TAMPEREEN INFRATUOTANTO LIIKELAITOKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN. Ohjausryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 TAMPEREEN INFRATUOTANTO LIIKELAITOKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN Ohjausryhmän loppuraportti

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Johtokunnan päätös toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä ja johtokunnan päätös selvitystyön jatkamisesta kaupunginhallituksen johdolla Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätös Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Pormestarin päätös ohjausryhmän nimeämisestä Päätökset ohjausryhmän työn aikana Infratoimiala Suomessa Toimialan tilanne Tampereella Tampereen Infratuotanto Liikelaitos ja suurimpien kaupunkien teknisen toimialan organisaatiot Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Katsaus suurimpien kaupunkien teknisiin organisaatioihin Monialaorganisaation kehitysmahdollisuuksien selvittämisen lähtökohdaksi toimintokohtainen tarkastelutapa Infratuotannon päätilaajan näkemys Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintojen tarkastelu Korjaamopalvelut Liikennepalvelut Kunnossapitopalvelut ja rakentaminen Yhdyskuntasuunnittelu ja yhdyskuntatekniikka Paikkatietotekniikka Infratuotannon oheistoiminnot Selvityksen suhde kaupungin omistajapolitiikkaan, kaupunkistrategiaan ja kaupungin toimintamalliin Omistajapolitiikka Kaupunkistrategia ja kaupungin toimintamalli Infratuotanto Liikelaitoksen osallistuminen kaupungin tai muun tahon järjestämään kilpailuun Näkemyksiä selvityksestä sekä riskienhallinta Liiketoiminnan ohjauksen näkemys Henkilöstöpolitiikka Henkilöstön näkemys Riskienhallinta Vaikutukset kaupungin muihin yksiköihin Ohjausryhmän esitys ja jatkotoimenpiteet Ohjausryhmän esitys Jatkotoimenpiteet

4 1. Johdanto Tampereen kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä konsernihallinnon liiketoiminnan ohjaukselle sitovan tavoitteen, että Tampereen Infratuotannon organisointitavasta on tehty päätös vuoden 2010 aikana. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintaan liittyvä selvitystyö on edennyt ennen ohjausryhmän selvitystyön aloittamista seuraavasti: 1.1. Johtokunnan päätös toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti , että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään 1) nykyisen mallin, 2) ei-vapaassa kilpailussa toimivan kaupungin sisäisen osakeyhtiön (in-house -osakeyhtiö) ja 3) vapaassa kilpailussa toimivan osakeyhtiön vaihtoehtojen pohjalta Alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä ja johtokunnan päätös selvitystyön jatkamisesta kaupunginhallituksen johdolla Infratuotannon johdon tekemä alustava selvitys Tampereen Infratuotannon kehittämisestä käsitteli muun muassa liikelaitoksen nykytilaa, toimintaympäristöä, taloudellisia tunnuslukuja, markkinaosuuksia, henkilöstöä ja kustannusrakennetta. Infratuotannon johdon analyysi nykytilanteesta oli se, että liikelaitoksen toiminnassa on tehostamisen varaa. Johdon arvio säästöpotentiaalista oli miljoonaa euroa vuodessa siinä tapauksessa, että uudistukset ovat rakenteellisia. Tehdyn analyysin mukaan nykyinen tilaaja-tuottajamalli ei luo riittävästi painetta merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi. Arvioitu säästöpotentiaali on mahdollista saada kokonaisuudessaan aikaiseksi ainoastaan avoimen kilpailun vaihtoehdossa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta merkitsi alustavan selvityksen Tampereen Infran kehittämisestä tiedoksi ja päätti selvitystyön jatkamisesta ja että selvitystyö tapahtuu jatkossa kaupunginhallituksen johdolla. Johtokunta hyväksyi myös toivomusponnen, jossa selvitystyön lähtökohtana on se, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätös Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto merkitsi kokouksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tekemän selvityksen ja siitä käydyn keskustelun tiedoksi. Suunnittelujaosto päätti, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittäminen annetaan liiketoiminnan ohjauksen tehtäväksi ja että selvityksen etenemisen väliraportti esitellään suunnittelujaostolle vuoden vaihteessa ja selvitys raportoidaan suunnittelujaostolle maalis-huhtikuun 2010 aikana. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 4

5 1.4. Pormestarin päätös ohjausryhmän nimeämisestä Pormestari päätti , että Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämistä varten perustetaan ohjausryhmä. Pormestari nimesi ohjausryhmään vs. liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelssonin puheenjohtajaksi, jäseniksi toimitusjohtaja Sakari Suomisen, vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen, riskienhallintapäällikkö Jarmo Salmen (siirtyi eläkkeelle , varahenkilönä riskienhallinnan asiantuntija Janne Kotilahti), tilaajapäällikkö Risto Laaksosen, hallinto- ja talouspäällikkö Annamari Kortesaaren, rahoituspäällikkö Janne Salosen sekä yritystutkija Ville Taivassalon sihteeriksi. Henkilöstön edustajaksi nimettiin Kalervo Lahti. Myöhemmin ohjausryhmää täydennettiin siten, että apulaispormestari Timo Hanhilahti ja yritystutkija Ville Taivassalo nimettiin ohjausryhmän jäseniksi sekä assistentti Terhi Rannikko sihteeriksi. Ohjausryhmä valtuutettiin kutsumaan tarvittaessa koolle selvitystyössä avustavia työryhmiä. Tampereen kaupunginvaltuusto asetti talousarvion 2010 käsittelyn yhteydessä liiketoiminnan ohjaukselle toiminnallisen tavoitteen Infratuotannon organisointitavasta. Sen mukaan Infratuotannon organisointitavasta tulee tehdä päätös vuoden 2010 aikana. Infratuotannon toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittäminen on myös osa Tampereen kaupungin tuottavuusohjelmaa ja sen toteutusta Päätökset ohjausryhmän työn aikana Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on käsitellyt ohjausryhmän väliraportteja sekä linjannut työn etenemistä kokouksissaan , ja Suunnittelujaoston tekemät linjaukset esitetään toimintokohtaisen tarkastelun yhteydessä (luku 3.). Suunnittelujaosto käsitteli loppuraportin kokouksessaan Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

6 2. Infratoimiala Suomessa Infrarakenteiden arvon on arvioitu olevan Suomessa noin 60 miljardia euroa (Infra ry.). Rakennustuotannon kokonaisarvo vuonna 2007 oli yhteensä 27,5 mrd euroa, josta infrarakentamisen osuus oli 20 prosenttia (5 mrd euroa). Infran tuotannon arvosta 3,5 mrd euroa oli uudisrakentamista ja 1,5 mrd euroa kunnossapitoa ja hoitoa. Talonrakentamiseen liittyvä maa- ja pohjarakentamisen sekä ylläpidon arvo oli 1,7 mrd euroa. Infra-alan lopputuotteiden vuosiarvo vuonna 2007 oli kokonaisuutena noin 6,7 mrd euroa, kun laskelmissa otetaan huomioon talojen pohjarakennus- ja ulkohoitotöiden arvo. Infra-alan merkittävimpiä tilaajia ovat yksityiset yritykset, kunnat ja valtio. Kuntien teettämien infratöiden arvo on vuodessa noin 2 miljardia euroa. Katujen rakentamisen vuosiarvo on noin 500 miljoonaa euroa ja hoidon noin 450 miljoonaa euroa. Ympäristön ja muiden alueiden investointien arvo oli vajaa 500 miljoonaa euroa ja kunnossapidon vajaa 200 miljoonaa euroa. Vesijohtoverkostojen investointien ja kunnossapidon arvo oli noin 450 milj. euroa. Tietoliikenne- ja energiaverkostojen investointien ja kunnossapidon arvo oli noin 1,5 miljardia euroa. Rakennusalan suhdanne -ryhmä arvioi, että maa- ja vesirakentaminen vähenee kuluvana vuonna runsas 5 % mm. joidenkin suurhankkeiden loppumiseen ja uusien suurhankkeiden aloituksiin liittyvien ajoitustekijöiden takia, mutta lisäksi myös kuntien investointimahdollisuuksien heikkenemisen vuoksi. Infra-alan rakennusurakoita ja kunnossapitotöitä toteuttavat yritykset ovat kooltaan hyvin erisuuruisia. Infra-toimialalla on tuhansia yrityksiä, ja niiden liikevaihdon suuruusluokka 0,1 milj. - 1 mrd. Suuria urakoita toteuttavat pääsiassa suuret rakennusliikkeet tai keskisuurien yritysten muodostamat työyhteenliittymät. Suurissa urakoissa pienet yritykset ovat usein aliurakoitsijana. Pienissä rakennusurakoissa ja hoidon alueurakoissa pienet yritykset ovat usein kilpailukykyisiä. Suuret yritykset ovat toimialaltaan monipuolisia ja palvelut kattavat sekä ra- kentamisen että kunnossapidon lähes koko valtakunnan alueella. Monilla suurilla ja keskisuurilla kunnilla on huomattavaa omaa tuotantoa, mutta valtio on pääsääntöisesti yhtiöittänyt tuotantoa tekevät organisaatiot. Yhdyskunta-toimialan konsulttitoimistojen suunnittelutoiminnan arvo on arvioitu olevan vuosittain suuruusluokaltaan noin 100 miljoonaa euroa (Suomen konsulttitoimistojen liitto ry:n jäsenyritysten toiminnan suhdannekatsaus 2/2009). Kuntien oman yhdyskuntasuunnittelun toiminnan arvoa kokonaisuutena ei ole täsmällisesti selvitetty mutta sen arvioidaan olevan suuruusluokkana noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnittelun markkinat yhdyskunta-alalla ovat moninaiset. Suurilla kaupungeilla on merkittävää omaa suunnittelutoimintaa erityisesti maankäytön suunnittelussa. Kuntatekniikan suunnittelussa kunnat hankkivat paljon asiantuntija- ja suunnittelupalveluita yksityisiltä suunnittelutoimistoilta. Pienissä kunnissa lähes kaikki laajemmat suunnittelutehtävät hankitaan yksityisiltä konsulttitoimistoilta. Markkinoilla toimii sekä suuria monialakonsulttiyrityksiä että pieniä muutaman henkilön toimistoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn toimialaan tai tehtävään. Yhdyskuntasuunnittelun toimiala on markkinoiltaan suhteellisen vakaa, mutta varsinkin suurten ja samaan aikaan alkavien suunnitteluhankkeiden seurauksena monista erikoisalan asiantuntijoista on pulaa. Kunnat ja valtio ovat luonnollisesti merkittävimmät yhdyskuntasuunnittelun alan tilaajatahot. Erityisesti valtio on luopunut omasta suunnittelutuotannosta lähes kokonaan. Kunnilla on hyvin suuri rooli suunnittelumarkkinoiden luomisessa erityisesti maankäytön suunnittelussa ja siihen liittyvissä asiantuntijapalveluissa. Jos kunnat päättävät vastata itse tarvitsemastaan suunnittelusta, alalle ei synny markkinoita. Tällöin ei markkinoita voida hyödyntää esimerkiksi kuormitushuippujen tasaajana tai erityistä tai erittäin laajaa osaamista vaativien toimeksiantojen ratkaisemisessa. Vertailun Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 6

7 vuoksi monet kunnan teknisen toimen rakentamisen tai kunnossapidon tehtävät on muutama vuosikymmen sitten tehty omana työnä, koska alalla ei ole ollut toimivia markkinoita. Valtiovarainministeriön ja neljän suuren kaupungin (Espoo, Tampere, Turku ja Oulu) tilaamana yhteisrahoitushankkeena toteutetussa työssä 1 esitettiin ns. Infravisio. Infravisio on työn loppuraportin mukaan pelkistetysti: A. Toimivilla vapailla markkinoilla toimivat yritykset tuottavat kadunpidon ja muutkin kunnallistekniikan palvelut. Kuntien tuotanto-organisaatioista on syntynyt uusia toimijoita vapaille markkinoille tai kuntien tuotantoresurssit ovat siirtyneet markkinoilla toimivien yritysten palvelukseen. B. Tilaajatoiminta on kuntien ydintoimintaa. Kuntasektorilla on käytössä yhdenmukainen, markkinoita kehittävä ja innovaatioihin kannustava palveluiden hankintakäytäntö. Hankintatoimen kehitystä ohjaa hankintastrategia. C. Kuntasektorin ja väylävirastojen yhteistyö on tiivistynyt. Ne kehittävät ja vauhdittavat maarakennusalan ja kunnallistekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tilaajaorganisaatiot kehittävät ja käyttävät mahdollisimman yhdenmukaisia hankinnan menettelytapoja ja edistävät markkinoiden kehitystä ja toimivuutta yhteistyössä alan kanssa. Omaisuuden taloudellinen käyttö ja arvon säilyttäminen ohjaa päätöksentekoa Toimialan tilanne Tampereella Tampereen kaupunki on pitkään ollut kohtuullisen merkittävä infrarakennushankkeiden tilaaja. Asfalttipäällysteitä, taitorakenteita (sillat) ja talvihoitopalveluita on teetetty urakalla. Samoin erilaisista asennusurakoista on pitkät perinteet. Katujen rakennusurakoiden kilpailuttaminen aloitettiin vuonna 2006 Hyhkynkadun peruskorjausurakalla. Sen jälkeen katurakentamista on tasaisesti avattu kilpailuille markkinoille. Urakoitsijat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita kohteista, ja vuonna 2010 urakoita tekee neljä markkinoilla toimivaa eri urakoitsijaa. Kadun rakentamisessa on toimivat markkinat ja urakkakilpailut ovat onnistuneet kokonaisuutena erittäin hyvin. Investoinneissa siltojen rakentaminen on jo useana vuonna merkittävä kilpailuttamiskohde. Myös siltojen osalta markkinat toimivat hyvin. Viheralueiden rakentamista on avattu markkinoille hyvin maltillisesti, koska markkinoiden toimivuudesta ei ole ollut varmuutta. Kilpailutettujen kohteiden perusteella myös viherrakentamista voidaan avata markkinoille ja luoda seudulle alan osaamista. Alueurakointi urakkamuotona käynnistyi kokeilumielessä vuonna 2005 Hallilan urakkakilpailulla. Alueurakan toiminta-ajatus on koota urakkaa lähes kaikki yleisten alueiden hoitoon liittyvät tehtävät, kuten auraus, liukkauden torjunta, nurmikoiden hoito ja puhtaanapito kiinteään urakkahintaan siten, että urakoitsija oma-aloitteisesti vastaa töiden tekemisestä laatuvaatimusten ja toimenpideaikojen mukaisesti. Urakkakilpailun voitti oma tuotanto selvällä erolla markkinoilla toimivaan yritykseen. Kohde oli kokemuksen perusteella liian pieni, jotta se kiinnostaisi alan toimijoita kehittämään palvelua. Sen jälkeen on järjestetty kolme alueurakkakilpailua vuosina 2007, 2008 ja Urakkakilpailut ovat onnistuneet hyvin, vaikka vuoden 2007 kohteessa ei varsinaista kustannussäästöä perinteiseen tuotantotapaan voidakaan selvästi osoittaa. Kahdessa jälkimmäisessä syntyi myös selvää kustannussäästöä. Kokemusten perusteella urakoitsijoiden kiinnostus alueurakointiin on ilmeinen. Tarjouskilpailuiden perusteella voi todeta, että urakoitsijat, joilla ei ole urakkakohteen lähellä resursseja, ovat tarjoushinnoiltaan kalliita. Tämän takia markkinoiden avaamisessa on tärkeää ottaa huomioon, että urakkamuoto edellyttänee käytännössä paikallisia resursseja (ammattitaitoista henkilöstöä ja kalustoa) 1 Infra-alan visio: Tilaaja tuottajamallin soveltaminen kadunpitoon. Eepen Oy (2009). 7 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

8 mikäli halutaan kustannussäästöjä. Siksi toimivien markkinoiden syntymiselle on viisasta antaa kohtuullinen aika. Toisaalta riittävän suuren alueurakan voittaneen urakoitsijan tarjous todennäköisesti perustuu aliurakointiin, joka voi käsittää paikallisien ja muualta siirtyvien pienien tai keskisuurien urakoitsijoiden käyttämistä alihankkijana. Kun hankintamuoto tarjoaa pienille tai keskisuurille urakoitsijoille kohtuullisen pitkäkestoisia sopimuksia, voidaan toimivien markkinoiden syntymistä pitää erittäin todennäköisenä. Maankäytön suunnittelun tilaukset perustuvat periaatteessa yleisja asemakaavoitusohjelmiin. Näiden lisäksi toteutetaan vuosittain suuri määrä edellisiä pienempiä kaavoituskohteita. Yleiskaavoitustuotannosta vastaa periaatteessa Infratuotannon Suunnittelupalvelut. Muualta ostettu tuotanto on käsittänyt lähinnä yleiskaavoihin liittyviä erillisselvityksiä. Yleiskaavoitus kaupungin keskeisenä strategisena suunnitteluna tietyllä tavalla edellyttää myös tilaajan voimakasta ohjausta, jolloin tilaajayksikössä on myös tehty jossain määrin kaavan sisältöä koskevaa valmistelutyötä. Asemakaavoituksessa oman tuotannon osuus tilaajan palvelutilauksista on merkittävä ( n. 75 %). Tällöin sen rooli on erittäin merkittävä kaupungin strategisten kaavoitustavoitteiden saavuttamiseksi. Tilaajatuottajamallin myötä ulkopuolisen suunnittelun osuutta on asteittain lisätty. Tämä on vaikuttanut positiivisesti ulkoisten markkinoiden kehittymiseen ja esimerkiksi Tampereella paikalliset konsulttiyhtiöt ovat vahvistaneet maankäytön suunnitteluresurssejaan. Saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Suunnittelussa on tietenkin vaikea vertailla eri tuottajien kustannuksia, jolloin arvioinnin perustana onkin lähinnä suunnittelun laatu ja tuottajien aikataulujen pitävyys. On lisäksi huomattava, että merkittävissä kaavoitushankkeissa, joista vastaavat ammattimaiset rakentajat, on myös asemakaavojen suunnittelutyössä käytetyn konsulttityön kustannuksista vastannut hankkeen vetäjä. Hankkeiden luonteen vuoksi suunnittelukustannukset muodostuvat tällöin merkittäviksi. Kaupungin tilaajayksikön rooli on näidenkin osalta ollut työn ohjaaminen hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Yleisten alueiden suunnittelussa (katu-, liikenne-, viher-, silta- ym. erikoisrakenteet) on jo perinteisesti käytetty varsin paljon ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Myös näiden suunnitteluhankinnat kuten myös em. yleis- ja asemakaavoituksen ovat perustuneet sekä kaupungin tuotannon että yksityisten konsulttitoimistojen kanssa tehtyihin puitesopimuksiin. Lisäksi isommat ulkopuolelta tilattavat hankkeet kilpailutetaan erikseen. Yleisten alueiden suunnittelussa ulkopuolelta tilattavien asiantuntijapalveluiden osuus on n. 55 % hankintojen kokonaisarvosta. V vuosisuunnitelman mukaan maankäytön suunnittelussa (asema- ja yleiskaavoitus tilaajan koko palvelutilaus on 2,6 milj., josta oman tuotannon osuus on 1,8 milj., ja yleisten alueiden suunnittelussa vastaavasti 5,6 milj. ja 2,3 milj.. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 8

9 3. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos ja suurimpien kaupunkien teknisen toimialan organisaatiot 3.1. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Tampereen Infratuotanto Liikelaitos on yksi Tampereen kaupungin kahdeksasta liikelaitoksesta ja osa kaupunkiorganisaatiota. Tampereen Infratuotanto toimii kaupungin sisäisenä liikelaitoksena ja tarjoaa asiakkailleen kaupunkiympäristön suunnittelu-, mittaus-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja. Tampereen Infratuotanto aloitti toimintansa kuntalain 10 a luvun mukaisena kunnallisena liikelaitoksena , jolloin uudelle liikelaitokselle siirtyivät Tampereen katu- ja vihertuotannon, yhdyskuntatuotannon suunnittelupalvelujen sekä Tampereen auto- ja konekeskuksen tehtävät. Auto- ja konekeskus sekä Katu- ja vihertuotanto olivat jo ennestään liikelaitosmuodossa, Suunnittelupalvelut toimi nettobudjetoituna yksikkönä. Perustetulle liikelaitokselle valittiin uusi johtokunta sekä toimitusjohtaja. Infratuotannon liikevaihto vuonna 2009 oli 79,2 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä 4,0 miljoonaa euroa. Infratuotannon investoinnit ovat olleet noin 1,6 miljoonaa euroa. Vuodelle 2011 on kaavailtu selvästi alhaisempaa eli 0,5 miljoonan euron investointitasoa. Infratuotannon poistot ovat olleet noin 2,0 miljoonaa euroa ja poistotaso tullee laskemaan jatkossa investointitason laskua seuraten. Infratuotannon kustannusrakenteen suurimmat erät vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteella olivat henkilöstökulut (45 %), palvelujen ostot (26 %) ja aineet ja tarvikkeet (20 %). Infratuotannon vakinaisen henkilöstön määrä oli elokuun 2010 tilanteessa 698 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä on 48,3 vuotta. Henkilöstöstä huomattava osa (512 henkilöä) on tuntipalkkaisia. Henkilöstön koulutusjakaumassa ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on alle 10 prosenttia. Infratuotannon toimintokohtaiset liikevaihto-, henkilöstö- ja toimitilatiedot esitetään kuviossa 1. Infratuotannon kalustoon kuuluu sekä autoja että työkoneita ja muita laitteita. Henkilöautoja on 170 ja pakettiautoja 172 kappaletta. Kuorma- ja erikoisautoja on yhteensä 140. Työkoneista mainittakoon muun muassa pyöräalustaiset kaivinkoneet (11 kappaletta), kaivurikuormaajat (4 kpl), pyöräkuormaajat (7 kpl ) ja tiehöylät ( 5 kpl) sekä erilaiset traktorit ja moottorityökoneet (46 kpl). Vihertöissä on paljon konekalustoa, kuten muun muassa kiinteistötraktoreita (34 kpl) ja lakaisukoneita (8 kpl). Koneiden, kaluston ja laitteiden tasearvo oli 10,1 milj. euroa Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

10 S u u n n i t t e l u p a l v e l u t K a t u - j a v i h e r t u o t a n t o A u t o - j a k o n e k e s k u s Infra rakentaminen Korjaamopalvelut Tuotantopalvelut ja hallinto Kunnossapitopalvelut Paikkatietotekniikka Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntasuunnittelu Liikennepalvelut Liikevaihto 1,7 M Liikevaihto 2,2 M Ulkoinen lv. yht. 0,3 M Liikevaihto 4,3 M Liikevaihto 27,0 M ulk. 1,4 sis. 25,6 Liikevaihto 26,3 M ulk. 1,3 sis. 25,0 Liikevaihto 8,4 M ulk. 0,9 sis. 7,5 Liikevaihto 13,9 M ulk. 2,5 sis. 11,4 Liikevaihto 12,0 M ulk. 0,4 sis. 11,6 Henkilöstö 29 kk 29 Henkilöstö 30 kk 30 Henkilöstö 66 kk 30 tp 36 Henkilöstö 86 kk 15 tp 71 Henkilöstö 200 kk 26 tp 175 Henkilöstö 72 kk 35 tp 37 Henkilöstö 136 kk 10 tp 126 Henkilöstö 78 kk 11 tp 67 Toimitilat 988 m2 0,19 M Toimitilat m2 0,25 M Toimitilat m2 0,32 M Toimitilat m2 0,2 M Toimitilat m2 0,8 M Toimitilat m2 0,2 M Toimitilat m2 0,3 M Toimitilat m2 0,9 M Kuvio 1. Infran toiminnot. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 10

