Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016"

Transkriptio

1 Tartuntatautiraportti Eksote 2016

2 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta on käytetty paikallisia tietoja perustuen Etelä- Karjalan keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratorion löydöksiin. Yleisvaarallisia ja ilmoitettavia tartuntatauteja rekisteröitiin yhteensä 382 kappaletta. (Liite 1) Suomessa astui voimaan perusteellisesti uudistettu tartuntatautilaki. Uudessa tartuntatautilaissa säädetään useista tarttuviin tauteihin liittyvistä asioita tarkemmin ja tiukemminkin. Kunnan tartuntataudeista vastaavan lääkärin vastuu päätöksenteossa kasvaa samalla hallinnon keventyessä. Hoitoon liittyvät infektiot ja lääkkeille erittäin vastustuskykyiset mikrobit huomioidaan laissa tarkemmin, terveydenhuollon ohella sosiaalihuollossa. Laki täsmentää säännöksiä tiedonsaannista, joka on välttämätöntä tartuntatautien torjuntatyössä. Terveyden- ja sosiaalihuollon työntekijöiden riittävistä rokotuksista on selvä vaatimus. Tartuntatautilaki velvoittaa kaikki hallinnon tasot varautumaan poikkeukselliseen epidemiaan, kuten pandemiaan. Uuden tartuntatautilain myötä käyttöön tulee uusi etuus, tartuntatautipäiväraha. Tuberkuloosia oli vain kolme kappaletta eikä moniresistenttejä (MDR/XDR) kantoja havaittu. Hepatiitti C- löydöksiä oli edelleen runsaasti mutta vuosittainen ilmaantuvuus ei enää ollut kaikkein suurinta Suomessa. Hepatiitti C-viruksen määrä (S-HCVNh n:o 1721) on määritettävä kaikilta potilailta joilla havaitaan hepatiitti-c vasta-aineita. S-HCVNh testin määräämisestä ja tartuntatauti-ilmoituksen täyttämisestä vastaa potilasta hoitava lääkäri tai se lääkäri, joka havaitsee positiivisen HCV -vasta-ainetuloksen. Hepatiitti B -tapauksia oli melko vähän. Hepatiitti B -virus leviää veri- ja seksikontaktin kautta. Tartunta pystytään hyvin estämään rokottamalla. Yleiseen rokotusohjelmaan (henkilöille maksuton rokotus) on lisätty merkittäviä uusia ryhmiä. Liite 2 Uusia HIV-tapauksia havaittiin seitsemän kappaletta. Potilaiden keski-ikä oli 51 vuotta (diagnoosihetkellä iän vaihtelu oli 20 vuotta - 82 vuotta). Kaikki miehet joilla todettiin HIV-infektio vuonna 2016 olivat yli 70-vuotiaita ja kaikkien tartunta oli peräisin Venäjältä. HIV-infektiota tulee epäillä myös ikääntyneilläkin ja suorittaa herkästi HIV- testaus. Kuppatapaukset olivat pääosin latenttia kuppaa. Yhdellä keski-ikäisellä miehellä diagnosoimaton kuppa ehti edetä keskushermostoinfektioksi vaurioittaen potilaan todennäköisesti pysyvästi. Tippureita oli vähän eikä pääkaupunkiseudun tippuriepidemia ainakaan vielä näy Etelä-Karjalassa. Clostridium difficile-antibioottiripulibakteeria löydettiin edelleen melko runsaasti. Clostridium difficilebakteeriripulin tärkein riskitekijä on laajakirjoisten mikrobilääkkeiden käyttö. Meningokokkibakteeri infektioita ei ollut yhtään.

3 Tartuntatautiraportti 2016 Kausi-influenssa epidemia yllätti alkamalla varsin voimakkaana jo vuoden 2016 lopulla. Mikrobiologisesti varmennettuja influenssatapauksia oli eniten viikolla 52. RSV (Respiratory Syncytial) - virusepidemia yllätti keväisellä voimakkuudellaan. Parantuneen virologisen diagnostiikan myötä havaittiin suuri tautikuorma myös iäkkäillä ihmisillä. Myyräkuume (Puumalavirus) - epidemia alkoi joulukuussa voimakkaana. Punkkien levittämää puutiaisaivokuumevirustautia (TBE) oli viisi kappaletta ja tartuntoja oli nyt koko Eksoten alueelta.

