OSA 1 Virvatuli-malli OSA 2 Työkaluja arvioinnin tausta-aineiston keräämiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 1 Virvatuli-malli OSA 2 Työkaluja arvioinnin tausta-aineiston keräämiseen"

Transkriptio

1

2 OSA 1 Virvatuli-malli 1. Virvatuli-itsearviointimallin esittely 2. Itsearviointikriteerit ja arviointikierros 2.1 Arviointisuunnitelma 2.2 Tausta-aineiston kerääminen 2.3 Itsearvioinnin yhteenvedon tekeminen arviointiryhmässä, kriteerien läpikäynti ja sähköinen sovellus (demo) OSA 2 Työkaluja arvioinnin tausta-aineiston keräämiseen 1. Oppilas- ym. kyselyt 2. Kyselytuloksista kriteerien arviointiin 3. Muu arvioinnin tausta-aineisto 3.1 Tilastollinen arvioinnin tausta-aineisto

3 OSA 1

4 Apuväline oppilaitoksen toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen. Koostuu arviointikriteereistä eli väittämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa arviointiryhmässä. Kriteerit löytyvät Virvatuli-oppaan toisesta osasta (opas saatavana myös Virvatuli-verkkosivuilla

5 Herättää sisäistä keskustelua laadusta Tuoda esiin vahvuuksia ja kehittämisen kohteita

6 Ulkoinen/sisäinen arviointi Kaikkia kouluasteita arvioidaan, ja oppilaitoksilta edellytetään itsearviointia. Arviointimalleissa käydään läpi ja pisteytetään koko oppilaitoksen toiminta (Caf-pohjaisia) vrt. perusopetuksen laatukriteerit Virvatuli-malli tehty taiteen perusopetuksen omista lähtökohdista, vaikutteita koulutuksen arviointimalleista. Pisteytyksen käyttö vapaaehtoista.

7 opetussuunnitelman perusteisiin, taidekasvatuksen laatua koskeviin tutkimustuloksiin Virvatuli-hankkeessa kriteerejä kommentoineiden, mm. taiteen perusopetuksessa työskentelevien henkilöiden näkemyksiin.

8 Arviointialue muodostuu useasta eri arviointikohdasta, joihin on muotoiltu arviointikriteerejä.

9 5 arviointialuetta: Oppilaat, opettajat,oppimisympäristö, johtaminen ja yhteistyösuhteet Arvioinnissa vastataan kysymyksiin: -millaiset edellytykset oppilaitoksen henkilökunnalla ja oppilailla on ollut opetuksessaan ja oppimisessaan? -millaisia tuloksia toiminnasta on saatu lähinnä: miten oppilaat ja henkilökunta ovat kokeneet opetuksen ja ilmapiirin, onko koettu taiteen tekemisen ja oppimisen iloa?

10 Kysymyksiä arviointialueista ja kriteereistä?

11 JATKUU Oppilaiden näkökulmaa korostettu, koska oppilaitoksen toiminnan tulokset näkyvät parhaiten heissä. Arviointialuetta 1 on haasteellista arvioida. Opettajien ja muun henkilökunnan näkökulma tärkeä, koska heidän innostuneisuutensa, osaamisensa ja työskentelyolosuhteensa vaikuttavat suoraan tuloksiin.

12 ARVIOINTIALUE 1. OPPILAAT - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa ARVIOINTIALUE 2. OPETTAJAT - Opettajien kompetenssi, jota he itse arvioivat ja jota arvioidaan yleisellä tasolla mm. osaamiskyselyillä ja oppilaiden palautteen avulla ARVIOINTIALUE 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ - tilat ja välineet; ilmapiiri; edellytysten luominen oppimiselle; ajankohtaisuus; opetuksen järjestäminen; opetussuunnitelmatyö ARVIOINTIALUE 4. JOHTAMINEN - strategiajohtaminen; taiteellis-pedagoginen johtaminen; henkilöstöjohtaminen; talousjohtaminen ARVIOINTIALUE 5. YHTEISTYÖSUHTEET - osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä; sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta; sisäinen ja ulkoinen viestintä

13 2.

14 Kriteereillä kuvaillaan hyvän laadun ominaisuuksia, joihin omaatoimintaa verrataan. Oleellisin osa itsearvioinnissa on arviointiryhmässä käyty keskustelu kriteereistä ja niiden toteutumisesta. Kriteerejä selitetään oppaassa kuvailutekstein.

15 ARVIOINTIALUE 1: OPPILAAT Arviointikohta 1: Taidot ja tiedot taideaineessa Kriteerit: a) Oppilaiden tekniset taidot taideaineessa ovat kehittyneet. b) Oppilaiden havainnointitaidot ja kyky taiteen vastaanottamiseen ovat kehittyneet. c) Oppilaiden ilmaisutaidot ovat kehittyneet. d) Oppilaiden tiedot taideaineessa ovat karttuneet. He ovat oppineet taideaineen teoriaa ja taiteentuntemusta. e) Oppilaat ovat saaneet kokemuksia - esiintymisestä sekä ryhmän sisällä että yleisölle - yleisön kohtaamisesta - näyttelyihin osallistumisesta

16 Keskustellaan arviointiryhmässä ensin arviointialue kerrallaan siitä, kuvastavatko kriteerit sitä, miten arviointiryhmä näkee laadun. Poistetaanko joitain kriteerejä ja lisätäänkö joitain muita? (Merkinnät kriteerilomakkeisiin) Kerätään tausta-aineistoa, kuten kyselytuloksia, oppilaitoksessa laadittuja toimintakertomuksia, jne. Arviointikierroksen lopuksi järjestetään konsensuskeskustelu, jossa arviointikohdille annetaan numero tai muu arvio kunkin jäsenen arvioinnin ja yhteisen keskustelun pohjalta. Arviointiryhmä antaa arvionsa oman harkintansa perusteella. Pitää kuitenkin pystyä perustelemaan. Jos jokin kohta tuntuu mahdottomalta arvioida, voi jättää väliin. Ei kuitenkaan pyritä absoluuttisen totuuden löytämiseen ja voi luottaa omaan näkemykseensä ja kokemukseensa.

17 ARVIOINTIKIERROS

18

19 2.1 Mihin keskitytään ensimmäisellä arviointikierroksella (prioriteetit). Mitä tehdään seuraavina vuosina. Valintaa voi tehdä siinä, arvioidaanko kaikki 5 arviointialuetta samana vuonna, mitkä kyselyt tehdään, kuinka paljon otetaan tilastollista aineistoa mukaan, jne. Suositus: koko arviointi joka 3. vuosi, osa kerrallaan tehtynä 5:n vuoden sisällä. Oppilaskyselyjä useammin, mutta voi keskittyä kerralla johonkin teemaan.

20 JATKUU 2.1 Kuka/ketkä keräävät arviointiaineistoa - tilastollisia - millä aikataululla tehdään eri kyselyt Koska ja miten tarkastellaan kyselytuloksia Milloin voisi olla realistista tehdä kriteerien toteutumisen arviointiryhmän jäsenet erikseen ja sitten kokoontumalla? Tulosten raportointi, toiminnan kehittäminen ja seuranta

21

22 2.2 Todistusaineistoa, jonka pohjalta voidaan arvioida sitä, kuinka hyvin tarkasteltavassa kriteerissä on onnistuttu. Esimerkiksi: Kyselytuloksia oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä henkilöstön näkökulmista. Tilastollista aineistoa, dokumentteja toiminnasta.

23

24 2.3 Kriteerien toteutumisen arviointi Kun tausta-aineisto, kuten kyselyjen tulokset, on kerätty, arviointiryhmä tutustuu siihen esim. kokouksessa. Sen jälkeen on helpompi käydä läpi itsearviointikriteerit ja arvioida niiden toteutumista. Eli: Arvioidaan arviointiaineistoon perustuen, miten hyvin kriteerit ovat omassa oppilaitoksessa toteutuneet = määritellään laatutaso

25 EHDOTUS MENETELMÄKSI: 5 = erinomaisesti 4 = hyvin 3 = tyydyttävästi 2 = välttävästi 1 = ei ollenkaan EOS=ei koske oppilaitostamme Numeroiden käyttö helpottaa vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista ja omien tulostenvertailua eri vuosina. Lisäksi kirjataan ylös perustelut annetulle laatutasolle.

26 - Arviointikohdalle annettu tasoarvosanaksi 1 tai 2: Erityinen kehittämiskohde. Mitkä asiat vaikuttavat tähän tilanteeseen? Mitä voimme tehdä yhdessä? Mitä resursseja ja toimenpiteitä tähän tarvitsemme? - Arviointikohdalle annettu 3: Tämä on toteutunut vaatimukset täyttävällä tavalla. - Arviointikohdalle annettu 4 ja 5: Hyvä, jatketaan samaan malliin, pidetään huolta, että taso säilyy resurssien mukaisena.

27 2. vaihtoehto toiminnan laatutasojen arvioimiseen: Käytetään vain kahta laatutasoa: 1. ei kaipaa kehittämistä 2. kaipaa kehittämistä.

28 Huom: Kriteerit voi halutessaan käydä läpi myös jollain muulla menetelmällä. Oleellisinta on arviointiryhmässä käyty keskustelu kriteereistä ja niiden toteutumisesta!

29 JATKUU Ensin ryhmän jäsenet antavat itsenäisesti arvosanat arviointikohtiin ja merkitsevät ne Virvatuli-verkkosivuilta tulostettuihin arviointilomakkeisiin. Lomakkeet arviointiryhmälle kriteerien toteutumisen arviointia varten Sitten muodostetaan arviointiryhmässä keskustelemalla yhteinen näkemys Konsensuskeskustelussa arviointiryhmä päätyy annettujen arvosanojen pohjalta yhteiseen näkemykseen. Päätetään myös tärkeyskerroin. Kannattaa sopia maksimisajasta per käsiteltävä arviointikohta

30 JATKUU Kirjataan ylös yhdessä sovitut tulokset ja niiden sanalliset perustelut Valitaan vahvuudet ja tärkeimmät kehittämiskohteet Sovitaan jatkotoimista: Keille ja miten tulokset raportoidaan? Kuka raportoi ja mihin mennessä? Miten toimitaan kehittämiskohteiden suhteen? Mitä kirjataan toimintasuunnitelmaan? Jne. Miten kehittämistoimien toteutumista seurataan?

31 (PER ARVIOINTIKOHTA) 5 = Asia on oppilaitokselle erittäin tärkeä 4 = Asia on oppilaitokselle tärkeä 3= Asia on oppilaitokselle kohtalaisen tärkeä 2= Asia ei ole oppilaitokselle kovin tärkeä 1 = Asia ei ole oppilaitokselle lainkaan tärkeä

32 Tulokset voi syöttää sähköiseen sovellukseen, jolloin tuloksen saa nelikenttinä graafisessa muodossa (ilmainen tunnus TPO-liitosta). (demo, oppilaitosten omalla tunnuksella pääsee sovellukseen. Tunnukset lähetetty TPO-liitosta jäsenkouluille)

33

34

35 JATKUU Oppilaitoksen arviointiryhmä tulostaa lopuksi vastauksensa, jotka näkyvät nelikenttien muodossa. Oikealla ylhäällä ovat vahvuudet ja vasemmalla ylhäällä kehittämiskohteet.

36 ARVIOINTIALUE 1: OPPILAAT 1) Taidot ja tiedot taideaineessa 2) Yhteistyö- ja muut taidot 3) Omaehtoisuus ja luovuus 4) Ilo ja hyvä taidesuhde 5) Opiskelutaidot

37 KOKOONTUMINEN kriteerien alustava tarkastelu arviointiaineiston keräämisestä sopiminen TEHDÄÄN OPPILAS YM. KYSELYT JA KOOTAAN TARVITTAVA MUU ARVIOINTIAINEISTO KOKOONTUMINEN tarkastellaan oppilaskyselyjen tuloksia ja muuta arviointiaineistoa ARVIOINTIRYHMÄN JÄSENET ANTAVAT ARVOSANAT ARVIOINTIKOHDILLE ENSIN ITSENÄISESTI KOKOONTUMINEN LOPULLISEN ARVIOINNIN TEKOON

38 Materiaalia arviointiryhmälle Työkalupakki-alasivulla (demo)

39 OSA 2 KYSELYT, TILASTOLLINEN AINEISTO

40 1) Virvatuli-verkkosivujen Työkalupakissa Word-muodossa. Tarkoituksena on, että oppilaitokset muokkaavat omaan käyttöön sopiviksi. Oppilaskyselyt noin 7-8-v, 9-12-v ja yli 13-vuotiaille, taiteenaloittain Kyselyt huoltajille taiteenaloittain Osaamiskartoitukset opettajille ja toimistohenkilöstölle Rehtorin osaamisen itsearviointi Työympäristön arviointi henkilöstölle Kyselypohjat keskeyttäville ja entisille oppilaille Teemakyselyt arviointityöryhmän kesken pohdittavaksi tai henkilöstön vastattaviksi kestävästä kehityksestä ja tasa-arvosta

41 Virvatuli-hankkeessa kehitetyt kyselymallit valmiina järjestelmässä. Mahdollisuus poistaa ja lisätä kysymyksiä (mallikyselyt liian pitkiä toteutettaviksi sellaisinaan). Kysymyksistä suurin osa kaikkien taiteenalojen yhteisiä, mutta esim. omaehtoisuuteen ja oppimiseen liittyvät asiat räätälöity taiteenaloittain. Voi myös pyytää muita artseduzefissä mukana olevia kouluja lähettämään muokkaamiaan ja toteuttamiaan kyselyjä. Tämä on mahdollista Zef-järjestelmän kautta. Näin voi hyödyntää jo valmiiksi tehtyä kysymysten priorisointia.

42 Oppilas- ja huoltajakyselyjen tuloksista saa hyvää tausta-aineistoa arviointialueiden 1, 2, 3 ja 5 arviointiin (Oppilaat, Opettajat, Oppimisympäristö, Yhteistyösuhteet). Opettajien osaamiskartoituksen avulla pyritään saamaan tietoa siitä, missä opettajat tuntevat onnistuneensa hyvin ja mihin kaipaisivat esim. koulutusta. Lisäksi saadaan tausta-aineistoa arviointialueeseen 2 (Opettajat). Työympäristökyselystä ja opettajien osaamiskartoituksesta saadaan aineistoa arviointialueisiin 3 ja 4 (Oppimisympäristö tilat ja välineet; Johtaminen, esim. henkilöstöjoht.)

43 Miten toteutuvat hyvät työolosuhteet ja millaisia edellytyksiä olosuhteita tarvitaan jotta opettajat ja muu henkilökunta pystyy parhaiten tekemään laadukasta työtä? Myös sisäistä viestintää koskevia kysymyksiä.

44 2) Ei ole mahdollista saada esim. kyselytuloksista suoraan arvosanoja kriteerien arviointiin. Kyselytuloksia tarkastellaan kokonaisuutena ja suhteutetaan muuhun arvioinnin tausta-aineistoon. Kyselytuloksia on kuitenkin mahdollista tarkastella myös numeerisesti ja kysymys kerrallaan (esim. kyselyssä keskiarvoksi saatu 4 asteikolla 1-5). On suositeltavaa käyttää useita arviointiaineistoja ja näkökulmia tietyn arviointialueen kriteerien toteutumista tarkasteltaessa.

45 ARVIOINTIALUE 1: OPPILAAT Arviointikohdat ja kriteerit 1.4. ILO JA HYVÄ TAIDESUHDE a) Oppilaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja iloa harrastuksestaan tunneilla. Esim. kyselyjen kysymyksiä Oppilaskysely: - Saan onnistumisen iloa taiteenlajin X harrastuksessa. - Nautin esiintymistilanteista / näyttelyistä / omien töitteni esittelemisestä - Millä mielellä tulet tunnille? - Millä mielellä lähdet tunnilta? Kysely huoltajille: - Lapseni käy mielellään taideharrastuksessaan Opettajan itsearviointi: - Oppilaani tulevat mielellään tunneille. KH

46 2) JATKUU Virvatuli-verkkosivuilta löytyy kyselyistä käyttäjäversiot, joihin on merkitty, mihin kriteeriin kullakin kysymyksellä viitataan. Jokaiseen kriteeriin ei ole valmista kysymystä kyselyissä. Joitakin kriteerejä ei ole mahdollista arvioida kyselyaineiston pohjalta. Vain harvoja kriteerejä voi arvioida pelkän tilastollisen aineiston pohjalta. Samaan kriteeriin voi liittää useammanlaista arviointiaineistoa.

47 ARVIOINTIALUE 1: OPPILAAT Arviointikohdat ja kriteerit 1.4. ILO JA HYVÄ TAIDESUHDE a) Oppilaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja iloa harrastuksestaan tunneilla. b) Oppilaat ovat kokeneet onnistumista omassa työskentelyssään. c) Oppilaiden suhde taidealaan on syventynyt ja sitoutuminen vahvistunut. Mahdollista arviointiaineistoa Kyselyaineistoa esim. Oppilaskysely Kysely huoltajille Opettajan itsearviointi Tilastollista aineistoa esim. Läsnäoloprosentti tunneilla Keskeyttämisaste Annetut päättötodistukset KH

48 Karsitaan kysymyksiä (ja lisätään omia). Lisäyksiä opettajien osaamiskartoitukseen (tällä hetkellä ei taidealakohtaisia versioita, vaan sama kaikille taiteenaloille). Kyselyissä voi keskittyä niihin teemoihin, joita arviointikierroksella on tarkoitus arvioida. artseduzef-kyselyjärjestelmä (demo) Zefin kyselysovelluksen esittelysivut: Tulosten analysointi

49 Kysymyksiä kyselyistä ja niiden käytöstä arvioinnissa? Esimerkkejä kyselymalleista (ks. kyselymallit Virvatuli-verkkosivuilla)

50 3) Laadullinen arviointiaineisto: kyselytulosten lisäksi oppilaitoksen omat dokumentit: ops, toimintakertomukset, ym. Määrällinen arviointiaineisto - tilastollinen aineisto: trendit. Oppaan liitteessä esimerkkejä arvioinnin taustaaineistoista arviointikohdittain.

51 3.1) Objektiivisia, tilastotietoihin pohjautuvia tunnuslukuja tai indikaattoreita Toiminnan jatkuvan arvioinnin tueksi kannattaa valita omien painopistealueiden mukaan joukko keskeisimpiä mittareita, joista kerätään tilastollista aineistoa säännöllisesti Oppaan liitteessä luettelo erilaisista indikaattoreista oppilaitoksessa jatkokehitettäviksi ideoiksi www-sivujen Työkalupakissa pidempi versio, jossa kaavoja ja laskentavinkkejä

52 Tapahtumien tai julkaisujen määrä (oppilaiden mahdollisuus saada töitään esille) Läsnäoloprosentti (sitoutuminen) Syksyllä opintojaan jatkavien osuus edellisen kevään oppilasmäärästä. (sitoutuminen) Kesken lukukautta opintonsa keskeyttävät oppilaat Opintojen kesto Kuinka kauan keskimäärin ollaan oppilaana (sitoutuminen) Päättötodistusten määrä (Opiskelutaidot) Henkilöstön osaamisen kehittämisen kulut (Henkilöstöjohtaminen)

53 JATKUU Tilastollisen aineiston käyttö olisi helpompaa, jos olisi vertailevaa tilastoa muista oppilaitoksista. Tällä hetkellä taiteen perusopetuksen tilastoja ei kerätä kattavasti. Tuntiperusteisen valtionavun piirissä olevista oppilaitoksista OPH kerää tilastoja, joita saa osoitteesta:

54 (ei vielä tällä hetkellä kerätä keskitetysti ) Sitoutumismittari (vuoden aikana päättötodistuksen saaneet, prosenttia opintotason oppilaista) Opintojen keston ja pitkäjänteisyyden mittari (Osuus tiettynä vuonna aloittaneista, jotka jatkavat opintojaan vielä esim. viiden vuoden päästä aloittamisesta) Opetustilojen soveltuvuuden mittari (mielipidekysymyksenä) Tasa-arvon toteutumisen mittarit Uudet oppilaat ja oppilasmäärä suhteessa alueen ikäluokkaan Henkilöstön kelpoisuusmittarit Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin mittari Ks. Raportti Virvatuli-verkkosivuilla: Mahdollista tilastollista aineistosta oman toiminnan tarkasteluun

55 (Tpo-liitto) Facebook-käyttäjäfoorumi: Virvatulimalli Taiteen perusopetusliitto Palautetta, kysymyksiä Virvatulimallista imalli-taiteen-perusopetusliitto/

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Virvatuli-koulutusseminaari

Virvatuli-koulutusseminaari Virvatuli-koulutusseminaari 13.9.2013 l Apuväline oppilaitoksen toiminnan arvioimiseen ja kehi4ämiseen. l Koostuu arvioin7kriteereistä eli väi4ämistä, joiden toteutumista arvioidaan oppilaitoksen omassa

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointijärjestelmä

Virvatuli-itsearviointijärjestelmä Virvatuli Virvatuli-itsearviointijärjestelmä Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin Jaana Koivisto-Nieminen TPO-seminaari 10.10.2011/JKN 2 TPO-seminaari 10.10.2011/JKN 3 Virvatuli-malli miksi? TPO-seminaari

Lisätiedot

Liite 3. Esimerkkejä Virvatuli-mallissa käytettävästä arviointiaineistosta

Liite 3. Esimerkkejä Virvatuli-mallissa käytettävästä arviointiaineistosta Liite 3. Esimerkkejä Virvatuli-mallissa käytettävästä arviointiaineistosta Tämä on kooste mahdollisesta arviointiaineistosta Virvatuli-kriteerien toteutumisen tarkastelun tueksi. Siinä on esimerkkejä siitä,

Lisätiedot

Jaana Koivisto-Nieminen Kaisa Holopainen. Virvatuli - malli. Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille

Jaana Koivisto-Nieminen Kaisa Holopainen. Virvatuli - malli. Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille Jaana Koivisto-Nieminen Kaisa Holopainen Virvatuli - malli Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille Jaana Koivisto-Nieminen Kaisa Holopainen Virvatuli - malli Itsearviointiopas

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa

Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa Laadunhallinta Lohjan kaupungin lukiokoulutuksessa 1. Laadunhallinta lukiokoulutuksessa Lohjan kaupungin lukioiden laadunhallintamalli perustuu Kuntaliiton julkaisuun Laadunhallinta opetustoimessa ja varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Arviointi ja kehittäminen Kopio: Valkonen, Jouko 1/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 Sisällysluettelo Kopio: Valkonen, Jouko 2/7 Tulostettu: 29.9.2016 16.13 1. Toiminnan arviointi

Lisätiedot

Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointijärjestelmän taustaa

Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA. Arviointijärjestelmän taustaa Orimattilan kaupunki Opetuspalvelut OPETUSPALVELUIDEN ARVIOINTISUUNNITELMA Arviointijärjestelmän taustaa Orimattilan opetuspalveluiden arviointijärjestelmän rakentamisen pääajatuksena oli henkilöstön sitouttaminen.

Lisätiedot

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja

Osaava: Laatua Siikalatvalla. Laatupaja Osaava: Laatua Siikalatvalla Laatupaja 7.5.2013 Päivän ohjelma 13.00-13.15 Tervetuloa: päivän ohjelma ja esiin tulleet kysymykset 13.15-13.30 Pelisäännöt ja sovitut asiat - tiedon jakaminen - laatutyön

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Miten Haapaveden opistolla. Laatupäällikkö

Miten Haapaveden opistolla. Laatupäällikkö Laatutyöstä Miten Haapaveden opistolla Laatupäällikkö Kuuden opiston yhteistyönä Mittarit, kyselylomakkeet valmiit, käytetty 10 vuotta, lukuvuosipalaute opiskelijoilta, henkilökunnan työtyytyväisyys Johtoryhmä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma

Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma 1 Naantalin perusopetuksen laadun arviointisuunnitelma Perusopetuksen laadun kehittäminen: Laatuhankkeen jäsen, erityisluokanopettaja Jaakko Rajavaara Pedagoginen rehtori Kimmo Kuusimäki 2 1. Naantalin

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

OPS-tiekartta Missä mennään?

OPS-tiekartta Missä mennään? OPS-tiekartta Missä mennään? Kevät 2014 Oman tilanteen arviointi jatkuu Alueellisen/kuntakohtaisen/ koulukohtaisen ops-työn organisointi; työn rakenne, työnjako ja vastuut kasvun ja oppimisen jatkumosta

Lisätiedot

Vertaisarviointiraportti

Vertaisarviointiraportti Ammatillisen koulutuksen järjestäjän/ammatillisen oppilaitoksen nimi Vuosi Vertaisarvioijien nimet Laatija: Toimitettu: Päivämäärä, versionumero Sisällysluettelo Päivittäkää sisällysluettelo! 1. Yleistiedot...

Lisätiedot

Tapahtumien tai julkaisujen määrä: o suhteutettuna oppilas- tai opettajamäärään o luokiteltuna esim. pieniin, keskikokoisiin ja isoihin tapahtumiin.

Tapahtumien tai julkaisujen määrä: o suhteutettuna oppilas- tai opettajamäärään o luokiteltuna esim. pieniin, keskikokoisiin ja isoihin tapahtumiin. 1 Mahdollista tilastollista aineistoa oman toiminnan tarkasteluun Virvatuli-mallin itsearviointikriteerien toteutumisen arvioimiseen oppilaitos voi halutessaan käyttää erilaista tilastollista aineistoa.

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014

Arvioinnin l Arvioinn uonne ja ylei in l set uonne ja ylei periaat set teet periaat Käsitteet marraskuun hautomo 2014 Koulun nimi: Kunnas Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppimisen arvioinnissa arvioinnin kohteena on oppilaan oppimisen edistyminen ja tavoitteiden toteutuminen tarkasteltavan ajanjakson päättyessä.

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja Iisalmen lyseo Strategia ja laatukäsikirja 2015-2020 Päivitetty 1.6.2016 Strategia ja laatukäsikirja 2015 2020, Iisalmen lyseo 1/6 Strategia Toiminta-ajatus, missio - koulun rooli yhteiskunnassa, koulun

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin

Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin Tietoa, työkaluja parempaan itsearviointiin - Taiteen perusopetuksen oppilaitoskyselyn tuloksia Arvioinnin nykytilaa ja Virvatuli-hankkeeseen liittyviä odotuksia kartoittava kysely oppilaitoksille 16.9.-6.10.2009

Lisätiedot

KOKEMUKSIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUKSESTA. Tuula Hoivala PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 23.8.2012

KOKEMUKSIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUKSESTA. Tuula Hoivala PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 23.8.2012 KOKEMUKSIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN TOTEUTUKSESTA Tuula Hoivala PIRKANMAAN OPPISOPIMUSKESKUS 23.8.2012 VERTAISARVIOINTI ARVIOINTIALUE: OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kumppanit: Pirkanmaan

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena

Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena 1 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Ben Schrey WinNova 2 2.5.2012 Sähköiset välineet itsearvioinnin tukena Esimerkki opiskelijan itsearvioinnin

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja

Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6

7,8 27,8 46,1 54,1 17,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 27,5 45,7 50,6 25,4. (oppilas, huoltaja ja opettaja) 3,8 20,4 27,4 41,2 50,5 34,6 Arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana tehtävän arvioinnin tarkoituksena on arvioida, kuinka hyvin lapset ovat oppineet juuri opetetun asian ottaen huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä.

Lisätiedot

Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä

Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä Lapuan taidekoulu Virvatuli itsearviointiraportti oppilas- ja huoltajakyselystä Miksi taidekoulussa tarvitaan itsearviointia? Lapuan taidekoulu antaa taiteen perusopetusta yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Arviointi ja kehittäminen

Arviointi ja kehittäminen Arviointi ja kehittäminen Kopio: Seppänen, Anne 1/5 Sisällysluettelo Koulun lukuvuoden 2016-2017 kehittämiskohteet (luonnos) koulun tason arviointi (luonnos) Lautakunnantason arviointi (luonnos) Oppimisen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen OULU 23.1.2014 Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen Paikallisen työn merkitys ja ohjaaminen Opetussuunnitelmatyön tasot ja strategisen ja pedagogisen johtamisen tehtävät Paikallisen opetussuunnitelmatyön

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA Info uusille opettajille Wellamo opisto 29.8.2016 Päivikki Tapiola VAPAA SIVISTYSTYÖ: villiä ja vapaata? Laki vapaasta sivistystyöstä (932 / 1998) Vapaan sivistystyön tarkoituksena

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015

LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle LUKIODIPLOMIN YLEISET SUORITUSOHJEET 2014 2015 Määräykset ja ohjeet 2014:6 Opetushallitus

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle. Jyväskylän yliopisto 1(5) Auditoinnin menettelyohjeiden soveltamisala Laadunvarmistusjärjestelmä on organisaation, vastuunjaon, vakiintuneiden, mutta silti kehittyvien menettelytapojen, prosessien ja voimavarojen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatustartti 12.3.2013

Osaava II: Laatua Siikalatvalla. Laatustartti 12.3.2013 Osaava II: Laatua Siikalatvalla Laatustartti 12.3.2013 Ohjelma 13.00 16.00 Johdantoa työskentelyyn ja kuntien linjauksia Laadun verkkokurssin antia ja laatuväittämät Heinon ja Liisan puheenvuoro Jokihelmen

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA

HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA HUITTISTEN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSPALVELUT ARVIOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Sisällysluettelo sivu Taustaa 3 Laatutyön organisointi 3 Arvioinnin vuosikello 4 Arvioinnin tasot 6 Arviointikohteet vuosina

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015

TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 19.11.2015 9.00-9.30 Aamukahvi 9.30-9.40 Tilaisuuden avaus Ohjelman vaiheiden esittely 9.40-10.40 Perheystävällinen työpaikka -ohjelma: alkutilanteen kartoitus ja kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea

LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski. LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS verkostohanke 2015, Sari Heinikoski LAADUKAS osallistava kehittäminen osaksi ammattiopiston arkea LAADUKAS 2015 Hankkeen yhteiset toimenpiteet 1. Vakiinnuttaa oppilaitoksiin jatkuva laadunhallintajärjestelmä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Yhdeksi perusopetuksen laatutavoitteeksi on määritelty kattava opetuksen palautejärjestelmä, jonka keskeinen osa on opiskelijapalaute. Laadukasta

Lisätiedot

Digitalisaatio koulun arjessa - arviointityökaluja ja tutkimustietoa

Digitalisaatio koulun arjessa - arviointityökaluja ja tutkimustietoa Digitalisaatio koulun arjessa - arviointityökaluja ja tutkimustietoa ERIKA TANHUA-PIIROINEN TAMPEREEN YLIOPISTON VIESTINTÄTIETEIDEN TIEDEKUNTA TRIM-TUTKIMUSKESKUS Agenda: Miksi arviointityökaluja tarvitaan

Lisätiedot

MUSIIKINOPETUKSEN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ MeSTRADA on musiikinopetuksen ammattilaisten työskentelyn tueksi kehitetty tiedonhallintajärjestelmä. Se nopeuttaa ja helpottaa musiikinopetukseen liittyviä,

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Opstuki2016- työpaja III

Opstuki2016- työpaja III Opstuki2016- työpaja III TULEVAISUUDEN KOULU -OPETTAJUUS MUUTOKSESSA- Savonlinna 10.4.2014 Merja Kuosmanen PÄIVÄN TAVOITTEET: Tulevaisuuden koulu- opettajuus muutoksessa 1. Tietoa, työkaluja oman paikallisen

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot