KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN Äänekosken kaupallisen kehittämisen lähtökohtana on tarjota kunnan omille asukkaille monipuoliset ja vireät kaupalliset palvelut. Tavoitteena on, että Äänekoskella pystyy hoitamaan kaikki päivittäisasioinnit, suuren osan erikoistavarakaupan ostoksista ja myös viihtymään iltaisin kahviloissa ja ravintoloissa. Vain harvoin tarvitsee lähteä Jyväskylään. Keskusta on elävä ja viihtyisä paikka, jossa voi viettää aikaa koko perheen kanssa niin sisällä kuin ulkona.

2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSTRENDIT Kauppa keskittyy voimakkaasti Kaupan rakenne ja toimintatavat muuttuvat. Kauppa on viime vuosina keskittynyt isompiin keskuksiin, Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylään. Kauppa keskittyy myös Äänekosken sisällä. Keskusta on vahvistunut 2000-luvulla, mutta muut keskukset: Suolahti, Sumiainen ja Hirvaskangas, näyttävät kutistuvan kaupallisesti. Kaupungistumisella, kuntarakenteen muutoksilla ja julkisen palveluverkon tehostamisella on vaikutuksensa myös kaupan palveluverkkoon. Kaupan painopiste siirtyy tiivistyville ja kilpailukykyisille alueille. Reuna-alueille ei juuri investoida. Pienempien keskusten hiipuvat asukasmäärät ja keskuksista katoavat julkiset palvelut saattavat aiheuttaa kaupallekin supistuspaineita, koska alueelle asiointivirtoja tuovat muut palvelut katoavat. Verkkokauppa kasvaa Verkkokaupan osuus koko vähittäiskaupan liikevaihdosta on Suomessa nyt noin 10 %, mutta osuus vaihtelee paljon eri toimialoilla. Suurin merkitys verkkokaupalla on erikoistavarakaupassa, päivittäistavarakaupassa vaikutus on toistaiseksi ollut hyvin vähäinen. Kulutus on siirtynyt osin verkkoon erityisesti elektroniikan, kirjojen, musiikin ja elokuvien kohdalla. Musiikin ja elokuvien kulutus on jopa muuttunut osittain kokonaan virtuaaliseksi nopeiden verkkoyhteyksien ansiosta. Verkkokauppa muokkaa myös palveluiden tuottamista; esimerkiksi matkatoimistot, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat supistaneet toimipisteverkostoaan ja vieneet toimintojaan nettiin. Nettikauppa ja -palvelut sekä virtuaalikulutus vähentävät tarvetta fyysisille liiketiloille, mutta tässä vaiheessa ei ole selvillä, kuinka paljon. Verkkokaupan liikevaihdon kasvun vaikutus liiketilantarpeeseen ei ole aivan suoraviivainen. Nettikauppa luo kuluttajille myös paljon mahdollisuuksia; tuotteiden tilaaminen syrjäseuduille helpottuu ja kuluttajalla on helposti saatavilla laaja ja monipuolinen tarjonta. Myös syrjäseutujen yrittäjien on mahdollista lisätä asiakaskuntaansa verkon kautta: tämä edellyttää kuitenkin voimakkaasti erikoistunutta tuotevalikoimaa ja verkkomarkkinointiin panostamista. Kuluttajien odotukset muuttuvat Vähittäiskaupan kanssa asiakkaiden rahoista kilpailee entistä enemmän muiden toimialojen tarjonta, kuten ravintola-, palvelu-, viihde- ja kulttuuritarjonta. Ei-välttämättömiä ostoksia tehdään usein muun asioinnin ja ajanvieton lomassa ja kuluttajien odotukset ostosympäristöjä ja niiden elämyksellisyyttä kohtaan ovat kasvamassa. Äänekoski ei pysty kilpailemaan kaupan tarjonnan laajuudessa Jyväskylän tai verkkokaupan valikoiman kanssa, mutta Äänekoskella on potentiaalia kehittyä miellyttävänä ja laadukkaana ostosympäristönä, jossa asioiminen on kuluttajille samalla helppoa ja vaivatonta. Tarjonta koostuu Äänekoskella nyt ja jatkossakin pitkälti paikallisten pienyrittäjien tarjonnasta, mikä luo mahdollisuuksia erilaistaa tarjontaa verrattuna ketjuliikkeisiin. Pienten yritysten haasteena on kuitenkin hintakilpailu suurten, kansainvälisten ketjujen ja verkkokaupan kanssa. Nousevia kulutuskäyttäytymisen trendejä ovat myös esimerkiksi lähi- ja luomuruuan arvostaminen, jotka voivat kääntyä pienten myymälöiden eduksi, mikäli pystytään tarjoamaan aidosti lähelle tuotettua paikallista ruokaa. Kaupunkikeskustojen arvostaminen on myös nousussa ja asiointi on hiljalleen siirtymässä kaupunkien laidoille rakennetuista kauppakeskuksista takaisin keskustoihin. KAUPAN TOIMINTAYMPÄRIS- TÖ ÄÄNEKOSKELLA Vaikutusalue Äänekoski kuuluu Jyväskylän vaikutusalueeseen ja Äänekoskelta siirtyy Jyväskylään erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa. Äänekoskella on kuitenkin myös oma kaupallinen vaikutusalueensa ja suhteellisen vahva kaupallinen tarjonta verrattuna muihin, Jyväskylää lähempänä sijaitseviin keskuksiin. Äänekosken asiakaskunta muodostuu pääosin oman kunnan asukkaista, mutta satunnaisia asiointeja tulee myös muualta, erityisesti pohjoisen suunnasta. Euromääräisesti mitattuna muualta tulevien asiointi on kuitenkin merkitykseltään pientä verrattuna oman kunnan asukkaiden ostoihin. Väestö Äänekosken kaupallisella vaikutusalueella asuu kaikkiaan noin asukasta, joista noin puolet on keskittynyt keskustan tuntumaan. Muista keskuksista ainoastaan Suolahden asukkaan väestöpohja on merkittävä kaupan sijoittumisen kannalta, mutta Suolahden asukasluku on hiljalleen vähenemässä. Äänekosken väestöpohjan ennustetaan pysyvän suhteellisen vakaana tulevaisuudessakin. Keväällä 2014 julkistettu biotuotetehdas-investointi voi parhaimmillaan lisätä Äänekosken asukaslukua ainakin tilapäisesti rakentamisaikana tai jopa pysyvästi, mikäli seudulle onnistutaan luomaan uusia työpaikkoja biotalous-klusteriin.

3 KAUPPA ÄÄNEKOSKELLA Äänekoskella on paljon senioreita ja vähän vuotiaita. Myös muuttoliikkeessä korostuu opiskeluikäisten poismuutto. Lapset ovat hivenen yliedustettuina, mutta eivät merkittävässä määrin. Lapsiperheet ovt kuitenkin merkittävä tulomuuttajaryhmä. Senioreiden ohella lapsiperheet ovat tärkeä kohderyhmä kaupallisten palveluiden kehittämisessä. Vapaa-ajan asutus, matkailu ja liikenne Äänekoskella on yli 2100 ulkopaikkakuntalaista vapaa-ajan asukasta, jotka tuovat varsinkin kesäaikaan jonkin verran lisäostovoimaa Äänekoskelle. Myös kunnan läpi kulkevan valtatien 4 liikennemäärät ovat merkittäviä, Hirvaskankaalla lähes ajoneuvoa/ vrk ja Äänekosken kohdalla ajoneuvoa/vrk. Valtatien liikennemäärät vaikuttavat lähinnä Hirvaskankaan kehittämismahdollisuuksiin. Voimakas pendelöinti synnyttää osan em. liikenteestä. Työssäkäynnin yhteydessä tehtävä asiointi on kuitenkin vähäistä ja pendelöijät asioivat usein lähellä kotia. Kesäasukkaiden, matkailijoiden ja ohikulkevan liikenteen tuoma lisäostovoimapotentiaali on pieni, arviolta vain noin 10 prosenttia verrattuna kunnan omien asukkaiden ostovoimaan. Kaupallisten palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi on otettava kunnan omat asukkaat. Matkailupalveluiden kehittäminen yleisesti voi silti tuoda seudulle lisää vapaa-ajanviettäjiä, jotka käyttävät samalla myös kunnan kaupallisia palveluita. Kaupan tarjonta Äänekoskella Äänekosken kaupan liikevaihto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) kasvanut lähes 38 miljoonalla eurolla. Liikevaihto oli vuonna 2012 yli 111 miljoonaa euroa. Äänekoski on selvästi vahvempi kaupallisesti kuin vaikutusalueen pienemmät kunnat Konnevesi, Saarijärvi, Uurainen ja Viitasaari. Myös Laukaaseen verrattuna kaupan liikevaihto on suuri. Äänekosken sijainti kauempana Jyväskylästä mahdollistaa suuremman kaupallisen omavaraisuuden. Äänekosken kauppa sijoittuu kahdelle alueelle: keskustaan Vähittäiskaupan liikevaihto, euroa/asukas ja Suolahteen. Lisäksi Hirvaskankaalla on liikenteellisiä palveluita ja Sumiaisissa ja Konginkankaalla lähipalvelut. Pelkän Äänekosken keskustan kaupan liikevaihto on samaa luokkaa kuin Saarijärvellä, missä kaikki kauppa keskittyy keskustaajamaan. Liikevaihdon voi suhteuttaa asukaslukuun, mikä kuvaa tarjonnan kattavuutta ja antaa myös viitteitä ostovoiman siirtymistä (viereiset kaaviot). Äänekoski jää asukaskohtaisessa liikevaihdossa alle maan keskiarvon ja Kes Jyväskylä Jämsä Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa väestöön (euroa/asukas) Äänekosken vaikutusalueella ja vertailukunnissa liikevaihto, euroa/asukas Jämsä Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä koko maa Päivittäistavarakauppa ja tavaratalo Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun 2012 Äänekosken vaikutusalueella ja vertailukunnissa

4 ki-suomen tason. Tämä tarkoittaa, että Äänekoski menettää ostovoimaa erityisesti erikoistavarakaupassa. Vaikka Äänekosken kaupan liikevaihto kokonaisuutena on Viitasaareen ja Saarijärveen verrattuna korkeampi, ovat ne asukaslukuun suhteutettuna kaupan tarjonnaltaan omavaraisempia kuin Äänekoski. Vähittäiskaupan liiketilan kysyntä Vähittäiskaupan lisäliiketilantarvetta Äänekoskella on arvioitu useissa kaavoituksen tueksi tehdyissä selvityksissä. Niiden mukaan Äänekoskella tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä jopa kerrosneliömetriä lisäliiketilaa. Valtaosa arvioidusta lisäliiketilantarpeesta kohdistuu erikoistavarakauppaan. Kaavoituksen tehtävänä on varmistaa vähittäiskaupan kehittymiselle riittävät edellytykset, joten suoraan näitä arvioita ei voida pitää osoituksena liiketilan kysynnästä. Pitkällä tähtäimellä tällainen pinta-alan lisäys on mahdollinen: arvioiden mukainen lisärakentaminen vaatisi karkeasti arvioiden nykyrahassa noin miljoonan euron liikevaihdon kasvun. Äänekosken vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 40 miljoonalla eurolla ja liiketilakin kerrosneliömetrillä, joten menneen kehityksen valossa tämä on mahdollista. Kaupallisen kehittämisen aikajänne on lyhyempi ja lisäliiketilantarve lyhyellä tähtäimellä on huomattavasti maltillisempi. Päivittäistavarakaupan suuret investoinnit ovat Äänekoskella tuoreita, eikä nähtävissä ole uutta suuryksikköinvestointia lähivuosina. Äänekosken keskustaan kohdistuva kysyntä koostuu nyt pienemmistä liiketiloista, erikoistavarakaupasta, palveluista ja jatkossa myös ravintola- ja kahvilatiloista. Pitkällä tähtäimellä erikoistavarakaupan lisäliiketilantarpeeksi on arvioitu noin kerrosneliömetriä vuoteen 2030 mennessä. Äänekosken keskustassa on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, mutta tämä johtuu osin keskustassa tapahtuneesta kaupallisen painopisteen siirtymisestä. Isot investoinnit ovat keskittyneet keskustan eteläpäähän ja investointien jäljeltä vanhat tilat ovat vielä osin tyhjillään. Tämä kertoo myös siitä, että tarjolla oleva liiketila ei vastaa kaupan toimijoiden odotuksia. Erityisesti tyhjillään on tiloja, jotka eivät aukea suoraan ulos. Äänekoskella toimii tällä hetkellä noin 30 ketjumyymälää noin 28 eri ketjusta. Vähittäiskaupan ja palveluiden ketjuja Suomessa toimii useita satoja. Äänekoski soveltuisi markkina-alueen koon puolesta sijaintipaikaksi arviolta noin 25 uudelle ketjutoimijalle, joista valtaosa on muotikaupan ketjuja. Mikäli puoletkin näistä sijoittuisi Äänekoskelle, tämä toisi liiketilakysyntää arviolta kerrosneliömetriä. On tärkeää huomata, että ketjujen sijoittumispäätöksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä asukasluku ja markkina-alueen koko. Ketjujen omat strategiset tavoitteet ohjaavat niiden laajentumista, kuten myös esimerkiksi kilpailutilanne markkinoilla. Näin ollen ei ole yleensä mahdollista, että kaikki tietyn toimialan ketjut sijoittuisivat samalle markkina-alueelle. Lisäksi markkina-alueella saattaa jo toimia vahvoja yksityisiä toimijoita, jotka rajoittavat valtakunnallisten ketjujen sijoittumista. Äänekosken keskusta kehittämissuositukset Muotikauppa on ensisijainen toimiala, jota keskustaan tulisi tavoitella. Muotikauppa lisää keskustan vetovoimaa ja täydentää keskustan nykyistä palvelutarjontaa. Keskustan kaupalliset painopisteet ovat S-marketin ja K-citymarketin tuntumassa sekä Kauppakadulla, joka on nyt osin hiipunut markettien siirryttyä sieltä pois. Kaupallinen ydin ei ulotu yhtenäisenä marketeilta Kauppakadulle vaan katkeaa takapihamaiseen vyöhykkeeseen. Äänekoskentien ja Kauppakadun risteysalueella on kaupallista kehittämispotentiaalia. Alue on liikenteellisesti vilkas: valtaosa keskustan liikenteestä tulee tätä kautta. Alueen kiinteistökanta on myös käyttöikänsä päässä ja alue on mahdollista rakentaa uudelleen. Aluetta kehittämällä on myös mahdollista yhdistää Kauppakatu ja marketit toisiinsa yhtenäiseksi kaupan vyöhykkeeksi. Kerralla tulisi suunnitella Kauppakadun, Äänekoskentien ja Kautonkadun rajaama kokonaisuus. Kautonkadun eteläpuoleisten alueiden täydennysrakentamisella Kautonkadun nyt takapihamainen ilme on muutettavissa vilkkaaksi ostoskaduksi, joka yhdistää Kauppakadun ja marketit toisiinsa. Keskustassa on muitakin vanhoja uudistamistarpeessa olevia liikerakennuksia. Kysyntä on kuitenkin rajallinen eikä riitä kaikkeen. Näin ollen osa rakennuksista kaupallisen ydinalueen ulkopuolella voisi olla uudistettavissa muuhun kuin vähittäiskaupan liiketilakäyttöön, esimerkiksi terveyspalvelukeskittymän sijoittaminen Mercurian kiinteistöön on tutkittava tarkemmin. Uudisrakentaminen todennäköisesti myös vapauttaa muitakin kiinteistöjä Torikadun pohjoispuolelta muuhun käyttöön, pääosin asuinrakentamiseen. Uudisrakentamiselle vaihtoehtona voidaan tutkia myös liikerakennusten uudistamista, esimerkiksi Koskikeskuksen saneeraaminen nykyaikaiseksi liiketilaksi. Uudisrakentamisen etuna saneerauksen verrattuna on se, että uudisrakentamisella luodaan vahvempi signaali, että keskustaa kehitetään voimakkaasti. Tavoitteena on synnyttää keskus-