4 Tartuntatautiraportti 2016 Borrelian laboratoriolöydöksiä oli jälleen edellisiä vuosia vähemmän 37 kpl. Lääkkeille vastustuskykyisten mikrobien tilanne on Etelä-Karjalassa huononemassa erityisesti gramnegatiivisten suolistobakteerien (ESBL) osalta.

5 Tartuntatautiraportti 2016 ESBL-löydöksiä oli eniten iäkkäillä ihmisillä mutta kaukomatkailun myötä myös nuoremmilla löytyy näitä mikrobeja. ESBL- infektioiden hyvä hoito edellyttää lääkäriltä huolellista perehtymistä potilaaseen.

6 Tartuntatautiraportti 2016 Jos tartuntatautilainsäädäntö vaatii täytettäväksi lääkärin ilmoituksen, se tehdään uudistuneen käytännön mukaisesti sähköisesti lääkärin toimikortilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle verkkosivuosoitteessa Tarvittaessa tartunnantorjuntatoimia tehostetaan eristystoimenpiteillä. Ensisijaisesti tulee kuitenkin jokaisen potilaan/asiakkaan hoidossa toteuttaa tavanomaisia varotoimia. Eristystoimenpiteet ovat lisänä tartunnankatkaisussa kun kantajuus tiedetään. Kosketusvarotoimet (Liitteet 3-6) on yleisimmin käytetty eristysmuoto. Tarttuviin tauteihin liittyvissä ongelmissa ja sairaalahygieniapulmissa voi aina konsultoida Etelä-Karjalan keskussairaalan infektiolääkäreitä, kliinisen mikrobiologian ylilääkäriä tai hygieniahoitajia. Lisäksi tietoja avohoidon infektiotilanteesta otetaan kiitollisuudella vastaan. Epidemiaepäilyissä nopea yhteydenotto on erittäin tärkeää. Sähköpostia voi käyttää ainakin suppeiden ja yleisluonteisten kysymysten lähettämiseen. Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Hygieniahoitaja Kaija Nikunen Hygieniahoitaja Satu Viitala Hygieniahoitaja Piia Leppänen Sihteeri Jonna Vilhunen Kl. mikrobiologian yl Maritta Kauppinen

7 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 1 YLEISVAARALLISET TARTUNTATAUDIT Huom Salmonellosis Syfilis (kuppa) Tuberculosis keuhkotb 2 Inf. meningococcica Hepatitis A Shigellosis (punatauti) Salmonella typhi (lavantauti) Salmonella paratyphi EHEC ILM OITETTAVAT TARTUNTATAUDIT Huom Inf.venerea Chlamydiae Gonorrhoea (tippuri) HIV-infektio Hepatitis B kaikki kroonisia Hepatitis C Listeriosis Malaria Myanmar, Ruanda Rabies-rokotus Hinkuyskä Puutiaisaivokuume Legionella Vihurirokko M UITA TARTUNTATAUTEJA Huom Influenssa A Influenssa B Adenovirus RSV Noro Dengue-virus Jänisrutto Hepatitis E Mycoplasma pneum Chlamydia pneumoniae Kampylobakteeri Borrelia Puumalavirus Giardia ESBL MRSA Clostridium difficile (tox+) VRE 1 2 0

8 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 2 Kenelle hepatiitti B -rokote? Hepatiitti B -virus leviää veri- ja seksikontaktin kautta. Rokotteen saavat kansallisen rokotusohjelman osana ilmaiseksi säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat ruiskuhuumeiden käyttäjät ruiskuhuumeita käyttävien läheiset, kuten perheenjäsenet, asuinkumppanit ja seksikumppanit. Tarkista myös edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvien hepatiitti A -suoja. Jos henkilö ei ole aiemmin saanut kumpaakaan rokotetta, voit antaa hänelle hepatiitti A- ja B -yhdistelmärokotteen. Suurentuneen tartuntariskin takia hepatiitti B -rokotteen saavat nyt ilmaiseksi myös hepatiitti B-infektiota sairastavien sekä oireettomien HBsAg-positiivisten henkilöiden vastasyntyneet lapset, seksikumppanit ja samassa taloudessa asuvat seksityöntekijät työharjoittelussa tartuntavaaraan joutuvat opiskelijat henkilöt, joilla on pistotapaturman tai muun verialtistumisen vuoksi vaara saada hepatiitti B - tartunta, ja jotka ovat altistuneet muualla kuin työtehtävissä alle 5-vuotiaat päiväkotilapset, kun ryhmässä tiedetään olevan HBsAg-positiivinen lapsi vastasyntyneet lapset, kun ainakin toinen vanhemmista on lähtöisin maasta, jossa hepatiitti B on yleinen hepatiitti C-viruksella infektoituneiden äitien vastasyntyneet lapset miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.

9 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 3 KOSKETUSVAROTOIMET AKUUTTISAIRAALAN OSASTOILLA Määrittely Kosketusvarotoimien käyttö Huoneen valinta ja varustelu Kosketusvarotoimien tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie. Tärkein yksittäinen toimenpide on käsien desinfektio. Desinfektiohieronta-aika vähintään 30s. Olennainen ero tavanomaisiin varotoimiin on se, että potilas sijoitetaan 1-hengen huoneeseen ja hoitotoimenpiteissä käytetään aina suojaimia. Joistakin kosketusvarotoimia vaativista taudeista/mikrobeista on omia lisäohjeita. Eristyssuositukset infektiosairauksissa 1-hengen huone, jossa oma WC- ja pesutilat. Huoneen ovet pidetään kiinni Oven ulkopuolelle kyltti, jossa kehotetaan ottamaan henkilökuntaan yhteyttä ennen huoneeseen menoa Sulkuun/oven sisäpuolelle tarvittaessa tarkemmat toimintaohjeet Sulkuun/huoneeseen pieni varasto (vain 1-2 vrk:n tarve): suojaimet, tarvittavat tutkimusvälineet, näytteenottovälineet, siivousvälineet jne. Käsihygienia EI sormuksia, käsikoruja eikä rannekelloja Lyhyet kynnet, EI rakenne- eikä geelikynsiä Huolehdi käsiesi ihon kunnosta Desinfioi kädet alkoholipohjaisella käsihuuhteella: aina mennessäsi huoneeseen ja varsinkin sieltä poistuessasi ennen ja jälkeen potilaskontaktin potilaan lähiympäristön koskettelun jälkeen suojakäsineitä vaihtaessasi ja ennen suojavaatteiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen Clostridium difficile-potilaasta oma toimintaohje Työvaatetus Työvaatteessa lyhyet hihat SUOJAIMET KAIKKI suojaimet ovat kertakäyttöisiä. Pue suojaimet sulussa/huoneessa, paitsi käsineet aina vasta huoneessa. Poistuessasi huoneesta riisu suojaimet potilashuoneen puolella. Suojakäsineet Suojatakki / esiliina Kirurginen suunenäsuojus Silmäsuojus Huoneessa työskenneltäessä käytä suojakäsineitä kaikessa potilaskontaktissa. Vaihda suojakäsineet tarvittaessa aseptisen työjärjestyksen mukaisesti (vaihdon yhteydessä käsien desinfektiohieronta). Poistuessasi huoneesta riisu suojakäsineet potilashuoneessa ja desinfioi kätesi huolellisesti. Potilaan lähihoidossa ja siivouksessa Tavanomaisten varotoimien mukaan Tavanomaisten varotoimien mukaan

10 Tartuntatautiraportti 2016 Potilaan ohjaus ja tiedottaminen Kerro potilaalle hoitoon liittyvät rajoitukset ja hänen omat vaikutusmahdollisuudet tartunnan katkaisemiseksi: käsihygienia, eritteiden käsittely, dreenien ja katetrien koskettelun välttäminen jne. Huoneesta poistuminen henkilökunnan ohjeistamana Eritetahradesinfektio Käytössä oleva klooripitoinen aine 500 ppm Päivittäinen siivous Aseptisen työjärjestyksen mukaisesti päivittäin, viimeiseksi Tavanomaiset siivousmenetelmät ja -aineet Siivousvälineet ovat huonekohtaiset. Käytä eritetahroille kertakäyttöpyyhettä, samoin täi- ja syyhypunkkipotilaan huoneen siivouksessa. Muissa kosketusvarotoimin hoidettavissa tilanteissa käytä puhtaan pinnan siivouksessa mikrokuituista siivouspyyhettä. Puhdista kosketuspinnat erityisen huolellisesti! Siivoustyötä tekevä suojautuu kuten potilaan lähihoitaja (katso suojaimet). HUOM! Clostridium difficile toimintaohje. Loppusiivous Ennen loppusiivousta hoitohenkilökunta poistaa potilaan hoidossa käytetyt välineet ja tarvikkeet huoneesta sekä huolehtii välineiden desinfektiosta. Tutkimus- ja Huonekohtaiset hoitovälineet hoitovälineistö Monikäyttöisille välineille normaali puhdistus- ja desinfektiokäytäntö Vie välineet suoraan yksikön desinfioivaan huuhtelulaitteeseen, muista käsihygienia! Likapyykki ja jätteet Huonekohtainen keräily, muutoin normaali pyykki- ja jätehuoltokäytäntö POIKKEUS: täi- ja syyhypunkkipotilaan tekstiilit ovat eristyspyykkiä Laboratorionäytteet Pyyntöön maininta varotoimista Huoneessa omat näytteenottovälineet (staasi, ohjain, neulankeräysastia) Näytteenotto kierron viimeisenä ja näytteenottajan suojavaatetus sama kuin hoitavalla henkilökunnalla Näytteenottaja huolehtii, että näyteputket ovat puhtaita ulkopuolelta, tarvittaessa pyyhkimällä putket. Viljelynäyteputket (esim. haava- ja ysköseritteet, uloste) pakataan muovipusseihin. Potilaan Vastaanottajan informointi kuljettaminen Peitä potilaan infektoituneet/kolonisoituneet alueet ja vaihda hänelle puhtaat vaatteet ja huolehdi käsihygieniasta Vaihda puhdas sänky/pyörätuoli tai pyyhi ne ennen kuljetusta Kuljettaja huolehtii myös omien käsien desinfektiosta (huuhdepullo mukaan) Hoito Toimenpiteisiin suoraan, ei odottelua toimenpideosastolla Toimenpideosastolla samat suojaukset kuin osastolla Leikkausyksikössä potilaan herättely ja valvonta salissa

11 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 4 KOSKETUSVAROTOIMET AJANVARAUSVASTAANOTOILLA ja POLIKLINIKOILLA Määrittely Toimintaohjeen tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie. Kosketusvarotoimien käyttö SUOJAIMET Suojakäsineet Esiliina/Suojatakki Kirurginen suunenäsuojus Silmäsuojus KAIKEN PERUSTA on tavanomaiset varotoimet Käsihygienia Tärkein yksittäinen toimenpide Desinfektiohieronta-aika vähintään 30 s Eritteiltä suojautuminen Aseptinen työskentelytapa Pistovammoilta suojautuminen Kosketustartuntatien katkaisu korostuu tilanteissa, kun potilaalle tehdään toimenpiteitä esimerkiksi haavahoitoja tai muita, joissa on eritteillä kontaminoitumismahdollisuus HUOM! Kotoa tuleva MDR (moniresistentin) -mikrobin oireeton kantaja hoidetaan tavanomaisin varotoimin, ellei hänelle tehdä yllämainittuja toimenpiteitä KAIKKI suojaimet ovat kertakäyttöisiä ja potilaskohtaisia. Käytä käsineitä aina haavahoidoissa, koskettaessasi verta, kehon nesteitä, eritteitä, kontaminoituneita alueita ja vierasesineitä (esim. dreeni), limakalvoja tai rikkinäistä ihoa Käytä muita suojaimia tilanteissa, joissa on vaara veri-/eriteroiskeista HUOM! Hoitotilanteissa (esim. haavahoito) työasussa lyhyet hihat Hoitovälineet Kertakäyttöiset tai potilaskohtaiset Desinfioi välineet heti käytön jälkeen Varaa huoneeseen / toimenpiteeseen etukäteen sopiva määrä välineitä ja tarvikkeita niin, että aseptinen työskentely sujuu joustavasti (esim. haavahoito) Poliklinikalla voi olla myös valmiina ns. tutkimusvälinepakki Puhdista pakki heti käytön jälkeen Eritetahradesinfektio Tarvittaessa välittömästi. Käytössä oleva klooripitoinen aine 500 ppm / Oxivir plus Siivous Toimenpidehuoneen/haavahoitohuoneen/leikkaussalin siivous potilaan käynnin jälkeen ennen seuraavaa potilasta Tavanomaiset siivousmenetelmät ja -aineet Huomioi kosketuspinnat Laitoshuoltajan informointi hyvissä ajoin Huomioitavaa Päiväkirurgiassa leikkauksen jälkeinen herättely heräämössä HUOMIOI SUOJAINTEN KÄYTTÖ JA HYVÄ KÄSIHYGIENIA, MYÖS POTILAAN OHJAUS!

12 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 5 KOSKETUSVAROTOIMET ASUMISPALVELUYKSIKÖISSÄ JA VANHAINKODEISSA Kaikkien hoitotoimien perustana on tavanomaisten varotoimien huolellinen noudattaminen. Määrittely Huoneen valinta ja varustelu Toimintaohjeen tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie. Kosketustartuntatien katkaisu korostuu asukashuoneessa tehtävien hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Kosketusvarotoimista ei saa olla asukkaalle haittaa, ja asukkaan tulee voida elää asumispalveluyksikössä tai vanhainkodissa täysin normaalia elämää. Kosketusvarotoimia hoitotoimenpiteissä edellyttää esim. MDR(moniresistentti)-mikrobit o MRSA-, ESBL-Klebsiella pneumoniae-, VRE- ja CPE-tapaukset Tietyt infektiosairaudet o Esim. Noro, Clostridium difficile, syyhy Vapaa liikkuminen akuutin vaiheen aikana rajoitettua. o Katso aina myös tautikohtaiset ohjeet HUOM! ESBL- E coli, tavanomaiset varotoimet 1-hengen huone, jossa oma WC- ja pesutilat. Sulkuun / huoneeseen pieni varasto (vain 1-2 vrk:n tarve): suojaimet, tarvittavat tutkimus- ja hoitovälineet, siivousvälineet jne. Käsihygienia EI sormuksia, käsikoruja eikä rannekelloja Lyhyet kynnet, EI rakenne- eikä geelikynsiä Huolehdi käsiesi ihon kunnosta Työvaatetus SUOJAIMET Suorita käsien desinfektiohieronta käsihuuhteella vähintään 30 sekuntia Aina huoneeseen mennessäsi ja varsinkin sieltä poistuttaessasi Ennen ja jälkeen potilas-/asukaskontaktin Potilaan/asukkaan lähiympäristön koskettelun jälkeen Suojakäsineitä vaihtaessasi ja ennen suojavaatteiden pukemista sekä niiden riisumisen jälkeen Työvaatteessa lyhyet hihat KAIKKI suojaimet ovat kertakäyttöisiä. Pue suojaimet sulussa / huoneessa, paitsi käsineet aina vasta huoneessa. Riisu suojaimet potilas-/asukashuoneen puolella ennen huoneesta poistumista. Suojakäsineet Suojatakki / esiliina Kirurginen suunenäsuojus Silmäsuojus Käytä suojakäsineitä kaikessa potilas-/asukaskontaktissa huoneessa työskenneltäessä. Vaihda suojakäsineet tarvittaessa aseptisen työjärjestyksen mukaisesti (vaihdon yhteydessä käsien desinfektiohieronta). Riisu suojakäsineet potilashuoneessa ja desinfioi kädet huolellisesti ennen huoneesta poistumista. Potilaan/asukkaan lähihoidossa ja siivouksessa Tavanomaisten varotoimien mukaan Tavanomaisten varotoimien mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

13 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 5 Potilaan / asukkaan ohjaus ja tiedottaminen Eritetahradesinfektio Kerro potilaalle/asukkaalle ja omaisille hoitoon liittyvät rajoitukset ja hänen/heidän omat vaikutusmahdollisuudet tartunnan katkaisemiseksi: käsihygienia, yskimishygienia, eritteiden käsittely, dreenien ja katetrien koskettelun välttäminen jne. Huomioitavia asioita ennen kuin potilas/asukas poistuu omasta huoneesta yhteisiin tiloihin o Käsien desinfektiohieronta o Puhtaat sidokset erittävien haavojen päällä (erite ei saa tulla sidosten läpi) o Kuivat inkontinenssivaipat o Eritteillä kostuneiden vaatteiden vaihto puhtaisiin o Puhtaat liikunta-apuvälineet Käytössä oleva klooripitoinen aine 500 ppm tai erikseen sovittu pesevä desinfektioaine Siivous Aseptisen työjärjestyksen mukaisesti Tavanomaiset siivousmenetelmät ja -aineet Huonekohtaiset siivousvälineet Eritetahroille kertakäyttöpyyhe, muuten mikrokuitusiivouspyyhe Kosketuspintojen huolellinen puhdistus! Suojautuminen kuten hoitavalla henkilökunnalla lähihoidossa Ennen loppusiivousta hoitohenkilökunta poistaa hoidossa käytetyt välineet ja tarvikkeet huoneesta sekä huolehtii välineiden desinfektiosta. Tutkimus- ja Potilas-/asukaskohtaiset hoitovälineet hoitovälineistö Monikäyttöisille välineille normaali puhdistus- ja desinfektiokäytäntö Vie välineet suoraan yksikön desinfioivaan huuhtelulaitteeseen, muista käsihygienia! Likapyykki ja jätteet Huonekohtainen keräily, muutoin normaali pyykki- ja jätehuoltokäytäntö Huom! Täi- ja syyhypunkki, eristyspyykkiä Laboratorionäytteet Pyyntöön maininta varotoimista Näytteenottajan suojavaatetus sama kuin hoitavalla henkilökunnalla Huolehdi näytteenottovälineiden puhdistus näytteenoton jälkeen Huolehdi että näyteputket ovat puhtaita ulkopuolelta, tarvittaessa pyyhkimällä putket. Pakkaa viljelynäyteputket (esim. haava- ja ysköseritteet, uloste) muovipusseihin. Epäselvissä tapauksissa ota yhteys hygieniahoitajaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

14 Tartuntatautiraportti 2016 LIITE 6 KOSKETUSVAROTOIMET KOTIHOIDOSSA Kaikkien kotihoidossa tapahtuvien hoitotoimien perustana on tavanomaisten varotoimien huolellinen noudattaminen. Tärkein yksittäinen toimenpide on hyvä käsihygienia, desinfektiohieronta-aika vähintään 30 sekuntia Aina asuntoon mennessä ja sieltä poistumisen jälkeen Ennen ja jälkeen asiakaskontaktin Suojakäsineitä vaihdettaessa ja ennen suojavaatteiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen Määrittely Työvaatetus SUOJAIMET Suojakäsineet Suojatakki / esiliina Kirurginen suunenäsuojus Silmäsuojus Asiakkaan ohjaus ja tiedottaminen Eritteet Siivous Tutkimus- ja hoitovälineistö Likapyykki ja jätteet Toimintaohjeen tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie. Kosketusvarotoimet korostuvat hoitotoimenpiteissä, joissa on eritteillä kontaminoitumismahdollisuus. Kosketusvarotoimia hoitotoimenpiteissä edellyttää esim. MDR (moniresistentti)-mikrobit o MRSA-, ESBL-Klebsiella pneumoniae-, VRE- ja CPE-tapaukset Tietyt infektiosairaudet o Esim. Noro, Clostridium difficile, syyhy o Katso aina myös tautikohtaiset ohjeet HUOM! ESBL- E coli, tavanomaiset varotoimet Työvaatteessa lyhyet hihat hoitotoimenpiteissä KAIKKI suojaimet ovat kertakäyttöisiä. Pue suojaimet asiakkaan luona ennen hoitotoimenpiteiden aloittamista, ja riisu suojaimet hoitotoimenpiteiden päätyttyä. Käytä suojakäsineitä ja suojaesiliinaa/-takkia kaikissa hoitotoimenpiteissä Muut suojaimet tavanomaisten varotoimien mukaan Kerro asiakkaalle hänen omat vaikutusmahdollisuudet tartunnan katkaisemiseksi: käsihygienia, eritteiden käsittely, dreenien ja katetrien koskettelun välttäminen jne. Opeta asiakkaalle oikeaoppinen käsien saippua-vesipesu, ja toimi itse esimerkkinä asiakkaalle ja omaisille hyvän käsihygienian noudattamisessa Normaali siivousaine (yleispuhdistusaine) Tavanomaiset siivousmenetelmät ja -aineet Kertakäyttöiset tai asiakaskohtaiset monikäyttöiset hoitovälineet Monikäyttöisille välineille normaali puhdistus- ja desinfektiokäytäntö Huolehdi monikäyttöisten välineiden asianmukainen kuljetus ja esikäsittely ennen välinehuoltoon lähettämistä Normaali pyykki- ja jätehuoltokäytäntö Epäselvissä tapauksissa ota yhteys hygieniahoitajaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2014 Vuoden 2014 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen osalta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2015 Tartuntatautiraportti 2015 Vuoden 2015 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella.

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2013 Tartuntatautiraportti 2013 3.3.2014 Vuoden 2013 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2012 Tartuntatautiraportti 2012 6.3.2013 Vuoden 2012 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkäreiden ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten

Lisätiedot

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1

SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa

Tavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1

KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson

Lisätiedot

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY

Pisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012

Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 1 / 2012 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.2011 15.2.2012 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUNTATAUTEJA kuukausittain Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen Opiskelijan rokotukset 19.9.2017 Taneli Puumalainen 1 https://www.thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/opiskelijoiden-rokotukset Opiskelijan rokotukset Kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA

KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio

Lisätiedot

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Clostridium difficile - infektioiden torjunta

Clostridium difficile - infektioiden torjunta Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla

Lisätiedot

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä

Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille

Lisätiedot

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille

Omavalvontaseminaari Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Uuden tartuntatautilain asettamia vaatimuksia hoivayksiköille Mikko Valkonen ESAVI] 22.11.2017 1 Infektioiden torjunta 1.3.2017 voimaan astuneen uudistetun tartuntatautilain

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / Tuberkuloosi VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2017 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.16 28.2.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2016 2017-01 2017-02 2017-03 2017 Tuberkuloosi

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio

Lisätiedot

Hygieniaohjeet kotihoidossa

Hygieniaohjeet kotihoidossa Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018) CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki Uusi tartuntatautilaki Suomessa! 14.3.2017 Sairaalahygieniapäivät Anni Virolainen-Julkunen www.finlex.fi http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/ 1227/2016 Tartuntatautilaki 146/2017 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet

Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ripuliepidemia - toimintaohje

Ripuliepidemia - toimintaohje AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

Käsihuuhdekulutusluvut

Käsihuuhdekulutusluvut Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Ylilyönnit ja rimanalitukset!

Ylilyönnit ja rimanalitukset! Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia

Lisätiedot

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen

Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Käsihygieniahavainnoinnit väline potilasturvallisuuden edistämiseen Hygieniahoitaja Saija Dahl Miten käsihygienian tulee toteutua? toteutettava yhtä hyvin jokaisen potilaan/asiakkaan kohdalla, riippumatta

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1

Tartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1 Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen

INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN. Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen INFLUENSSAEPIDEMIA TUNNISTAMINEN JA ILMOITTAMINEN Infektiolääkäri Mikael Kajova Hygieniahoitaja Jaana-Marija Lehtinen YKSIKÖISSÄ TOTEUTETTAVAN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN JA MDRO -SEURANNAN PÄÄPIIRTEET

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet

Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet Päivitetyt sairaalahygienia- ja infektio-ohjeet 22.11.2017 Vastaava hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta 2 23.11.2017 1 3 23.11.2017 4 23.11.2017 2 5 23.11.2017 6 23.11.2017 3 Uusia ohjeita, kertaa ohje kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 2 / 2013 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön IFEKTIOTIEDOTE ro 2 / 213 EPIDEMIOLOGIE KATSAUS 1.1. 3.4.213 YLEISVAARALLISIA JA ILMOITETTAVIA TARTUTATAUTEJA lääkärien ilmoitukset, kuukausittain

Lisätiedot

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet HYGIENIAOHJEISTUS PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE

Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE

Lisätiedot

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite

Pesutilojen siivous. Siivouksen tavoite Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

Syyhy, ohjeen muutokset

Syyhy, ohjeen muutokset Syyhy, ohjeen muutokset Janne Laine Infektiolääkäri Tays Tavallinen syyhy Hedelmöittynyt naaras kaivaa ihon alle 2-15 mm käytävän, johon munii Tapahtuma käynnistää viivästyneen yliherkkyysreaktion Pääoire

Lisätiedot

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014

VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014 VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOTIEDOTE Nro 3 / 2014 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1.14 31.8.2014 LÄÄKÄRIEN JA LABORATORION ILMOITUKSET YLEISVAARALLISTA JA ILMOITETTA- VISTA TARTUNTATAUDEISTA

Lisätiedot

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset TEHY Anni Virolainen-Julkunen Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset 19.9.2017 TEHY Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista 25.4.2018 Anni Virolainen-Julkunen Tartuntatautilain tavoite on tartuntatautien ja niiden leviämisen ehkäisy väestössä Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat

Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä

Lisätiedot

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa

dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute

Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot