KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPALLINEN KEHITTÄMINEN Äänekosken kaupallisen kehittämisen lähtökohtana on tarjota kunnan omille asukkaille monipuoliset ja vireät kaupalliset palvelut. Tavoitteena on, että Äänekoskella pystyy hoitamaan kaikki päivittäisasioinnit, suuren osan erikoistavarakaupan ostoksista ja myös viihtymään iltaisin kahviloissa ja ravintoloissa. Vain harvoin tarvitsee lähteä Jyväskylään. Keskusta on elävä ja viihtyisä paikka, jossa voi viettää aikaa koko perheen kanssa niin sisällä kuin ulkona.

2 VÄHITTÄISKAUPAN KEHITYSTRENDIT Kauppa keskittyy voimakkaasti Kaupan rakenne ja toimintatavat muuttuvat. Kauppa on viime vuosina keskittynyt isompiin keskuksiin, Keski-Suomessa erityisesti Jyväskylään. Kauppa keskittyy myös Äänekosken sisällä. Keskusta on vahvistunut 2000-luvulla, mutta muut keskukset: Suolahti, Sumiainen ja Hirvaskangas, näyttävät kutistuvan kaupallisesti. Kaupungistumisella, kuntarakenteen muutoksilla ja julkisen palveluverkon tehostamisella on vaikutuksensa myös kaupan palveluverkkoon. Kaupan painopiste siirtyy tiivistyville ja kilpailukykyisille alueille. Reuna-alueille ei juuri investoida. Pienempien keskusten hiipuvat asukasmäärät ja keskuksista katoavat julkiset palvelut saattavat aiheuttaa kaupallekin supistuspaineita, koska alueelle asiointivirtoja tuovat muut palvelut katoavat. Verkkokauppa kasvaa Verkkokaupan osuus koko vähittäiskaupan liikevaihdosta on Suomessa nyt noin 10 %, mutta osuus vaihtelee paljon eri toimialoilla. Suurin merkitys verkkokaupalla on erikoistavarakaupassa, päivittäistavarakaupassa vaikutus on toistaiseksi ollut hyvin vähäinen. Kulutus on siirtynyt osin verkkoon erityisesti elektroniikan, kirjojen, musiikin ja elokuvien kohdalla. Musiikin ja elokuvien kulutus on jopa muuttunut osittain kokonaan virtuaaliseksi nopeiden verkkoyhteyksien ansiosta. Verkkokauppa muokkaa myös palveluiden tuottamista; esimerkiksi matkatoimistot, pankit ja vakuutusyhtiöt ovat supistaneet toimipisteverkostoaan ja vieneet toimintojaan nettiin. Nettikauppa ja -palvelut sekä virtuaalikulutus vähentävät tarvetta fyysisille liiketiloille, mutta tässä vaiheessa ei ole selvillä, kuinka paljon. Verkkokaupan liikevaihdon kasvun vaikutus liiketilantarpeeseen ei ole aivan suoraviivainen. Nettikauppa luo kuluttajille myös paljon mahdollisuuksia; tuotteiden tilaaminen syrjäseuduille helpottuu ja kuluttajalla on helposti saatavilla laaja ja monipuolinen tarjonta. Myös syrjäseutujen yrittäjien on mahdollista lisätä asiakaskuntaansa verkon kautta: tämä edellyttää kuitenkin voimakkaasti erikoistunutta tuotevalikoimaa ja verkkomarkkinointiin panostamista. Kuluttajien odotukset muuttuvat Vähittäiskaupan kanssa asiakkaiden rahoista kilpailee entistä enemmän muiden toimialojen tarjonta, kuten ravintola-, palvelu-, viihde- ja kulttuuritarjonta. Ei-välttämättömiä ostoksia tehdään usein muun asioinnin ja ajanvieton lomassa ja kuluttajien odotukset ostosympäristöjä ja niiden elämyksellisyyttä kohtaan ovat kasvamassa. Äänekoski ei pysty kilpailemaan kaupan tarjonnan laajuudessa Jyväskylän tai verkkokaupan valikoiman kanssa, mutta Äänekoskella on potentiaalia kehittyä miellyttävänä ja laadukkaana ostosympäristönä, jossa asioiminen on kuluttajille samalla helppoa ja vaivatonta. Tarjonta koostuu Äänekoskella nyt ja jatkossakin pitkälti paikallisten pienyrittäjien tarjonnasta, mikä luo mahdollisuuksia erilaistaa tarjontaa verrattuna ketjuliikkeisiin. Pienten yritysten haasteena on kuitenkin hintakilpailu suurten, kansainvälisten ketjujen ja verkkokaupan kanssa. Nousevia kulutuskäyttäytymisen trendejä ovat myös esimerkiksi lähi- ja luomuruuan arvostaminen, jotka voivat kääntyä pienten myymälöiden eduksi, mikäli pystytään tarjoamaan aidosti lähelle tuotettua paikallista ruokaa. Kaupunkikeskustojen arvostaminen on myös nousussa ja asiointi on hiljalleen siirtymässä kaupunkien laidoille rakennetuista kauppakeskuksista takaisin keskustoihin. KAUPAN TOIMINTAYMPÄRIS- TÖ ÄÄNEKOSKELLA Vaikutusalue Äänekoski kuuluu Jyväskylän vaikutusalueeseen ja Äänekoskelta siirtyy Jyväskylään erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa. Äänekoskella on kuitenkin myös oma kaupallinen vaikutusalueensa ja suhteellisen vahva kaupallinen tarjonta verrattuna muihin, Jyväskylää lähempänä sijaitseviin keskuksiin. Äänekosken asiakaskunta muodostuu pääosin oman kunnan asukkaista, mutta satunnaisia asiointeja tulee myös muualta, erityisesti pohjoisen suunnasta. Euromääräisesti mitattuna muualta tulevien asiointi on kuitenkin merkitykseltään pientä verrattuna oman kunnan asukkaiden ostoihin. Väestö Äänekosken kaupallisella vaikutusalueella asuu kaikkiaan noin asukasta, joista noin puolet on keskittynyt keskustan tuntumaan. Muista keskuksista ainoastaan Suolahden asukkaan väestöpohja on merkittävä kaupan sijoittumisen kannalta, mutta Suolahden asukasluku on hiljalleen vähenemässä. Äänekosken väestöpohjan ennustetaan pysyvän suhteellisen vakaana tulevaisuudessakin. Keväällä 2014 julkistettu biotuotetehdas-investointi voi parhaimmillaan lisätä Äänekosken asukaslukua ainakin tilapäisesti rakentamisaikana tai jopa pysyvästi, mikäli seudulle onnistutaan luomaan uusia työpaikkoja biotalous-klusteriin.

3 KAUPPA ÄÄNEKOSKELLA Äänekoskella on paljon senioreita ja vähän vuotiaita. Myös muuttoliikkeessä korostuu opiskeluikäisten poismuutto. Lapset ovat hivenen yliedustettuina, mutta eivät merkittävässä määrin. Lapsiperheet ovt kuitenkin merkittävä tulomuuttajaryhmä. Senioreiden ohella lapsiperheet ovat tärkeä kohderyhmä kaupallisten palveluiden kehittämisessä. Vapaa-ajan asutus, matkailu ja liikenne Äänekoskella on yli 2100 ulkopaikkakuntalaista vapaa-ajan asukasta, jotka tuovat varsinkin kesäaikaan jonkin verran lisäostovoimaa Äänekoskelle. Myös kunnan läpi kulkevan valtatien 4 liikennemäärät ovat merkittäviä, Hirvaskankaalla lähes ajoneuvoa/ vrk ja Äänekosken kohdalla ajoneuvoa/vrk. Valtatien liikennemäärät vaikuttavat lähinnä Hirvaskankaan kehittämismahdollisuuksiin. Voimakas pendelöinti synnyttää osan em. liikenteestä. Työssäkäynnin yhteydessä tehtävä asiointi on kuitenkin vähäistä ja pendelöijät asioivat usein lähellä kotia. Kesäasukkaiden, matkailijoiden ja ohikulkevan liikenteen tuoma lisäostovoimapotentiaali on pieni, arviolta vain noin 10 prosenttia verrattuna kunnan omien asukkaiden ostovoimaan. Kaupallisten palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi on otettava kunnan omat asukkaat. Matkailupalveluiden kehittäminen yleisesti voi silti tuoda seudulle lisää vapaa-ajanviettäjiä, jotka käyttävät samalla myös kunnan kaupallisia palveluita. Kaupan tarjonta Äänekoskella Äänekosken kaupan liikevaihto on viimeisen kymmenen vuoden aikana ( ) kasvanut lähes 38 miljoonalla eurolla. Liikevaihto oli vuonna 2012 yli 111 miljoonaa euroa. Äänekoski on selvästi vahvempi kaupallisesti kuin vaikutusalueen pienemmät kunnat Konnevesi, Saarijärvi, Uurainen ja Viitasaari. Myös Laukaaseen verrattuna kaupan liikevaihto on suuri. Äänekosken sijainti kauempana Jyväskylästä mahdollistaa suuremman kaupallisen omavaraisuuden. Äänekosken kauppa sijoittuu kahdelle alueelle: keskustaan Vähittäiskaupan liikevaihto, euroa/asukas ja Suolahteen. Lisäksi Hirvaskankaalla on liikenteellisiä palveluita ja Sumiaisissa ja Konginkankaalla lähipalvelut. Pelkän Äänekosken keskustan kaupan liikevaihto on samaa luokkaa kuin Saarijärvellä, missä kaikki kauppa keskittyy keskustaajamaan. Liikevaihdon voi suhteuttaa asukaslukuun, mikä kuvaa tarjonnan kattavuutta ja antaa myös viitteitä ostovoiman siirtymistä (viereiset kaaviot). Äänekoski jää asukaskohtaisessa liikevaihdossa alle maan keskiarvon ja Kes Jyväskylä Jämsä Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Keski-Suomi Koko maa Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa väestöön (euroa/asukas) Äänekosken vaikutusalueella ja vertailukunnissa liikevaihto, euroa/asukas Jämsä Konnevesi Laukaa Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski Yhteensä koko maa Päivittäistavarakauppa ja tavaratalo Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoistavarakauppa Vähittäiskaupan liikevaihto suhteessa asukaslukuun 2012 Äänekosken vaikutusalueella ja vertailukunnissa

4 ki-suomen tason. Tämä tarkoittaa, että Äänekoski menettää ostovoimaa erityisesti erikoistavarakaupassa. Vaikka Äänekosken kaupan liikevaihto kokonaisuutena on Viitasaareen ja Saarijärveen verrattuna korkeampi, ovat ne asukaslukuun suhteutettuna kaupan tarjonnaltaan omavaraisempia kuin Äänekoski. Vähittäiskaupan liiketilan kysyntä Vähittäiskaupan lisäliiketilantarvetta Äänekoskella on arvioitu useissa kaavoituksen tueksi tehdyissä selvityksissä. Niiden mukaan Äänekoskella tarvittaisiin vuoteen 2030 mennessä jopa kerrosneliömetriä lisäliiketilaa. Valtaosa arvioidusta lisäliiketilantarpeesta kohdistuu erikoistavarakauppaan. Kaavoituksen tehtävänä on varmistaa vähittäiskaupan kehittymiselle riittävät edellytykset, joten suoraan näitä arvioita ei voida pitää osoituksena liiketilan kysynnästä. Pitkällä tähtäimellä tällainen pinta-alan lisäys on mahdollinen: arvioiden mukainen lisärakentaminen vaatisi karkeasti arvioiden nykyrahassa noin miljoonan euron liikevaihdon kasvun. Äänekosken vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 40 miljoonalla eurolla ja liiketilakin kerrosneliömetrillä, joten menneen kehityksen valossa tämä on mahdollista. Kaupallisen kehittämisen aikajänne on lyhyempi ja lisäliiketilantarve lyhyellä tähtäimellä on huomattavasti maltillisempi. Päivittäistavarakaupan suuret investoinnit ovat Äänekoskella tuoreita, eikä nähtävissä ole uutta suuryksikköinvestointia lähivuosina. Äänekosken keskustaan kohdistuva kysyntä koostuu nyt pienemmistä liiketiloista, erikoistavarakaupasta, palveluista ja jatkossa myös ravintola- ja kahvilatiloista. Pitkällä