5 tassa positiivinen kehittämisen kierre, joka ruokkii itse itseään. Uudisrakentamisen yhteydessä on myös mahdollista lisätä asuinrakentamisen määrää keskustassa, mikä osaltaan luo uutta kysyntää kaupallisille palveluille ja parantaa hankkeiden kannattavuusedellytyksiä. Asumisen lisääminen keskustassa on ylipäänsä keskeinen tekijä keskustan elävöittämisen ja kaupan palveluiden kysynnän lisäämisen kanssa. Kaupallisen kehittämisen kanssa rinnakkain tulisi kehittää Äänekosken vetovoimaa asuinpaikkana mm. tarjonnan laatua parantamalla ja markkinoinnin keinoin. Uuden nykyaikaisen, kauppakeskusmaisen liiketilan lisääminen keskustassa on edellytys uusien toimijoiden houkuttelemiseksi. Liiketilojen on tärkeää näkyä katutilaan ja varsinaista kauppakeskusta, jossa on pelkästään sisälle avautuvia liiketiloja, ei suositella. Keskustan liikennejärjestelyt Kaupallisesta näkökulmasta keskustan liikennejärjestelyt eivät vaadi suuria rakenteellisia muutoksia, mutta niitä on selkeytettävä. Oleellista on saavutettavuuden varmistaminen kaikilla liikennemuodoilla: jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. Linja-autoasema tulee säilyttää nykyisellä paikallaan korttelin kehittämisestä huolimatta. Julkisen liikenteen pysäkkien tulee sijaita lähelle kaupallista ydintä. Ydinkeskustaa tulisi kaikkiaan kehittää kävelypainotteisena alueena, mutta autoilun on oltava alueella edelleen mahdollista ja parkkipaikkoja täytyy löytyä myös liiketilojen edestä kadunvarsilta. Jalankulkuympäristön parantaminen autoilua estämättä on toteutettu hyvin esimerkiksi Vanhan Rauman kävelypainotteisessa keskustassa. Hirvaskangas Hirvaskangasta on kehitetty kaupan paikkana sen hyvän liikennesijainnin takia. Alueelta puuttuu lähiasutus, joka tukisi laajamittaisen päivittäis- ja erikoistavarakaupan kehittämistä alueelle. Laajamittaisen erikoistavarakaupan kehittämisen esteenä toimii osaltaan myös Jyväskylän Palokan kaupallinen alue, jonka kanssa Hirvaskangas kilpailee. Palokka sijaitsee lähempänä Jyväskylän merkittäviä asukaskeskittymiä. Lisäksi Äänekosken kaupallista tarjon-

6 taa ei kannata hajottaa useille kaupan alueille, jotta keskustan vetovoima säilyy. Kaupan hajauttaminen useille alueille heikentää Äänekosken kokonaisvetovoimaa kaikkien keskusten jäädessä suhteellisen pieniksi. Hirvaskangasta suositellaan kehitettäväksi pääasiallisesti b-to-b-kaupan kohteena. Alueelle soveltuvia kaupan toimintoja ovat mm. maatalous- ja konekauppa. Hirvaskangas on ihanteellinen sijainti myös raskaan liikenteen palveluille, kuten lepo- ja taukopaikoille. Hirvaskankaan kehittämisessä on lähtökohtana aikaisemmin ollut myös ns. matkailijoita palveleva kauppa. Kyseisen toimialan niin sanotut peruskonseptit ovat kuitenkin osittain ongelmissa: liikenneasemienkin yhteydessä tarjonta on supistunut. Samanlainen valikoima jokaisella liikenneasemalla ei enää jaksa innostaa elämyshakuisia kuluttajia. Pitkämatkalaiset, kuten Lappiin suuntaavat lomalaiset, eivät ole halukkaita kuluttamaan taukopaikoilla ylimääräistä aikaa. Mikäli Hirvaskangasta halutaan kehittää matkailijoita palvelevan kaupan keskittymänä, tarvitaan alueelle jotakin erityistä tarjontaa, joka tarjoaa kuluttajille elämyksiä ja toimii itsessään ostosmatkailun ns. destination-kohteena. Tämä vaatii aktiivisen yrittäjän. Esimerkkinä tällaisesta konseptista voidaan mainita Kasvihuoneilmiö Nummi-Pusulassa. Äänekosken muut kaupalliset keskittymät Tilaa vievän kaupan tilojen kysyntä lisääntynee lähitulevaisuudessa biotuotetehtaan investoinnin takia. Mikäli alueen asuntorakentaminen vilkastuu, lisää tämä nopeasti mm. rautakaupan kysyntää. Tilaa vievän kaupan palvelut suositellaan keskitettäväksi yhdelle alueelle valtatien 4 ja Kotakennääntien risteysalueelle. Tilaa vievän kaupan keskittäminen mahdollisimman lähelle keskustaa ja vilkkaiden liikennevirtojen ääreen tukee myös keskustan kehittämisedellytyksiä ja mahdollistaa kuluttajien sujuvat asioinnit eri kaupoissa yhdellä ostosmatkalla. Tilaa vievän kaupan toimijat sijoittuvat mielellään lähelle päivittäistavarakauppaa, joka tuo alueelle suuremmalla käyntitiheydellään merkittäviä asiakasvirtoja. Näin ollen tilaa vievän kaupan sijoittaminen kauas keskustan ulkopuolelle johtaa helposti myös päivittäistavarakapan ja muiden palveluiden hajautumiseen keskustan ulkopuolelle. Äänekosken muista kaupallisista keskittymistä Suolahdella on edelleen edellytyksiä säilyä päivittäis- ja lähipalveluiden keskittymänä. Tämä edellyttää kuitenkin Suolahden negatiivisen väestökehityksen kääntämistä esimerkiksi houkuttelevammalla asuntotarjonnalla. Vähittäiskaupan monikanavaisuus mahdollistaa erikoistavarakaupan kehittämisen niin Suolahdessa kuin muuallakin Äänekoskella. Verkkokauppa mahdollistaa asiakassuhteet ja myynnin myös oman lähialueen väestöä laajemmin. Kehittämisen organisointi ja jatkotoimenpiteet Investoinnit Äänekoskella ovat pääosin paikallisten sijoittajien varassa. Suurten kiinteistösijoittajien tuottovaatimukset nousevat Äänekoskella korkeiksi, koska Äänekoski arvioidaan riskialttiimmaksi sijoituskohteeksi kuin suuremmat kaupungit. Korkea tuottovaatimus taas on ristiriidassa pienen markkina-alueen yritysten vuokranmaksukyvyn kanssa. Käyttäjäomistajat näkevät investoinnin riskin ja tuottovaatimuksen osittain toi- sin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että keskustaan olisi sijoittumassa lähitulevaisuudessa uusia suuria kaupan toimijoita, jotka myös itse omistavat tilansa. Liiketilakysyntä muodostuu pääosin pienestä tilasta. Keskustan nykyiset kiinteistönomistajat ovat avainasemassa keskustan kehittämisen liikkeelle lähdön kannalta. Jatkotoimenpiteenä tärkeää on keskustan kiinteistönomistajien kehittämis- ja yhteistyöhalun kartoittaminen. Lisäksi keskustan yrittäjät ja muut keskeiset toimijat tulisi sitouttaa keskustan kehittämiseen. Kiinteistönomistajien, yrittäjien, kaupungin ja muiden keskustan toimijoiden tulisi yhdessä luoda selkeä kehittämisvisio ja tavoitteet keskustan kehittämiselle. Kun tavoitteet on luotu, kaikille tahoille on oma roolinsa kehittämisen eteenpäin viemisessä. Yrittäjien ja keskustan muiden toimijoiden tärkein tehtävä on keskustan markkinointi ja elävöittäminen mm. tapahtumien avulla. Kiinteistönomistajien ja kaupungin päätehtävä on keskustan rakenteiden uudistamisessa ja investoinneissa.

7 NYKYTILA - KAUPALLISET VYÖHYKKEET KESKUSTASSA TAVOITETILA - KESKUSTAN KAUPALLINEN KEHÄ

8 Vahvuudet Kattava kaupan tarjonta kunnan kokoon nähden Kohtuullinen väestöpohja ja jonkin verran vaikutusaluetta oman kunnan alueen ulkopuolella Etäisyys Jyväskylään riittävä oman kaupallisen keskuksen turvaamiseksi Vahva päivittäis- ja tavaratalokaupan tarjonta (Citymarket, S-market, Lidl, Tokmanni, Ale-Makasiini) Heikkoudet Ostovoimaa virtaa ulos erityisesti erikoiskaupan osalta Keskustan vetovoima ja katutilojen ilme Ajanvietto ja oleskelu keskustassa vähäistä shoppailutarve tyydytetään Jyväskylässä Useita kehittämiskohteita ja tyhjää liiketilaa ei suoraan kysyntää uudelle liiketilalle Jyväskylä niin lähellä, että asiointi siellä helppoa, erityisesti Palokka Nuoret aikuiset puuttuvat, muutetaan muualle opiskelemaan Mahdollisuudet Biotuotetehdas-investointi: työpaikat ja asuminen rakentaminen lisää tiva-kaupan kysyntää Keskustassa useita kohteita, joita voidaan uudistaa Asumisen lisääminen keskustassa Erikoistavarakaupan ostovoiman siirtymän kääntäminen, erityisesti muotikaupan ketjut Viihtymistä ja oleskelua lisäävä tarjonta, esim. ravintola- ja kahvilaketjut Tarjonnan erilaistaminen, omaleimainen tarjonta pienyrittäjien avulla, esim. yhdistetyt liike- ja työtilat Maatalous- ja konekaupan, b-t-b-kaupan ja logistiikkayritysten keskittäminen Hirvaskankaalle Muualle opiskelemaan lähteneiden houkuttelu paluumuuttajiksi Keskustojen vetovoiman ja arvostuksen kasvu trendinä Verkkokaupalla voi tukea kivijalkakauppaa pienellä paikkakunnalla Terveyspalvelut: Äänekoski suuremman alueen terveyspalveluiden keskuksena Uhat Edelleen heikkenevä kaupallinen vetovoima, kurjistumisen kierre Jyväskylän kaupallinen vetovoima kasvaa entisestään, ostovoiman siirtymät lisääntyvät Verkkokaupan merkityksen kasvun aiheuttamiin muutospaineisiin ei pystytä vastaamaan Keskustan asuinrakentamiselle ei kysyntää jarruttaa muitakin investointeja Kiinteistönomistajat eivät löydä yhteistä visiota, keskeisiä kiinteistönomistajia ei saada sitoutumaan kehittämiseen Toimitusjohtaja Sari Åkerlund puh Kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri puh

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Kauppakeskusbarometri 2013 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2013 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2011

Kauppakeskusbarometri 2011 Kauppakeskusbarometri 2011 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2011 Toteutettu nettikyselynä 3.-12.10.2011

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä

Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 19.3.2014 Analyytikkoaamiainen Talous- ja rahoitusjohtaja 19.3.2014 Kesko Liikevaihto 9,3 mrd Liikevoitto 239 milj. 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2010

Kauppakeskusbarometri 2010 Kauppakeskusbarometri 21 Juha Tiuraniemi Toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Barometri 21 Web-kyselyn toteutus: 14.-19. lokakuuta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN KAUPAL- LISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN KAUPAL- LISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Äänekosken kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.11.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KOTAKENNÄÄN KAUPAL- LISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu?

Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Paraniko palvelu, kiristyikö kilpailu? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä kaupan vapautuneista aukioloajoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kaupan liiton

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET. Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy VAASAN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms 30.12.2016 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy

RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET Martti Wilhelms TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy RAAHEN KESKUSTAN ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET 2016 Martti Wilhelms 10.1.2017 TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy ALLin menetelmä elinvoiman mittaamiseen ja seurantaan ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Creating success for retailing FI

Creating success for retailing FI Creating success for retailing FI Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppakeskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä

Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Suomi Kuluttajien tarpeet ohjaavat kauppa keskustemme kehittämistä Cityconin kauppakeskukset on suunniteltu vastaamaan kuluttajien erilaisiin tarpeisiin. Tehokas yhteistyö vuokralaistemme kanssa on tärkeä

Lisätiedot

ALLin elinvoimalaskenta

ALLin elinvoimalaskenta ALLin elinvoimalaskenta ALLin elinvoimalaskenta on kaupallinen perusselvitys ja työkalu keskusten kehittäjille. ALLin avulla lasketaan keskustan kivijalan ja kauppakeskusten liiketilat: lauantailiikkeet,

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013

Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013 Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu)

TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) TAMPEREEN ETELÄPUISTON ASEMAKAAVALUONNOS ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN TARKASTELU (korjattu) 2 / Eteläpuiston suunnitelmien taloudellinen tarkastelu ETELÄPUISTON SUUNNITELMIEN TALOUDELLINEN

Lisätiedot