Tapahtumien tai julkaisujen määrä: o suhteutettuna oppilas- tai opettajamäärään o luokiteltuna esim. pieniin, keskikokoisiin ja isoihin tapahtumiin.

Transkriptio

1 1 Mahdollista tilastollista aineistoa oman toiminnan tarkasteluun Virvatuli-mallin itsearviointikriteerien toteutumisen arvioimiseen oppilaitos voi halutessaan käyttää erilaista tilastollista aineistoa. Tähän on koottu esimerkkiluettelo mahdollisesta aineistosta. Osa indikaattoreista tai tunnusluvuista on esitetty oppilaitoksessa jatkokehitettävinä ideoina ja toiset yksityiskohtaisemmin laskukaavoineen ja ohjeineen. Tilastollisen arviointiaineiston kokoaminen ja seurannan tiheys riippuu oppilaitoskohtaisista painotuksista, tarpeista tai kiinnostuksesta. Oppilaitoksen toiminnan seurannan ja arvioinnin kannalta olisi tärkeää, että valittuja tietoja toiminnasta koottaisiin säännöllisesti. Tällöin kertyvistä seurantatiedoista tehtyjä tulkintoja voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Taulukossa määrälliset mittarit on esitetty arviointialueittain. Numerointi vasemmassa sarakkeessa viittaa niihin Virvatuli-itsearviointikriteereihin, joiden tarkasteluun ko. aineistoa voi käyttää. 1. OPPILAAT 1.1. Taidot ja tiedot taideaineessa Järjestetyt tapahtumat 1.1. e) Tapahtumien tai julkaisujen määrä: o suhteutettuna oppilas- tai opettajamäärään o luokiteltuna esim. pieniin, keskikokoisiin ja isoihin tapahtumiin Opiskelutaidot Opintojen kesto 1.2. b), c) Päättötodistukset 1.2. b) Oppilaitoksen järjestämien tapahtumien kautta voidaan arvioida oppilaitoksen aktiivisuutta ja näkyvyyttä sekä oppilaiden mahdollisuuksia saada esiintymiskokemuksia tai töitään esille. Kuinka kauan kestää saada päättötodistus Opintojen keston kautta voidaan arvioida toiminnan tuloksellisuutta ja prosessien toimivuutta sekä pitkäjänteisen ja tavoitteellisen työskentelyn toteutumista. Vuoden aikana myönnettyjen päättötodistusten määrä suhteessa oppilasmäärään oppimäärittäin ja opintotasoittain kuinka monta prosenttia kunkin oppimäärän oppilaista on saanut vuoden aikana päättötodistuksen Omaehtoisuus ja luovuus Omaehtoisen opiskelun toteutumisen mittarit 1.3. c) Mittaria käytettäessä on huomioitava, että se antaa luotettavimpia tuloksia toiminnaltaan vakiintuneissa oppilaitoksissa, joissa oppilaiden sisäänottomäärät eivät paljoa vaihtele Ilo ja hyvä taidesuhde Läsnäoloprosentti 1.4. c) Sitoutumismittarit 1.4. c), d) Valinnaiskurssien tai -aineiden valikoiman kattavuus Tarjolla olevan soitinvalikoiman kattavuus Sivuaineopinnot, valinnaiskurssit, osallistuminen yhtye- ja orkesteritoimintaan, esiintymisaktiivisuus jne. Läsnäoloprosentit tunneilla keskimäärin Mittaa oppilaiden motivaatiota ja sitoutumista harrastukseensa sekä pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellista työskentelyä Opintojen kesto Kuinka kauan keskimäärin ollaan oppilaana Harrastukseen suoraan käytetty aika tai raha Omaehtoiseen, oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvaan harrastamiseen käytetty aika, esim. o Kuinka monta tuntia kuukaudessa käytät Internetiä harrastukseesi liittyen? (etsit tietoa, jaat tuotoksiasi, katselet muiden tuotoksia jne.) Vuoden aikana myönnettyjen päättötodistusten määrä suhteessa oppilasmäärään oppimäärittäin ja opintotasoittain (kts. myös kohta 1.2. Päättötodistukset)