tähtäimellä erikoistavarakaupan lisäliiketilantarpeeksi on arvioitu noin kerrosneliömetriä vuoteen 2030 mennessä. Äänekosken keskustassa on tällä hetkellä tyhjiä liiketiloja, mutta tämä johtuu osin keskustassa tapahtuneesta kaupallisen painopisteen siirtymisestä. Isot investoinnit ovat keskittyneet keskustan eteläpäähän ja investointien jäljeltä vanhat tilat ovat vielä osin tyhjillään. Tämä kertoo myös siitä, että tarjolla oleva liiketila ei vastaa kaupan toimijoiden odotuksia. Erityisesti tyhjillään on tiloja, jotka eivät aukea suoraan ulos. Äänekoskella toimii tällä hetkellä noin 30 ketjumyymälää noin 28 eri ketjusta. Vähittäiskaupan ja palveluiden ketjuja Suomessa toimii useita satoja. Äänekoski soveltuisi markkina-alueen koon puolesta sijaintipaikaksi arviolta noin 25 uudelle ketjutoimijalle, joista valtaosa on muotikaupan ketjuja. Mikäli puoletkin näistä sijoittuisi Äänekoskelle, tämä toisi liiketilakysyntää arviolta kerrosneliömetriä. On tärkeää huomata, että ketjujen sijoittumispäätöksiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin pelkkä asukasluku ja markkina-alueen koko. Ketjujen omat strategiset tavoitteet ohjaavat niiden laajentumista, kuten myös esimerkiksi kilpailutilanne markkinoilla. Näin ollen ei ole yleensä mahdollista, että kaikki tietyn toimialan ketjut sijoittuisivat samalle markkina-alueelle. Lisäksi markkina-alueella saattaa jo toimia vahvoja yksityisiä toimijoita, jotka rajoittavat valtakunnallisten ketjujen sijoittumista. Äänekosken keskusta kehittämissuositukset Muotikauppa on ensisijainen toimiala, jota keskustaan tulisi tavoitella. Muotikauppa lisää keskustan vetovoimaa ja täydentää keskustan nykyistä palvelutarjontaa. Keskustan kaupalliset painopisteet ovat S-marketin ja K-citymarketin tuntumassa sekä Kauppakadulla, joka on nyt osin hiipunut markettien siirryttyä sieltä pois. Kaupallinen ydin ei ulotu yhtenäisenä marketeilta Kauppakadulle vaan katkeaa takapihamaiseen vyöhykkeeseen. Äänekoskentien ja Kauppakadun risteysalueella on kaupallista kehittämispotentiaalia. Alue on liikenteellisesti vilkas: valtaosa keskustan liikenteestä tulee tätä kautta. Alueen kiinteistökanta on myös käyttöikänsä päässä ja alue on mahdollista rakentaa uudelleen. Aluetta kehittämällä on myös mahdollista yhdistää Kauppakatu ja marketit toisiinsa yhtenäiseksi kaupan vyöhykkeeksi. Kerralla tulisi suunnitella Kauppakadun, Äänekoskentien ja Kautonkadun rajaama kokonaisuus. Kautonkadun eteläpuoleisten alueiden täydennysrakentamisella Kautonkadun nyt takapihamainen ilme on muutettavissa vilkkaaksi ostoskaduksi, joka yhdistää Kauppakadun ja marketit toisiinsa. Keskustassa on muitakin vanhoja uudistamistarpeessa olevia liikerakennuksia. Kysyntä on kuitenkin rajallinen eikä riitä kaikkeen. Näin ollen osa rakennuksista kaupallisen ydinalueen ulkopuolella voisi olla uudistettavissa muuhun kuin vähittäiskaupan liiketilakäyttöön, esimerkiksi terveyspalvelukeskittymän sijoittaminen Mercurian kiinteistöön on tutkittava tarkemmin. Uudisrakentaminen todennäköisesti myös vapauttaa muitakin kiinteistöjä Torikadun pohjoispuolelta muuhun käyttöön, pääosin asuinrakentamiseen. Uudisrakentamiselle vaihtoehtona voidaan tutkia myös liikerakennusten uudistamista, esimerkiksi Koskikeskuksen saneeraaminen nykyaikaiseksi liiketilaksi. Uudisrakentamisen etuna saneerauksen verrattuna on se, että uudisrakentamisella luodaan vahvempi signaali, että keskustaa kehitetään voimakkaasti. Tavoitteena on synnyttää keskus-

5 tassa positiivinen kehittämisen kierre, joka ruokkii itse itseään. Uudisrakentamisen yhteydessä on myös mahdollista lisätä asuinrakentamisen määrää keskustassa, mikä osaltaan luo uutta kysyntää kaupallisille palveluille ja parantaa hankkeiden kannattavuusedellytyksiä. Asumisen lisääminen keskustassa on ylipäänsä keskeinen tekijä keskustan elävöittämisen ja kaupan palveluiden kysynnän lisäämisen kanssa. Kaupallisen kehittämisen kanssa rinnakkain tulisi kehittää Äänekosken vetovoimaa asuinpaikkana mm. tarjonnan laatua parantamalla ja markkinoinnin keinoin. Uuden nykyaikaisen, kauppakeskusmaisen liiketilan lisääminen keskustassa on edellytys uusien toimijoiden houkuttelemiseksi. Liiketilojen on tärkeää näkyä katutilaan ja varsinaista kauppakeskusta, jossa on pelkästään sisälle avautuvia liiketiloja, ei suositella. Keskustan liikennejärjestelyt Kaupallisesta näkökulmasta keskustan liikennejärjestelyt eivät vaadi suuria rakenteellisia muutoksia, mutta niitä on selkeytettävä. Oleellista on saavutettavuuden varmistaminen kaikilla liikennemuodoilla: jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. Linja-autoasema tulee säilyttää nykyisellä paikallaan korttelin kehittämisestä huolimatta. Julkisen liikenteen pysäkkien tulee sijaita lähelle kaupallista ydintä. Ydinkeskustaa tulisi kaikkiaan kehittää kävelypainotteisena alueena, mutta autoilun on oltava alueella edelleen mahdollista ja parkkipaikkoja täytyy löytyä myös liiketilojen edestä kadunvarsilta. Jalankulkuympäristön parantaminen autoilua estämättä on toteutettu hyvin esimerkiksi Vanhan Rauman kävelypainotteisessa keskustassa. Hirvaskangas Hirvaskangasta on kehitetty kaupan paikkana sen hyvän liikennesijainnin takia. Alueelta puuttuu lähiasutus, joka tukisi laajamittaisen päivittäis- ja erikoistavarakaupan kehittämistä alueelle. Laajamittaisen erikoistavarakaupan kehittämisen esteenä toimii osaltaan myös Jyväskylän Palokan kaupallinen alue, jonka kanssa Hirvaskangas kilpailee. Palokka sijaitsee lähempänä Jyväskylän merkittäviä asukaskeskittymiä. Lisäksi Äänekosken kaupallista tarjon-

6 taa ei kannata hajottaa useille kaupan alueille, jotta keskustan vetovoima säilyy. Kaupan hajauttaminen useille alueille heikentää Äänekosken kokonaisvetovoimaa kaikkien keskusten jäädessä suhteellisen pieniksi. Hirvaskangasta suositellaan kehitettäväksi pääasiallisesti b-to-b-kaupan kohteena. Alueelle soveltuvia kaupan toimintoja ovat mm. maatalous- ja konekauppa. Hirvaskangas on ihanteellinen sijainti myös raskaan liikenteen palveluille, kuten lepo- ja taukopaikoille. Hirvaskankaan kehittämisessä on lähtökohtana aikaisemmin ollut myös ns. matkailijoita palveleva kauppa. Kyseisen toimialan niin sanotut peruskonseptit ovat kuitenkin osittain ongelmissa: liikenneasemienkin yhteydessä tarjonta on supistunut. Samanlainen valikoima jokaisella liikenneasemalla ei enää jaksa innostaa elämyshakuisia kuluttajia. Pitkämatkalaiset, kuten Lappiin suuntaavat lomalaiset, eivät ole halukkaita kuluttamaan taukopaikoilla ylimääräistä aikaa. Mikäli Hirvaskangasta halutaan kehittää matkailijoita palvelevan kaupan keskittymänä, tarvitaan alueelle jotakin erityistä tarjontaa, joka tarjoaa kuluttajille elämyksiä ja toimii itsessään ostosmatkailun ns. destination-kohteena. Tämä vaatii aktiivisen yrittäjän. Esimerkkinä tällaisesta konseptista voidaan mainita Kasvihuoneilmiö Nummi-Pusulassa. Äänekosken muut kaupalliset keskittymät Tilaa vievän kaupan tilojen kysyntä lisääntynee lähitulevaisuudessa biotuotetehtaan investoinnin takia. Mikäli alueen asuntorakentaminen vilkastuu, lisää tämä nopeasti mm. rautakaupan kysyntää. Tilaa vievän kaupan palvelut suositellaan keskitettäväksi yhdelle alueelle valtatien 4 ja Kotakennääntien risteysalueelle. Tilaa vievän kaupan keskittäminen mahdollisimman lähelle keskustaa ja vilkkaiden liikennevirtojen ääreen tukee myös keskustan kehittämisedellytyksiä ja mahdollistaa kuluttajien sujuvat asioinnit eri kaupoissa yhdellä ostosmatkalla. Tilaa vievän kaupan toimijat sijoittuvat mielellään lähelle päivittäistavarakauppaa, joka tuo alueelle suuremmalla käyntitiheydellään merkittäviä asiakasvirtoja. Näin ollen tilaa vievän kaupan sijoittaminen kauas keskustan ulkopuolelle johtaa helposti myös päivittäistavarakapan ja muiden palveluiden hajautumiseen keskustan ulkopuolelle. Äänekosken muista kaupallisista keskittymistä Suolahdella on edelleen edellytyksiä säilyä päivittäis- ja lähipalveluiden keskittymänä. Tämä edellyttää kuitenkin Suolahden negatiivisen väestökehityksen kääntämistä esimerkiksi houkuttelevammalla asuntotarjonnalla. Vähittäiskaupan monikanavaisuus mahdollistaa erikoistavarakaupan kehittämisen niin Suolahdessa kuin muuallakin Äänekoskella. Verkkokauppa mahdollistaa asiakassuhteet ja myynnin myös oman lähialueen väestöä laajemmin. Kehittämisen organisointi ja jatkotoimenpiteet Investoinnit Äänekoskella ovat pääosin paikallisten sijoittajien varassa. Suurten kiinteistösijoittajien tuottovaatimukset nousevat Äänekoskella korkeiksi, koska Äänekoski arvioidaan riskialttiimmaksi sijoituskohteeksi kuin suuremmat kaupungit. Korkea tuottovaatimus taas on ristiriidassa pienen markkina-alueen yritysten vuokranmaksukyvyn kanssa. Käyttäjäomistajat näkevät investoinnin riskin ja tuottovaatimuksen osittain toi- sin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että keskustaan olisi sijoittumassa lähitulevaisuudessa uusia suuria kaupan toimijoita, jotka myös itse omistavat tilansa. Liiketilakysyntä muodostuu pääosin pienestä tilasta. Keskustan nykyiset kiinteistönomistajat ovat avainasemassa keskustan kehittämisen liikkeelle lähdön kannalta. Jatkotoimenpiteenä tärkeää on keskustan kiinteistönomistajien kehittämis- ja yhteistyöhalun kartoittaminen. Lisäksi keskustan yrittäjät ja muut keskeiset toimijat tulisi sitouttaa keskustan kehittämiseen. Kiinteistönomistajien, yrittäjien, kaupungin ja muiden keskustan toimijoiden tulisi yhdessä luoda selkeä kehittämisvisio ja tavoitteet keskustan kehittämiselle. Kun tavoitteet on luotu, kaikille tahoille on oma roolinsa kehittämisen eteenpäin viemisessä. Yrittäjien ja keskustan muiden toimijoiden tärkein tehtävä on keskustan markkinointi ja elävöittäminen mm. tapahtumien avulla. Kiinteistönomistajien ja kaupungin päätehtävä on keskustan rakenteiden uudistamisessa ja investoinneissa.

7 NYKYTILA - KAUPALLISET VYÖHYKKEET KESKUSTASSA TAVOITETILA - KESKUSTAN KAUPALLINEN KEHÄ

8 Vahvuudet Kattava kaupan tarjonta kunnan kokoon nähden Kohtuullinen väestöpohja ja jonkin verran vaikutusaluetta oman kunnan alueen ulkopuolella Etäisyys Jyväskylään riittävä oman kaupallisen keskuksen turvaamiseksi Vahva päivittäis- ja tavaratalokaupan tarjonta (Citymarket, S-market, Lidl, Tokmanni, Ale-Makasiini) Heikkoudet Ostovoimaa virtaa ulos erityisesti erikoiskaupan osalta Keskustan vetovoima ja katutilojen ilme Ajanvietto ja oleskelu keskustassa vähäistä shoppailutarve tyydytetään Jyväskylässä Useita kehittämiskohteita ja tyhjää liiketilaa ei suoraan kysyntää uudelle liiketilalle Jyväskylä niin lähellä, että asiointi siellä helppoa, erityisesti Palokka Nuoret aikuiset puuttuvat, muutetaan muualle opiskelemaan Mahdollisuudet Biotuotetehdas-investointi: työpaikat ja asuminen rakentaminen lisää tiva-kaupan kysyntää Keskustassa useita kohteita, joita voidaan uudistaa Asumisen lisääminen keskustassa Erikoistavarakaupan ostovoiman siirtymän kääntäminen, erityisesti muotikaupan ketjut Viihtymistä ja oleskelua lisäävä tarjonta, esim. ravintola- ja kahvilaketjut Tarjonnan erilaistaminen, omaleimainen tarjonta pienyrittäjien avulla, esim. yhdistetyt liike- ja työtilat Maatalous- ja konekaupan, b-t-b-kaupan ja logistiikkayritysten keskittäminen Hirvaskankaalle Muualle opiskelemaan lähteneiden houkuttelu paluumuuttajiksi Keskustojen vetovoiman ja arvostuksen kasvu trendinä Verkkokaupalla voi tukea kivijalkakauppaa pienellä paikkakunnalla Terveyspalvelut: Äänekoski suuremman alueen terveyspalveluiden keskuksena Uhat Edelleen heikkenevä kaupallinen vetovoima, kurjistumisen kierre Jyväskylän kaupallinen vetovoima kasvaa entisestään, ostovoiman siirtymät lisääntyvät Verkkokaupan merkityksen kasvun aiheuttamiin muutospaineisiin ei pystytä vastaamaan Keskustan asuinrakentamiselle ei kysyntää jarruttaa muitakin investointeja Kiinteistönomistajat eivät löydä yhteistä visiota, keskeisiä kiinteistönomistajia ei saada sitoutumaan kehittämiseen Toimitusjohtaja Sari Åkerlund puh Kehityspäällikkö Sakari Aho-Pynttäri puh