11 Infratuotannon pääasiakas on konsernihallinto (kaupunkiympäristön kehittäminen). Muita suurempia asiakkaita ovat kaupungin liikelaitokset (Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, Tampereen Vesi Liikelaitos ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos) sekä Tampereen Sähkölaitos yhtiöt. Lisäksi asiakkaita ovat kaupungin muut sisäiset yksiköt, kaupunkikonsernin muut yhteisöt, valtio, muut kunnat sekä yksityiset yritykset. 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Asiakasjakauma 2009 Osuus liikevaihdosta Konsernihallinto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi Tampereen Tilakeskus Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöt Muut kaupungin sisäiset asiakkaat Muut kaupunkikonsernin asiakkaat Valtio ja kunnat Yritykset Kuvio 2. Tampereen Infratuotannon asiakasjakauma vuonna Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

12 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 12

13 3.2. Katsaus suurimpien kaupunkien teknisiin organisaatioihin Suurille kaupungeille tyypillisiä piirteitä infratuotannon organisoinnin suhteen ovat muun muassa: Kahta samanlaista organisaatiota ei löydy. Esimerkiksi Tampereen Infratuotannon kaltaista palveluyhdistelmää ei löydy muista kaupungeista. Erilaisia toiminnan kehittämis- ja organisointihankkeita on vireillä lähes kaikissa kaupungeissa Oma tuotanto on laajaa, suuret kaupungit eivät ole toistaiseksi ulkoistaneet merkittävää osuutta tuotantotoiminnastaan. Oma tuotanto on laajimmillaan erityisesti kunnossapidossa. Toiminta on yleisesti organisoitu joko virastoksi tai liikelaitokseksi. Lahden seudulla toimii seudullinen in-house -osakeyhtiö, jonka inhouseasema on alalla herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Turun seudulla on suunnitteilla seudullinen in-house -yhtiö. Yksikään kaupunki ei ole toistaiseksi perustanut yhtiöitä vapaaseen kilpailuun. Useassa kaupungissa on käytössä sisäinen tilaaja-tuottajamalli. Suunnittelutoiminnot kuuluvat tilaaja- tai viranomaisorganisaatioon, paitsi Tampereella Linja-autojen varikkotoiminnot eivät kuulu infraorganisaatioihin, paitsi Tampereella Seuraavassa esitetään lyhyet kaupunkikohtaiset kuvaukset Helsingin, Kuopion, Oulun, Lahden seudun, Turun, Jyväskylän, Porin, Kouvolan sekä Varkauden ja Mikkelin infratuotannon organisoinnista. Helsinki Helsingin kaupungilla on Teknisen palvelun lautakunnan alaisena nettobudjetoitu virasto nimeltään Rakentamispalvelu, jonka liikevaihto on 189 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 1500 henkilöä. Yksikön toimialoina ovat katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, talonrakennus, logistiikka, pohjatutkimukset ja mittaukset. Rakentamispalvelu on tuottajaorganisaatio, tilaajana on Rakennusvirasto ja Yleisten töiden lautakunta. Maankäytönsuunnittelu ja liikennesuunnittelu tapahtuu Kaupunkisuunnitteluvirastossa, kunnallistekninen suunnittelu Rakennusvirastossa. Kuopio Kuopiossa tehtiin selvitys kunnossapidon ja varikkotoiminnan kehittämisestä. Selvitys on valmistunut syyskuussa Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2009, että vuoden 2011 alusta muodostetaan liikelaitos, jonka toimialat ovat rakentaminen, kunnossapito, mittaukset ja maaperätutkimukset sekä varikkotoiminta. Oulu Oulussa toimii kunnallinen liikelaitos (Tekninen Liikelaitos), jonka liikevaihto 52 miljoona euroa ja jonka palveluksessa on 450 henkilöä. Liikelaitoksen toimialana ovat katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, vesihuoltoverkoston rakentaminen ja ylläpito, mittaukset ja pohjatutkimukset, kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitoyksikkö, logistiikkapalvelut, koneyksikkö. Ohjausryhmä kuuli Oulun teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikkiä asiantuntijana kokouksessaan Lahden seutu Lahden seudulla toimii seudullinen yhtiö Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy, joka on toistaiseksi in-house -asemassa. Vuoden 2009 lopussa lakkasivat siirtymävaiheen mukaiset sopimusehdot muun muassa hen- 13 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

14 kilöstön irtisanomissuojan suhteen. Vuonna 2010 yhtiö saa osan töistä suorahankintana omistajiltaan, osasta se kilpailee. Kyseessä on suorahankinnan ja kilpailuttamisen sekamuoto, jossa liikutaan kilpailuneutraliteetin kannalta ns. harmaalla alueella. Lahden kaupungin tilaajan mielestä yhtiön tulevaisuuden trendi on toiminnan hallittu supistuminen. Yhtiön liikevaihto 29 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 180 henkilöä. Toimialat: kadunhoito, maanrakennus, viherpalvelut, rakennuttaminen. Varikkotoiminta on ulkoistettu Raskoneelle. Ohjausryhmä kuuli Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ari Simosta asiantuntijana kokouksessaan sekä Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkistä Turku Turun seudulla on keskusteltu seudullisesta yhtiömuotoisesta organisaatiosta, joka aloittaisi vuoden tienoilla in-house -yhtiönä. Osa seudun kunnista suhtautuu kriittisesti hankkeeseen. Tällä hetkellä Turussa toiminnot on organisoitu liikelaitosmuotoon Kunnallistekniikkaliikelaitokseen, jonka toimialat ovat katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, viemäreiden ja vesijohtojen rakentaminen ja kunnossapito, varikkotoiminnot sekä jätehuolto- ja puhtaanapitopalvelut. Tilaajana on pääosin Kiinteistöliikelaitos. Pori Porissa Tekninen Palvelukeskus toimii virastomuodossa. Yksikön liikevaihto on 70 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 850 henkilöä. Toimialat: rakentaminen, kunnossapito, konekeskus. Sekä tilaaja- että tuottajatoimintoja. Kouvola Kouvolan uusi suurkunta on organisoitunut tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2009 alusta Teknisen ja ympäristötoimialan sisälle. Tuotannossa ovat muun muassa ruokapalvelut, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut ja logistiikkapalvelut (kone- ja kuljetuspalvelut, materiaalipalvelut) perinteisten toimialojen lisäksi. Varkaus ja Mikkeli Pienemmistä kaupungeista Varkaudessa ja Mikkelissä on menty kunnallisteknisten toimintojen ulkoistamisen tielle. Mikkelissä on kilpailutettu kumppani yhteisyritykseen ja Varkaudessa on toiminta ulkoistettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Jyväskylä Jyväskylässä toimii kunnallinen liikelaitos ALTEK. Toimialat: katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, kone- ja kuljetuspalvelut, maa- ja kiviainespalvelut, mittaukset ja pohjatutkimukset. Liikevaihto noin 24 miljoonaa euroa ja 200 vakinaista henkilöä. Varikkotoiminta on ulkoistettu Raskoneelle. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 14

15 15 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

16 4. Monialaorganisaation kehitysmahdollisuuksien selvittämisen lähtökohdaksi toimintokohtainen tarkastelutapa Tampereen Infratuotanto on nykymuodossaan monialaorganisaatio, jonka yksiköiden kehityshistoria koostuu useista erilaisista vaiheista. Eri yksiköihin on muun muassa järjestetty vuosien saatossa useampaa kaupungin toimintaa ja toimintoja on liikuteltu kaupungin eri yksiköiden välillä. Päällekkäisyyksiä ei ole useinkaan poistettu, eikä suunniteltuja kehittämislinjauksia ole viety loppuun asti. Kaupungin siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin on lisännyt muun muassa hintatietoisuutta, joka on vaikuttanut kriittiseen oman tuotannon tehokkuuden ja toiminnan taloudellisuuden arviointiin. Tilaajan pyrkimyksenä on käyttää kulloinkin olemassa olevat taloudelliset resurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti, jolloin paine omaa tuotantoa kohtaan on kasvanut. Kaupungin oman tuotannon kehittämismahdollisuudet ovat usein yksityisellä sektorilla toimivia yrityksiä rajoitetumpia ja vaikutukset eivät välttämättä konkretisoidu lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi kunnossapidon alueurakoiden kilpailutukset ovat osoittaneet, että markkinoilla olevat toimijat pystyvät tuottamaan vastaavia palveluja omaa tuotantoa edullisemmin. Liikelaitostamisen seurannaisvaikutukset ovat myös osaltaan tehostaneet omaa tuotantoa, jonka tunnusluvut ovat tietyin osin kehittyneet viimeisten vuosien aikana myönteisesti. Tampereen kaupunkistrategiassa 2020 valtuustokauden tavoitteeksi on asetettu se, että palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla 2. Tilaajatuottajamalliin on sisäänrakennettuna mekanismi, jonka pitäisi ohjata tilaajaa käyttämään olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla. Toimialoilla, joilla on toimivat markkinat ja kaupungin omalle tuotannolle vaihtoehtoista palvelutuotantoa, on tilaajalla mahdollisuus saada kilpailutuksen kautta tietoa yleisestä hintatasosta. Konserniohjauksen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, sillä kaupungin kokonaisedun kannalta on yleensä tarkoituksenmukaista käyttää oman tuotannon resurssit täysimääräisesti. Infratuotannon johto on todennut, ettei tilaaja-tuottajamalli ole tarkastelussa olevilla toimialoilla riittävä muutosvoima. Tässä kokonaisuudessa on kysymys pitkälti strategisista valinnoista. Selvityksen kohteena olevalla toimintakentällä on mahdollisuus tehdä perustavaa laatua olevia rakenteellisia muutoksia. Ohjausryhmä päätti ryhtyä selvittämään Infratuotannon kehitysmahdollisuuksia toimintokohtaisesti. Selvityksen kohteena olevat toimintayksiköt ovat infrarakentaminen, kunnossapitopalvelut, liikennepalvelut, korjaamopalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja paikkatietotekniikka. Selvitystyön aluksi käytiin läpi toimintayksiköiden perustiedot (liikevaihto, henkilöstö, eläköityminen, asiakkaat, työtilanne, kalusto, tilat jne.). Toimintokohtainen tarkastelu käsitellään raportin kuudennessa luvussa. Ohjausryhmä tutustui tilaajan palvelustrategiaan ja suunniteltuihin tulevaisuuden ratkaisuihin. Vertailupohjaksi ohjausryhmä on kuullut ja kartoittanut muiden suurimpien kaupunkien teknisen sektorin organisointia. 2 Tampereen kaupunkistrategia 2020 (2009). Tampere virtaa. Sujuvan elämän suuri kaupunki vastuullisesti kehityksen kärjessä. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 16

17 5. Infratuotannon päätilaajan näkemys Tampereen kaupungin infraan liittyvät palvelut perustuvat hyvin pitkälle lakisääteisiin toimintoihin. Uusia liikenneväyliä ja puistoja rakennetaan, kun asemakaavan toteuttaminen sitä edellyttää. Toteutettavat ratkaisut perustuvat vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Olemassa olevien alueiden kehittäminen ja kunnossapito perustuu käyttäjien tarpeisiin sekä toisaalta lainsäädännön vaatimuksiin pitää alueet ja rakenteet käytön ja tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Palveluiden hankintastrategia on hankkia palvelut kuntalaisille laatuvaatimusten mukaisesti mahdollisimman edullisesti kaupunkikonsernin kokonaisetu huomioiden. Palveluiden hankinnassa hyödynnetään sekä markkinoita että omaa tuotantoa kokonaisedun näkökulmasta. Palveluiden kilpailuttamisen lisääminen on linjattu yhdeksi keinoksi varmistaa palveluiden tuottaminen, kun toimintaan ei voida osoittaa riittävästi määrärahoja ja toisaalta palveluiden laatua ei rajattomasti voida huonontaa. Tilaajan näkemys palvelujen hankintaan perustuu voimakkaasti siihen, että palvelutuotannon tulee olla sekä laadukasta että taloudellista. Tältä pohjalta tilaajalla ei ole ollut mitään ennakkoasennetta sen suhteen, mistä tarvittavat palvelut hankitaan. Tähän mennessä saadut kokemukset oman tuotannon hintatasosta verrattuina markkinoihin ovat olleet sen suuntaisia, että kilpailutus tuo kaupungille etuja. Toisaalta tilaaja on nähnyt jonkinasteisen oman tuotannon säilyttämisen perusteltuna erityisesti seuraavista syistä: tietyissä ennalta arvaamattomissa tilanteissa tulee voida reagoida nopeasti ja oman toiminnan käyttäminen on silloin joustavaa, töissä, joihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja sitä kautta on mahdollista, että lisätöiden osuus kasvaa merkittäväksi, voi ulkoisen tuottajan käyttäminen johtaa sekä kustannusten että töiden joustavan toteuttamisen kannalta hankalasti hallittavaan tilanteeseen, tietyissä markkinahäiriötilanteiden johdosta voi olla paikallaan, että kaupungilla on olemassa myös oma tuotantoyksikkö. Todettakoon vielä, että kaikilla suurehkoilla kaupungeilla on tällä hetkellä omat tuotantoyksiköt. Edellä esitetyn tuotantoyksikön suuruus perustuu tietenkin aivan erilaiseen lähtökohtaan kuin se, mitä tämän raportin lopputuloksena luvussa esitetään. Toisaalta tilaaja katsoo, että se voisi olla oman tuotannon koko, mikäli tuotannon tehostaminen ei etene sillä tavalla kuin tässä raportissa myöhemmin esitetään. Edellä esitetty koskee katu- ja vihertuotannon rakentamisen ja kunnossapidon osuutta. Tilaajan näkemyksen mukaan tilanne suunnittelupalvelujen osalta on hieman toisenlainen. Maassamme on varsin kattava ja vahva konsulttikenttä, joka tilaajan näkemyksen mukaan pystyisi jo tällä hetkellä varsin tehokkaasti tuottamaan etenkin yleisten alueiden suunnittelun edellyttämät palvelut. Tällä hetkellä ulkoinen tarjonta myös maankäytön suunnittelussa on kehittymässä. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä myös Tampereella, jossa esimerkiksi kaupungin hankintojen avautuminen on johtanut siihen, että paikalliset yritykset ovat vahvistaneet myös maankäytön suunnittelijakuntaansa. Tätä kehitystä voidaan pitää positiivisena ja tilaajan mielestä sitä pitäisi myös tukea avaamalla edelleen hankintoja markkinoiden suuntaan. Tampereen kaupunki ja seutukunta on valtakunnallisesti merkittävä kasvualue. Inframarkkinoiden avaaminen synnyttää erittäin suurella todennäköisyydellä yksityistä palvelutuotantoa. Voidaan osoittaa, että jo tehdyllä markkinoiden avaamisella on jo herätetty alan yritysten kiinnostus myös Pirkanmaan maakunnan rajojen ulkopuolella. 17 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

18 Tässä yhteydessä tilaaja haluaa kuitenkin nostaa esille seuraavat näkökohdat: tilaaja näkee, että suunnittelutoiminta on kaupungin kehittämisen kannalta niin keskeistä, että sen onnistumisen varmistamiseksi tulee tulevaisuudessa ulkoisia markkinoita hyödyntää entistä aktiivisemmin, mikä edellyttää sen osuuden kasvattamista palvelujen hankinnassa, ulkoisen tilaamisen lisäämisessä tulee ymmärtää, että etenkin kaavoitushankkeet ovat niiden edellyttämien perusselvitysten vuoksi laajoja kokonaisuuksia, joiden ohjaus edellyttää tilaajan resurssien vahvistamista. Edelliseen tarkasteluun perustuva kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajan näkemys oman tuotannon (ulkoisen tuotannon) roolista v tässä ulkoisten markkinoiden tehokkaaseen käyttöön perustuvassa visioajattelussa olisi: Toiminto Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Katu- ja viheralueiden - rakentaminen - hoito Oma tuotanto 50 % 30 % 20 % 40 % Ulkoinen tuotanto 50 % 70 % 80 % 60 % Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 18

19 6. Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen toimintojen tarkastelu Infratuotannon toimintojen tarkastelun lähtökohtana ohjausryhmällä on ollut avoimuus ja osallistava toimintatapa. Selvityksen tilannetta on esitelty koko henkilöstölle kolmeen otteeseen (lokakuussa 2009, maaliskuussa 2010 ja syyskuussa 2010). Ennen henkilöstötilaisuuksia annettiin henkilöstölle etukäteen mahdollisuus esittää kysymyksiä. Myös itse tilaisuuksissa tuli esiin kysymyksiä ja aitoa vuoropuhelua. Ohjausryhmän kokouksista on laadittu tiedotteet, jotka ovat olleet henkilöstön luettavissa Infratuotannon nettisivuilla. Osallistava työskentelytapa on lisäksi tarkoittanut muun muassa sitä, että ohjausryhmä on perustanut työryhmiä tekemään toimintokohtaisia tarkasteluja. Työryhmissä on ollut mukana henkilöstön edustus. Ennen ohjausryhmän työn aloittamista on Infratuotannon seudullinen organisointivaihtoehto ollut esillä Tampereen seudun teknisten palvelujen työryhmässä. Työryhmässä on todettu, että Tampereen seudun kuntien infraorganisaatiot ovat painotukseltaan enemmän tilaajia kuin tuottajia. Tästä syystä seutukuntien edustajat työryhmässä eivät ole nähneet toistaiseksi tarvetta seudulliselle infratuotanto -organisaatiolle Korjaamopalvelut Ohjausryhmä perusti työryhmän tutkimaan korjaamopalveluiden tulevaisuuden vaihtoehtoja. Korjaamotyöryhmän puheenjohtajana toimi Auto- ja konekeskuksen yksikönjohtaja Petri Salonen ja jäseninä rahoituspäällikkö Janne Salonen, TKL:n liiketoimintapäällikkö Pekka Pirhonen ja luottamusmies Tero Mattila henkilöstön edustajana. Auto- ja konekeskuksen (AKK) korjaamopalvelut tuottaa korjaamopalveluja kaupungin eri yksiköille ja yhteisöille. Suurimpina asiakkaina ovat Tampereen kaupunkiliikenne ja AKK:n liikennepalvelut. Korjaamopalvelut vastaa myös kaupungin autojen polttoainehuollon järjestämisestä. Korjaamopalvelujen ongelmana on nykyisellään merkittävä epätasapaino työkannan ja henkilöstön määrän välillä (mm. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen tilaaman suoritteen vähentyminen joukkoliikenteen kilpailuttamisen kautta tapahtuvan oman tuotannon osuuden supistumisen seurauksena). Nykyiseen työkantaan nähden korjaamolla on asentajaa liikaa. Yksiköllä on kaksi korjaamoa Nekalan kaupunginosassa (Jokipohjantie ja Viinikankatu, yhteensä m2). Korjaamon tilatarpeen kannalta tiloja on huomattavasti liikaa, sillä toiminnan tarve olisi enintään 5000 m2. Korjaamotyöryhmän selvittämät alustavat vaihtoehdot olivat: 1. Jatketaan nykyisellään 2. Kaikki saman katon alle (tilat) 3. Infran rakenteiden sisäiset muutokset 4. TKL:lle oma huolto-osasto 5. Korjaustoiminnasta luopuminen 6. Kumppanuus ulkoisen toimijan kanssa 7. Mbo (management buy out) Ohjausryhmä päätti ensimmäisessä vaiheessa valita seuraavat kolme vaihtoehtoa jatkoselvitystä varten: 19 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

20 1. Nykyinen malli 2. Kumppanuus ulkoisen toimijan kanssa 3. Toiminnasta luopuminen Jatkoselvityksen jälkeen ohjausryhmä päätti esittää kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle jatkoselvitystä varten kahta vaihtoehtoa: 1. Kaikki nykyiset korjaamotoiminnot sijoitetaan samaan tilaan ja muutoin jatketaan nykyisellä toimintatavalla. Tällä hetkellä korjaamon työkanta on vähäinen henkilöstömäärään nähden. Henkilöstön ylimitoitus on tällä hetkellä henkilöä. Nykytilanne tarkoittaa euron kuukausittaista alijäämää. Jokipohjantien ja Nekalantien korjaamojen yhdistäminen Jokipohjantielle merkitsisi noin euron vähennystä tilavuokriin vuositasolla. Korjaamon yhdistämisen vaatiman saneerauksen kustannusarvio on euroa. Yhdistetyn korjaamon sijainti olisi hyvä: keskeinen paikka ja Tampereen Kaupunkiliikenne vieressä. Yhdistetyn korjaamon vaihtoehdossa korjaamoon jäisi noin 35 tuntipalkkaista asentajaa, joka merkitsisi henkilöstökuluihin euron (43 %) vähennystä. Tämä vaatii ratkaisuja, joilla osa henkilöstöstä sijoitetaan muihin tehtäviin sekä muita mahdollisia järjestelyjä. 2. Korjaamotoiminnasta luovutaan hallitusti tietyn siirtymäajan kuluessa Korjaamopalvelutyöryhmä jakoi mahdolliset ulkoistettavat kokonaisuudet neljään osaan: 1. henkilö- ja pakettiautot, 2. kuorma-autot, 3. linjaautot ja 4. työkoneet. Henkilö- ja pakettiautojen osalta markkinoilla on riittävästi toimijoita ja kilpailutilanne on todellinen. Käyttäjien kannalta asiaan ei liity suurempia ongelmia. Erikoisvarusteltujen autojen osalta asiaan liittyy tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi viisi työntekijää. Kuorma-autojen osalta koko kaupungin kaluston hoitaminen onnistuisi arvioiden mukaan ainoastaan Raskone Oy:ltä, jolloin riskinä voi olla yksityisen monopolin syntyminen. Kuorma-autokalustoon liittyy myös kysymyksiä erilaisten lisälaitteiden huoltoon. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi 16 työntekijää. Linja-autojen kohdalla markkinoilla ei ole toimijaa, joka pystyisi tuottamaan nykyisen palvelun nykyisen varikon yhteydessä Nekalassa. Noin 70 prosenttia korikorjauksista jouduttaisiin teettämään Lahdessa Lahden Autokori Oy:n valmistamiin autoihin. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi 22 työntekijää. Työkoneiden kohdalla markkinoilla ei ole ainoatakaan palveluntuottajaa koko moninaisten laitemerkkien ja lisälaitteiden osalta. Huollot ja korjaukset merkkikorjaamoissa lisäävät siirtoajoja ja vaativat tietoutta siitä, missä mitäkin merkkiä korjataan. Tällä hetkellä suurin osa työkonekorjauksia tekevistä korjaamoista sijaitsee ympäristökunnissa. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi seitsemän työntekijää. Yhteenvetona korjaamotoiminnan hallitusta luopumisesta seuraavat muun muassa seuraavat asiat: Korjauspalveluiden tilausta ja organisointia varten tulee perustaa korjauspalveluiden tilauskeskus Varikoiden ja korjauksia suorittavien korjaamojen välille tulee merkittävästi siirtoajoa Tilakeskuksen on löydettävä uudet vuokralaiset tai ratkaistava tyhjien tilojen ongelma muilla tavoin. Myös muihin kaupungin sisäisiin palve- Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 20