2 2 Jatkavat oppilaat 1.4. c) Syksyllä opintojaan jatkavien osuus edellisen kevään oppilasmäärästä. Opintotasolta toiselle jatkavat Kuinka iso osuus tiettynä vuonna aloittaneista jatkaa opintojaan vielä viiden ja kymmenen vuoden kuluttua opintojen aloittamisesta. Mittaa toiminnan tuloksellisuutta ja prosessien toimivuutta sekä pitkäjänteisen ja tavoitteellisen työskentelyn toteutumista ja sitoutumista taideopintoihin. Keskeyttäminen 1.4. c) Kesken lukukautta opintonsa keskeyttävät oppilaat Ennen päättötodistuksen saamista opintonsa keskeyttävät oppilaat, osuus aloittaneista Keskeytysten syyt olisi hyvä selvittä erillisellä kyselyllä 1.5. Muut taidot ei ehdotuksia tilastolliseksi aineistoksi 2. OPETTAJAT Taidot ja osaaminen Opettajien muodollinen kelpoisuus Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja sen omaehtoisuus 2.1. a), b), d), e) 2.5. Opettajat työyhteisön jäseninä Osallistuminen oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen 2.5. b), c) Opettajien kelpoisuusmittari on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus kaikista opettajista. Henkilöstön muodollisella kelpoisuudella pyritään arvioimaan osaltaan opetushenkilöstön osaamista ja tätä kautta opetuksen laatua. Kelpoisuusmittariin lasketaan mukaan taiteen perusopetuksen opettajat tilanteen mukaisesti. Laskennassa huomioidaan opettajat, mukaan lukien virkavapaalla olevat ja vähintään neljä kuukautta viransijaisena toimivat. Lukumäärätiedoissa ei huomioida luennoitsijoita ja vastaavia satunnaisia tunteja pitäviä. Täydennyskouluttautumisen säännöllisyys ja tiheys Tarjottuun täydennyskoulutukseen tai muuhun osaamisen kehittämiseen osallistumisen aste: osallistumisosuus henkilöstöstä, joille on tarjottu mahdollisuus oppilaitoksen puolesta Henkilöstön omaehtoisen kouluttautumisen määrä Henkilöstön osallistumisaktiivisuus oppilaitoksen eri toimintoihin - toimintaan osallistuvien osuus siitä henkilöstöstä, joille kuuluvat palkallisiin tehtäviin. o Henkilöstöpalaverit o Oman työn ja oppilaitoksen kehittäminen yhteisissä kehittämistilanteissa o Opetussuunnitelmatyö o Tapahtumien järjestäminen Henkilöstökyselyjen vastausprosentit 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 3.1. Tilat ja välineet Materiaalit ja välineet 3.1. a), f) Turvallisuus- ja terveysmittarit 3.1. c) Materiaali- ja välinehankinnat, esim. kustannusten osuus kokonaiskustannuksista Käytössä olevien tietokoneiden määrä suhteessa oppilas- tai opettajamäärään Tilojen turvallisuus- ja terveyskartoitusten tulokset sisäilma, lämpötila, melutaso ym. Tapaturmatilastot Henkilöstön turvallisuuskoulutukset, lukumäärä tai kustannusten osuus kokonaiskustannuksista tai koulutuskustannuksista

3 3 Kestävän kehityksen ja ympäristövastuullisen kulutuksen mittarit 3.1. e) Laajennetun oppimisympäristön käyttö 3.1. g) Materiaalien, kopiopaperin, lämmitys- ja sähköenergian, veden ym. kulutuksen seuranta Syntyvän jätteen määrän seuranta Käytössä olevat ympäristömerkityt tai vastuullisen tuotannon tunnuksen saaneet tuotteet Oppilaille järjestetyt matkat, retket, konserttikäynnit, museovierailut, kulttuuriperintökohteet, tilausesiintymiset, vierailut laitoksiin. o Kustannusten osuus kokonaiskustannuksista o Osallistumaan pääsevien oppilaiden osuus oppilaista 3.2. Ilmapiiri Ilmapiirin mittarit 3.2. a), b) Mittaa myös opetusmenetelmien monipuolisuutta, kuluttajakasvatusta ja elinikäisen harrastuneisuuden tukemista Läsnäoloprosentti tunneilla Kesken lukukautta keskeyttävien oppilaiden osuus kokonaisoppilasmäärästä tai lukumäärä - keskeytysten syyt olisi hyvä selvittää kyselyllä Kiusaamistapausten määrä 3.3. Opetus, edellytysten luominen oppimiselle ja ajankohtaisuus Opetusmenetelmien kehittämismittarit 3.3. a) Järjestetyt tapahtumat 3.3. b), c) Monikulttuurisuuden ja kansallisen kulttuurin ylläpitämis- ja kehittämismittarit 3.3. d) 3.4. Opetuksen järjestäminen Opetustarjonnan mittarit 3.4. a), c) Kurssien tai opintojaksojen kysyntä ja toteutuminen 3.4. a), c) Ryhmäopetus 3.4. b) 3.5. Tasa-arvo Sukupuolten tasaarvon mittarit 3.5. a), b) Opetusmenetelmien kehittämisen kustannusten osuus kokonaiskustannuksista Opetusmenetelmien kehittämiseen käytetty työaika suhteessa opetustuntimäärään Järjestettyjen tapahtumien tai julkaisujen määrä: o suhteutettuna oppilas- tai opettajamäärään o luokiteltuna esim. pieniin, keskikokoisiin ja isoihin tapahtumiin. Oppilaitoksen järjestämien tapahtumien kautta voidaan arvioida oppilaitoksen aktiivisuutta ja näkyvyyttä sekä oppilaiden mahdollisuuksia saada esiintymiskokemuksia tai töitään esille. Monikulttuuriset tapahtumat, projektit, teemaviikot Kansallista kulttuuria ja perinteitä tukevat tapahtumat, projektit, teemaviikot Kotimaisen ja ulkomaisen ohjelmiston ym. osuudet kansanmusiikin opetuksen osuus opetuksesta Kansainvälisyyden mittarit (ks. 5.2) Opetustarjonnan kattavuus Valinnaiskurssien tai -aineiden valikoiman kattavuus Tarjolla olevan soitinvalikoiman kattavuus Kurssien täyttöaste tai oppilaiden jääminen toivomiensa kurssien ulkopuolelle Kurssien peruuntumisaste Mittareilla voi tarkastella opetuksen kiinnostavuutta ja oppilaitoksen opetustarjonnan ja kysynnän kohtaamista sekä oppilaitoksen prosessien toimivuutta. Näitä kysymyksiä on lähestyttävä taiteenaloittain eriteltyinä kysymyksinä. Ryhmäkoot Ryhmäopetuksen osuus opetustunneista Sukupuolten tasa-arvon toteutumista pääsykokeissa, opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voi arvioida oppilaiden sukupuolijakaumien kautta. Tavoitteena on mahdollisimman tasaiset jakaumat tyttöjen ja poikien kesken sekä mahdollisimman pieni ero eri ryhmien jakaumissa. Sukupuolijakaumat voi laskea esim.: hakijoista sisään otetuista

4 4 oppilaina olevista päättötodistuksen saaneista keskeyttäneistä Eri oppilasjoukoista (hakijat, sisään otetut, oppilaana olevat, keskeyttävät jne.) laskettuja sukupuolijakaumia vertailemalla voi arvioida prosessien tasa-arvoisuutta. jos keskeyttävien oppilaiden sukupuolijakauma on hyvin erilainen kuin oppilaana olevien, voi pohtia, onko opetuksen toteutuksessa jotakin, joka ohjaa tietyn sukupuolen edustajia keskeyttämään opintonsa toista herkemmin jne. Sukupuolijakaumia voi tarkastella oppimäärittäin ja -tasoittain. Yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden mittarit 3.5. a) Sosioekonomisen tasa-arvon ja saavutettavuuden toteutumista voi arvioida vapaaoppilaspaikkojen ja sisaralennusprosentin tai muiden maksuhuojennusten kautta. Nämä kertovat niistä panostuksista, joita oppilaitoksessa pystytään tekemään opetuksen saatavuuden helpottamiseksi oppilaan taloudellisista lähtökohdista riippumatta. Vapaaoppilaspaikkojen määrä Sisaralennusprosentti tai muut myönnetyt maksuhuojennukset 3.6. Opetussuunnitelmatyö Opetussuunnitelman kehittämismittarit 3.6. a) 4.1. g) Muun kuin sukupuolisen tasa-arvon toteutumista voi tarkastella esimerkiksi Eri äidinkieltä puhuvien oppilaiden osuuksilla oppilasmäärästä Opetussuunnitelmatyöhön käytettyjen resurssien osuus kokonaiskustannuksista tai -työajasta Opetussuunnitelmatyöhön osallistuvien osuus henkilöstöstä Viimeisimmän koulutuksen järjestäjän tai kunnan hyväksymän OPS:n päivityksen ajankohta Avainkysymyksiä opetussuunnitelmatyön arvioimisessa on, kuinka säännöllistä tai jatkuvaa kehittäminen on ja osallistuuko henkilöstö sen kehittämiseen. 4. JOHTAMINEN 4.1. Strategiajohtaminen Opetuksen kysynnän ja tarjonnan mittarit 4.1. a), c) Uusien oppilaiden sisäänottoprosentti hakeneista. Sisäänottoprosentti kertoo, minkä osuuden hakeneista oppilaitos pystyy ottamaan vastaan eli opetuksen tarjonnan suhteesta kysyntään toiminta-alueella. Lasketaan uusien oppilaiden lukumäärä (esim ) jaettuna hakijoiden lukumäärällä x 100 %. Hakijamäärän muutos Hakijamäärän muutosta seuraamalla voidaan tarkastella kysynnän muutoksia ja arvioida tarvittavia strategisia ratkaisuja. Uudet oppilaat ja oppilasmäärä suhteessa toimintaalueen ikäluokkaan 7-15 v c), h) Henkilöstön osallistaminen 4.1. g) Uusien oppilaiden määrä suhteessa ikäluokkaan 7-15 v. Oppilaiden määrä suhteessa ikäluokkaan 7-15 v. Mittaavat oppilaitoksen vaikuttavuutta ja saavutettavuutta toimintaympäristössään. Laskennassa ei huomioida varhaisiän taidekasvatuksen oppilaita. Ikäluokkien koot löytyvät mm. Tilastokeskuksen tietokannoista: Henkilöstöpalavereihin ym. käytetty aika Kehityskeskusteluihin käytetty aika/opettaja Osuus henkilöstöstä, joka on kehityskeskustelujen piirissä Henkilöstön edustajien osuus työryhmissä, hallintoelimissä ym. Mittaavat henkilöstön mahdollisuutta osallistua oman työnsä kehittämiseen sekä sisäistä viestintää.

5 Taiteellis-pedagoginen johtaminen - ei ehdotuksia tilastolliseksi aineistoksi 4.3. Henkilöstöjohtaminen ja 4.4. Työyhteisön hyvinvointi Henkilöstön kelpoisuusmittarit 4.3. a) Opettajien kelpoisuusmittari on muodollisesti kelpoisten opettajien prosenttiosuus kaikista opettajista. Rehtorin muodollista kelpoisuutta tarkastellaan kysymyksellä, onko oppilaitoksella muodollisesti kelpoinen rehtori Kyllä/Ei. Kelpoisuusmittarit kuvaavat opetushenkilöstön ja rehtorin muodollista kelpoisuutta työhönsä. Henkilöstön muodollisella kelpoisuudella pyritään arvioimaan osaltaan opetushenkilöstön osaamista ja tätä kautta opetuksen laatua. Kelpoisuusmittariin lasketaan mukaan taiteen perusopetuksen opettajat tilanteen mukaisesti. Laskennassa huomioidaan opettajat, mukaan lukien virkavapaalla olevat ja vähintään neljä kuukautta viransijaisena toimivat. Lukumäärätiedoissa ei huomioida luennoitsijoita ja vastaavia satunnaisia tunteja pitäviä. Henkilöstön rakenne 4.3. a) Henkilöstön rakennemittareita esim.: oppilaitoksen omilla palkkalistoilla olevan henkilöstön määrät jaoteltuna esim. kuukausipalkkaisiin ja tuntipalkkaisiin opettajiin sekä toimisto-, siivous- ja kiinteistönhuoltohenkilöstöön. Henkilöstön määristä voidaan laskea esim.: Kuukausi- ja tuntipalkkainen opetushenkilöstö sataa oppilasta kohti Tukipalvelu- tai toimistohenkilöstö sataa oppilasta kohti Hallinnollisissa tehtävissä toimivan opetushenkilöstön osuus Henkilöstön rakenteen tarkastelulla voidaan arvioida henkilöstön rakenteen sopivuutta ja resurssien riittävyyttä opetuksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Henkilöstötietojen tarkastelu 4.3. a), d) Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin mittarit 4.3. d) 4.4. c) Henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja muiden voimavarojen tunnistamiseen sekä rekrytoinnin ja henkilöstön rakenteen suunnitteluun voidaan käyttää erilaista henkilöstöstä koottua sekä numeerista että kuvailevaa tietoa. Oppilaitos voi kerätä tietoa henkilöstön tilasta omien tarpeidensa ja resurssiensa mukaan hyödyntäen toiminnan ohessa syntyvää aineistoa. mahdollisia kerättäviä tietoja: Työsuhdelajit: kuukausipalkkaiset, tuntipalkkaiset, määräaikaiset, sivutoimiset, jne. Henkilöstön koulutustausta Ikäjakauma, eläköitymisen ennakointi Henkilöstön tekemän työn määrä henkilötyövuodet, tuntimäärät Henkilötyövuosien tai opetustuntien jakautuminen kuukausi- ja tuntipalkkaisten opettajien kesken Ylityöt Opetuksen ja muun työn osuudet työtunneista Vaihtuvuusaste ja vaihtuvuuden syyt Sairauspoissaolot jne. Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämisen toimenpiteiden määrä esim. käytettyinä työtunteina. Henkilöstön kehittämisen ja työhyvinvoinnin ylläpitämisen kustannusten prosenttiosuus kaikista henkilöstö- tai kokonaismenoista. Mittarit kuvaavat panostamista henkilöstön ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen sekä henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen työtehtävissä. Laskennassa huomioidaan taiteen perusopetuksen henkilöstön, mukaan lukien hallinnossa ja tukipalveluissa toimivat, osaamisen uudistamisesta sekä työhyvinvoinnin ylläpitämisestä aiheutuneet toimenpiteet, esim.: 1) Henkilöstön käymät koulutukset sekä oppilaitoksen henkilöstölleen järjestämät koulutukset ja mahdollistama taiteellisen osaamisen ylläpitäminen. Kustannuksiin sisällytetään aiheutuneet välittömät kustannukset, kuten esimerkiksi osallistumis-, matkaja majoituskulut, tilavuokrat, tarjoilut ja kouluttajien palkkiot.

6 Talousjohtaminen Lukukausimaksut 4.5. a) 2) Työnantajan järjestämän tai hankkiman työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen toimenpiteet, kuten liikunta-, virkistäytymis-, työkyvyn ylläpito- yms. päivät ja työkuntoa ja turvallisuutta ylläpitävät koulutukset. Kustannuksiin lasketaan edellä mainittujen toimien kustannukset sekä kuntoutuksen ja työterveyshuollon välittömät kulut. Kustannuksiin ei sisällytetä toimintaan osallistuneen oman henkilöstön palkkaus- ja muita henkilöstökuluja. Lukukausimaksujen tarkastelu kertoo mm. rahoituksen rakenteesta ja riittävyydestä sekä toimii taloussuunnittelun ja budjetoinnin apuvälineenä. Tapa 1. Ylimmällä ja alimmalla lukukausimaksulla oppilaan maksama opetustunnin (45 min) hinta oppimäärittäin ja opintotasoittain. Tarvittavat tiedot kultakin oppimäärältä ja opintotasolta: Ylin maksu Alin maksu Lukukausimaksut (syksy + kevät) Maksuun sisältyvä opetus minuuttia/vko Opetusviikkojen määrä/vuosi Joista voidaan laskea eri lukukausimaksulla koituva oppitunnin (45 min) yksikköhinta oppilaalle kaavalla: Tapa 2. Keskimääräiset lukukausimaksutuotot Poimitaan lukukausimaksutuotot yhteensä ja jaetaan oppilasmäärällä, jos mahdollista, niin eriteltyinä oppimäärittäin ja opintotasoittain. Oppilaiden saaman opetuksen keskimäärä voidaan arvioida laskemalla oppilaitoksen opetustuntimäärä/oppilas. Kokonaiskustannukset ja niiden kehitys 4.5. a) Kokonaiskustannukset, /opetustunti (toteutunut) ja /oppilas oppilaskohtaista kustannusta voidaan käyttää yhtenä koulutuksen tuloksellisuuden indikaattorina. Sitä tarkasteltaessa on kuitenkin pyrittävä ottamaan huomioon oppilaitosten toimintaympäristön vaikutukset. Taloudellisuuden arvioinnissa on hyvä käyttää hyväksi myös muita tunnuslukuja, jotka kuvaavat toiminnan rakennetta, kuten esimerkiksi opetustuntien määrää oppilasta kohti. Mittarin laskennassa kustannuksiin huomioidaan taiteen perusopetuksen kulut sisältäen varhaisiän opetuksen sekä yleisen ja laajan oppimäärän kustannukset. Kustannuksissa ei huomioida avoimen opetuksen tai kurssitoiminnan ja muun palvelumyynnin kuluja. Kunnalle palautuva raha ja työllistäminen 4.5. Kunnalle maksetut vuokrat ja kunnallisverot Henkilöstön määrä/asukasluku tai palvelussuhteet/100 asukasta Näiden mittareiden kautta voidaan arvioida oppilaitoksen toiminnan taloudellisia vaikutuksia alueella. Tilojen käyttöaste 4.5. d) Prosenttiosuus laskennallisesta maksimituntimäärästä Voi kertoa tilojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä ja käytön tehokkuudesta.

7 7 5. YHTEISTYÖSUHTEET 5.1. Osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä Vanhempien yhteydenotot 5.1. a) Vanhempien ja oppilaiden osallistamisen mittareita 5.1. a), b), c) Vanhempien yhteydenottojen määrä suhteessa oppilasmäärään Mittaa oppilaitoksen ja kotien välisen vuorovaikutuksen onnistumista ja oppilaitoksen prosessien toimivuutta. Eriteltävä positiiviset ja negatiiviset yhteydenotot. Vanhempien kanssa viestintä - kustannukset, käytetty aika tai lukumäärä Vanhempainillat tai muut määritellyt tapaamiset - kustannukset, käytetty aika tai lukumäärä Tiedotteet ja oppaat aiheutuneet kustannukset tai lukumäärä Vanhempien ja oppilaiden edustuksen osuudet toimielimissä ja työryhmissä kuten opetussuunnitelma- ym. kehittämistyössä 5.2. Sidosryhmäyhteistyö, kumppanuudet ja kansainvälinen toiminta Verkostoitumismittari I 3.1. g) 5.2. b) Verkostoitumismittarin avulla voidaan arvioida yhteistyösuhteita, oppimisympäristön laajentamista oppilaitoksen ulkopuolelle. Mittarissa seurataan eri verkostojen kanssa tapahtuvaa toimintaa kuten vierailuita laitoksiin tai yhteistyöprojekteja toteutuneiden opetustuntien ja toimintaan osallistuvien oppilaiden määrällä nk. oppilastyöpäivinä. Laskennallinen oppilastyöpäivä on 7 opetustuntia siten, että yksi opetustunti on 45 minuuttia. (Oppilastyöpäivä = 7 x 45 min) Laskennassa huomioitava tapahtuma tms. voi koostua useista lyhyistäkin jaksoista. Oppilastyöpäivät ilmoitetaan pyöristettyinä kokonaislukuina. Esimerkkejä: 1. Vierailevan opettajan pitämä lyhytkurssi kokoontuu 4 kertaa, 3 opetustuntia kerrallaan, mukana 10 oppilasta 4 x = /7 = 17,14 17 oppilastyöpäivää 2. Vierailu vanhainkotiin, mukana 5 oppilasta, kesto 2 opetustuntia 5 x 2 = 10 10/7 = 1,43 Yksi oppilastyöpäivä 3. Yhteistyöprojektina toteutettu esitys, valmistautumisineen, yhteisharjoituksineen ja esiintymisineen 27 opetustuntia, mukana 13 oppilasta. 27 x 13 = /7 = 50,14 50 oppilastyöpäivää Oppilastyöpäivien määrän voi suhteuttaa oppilaitoksen oppilas- tai opettajamäärään. Voidaan tarkastella myös toteutunutta tuntimäärää ja osallistuvien oppilaiden määrää toteutuneina tunteina eli jättäen jakamatta seitsemällä. Verkostoitumismittari II 5.2. a), b) Yhteisyösopimusten lukumäärä ja jatkuvuus Mittaa verkostoitumista ja yhteistyön muotoja. Kansainvälisyysmittarit 5.2. c) Kansainväliseen toiminnan kustannusten osuus kokonaiskustannuksista Jäsenyydet kansainvälisissä yhdistyksissä Oppilasvierailut ja vaihto-opettajat molempiin suuntiin Mittaa oppilaitoksen kansainvälistä toimintaa ja monikulttuurisuuden kehittämistä.

8 Ulkoinen viestintä Ulkoinen viestintä 5.3. a) mediaosumien lukumäärä esim. tietyissä valituissa medioissa viestintäkustannusten osuus kokonaiskustannuksista sähköisen viestinnän ajan tasalla pitäminen aiheutuneet kustannukset tai käytetty aika Näillä mittareilla voi arvioida panostusta näkyvyyteen ja ulkoiseen viestintään sekä sen onnistumista. Vaikuttavuusmittarit 5.3. b) Oppilaitoksen toiminnan vaikutuksia ja näkyvyyttä ympäröivässä yhteisössä voidaan tarkastella: arvioimalla kävijämäärät oppilaitoksen järjestämissä tilaisuuksissa, joissa yleisön tai kävijöiden määrä on kohtuullisella vaivalla selvitettävissä esim. näyttelyn vieraskirjasta, lunastetuista lipuista, ohjelmalehtisten menekistä tai silmämääräisesti arvioituna. o Konsertit, näyttelyt, näytökset o Vierailut laitoksiin ym. o Huomioidaan myös yhteistyönä järjestettyjen tapahtumien kävijämäärät o suhteutettuna esimerkiksi oppilasmäärään tai asukaslukuun järjestettyjen tapahtumien lukumäärällä o suhteutettuna oppilas- tai opettajamäärään o luokiteltuna esim. pieniin, keskikokoisiin ja isoihin tapahtumiin. Keskeistä kirjallisuutta ja linkkejä Häyrynen, S Kulttuuristen vaikutusten arviointi kulttuuripolitiikan toimenkuvana: lähtökohtia. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporen julkaisuja 1. Helsinki: Cupore. Koramo, M Taiteen perusopetus Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna Opetushallituksen www-julkaisut. [Luettu ] Saatavissa: Korkeakoski, E. & Silvennoinen, H. (toim.) Avaimia koulutuksen arvioinnin kehittämiseen. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 31. Helsinki: Koulutuksen arviointineuvosto. Lönnqvist, A. & Mettänen, P Suorituskyvyn mittaaminen Tunnusluvut asiantuntijaorganisaation johtamisvälineenä. Edita Publishing Oy. Yritysjulkaisut. Lahti: Edita Prima. Metsämuuronen, J Harrastukset ja omaehtoinen oppiminen Sitoutuminen, motivaatio ja coping. Teoreettinen tausta, rakenneanalyysi ja sitoutuminen. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 146. Helsinki: Helsingin yliopisto. Opetushallitus Koulutuksen laadulliset indikaattorit - Määrittelyraportti. LINDA-projektin loppuraportti. Korjaamaton versio [Tallennettu verkosta ] Opetushallitus 2011: Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitus - Tulosmittariselosta vuodelle Oppaat ja käsikirjat 2011:7. Helsinki: Opetushallitus. [Luettu ] Saatavissa: Opetusministeriö Vaikuttavuusindikaattorit kulttuuripolitiikan tietopohjan vahvistajina. Opetusministeriön julkaisuja 2009:57. Helsinki: Opetusministeriö. [Luettu ] Saatavissa: Porna, I Taiteen perusopetuksen vuosikirja Helsinki: Suomen kuntaliitto. Suomen Kuntaliitto Sivistystoimen arvioinnin indikaattorit Keskustelualoite. Liite yleiskirjeeseen 14/80/2003. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. [Luettu ] Saatavissa: UK: Department for Culture, Media and Sport DCMS Evidence Toolkit DET (Formerly, The Regional Cultural Data Framework) Technical Report. [Luettu ] Saatavissa: Tilastolinkkejä Kuntaliitto: Opetushallitus: Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto: Tilastokeskus: