KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN Äänekosken kaupallisen kehittämisen lähtökohtana on tarjota kunnan omille asukkaille monipuoliset ja vireät kaupalliset palvelut. Tavoitteena on, että Äänekoskella pystyy hoitamaan kaikki päivittäisasioinnit, suuren osan erikoistavarakaupan ostoksista ja myös viihtymään iltaisin kahviloissa ja ravintoloissa. Vain harvoin tarvitsee lähteä Jyväskylään. Keskusta on elävä ja viihtyisä paikka, jossa voi viettää aikaa koko perheen kanssa niin sisällä kuin ulkona.

2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSTRENDIT Kauppa keskittyy voimakkaasti Kaupan rakenne ja toimintatavat muuttuvat. Kauppa on viime vuosina keskittynyt isompiin keskuksiin, Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylään. Kauppa keskittyy myös Äänekosken sisällä. Keskusta on vahvistunut 2000-luvulla, mutta muut keskukset: Suolahti, Sumiainen ja Hirvaskangas, näyttävät kutistuvan kaupallisesti. Kaupungistumisella, kuntarakenteen muutoksilla ja julkisen palveluverkon tehostamisella on vaikutuksensa myös kaupan palveluverkkoon. Kaupan painopiste siirtyy tiivistyville ja kilpailukykyisille alueille. Reuna-alueille ei juuri investoida. Pienempien keskusten hiipuvat asukasmäärät ja keskuksista katoavat julkiset palvelut saattavat aiheuttaa kaupallekin supistuspaineita, koska alueelle asiointivirtoja tuovat muut palvelut katoavat. Verkkokauppa kasvaa Verkkokaupan osuus koko vähittäiskaupan liikevaihdosta on Suomessa nyt noin 10 %, mutta osuus vaihtelee paljon eri toimialoilla. Suurin merkitys verkkokaupalla on erikoistavarakaupassa, päivittäistavarakaupassa vaikutus on toistaiseksi ollut hyvin vähäinen. Kulutus on siirtynyt osin verkkoon erityisesti elektroniikan, kirjojen, musiikin ja elokuvien kohdalla. Musiikin ja elokuvien kulutus on jopa muuttunut osittain kokonaan virtuaaliseksi nopeiden verkkoyhteyksien ansiosta. Verkkokauppa muokkaa myös palveluiden tuottamista; esimerkiksi matkatoimistot, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat supistaneet toimipisteverkostoaan ja vieneet toimintojaan nettiin. Nettikauppa ja -palvelut sekä virtuaalikulutus vähentävät tarvetta fyysisille liiketiloille, mutta tässä vaiheessa ei ole selvillä, kuinka paljon. Verkkokaupan liikevaihdon kasvun vaikutus liiketilantarpeeseen ei ole aivan suoraviivainen. Nettikauppa luo kuluttajille myös paljon mahdollisuuksia; tuotteiden tilaaminen syrjäseuduille helpottuu ja kuluttajalla on helposti saatavilla laaja ja monipuolinen tarjonta. Myös syrjäseutujen yrittäjien on mahdollista lisätä asiakaskuntaansa verkon kautta: tämä edellyttää kuitenkin voimakkaasti erikoistunutta tuotevalikoimaa ja verkkomarkkinointiin panostamista. Kuluttajien odotukset muuttuvat Vähittäiskaupan kanssa asiakkaiden rahoista kilpailee entistä enemmän muiden toimialojen tarjonta, kuten ravintola-, palvelu-, viihde- ja kulttuuritarjonta. Ei-välttämättömiä ostoksia tehdään usein muun asioinnin ja ajanvieton lomassa ja kuluttajien odotukset ostosympäristöjä ja niiden elämyksellisyyttä kohtaan ovat kasvamassa. Äänekoski ei pysty kilpailemaan kaupan tarjonnan laajuudessa Jyväskylän tai verkkokaupan valikoiman kanssa, mutta Äänekoskella on potentiaalia kehittyä miellyttävänä ja laadukkaana ostosympäristönä, jossa asioiminen on kuluttajille samalla helppoa ja vaivatonta. Tarjonta koostuu Äänekoskella nyt ja jatkossakin pitkälti paikallisten pienyrittäjien tarjonnasta, mikä luo mahdollisuuksia erilaistaa tarjontaa verrattuna ketjuliikkeisiin. Pienten yritysten haasteena on kuitenkin hintakilpailu suurten, kansainvälisten ketjujen ja verkkokaupan kanssa. Nousevia kulutuskäyttäytymisen trendejä ovat myös esimerkiksi lähi- ja luomuruuan arvostaminen, jotka voivat kääntyä pienten myymälöiden eduksi, mikäli pystytään tarjoamaan aidosti lähelle tuotettua paikallista ruokaa. Kaupunkikeskustojen arvostaminen on myös nousussa ja asiointi on hiljalleen siirtymässä kaupunkien laidoille rakennetuista kauppakeskuksista takaisin keskustoihin. KAUPAN TOIMINTAYMPÄRIS- TÖ ÄÄNEKOSKELLA Vaikutusalue Äänekoski kuuluu Jyväskylän vaikutusalueeseen ja Äänekoskelta siirtyy Jyväskylään erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa. Äänekoskella on kuitenkin myös oma kaupallinen vaikutusalueensa ja suhteellisen vahva kaupallinen tarjonta verrattuna muihin, Jyväskylää lähempänä sijaitseviin keskuksiin. Äänekosken asiakaskunta muodostuu pääosin oman kunnan asukkaista, mutta satunnaisia asiointeja tulee myös muualta, erityisesti pohjoisen suunnasta. Euromääräisesti mitattuna muualta tulevien asiointi on kuitenkin merkitykseltään pientä verrattuna oman kunnan asukkaiden ostoihin. Väestö Äänekosken kaupallisella vaikutusalueella asuu kaikkiaan noin asukasta, joista noin puolet on keskittynyt keskustan tuntumaan. Muista keskuksista ainoastaan Suolahden asukkaan väestöpohja on merkittävä kaupan sijoittumisen kannalta, mutta Suolahden asukasluku on hiljalleen vähenemässä. Äänekosken väestöpohjan ennustetaan pysyvän suhteellisen vakaana tulevaisuudessakin. Keväällä 2014 julkistettu biotuotetehdas-investointi voi parhaimmillaan lisätä Äänekosken asukaslukua ainakin tilapäisesti rakentamisaikana tai jopa pysyvästi, mikäli seudulle onnistutaan luomaan uusia työpaikkoja biotalous-klusteriin.

3 KAUPPA ÄÄNEKOSKELLA Äänekoskella on paljon senioreita ja vähän vuotiaita. Myös muuttoliikkeessä korostuu opiskeluikäisten poismuutto. Lapset ovat hivenen yliedustettuina, mutta eivät merkittävässä määrin. Lapsiperheet ovt kuitenkin merkittävä tulomuuttajaryhmä. Senioreiden ohella lapsiperheet ovat tärkeä kohderyhmä kaupallisten palveluiden kehittämisessä. Vapaa-ajan asutus, matkailu ja liikenne Äänekoskella on yli 2100 ulkopaikkakuntalaista vapaa-ajan asukasta, jotka tuovat varsinkin kesäaikaan jonkin verran lisäostovoimaa Äänekoskelle. Myös kunnan läpi kulkevan valtatien 4 liikennemäärät ovat merkittäviä, Hirvaskankaalla lähes ajoneuvoa/ vrk ja Äänekosken kohdalla ajoneuvoa/vrk. Valtatien liikennemäärät vaikuttavat lähinnä Hirvaskankaan kehittämismahdollisuuksiin. Voimakas pendelöinti synnyttää osan em. liikenteestä. Työssäkäynnin yhteydessä tehtävä asiointi on kuitenkin vähäistä ja pendelöijät asioivat usein lähellä kotia. Kesäasukkaiden, matkailijoiden ja ohikulkevan liikenteen tuoma lisäostovoimapotentiaali on pieni, arviolta vain noin 10 prosenttia verrattuna kunnan omien asukkaiden ostovoimaan. Kaupallisten palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi on otettava kunnan omat asukkaat. Matkailupalveluiden kehittäminen yleisesti voi silti tuoda seudulle lisää vapaa-ajanviettäjiä, jotka käyttävät samalla myös kunnan kaupallisia palveluita. Kaupan tarjonta Äänekoskella Äänekosken kaupan liikevaihto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) kasvanut lähes 38 miljoonalla eurolla. Liikevaihto oli vuonna 2012 yli 111 miljoonaa euroa. Äänekoski on selvästi vahvempi kaupallisesti kuin vaikutusalueen pienemmät kunnat Konnevesi, Saarijärvi, Uurainen ja Viitasaari. Myös Laukaaseen verrattuna kaupan liikevaihto on suuri. Äänekosken sijainti kauempana Jyväskylästä mahdollistaa suuremman kaupallisen omavaraisuuden. Äänekosken kauppa sijoittuu kahdelle alueelle: keskustaan Vähittäiskaupan liikevaihto, euroa/asukas ja Suolahteen. Lisäksi Hirvaskankaalla on liikenteellisiä palveluita ja Sumiaisissa ja Konginkankaalla lähipalvelut. Pelkän Äänekosken keskustan kaupan liikevaihto on samaa luokkaa kuin Saarijärvellä, missä kaikki kauppa keskittyy keskustaajamaan. Liikevaihdon voi suhteuttaa asukaslukuun, mikä kuvaa tarjonnan kattavuutta ja antaa myös viitteitä ostovoiman siirtymistä (viereiset kaaviot). Äänekoski jää asukaskohtaisessa liikevaihdossa alle maan keskiarvon ja Kes Jyväskylä Jämsä Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa väestöön (euroa/asukas) Äänekosken vaikutusalueella ja vertailukunnissa liikevaihto, euroa/asukas Jämsä Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä koko maa Päivittäistavarakauppa ja tavaratalo Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun 2012 Äänekosken vaikutusalueella ja vertailukunnissa

4 ki-suomen tason. Tämä tarkoittaa, että Äänekoski menettää ostovoimaa erityisesti erikoistavarakaupassa. Vaikka Äänekosken kaupan liikevaihto kokonaisuutena on Viitasaareen ja Saarijärveen verrattuna korkeampi, ovat ne asukaslukuun suhteutettuna kaupan tarjonnaltaan omavaraisempia kuin Äänekoski. Vähittäiskaupan liiketilan kysyntä Vähittäiskaupan lisäliiketilantarvetta Äänekoskella on arvioitu useissa kaavoituksen tueksi tehdyissä selvityksissä. Niiden mukaan Äänekoskella tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä jopa kerrosneliömetriä lisäliiketilaa. Valtaosa arvioidusta lisäliiketilantarpeesta kohdistuu erikoistavarakauppaan. Kaavoituksen tehtävänä on varmistaa vähittäiskaupan kehittymiselle riittävät edellytykset, joten suoraan näitä arvioita ei voida pitää osoituksena liiketilan kysynnästä. Pitkällä tähtäimellä tällainen pinta-alan lisäys on mahdollinen: arvioiden mukainen lisärakentaminen vaatisi karkeasti arvioiden nykyrahassa noin miljoonan euron liikevaihdon kasvun. Äänekosken vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 40 miljoonalla eurolla ja liiketilakin kerrosneliömetrillä, joten menneen kehityksen valossa tämä on mahdollista. Kaupallisen kehittämisen aikajänne on lyhyempi ja lisäliiketilantarve lyhyellä tähtäimellä on huomattavasti maltillisempi. Päivittäistavarakaupan suuret investoinnit ovat Äänekoskella tuoreita, eikä nähtävissä ole uutta suuryksikköinvestointia lähivuosina. Äänekosken keskustaan kohdistuva kysyntä koostuu nyt pienemmistä liiketiloista, erikoistavarakaupasta, palveluista ja jatkossa myös ravintola- ja kahvilatiloista. Pitkällä tähtäimellä erikoistavarakaupan lisäliiketilantarpeeksi on arvioitu noin kerrosneliömetriä vuoteen 2030 mennessä. Äänekosken keskustassa on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, mutta tämä johtuu osin keskustassa tapahtuneesta kaupallisen painopisteen siirtymisestä. Isot investoinnit ovat keskittyneet keskustan eteläpäähän ja investointien jäljeltä vanhat tilat ovat vielä osin tyhjillään. Tämä kertoo myös siitä, että tarjolla oleva liiketila ei vastaa kaupan toimijoiden odotuksia. Erityisesti tyhjillään on tiloja, jotka eivät aukea suoraan ulos. Äänekoskella toimii tällä hetkellä noin 30 ketjumyymälää noin 28 eri ketjusta. Vähittäiskaupan ja palveluiden ketjuja Suomessa toimii useita satoja. Äänekoski soveltuisi markkina-alueen koon puolesta sijaintipaikaksi arviolta noin 25 uudelle ketjutoimijalle, joista valtaosa on muotikaupan ketjuja. Mikäli puoletkin näistä sijoittuisi Äänekoskelle, tämä toisi liiketilakysyntää arviolta kerrosneliömetriä. On tärkeää huomata, että ketjujen sijoittumispäätöksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä asukasluku ja markkina-alueen koko. Ketjujen omat strategiset tavoitteet ohjaavat niiden laajentumista, kuten myös esimerkiksi kilpailutilanne markkinoilla. Näin ollen ei ole yleensä mahdollista, että kaikki tietyn toimialan ketjut sijoittuisivat samalle markkina-alueelle. Lisäksi markkina-alueella saattaa jo toimia vahvoja yksityisiä toimijoita, jotka rajoittavat valtakunnallisten ketjujen sijoittumista. Äänekosken keskusta kehittämissuositukset Muotikauppa on ensisijainen toimiala, jota keskustaan tulisi tavoitella. Muotikauppa lisää keskustan vetovoimaa ja täydentää keskustan nykyistä palvelutarjontaa. Keskustan kaupalliset painopisteet ovat S-marketin ja K-citymarketin tuntumassa sekä Kauppakadulla, joka on nyt osin hiipunut markettien siirryttyä sieltä pois. Kaupallinen ydin ei ulotu yhtenäisenä marketeilta Kauppakadulle vaan katkeaa takapihamaiseen vyöhykkeeseen. Äänekoskentien ja Kauppakadun risteysalueella on kaupallista kehittämispotentiaalia. Alue on liikenteellisesti vilkas: valtaosa keskustan liikenteestä tulee tätä kautta. Alueen kiinteistökanta on myös käyttöikänsä päässä ja alue on mahdollista rakentaa uudelleen. Aluetta kehittämällä on myös mahdollista yhdistää Kauppakatu ja marketit toisiinsa yhtenäiseksi kaupan vyöhykkeeksi. Kerralla tulisi suunnitella Kauppakadun, Äänekoskentien ja Kautonkadun rajaama kokonaisuus. Kautonkadun eteläpuoleisten alueiden täydennysrakentamisella Kautonkadun nyt takapihamainen ilme on muutettavissa vilkkaaksi ostoskaduksi, joka yhdistää Kauppakadun ja marketit toisiinsa. Keskustassa on muitakin vanhoja uudistamistarpeessa olevia liikerakennuksia. Kysyntä on kuitenkin rajallinen eikä riitä kaikkeen. Näin ollen osa rakennuksista kaupallisen ydinalueen ulkopuolella voisi olla uudistettavissa muuhun kuin vähittäiskaupan liiketilakäyttöön, esimerkiksi terveyspalvelukeskittymän sijoittaminen Mercurian kiinteistöön on tutkittava tarkemmin. Uudisrakentaminen todennäköisesti myös vapauttaa muitakin kiinteistöjä Torikadun pohjoispuolelta muuhun käyttöön, pääosin asuinrakentamiseen. Uudisrakentamiselle vaihtoehtona voidaan tutkia myös liikerakennusten uudistamista, esimerkiksi Koskikeskuksen saneeraaminen nykyaikaiseksi liiketilaksi. Uudisrakentamisen etuna saneerauksen verrattuna on se, että uudisrakentamisella luodaan vahvempi signaali, että keskustaa kehitetään voimakkaasti. Tavoitteena on synnyttää keskus-

5 tassa positiivinen kehittämisen kierre, joka ruokkii itse itseään. Uudisrakentamisen yhteydessä on myös mahdollista lisätä asuinrakentamisen määrää keskustassa, mikä osaltaan luo uutta kysyntää kaupallisille palveluille ja parantaa hankkeiden kannattavuusedellytyksiä. Asumisen lisääminen keskustassa on ylipäänsä keskeinen tekijä keskustan elävöittämisen ja kaupan palveluiden kysynnän lisäämisen kanssa. Kaupallisen kehittämisen kanssa rinnakkain tulisi kehittää Äänekosken vetovoimaa asuinpaikkana mm. tarjonnan laatua parantamalla ja markkinoinnin keinoin. Uuden nykyaikaisen, kauppakeskusmaisen liiketilan lisääminen keskustassa on edellytys uusien toimijoiden houkuttelemiseksi. Liiketilojen on tärkeää näkyä katutilaan ja varsinaista kauppakeskusta, jossa on pelkästään sisälle avautuvia liiketiloja, ei suositella. Keskustan liikennejärjestelyt Kaupallisesta näkökulmasta keskustan liikennejärjestelyt eivät vaadi suuria rakenteellisia muutoksia, mutta niitä on selkeytettävä. Oleellista on saavutettavuuden varmistaminen kaikilla liikennemuodoilla: jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. Linja-autoasema tulee säilyttää nykyisellä paikallaan korttelin kehittämisestä huolimatta. Julkisen liikenteen pysäkkien tulee sijaita lähelle kaupallista ydintä. Ydinkeskustaa tulisi kaikkiaan kehittää kävelypainotteisena alueena, mutta autoilun on oltava alueella edelleen mahdollista ja parkkipaikkoja täytyy löytyä myös liiketilojen edestä kadunvarsilta. Jalankulkuympäristön parantaminen autoilua estämättä on toteutettu hyvin esimerkiksi Vanhan Rauman kävelypainotteisessa keskustassa. Hirvaskangas Hirvaskangasta on kehitetty kaupan paikkana sen hyvän liikennesijainnin takia. Alueelta puuttuu lähiasutus, joka tukisi laajamittaisen päivittäis- ja erikoistavarakaupan kehittämistä alueelle. Laajamittaisen erikoistavarakaupan kehittämisen esteenä toimii osaltaan myös Jyväskylän Palokan kaupallinen alue, jonka kanssa Hirvaskangas kilpailee. Palokka sijaitsee lähempänä Jyväskylän merkittäviä asukaskeskittymiä. Lisäksi Äänekosken kaupallista tarjon-

6 taa ei kannata hajottaa useille kaupan alueille, jotta keskustan vetovoima säilyy. Kaupan hajauttaminen useille alueille heikentää Äänekosken kokonaisvetovoimaa kaikkien keskusten jäädessä suhteellisen pieniksi. Hirvaskangasta suositellaan kehitettäväksi pääasiallisesti b-to-b-kaupan kohteena. Alueelle soveltuvia kaupan toimintoja ovat mm. maatalous- ja konekauppa. Hirvaskangas on ihanteellinen sijainti myös raskaan liikenteen palveluille, kuten lepo- ja taukopaikoille. Hirvaskankaan kehittämisessä on lähtökohtana aikaisemmin ollut myös ns. matkailijoita palveleva kauppa. Kyseisen toimialan niin sanotut peruskonseptit ovat kuitenkin osittain ongelmissa: liikenneasemienkin yhteydessä tarjonta on supistunut. Samanlainen valikoima jokaisella liikenneasemalla ei enää jaksa innostaa elämyshakuisia kuluttajia. Pitkämatkalaiset, kuten Lappiin suuntaavat lomalaiset, eivät ole halukkaita kuluttamaan taukopaikoilla ylimääräistä aikaa. Mikäli Hirvaskangasta halutaan kehittää matkailijoita palvelevan kaupan keskittymänä, tarvitaan alueelle jotakin erityistä tarjontaa, joka tarjoaa kuluttajille elämyksiä ja toimii itsessään ostosmatkailun ns. destination-kohteena. Tämä vaatii aktiivisen yrittäjän. Esimerkkinä tällaisesta konseptista voidaan mainita Kasvihuoneilmiö Nummi-Pusulassa. Äänekosken muut kaupalliset keskittymät Tilaa vievän kaupan tilojen kysyntä lisääntynee lähitulevaisuudessa biotuotetehtaan investoinnin takia. Mikäli alueen asuntorakentaminen vilkastuu, lisää tämä nopeasti mm. rautakaupan kysyntää. Tilaa vievän kaupan palvelut suositellaan keskitettäväksi yhdelle alueelle valtatien 4 ja Kotakennääntien risteysalueelle. Tilaa vievän kaupan keskittäminen mahdollisimman lähelle keskustaa ja vilkkaiden liikennevirtojen ääreen tukee myös keskustan kehittämisedellytyksiä ja mahdollistaa kuluttajien sujuvat asioinnit eri kaupoissa yhdellä ostosmatkalla. Tilaa vievän kaupan toimijat sijoittuvat mielellään lähelle päivittäistavarakauppaa, joka tuo alueelle suuremmalla käyntitiheydellään merkittäviä asiakasvirtoja. Näin ollen tilaa vievän kaupan sijoittaminen kauas keskustan ulkopuolelle johtaa helposti myös päivittäistavarakapan ja muiden palveluiden hajautumiseen keskustan ulkopuolelle. Äänekosken muista kaupallisista keskittymistä Suolahdella on edelleen edellytyksiä säilyä päivittäis- ja lähipalveluiden keskittymänä. Tämä edellyttää kuitenkin Suolahden negatiivisen väestökehityksen kääntämistä esimerkiksi houkuttelevammalla asuntotarjonnalla. Vähittäiskaupan monikanavaisuus mahdollistaa erikoistavarakaupan kehittämisen niin Suolahdessa kuin muuallakin Äänekoskella. Verkkokauppa mahdollistaa asiakassuhteet ja myynnin myös oman lähialueen väestöä laajemmin. Kehittämisen organisointi ja jatkotoimenpiteet Investoinnit Äänekoskella ovat pääosin paikallisten sijoittajien varassa. Suurten kiinteistösijoittajien tuottovaatimukset nousevat Äänekoskella korkeiksi, koska Äänekoski arvioidaan riskialttiimmaksi sijoituskohteeksi kuin suuremmat kaupungit. Korkea tuottovaatimus taas on ristiriidassa pienen markkina-alueen yritysten vuokranmaksukyvyn kanssa. Käyttäjäomistajat näkevät investoinnin riskin ja tuottovaatimuksen osittain toi- sin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että keskustaan olisi sijoittumassa lähitulevaisuudessa uusia suuria kaupan toimijoita, jotka myös itse omistavat tilansa. Liiketilakysyntä muodostuu pääosin pienestä tilasta. Keskustan nykyiset kiinteistönomistajat ovat avainasemassa keskustan kehittämisen liikkeelle lähdön kannalta. Jatkotoimenpiteenä tärkeää on keskustan kiinteistönomistajien kehittämis- ja yhteistyöhalun kartoittaminen. Lisäksi keskustan yrittäjät ja muut keskeiset toimijat tulisi sitouttaa keskustan kehittämiseen. Kiinteistönomistajien, yrittäjien, kaupungin ja muiden keskustan toimijoiden tulisi yhdessä luoda selkeä kehittämisvisio ja tavoitteet keskustan kehittämiselle. Kun tavoitteet on luotu, kaikille tahoille on oma roolinsa kehittämisen eteenpäin viemisessä. Yrittäjien ja keskustan muiden toimijoiden tärkein tehtävä on keskustan markkinointi ja elävöittäminen mm. tapahtumien avulla. Kiinteistönomistajien ja kaupungin päätehtävä on keskustan rakenteiden uudistamisessa ja investoinneissa.

7 NYKYTILA - KAUPALLISET VYÖHYKKEET KESKUSTASSA TAVOITETILA - KESKUSTAN KAUPALLINEN KEHÄ

8 Vahvuudet Kattava kaupan tarjonta kunnan kokoon nähden Kohtuullinen väestöpohja ja jonkin verran vaikutusaluetta oman kunnan alueen ulkopuolella Etäisyys Jyväskylään riittävä oman kaupallisen keskuksen turvaamiseksi Vahva päivittäis- ja tavaratalokaupan tarjonta (Citymarket, S-market, Lidl, Tokmanni, Ale-Makasiini) Heikkoudet Ostovoimaa virtaa ulos erityisesti erikoiskaupan osalta Keskustan vetovoima ja katutilojen ilme Ajanvietto ja oleskelu keskustassa vähäistä shoppailutarve tyydytetään Jyväskylässä Useita kehittämiskohteita ja tyhjää liiketilaa ei suoraan kysyntää uudelle liiketilalle Jyväskylä niin lähellä, että asiointi siellä helppoa, erityisesti Palokka Nuoret aikuiset puuttuvat, muutetaan muualle opiskelemaan Mahdollisuudet Biotuotetehdas-investointi: työpaikat ja asuminen rakentaminen lisää tiva-kaupan kysyntää Keskustassa useita kohteita, joita voidaan uudistaa Asumisen lisääminen keskustassa Erikoistavarakaupan ostovoiman siirtymän kääntäminen, erityisesti muotikaupan ketjut Viihtymistä ja oleskelua lisäävä tarjonta, esim. ravintola- ja kahvilaketjut Tarjonnan erilaistaminen, omaleimainen tarjonta pienyrittäjien avulla, esim. yhdistetyt liike- ja työtilat Maatalous- ja konekaupan, b-t-b-kaupan ja logistiikkayritysten keskittäminen Hirvaskankaalle Muualle opiskelemaan lähteneiden houkuttelu paluumuuttajiksi Keskustojen vetovoiman ja arvostuksen kasvu trendinä Verkkokaupalla voi tukea kivijalkakauppaa pienellä paikkakunnalla Terveyspalvelut: Äänekoski suuremman alueen terveyspalveluiden keskuksena Uhat Edelleen heikkenevä kaupallinen vetovoima, kurjistumisen kierre Jyväskylän kaupallinen vetovoima kasvaa entisestään, ostovoiman siirtymät lisääntyvät Verkkokaupan merkityksen kasvun aiheuttamiin muutospaineisiin ei pystytä vastaamaan Keskustan asuinrakentamiselle ei kysyntää jarruttaa muitakin investointeja Kiinteistönomistajat eivät löydä yhteistä visiota, keskeisiä kiinteistönomistajia ei saada sitoutumaan kehittämiseen Toimitusjohtaja Sari Åkerlund puh Kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri puh

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU

KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU KURENALAN KAUPPAPAIKAN? KEHITTÄMISEN YLEISSUUNNITTELU SUUNNITTELUN TAVOITTEET ohjausryhmä 2.4.2014 taajaman tulee olla houkutteleva valtatien suunnasta, ostovoima tien päällä, Vienan kauppatie, paikallinen

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901. Pira-päivät 2012 Tommi Terho Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta 1901 Pira-päivät 2012 Tommi Terho Pirkanmaan Osuuskaupan toiminta-ajatus Palvelujen ja etujen tuottaminen sitoutuneille asiakasomistajille Arvot olemme asiakasta

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella

Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Kaupunkirakenteen kehittäminen keskustan alueella Opiskelijafoorumi 24.3.2015 Jyväskylän keskustan kehittämishanke Projektipäällikkö Pirkko Flinkman Keskustan kehittämisen vaiheet 1. Vaihe Ohikulkutie,

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

KAUPUNGIN UUSI KOHTAAMISPAIKKA

KAUPUNGIN UUSI KOHTAAMISPAIKKA KAUPUNGIN UUSI KOHTAAMISPAIKKA 1 Kauppakeskus seppä Uuden keskusta-alueen ytimessä Jyväskylä kehittyy ja uudistuu vauhdilla. Kasvavan kaupungin keskustan kupeeseen ja lähelle Keski-Suomen vilkkaita Kauppakeskus

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014

Tampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014 Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013

Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.9.2014

Analyytikkoaamiainen. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.9.2014 Analyytikkoaamiainen Talous- ja rahoitusjohtaja 29.9.2014 Vähittäiskaupan trendikehitys 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Liikevaihto Määräindeksi

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014 Pörssi-ilta Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,3 mrd - K-ryhmän myynti 11,6 mrd 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset

Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset Kauppakeskusbarometri 2012 tulokset Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Taustatiedot Kauppakeskusbarometri 2012 / Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba SOITA VAIKKA HETI! 02071 58218 Jesper Lindgren Kiinteistökehitysjohtaja jesper.lindgren@lemminkainen.com elävöittää Lohjan

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN

YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN KOKOANSA ISOMPI YRITTÄJÄKSI YLIVIESKAAN SE ON JÄRKIRATKAISU. TÄSSÄ PAINAVAT PERUSTEET. Kokoaan suurempi. Ylivieska on lähes 15 000 asukkaan kaupunkikeskus, joka tarjoaa erinomaisen kasvualustan menestyvälle

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys. Tiivistelmä 14.6.2013 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Liikenneselvitys Tiivistelmä 14.6.2013 Liikenneselvityksen tausta ja tavoitteet Työn taustalla on Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavan uudistaminen kaupan, matkailun,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja

Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012. Kari Inkinen, toimitusjohtaja Kiinteistöyhtiöiden pörssiaamu 19.9.2012 Kari Inkinen, toimitusjohtaja 1. Sponda lyhyesti 2 Spondan kiinteistösalkku Käypä arvo 1 % salkusta 2 Laskennallinen tuottovaatimus 3 Toimisto & liiketila Toimisto-

Lisätiedot

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena

Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena Kaupunki joka syntyy väleissä, väleistä ja välityksistä Kauppakeskus keskustana Keskusta kauppakeskuksena monster polycentris monster monocentris Kouvolan keskustavisio 11-01-2012 Annuska Rantanen, tutkija

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi

Kaupan tutkimuspäivä. Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen. www.realprojekti.fi Kaupan tutkimuspäivä Erikoiskaupan teemapäivä Liisa Nikkanen Realprojekti Oy lyhyesti Määritelmä Kauppakeskuskonsepti Yritysvalinnat Case kauppakeskus Skanssi Yhteenveto Realprojektin liikeidea on tuottaa

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot