TAMPEREEN INFRATUOTANTO LIIKELAITOKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN. Ohjausryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN INFRATUOTANTO LIIKELAITOKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN. Ohjausryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 TAMPEREEN INFRATUOTANTO LIIKELAITOKSEN TOIMINTAMALLIN KEHITYSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMINEN Ohjausryhmän loppuraportti

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Johtokunnan päätös toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä ja johtokunnan päätös selvitystyön jatkamisesta kaupunginhallituksen johdolla Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätös Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Pormestarin päätös ohjausryhmän nimeämisestä Päätökset ohjausryhmän työn aikana Infratoimiala Suomessa Toimialan tilanne Tampereella Tampereen Infratuotanto Liikelaitos ja suurimpien kaupunkien teknisen toimialan organisaatiot Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Katsaus suurimpien kaupunkien teknisiin organisaatioihin Monialaorganisaation kehitysmahdollisuuksien selvittämisen lähtökohdaksi toimintokohtainen tarkastelutapa Infratuotannon päätilaajan näkemys Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintojen tarkastelu Korjaamopalvelut Liikennepalvelut Kunnossapitopalvelut ja rakentaminen Yhdyskuntasuunnittelu ja yhdyskuntatekniikka Paikkatietotekniikka Infratuotannon oheistoiminnot Selvityksen suhde kaupungin omistajapolitiikkaan, kaupunkistrategiaan ja kaupungin toimintamalliin Omistajapolitiikka Kaupunkistrategia ja kaupungin toimintamalli Infratuotanto Liikelaitoksen osallistuminen kaupungin tai muun tahon järjestämään kilpailuun Näkemyksiä selvityksestä sekä riskienhallinta Liiketoiminnan ohjauksen näkemys Henkilöstöpolitiikka Henkilöstön näkemys Riskienhallinta Vaikutukset kaupungin muihin yksiköihin Ohjausryhmän esitys ja jatkotoimenpiteet Ohjausryhmän esitys Jatkotoimenpiteet

4 1. Johdanto Tampereen kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2010 talousarvion hyväksymisen yhteydessä konsernihallinnon liiketoiminnan ohjaukselle sitovan tavoitteen, että Tampereen Infratuotannon organisointitavasta on tehty päätös vuoden 2010 aikana. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintaan liittyvä selvitystyö on edennyt ennen ohjausryhmän selvitystyön aloittamista seuraavasti: 1.1. Johtokunnan päätös toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta päätti , että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksia ryhdytään selvittämään 1) nykyisen mallin, 2) ei-vapaassa kilpailussa toimivan kaupungin sisäisen osakeyhtiön (in-house -osakeyhtiö) ja 3) vapaassa kilpailussa toimivan osakeyhtiön vaihtoehtojen pohjalta Alustava selvitys Tampereen Infran kehittämisestä ja johtokunnan päätös selvitystyön jatkamisesta kaupunginhallituksen johdolla Infratuotannon johdon tekemä alustava selvitys Tampereen Infratuotannon kehittämisestä käsitteli muun muassa liikelaitoksen nykytilaa, toimintaympäristöä, taloudellisia tunnuslukuja, markkinaosuuksia, henkilöstöä ja kustannusrakennetta. Infratuotannon johdon analyysi nykytilanteesta oli se, että liikelaitoksen toiminnassa on tehostamisen varaa. Johdon arvio säästöpotentiaalista oli miljoonaa euroa vuodessa siinä tapauksessa, että uudistukset ovat rakenteellisia. Tehdyn analyysin mukaan nykyinen tilaaja-tuottajamalli ei luo riittävästi painetta merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi. Arvioitu säästöpotentiaali on mahdollista saada kokonaisuudessaan aikaiseksi ainoastaan avoimen kilpailun vaihtoehdossa. Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta merkitsi alustavan selvityksen Tampereen Infran kehittämisestä tiedoksi ja päätti selvitystyön jatkamisesta ja että selvitystyö tapahtuu jatkossa kaupunginhallituksen johdolla. Johtokunta hyväksyi myös toivomusponnen, jossa selvitystyön lähtökohtana on se, että mahdollisesti muodostettavat yhtiöt säilyvät kaupungin omistuksessa Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätös Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämisestä Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto merkitsi kokouksessaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tekemän selvityksen ja siitä käydyn keskustelun tiedoksi. Suunnittelujaosto päätti, että liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittäminen annetaan liiketoiminnan ohjauksen tehtäväksi ja että selvityksen etenemisen väliraportti esitellään suunnittelujaostolle vuoden vaihteessa ja selvitys raportoidaan suunnittelujaostolle maalis-huhtikuun 2010 aikana. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 4

5 1.4. Pormestarin päätös ohjausryhmän nimeämisestä Pormestari päätti , että Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittämistä varten perustetaan ohjausryhmä. Pormestari nimesi ohjausryhmään vs. liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelssonin puheenjohtajaksi, jäseniksi toimitusjohtaja Sakari Suomisen, vs. henkilöstöjohtaja Niina Pietikäisen, riskienhallintapäällikkö Jarmo Salmen (siirtyi eläkkeelle , varahenkilönä riskienhallinnan asiantuntija Janne Kotilahti), tilaajapäällikkö Risto Laaksosen, hallinto- ja talouspäällikkö Annamari Kortesaaren, rahoituspäällikkö Janne Salosen sekä yritystutkija Ville Taivassalon sihteeriksi. Henkilöstön edustajaksi nimettiin Kalervo Lahti. Myöhemmin ohjausryhmää täydennettiin siten, että apulaispormestari Timo Hanhilahti ja yritystutkija Ville Taivassalo nimettiin ohjausryhmän jäseniksi sekä assistentti Terhi Rannikko sihteeriksi. Ohjausryhmä valtuutettiin kutsumaan tarvittaessa koolle selvitystyössä avustavia työryhmiä. Tampereen kaupunginvaltuusto asetti talousarvion 2010 käsittelyn yhteydessä liiketoiminnan ohjaukselle toiminnallisen tavoitteen Infratuotannon organisointitavasta. Sen mukaan Infratuotannon organisointitavasta tulee tehdä päätös vuoden 2010 aikana. Infratuotannon toimintamallin kehitysmahdollisuuksien selvittäminen on myös osa Tampereen kaupungin tuottavuusohjelmaa ja sen toteutusta Päätökset ohjausryhmän työn aikana Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto on käsitellyt ohjausryhmän väliraportteja sekä linjannut työn etenemistä kokouksissaan , ja Suunnittelujaoston tekemät linjaukset esitetään toimintokohtaisen tarkastelun yhteydessä (luku 3.). Suunnittelujaosto käsitteli loppuraportin kokouksessaan Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

6 2. Infratoimiala Suomessa Infrarakenteiden arvon on arvioitu olevan Suomessa noin 60 miljardia euroa (Infra ry.). Rakennustuotannon kokonaisarvo vuonna 2007 oli yhteensä 27,5 mrd euroa, josta infrarakentamisen osuus oli 20 prosenttia (5 mrd euroa). Infran tuotannon arvosta 3,5 mrd euroa oli uudisrakentamista ja 1,5 mrd euroa kunnossapitoa ja hoitoa. Talonrakentamiseen liittyvä maa- ja pohjarakentamisen sekä ylläpidon arvo oli 1,7 mrd euroa. Infra-alan lopputuotteiden vuosiarvo vuonna 2007 oli kokonaisuutena noin 6,7 mrd euroa, kun laskelmissa otetaan huomioon talojen pohjarakennus- ja ulkohoitotöiden arvo. Infra-alan merkittävimpiä tilaajia ovat yksityiset yritykset, kunnat ja valtio. Kuntien teettämien infratöiden arvo on vuodessa noin 2 miljardia euroa. Katujen rakentamisen vuosiarvo on noin 500 miljoonaa euroa ja hoidon noin 450 miljoonaa euroa. Ympäristön ja muiden alueiden investointien arvo oli vajaa 500 miljoonaa euroa ja kunnossapidon vajaa 200 miljoonaa euroa. Vesijohtoverkostojen investointien ja kunnossapidon arvo oli noin 450 milj. euroa. Tietoliikenne- ja energiaverkostojen investointien ja kunnossapidon arvo oli noin 1,5 miljardia euroa. Rakennusalan suhdanne -ryhmä arvioi, että maa- ja vesirakentaminen vähenee kuluvana vuonna runsas 5 % mm. joidenkin suurhankkeiden loppumiseen ja uusien suurhankkeiden aloituksiin liittyvien ajoitustekijöiden takia, mutta lisäksi myös kuntien investointimahdollisuuksien heikkenemisen vuoksi. Infra-alan rakennusurakoita ja kunnossapitotöitä toteuttavat yritykset ovat kooltaan hyvin erisuuruisia. Infra-toimialalla on tuhansia yrityksiä, ja niiden liikevaihdon suuruusluokka 0,1 milj. - 1 mrd. Suuria urakoita toteuttavat pääsiassa suuret rakennusliikkeet tai keskisuurien yritysten muodostamat työyhteenliittymät. Suurissa urakoissa pienet yritykset ovat usein aliurakoitsijana. Pienissä rakennusurakoissa ja hoidon alueurakoissa pienet yritykset ovat usein kilpailukykyisiä. Suuret yritykset ovat toimialaltaan monipuolisia ja palvelut kattavat sekä ra- kentamisen että kunnossapidon lähes koko valtakunnan alueella. Monilla suurilla ja keskisuurilla kunnilla on huomattavaa omaa tuotantoa, mutta valtio on pääsääntöisesti yhtiöittänyt tuotantoa tekevät organisaatiot. Yhdyskunta-toimialan konsulttitoimistojen suunnittelutoiminnan arvo on arvioitu olevan vuosittain suuruusluokaltaan noin 100 miljoonaa euroa (Suomen konsulttitoimistojen liitto ry:n jäsenyritysten toiminnan suhdannekatsaus 2/2009). Kuntien oman yhdyskuntasuunnittelun toiminnan arvoa kokonaisuutena ei ole täsmällisesti selvitetty mutta sen arvioidaan olevan suuruusluokkana noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Suunnittelun markkinat yhdyskunta-alalla ovat moninaiset. Suurilla kaupungeilla on merkittävää omaa suunnittelutoimintaa erityisesti maankäytön suunnittelussa. Kuntatekniikan suunnittelussa kunnat hankkivat paljon asiantuntija- ja suunnittelupalveluita yksityisiltä suunnittelutoimistoilta. Pienissä kunnissa lähes kaikki laajemmat suunnittelutehtävät hankitaan yksityisiltä konsulttitoimistoilta. Markkinoilla toimii sekä suuria monialakonsulttiyrityksiä että pieniä muutaman henkilön toimistoja, jotka ovat erikoistuneet tiettyyn toimialaan tai tehtävään. Yhdyskuntasuunnittelun toimiala on markkinoiltaan suhteellisen vakaa, mutta varsinkin suurten ja samaan aikaan alkavien suunnitteluhankkeiden seurauksena monista erikoisalan asiantuntijoista on pulaa. Kunnat ja valtio ovat luonnollisesti merkittävimmät yhdyskuntasuunnittelun alan tilaajatahot. Erityisesti valtio on luopunut omasta suunnittelutuotannosta lähes kokonaan. Kunnilla on hyvin suuri rooli suunnittelumarkkinoiden luomisessa erityisesti maankäytön suunnittelussa ja siihen liittyvissä asiantuntijapalveluissa. Jos kunnat päättävät vastata itse tarvitsemastaan suunnittelusta, alalle ei synny markkinoita. Tällöin ei markkinoita voida hyödyntää esimerkiksi kuormitushuippujen tasaajana tai erityistä tai erittäin laajaa osaamista vaativien toimeksiantojen ratkaisemisessa. Vertailun Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 6

7 vuoksi monet kunnan teknisen toimen rakentamisen tai kunnossapidon tehtävät on muutama vuosikymmen sitten tehty omana työnä, koska alalla ei ole ollut toimivia markkinoita. Valtiovarainministeriön ja neljän suuren kaupungin (Espoo, Tampere, Turku ja Oulu) tilaamana yhteisrahoitushankkeena toteutetussa työssä 1 esitettiin ns. Infravisio. Infravisio on työn loppuraportin mukaan pelkistetysti: A. Toimivilla vapailla markkinoilla toimivat yritykset tuottavat kadunpidon ja muutkin kunnallistekniikan palvelut. Kuntien tuotanto-organisaatioista on syntynyt uusia toimijoita vapaille markkinoille tai kuntien tuotantoresurssit ovat siirtyneet markkinoilla toimivien yritysten palvelukseen. B. Tilaajatoiminta on kuntien ydintoimintaa. Kuntasektorilla on käytössä yhdenmukainen, markkinoita kehittävä ja innovaatioihin kannustava palveluiden hankintakäytäntö. Hankintatoimen kehitystä ohjaa hankintastrategia. C. Kuntasektorin ja väylävirastojen yhteistyö on tiivistynyt. Ne kehittävät ja vauhdittavat maarakennusalan ja kunnallistekniikan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tilaajaorganisaatiot kehittävät ja käyttävät mahdollisimman yhdenmukaisia hankinnan menettelytapoja ja edistävät markkinoiden kehitystä ja toimivuutta yhteistyössä alan kanssa. Omaisuuden taloudellinen käyttö ja arvon säilyttäminen ohjaa päätöksentekoa Toimialan tilanne Tampereella Tampereen kaupunki on pitkään ollut kohtuullisen merkittävä infrarakennushankkeiden tilaaja. Asfalttipäällysteitä, taitorakenteita (sillat) ja talvihoitopalveluita on teetetty urakalla. Samoin erilaisista asennusurakoista on pitkät perinteet. Katujen rakennusurakoiden kilpailuttaminen aloitettiin vuonna 2006 Hyhkynkadun peruskorjausurakalla. Sen jälkeen katurakentamista on tasaisesti avattu kilpailuille markkinoille. Urakoitsijat ovat olleet alusta asti kiinnostuneita kohteista, ja vuonna 2010 urakoita tekee neljä markkinoilla toimivaa eri urakoitsijaa. Kadun rakentamisessa on toimivat markkinat ja urakkakilpailut ovat onnistuneet kokonaisuutena erittäin hyvin. Investoinneissa siltojen rakentaminen on jo useana vuonna merkittävä kilpailuttamiskohde. Myös siltojen osalta markkinat toimivat hyvin. Viheralueiden rakentamista on avattu markkinoille hyvin maltillisesti, koska markkinoiden toimivuudesta ei ole ollut varmuutta. Kilpailutettujen kohteiden perusteella myös viherrakentamista voidaan avata markkinoille ja luoda seudulle alan osaamista. Alueurakointi urakkamuotona käynnistyi kokeilumielessä vuonna 2005 Hallilan urakkakilpailulla. Alueurakan toiminta-ajatus on koota urakkaa lähes kaikki yleisten alueiden hoitoon liittyvät tehtävät, kuten auraus, liukkauden torjunta, nurmikoiden hoito ja puhtaanapito kiinteään urakkahintaan siten, että urakoitsija oma-aloitteisesti vastaa töiden tekemisestä laatuvaatimusten ja toimenpideaikojen mukaisesti. Urakkakilpailun voitti oma tuotanto selvällä erolla markkinoilla toimivaan yritykseen. Kohde oli kokemuksen perusteella liian pieni, jotta se kiinnostaisi alan toimijoita kehittämään palvelua. Sen jälkeen on järjestetty kolme alueurakkakilpailua vuosina 2007, 2008 ja Urakkakilpailut ovat onnistuneet hyvin, vaikka vuoden 2007 kohteessa ei varsinaista kustannussäästöä perinteiseen tuotantotapaan voidakaan selvästi osoittaa. Kahdessa jälkimmäisessä syntyi myös selvää kustannussäästöä. Kokemusten perusteella urakoitsijoiden kiinnostus alueurakointiin on ilmeinen. Tarjouskilpailuiden perusteella voi todeta, että urakoitsijat, joilla ei ole urakkakohteen lähellä resursseja, ovat tarjoushinnoiltaan kalliita. Tämän takia markkinoiden avaamisessa on tärkeää ottaa huomioon, että urakkamuoto edellyttänee käytännössä paikallisia resursseja (ammattitaitoista henkilöstöä ja kalustoa) 1 Infra-alan visio: Tilaaja tuottajamallin soveltaminen kadunpitoon. Eepen Oy (2009). 7 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

8 mikäli halutaan kustannussäästöjä. Siksi toimivien markkinoiden syntymiselle on viisasta antaa kohtuullinen aika. Toisaalta riittävän suuren alueurakan voittaneen urakoitsijan tarjous todennäköisesti perustuu aliurakointiin, joka voi käsittää paikallisien ja muualta siirtyvien pienien tai keskisuurien urakoitsijoiden käyttämistä alihankkijana. Kun hankintamuoto tarjoaa pienille tai keskisuurille urakoitsijoille kohtuullisen pitkäkestoisia sopimuksia, voidaan toimivien markkinoiden syntymistä pitää erittäin todennäköisenä. Maankäytön suunnittelun tilaukset perustuvat periaatteessa yleisja asemakaavoitusohjelmiin. Näiden lisäksi toteutetaan vuosittain suuri määrä edellisiä pienempiä kaavoituskohteita. Yleiskaavoitustuotannosta vastaa periaatteessa Infratuotannon Suunnittelupalvelut. Muualta ostettu tuotanto on käsittänyt lähinnä yleiskaavoihin liittyviä erillisselvityksiä. Yleiskaavoitus kaupungin keskeisenä strategisena suunnitteluna tietyllä tavalla edellyttää myös tilaajan voimakasta ohjausta, jolloin tilaajayksikössä on myös tehty jossain määrin kaavan sisältöä koskevaa valmistelutyötä. Asemakaavoituksessa oman tuotannon osuus tilaajan palvelutilauksista on merkittävä ( n. 75 %). Tällöin sen rooli on erittäin merkittävä kaupungin strategisten kaavoitustavoitteiden saavuttamiseksi. Tilaajatuottajamallin myötä ulkopuolisen suunnittelun osuutta on asteittain lisätty. Tämä on vaikuttanut positiivisesti ulkoisten markkinoiden kehittymiseen ja esimerkiksi Tampereella paikalliset konsulttiyhtiöt ovat vahvistaneet maankäytön suunnitteluresurssejaan. Saadut kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Suunnittelussa on tietenkin vaikea vertailla eri tuottajien kustannuksia, jolloin arvioinnin perustana onkin lähinnä suunnittelun laatu ja tuottajien aikataulujen pitävyys. On lisäksi huomattava, että merkittävissä kaavoitushankkeissa, joista vastaavat ammattimaiset rakentajat, on myös asemakaavojen suunnittelutyössä käytetyn konsulttityön kustannuksista vastannut hankkeen vetäjä. Hankkeiden luonteen vuoksi suunnittelukustannukset muodostuvat tällöin merkittäviksi. Kaupungin tilaajayksikön rooli on näidenkin osalta ollut työn ohjaaminen hyväksyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Yleisten alueiden suunnittelussa (katu-, liikenne-, viher-, silta- ym. erikoisrakenteet) on jo perinteisesti käytetty varsin paljon ulkopuolisia asiantuntijapalveluita. Myös näiden suunnitteluhankinnat kuten myös em. yleis- ja asemakaavoituksen ovat perustuneet sekä kaupungin tuotannon että yksityisten konsulttitoimistojen kanssa tehtyihin puitesopimuksiin. Lisäksi isommat ulkopuolelta tilattavat hankkeet kilpailutetaan erikseen. Yleisten alueiden suunnittelussa ulkopuolelta tilattavien asiantuntijapalveluiden osuus on n. 55 % hankintojen kokonaisarvosta. V vuosisuunnitelman mukaan maankäytön suunnittelussa (asema- ja yleiskaavoitus tilaajan koko palvelutilaus on 2,6 milj., josta oman tuotannon osuus on 1,8 milj., ja yleisten alueiden suunnittelussa vastaavasti 5,6 milj. ja 2,3 milj.. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 8

9 3. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos ja suurimpien kaupunkien teknisen toimialan organisaatiot 3.1. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Tampereen Infratuotanto Liikelaitos on yksi Tampereen kaupungin kahdeksasta liikelaitoksesta ja osa kaupunkiorganisaatiota. Tampereen Infratuotanto toimii kaupungin sisäisenä liikelaitoksena ja tarjoaa asiakkailleen kaupunkiympäristön suunnittelu-, mittaus-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja. Tampereen Infratuotanto aloitti toimintansa kuntalain 10 a luvun mukaisena kunnallisena liikelaitoksena , jolloin uudelle liikelaitokselle siirtyivät Tampereen katu- ja vihertuotannon, yhdyskuntatuotannon suunnittelupalvelujen sekä Tampereen auto- ja konekeskuksen tehtävät. Auto- ja konekeskus sekä Katu- ja vihertuotanto olivat jo ennestään liikelaitosmuodossa, Suunnittelupalvelut toimi nettobudjetoituna yksikkönä. Perustetulle liikelaitokselle valittiin uusi johtokunta sekä toimitusjohtaja. Infratuotannon liikevaihto vuonna 2009 oli 79,2 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä 4,0 miljoonaa euroa. Infratuotannon investoinnit ovat olleet noin 1,6 miljoonaa euroa. Vuodelle 2011 on kaavailtu selvästi alhaisempaa eli 0,5 miljoonan euron investointitasoa. Infratuotannon poistot ovat olleet noin 2,0 miljoonaa euroa ja poistotaso tullee laskemaan jatkossa investointitason laskua seuraten. Infratuotannon kustannusrakenteen suurimmat erät vuoden 2009 tilinpäätöksen perusteella olivat henkilöstökulut (45 %), palvelujen ostot (26 %) ja aineet ja tarvikkeet (20 %). Infratuotannon vakinaisen henkilöstön määrä oli elokuun 2010 tilanteessa 698 henkilöä. Henkilöstön keski-ikä on 48,3 vuotta. Henkilöstöstä huomattava osa (512 henkilöä) on tuntipalkkaisia. Henkilöstön koulutusjakaumassa ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita on alle 10 prosenttia. Infratuotannon toimintokohtaiset liikevaihto-, henkilöstö- ja toimitilatiedot esitetään kuviossa 1. Infratuotannon kalustoon kuuluu sekä autoja että työkoneita ja muita laitteita. Henkilöautoja on 170 ja pakettiautoja 172 kappaletta. Kuorma- ja erikoisautoja on yhteensä 140. Työkoneista mainittakoon muun muassa pyöräalustaiset kaivinkoneet (11 kappaletta), kaivurikuormaajat (4 kpl), pyöräkuormaajat (7 kpl ) ja tiehöylät ( 5 kpl) sekä erilaiset traktorit ja moottorityökoneet (46 kpl). Vihertöissä on paljon konekalustoa, kuten muun muassa kiinteistötraktoreita (34 kpl) ja lakaisukoneita (8 kpl). Koneiden, kaluston ja laitteiden tasearvo oli 10,1 milj. euroa Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

10 S u u n n i t t e l u p a l v e l u t K a t u - j a v i h e r t u o t a n t o A u t o - j a k o n e k e s k u s Infra rakentaminen Korjaamopalvelut Tuotantopalvelut ja hallinto Kunnossapitopalvelut Paikkatietotekniikka Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntasuunnittelu Liikennepalvelut Liikevaihto 1,7 M Liikevaihto 2,2 M Ulkoinen lv. yht. 0,3 M Liikevaihto 4,3 M Liikevaihto 27,0 M ulk. 1,4 sis. 25,6 Liikevaihto 26,3 M ulk. 1,3 sis. 25,0 Liikevaihto 8,4 M ulk. 0,9 sis. 7,5 Liikevaihto 13,9 M ulk. 2,5 sis. 11,4 Liikevaihto 12,0 M ulk. 0,4 sis. 11,6 Henkilöstö 29 kk 29 Henkilöstö 30 kk 30 Henkilöstö 66 kk 30 tp 36 Henkilöstö 86 kk 15 tp 71 Henkilöstö 200 kk 26 tp 175 Henkilöstö 72 kk 35 tp 37 Henkilöstö 136 kk 10 tp 126 Henkilöstö 78 kk 11 tp 67 Toimitilat 988 m2 0,19 M Toimitilat m2 0,25 M Toimitilat m2 0,32 M Toimitilat m2 0,2 M Toimitilat m2 0,8 M Toimitilat m2 0,2 M Toimitilat m2 0,3 M Toimitilat m2 0,9 M Kuvio 1. Infran toiminnot. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 10

11 Infratuotannon pääasiakas on konsernihallinto (kaupunkiympäristön kehittäminen). Muita suurempia asiakkaita ovat kaupungin liikelaitokset (Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos, Tampereen Vesi Liikelaitos ja Tampereen Tilakeskus Liikelaitos) sekä Tampereen Sähkölaitos yhtiöt. Lisäksi asiakkaita ovat kaupungin muut sisäiset yksiköt, kaupunkikonsernin muut yhteisöt, valtio, muut kunnat sekä yksityiset yritykset. 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Asiakasjakauma 2009 Osuus liikevaihdosta Konsernihallinto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Vesi Tampereen Tilakeskus Tampereen Sähkölaitoksen yhtiöt Muut kaupungin sisäiset asiakkaat Muut kaupunkikonsernin asiakkaat Valtio ja kunnat Yritykset Kuvio 2. Tampereen Infratuotannon asiakasjakauma vuonna Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

12 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 12

13 3.2. Katsaus suurimpien kaupunkien teknisiin organisaatioihin Suurille kaupungeille tyypillisiä piirteitä infratuotannon organisoinnin suhteen ovat muun muassa: Kahta samanlaista organisaatiota ei löydy. Esimerkiksi Tampereen Infratuotannon kaltaista palveluyhdistelmää ei löydy muista kaupungeista. Erilaisia toiminnan kehittämis- ja organisointihankkeita on vireillä lähes kaikissa kaupungeissa Oma tuotanto on laajaa, suuret kaupungit eivät ole toistaiseksi ulkoistaneet merkittävää osuutta tuotantotoiminnastaan. Oma tuotanto on laajimmillaan erityisesti kunnossapidossa. Toiminta on yleisesti organisoitu joko virastoksi tai liikelaitokseksi. Lahden seudulla toimii seudullinen in-house -osakeyhtiö, jonka inhouseasema on alalla herättänyt ristiriitaisia mielipiteitä. Turun seudulla on suunnitteilla seudullinen in-house -yhtiö. Yksikään kaupunki ei ole toistaiseksi perustanut yhtiöitä vapaaseen kilpailuun. Useassa kaupungissa on käytössä sisäinen tilaaja-tuottajamalli. Suunnittelutoiminnot kuuluvat tilaaja- tai viranomaisorganisaatioon, paitsi Tampereella Linja-autojen varikkotoiminnot eivät kuulu infraorganisaatioihin, paitsi Tampereella Seuraavassa esitetään lyhyet kaupunkikohtaiset kuvaukset Helsingin, Kuopion, Oulun, Lahden seudun, Turun, Jyväskylän, Porin, Kouvolan sekä Varkauden ja Mikkelin infratuotannon organisoinnista. Helsinki Helsingin kaupungilla on Teknisen palvelun lautakunnan alaisena nettobudjetoitu virasto nimeltään Rakentamispalvelu, jonka liikevaihto on 189 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 1500 henkilöä. Yksikön toimialoina ovat katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, talonrakennus, logistiikka, pohjatutkimukset ja mittaukset. Rakentamispalvelu on tuottajaorganisaatio, tilaajana on Rakennusvirasto ja Yleisten töiden lautakunta. Maankäytönsuunnittelu ja liikennesuunnittelu tapahtuu Kaupunkisuunnitteluvirastossa, kunnallistekninen suunnittelu Rakennusvirastossa. Kuopio Kuopiossa tehtiin selvitys kunnossapidon ja varikkotoiminnan kehittämisestä. Selvitys on valmistunut syyskuussa Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2009, että vuoden 2011 alusta muodostetaan liikelaitos, jonka toimialat ovat rakentaminen, kunnossapito, mittaukset ja maaperätutkimukset sekä varikkotoiminta. Oulu Oulussa toimii kunnallinen liikelaitos (Tekninen Liikelaitos), jonka liikevaihto 52 miljoona euroa ja jonka palveluksessa on 450 henkilöä. Liikelaitoksen toimialana ovat katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, vesihuoltoverkoston rakentaminen ja ylläpito, mittaukset ja pohjatutkimukset, kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitoyksikkö, logistiikkapalvelut, koneyksikkö. Ohjausryhmä kuuli Oulun teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikkiä asiantuntijana kokouksessaan Lahden seutu Lahden seudulla toimii seudullinen yhtiö Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy, joka on toistaiseksi in-house -asemassa. Vuoden 2009 lopussa lakkasivat siirtymävaiheen mukaiset sopimusehdot muun muassa hen- 13 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

14 kilöstön irtisanomissuojan suhteen. Vuonna 2010 yhtiö saa osan töistä suorahankintana omistajiltaan, osasta se kilpailee. Kyseessä on suorahankinnan ja kilpailuttamisen sekamuoto, jossa liikutaan kilpailuneutraliteetin kannalta ns. harmaalla alueella. Lahden kaupungin tilaajan mielestä yhtiön tulevaisuuden trendi on toiminnan hallittu supistuminen. Yhtiön liikevaihto 29 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 180 henkilöä. Toimialat: kadunhoito, maanrakennus, viherpalvelut, rakennuttaminen. Varikkotoiminta on ulkoistettu Raskoneelle. Ohjausryhmä kuuli Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ari Simosta asiantuntijana kokouksessaan sekä Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja Mika Mäkistä Turku Turun seudulla on keskusteltu seudullisesta yhtiömuotoisesta organisaatiosta, joka aloittaisi vuoden tienoilla in-house -yhtiönä. Osa seudun kunnista suhtautuu kriittisesti hankkeeseen. Tällä hetkellä Turussa toiminnot on organisoitu liikelaitosmuotoon Kunnallistekniikkaliikelaitokseen, jonka toimialat ovat katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, viemäreiden ja vesijohtojen rakentaminen ja kunnossapito, varikkotoiminnot sekä jätehuolto- ja puhtaanapitopalvelut. Tilaajana on pääosin Kiinteistöliikelaitos. Pori Porissa Tekninen Palvelukeskus toimii virastomuodossa. Yksikön liikevaihto on 70 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 850 henkilöä. Toimialat: rakentaminen, kunnossapito, konekeskus. Sekä tilaaja- että tuottajatoimintoja. Kouvola Kouvolan uusi suurkunta on organisoitunut tilaaja-tuottajamalliin vuoden 2009 alusta Teknisen ja ympäristötoimialan sisälle. Tuotannossa ovat muun muassa ruokapalvelut, puhtaus- ja vahtimestaripalvelut ja logistiikkapalvelut (kone- ja kuljetuspalvelut, materiaalipalvelut) perinteisten toimialojen lisäksi. Varkaus ja Mikkeli Pienemmistä kaupungeista Varkaudessa ja Mikkelissä on menty kunnallisteknisten toimintojen ulkoistamisen tielle. Mikkelissä on kilpailutettu kumppani yhteisyritykseen ja Varkaudessa on toiminta ulkoistettu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Jyväskylä Jyväskylässä toimii kunnallinen liikelaitos ALTEK. Toimialat: katu- ja viheralueiden rakentaminen ja kunnossapito, kone- ja kuljetuspalvelut, maa- ja kiviainespalvelut, mittaukset ja pohjatutkimukset. Liikevaihto noin 24 miljoonaa euroa ja 200 vakinaista henkilöä. Varikkotoiminta on ulkoistettu Raskoneelle. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 14

15 15 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

16 4. Monialaorganisaation kehitysmahdollisuuksien selvittämisen lähtökohdaksi toimintokohtainen tarkastelutapa Tampereen Infratuotanto on nykymuodossaan monialaorganisaatio, jonka yksiköiden kehityshistoria koostuu useista erilaisista vaiheista. Eri yksiköihin on muun muassa järjestetty vuosien saatossa useampaa kaupungin toimintaa ja toimintoja on liikuteltu kaupungin eri yksiköiden välillä. Päällekkäisyyksiä ei ole useinkaan poistettu, eikä suunniteltuja kehittämislinjauksia ole viety loppuun asti. Kaupungin siirtyminen tilaaja-tuottajamalliin on lisännyt muun muassa hintatietoisuutta, joka on vaikuttanut kriittiseen oman tuotannon tehokkuuden ja toiminnan taloudellisuuden arviointiin. Tilaajan pyrkimyksenä on käyttää kulloinkin olemassa olevat taloudelliset resurssit mahdollisimman kustannustehokkaasti, jolloin paine omaa tuotantoa kohtaan on kasvanut. Kaupungin oman tuotannon kehittämismahdollisuudet ovat usein yksityisellä sektorilla toimivia yrityksiä rajoitetumpia ja vaikutukset eivät välttämättä konkretisoidu lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi kunnossapidon alueurakoiden kilpailutukset ovat osoittaneet, että markkinoilla olevat toimijat pystyvät tuottamaan vastaavia palveluja omaa tuotantoa edullisemmin. Liikelaitostamisen seurannaisvaikutukset ovat myös osaltaan tehostaneet omaa tuotantoa, jonka tunnusluvut ovat tietyin osin kehittyneet viimeisten vuosien aikana myönteisesti. Tampereen kaupunkistrategiassa 2020 valtuustokauden tavoitteeksi on asetettu se, että palvelujen järjestäminen on tehokasta ja laadukasta ja sitä tuetaan kehittyvällä monituottajamallilla 2. Tilaajatuottajamalliin on sisäänrakennettuna mekanismi, jonka pitäisi ohjata tilaajaa käyttämään olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaalla ja laadukkaalla tavalla. Toimialoilla, joilla on toimivat markkinat ja kaupungin omalle tuotannolle vaihtoehtoista palvelutuotantoa, on tilaajalla mahdollisuus saada kilpailutuksen kautta tietoa yleisestä hintatasosta. Konserniohjauksen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, sillä kaupungin kokonaisedun kannalta on yleensä tarkoituksenmukaista käyttää oman tuotannon resurssit täysimääräisesti. Infratuotannon johto on todennut, ettei tilaaja-tuottajamalli ole tarkastelussa olevilla toimialoilla riittävä muutosvoima. Tässä kokonaisuudessa on kysymys pitkälti strategisista valinnoista. Selvityksen kohteena olevalla toimintakentällä on mahdollisuus tehdä perustavaa laatua olevia rakenteellisia muutoksia. Ohjausryhmä päätti ryhtyä selvittämään Infratuotannon kehitysmahdollisuuksia toimintokohtaisesti. Selvityksen kohteena olevat toimintayksiköt ovat infrarakentaminen, kunnossapitopalvelut, liikennepalvelut, korjaamopalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja paikkatietotekniikka. Selvitystyön aluksi käytiin läpi toimintayksiköiden perustiedot (liikevaihto, henkilöstö, eläköityminen, asiakkaat, työtilanne, kalusto, tilat jne.). Toimintokohtainen tarkastelu käsitellään raportin kuudennessa luvussa. Ohjausryhmä tutustui tilaajan palvelustrategiaan ja suunniteltuihin tulevaisuuden ratkaisuihin. Vertailupohjaksi ohjausryhmä on kuullut ja kartoittanut muiden suurimpien kaupunkien teknisen sektorin organisointia. 2 Tampereen kaupunkistrategia 2020 (2009). Tampere virtaa. Sujuvan elämän suuri kaupunki vastuullisesti kehityksen kärjessä. Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 16

17 5. Infratuotannon päätilaajan näkemys Tampereen kaupungin infraan liittyvät palvelut perustuvat hyvin pitkälle lakisääteisiin toimintoihin. Uusia liikenneväyliä ja puistoja rakennetaan, kun asemakaavan toteuttaminen sitä edellyttää. Toteutettavat ratkaisut perustuvat vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Olemassa olevien alueiden kehittäminen ja kunnossapito perustuu käyttäjien tarpeisiin sekä toisaalta lainsäädännön vaatimuksiin pitää alueet ja rakenteet käytön ja tarpeiden edellyttämässä kunnossa. Palveluiden hankintastrategia on hankkia palvelut kuntalaisille laatuvaatimusten mukaisesti mahdollisimman edullisesti kaupunkikonsernin kokonaisetu huomioiden. Palveluiden hankinnassa hyödynnetään sekä markkinoita että omaa tuotantoa kokonaisedun näkökulmasta. Palveluiden kilpailuttamisen lisääminen on linjattu yhdeksi keinoksi varmistaa palveluiden tuottaminen, kun toimintaan ei voida osoittaa riittävästi määrärahoja ja toisaalta palveluiden laatua ei rajattomasti voida huonontaa. Tilaajan näkemys palvelujen hankintaan perustuu voimakkaasti siihen, että palvelutuotannon tulee olla sekä laadukasta että taloudellista. Tältä pohjalta tilaajalla ei ole ollut mitään ennakkoasennetta sen suhteen, mistä tarvittavat palvelut hankitaan. Tähän mennessä saadut kokemukset oman tuotannon hintatasosta verrattuina markkinoihin ovat olleet sen suuntaisia, että kilpailutus tuo kaupungille etuja. Toisaalta tilaaja on nähnyt jonkinasteisen oman tuotannon säilyttämisen perusteltuna erityisesti seuraavista syistä: tietyissä ennalta arvaamattomissa tilanteissa tulee voida reagoida nopeasti ja oman toiminnan käyttäminen on silloin joustavaa, töissä, joihin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä ja sitä kautta on mahdollista, että lisätöiden osuus kasvaa merkittäväksi, voi ulkoisen tuottajan käyttäminen johtaa sekä kustannusten että töiden joustavan toteuttamisen kannalta hankalasti hallittavaan tilanteeseen, tietyissä markkinahäiriötilanteiden johdosta voi olla paikallaan, että kaupungilla on olemassa myös oma tuotantoyksikkö. Todettakoon vielä, että kaikilla suurehkoilla kaupungeilla on tällä hetkellä omat tuotantoyksiköt. Edellä esitetyn tuotantoyksikön suuruus perustuu tietenkin aivan erilaiseen lähtökohtaan kuin se, mitä tämän raportin lopputuloksena luvussa esitetään. Toisaalta tilaaja katsoo, että se voisi olla oman tuotannon koko, mikäli tuotannon tehostaminen ei etene sillä tavalla kuin tässä raportissa myöhemmin esitetään. Edellä esitetty koskee katu- ja vihertuotannon rakentamisen ja kunnossapidon osuutta. Tilaajan näkemyksen mukaan tilanne suunnittelupalvelujen osalta on hieman toisenlainen. Maassamme on varsin kattava ja vahva konsulttikenttä, joka tilaajan näkemyksen mukaan pystyisi jo tällä hetkellä varsin tehokkaasti tuottamaan etenkin yleisten alueiden suunnittelun edellyttämät palvelut. Tällä hetkellä ulkoinen tarjonta myös maankäytön suunnittelussa on kehittymässä. Tämä kehitys on selvästi nähtävissä myös Tampereella, jossa esimerkiksi kaupungin hankintojen avautuminen on johtanut siihen, että paikalliset yritykset ovat vahvistaneet myös maankäytön suunnittelijakuntaansa. Tätä kehitystä voidaan pitää positiivisena ja tilaajan mielestä sitä pitäisi myös tukea avaamalla edelleen hankintoja markkinoiden suuntaan. Tampereen kaupunki ja seutukunta on valtakunnallisesti merkittävä kasvualue. Inframarkkinoiden avaaminen synnyttää erittäin suurella todennäköisyydellä yksityistä palvelutuotantoa. Voidaan osoittaa, että jo tehdyllä markkinoiden avaamisella on jo herätetty alan yritysten kiinnostus myös Pirkanmaan maakunnan rajojen ulkopuolella. 17 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

18 Tässä yhteydessä tilaaja haluaa kuitenkin nostaa esille seuraavat näkökohdat: tilaaja näkee, että suunnittelutoiminta on kaupungin kehittämisen kannalta niin keskeistä, että sen onnistumisen varmistamiseksi tulee tulevaisuudessa ulkoisia markkinoita hyödyntää entistä aktiivisemmin, mikä edellyttää sen osuuden kasvattamista palvelujen hankinnassa, ulkoisen tilaamisen lisäämisessä tulee ymmärtää, että etenkin kaavoitushankkeet ovat niiden edellyttämien perusselvitysten vuoksi laajoja kokonaisuuksia, joiden ohjaus edellyttää tilaajan resurssien vahvistamista. Edelliseen tarkasteluun perustuva kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajan näkemys oman tuotannon (ulkoisen tuotannon) roolista v tässä ulkoisten markkinoiden tehokkaaseen käyttöön perustuvassa visioajattelussa olisi: Toiminto Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Katu- ja viheralueiden - rakentaminen - hoito Oma tuotanto 50 % 30 % 20 % 40 % Ulkoinen tuotanto 50 % 70 % 80 % 60 % Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 18

19 6. Tampereen Infratuotanto liikelaitoksen toimintojen tarkastelu Infratuotannon toimintojen tarkastelun lähtökohtana ohjausryhmällä on ollut avoimuus ja osallistava toimintatapa. Selvityksen tilannetta on esitelty koko henkilöstölle kolmeen otteeseen (lokakuussa 2009, maaliskuussa 2010 ja syyskuussa 2010). Ennen henkilöstötilaisuuksia annettiin henkilöstölle etukäteen mahdollisuus esittää kysymyksiä. Myös itse tilaisuuksissa tuli esiin kysymyksiä ja aitoa vuoropuhelua. Ohjausryhmän kokouksista on laadittu tiedotteet, jotka ovat olleet henkilöstön luettavissa Infratuotannon nettisivuilla. Osallistava työskentelytapa on lisäksi tarkoittanut muun muassa sitä, että ohjausryhmä on perustanut työryhmiä tekemään toimintokohtaisia tarkasteluja. Työryhmissä on ollut mukana henkilöstön edustus. Ennen ohjausryhmän työn aloittamista on Infratuotannon seudullinen organisointivaihtoehto ollut esillä Tampereen seudun teknisten palvelujen työryhmässä. Työryhmässä on todettu, että Tampereen seudun kuntien infraorganisaatiot ovat painotukseltaan enemmän tilaajia kuin tuottajia. Tästä syystä seutukuntien edustajat työryhmässä eivät ole nähneet toistaiseksi tarvetta seudulliselle infratuotanto -organisaatiolle Korjaamopalvelut Ohjausryhmä perusti työryhmän tutkimaan korjaamopalveluiden tulevaisuuden vaihtoehtoja. Korjaamotyöryhmän puheenjohtajana toimi Auto- ja konekeskuksen yksikönjohtaja Petri Salonen ja jäseninä rahoituspäällikkö Janne Salonen, TKL:n liiketoimintapäällikkö Pekka Pirhonen ja luottamusmies Tero Mattila henkilöstön edustajana. Auto- ja konekeskuksen (AKK) korjaamopalvelut tuottaa korjaamopalveluja kaupungin eri yksiköille ja yhteisöille. Suurimpina asiakkaina ovat Tampereen kaupunkiliikenne ja AKK:n liikennepalvelut. Korjaamopalvelut vastaa myös kaupungin autojen polttoainehuollon järjestämisestä. Korjaamopalvelujen ongelmana on nykyisellään merkittävä epätasapaino työkannan ja henkilöstön määrän välillä (mm. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen tilaaman suoritteen vähentyminen joukkoliikenteen kilpailuttamisen kautta tapahtuvan oman tuotannon osuuden supistumisen seurauksena). Nykyiseen työkantaan nähden korjaamolla on asentajaa liikaa. Yksiköllä on kaksi korjaamoa Nekalan kaupunginosassa (Jokipohjantie ja Viinikankatu, yhteensä m2). Korjaamon tilatarpeen kannalta tiloja on huomattavasti liikaa, sillä toiminnan tarve olisi enintään 5000 m2. Korjaamotyöryhmän selvittämät alustavat vaihtoehdot olivat: 1. Jatketaan nykyisellään 2. Kaikki saman katon alle (tilat) 3. Infran rakenteiden sisäiset muutokset 4. TKL:lle oma huolto-osasto 5. Korjaustoiminnasta luopuminen 6. Kumppanuus ulkoisen toimijan kanssa 7. Mbo (management buy out) Ohjausryhmä päätti ensimmäisessä vaiheessa valita seuraavat kolme vaihtoehtoa jatkoselvitystä varten: 19 Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS

20 1. Nykyinen malli 2. Kumppanuus ulkoisen toimijan kanssa 3. Toiminnasta luopuminen Jatkoselvityksen jälkeen ohjausryhmä päätti esittää kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle jatkoselvitystä varten kahta vaihtoehtoa: 1. Kaikki nykyiset korjaamotoiminnot sijoitetaan samaan tilaan ja muutoin jatketaan nykyisellä toimintatavalla. Tällä hetkellä korjaamon työkanta on vähäinen henkilöstömäärään nähden. Henkilöstön ylimitoitus on tällä hetkellä henkilöä. Nykytilanne tarkoittaa euron kuukausittaista alijäämää. Jokipohjantien ja Nekalantien korjaamojen yhdistäminen Jokipohjantielle merkitsisi noin euron vähennystä tilavuokriin vuositasolla. Korjaamon yhdistämisen vaatiman saneerauksen kustannusarvio on euroa. Yhdistetyn korjaamon sijainti olisi hyvä: keskeinen paikka ja Tampereen Kaupunkiliikenne vieressä. Yhdistetyn korjaamon vaihtoehdossa korjaamoon jäisi noin 35 tuntipalkkaista asentajaa, joka merkitsisi henkilöstökuluihin euron (43 %) vähennystä. Tämä vaatii ratkaisuja, joilla osa henkilöstöstä sijoitetaan muihin tehtäviin sekä muita mahdollisia järjestelyjä. 2. Korjaamotoiminnasta luovutaan hallitusti tietyn siirtymäajan kuluessa Korjaamopalvelutyöryhmä jakoi mahdolliset ulkoistettavat kokonaisuudet neljään osaan: 1. henkilö- ja pakettiautot, 2. kuorma-autot, 3. linjaautot ja 4. työkoneet. Henkilö- ja pakettiautojen osalta markkinoilla on riittävästi toimijoita ja kilpailutilanne on todellinen. Käyttäjien kannalta asiaan ei liity suurempia ongelmia. Erikoisvarusteltujen autojen osalta asiaan liittyy tarkoituksenmukaisuuskysymyksiä. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi viisi työntekijää. Kuorma-autojen osalta koko kaupungin kaluston hoitaminen onnistuisi arvioiden mukaan ainoastaan Raskone Oy:ltä, jolloin riskinä voi olla yksityisen monopolin syntyminen. Kuorma-autokalustoon liittyy myös kysymyksiä erilaisten lisälaitteiden huoltoon. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi 16 työntekijää. Linja-autojen kohdalla markkinoilla ei ole toimijaa, joka pystyisi tuottamaan nykyisen palvelun nykyisen varikon yhteydessä Nekalassa. Noin 70 prosenttia korikorjauksista jouduttaisiin teettämään Lahdessa Lahden Autokori Oy:n valmistamiin autoihin. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi 22 työntekijää. Työkoneiden kohdalla markkinoilla ei ole ainoatakaan palveluntuottajaa koko moninaisten laitemerkkien ja lisälaitteiden osalta. Huollot ja korjaukset merkkikorjaamoissa lisäävät siirtoajoja ja vaativat tietoutta siitä, missä mitäkin merkkiä korjataan. Tällä hetkellä suurin osa työkonekorjauksia tekevistä korjaamoista sijaitsee ympäristökunnissa. Liikkeen luovutuksessa siirtyisi seitsemän työntekijää. Yhteenvetona korjaamotoiminnan hallitusta luopumisesta seuraavat muun muassa seuraavat asiat: Korjauspalveluiden tilausta ja organisointia varten tulee perustaa korjauspalveluiden tilauskeskus Varikoiden ja korjauksia suorittavien korjaamojen välille tulee merkittävästi siirtoajoa Tilakeskuksen on löydettävä uudet vuokralaiset tai ratkaistava tyhjien tilojen ongelma muilla tavoin. Myös muihin kaupungin sisäisiin palve- Tampereen INFRATUOTANTO LIIKELAITOS 20

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään?

Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä Sakari Suominen Tampereen Infran uudistusohjelma 2011-2015 puolivälissä missä mennään? Tampereen infra kadunpidon elinkaaren kaikki palvelut samasta talosta Tampereen

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset

6 16.02.2015. Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset Kaupunginhallituksen konsernijaosto 6 16.02.2015 Kaupunkikonsernin toimitilojen rakentamisen, rakennuttamisen ja kunnossapidon uudelleenorganisointi osakekaupat ja luovutussopimukset 952/00.00.01.12/2014

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa

Pyörät pyörimään. Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Pyörät pyörimään Raskone yhtiöiden esittely ja Kalustoyhteistyö kaupunkien kanssa Toimittajan puheenvuoro: Raskone yhtiöt, Jyrki Kaskinen Tilaajan puheenvuoro: Lahden kaupunki, Mika Mäkinen Henkilöstön

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset

Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Tekniikka, kaavoitus ja ympäristö ryhmän vastaukset Yleisötilaisuus Vaajakoskella 14.11.2007 Pj. Ari Hiltunen Työryhmän jäsenet Hiltunen Ari, Jyväskylä, pj Autere Anna, Jyväskylä Colliander Jari, Jyväskylän

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) 2 Helsingin Sataman työkonepalvelut 2014 HEL 2013-014227 T 02 08 01 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Tausta Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman solmimaan

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Tilaajan kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin. Heikki Ikonen 21.01.2014

Tilaajan kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin. Heikki Ikonen 21.01.2014 Tilaajan kalustovaatimusten vaikutus teiden talvikunnossapidon kustannuksiin Heikki Ikonen 21.01.2014 Selvitystyön tavoite ja rakenne Työn tavoitteet: Parantaa tilaajan tietoutta uusien kalustovaatimusten

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58 15.04.2015 Sivu 1 / 1 1118/00.01.00/2015 58 Lausunto suunnitelmaan Espoon apuvälipalvelujen organisoinnista HUSapuvälinekeskukseen Valmistelijat / lisätiedot: Miia Loisa-Turunen, puh. 050 325 3252 Liisa

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/1 10.01.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/1 10.01.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) 1 Työkonepalveluiden puitesopimuksista päättäminen HEL 2011-009002 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Infra-alan ympäristöpäivä 23.10.2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tausta ympäristö-

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu

Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Rakennusfoorumi 2.2.2016: Hankintalaki muuttuu Urakkamuodon vaikutus laatuun ja toteutukseen Seppo Kallio, Espoon Asunnot Oy Espoon Asunnot Lv 123,6 milj. euroa Asuntoja 15.011 Asukkaita 30.000 Henkilöstö

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku

Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku Tuotantotoimintojen yhtiöittäminen strategisena valintana- case Turku Jouko Turto/ 22.5.2015 Kuntien yhtiöittämisvelvoitteet Lainsäädännön muutokset ovat pakottaneet kuntia yhtiöittämään liikelaitoksina

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tehtävä Tässä toimisäännössä määrätään johtosääntöjä täydentävästi Kuntatekniikkaliikelaitoksen organisaatiosta, tehtävistä, esimiesasemassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa

Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa Innovaatioita ja markkinavuoropuhelua rakennusalan hankinnoissa KOKO-hankintakoulutus, Hyvinkää 26.10.2010 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia haasteellisissa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Pysäköinnin taksatarkistukset 2016 alkaen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Pysäköintitaksojen

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

1043/00.01.01/12 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LOHJAN TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1043/00.01.01/12 Kaupunginvaltuusto 13.12.2012 38 Voimassa 1.1.2013 alkaen Kaupunginvaltuusto 12.6.2013 102, muutoksia :iin 5 ja 8 Voimassa 13.6.2013 alkaen TOIMIALA

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia.

Tilaajan viesti tuottajalle Henkilöstömenoista on karsittu 14 000 euroa. Eläköityvän toimistosihteerin tilalle ei esitetä rekrytointia. TEKNINEN LAUTAKUNTA 97 Palvelu:Hallinto Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Vertailu (%) Vertailu (%) Vastuuhenkilö: Marja Kynsijärvi 2012 2013 2014 2015 2015 / 2014 2015 / 2013 Tilausraportti

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3

HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HALLITUS 3 23.01.2012 HUS:N KIINTEISTÖ- JA TILAHALLINNON JATKOKEHITTÄMINEN 493/00/01/03/2008 HALL 3 HUS:in tila- ja kiinteistöhallintoa koskeva esitys on hallituksen kokouksessa 28.11.2011 päätetty laittaa

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin

Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Harkittua omistajuutta infraan ja toimitiloihin Tuulia Innala, erityisasiantuntija Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntamarkkinat 9.9.2015 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Projektiaika

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa

Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Talousjohtamisen näkökulmia varhaiskasvatuspalveluissa Johtajuusfoorumi 19.3.2013 Tampere Arto Lamberg Varhaiskasvatusjohtaja TIIVISTELMÄ Palveluiden järjestäminen Kunnan toiminnassa on keskeistä strategisten

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot