Lasten ja vanhempien osallisuus koulun toiminnan ja yhteisöllisen kouluhyvinvoinnin kehittämisessä Esimerkkinä Monitoimijuus koulussa -hanke

Transkriptio

1 Lasten ja vanhempien osallisuus koulun toiminnan ja yhteisöllisen kouluhyvinvoinnin kehittämisessä Esimerkkinä Monitoimijuus koulussa -hanke Lastensuojelu toimivan arjen tukena LASTEN KASTE LAPISSA aloitusseminaari Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Marja Pulju yliopisto-opettaja, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Lapin yliopisto Merja Laitinen professori Lapin yliopisto

2 Sisällys o Monitoimijuus koulussa hanke taustana o Lasten ja vanhempien osallisuus o Kouluhyvinvoinnin edistämisessä o Tiedontuottamisen prosesseissa o Avauksia monitoimijuuteen

3 Monitoimijuus koulussa -hanke Lapin yliopiston harjoittelukoulun hallinnoima hanke, jossa ovat mukana Layn sosiaalityön ja luokanopettajakoulutus Euroopan sosiaalirahaston ja Lapin ELY-keskuksen rahoittama Toiminta-aika Jatkoaikaa haettu marraskuun 2014 loppuun saakka raportointia varten Hankkeen www-sivut: Työtiimi: Koordinaattori, kehittäjä-opettaja Hennariikka Kangas Yliopisto-opettaja, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Marja Pulju Rehtori Eija Valanne Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Suvi Lakkala Luokanopettajakoulutuksen professori Tuija Turunen Sosiaalityön koulutuksen professori Merja Laitinen

4 Hankkeen praktinen tausta Koulun toimijoiden havainnot siitä, etteivät opettajien asiantuntemus ja tieto riitä yksin vastaamaan niihin psykososiaalisiin tarpeisiin, joita lapsilla on ja jotka näkyvät koulun hyvinvoinnin tilassa neuvottomuus Yhteiset ammatilliset pohdinnat ennaltaehkäisevän työn ja hyvinvointia edistävän työn mahdollisuuksista koulussa koulu tieteiden välisen kehittämistyön, koulutuksen ja tiedon tuottamisen areenana Kysymys siitä, miksi tieteiden välistä yhteistyötä ei tehdä jo yliopisto-opintojen aikana?

5 Layn harjoittelukoulu toiminnan kontekstina Rovaniemellä sijaitseva alakoulu, jossa luokka-asteet 1-6 Oppilaita noin 350, perusopetusryhmiä 18 Erityispiirteitä: musiikkipainotteisuus, liikuntapainotteinen luokka opettajankoulutustehtävä rooli kokeilu- ja kehittämiskouluna lasten kulttuuritaustojen moninaisuus Koulu on semmonen paikka tällä hetkellä, joka omalla olemuksellaan ja toiminnallaan tuo sitä hyvinvointia tähän yhteiskuntaan (Niskala 2013)

6 Koulun hyvinvoinnin tilasta (Niskala 2013) Eriarvoisuus lasten hyvinvoinnissa Fyysinen ulottuvuus: suuret erot (liikunta- ja ruokailutottumukset) Sosiaalinen ulottuvuus: lähisuhteet määrittäjinä Vanhempien erilaiset työ- ja elämäntilanteet suodattuvat lasten arkeen ja näkyvät siinä, miten perhe ja lähisuhteet toimivat lapsen hyvinvoinnin tukena / tai sen rapauttajana Perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa esimerkiksi lapsen harrastusmahdollisuuksiin ja sitä kautta osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden mahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan Taloudellisesti ja sosiaalisesti hyvinvoivat perheet: ovat tuoneet haasteellisuutta koulumaailmaan Itsekeskeiset vaatimukset ja palveluodotukset (koulu ratkomaan myös vapaaajan asioita)

7 Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä voidaan vaikuttaa lapsen hyvinvointiin lapsi koulun ja kodin leikkauspisteessä: yhteinen ymmärrys ja yhteinen tavoite hyvinvoivan kouluyhteisön edellytys Koulu matalankynnyksen paikkana helppo lähestyä turvallinen ja luotettava paikka, missä lapsen asioista ollaan kiinnostuneita väylä tukipalveluihin pääsemiselle (Niskala 2013)

8 Monitoimijuus koulussa -hanke TAVOITTEET: Poikki- ja monitieteisen tutkimus- ja opiskelutoiminnan kehittäminen Lapin yliopiston luokanopettajakoulutuksen ja sosiaalityön koulutuksen välillä Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen sosiaalisin ja pedagogisin menetelmin Lasten ja vanhempien toimijuuden vahvistaminen ja osallisuuden paikkojen etsiminen kouluyhteisössä Varhaisen vaikuttamisen ja yhteisöllisen työn nostaminen koulun toimintakulttuurin painopisteeksi Monitoimijuusmallin käsitteellistäminen ja luominen käytännön työn sekä koulutuksen tueksi TOIMINTA JA TOIMIJAT: Lapsi ja perhe Kouluyhteisö Yliopisto Luokkahyvinvointia tukeva työ Yhteisöllinen Luokanopettajakoulutuksen ja sosiaalityön Varhaisen vaikuttamisen ja oppilashuoltotyö koulutuksen välinen ennaltaehkäisevän toiminnan ryhmät Sosiaalityön menetelmien o opinnäyteryhmä o yhteisharjoittelu Sosiaalisia taitoja tukeva temaattinen kerhotoiminta soveltaminen (esim. Lapset puheeksi o julkaisutoiminta o opintomoduulin alustaminen Osallistava välituntitoiminta menetelmä, lapsen Kokemusasiantuntijaryhmä vanhemmille hyvinvointia tukevat ryhmätoiminnot) Lasten, vanhempien ja kouluyhteisön osallisuus toimintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa

9 Osallisuus lähtökohtana kouluhyvinvoinnin edistämisessä Lapsen ja vanhempien tiedon ja toimijuuden kunnioittaminen ammattilaisten rinnalla o eettinen lähtökohta: itsemääräämisen, vapauden, yhteisöllisyyden ja velvollisuuden tunnistaminen ja niille tilan etsiminen Lapsen subjektiuden tunnistaminen toimijuuden ja tiedon tuottamisen tilojen etsiminen aikuisten määrittämässä ympäristössä Osallisuuden ymmärtäminen toimintana, tietona, tunteena ja kokemuksena Vrt. erot osallistuminen, osallistaminen

10 Lasten oikeuksien sopimuksen periaatteiden eläväksi tekemistä Opettajien tiedon ja osaamisen vahvistaminen liittyen lasten suojelun ja hoivan ulottuvuuksiin (protection) (esim. lapset puheeksi menetelmä, lapsen hyvinvointia vahvistavat menetelmät) Lasten voimavarojen ja resurssien vahvistaminen (provision) (esim. tyttökerho, erilaiset ryhmät) Lasten päätöksenteon mahdollisuuksien lisääminen (participation) (kerho- ja välituntitoiminta, tutkimus lapset kanssatutkijoina ja tiedon keruun suunnittelijoina) Osallisuuden luonne yhteisöllistä ja vastavuoroista

11 Erilaiset roolit osallisuuden konkretisoijina lapset ja vanhemmat ovat kokemustiedon antajia, asiantuntijoita kehittämistyössä toimintojen suunnittelijoita osallistujia ja toteuttajia jo tehdyn arvioijia ja kehittäjiä kanssatutkijoita tiedon tuottamisessa

12 Kuvauksia lapsen osallisuuden rakentumisesta kehittämistyön kontekstissa o Subjektitasoiset menetelmät o Tavoitteena: lapsen oman toimijuuden ja kyvykkyyden vahvistaminen o Menetelminä: monitoimijaisesti ohjatut kuntouttavat ryhmätoiminnot (kohdentuneet esim. keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden, tunnesäätelyn, sosiaalisten taitojen ohjaamiseen) o Havaintoja: o Lasten itsearvioinnit osoittavat, että heidän taitonsa ovat vahvistuneet esimerkiksi koulutehtäviin keskittymisessä, omien tunteiden tunnistamisessa sekä yhteistyön tekemisessä eri lasten kanssa o Toiminnat ovat lisänneet lapsen tietoisuutta omasta toimijuudesta sekä kykyä oman toimijuuden arviointiin o Kuntouttaviin ryhmiin ohjautuminen tapahtuu usein aikuislähtöisesti o Kuntouttavissa ryhmämuodoissa korostuu vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys (heijastuu lapsen motivaatioon ja taitojen omaksumiseen)

13 o Yhteisötasoiset menetelmät o Tavoitteena: tilan ja toimintamahdollisuuksien luominen lapsen sosiaaliselle toimijuudelle o Menetelminä: luokkahyvinvointia tukevat työskentelyt, temaattiset kerhotoiminnot, osallistava välituntitoiminta o Havaintoja: o Luokkatasoinen työ on toiminut varhaisena tukena osallistaen ja tukien luokan kaikkia lapsia o Esimerkkinä työskentelyjakso yläkouluun siirtymisen tukemisessa o Temaattinen kerhotoiminta koulupäivän osana on tuonut yhteen eri-ikäisiä lapsia. Kerhojen vahvuutena ollut myös se, että toiminta on tavoittanut lapsia, joiden tunne- ja kaveritaidoista on ollut huolta o Lapsen tiedon huomioon ottaminen ja osallistaminen on näkynyt toimintaan sitoutumisessa ja sen merkitykselliseksi kokemisessa

14 o Tiedollinen ulottuvuus o Tavoitteena: tuottaa tietoa lapsen hyvinvointia tukevista yhteisötasoisista menetelmistä kouluyhteisöön o Menetelminä: monitoimijainen ajattelumalli, vuoropuhelu kouluyhteisön toimijoiden kanssa, yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminta, tutkimus- ja julkaisutoiminta o Havaintoja: o Kouluyhteisön pääoma on vahvistunut kehittämistyön myötä o Koulusosiaalityön yhteisöllinen ja ennaltaehkäisevä ote ja resurssi o Lapsilähtöiset menetelmät sekä tutkimustyö ovat tuoneet esille lapsen tiedon ja toimijuuden mahdollisuudet o Oikeus osallistua, ilmaista mielipiteitä, vaikutusmahdollisuudet, merkitys kouluviihtyvyydelle o Toiminnoista saatu tieto on huomioitu koulun hyvinvointityössä

15 Kuvauksia vanhempien osallisuuden vahvistamisesta kehittämistyön kontekstissa o Vanhempien tietoa ja ideoita hyödynnetty toimintojen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa o Vanhempien osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia tuettu sovelletun tulevaisuus verstas menetelmän avulla o Menetelmä on toiminut tiedonkeruun välineenä o Sisältänyt kolme vaihetta: o Ongelmavaihe o vanhempainilloissa, wilmakyselyllä kerätty tieto osallisuuden ja kouluhyvinvoinnin teemoihin o Ideointivaihe o kokemusasiantuntijatyö o Todentamisvaihe o Kehittämisideoista toimintasuunnitelma

16 o Kokemusasiantuntijatyö koulun kehittämisen tukena o Vanhemmista muodostuva kokemusasiantuntijaryhmä o Vanhempien asiantuntijuuden hyödyntäminen o Pohtivat koulun toimintojen kehittämistä sekä koti-kouluyhteistyötä o Kehittämisideat jaetaan ja reflektoidaan koulun henkilökunnan kanssa o Kehittämisideat hyödyksi koulun toiminnan suunnitteluun o Huomioita: o kokemusasiantuntijatyö voi tuoda uutta pontta vanhempia osallistaviin rakenteisiin o tärkeää tiedostaa vaikuttamisen mahdollisuuksien ja rajoitusten tasapainottelu (ryhmän hallinnan ja toiminnan säätelyn kysymykset)

17 Aito vaikuttamis- ja toiminnanmahdollisuus Sosiaalinen tila ja toiminta Avoin ympäristö? Yksilön asiantuntijuus ja kokemus OSALLISUUS KOULUSSA Jaettu asiantuntijuus Toiminnallinen subjekti Eettinen kohtaaminen Tiedostetut valtasuhteet Mistä osallisuudessa on kyse kouluun kontekstoituva osallisuus

18 Lasten ja vanhempien osallisuus tiedon tuottamisessa o Lapsen ja vanhemman asiantuntijuus on tiedostettu voimavara ja hankkeen toimintojen kehys o Esimerkkejä, millä tavoin tietoa on tavoitettu o Hankkeen käytännöissä o Erilaiset kyselyt (kartoitus-, arviointi- ja palautekyselyt) o Lasten hyvinvointihaastattelut o Toiminnalliset ilmaisutavat (leikki, piirrokset, kuvakollaasit, animaatiot jne.) o Välitön ja kerrottu arkitieto o Lasten ja vanhempien kokemustieto o Havainnointi, etnografia

19 Esim. Marja Pulju (kesken) ammatillinen lisensiaattitutkimus: Lapsen hyvinvoinnin rakentuminen kouluympäristössä Etnografinen tutkimusote Aineistona: Tarinatyöpajat kollektiivisesti kerrottu tarina Eläytymistarinat kehystarinaan pohjautuen kirjoitettu tarina Tutkimus muodostaa lasten narratiiveihin pohjautuvaa tietoa kouluhyvinvoinnista; millaisia hyvinvointia vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä lapset kokevat kouluympäristön sisältävän. Tutkimuksessa on läsnä hyvinvoinnin subjektiivinen kokemus sekä myös kollektiivisesti muodostettua lasten hyvinvointitietoa. Tuntuu hyvältä, kun on tarpeeksi kavereita. Sitte saa ruokaa ja vettä, eikä tartte olla huolissaan mistään jutusta (2. luokkalaisen lapsen toteamus kouluhyvinvoinnista)

20 Esim. Spets, Ida (2014): Olisipa minullakin edes yksi ystävä. Yksinäisyys lasten silmin. Aineisto on kerätty vuotiailta lapsilta sadutusmenetelmää ja ryhmäkeskustelua ja piirtämistä käyttäen. Tuloksia: Lasten kokema yksinäisyys näyttäytyy kokonaisvaltaisena, koulusta kotiin siirtyvänä ilmiönä. Lasten tuottamissa saduissa yksinäinen lapsi kuvataan onnettomana ja surullisena, jolla on paha olla. Yksinäisyys kuvastuu negatiivisena ilmiönä, johon liittyy vahvasti erilaisuus, syrjäytyminen, kiusaaminen ja kaverittomuus. Lasten yksinäisyys on läsnä myös kotona. Matkalla mietin mitä tekisin kotona. Ajattelin, että pelaisinko koneella vai lukisinko kirjaa. Yksin tulisin kuitenkin olemaan, koska äiti ja isä ovat aina töissä. (6lk. Satu yksinäisen Mian päivästä.) Tutkimus osoittaa, että lapsilla on ainutlaatuinen kyky tiedon tuottamiseen. Tutkija toteaa, että lasten tiedot ja taidot yllättivät minut. Tärkeintä on antaa lapsille erityinen paikka ja tila, jossa lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Lapsilla paljon käytäntöihin ja instituutioon liittyvää tietoa, jos sitä halutaan kuulla

21 Esim. Kirsi Hietanen ja Maria Ylitalo (kesken): Maahanmuuttajavanhempien osallisuuden tukeminen kouluyhteisössä. Aineisto koostuu yhdeksän maahanmuuttajataustaisen vanhemman (4 isää ja 5 äitiä) haastatteluista Tutkimuksen tavoitteena syventää keskustelua vanhempien ja koulun yhteistyösuhteista Haasteena kielellisten ja kulttuurillisten erojen tunnistaminen ja ylittäminen kasvatusroolien epäselvyydet erilaiset kasvatuskäsitykset asenteet ja välillinen syrjintä tiedon puute yhteisen kielen puute

22 Millaisia huomioita osallisuudesta on tavoitettu? o Osallisuus edellyttää osallisuutta edistävää toimintaympäristöä o Toiminnallisuus lisää osallisuuden tunnetta, erityisesti lasten kohdalla o Osallisuus edellyttää myös sen valmiuksien kehittämisestä o Osallisuus vahvistaa ymmärrystä itsestä kouluyhteisössä toimivana subjektina (lapset, vanhemmat, opettajat ) o Lapsen tiedon kysyminen ja huomioon ottaminen vahvistaa osallisuuden/osallistumisen motivaatiota ja sitoutumista o Osallisuus on merkittävä ennaltaehkäisevä tekijä yksilön hyvinvoinnille sekä yhteisöjäsenyyksiin kiinnittymistä tukeva tekijä o Lasten ja vanhempien asiantuntijuuden näkyväksi tekemiseen sisältyy myös haasteita (koulun rakenteiden luomat reunaehdot, tehdäänkö tilaa yhteiselle toimijuudelle) o Tarve ajantasaistetuille ja konkreettisille osallisuuden muodoille ja tutkimustiedolle

23 Käsitteellinen perusta Toimijuus Osallisuus Yhteisöllisyys Ammatillis-tieteellinen perusta Tieteidenvälisyys Eettisyys Avauksia monitoimijuusmalliin (luonnos 9.4) T O I M I J A T T i e t o i s u u s DIALOGISUUS Arvot Valta PROSESSIT Ristiriitaisuus Sensitiivisyys Tieto Kieli RAKENTEET NEUVOTELTAVUUS T u l k I n n a l l i S u u s K Ä Y T Ä N N Ö T Suhteen luonne Horisontaalinen Vastavuoroinen Erilaisuutta arvostava Toiminnan luonne Dynaaminen Joustava Situationaalinen

24 Monitoimijuus Edellyttää jaettua toimijuutta: yhteistyötä ja yhteistoiminnallisuutta, jossa päämääränä on yksilön ja yhteisön elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantaminen Sopimuksellista ja tavoitteellista toimintaa, jossa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi jaetaan kokemuksellista, professionaalista ja organisatorista asiantuntijuutta Tiedon ja osaamisen yhdistämisellä ja jakamisella voidaan saavuttaa vuorovaikutteisessa neuvottelusuhteessa jotain sellaista, mitä kukaan yksittäinen toimija ei voi tavoittaa tai tuottaa Antaa mahdollisuudet ennakoivaan, tukevaan ja edistävään toimintaan.

25 Kiitos! (Ida Spets 2014)

26 Kirjallisuus: Hankkeessa tehtävät opinnäytetutkimukset Minna Niskala (2013): Lasten hyvinvoinnin moniammatillinen tukeminen koulussa. Laadullinen tapaustutkimus oppilashuoltoryhmän käsityksistä. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus) Ida Spets (2014): Olisipa minullakin edes yksi ystävä. Yksinäisyys lasten silmin. Pro gradututkielma. (sosiaalityön koulutus) Kirsi Hietanen ja Maria Ylitalo (tulossa): Maahanmuuttajavanhempien osallisuuden tukeminen kouluyhteisössä. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus) Anne Kauppinen (tulossa): Koulukuraattorin ja opettajan välinen yhteistyö. Kandidaatin tutkielma. (sosiaalityön koulutus) Enni Keloneva (tulossa): Vanhempien osallisuus koulun kehittämistoiminnassa. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus) Jutta Kemppainen (tulossa): Lasten osallisuus koulussa. Pro gradu-työ. (luokanopettajakoulutus) Janica Mustonen (tulossa): Kouluhyvinvoinnin edistäminen koulun ja asiantuntijaverkoston yhteistyönä. Pro gradu-tutkielma. (sosiaalityön koulutus) Seita Torikka (tulossa): Koulukiusaaminen lasten hyvinvoinnin haasteena. Kandidaatin tutkielma. (sosiaalityön koulutus) Elli-Noora Varajärvi (tulossa): Yläkouluun siirtymisen tukeminen oppilaiden tarpeiden pohjalta. Pro gradu-tutkielma. (luokanopettajakoulutus)

27 Kirjallisuus: Hankkeessa tehtävät opintosuoritukset Komulainen, Suvi (tulossa): Yhteistyötaitojen vahvistaminen luokkayhteisön sosiaalisen hyvinvoinnin tukemisessa. Käytännönopetusjaksoon sisältyvä kehittämistehtävä. (sosiaalityön koulutus) Minkkinen, Katri (tulossa): Lapsen sosiaalisen toimijuuden rakentuminen koulun sosiaalisessa toimintaympäristössä. Käytännönopetusjaksoon sisältyvä kehittämistehtävä. (sosiaalityön koulutus) Ylävaara, Elina (tulossa): Monitoimijuus koulussa tiedonhankintaa. Sosiaalityön erityiskysymykset ja kohdeilmiöt opintojaksoon sisältyvä tehtävä. (sosiaalityön koulutus)

28 Kirjallisuus: Muu hankkeeseen liittyvä tiedontuotanto Kangas, H. & Pulju, M. & Lakkala, S. & Laitinen, M. & Turunen, T. (painossa): Monitoimijuus koulussa. Tieteidenvälinen toiminta osaksi opettajankoulutusta. Teoksessa Nyyssölä K. & Karjalainen A. & Lauriala A. & Mahlamäki-Kultanen, S. & Rautiainen A. & Helin, E. & Räkköläinen, M. & Pohjonen P. Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Helsinki: Opetushallitus. Kangas, H. & Pulju, M. & Lakkala S. (käsikirjoitus): Yhdessä toimimalla kohti hyvinvoivaa koulua. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Monitoimijuus koulussa -hankkeessa. Teoksessa Korkki J. & Atjonen, P. & Happonen, H. & Lehikoinen-Suviranta T. & Patrikainen, R. Harjoittelukoulujen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan julkaisu Joensuun normaalikoulu, Itä- Suomen yliopisto. Monitoimijuus koulussa -hankkeen kokoomateos (tulossa) Pulju, M. (tulossa): Lapsen hyvinvoinnin rakentuminen kouluympäristössä (työnimi). Sosiaalityön ammatillinen lisensiaattitutkimus. Lapsi- ja nuorisososiaalityön erikoistumislinja. Lapin yliopisto.