakkuuksien, tuotannon ja verkostojen johtaminen. Tutkintoon kuuluu kehittämishanke, joka tehdään yhdestä valinnaisesta osasta. VILKKU

4 TAPETILLA TEKSTI Kerttu Liukkala KUVAT Susanna Lyly Uudet sähköiset laitteet auttavat opetuksessa. Parasta työssäni ovat kuitenkin oppilaat, kertoo äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Riikka Kristeri-Kulman seuranaan oppilaat Jesse Ketonen ja Esa Räisänen. Tampereen teknillinen lukio eli Teklu aloitti lukuvuotensa tänä syksynä uusissa valoisissa tiloissa. Lukio on rakennettu Tampereen seudun ammattiopiston Tredun tilojen yhteyteen rakennuksista on suora kulku toiseen. Vaikea sanoa, mihin loppuu Tredu ja mistä alkaa Teklu, sillä tilat ovat yhteiskäytössä. Juha Kujansuun mukaan Tampereen teknillisen lukion ict-liitännät on rakennettu tulevaisuutta silmällä pitäen. Melkein mihin vain voi asentaa laitteen kuin laitteen. Neliapilan muotoinen Teklu hurmaa valoisuudellaan Uudisrakennuksesta puolet on lukiota ja toinen puoli Tredun laajennustiloja, kertoo Teknillisen lukion rehtori Helena Tuusa. Käytännössä yksikään luokka ei ole lukion luokka tai Tredun luokka, vaan kaikkia käytetään ristiin. Idea pohjautuu yhteistyöhön ja kustannustehokkuuteen, eli tilat halutaan pitää mah dolli simman ahkerassa käytössä, Tuusa jatkaa. Luokkien yhteiskäyttö ei ole ainut yhteistyön muoto, vaan myös lukio- ja ammattikouluopetuksen välillä toimitaan yhdessä. Teklun soveltavissa kursseis- sa on tarjolla tekniikkaan painottuneita kursseja, kuten robotiikkaa ja cad-mallinnusta, joiden opetuksesta vastaa Tredu. Teklu taas opettaa Tredun ammattiin opiskelevia nuoria lukioaineissa sekä koordinoi kaikkea lukio-opetusta Tredun toimipisteissä, kertoo Helena Tuusa. Uuden tilan liittämisessä vanhaan on onnistuttu. Arkkitehti Joona Koskelon suunnittelemassa rakennuksessa pohjapiirustus on neliapilan muotoinen. Keskiosassa ovat avarat oleskeluaulat ja käytäviä ei juuri ole. Uudesta lukiosta pyrittiin tekemään käytännöllinen kohtuuhinnalla. Saimme lisäksi todella kauniit tilat, iloitsee Helena Tuusa. Ict-liitännät antavat mahdollisuuksia Suunnnittelu kerää kiitosta myös ict-asioista vastaavilta. Kampuksen atk-tukihenkilönä työskentelevä Juha Kujansuu arvostaa Teklun hyvin suunni teltuja ict-liitäntöjä. Rakennuksessa on otettu huomioon nykypäivän tarpeet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet. Melkein mihin tahansa saa haluamansa laitteen asennettua. Ei tarvitse lähteä poraamaan seiniin reikiä, vaan tiloissa on val- miina monipuoliset pistorasiat. On mahdollisuuksia muokata ympäristöä jälkeenpäin. On iso bonus työhöni, että saan nyt keskittyä enemmän asiakkaiden auttamiseen ja vähemmän laitteistojen asennukseen. Kahvila ja ruokailutila tuovat säpinää Jaana Hietaranta on työskennellyt kolme viime vuotta ruokapalveluesimiehenä Tredun toimipisteessä. Uusi rakennus laajensi myös keittiöväen työtiloja. Keittiö on entinen, mutta uusi ruokailutila on rakennettu vanhan yhteyteen. Lisäksi lukion aulaan on raken- 4 VILKKU

5 Ruokapalveluesimies Jaana Hietaranta palvelee vahtimestari Teppo Tallia uudessa kahvila-myymälässä. Ainoastaan yhtenä aamuna olen vahingossa ajanut vanhalle lukiorakennukselle, naurahtaa Teppo Talli. nettu uusi kahvila. Vanhan ja uuden ruokailutilan välinen palo-ovi ja luiska koettiin aluksi haasteellisiksi. Ensimmäisten viikkojen aikana käytännöt hiottiin kuntoon, ja nyt ruoat saadaan jouhevasti tuotua kaukaa keittiöstä uuteen ruokasaliin. Linjastoja on nyt myös useita. Enää ei synny pitkiä jonoja, kunhan noudatetaan sovittuja ruokailuvuoroja. Tampereen Aterian työntekijät urakoivat joka aamu. Aamuyhdeksältä keittiöltä lähtee 350 annosta Kangasalan ja Lempäälän Treduihin. Paikan päällä ruokailee päivittäin henkilöä. Lisäksi kahvilan tilaukset ovat lisääntyneet ja tilaustarjoiluja järjestetään koulutuspäiville. Apuna Tampereen Aterialla ovat toisi naan Tredun elintarvikealan opiskelijat. Tampereen päivää varten opiskelijat valmistivat meille sata kiloa mustaamakkaraa, kertoo Jaana Hietaranta. Omassa työssään parhaimpana puolena Hietaranta pitää monipuolisuutta. Työ ei ole pelkästään kouluruoan valmistusta, vaan vaihtelua tuovat kahvila-myymälä sekä tilaustarjoilut, joiden tilaukset saattavat tulla joskus hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Näin isossa talossa ei koskaan tiedä, mitä päivä tuo tulles saan. Ikävä vain vanhaa opettajainhuonetta Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Riikka Kristeri-Kulman kehuu lukion uusia sähköisiä laitteita. Interaktiivisen ja tavallisen projektorin avulla oppitunneilla pääsee heti näyttämään internetin sisältöjä oppilaille ja ohjaamaan niiden käytössä. Myös opettajien työtiloihin on tullut muutos. Nykyisin opettajilla on omat viihtyisät työpisteet, joissa riittää tilaa omille tavaroille. Vanhassa koulurakennuksessa työpisteet olivat huonot ja opetta- Tampereen teknillinen lukio jat käyttivät työskentelyyn enemmän opettajainhuonetta, jota Kristeri-Kulman muistelee lämmöllä. Kaipaan ainoastaan opettajainhuonetta. Se oli opettajien yhteinen kokoontumispaikka. Nyt kun kaikki käyttävät omia työpisteitään, muita opettajia näkee vähemmän. Tilanne taitaa olla sama jokaisessa uudessa koulussa, jossa uusien työpisteiden takia ehditään harvemmin opettajainhuoneeseen. Kristeri-Kulmanin mielestä on mukava työskennellä juuri valmistuneissa tiloissa. Eniten iloa opettajan työhön tuovat kuitenkin oppilaat. Opiskelijat ovat parasta tässä työssä. Niin hyvässä kuin pahassakin on ihanaa, kun oppilaat tulevat tutuiksi. perustettu syksyllä 2012, jolloin Hervannan lukio lopetti toimintansa muuttanut uuteen rakennukseen syksyllä 2014 (Hepolamminkatu 10, L-talo) opetuksessa painotetaan matematiikkaa ja tekniikkaa, valittavana myös yleislukio 260 opiskelijaa, joista poikia 2/3 ja tyttöjä 1/3 kahvila auki arkisin klo , myös lounasta VILKKU

6 TAPETILLA TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Susanna Lyly Oma jälkipuinti kuuluu kriisityöhön Debriefing Debriefing eli psykologinen jälkipuinti on äkillisen, järkyttävän tapahtuman käsittelyä ryhmässä 1 5 vuorokauden kuluttua tapahtuneesta. Syynä voi olla onnettomuus, väkivalta tai läheisen äkillinen kuolema. Istunnoissa on 2 3 koulutettua vetäjää. Tarkoitus on ehkäistä kriisin aiheuttamia jälkireaktioita ja edistää toipumista. Jälkipuinti voidaan joskus järjestää myös kotiin. Tampereen ja Oriveden jälkipuinnista vastaa Tampereen kaupungin akuuttipsykiatrian poliklinikka. Vaikeimpia ovat lasten kuolemat. Vanhempien pohjaton suru on raskasta kohdata. Iällä ei ole merkitystä. Seitsemänkymppiset voivat surra 40- vuotiasta lastaan yhtä paljon kuin heitä nuoremmat 3-vuotiasta, sanovat sairaanhoitajat Sini Hyvönen ja Susann Höckert-Sydänmäki työstään debriefing-istuntojen vetäjinä. Se, minkä työntekijä kokee erityisen pahana, on Hyvösen mukaan kuitenkin henkilökohtaista. Tämä yritetään ottaa huomioon työnjaossa Tampereen akuuttipsykiatrian poliklinikalla, joka hoitaa traumaattisten tapahtu- Debriefingtoiminnasta vastaava hoitaja Sini Hyvönen ja hoitaja Susann Höckert-Sydänmäki vetävät traumaattisten kokemusten jälkipuinteja. Oma purkumahdollisuus on kriisityössä tärkeää. mien debriefingiä eli jälkipuintia. Sitä tarvitaan esimerkiksi liikenneonnettomuuksien, tulipalojen, hukkumisten, itsemurhien ja henkirikosten vuoksi. Poliklinikalla on 1 6 kriisi-istuntoa viikossa. Jälkipuinti järjestetään pahimman sokkivaiheen jälkeen. Siihen kutsutaan mahdollisimman moni osallinen: omaisia, läheisiä, silminnäkijöitä ja pelastustyöntekijöitä. Hyvin erilaisille osallisille pidetään omat istunnot. Usein pide tään myös seurantaistunto, jossa pohditaan, miten elämä on jatkunut. Tapahtunutta käydään tarkasti läpi, jottei jäisi aukkoja, joi- ta mielikuvitus täyttää. Ihmisten tunnetilat vaihtelevat laidasta laitaan. Joskus huomaa jonkun olevan vielä niin sokissa, ettei hän pysty keskustelemaan. Toiset pystyvät paremmin miettimään asioita, Höckert-Sydänmäki ja Hyvönen kertovat. He sanovat tärkeimmiksi tehtävikseen läsnäolon ja kuuntelemisen. Tilannetta on osattava johdattaa oikeaan suuntaan. Vetäjältä vaaditaan kykyä myötäelämiseen. Toisen murhe pitää pystyä kohtaamaan. Tarkoitus ei ole ottaa surua pois, vaan auttaa näkemään, miten voi selvitä ja että elämä jatkuu, Hyvönen kuvailee. Ammattilainen hallitsee tunteet Rankkojen asioiden työstämisen toistuvasti jaksaa, kunhan oma jälkipuinti on hoidettu hyvin. Työntekijät purkavat asioita yhdessä jokaisen istunnon jälkeen, ja työnohjausta on kerran kuukaudessa. Kun työskentelen sairaanhoitajana, vastapuoli tietää, että olen ammatti-ihminen. Debriefing- istunnoissa olen mukana enemmän ihmisenä, mutta ammatillisuus näkyy vuorovaikutuksessa ja kykynä säädellä tunteita, Hyvönen arvioi. Jos tunteet saisivat liikaa valtaa, auttaminen olisi vaikeaa. Kokonaan niitä ei voi silti kätkeä. Höckert-Sydänmäki myöntää, etteivät kyyneleet aina ole kaukana. Debriefing on eri tavalla raskasta kuin poliklinikkatyö. Se vaa- tii opettelua, sopeutumista ja purkamista, Hyvönen listaa. Ensitöinä hoidettiin lentoturman jälkipuinti Jälkipuinti siirtyi akuuttipsyki atrian poliklinikalle viime maaliskuussa. Aiemmin kaupunki hankki sen ostopalveluna. Ensimmäinen iso voimainponnistus koettiin pian aloituksen jälkeen, kun Jämijärvellä sattui lento-onnettomuus. Paikalliset viranomaiset järjestivät ensivaiheen kriisihoidon, mutta jälkipuintia hoidettiin ja koordinoitiin Tampereella. Istuntoja vetää poliklinikan seitsemästä mielenterveys- ja päihdetyöhön erikoistuneesta sairaanhoitajasta kuusi. He sai vat työhön tarvittavan koulutuk sen. Höckert-Sydänmäellä oli kokemus ta jo aiemmasta työpaikastaan. Debriefing-toiminnan koordinoinnista poliklinikalla vastaa Sini Hyvönen. Tieto kriisiavun tarvitsijoista saadaan poliisilta ja muilta viranomaisilta. Istunnoissa käytetään välillä työparina kahta Setlementti Naapurissa vastaavaa työtä tehnyttä vapaaehtoistyöntekijää. Akuuttipsykiatrian poliklinikka hoitaa vaikeista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä asiakkaita. Työhön kuuluvat myös päivystys ja konsultaatiot Acutassa. Jälkipuinteja varten on omat työvuoronsa. Toimintojen yhteensovittaminen on ollut iso haaste. Kumpikin on hoidettava poliklinikan tilanteesta riippumatta, Hyvönen sanoo. 6 VILKKU

7 Viestintäsihteeri Marja- Riitta Koponen innostui kokeilemaan jumppapalloa vuorotellen perinteisen työtuolin kanssa. Hän tekee usein töitä myös seisoen sähköpöydän ääressä. TIESITKÖ? Tee työtäs liikkuen KERTTU LIUKKALA Tampereen kaupungin työpaikoilla jatkuu vielä marraskuun ajan kampanja arkiaktiivisuuden hyötyjen puolesta. Liikettä työpäivään -kampanja kannustaa henkilöstöä kiinnittämään huomiota arjen valintoihin sekä kokeilemaan vaihtoehtoisia työskentelytapoja. Kampanjan vaihtuvista teemoista uutisoidaan viikoittain Loorassa. Kampanjan taustalla on tieteellinen näyttö runsaan istumisen ja liikkumattomuuden aiheuttamista terveyshaitoista. Päivittäiselle istumiselle ei ole määritelty ylärajaa, mutta seitsemää tuntia pidetään maksimina. UKK-instituutin tutkimuksen mukaan aikuiset viettävät valveillaoloajastaan kolme neljäsosaa eli noin yhdeksän tuntia istuen tai makuulla. Seisoen vietetään noin kaksi ja puoli tuntia. Istumisen aikana lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen, sydän ja -verisuonitautien riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinten ongelmat. Lii kuntasuositukset ylit tävällä vapaa-ajan liikunta har rastuksella ei voi suojautua runsaan istumisen aiheuttamilta haitoilta. Sen vuoksi on tärkeää, että jokainen arvioi uudelleen omia työskentelytottumuksiaan ja liikkumistaan työpäivän aikana. Voit valita portaissa kapuamisen hissillä matkustamisen sijaan, istumatyön tauottamisen, venyttelyn, taukojumppaa tai työasentojen vaihtelemisen työpäivän aikana. Jos sinulla on sähköpöytä käytössäsi, muista hyödyntää sitä. Looran etusivu Henkilöstösuunnittelija Satu Kuivasto Toimintamalli on lisännyt kustannustietoisuutta Kaupungin henkilöstölle suunnatun toimintamallikyselyn vastaajista hieman yli puolet oli sitä mieltä, että toiminnan kustannustietoisuus on lisääntynyt. Kyselyyn vastasi työntekijää eli 26 prosenttia henk ilöstöstä. Toimintamallin arvioinnin väliraportin mukaan kaupungin organisaatiossa suhtaudutaan varsin kriittisesti tilaaja tuottaja-malliin. Sen koetaan lisänneen toiminnan byrokraattisuutta. Myös johtamisessa nähdään paljon parannettavaa. Tutkimus tarjoaa meille hyvän peilin uudistaessamme toimintamalliamme vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. On olennaista tunnistaa vahvuudet, joille rakentaa, ja kehittämisalueet, joihin puuttua. Kustannustietoisuuden kasvu on selkeä vahvuus, toteaa Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Tampereen nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet toimintamallin aikana vuosina vähemmän kuin keskimäärin muissa vertailukaupungeissa. Tampereen kustannuksia verrattiin kuuden suurimman kaupungin kesken eli Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Oulun kustannuksiin. Väliraportissa todetaan, että menojen kasvua hillitsevä kehitys saattaa johtua toimintamallista, mutta myös muista tekijöistä. Tilaaja tuottaja-mallissa tavoitteena ollut tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen on onnistunut, joskin tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Tampere ostaa palveluistaan noin kolmanneksen kaupungin ulkopuolelta ja kaksi kolmasosaa omalta tuotannolta. Tutkijaryhmän näkemyksen mukaan ulkopuolisia hankintoja varten tarvitaan tilaajaosaamista, joten tilaamisesta ei voida luopua kokonaan, mutta se voidaan organisoida eri tavoin. Arviointityössä tarkastellaan tilaaja tuottaja-mallia, pormestarimallia ja asiakaslähtöistä prosessimallia. Arviointi toteutetaan monitieteellisenä yhteistyöhankkeena Tampereen yliopiston kanssa. Arviointi päättyy tämän vuoden lopussa. Strategiajohtaja Reija Linnamaa VILKKU

8 LÄHIKUVASSA TEKSTIT Matti Wacklin KUVAT Kerttu Liukkala Tapio Pohja takaa, että Tilakeskuksen puusepänverstaalla tehdään laatua. Tilakeskuksen kiinteistöteknisessä tuotannossa tekee rakentamisen parissa töitä noin 90 hengen porukka, johon kuuluu rakennusammattilaisten lisäksi niin puuseppiä kuin metallin taitajia. Tuotannon keskuspaikka on Nekalassa. Nekalan porukka vastaa kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapidosta. Historiallisesti joukko jatkaa maineikkaan talonrakennusosaston töitä. Nykyisin uudisrakentaminen on kuitenkin pääosin annettu yksityisille rakennusliikkeille. Ylläpidämme kaupungin rakennuksia. Nekalan verstaiden lisäksi ammattilaisemme työskentelevät myös eri kohteissa tekemässä esimerkiksi koulujen ja päiväkotien pikkuremontteja, kertoo rakentamispäällikkö Tapio Seppälä. Hän kehuu työyhteisön hyvää henkeä, josta kertovat pitkät työsuhteet. Viihtyvyyteen vaikuttaa varmasti se, että meillä jokainen tietää, mitä tekee, ja jokainen voi myös vaikuttaa työhönsä. Sote-töitä itsenäisesti Tilakeskuksen metalliverstas ei ole ulkoapäin korea, mutta Nekalassa on silti toiminnalliset tilat koneineen. Varastonhoitaja Arsi Oksanen on vastannut varaosista ja materiaalien tilaamisesta jo neljännesvuosisadan. Työ on vapaata ja itsenäistä. Perustehtävä on pysynyt melko muuttumattomana. Suurin mullistus oli atk-järjestelmän tulo. Sitä ennen kaikki hoidettiin papereilla. Oksanen siirtyi aikoinaan kaupungin palvelukseen kaupan alalta. Talonrakennusosaston historia jatkuu Tilakeskus työntekijöitä lähes 400 hallinnoi noin 800:aa kiinteistöä tehtäviin kuuluvat rakennus- ja kehityshankkeiden ohjaus ja toteutus, kiinteistönpito, isännöinti, siivous sekä kiinteistönhoito lähes kaikki tilat ovat vuokrattuina kaupungin omistamien rakennusten lisäksi hallinnassa on ulkoa vuokrattuja huoneistoja, lähinnä päiväkoteja, palveluasuntoja ja työterveyshuollon tiloja tiloja vuokrataan ensisijaisesti kaupungin eri toimialoille Työpaikan vaihto ei ole käynyt mielessä. Täällä kaikki ovat puheväleissä keskenään ja valmiita auttamaan toinen toistaan. Levyseppä Hannu Mustikka on erikoistunut asunnon muutoksiin liittyviin metallitöihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vammaispalvelulain mukaan velvollisia kustantamaan muutostöitä, kun tilanne sitä edellyttää. Tilaukset ohjataan Tilakeskukselle. Tampellan konepajakoulusta aikoinaan valmistunut Mustikka on ollut kaupungin töissä jo parikymmentä vuotta. Teen esimerkiksi pyörätuoleille luiskia ja kaiteita liikunta- 8 VILKKU

9 esteisten tarpeisiin. Välillä käyn asiakkaiden luona mittaamassa kohteita. Itsenäinen työ maistuu. Puuseppien huippuyksikkö Työnjohtaja Heikki Ruuska johtaa Tilakeskuksen puuseppiä, jotka synnyttävät monia spesiaa lituotteita Tammelan koulun tammi ovista Vapriikin ikkunoi den ulkopuitteisiin ja Linnainmaan terveysaseman oviin. Meillä on erityisosaamista, jonka varaan voi rakentaa vaikeatkin hankkeet. Puuseppä Tapio Pohja tuntee puurakentamisen niksit. Nyt työstettävänä on Tilakeskuksen omiin tarpeisiin tuleva hyllykkö, mutta mies tekee kumppaneineen melkein mitä vain, kun saa käsiinsä piirustukset. Kaikkia tehdään paitsi lapsia. Meillä on huipputaitava yksikkö, kehuu Pohja vitsaillen, tosissaan, suoraan ja arkailematta. Pohjan työpaikkana on kiinteistöteknisen tuotannon puusepänverstas Nekalassa. Rakennus on vähän nukkavieru, mutta verstaan koneistus on modernia. Niillä syntyy monenlaisia tuotteita vanhojen koulujen ikkunapuista oviin ja kaappeihin. Ammattimiesten kädenjälki näkyy muun muassa pääkirjasto Metsossa. Olemme olleet työtyytyväisyysmittauksissa vahvoilla. Täällä viihdytään. Vaihtuvuus on pientä. Työ on itsenäistä ja motivoivaa, sanoo Pohja, joka itsekin on työskennellyt kaupungilla jo 24 vuotta. Virpi Ekholm astui punaisiin saappaisiin Tampereen Tilakeskuksen toimitusjohtajan Virpi Ekholmin työhuoneen kaapin päällä Frenckellissä on pikkuruiset punaiset saappaat, jotka lahjoitti hänen edeltäjänsä, 17 vuotta tehtävää hoitanut Ilkka Ojala. Kun minut valittiin, taisin sanoa, että Ilkka jättää suuret saappaat täytettäviksi. Ilkka kai halusi vähän suhteellistaa tilannetta, kun lahjoitti minulle sievät pikkusaappaat. Ojala on ollut tärkeä mentori, kun Ekholm on aloittanut työtään. Tilakeskus hallinnoi noin 800:aa kiinteistöä. Sen johtajana helmikuussa aloittanut Virpi Ekholm haluaa panostaa asiakasyhteistyöhön. Teemme työtä tilojen käyttäjien eteen. Siksi on tärkeä madaltaa eri hallinnonalojen väliin historian saatossa kasvaneita raja-aitoja ja kehittää yhteistyötä, jotta asiat sujuisivat mahdollisimman mutkattomasti. Ekholm palkattiin tehtävään SRV Pirkanmaan aluejohtajan paikalta. Tampereelta valmistunut rakennusalan diplomi-insinööri sanoo, että suurin ero yksityisen ja kuntapuolen toimintatavoissa liittyy investointien rahoitukseen. Kunnissa eletään määrärahamaailmassa, kun yksityisellä puolella mennään joustavilla projektirahoituksilla. Olen oppinut tuntemaan yksikköpalavereissa Tilakeskuksen osaavia ammattilaisia. Silti vieläkin tulee vastaan työntekijöitä, joihin en ole aiemmin törmännyt, mikä ei ole ihme, sillä meitä on liikelaitoksessa 400 työntekijää. Ekholmin aikana Tilakeskuksessa on aloitettu oma esimiesvalmennus, joka sekin syventää toimitusjohtajan tietämystä omasta henkilökunnastaan. Itse olen osallistuva ja avoin esimies. Pidän keskusteluista ja annan mielelläni vastuuta ihmisille. Vähemmällä enemmän Kuntatalouden ongelmat tuntuvat Tampereellakin. Säästöt ovat välttämättömiä. Tilakeskuksessa se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sen hallinnoimien tilojen vuokrat jäädytetään tämän vuoden tasolle, mikä käytännössä tarkoittaa pieneneviä tuloja. On opittava tekemään vähemmällä enemmän. Siihen tarvitaan innovaatioita, joiden avulla pystytään säästämään rahaa, sanoo Virpi Ekholm. Rakenteitakin voi aina kyseenalaistaa. Ekholm muistuttaa, että niin on tehty myös aikaisemmin. Pääkirjasto Metsonkin 1980-luvulla rakentanut Tampereen oma rakennusosasto oli aikoinaan koko kaupungin merkittävimpiä rakennusliikkeitä, mutta sittemmin suurten kohteiden uudisrakentamisesta on luovuttu. Yksi esimerkki toimintatapojen muutoksista on koulujen ja päi- Virpi Ekholm tietää nyt, kuinka suuriin saappaisiin hän astui, kun tuli valituksi Tilakeskuksen toimitusjohtajaksi. väkotien remonttien ajoittaminen muihinkin aikoihin kuin kesälle. Ekholm uskoo, ettei Tilakeskuksessa keskustella irtisanomisista, vaikka säästöjä tarvitaan. Väkimäärä pienenee joka tapauksessa eläköitymisen takia. Sisäilmaongelmat otetaan tosissaan Virpi Ekholm lupaa, että julkisuudessa paljon esillä olleet Tila keskuksen hallinnoimien rakennusten sisäilmaongelmat otetaan tosissaan. Selvittelyssä tarvitaan moniammatillista joukkoa, koska syyt ovat moninaiset. Tilakeskus arvioi parhaillaan myös kaupungin omistamien tilojen myyntiä. Uusin lista on juuri julkistettu. Ekholm on periaatteessa valmis keskustelemaan lähes minkä tahansa kaupungin kiinteistön myynnistä, mikäli se ei ole tarpeen kaupungin omassa palvelutuotannossa tai sitä ei muusta syystä haluta säilyttää kaupungin omistuksessa. Kaikkiaan tilankäytön tehostaminen on tärkeää. Se tuo säästöjä. << Arsi Oksanen tuntee Tilakeskuksen metallipajan varaston kuin omat taskunsa. < Vasta vähän aikaa sitten taloon tullut Aleksi Kumpumäki edustaa metallipajassa nuorisoa. VILKKU

10 Ateria vähentää hävikkiä myymällä tähderuokaa Kaikissa Tampereen Aterian päiväkodeissa ja kouluissa sekä osassa oppilaitoksia myydään päivän ruokailusta yli jäänyttä lounasta mukaan talojen henkilökunnalle. Koukun Helmen ravintokeskus on viime keväästä alkaen luovuttanut mahdollisen ylijääneen ruoan hyväntekeväisyyteen. Sekä lahjoituksella että myynnillä halutaan vähentää päivittäistä ruokahävikkiä entisestään. Ruoan myyntiä mukaan kokeiltiin kevään aikana muutamissa kouluissa. Saatujen hyvien kokemusten ansiosta myynti laajennettiin syyskuussa kaikkiin päiväkoteihin, kouluihin ja lukioihin, joissa ateriapalvelusta vastaa Tampereen Ateria. Tähteeksi jäänyttä ruokaa myydään mukaan myös osassa Tredun toimipaikkoja. Ensisijainen ruokahävikin vähentämisen keino on edelleen ruokapalveluhenkilökunnan ammattitaito ja pitkä kokemus ruoan menekistä. Huolimatta arvioinnista hävikkiä tulee silti aina jonkin verran. Toisinaan linjastoon jää vain muutama annos ja toisinaan enemmän esimerkiksi oppilaiden poissaolojen vuoksi. Aterian henkilökunta liputtaa tähderuoan hyötykäytön puolesta. Viime kevään kokeilusta saatiin henkilökunnalta positiivisia kommentteja, joissa toivottiin toiminnan vakinaistamista ja laajentamista. TEKSTI T Päivi Pajula a KUVAT Susanna na Lylyy Opettaja Päivi Virkamäki, siistijä Minna Heimosaari ja vahtimestari Juha Leskinen kertovat oppilaille tykkäävänsä työstään, koska saavat hoitaa työtehtävänsä itsenäisesti. Tykkään työstäni -kampanja saa aikaan kysymystulvan Atalan koulun 4A-luokan luokkapalaverissa. Oppilaat esittävät innokkaasti kysymyksiä siistijä Minna Heimosaarelle ja vahtimestari Juha Leskiselle heidän työstään. Kalle Pekkarinen haluaa tietää, onko työnteko vaikeaa. Toisinaan työni on vaikeaa, koska minun pitää osata säätää useita erilaisia koulun vempaimia, kuten äänentoistolaitteita. Uusiin asioihin tarvitsee koulutusta, Leskinen kertoo oppilaille. Atalan koulussa jutellaan työelämästä Jos lattialle on tiputettu kynänteroittimen roskia ja kengät on jätetty nostamatta telineisiin, lattioiden pyyhkiminen hankaloituu, yli 15 vuotta siivoojana työskennellyt Heimosaari kuvailee. Oppilaat kuuntelevat vastauksia keskittyneinä. Atalan koulussa on aloitettu säännölliset luokkapalaverit, jotka ovat vapaita, keskustelevia ja toiminnallisia tunteja. Ensimmäisen luokkapalaverin aiheena on työelämä. Tykkään työstäni -kampanjan avulla pyrimme saamaan lapset keskustelemaan työelämästä ja työn arvostamisesta. Opettajat voivat itse suunnitella tuntien sisällön, opettaja Päivi Virkamäki kertoo. Aina ei tarvitse olla hauskaa Atalan koulun työntekijät ovat suhtautuneet Tykkään työstäni -kampanjaan myönteisesti. He ovat pukeutuneet värikkäisiin kampanjapaitoihin ja pohtineet myös itse, mikä vaikuttaa työn mielekkyyteen. 10 VILKKU

11 Osallistu kokouksiin etänä Jokainen meistä haluaa olla tietenkin hyvä omassa työssään ja ymmärtää työnsä merkityksen. Viihdyn Atalan koulun mukavassa työyhteisössä hyvin. On tärkeää, että puhumme myös työn epäkohdista. Vain siten voimme kehittyä, Päivi Virkamäki sanoo. Kun oppilailta kysytään, pitääkö töissä olla aina hauskaa, he vaikenevat ensin. Sitten pojat alkavat pyörittää päätänsä. Ei tarvitse, mutta töitä on tehtävä, että pärjää elämässä, ammattilaisjääkiekkoilijan urasta Opettaja Päivi Virkamäki antaa Noora Haavalle ja Miku Yliselle tehtäväksi pohtia, mitä he itse voivat tehdä osoittaakseen arvostusta toisten työtä kohtaan. haaveileva Jesse Vesikko tietää. Virkamäki uskoo, että töissä viihtyy, kun työnantaja ja esimies arvostavat työntekijöitä ja työntekijät pystyvät vaikuttamaan työtapoihinsa. Silloin voi venyä uskomattomiin suorituksiin. Atalan koulun henkilökunta näyttää tulevaisuuden toivoille Tykkään työstäni -kampanjan avulla mainiota esimerkkiä. Oppilaat huomaavat helposti, jos aikuinen on innokas ja pitää siitä, mitä tekee. Pulpettirivissä reunimmaisena istuva Vesikko on varma, että hänen Päivi-opettajansa tykkää työstään. Ei hän olisi muuten täällä ja opettaisi meitä, suorasanainen poika toteaa. Palkasta puhuttaessa oppilaat ajattelevat viisaasti. Monen mielestä isona olisi kivaa tienata kohtuullisesti. 4Aluokan oppilas Anna Jääskeläinen hymyilee ja miettii hetkisen rahaa. Ei sitä kauheasti tarvitse saada, mutta vähän kuitenkin. Kaupungin voimassa oleva matkustusohjeistus muuttuu. Matkustamisen pitää olla työtehtävän hoitamisen ja työajan tehokkaan käytön kannalta perusteltua. Seminaareihin, kokouksiin ja muihin vastaaviin tilaisuuksiin on osallistuttava ensisijaisesti videoneuvotteluna tai jollakin muulla etäyhteydellä. Kaikki matkat hankitaan matkavaraajien kautta. Matkan varaaminen edellyttää aina hyväksytyn matkasuunnitelman esittämistä. Muutoin kuin matkavaraajan kautta tilatut matkat tai liput maksaa matkustaja itse. Uuden matkustussäännön mukaan esimies tai päättävä toimielin ratkaisee tapauskohtaisesti, edellytetäänkö matkaraportin tai muun selvityksen laatimista. Matkalle osallistumisesta saatava hyöty kaupungille täytyy esittää jo ennen matkaa, koska päätös matkalle osallistumisesta tehdään suunnitelman perusteella. Matkustussääntöön on lisätty periaate kaupungin johdon ja Euroopan ulkopuolisten matkojen hyväksymisestä, jonka kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi helmikuussa. Ohjeistusta on uudistuksen yhteydessä selkeytetty ja tiivistetty. Matkustussääntö täydentää työehtosopimuksen matkustamiseen liittyviä määräyksiä ja määrittelee matkakustannusten korvaamisessa noudatettavat menettelytavat. Matkustussääntö koskee henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksyi matkustussäännön syyskuussa. Konsernimääräys oli aiemmin osin vanhentunut ja matkustamiskäytäntöjä oli tarkistettava myös taloudellisista syistä. Matkustussääntö päivitetään tästä lähtien vuosittain. Henkilöstöasiat > Matkustaminen: Matkustussääntö VILKKU

12 KAKSI MEISTÄ TEKSTIT Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVAT Susanna Lyly Työkokeilussa voi ottaa ensi askelia työelämään Typa eli työllisyydenhoidon palveluyksikkö auttaa maahanmuuttajia tarjoamalla pääasiassa tuettuja työkokeilupalveluita. Typalle ei ole tällä hetkellä sellaista tavoitetta, että esimerkiksi tietty osuus kaupungin työntekijöistä olisi maahanmuuttajataustaisia. Tuettu työkokeilu on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille työttömille kielitaidon parantamiseksi, suomalaiseen työelämään tutustumiseksi ja ammattivaihtoehtojen kartoittamiseksi, kertoo verkostosuunnittelija Abdulkadir Hashi Typasta. Palveluun kuuluu työkokeilujakson suunnittelu ja kokeilupaikan haku, tuki asiakkaalle ja työnantajalle, työkokeilun aikainen kielikoulutus sekä työkokeilun jälkeinen jatko-ohjaus seuraavaan soveltuvaan palveluun. Tavoitteena on loppupeleissä työllistyä eli kiinnittyä työelämään ennemmin tai myöhemmin, Hashi summaa. Työkokeilupaikkoja etsitään kaupungin lisäksi yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Työkokeilupalvelun tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja ammatillista kouluttautumista sekä vahvistaa maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan sopeutumista toisiinsa. Lisäksi yrityksille ja kaupungin eri yksiköille tarjotaan mahdollisuus saada päteviä maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Henkilöstösuunnittelija Jaana Halonen kaupungin henkilöstöyksiköstä kertoo, että maahanmuuttajien työllistämistä halutaan edistää. Kesätyöntekijöiden määrää on seurattu. Viime kesänä maahanmuuttajataustaisten osuus oli ilahduttavat 6,5 prosenttia. Aikaisempina vuosina määrä on ollut 2 3 prosentin välillä, sanoo Halonen. Kaupungin tavoite on työllistää maahanmuuttajataustaisia niin, että heitä on vähintään 2 prosenttia kaikista kesätyöntekijöistä. Lintu löysi maata jalkojensa alle Silvana Berki hyödyntää elämänkokemustaan työssä sosiaalipalvelujen neuvonnassa ja ammentaa aiheita siitä myös runoihin. Häneltä ilmestyi elokuussa runoteos Kun taivas aivastaa. Berki viittaa monesti johonkin runoonsa, kun hän miettii kohtaamisiaan asiakkaiden kanssa. Albanialaissyntyinen Silvana Berki saapui Suomeen vuonna 1991 pitkän ja monivaiheisen pakomatkan jälkeen. Hän rakastaa nykyistä työtään ja iloitsee myös runokokoelmastaan. Oman paikan etsiminen suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut kuitenkin kivikkoinen tie. Kuin lintu -runossani kuvaan sitä, että minulla on kaksi kotimaata. Lintu ei voi kuitenkaan laskeutua kumpaankaan maahan. Oikeastaan vasta tämän kirjan jälkeen koin, että kuulun johonkin ja lintu pystyi laskeutumaan, hän hymyilee. Usein suomalaiset kysyvät maahanmuuttajalta, onko hän ajatellut palata kotimaahansa. Vaikka ihmiset eivät tarkoita pahaa, kysymys loukkaa. Pakolaiset ovat joutuneet usein pakon edessä jättämään kotimaansa vaikeat olosuhteet. Silvana Berki työskentelee sosiaalipalvelujen neuvonnassa, joka sijaitsee keskustassa Kelan talossa. Pidän kovasti neuvontatyöstä ja siitä, että saan käyttää työssäni eri kieliä, hän sanoo. Monen vuoden ja vuosikymmenen jälkeen olisi taas edessä uusi kotoutuminen, sillä synnyinmaakin on muuttunut paljon, Berki huomauttaa. Neuvontatyössä saa olla kasvokkain Silvana Berki on työskennellyt kaupungilla vuodesta 2004 lähtien erilaisissa sosiaalialan tehtävissä, ja työkokemusta on myös lähikunnista. Hän on kouluttautunut ahkerasti ja opiskelee tällä hetkellä Tampereen yliopistossa sosiaalityötä. Monipuolisesta työkokemuksesta ja koulutuksesta on hyötyä nykyisessä työssä. Neuvontatyö sopii henkilölle, jolla on pitkä työkokemus ja paljon tietoa. Pidän työstäni, koska saan olla kasvokkain asiakkaiden kanssa. Haluan yleensä ratkaista asiat mahdollisimman nopeasti, enkä jätä niitä roikkumaan. Yhdellä asiakkaalla oli juuri ongelmia sähkölaskun kanssa, ja soitin heti sähkölaitokselle. Meillä käy paljon asiakkaita, emmekä sulje ovia ennen kuin viimeinenkin asiakas on palveltu. Berkillä on taustansa ja monikulttuurisen sosiaalityökoulutuksensa ansiosta herkkyyttä ja taitoa kohdata maahanmuuttaja-asiakkaita. Yritän luoda kommunikaatiosiltoja ja kertoa asioista mahdollisimman yksinkertaisesti. Suomen kielen oppiminen on ulkomaalaiselle usein vaikeaa, mutta selviytymisen ja kotoutumisen vuok- 12 VILKKU

13 si sitä on tietysti opeteltava. Toivoisin kuitenkin, että suomalaiset suhtautuisivat suvaitsevammin heihin, joilta suomen kieli ei vielä suju hyvin. Työelämässä pitäisi huomioida muutkin taidot, Silvana Berki muistuttaa. Berki on sitä mieltä, että hyvinvointivaltio passivoi liikaa ja jättää ihmisryhmiä yhteiskunnan ulkopuolelle. Silmät-runossa hän kuvaa neuvojan työhuoneeseen astuvaa murusilla elävää kansalaista, joka on kadottanut taitonsa ja tahtonsa. Olisi hyvä, että työtön voisi tehdä esimerkiksi vapaaehtoistyötä pari tuntia päivässä. Silloin hän joutuisi lähtemään kotoaan ja tapaisi muitakin ihmisiä. Yritän kannustaa asiakkaita miettimään sitä, että työ on aina pa rem pi vaihtoehto kuin korvaukset, ja siitä saa myös enemmän rahaa. Töitä on tarjolla, mutta ne eivät aina kelpaa. Kommunistinen Albaniakin tarjosi ilmaisen terveydenhuollon ja koulutuksen, mutta jokaisen oli tehtävä työtä, hän pohdiskelee. Arkkitehti Mahdi Yaghoubian työskentelee kaavoitusyksikössä kolmatta kertaa. Avulias mies tarttuu mielellään erilaisiin tehtäviin ja osaa kysyä apua myös työkavereilta. Mahdi Yaghuobian paneutuu kaupunkisuunnitteluun Arkkitehti Mahdi Yaghoubianin työpöydällä on paljon suunnitelmia ja dokumentteja. Levitettynä on myös suunnitelma Tesoman alueesta, jonka täydennysrakentamisen yleissuunnitelmatyöhön hän on osallistunut. Työ on ollut mielenkiintoista, ja olen saanut hyvää kokemusta siitä, kuinka yleissuunnitelmia tehdään Suomessa. Työhön on sisältynyt myös konsulttien tapaamisia, asukastilaisuuksia sekä tutustumiskäyntejä, hän kertoo. Tesoma on rauhallinen asuinalue ja siellä on paljon vihreää. Asukkaat suhtautuvat täydennysrakentamiseen hyvin ja haluavat asuinalueelleen uusia taloja. Multisillassa alkaa täydennysrakentamisen Ehyt-yleissuunnitelman teko ensi vuoden alusta, ja Yaghoubian on mukana hankkeen valmistelutöissä. Suomessa ja Tampereella Yaghoubian on ollut kolmisen vuotta. Iranista hänet toi tänne vaimon jatko-opiskelu Tampereen teknillisessä yliopistossa, jossa hän itsekin jatkoopiskelee yhdyskuntasuunnittelua ja tekee tohtorinväitöskirjaansa avoimista kaupunkitiloista Teheranissa ja Tampereella. Suomen kieltä arkkitehti on opiskellut kielikursseilla, ja se sujuu jo varsin hyvin. Sitä pitää opiskella vielä lisää, hän tuumii. Ja työpaikallahan kieltä väkisinkin oppii. Suomen opiskelua helpottaa se, että yksi kirjain äännetään yleensä yhdellä tavalla. Vaikeinta Suomessa ovat sanojen eri taivutusmuodot. Yhtäläisyyksiä ja eroja Mahdi Yaghoubian on toiminut arkkitehtina 12 vuotta Teheranissa, jossa on yli 8 miljoonaa asukasta. Hän näyttää kuvia moderneista kortteleista ja upeista rakennuksista, joita on suunnitellut. Sikäläisellä arkkitehtuurilla on pitkät perinteet tuhansien vuosien ajalta. Myös Teheranissa on paljon täydennysrakennushankkeita. Suurin ero Tampereeseen on se, että yksityiset omistavat maapohjan. Esimerkiksi tiet ja kadut ovat puolestaan julkisessa omistuksessa. Rakennushankkeista siis päättävät yksityiset, mutta heidänkin on tietysti noudatettava kaavamääräyksiä. Miljoonakaupunki Teheranissa rakennukset eivät ole kovin korkeita maanjäristysvaaran vuoksi. Useimmissa on viisi kerrosta, mutta korkein talo on 55-kerroksinen. Luontoa suurkaupungista ei juuri löydy, vaan kaikki viheralueet ovat rakennettuja puistoja. Yaghoubian on työskennellyt Iranissa etupäässä konsulttiyrityksissä. Myös Suomessa hän harjoitteli konsulttiyrityksessä ja pitää työkulttuuria molemmissa maissa varsin samanlaisena. Rakentamisstandardeissa on eroja, sillä Iranissa puuta käytetään vain sisustuksessa. Mahdi Yaghoubian tekee kolmatta työjaksoaan maankäytön suunnittelu -yksikössä, tällä kertaa vuorotteluvapaan sijaisuutta. Kaikki työkaverit haluavat auttaa. Ja minulla on tosi paljon kysymyksiä työkavereilleni, hän naurahtaa. Kaavoituksen väki on saanut Yaghoubianilta tietoa siitä, millaista kaupunkisuunnittelu on Iranissa. Hän piti hiljattain yksikölle esitelmän arkkitehdin työstä Iranissa ja siitä, kuinka Teheran kasvoi pienestä paikkakunnasta miljoonakaupungiksi. VILKKU

14 TEKSTI JA KUVA Veijo Kaján Ikäihmisten paloturvallisuus paranee Pirkanmaalla on kehitetty huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto ikäihmisten turvaksi. Työ palkittiin syyskuussa Jyväskylässä Palosuojelurahaston innovaatiopalkinnolla. Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Seppo Männikkö ja Caverionin liiketoimintayksikön johtaja Jukka Suoja osallistuivat keskeisesti kehitystyöhön. Miehet ovat mukana Pirkanmaan turvallisuusklusterin osaamisverkostossa, joka parantaa iäkkäiden henkilöiden asumisturvallisuutta ja pyrkii vähentämään palokuolemia. Jos asukas ei pysty riittävän nopeasti poistumaan asunnosta tulipalon sytyttyä, hänen turvallisuutensa pitää varmistaa estämällä tilanteen kehittyminen hengenvaaralliseksi. Tämä on mahdollista vain automaattisella sammutuslaitteistolla. Huoneistokohtainen sammutusjärjestelmä rajaa ja sammuttaa tulipalon sekä antaa lisäaikaa asukkaan pelastamiseen. Samalla kun laitteisto auttaa vähentämään vakavia henkilövahinkoja, se myös rajoittaa merkittävästi omaisuusvahinkoja. Ikäihmisten kotona asumisessa havaittiin koko ajan laajeneva paloturvallisuusongelma. Yhä useampi vanhus asuu kotonaan yhä pidempään ja entistä huonokuntoisempana. Tavallisen asunnon paloturvallisuus ei riitä heille, Seppo Männikkö tiivistää innovaation lähtökohdan. Uhkatiedon jakaminen on pelottelua, jos ei esitetä keinoja vaikuttaa uhkaan. Nyt voimme tarjota vastauksen yksin asuvien ikäihmisten paloturvallisempaan asumiseen, Männikkö jatkaa. Aiemmin ei ole ollut saatavilla huoneistokohtaista sammutuslaitteistoa, joka täyttää asuntosprinkleristandardin vaatimukset. Osaamisverkosto aloitti tällaisen laitteiston kehi tystyön kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluja tarjoa van Caverio nin kanssa noin kaksi vuotta sitten. Standardinmukaisuuden lisäksi laitteistolle asetettiin vaatimukseksi mahdollisimman helppo asennettavuus, siirrettävyys ja kohtuullinen hinta. Laitteistoa lähdettiin kehittämään määriteltyjen vaatimusten mukaan valitsemalla ensin standardinmukaiset komponentit. Toimivuuteen, toimintavarmuuteen ja laitteen sijoittamiseen liittyvät seikat on erityisesti otettu huomioon suunnittelussa, Jukka Suoja kertoo. TEKSTI Marika Haapala Rai auttaa kotihoitoa paloturvallisuudessa Kotihoito ja pelastuslaitos ovat selvittäneet Tampereella, miten voisi tunnistaa ne kotihoidon asiakkaat, joiden elämässä on eniten paloturvariskejä. Ratkaisu on löytynyt Raijärjestelmästä, jota käytetään apuna kotihoidon asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnissa. Järjestelmästä pystytään poimimaan kuulosta, kognitiivisesta kyvystä, liikkumiskyvystä kotona, muistista ja toimintakykyä rajoittavasta lääkityksestä kertovat kysymykset, jotka vaikuttavat vanhuksen kykyyn pelastautua palon sattuessa. Mallin avulla asiakkaalle voidaan toimintakyvyn mukaan suositella esimerkiksi turvatekniikan käyttöä. Tampereen mallia esiteltiin valtakunnallisessa Rai-seminaarissa lokakuun alussa. Kotihoidon asiakkaiden kotien paloturvallisuutta on parannettu lokakuussa päättyneessä Hyvinvointia ja laatua -vanhuspalvelulain toimeenpanohankkeessa. Rain hyödyntämisen lisäksi esimerkiksi kotihoidon ja pelastuslaitoksen yhteisillä kotikäynneillä pelastuslaitoksen projektityöntekijä on pystynyt antamaan niin asukkaille kuin kotihoidon työntekijöillekin vinkkejä, miten kodin paloturvallisuutta voisi parantaa. Lisäksi omaisille on tehty paloturvallisuuskysely, ja kotihoidon asiakkaille ja omaisille on laadittu esite, jossa neuvotaan, miten pienilläkin asioilla kodin paloturvallisuutta voi parantaa. Viranomaispalveluille perustetaan oma yksikkö Viime keväänä Tampereella selvitettiin, voitaisiinko viranomaispal velujen toiminnot yhdistää palvelu kes kukseksi. Selvityksen perus teella päädyttiin siihen, että viran omaispalveluille peruste taan oma yksikkö ensi vuoden alusta lähtien. Muutos liittyy konsernihallinnon organisaation uudistumiseen. Ensin uuteen yksikköön siirtyvät kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, ympäristöterveys, katutilaja pysäköinninvalvonta sekä jätehuolto. Yksikkö tulee sijoittumaan konsernipalveluihin Halon, Kipalan ja Typan rinnalle. Tavoitteena on luoda yhtenevä, tarkoituksenmukainen ja tehokas toimintamalli laadukkaiden viranomaispalvelujen tuottamiseksi. 14 VILKKU

15 TEKSTI JA KUVA Kerttu Liukkala Mahtava sakki juoksee viikoittain yhdessä Keväällä perustettu kaupungin työntekijöiden lenkkeilyporukka Mansen maratoonarit on aloittanut toimintansa vauhdikkaasti. Lenkkeilijät ovat juosseet yhdessä lähes viikoittain, ja Mansen maratoonareita on nähty jo ainakin Tallinnan ja Helsingin maratoneilla sekä Pirkan hölkässä. Yksi porukan lenkkeilijöistä on terveyspalvelujen neuvonnassa työskentelevä sairaanhoitaja Merja Mattila. Hän on saanut yhteisistä lenkeistä piristystä ja vaihtelua omaan harrastukseensa. Heti ensimmäisestä lenkistä lähtien tuntui siltä kuin olisimme tunteneet jo pitkään. Mukavassa porukassa kilometrit rullaavat nopeammin. Liian kovaa juoksuvauhtia ei tarvitse pelätä. Mansen maratoonarit valitsevat vauhdin aina osallistujien mukaan. Välillä joukko jaetaan: toinen porukka juoksee reippaammin ja toinen hitaammin. Viikolla juostaan 10 kilometrin lenkkejä ja joka toinen sunnuntai on vuorossa 20 kilometrin reitti. Jokainen voi valita ohjelmasta itselleen sopivat harjoituskerrat. Pitkät lenkit ovat sellaisia, joissa tutustumme toisten juoksijoiden tuttuihin reitteihin. Samalla näemme itselle uusia kaupunginosia ja kaupungissa tehtyjä muutoksia. 20 kilometrin aikana ehtii nähdä paljon, kertoo Merja Mattila. Jos on juossut yhden puolimaratonin, kokemus riittää Mansen maratoonareiden vauhtiin. Joukkoon pääsee mukaan kysymällä Timo Ahoselta, missä ja milloin maratoonarit treenaavat seuraavan kerran. Tulevista lenkeistä ja muusta yhteistoiminnasta saa myös tietoa liittymällä Mansen maratoonareiden suljet tuun Facebook-ryhmään. Porukassa lenkkeily on mahtava yhdistelmä. Saa liikkua ulkona hyvässä seurassa, ja juoksun jälkeen tulee todella hyvä olo. Roh keasti vain mukaan mukavaan sakkiin, kannustaa Merja Mattila VILKKU

16 VILKKUVAT Ritvan päiva RITVA KUHA työskentelee toimistosihteerinä Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrialla. Lisäksi hän on Palhoniemen huoltokodin etäsihteeri. Pienen työyksikön etuna on työnkuvan monipuolisuus Vilkaisu keittiön ikkunasta: aamu-usvaa Nattarin yllä. Jo kuusi vuotta minua kuljettanut Viima-koira on tavoilleen uskollinen tuntee kellon Tästä se alkaa: työsopimus Palhoniemeen Antille, HHlomakkeita Kipalaan ja mappiin Opiskelija Jarkko Helminen, vahtimestari Kari Lehtonen ja suunnittelija Pertti Vartola ovat mukana etäkoulutuksessa, jossa kuulemme videoneuvottelun streamaus- ja tallennuspalveluista. Tallennettuja koulutustilaisuuksia voi siis seurata vaikka omalta tietokoneelta. Iltapäivällä naputtelen vielä puhtaaksi johtoryhmän kokousmuistion, asiatarkastan Soneran laskut ja kirjoitan työsopimuksia. Uusi SAP-päivitys nopeuttaa sopimusten tekemistä. 16 VILKKU Osastonhoitaja Merja Jaakola poikkeaa huoneeseeni. Hän tarvitsee apua osastoesitteen päivittämisessä Sosiaalityöntekijä Anne Niemi ja sairaalahuoltaja Minna Mäkelä iloitsevat kanssani päivän C-vitamiineista. Taukotilaan on tuotu omenoita Siivikkalasta ja aronianmarjoja Längelmäeltä. KUVAT RITVA KUHA JA ANNE NIEMI

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) 3.10.2013 Marika Nevala, Merja Turpeinen, Eva Tuominen, Anne Salmi, Lea Henriksson, Jaana Laitinen 2.10.2013 M Turpeinen,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

kampanjaopas #kunnontyönpäivä

kampanjaopas #kunnontyönpäivä kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot