KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin"

Transkriptio

1 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008

2 Tiivistelmä Selvityksen lähtökohtana on kaksi kestävän kehityksen kasvatuksen strategiaa, jotka tähtäävät vuoteen Opetusministeriö on laatinut strategian koulutussektorille Baltic 21E -ohjelmaa ja YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto on julkaissut yleisen strategian kestävää kehitystä edistävästä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella ympäristökasvatuksen toteutumista peruskouluissa ja lukioissa sekä kunnan tukea tälle toiminnalle. Erityisesti haluttiin tietää strategioiden asettamien tavoitteiden tämän hetkinen tilanne. Selvitys toteutettiin valtakunnallisella kyselyllä keväällä Peruskouluille ja lukioille oli yhteinen kysely ja kunnille omansa, niihin vastasi noin 18 % oppilaitoksista ja 17 % kunnista. Kunnissa tunnetaan kestävän kehityksen kasvatuksen strategiat vielä huonosti eikä suunnitelmia strategioiden toteuttamiseksi ole paljoakaan tehty. Myöskään strategiassakin mainittuja ympäristökasvatuksen laatujärjestelmiä Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia ei tunnettu vielä hyvin. Kolmannes kunnista oli kuitenkin jo sitoutunut maksamaan kunnan budjetista ulkoisen tunnuksen hankkimisen aiheuttamat kulut ja kiinnostusta tähän oli lisäksi neljänneksessä kuntia. Tämä on tärkeää, jotta strategioiden asettama tavoite 15 %:sta ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin saaneita päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia toteutuu vuoteen 2014 mennessä. Strategiat asettavat tavoitteen, että kaikilla kasvatusorganisaatioilla on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Nyt ohjelma löytyy keskimäärin neljänneksestä peruskouluja ja kolmanneksesta lukioita. Ohjelmia on enemmän suurissa kuin pienissä kouluissa. Olemassa olevat ohjelmat vaikuttavat koulun opetukseen ja arkeen, mutta niissä ei aina ole kirjattu kaikkia asioita tarkasti eivätkä kaikki kouluyhteisön jäsenet ole aina päässeet vaikuttamaan ohjelmaan. Kestävän kehityksen kasvatus ja arkikäytänteet toteutuvat kouluissa vain kohtalaisesti, yhteistyötä tehdään vielä vähän ja ulko-opetuksen määrä on pieni. Parempi tilanne on kouluissa, jotka ovat tehneet oman kestävän kehityksen toimintaohjelman ja vielä sitäkin parempi kouluissa, jotka ovat saaneet Vihreän lipun tai Oppilaitosten ympäristösertifikaatin toiminnastaan. Kouluilla on kuitenkin halua panostaa kestävän kehityksen kasvatukseen lähivuosina, jos vain aikaa ja resursseja löytyy. Nykyisin vain joissakin kouluissa on kestävän kehityksen kasvatukseen erityisiä resursseja kuten vastuuopettajalle korvaus työstään tai hanke- ja retkirahaa. Ympäristövastaava löytyy noin neljänneksestä kouluja. Työn tueksi opettajat kaipaavat erityisesti täydennyskoulutusta, mutta myös ulkopuoliset asiantuntijat ja valmiit ohjelmat saavat runsaasti kannatusta. Kunnilla on myös kiinnostusta panostaa kestävän kehityksen kasvatukseen, ja ne ovatkin tärkeässä asemassa tukemassa koulujen ympäristökasvatustoimintaa. Sekä taloudellisille resursseille että tiedolle on kouluissa tarvetta. Kunta pystyy myös tarjoamaan asiantuntemusta muilta kunnan sektoreilta ja samalla kehittämään yhteistyötä kunnan sisällä.

3 Sisällysluettelo TAVOITTEENA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN EDISTÄMINEN... 5 TAUSTAT JA TOTEUTUS... 5 LÄHTÖKOHTANA STRATEGIAT... 5 Baltic 21E ohjelma... 6 Kansallinen strategia YK:n kestää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten... 7 Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille HAASTEENA KÄSITTEET KYSELYN TOTEUTUS Vastausten kattavuus Kyselyn onnistuminen YMPÄRISTÖKASVATUS OPPILAITOKSISSA KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMISSA ASIAT TOTEUTUVAT KOHTALAISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMIA VIELÄ VÄHÄN Pienissä kouluissa vähiten ohjelmia Lukioissa eniten ohjelmia Vaikuttavia ohjelmia Ohjelmat kaipaavat vielä tarkkuutta Kaikki mukaan ohjelmien laadintaan! Kiinnostusta ja tietoa tarvitaan AIHEKOKONAISUUDET OSANA OPPIAINEITA Luonto-opetus ja arvokasvatus suosikkeja ULKO-OPETUSTA NOIN KERRAN KUUSSA ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS VAIKEITA YHTEISTYÖTÄ VIELÄ VÄHÄN RESURSSINA INNOSTUNEET IHMISET YMPÄRISTÖKASVATUS KUNNISSA STRATEGIAT TUNNETAAN VIELÄ HUONOSTI Lähes puolet suunnitellut edes vähän Usko tavoitteisiin vähäistä HANKKEET KUNNISSA KESTÄVYYS HARVOIN AIHEENA REHTOREIDEN KOKOUKSISSA JÄTTEISSÄ JA SIIVOUKSESSA HUOMIOIDAAN YMPÄRISTÖ Yhteistyö ylläpidon kanssa arkista VIHREÄ LIPPU JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI JÄRJESTELMÄT VIELÄ VIERAITA TAVOITTEENA KEHITTÄÄ YMPÄRISTÖKASVATUSTA Ulkoinen tunnus vaikuttaa TARVITAAN TIETOA, AIKAA JA IHMISIÄ VAJAA KOLMANNES KUNNISTA TARJOAA TUKEA Viidennes kunnista maksaa jo kulut

4 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TULEVAISUUS KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN AIOTAAN PANOSTAA Suunnitelmia ja hankkeita Arkikäytänteet kuntoon Yhteistyössä on voimaa Harvinaisempia suunnitelmia TOIMINTATAPOJA VAI KASVATUSTA KESTÄVÄ KEHITYS KAIKKIIN OPPIAINEISIIN KUNNATKIN AIKOVAT PANOSTAA TÄYDENNYSKOULUTUSTA JA TIETOA KAIVATAAN Koulutus monesta teemasta kiinnostaa Kunnat tukevat koulutuksiin osallistumista JOHTOPÄÄTÖKSET MATKAA STRATEGIOIDEN TAVOITTEISIIN ON VIELÄ Koulut tarvitsevat ja haluavat tukea Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifiointia ei vielä tunneta Kunnilla mahdollisuudet vaikuttaa SUUNNITELMALLINEN TYÖ NÄKYY SELVITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN KYSELYLOMAKKEEN KEHITTÄMINEN LÄHTEET LIITE LIITE

5 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Tämä valtakunnallinen selvitys on tehty Keski-Suomen maakunnallisen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän KYKY:n aloitteesta, joka perustettiin osana valtakunnallisten kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteutusta marraskuussa Ryhmän kutsui koolle Keski-Suomen ympäristökeskus, ja siinä ovat edustettuina muun muassa koulut, yliopisto, kunnat, museot, metsähallitus ja järjestöt. Yhteistyöryhmän tavoitteena on koordinoida ja kehittää ympäristökasvatusta maakunnassa. Yhteistyöryhmä perusti helmikuussa 2007 työryhmän edistämään Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia. Ryhmässä on neljä jäsentä: lehtori Satu Lahti Joutsan-Luhangan yläasteelta ja Joutsan lukiosta, lehtori Irma Pauha Muuramen lukiosta, koulunjohtaja Liisa Räsänen Äijälän koulusta Laukaasta ja ympäristökasvattaja Saara Susiluoma Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta. Muuramen lukio on saanut Oppilaitosten ympäristösertifikaatin ja kahdella muulla koululla on Vihreä lippu. Työryhmän tavoitteena on laatia suunnitelma, miten Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia edistetään Keski-Suomessa. Suunnitelman taustaksi tarvitaan tietoa Keski-Suomen tilanteesta sekä koulujen että kuntien tasolla. Kyselyt päädyttiin lähettämään koko Suomeen lääninhallitusten kautta ja näin kyselystä tuli valtakunnallinen. Tuleva edistämissuunnitelma on maakunnallinen pilotti, josta toivottavasti on iloa myös muiden maakuntien ympäristökasvattajille. Kyselyiden tulokset kertovat ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen tilasta Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä kuntien koulutoimen panoksista asian edistämisessä. Erityisesti tarkasteltiin kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden asettamien tavoitteiden tämänhetkistä tilannetta. Kyselyiden avulla selvitettiin myös tuen tarvetta ja sisältöjä. Tulokset auttavat suuntaamaan tukitoimia ja edistämishankkeita oikeisiin kohteisiin. Tämä selvitys on ladattavissa Internetistä osoitteesta: Taustat ja toteutus Lähtökohtana strategiat Suomessa on julkaistu kaksi kestävän kehityksen kasvatuksen strategiaa, jotka tähtäävät vuoteen Opetusministeriö on laatinut strategian koulutussektorille Baltic 21E -ohjelmaa ja YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto on julkaissut yleisen strategian kestävää kehitystä edistävästä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Nämä strategiat ovat monelta osin yhteneviä ja ovat molemmat lähtökohtana tälle selvitykselle.

6 Kestävä kehitys on kehitystä, joka mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Näin määritellään kestävää kehitystä Brundtlandin komission raportissa Yhteinen tulevaisuutemme vuodelta Raportti oli hyvä alustus vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetylle YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssille. Tuloksena oli mittava toimintaohjelma, Agenda 21, joka toi kestävän kehityksen käsitteen pysyvästi kansainväliseen politiikkaan. Agenda 21 -ohjelmassa luku 36 on omistettu koulutukselle. Siinä todetaan, että koulutus on tärkeää kestävän kehityksen edistämiselle, jotta käsitykset muuttuisivat ja ihmiset pystyisivät arvioimaan kestävään kehitykseen liittyviä asioita ja ilmaisemaan tuntojaan niistä. Koulutusta koskevien tavoitteiden toteuttamista koordinoi kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Vuonna 2000 esitettiin YK:n Vuosituhatjulistus ja sen kahdeksan kehitystavoitetta (Millenium Development Goals MDG:t). Ne muodostavat merkittävän kansainvälisen tavoitteiston, joka ohjaa myös Suomen kehityspoliittista ohjelmaa. Koulutuksen osalta tärkeä on Vuosituhattavoitteisiinkin liittyvä Koulutus kaikille (Education for All EFA) prosessi, joka sai alkunsa vuonna 1990 Thaimaan Jomtienissa pidetystä kokouksesta. Vuonna 2000 pidetyssä seurantakokouksessa asetettiin kuusi EFA-tavoitetta, joihin sisältyvät myös Vuosituhatjulistukseen liittyvät kaksi tavoitetta: taata yleinen perusopetus kaikille vuoteen 2015 mennessä ja toteuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo perusopetuksessa vuoteen 2005 mennessä ja muilla tasoilla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi tavoitteena on parantaa koulutuksen, opetuksen ja oppimisen laatua. Vuonna 2002 pidettiin Johannesburgissa YK:n kestävän kehityksen huippukokous, jossa hyväksyttiin toimintasuunnitelma Agenda 21 ohjelman tueksi. Suunnitelmassa määritellään opetus ja koulutus keskeisiksi tekijöiksi tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2006 julkaistun Kansallisen kestävän kehityksen strategian visio on Hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti. Tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Baltic 21E ohjelma Laajat kansainväliset prosessit ovat saaneet tuekseen alueellisia ohjelmia. Näistä Suomessa vaikuttaa Itämeren maiden vuonna 1996 perustama Baltic 21 ohjelma. Vuonna 2000 Itämeren maiden opetusministerit antoivat Hagan julistuksen, jonka mukaisesti ohjelmaan sisällytettiin uutena sektorina koulutus. Näin syntyi An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Baltic 21E ohjelma, joka hyväksyttiin Ohjelman tavoitteena on kehittää maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Ohjelmassa on tavoitteita eri kouluasteille, kouluille, korkeakouluille ja vapaalle sivistystyölle. Koulujen osalta tavoitteena on, että jokainen koululainen omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen, demokraattinen ja vastuullinen kansalainen sekä osallistuakseen päätöksentekoon sekä yksilötasolla että muilla yhteiskunnan tasoilla

7 kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään koulujen toimintaan ja että opettajat kykenevät sisällyttämään kestävän kehityksen asioita omaan opetukseensa. (Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006) Suomessa laadittiin vuonna 2002 kansallinen käynnistyssuunnitelma Baltic 21E ohjelmalle. Siinä asetetaan tarkempia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kokeiluvaiheessa Opetusministeriö rahoitti erilaisia kehittämishankkeita. Valmisteluprosessien aikana saatiin arvokkaita kokemuksia tulevien strategioiden pohjaksi. Kansallinen strategia YK:n kestää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten YK on julistanut vuodet kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi (Decade of Education for Sustainable Development DESD). Tavoitteena on saada kestävän kehityksen tavoitteiden opettaminen sisällytetyksi kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmässä. Vuosikymmentä koordinoi Unesco. Euroopan alueelle on luotu alueellinen strategia vuosikymmentä varten. YK:n Euroopan alueen talouskomissio UNECE:n (United Nation s Economic Comission for Europe) ESD-strategia hyväksyttiin Se rakentui pitkälti Baltic 21E ohjelman mukaiseksi. Suomessa on Opetusminieriö laatinut kansallisen strategian vuosikymmentä varten. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten luovutettiin opetusministeri Antti Kalliomäelle ja julkaistiin Strategiassa todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmän visiona ovat kestävään elämäntapaan sitoutuneet ihmiset, joiden motivaatiota, tietoja ja taitoja kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävän kehityksen kasvatuksella. Kestävään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset kantavat vastuuta elämänkaarensa joka vaiheessa ja erilaisissa tehtävissä uusien kestävien toimintatapojen ja toimintaympäristöjen kehittämisestä ja osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojensa ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Suomi on yhteiskunta, joka vaalii paikallisesti ja globaalisti ihmisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia luonnon monimuotoisuutta vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Strategiassa esitetään 11 yleistä toimintalinjausta ja tarkennuksia kullekin koulutussektorille. Tavoitteena on saada kestävä kehitys painopistealueeksi koko koulutusjärjestelmään ja institutionaalinen sitoutuminen politiikka-, ohjaus- ja käytännön tasoilla. Periaatteina ovat eettinen ja integroitu lähestymistapa sekä läpäisevyys ja poikkitieteellisyys. Kaikki kolme kestävän kehityksen osa-aluetta on sisällytettävä kaikkeen toimintaan. Lasten ja nuorten kanssa käsitellään asioita ja ilmiöitä kokonaisvaltaisesti hyödyntäen eri metodeja ja opetusmuotoja. Myös perinteistä tietämystä ja taitoja hyödynnetään. Tärkeää on tiedon levittäminen, oppimateriaalien ja koulutusohjelmien kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen. Tavoitteena on myös luoda aitoja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja laajentaa oppimisympäristöä ympäröivään

8 yhteiskuntaan ja työelämään. Myös tutkimus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmia sekä innovaatioiden käyttöä opetuksessa edistetään. Strategiassa nostetaan esiin kehittämiskeskusverkosto, joka tukisi opettajia työssään keräämällä ja levittämällä hyviä käytänteitä ja antamalla tiedollista ja menetelmällistä tukea. Tämä verkosto on tarkoitus luoda jo olemassa olevista organisaatioista yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Tavoitteena on myös, että vuoteen 2014 mennessä kaikille oppilaille on tarjolla koulussa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja että kaikilla kouluilla on toimivia yhteistyömuotoja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Kestävän kehityksen toimintaohjelman kautta saadaan työstä suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista. Valmistelemalla ohjelma koko työyhteisön voimin sitoudutaan siihen varmemmin. Tavoitteena onkin, että kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on vuonna 2014 oma kestävän kehityksen toimintaohjelma ja 15 % kouluista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan. Strategian saa ladattua Opetushallituksen edu.fi palvelusta: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Suomessa kestävän kehityksen edistämiseksi perustettiin Suomen kestävän kehityksen toimikunta Toimikunta asetettiin uudestaan vuoden 2003 alussa ja se toimi vuoden 2007 loppuun. Toimikuntaa johti pääministeri ja siinä oli edustettuna valtio, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä. Toukokuussa 2004 toimikunta asetti erityisen koulutusjaoston, jonka tehtäväksi määriteltiin kartoittaa kestävän kehityksen edistymistä koulusektorilla, osallistua YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen kansalliseen seurantaan ja osallistua toimikunnan työhön oman teeman valmistelun ja muiden teemojen kommentoinnin kautta. Nykyisen kestävän kehityksen toimikunnan kausi kattaa vuodet ja puheenjohtajana toimii työministeri Tarja Cronberg. Koulutusjaosto valmistelema Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille hyväksyttiin toimikunnassa Koulutusjaoston strategia on sisällytetty myös Kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan, joka on julkaistu myöskin Strategia ottaa huomioon sekä kansainväliset että kansalliset kestävän kehityksen prosessit ja strategiat. Tässä ja opetusministeriön laatimassa vuosikymmenstrategiassa onkin paljon yhteistä. Ne mm. jakavat yhteisen vision tulevaisuudesta sekä osan tavoitteista. Koulutusjaoston strategiasta puuttuvat korkeakoulut ja vapaa sivistystyö, mutta toisaalta se koskee myös virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella olevia kouluttajia ja kasvattajia sekä. Strategian kohderyhmänä ovat päätöksentekijät kaikilla hallinnonaloilla ja päätöksenteon tasoilla, mikä erottaa sen myöskin Opetusministeriön vuosikymmenstrategiasta. Sitä kautta strategia koskee myös esimerkiksi päivähoitoa. Strategialla halutaan parantaa kasvattajien, opettajien ja kouluttajien kestävää kehitystä edistävän toiminnan edellytyksiä sekä lisätä näkemystä ja osaamista.

9 Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on: lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä tavoitteena ekotehokas hyvinvointiyhteiskunta lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutuksen lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi (Koulutusjaoston strategia) Strategiassa esitetään 14 toimenpide-esitystä. Tavoitteena on, että kansallisiin opetusalaa ja varhaiskasvatusta koskeviin strategioihin määritellään kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja koulutus painopistealueeksi. Myös muiden hallinnonalojen ja toimijoiden strategioihin halutaan kirjattavan tuki kasvatukselle ja koulutukselle. Strategiassa ehdotetaan myös, että opettajien peruskoulutukseen on sisällytettävä kestävän kehityksen perustiedot ja pedagogiset taidot. Täydennyskoulutuksen osalta kestävä kehitys on määriteltävä koulutuspoliittisesti merkittäväksi alueeksi. Yhteistyön tiivistäminen niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla on yksi strategian tärkeitä tavoitteita. Tähän tähdätään muun muassa ottamalla tavoitteeksi nimetä yksi opettajankoulutusyksikkö valtakunnalliseksi resurssi- ja innovaatiokeskukseksi. Myös alueellisesti on tarkoitus perustaa yhteistyöryhmiä ja laatia toiminta- ja kehittämissuunnitelmia sekä nimetä kehittämiskeskuksia koordinoimaan työtä. Yhteistyön kehittäminen päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä muun yhteiskunnan kanssa on myös tärkeä tavoite. Oppimateriaalien kartoittaminen, kehittäminen ja hyvistä aineistoista tiedottaminen on yksi strategian toimenpide-ehdotuksista. Suunnitelmissa on myös oppaiden laatiminen oppiainerajat ylittävään opetukseen ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Strategian tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöä yhteiskuntaan ja mahdollistaa lasten ja nuorten osallistuminen paikalliseen kehittämistoimintaan. Tärkeää onkin kehittää hyviä osallistumis- ja vaikuttamistapoja sekä levittää niistä tietoa. Päämääränä on, että vuonna 2014 kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on toimivia yhteistyömuotoja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Uusi teknologia mahdollistaa verkostoitumisen myös globaalisti. Myös tässä koulutusjaoston strategiassa esitetään, että kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma. Aikataulu on kuitenkin jo vuoteen 2010 mennessä. Ulkoinen tunnus tai sertifikaatti tulisi olla 15 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista vuoteen 2014 mennessä. Strategian saa ladattua Opetushallituksen edu.fi palvelusta:

10 Haasteena käsitteet Ympäristökasvatuksen käsite on määritelty ensimmäisen kerran 1970 Maailman luonnonsuojelusäätiön IUCN:n kasvatus- ja viestintäkomissiossa. Vuonna 1975 Belgradissa asettivat UNEP ja UNESCO ympäristökasvatuksen päätavoitteet. Jo näissä määritelmissä on mukana taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen ja ekologinen ulottuvuus. Lähestymistapa onkin koko ajan ollut poikkitieteellinen ja yhteys kehityskysymyksiin kiinteä. (Wolff 2004). Suomessa ympäristökasvatuksen käsite on tullut tutuksi 80-luvun loppupuolella, jolloin se näkyi muun muassa valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa. Kestävä kehitys taasen tuli laajaan tietoisuuteen Brundtlandin komission raportin myötä Sen jälkeen on kansainvälisissä yhteyksissä alettua puhua kestävän kehityksen kasvatuksesta. Näiden termien rinnalla on ollut muitakin termejä, kuten tulevaisuuskasvatus. (Wolff 2004). Termin ympäristökasvatus kohdalla pelätään, että huomioidaan pelkkä ekologinen kestävyys ja toiminnassa painottuu luonto-opetus. Toisia taas ei miellytä käsite kestävän kehityksen kasvatus, koska koko kestävän kehityksen mahdollisuus on kyseenalaistettu voimmeko todella turvata samanaikaisesti luonnon hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun. Tällä hetkellä kansallisesti ja kansainvälisesti kestävän kehityksen kasvatuksella on kuitenkin suurempi poliittinen painoarvo. (Wolff 2004). Käytetäänhän sitä 2000-luvun opetussuunnitelmissa ja strategioissa. Kyselyä laadittaessa pohdittiin paljon kumpaa käsitettä käytämme. Ympäristökasvatus koettiin tutummaksi ja läheisemmäksi, mutta kestävän kehityksen kasvatus on strategioissa ja opetussuunnitelmissa. Kompromissina päädyttiin laittamaan molemmat termit näkyviin kyselyn joka kohtaan. Tässä selvityksessä on käytetty molempia termejä, mutta käytännössä niillä tarkoitetaan samaa toimintaa. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen toteuttamassa hankkeessa määriteltiin ympäristökasvatuksen käsitteitä ja tässä määritelmäluonnoksessa todetaan myös, että ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus ovat suomenkielisinä rinnakkaiset käsitteet. Määrittelyssä todetaan myös, miten käsite kestävän kehityksen kasvatus tuo paremmin esille kestävyyden kaikki ulottuvuudet, ja että käsite ympäristökasvatus painottaa erityisesti kestävyyden ekologista ulottuvuutta. Molempien käsitteiden alla tapahtuvalla toiminnalla on kuitenkin sama päämäärä kestävän kehityksen edistäminen. (Heinonen & Luomi 2008, 6) Toinen sanapari, joka aiheutti pohdintaa, ovat koulut ja oppilaitokset. Se on toki selkeä sillä peruskoulut ovat kouluja ja lukiot oppilaitoksia. Molempien toistaminen joka kohdassa olisi kuitenkin raskasta ja hankalaa. Koska ajattelimme, että koulut voivat olla myös oppilaitoksia käytettiin kyselylomakkeessa pelkästään sanaa oppilaitos. Tässä selvityksessä on kuitenkin käytetty molempia sanoja ja niillä tarkoitetaan aina kaikkia kyselyyn vastanneita peruskouluja ja lukioita. Kolmantena haasteena oli erottaa kestävän kehityksen kasvatus ja toimintatavat toisistaan. Kyselyssä yritetään kysyä muun muassa erikseen tuen tarvetta kasvatustoimintaan ja toimintatapojen kehittämiseen. Näiden kahden eroa yritettiin selventää saatekirjeessä seuraavasti:

11 Kyselyssä kysytään sekä arkikäytänteistä että kasvatustoiminnasta. Ympäristöasioiden hoidolla ja kestävän kehityksen toiminnoilla tarkoitetaan arkikäytänteitä, kuten jätteiden lajittelua ja energian säästöä. Näihin toimiin ei välttämättä liity kasvatustoimintaa. Ympäristökasvatuksella ja kestävän kehityksen kasvatuksella taas tarkoitetaan oppilaisiin kohdistuvaa kasvatustoimintaa, johon ei välttämättä liity erityisiä arkikäytänteitä. Nämä toki ovat parhaimmillaan tiiviisti linkittyneet toisiinsa. Kyselyn toteutus Kyselyt suunnitteli työryhmä, jonka tavoitteena on tehdä suunnitelma, jolla edistetään Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia Keski-Suomessa. Työryhmän asetti helmikuussa 2007 Keski-Suomen ympäristökeskuksen koolle kutsuma maakunnallinen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä. Kyselyitä on kaksi erilaista. Niistä toinen on suunnattu oppilaitoksille eli peruskouluihin ja lukioihin (Liite 1) ja toinen kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajille (Liite 2). Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisellä lomakkeella Internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Molemmat kyselyt menivät lääninhallitusten kautta koko Manner-Suomeen keväällä Kyseessä oli siis valtakunnallinen kysely. Tieto kyselystä lähti sähköpostilla huhtikuun alussa lääneihin ja sieltä myöskin sähköisesti eteenpäin. Toukokuun alussa pyydettiin läänejä lähettämään vielä muistutusviesti kuntiin ja oppilaitoksiin. Vastausten kattavuus Vastauksia saatiin kaikkien läänien alueilta. Molemmissa kyselyissä kysyttiin maakuntaa sekä oppilaitosten kyselyssä kuntaa. Kuntien osalta hajonta oli niin suurta, ettei yksittäisen kunnan osalta voi vetää johtopäätöksiä vastauksista. Maakunnista oppilaitosten kyselyyn saatiin vähintään yksi vastaus joka maakunnasta. Kuntien kyselyssä ei saatu yhtään vastausta Etelä-Karjalasta eikä Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Oppilaitoksista vastauksia saatiin 597. Keskimäärin 18 % Suomen oppilaitoksista vastasi kyselyyn. Eri kokoisia kouluja on suhteellisen tasaisesti vastauksissa, painottuen kuitenkin suuriin oppilaitoksiin. Lukioiden kohdalla suuret lukiot ovat huomattavasti paremmin edustettuina kuin pienet. Oppilaitoksista tiedusteltiin niiden oppilasmäärää sekä pääasiassa opetettavia luokkatasoja. Luokkatasoa kysyttäessä vaihtoehdoissa oli tarjolla alkuopetus, alakoulu, yläkoulu, yhtenäiskoulu, lukio sekä yläkoulu ja lukio. Eri kouluasteiden tuloksia verratessa on kuitenkin niputettu näitä eri vaihtoehtoja. Alkuopetus on yhdistetty alakouluihin, yhtenäiskoulut yläkouluihin sekä yläkoulu ja lukio -yhdistelmät lukioihin. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin alakouluista: reilu 60 % kaikista vastauksista. Kuitenkin suhteutettuna olemassa olevien oppilaitosten määrään huomataan lukioiden olevan parhaiten edustettuna reilulla 20 %:lla olemassa olevista lukioista. (KUVIO 1)

12 KUVIO 1. Kouluasteiden osuudet Tarkasteltaessa oppilaitoksille suunnatun kyselyn peruskoulujen vastauksien määrää maakunnittain suhteessa alueen kouluihin huomataan selkeitä alueellisia eroja. Päijät-Hämeestä ja Itä-Uudeltamaalta saatiin kummastakin vain yhdet vastaukset. Muita alle 10 % jääneitä maakuntia olivat Uusimaa ja Pohjanmaa. Pohjanmaalla vaikuttaa osaltaan ruotsinkielisten koulujen suuri määrä, sillä kysely oli vain suomeksi. Keskimääräistä paremmin vastauksia saatiin kuudesta maakunnasta. Parhaiten vastauksia tuli Satakunnasta, josta peräti noin 26 % kouluista vastasi kyselyyn. Muut runsaasti vastanneet maakunnat olivat Lappi, Pirkanmaa, Etelä- Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Maakunnallista tarkastelua voitaisiinkin oikeastaan tehdä vain näiden runsaasti vastanneiden maakuntien osalta. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan tarkastella tuloksia maakuntien tasolla. Kunnista vastaus saatiin 69 kunnalta, joka on noin 17 % Suomen kunnista. Kunnilta kysyttiin kunnan kokoa. Jaottelussa huomattiin vasta kyselyn purkuvaiheessa virhe. Toiseksi pienimpään vaihtoehtoon oli joutunut yksi numero liikaa eli alle 4000 asukkaan jälkeen oli vaikka olisi pitänyt olla Muut vaihtoehdot olivat kuitenkin oikein, joten voidaan olettaa, että vastaukset kunnan asukasmäärän osalta ovat silti oikeita. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin pienistä alle 4000 asukkaan kunnista. Suhteutettaessa vastausten määrä kunkin kokoluokan olemassa olevien kuntien määrään huomataan, että vastauksia on suhteellisen tasaisesti joka kokoluokasta. Ainoastaan suurimpia eli yli asukkaan kuntia ei kyselyssä ole yhtään. Yhtään kuntaa ei vastannut kyselyyn Etelä-Karjalan, Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnista. Muuten vastauksia on vaihtelevasti huonoimman prosentin ollessa noin kuusi ja parhaan noin 40 %, joka saatiin Keski-Pohjanmaalta. Toiseksi suurimpaan

13 vastusprosenttiin ylsi Kainuu, josta kolmanneksesta kuntia vastattiin kyselyyn. Muut keskimääräistä paremmin kuntien kyselyyn vastanneet maakunnat olivat Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Kuntakyselyn osalta on siis aineiston pohjalta vaikea tehdä maakunnallista arviointia. Tässä tarkastelussa ei tarkastellakaan tilannetta maakuntien tasolta, vaan ainoastaan valtakunnallisesti. Kyselyn onnistuminen Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia. Saavutettuja osuuksia Suomen kunnista, peruskouluista ja lukioista voidaan pitää niin hyvinä, että kyselyn tuloksia voidaan yleistää. Vastauksia saatiin myös suhteellisen tasaisesti eri puolilta Suomea sekä eri kokoisista kouluista ja kunnista. Maakunnallisesta vastausaktiivisuuden vaihtelusta on vaikea tietää johtuuko se siitä, etteivät vastauspyynnöt jostakin syystä tavoittaneet oikeita ihmisiä kunnissa ja kouluissa vai todellisesta passiivisuudesta aiheen osalta. Kyselyyn vastasi 30 Vihreä lippu -koulua ja kuusi Oppilaitosten ympäristösertifikaatin saanutta koulua. Heitä oli noin kuusi prosenttia kaikista oppilaitosten kyselyyn vastanneista. Ulkoisen tunnuksen saaneita kouluja ja oppilaitoksia on reilu pari prosenttia kaikista Suomen kouluista, joten he vastasivat kyselyyn muita aktiivisemmin. Muutenkin voidaan epäillä, että kyselyn teemasta kiinnostuneet koulut ovat vastanneet muita kouluja innokkaammin. Voikin olla, että tulokset antavat tilanteesta jopa todellisuutta myönteisemmän kuvan. Kyselyn alkuvaiheessa huomattiin yhdessä kysymyksessä tekninen virhe, minkä takia siihen vastaaminen oli mahdotonta. Kysymys saatiin onneksi tyhjennettyä ja siirrettyä kyselyn loppuun ja korvattua uudella toimivalla kysymyksellä. Näin ei menetetty jo saatuja vastauksia muuten kuin viallisen kysymyksen osalta. Kyselyn lopun vapaissa kommenteissa oppilaitosten kyselyä moittii vaikeaksi kahdeksan vastaajaa. Moitteita saavat kyselyn vaikeat käsitteet ja hankaluus ymmärtää kysymyksiä. Vaikeaksi koettiin myös vastaaminen koko kouluyhteisön puolesta. Jokunen vastaaja valitti myös, että kouluille tulee liikaa kyselyitä eikä niihin ehdi vastata. Ilahduttavaa oli, että useampi vastaaja kiittää kyselyä mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi. Tämä kysely sai miettimään. Johtoryhmässä ja opettajainkokouksessa mietitään asiaa ja tuodaan opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä käytännöllisistä koulun arjen toimista. Kyselyn tulokset luovat hyvän pohjan suunnitella erilaisia toimia, joilla koulujen ja oppilaitosten ympäristökasvatustyötä voidaan tukea. Kouluille kyselyn tulokset mahdollistavat oman toiminnan vertaamisen kansalliseen tilanteeseen.

14 Ympäristökasvatus oppilaitoksissa Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa Opetushallitus laatii lakien, asetusten ja vahvistetun tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat perusopetukseen, lukioon ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Kunnissa laaditaan omat opetussuunnitelmat, joissa täsmennetään ja täydennetään perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelmissa olevat aihekokonaisuudet ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painoalueita. Niiden tavoitteet ja sisällöt koskettavat useampaa oppiainetta ja haastavatkin siten opetuksen eheyttämiseen. Kestävä kehitys on omana aihekokonaisuutenaan sekä perusopetuksen vuoden 2004 että lukiokoulutuksen vuoden 2003 opetussuunnitelmien perusteissa. Kestävän kehityksen tulee näkyä yhteisessä ja valinnaisessa opetuksessa, tapahtumissa ja toimintakulttuurissa. Myös perusopetuksen arvopohjassa näkyvät kestävän kehityksen periaatteet. Arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetushallitus on myös julkaissut 2007 Kestävän elämäntavan oppiminen käsikirjan kouluille ja oppilaitoksille. Käsikirja antaa ideoita opetukseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Kirjassa kuvataan lyhyesti oman kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja annetaan vinkkejä lisätiedon hakemiseen. Toimintatapojen kehittämiseen annetaan ideoita teemoittain ja jokainen teema sisältää myös runsaasti nettilinkkejä. Käsikirja on ladattavissa osoitteessa: Asiat toteutuvat kohtalaisesti Kysyttäessä ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen toteutumista koulussa sekä näiden teemojen näkymistä arjessa on tulos asteikolla 1-5 (huonosti erinomaisesti) keskimäärin 3,2. Parhaiten onnistuu ympäristöasioiden huomioiminen arjessa, kun jopa 41,1 % toteaa sen hoituvan hyvin tai erinomaisesti. Vastuuta ei kouluissa ole selkeästi jaettu, sillä suurin osa toteaa tilanteen olevan huonosti tai melko huonosti. (TAULUKKO 1) Taulukkoon on laitettu erikseen näkyviin ulkoisen tunnuksen eli Vihreän lipun tai Oppilaitosten ympäristösertifikaatin saaneiden koulujen arviot omasta toiminnastaan sekä kestävän kehityksen ohjelman tehneiden koulujen keskiarvot. Nämä molemmat ryhmät arvioivat toimintansa paremmaksi kuin koulut keskimäärin. Ulkoinen tunnus nostaa keskiarvoja selkeämmin yleiseen keskiarvoon nähden. Suurin ero on vastuiden jaossa, jossa sertifikaatin saaneet koulut arvioivat toimintansa kokonaisen numeron paremmaksi. Selkeässä projektissa sovitaan niin tavoitteista, toimenpiteistä

15 kuin vastuuhenkilöistäkin. Silti näidenkin koulujen joukossa juuri vastuiden jako arvioidaan vaikeimmaksi asiaksi. TAULUKKO 1 Koulujen arvio kestävän kehityksen toiminnastaan (1 5, huonosti erinomaisesti) Koulujen arvio kestävän kehityksen toiminnastaan erinomaisesti tai hyvin ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa ohjelman tehneissä kouluissa ka % ka Ympäristökasvatus ja kestävän 3,2 31,8 4 3,5 kehityksen kasvatus toteutuvat Ympäristöasioiden 3,3 41,1 4 3,5 huomioiminen näkyy arjessa Kestävän kehityksen 3,1 34,1 3,8 3,4 huomioiminen näkyy arjessa Vastuut on jaettu eri henkilöille 2,2 12,9 3,2 2,8 Kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajien arviot tilanteesta ovat samansuuntaiset. Ympäristöasioiden hoidon tilan keskiarvoksi tulee 3,3 ja ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen tila saa arvon 3,4 asteikolla 1-5 (heikko erinomainen). (KUVIO 2) KUVIO 2. Koulutoimenjohtajien arvio oppilaitosten tilanteesta.

16 Koulutoimen johtajilta kysyttiin vielä näkyykö ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus oppilaitosten suunnittelutyössä. Myöntävän vastauksen antaa 76,1 % kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajista. 11,9 % mielestä se ei näy ja yhtä moni ei osaa sanoa mielipidettään asiasta. Suunnitellussa mukana olo tarkoittaa kuitenkin lähinnä osana opetussuunnitelmaa olemista. Vain vajaassa puolessa tarkentavia vastauksia mainitaan muutakin, kuten teemapäiviä tai koulun toimintakulttuuria. Koulukohtaisissa opetussuunnitelman tarkennuksissa pitäisi kuvata koulun TOIMINTAKULTTUURI kestävän kehityksen osalta. Oppisisällöt on siis oppiaineiden mukanaan tuomaa kasvatusta ja toimintakulttuuri taas jokapäiväistä kasvatusta kuten arjen lajittelukäytännöt. Tärkeää toki on, että opetussuunnitelmaa noudatetaan ja että aihekokonaisuudet näkyvät koulun toiminnassa. Ja toiminta on varmasti vaikuttavaa, jos todella on avattu aihekokonaisuudet ja mietitty, miten ne toteutuvat eri oppiaineissa, koulun arjessa ja muussa toiminnassa. Ilman avaamista ja konkretisointia aihekokonaisuudet jäävät helposti liian yleisiksi ja vaikeasti toteutettaviksi. Opetussuunnitelman toteuttamisen kautta koulun kestävän kehityksen toiminta on parhaimmillaan erittäin laadukasta. Kestävän kehityksen teemojen soisi kuitenkin näkyvän laajemminkin oppilaitosten toiminnan suunnittelussa. Toki monipuolisiakin vastauksia joukossa oli: Projektit: Kansainvälinen kestävän kehityksen projekti, "luonto yhdistää ihmisiä". Koulut Virosta, Saksasta, Unkarista ja meiltä. Leirikoulut. Valinnaisaineet, mm. eräkurssi, kotitalous. Hienoa on huomata, miten joissakin kunnissa asia näkyy vahvemminkin: sivistyslautakunnan vuositavoitteissa mukana; jalkautuu koulujen työsuunnitelmiin. Olisi myös tärkeää, että kestävä kehitys näkyisi mahdollisimman monilla osa-alueilla: Oppilaitosrakentamisessa (tällä vuosikymmenellä n. 12 M!) asiat on huomioitu mm. LVI ratkaisut, ympäristörakentaminen, kierrätys, jätehuolto. Kestävän kehityksen ohjelmia vielä vähän Kansallisessa Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä (Opetushallitus 2006, 27). Koko työyhteisön yhdessä laatima ohjelma takaa varmimmin suunnitelmallisuuden ja koko yhteisön sitoutumisen. Nykytilan kartoituksen jälkeen mietitään kehittämistoimenpiteet, jotka koskevat johtamista, opetusta ja arkikäytänteitä. Toimintaohjelma vaatii pitkäjänteisyyttä, moniammatillisuutta ja vastuiden määrittelyä. Ohjelmassa sovitaan myös toimenpiteistä, aikataulusta, palautteen keruusta ja arvioinnista. Noin neljännekselle peruskouluja ja kolmanneksella lukioita on tällä hetkellä ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelma tai erityinen kasvatuksen ohjelma. Myöskin neljänneksessä kouluja on tällä hetkellä valittuna opettajista joko ympäristötai kestävän kehityksen vastaava tai erityinen kasvatusvastaava. Ympäristöryhmä löytyy sen sijaan vain 18,9 %:sta oppilaitoksia. Liki 60 %:lla kouluista ei ole mitään kysytyistä viidestä vaihtoehdosta. (KUVIO 3) Vuosituhannen vaihteessa omia kestävän kehityksen ohjelmia oli 13,2 %:ssa yleissivistäviä oppilaitoksia. Lukioiden osalta prosentti oli tuolloin 10, joten heidän

17 kohdallaan edistystä on tapahtunut erityisen hyvin. Yläasteilla sen sijaan oli tuolloin jo viidenneksessä ohjelma ja ala-asteista 12,7 %:lla. Tilannetta ei voi pitää hyvänä, koska Opetushallituksen omassa kestävän kehityksen edistämisohjemassa vuosille oli edellytetty oppilaitoskohtaisten ohjelmien laadintaa. (Rajakorpi & Salmio 2001, 41-42) Myönteistä on huomata, että edistystä vuosituhannen vaihteesta on selkeästi tapahtunut. Toki matkaa strategian tavoitteeseen on vielä paljon. KUVIO 3. Oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmat, vastaavat ja ryhmät. Kunnallisella tasolla erityinen oppilaitosten kestävän kehityksen tai kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelma on noin 19 %:ssa kuntia. Vuosituhannen vaihteessa Opetushallituksen toteuttamassa kestävän kehityksen kasvatuksen arvioinnissa havaittiin, että reilussa 30 %:ssa kuntia oli kestävän kehityksen edistämisohjelma, ja noin viidellä prosentilla oppilaitoksia oli erillinen kestävän kehityksen ohjelma osana kunnan ohjelmaa. Tämä yhteys saattaa olla hyvinkin järkevä ja toimiva, sillä kun asiasta on sovittu jo tekovaiheessa kunnan kanssa ja kaikkien koulujen osalta, niin kunta on velvollinen toimimaan sovitulla tavalla ja se myös takaa tarvittavat resurssit ohjelman toteuttamiseen. (Rajakorpi & Salmio 2001, 41) Pienissä kouluissa vähiten ohjelmia Tarkasteltaessa koulun koon vaikutusta ympäristöryhmiin, -vastaaviin ja -ohjelmiin huomataan kaikissa sama tulos. Alle sadan oppilaan kouluissa on aina vähiten ja isoissa yli 300 oppilaan kouluissa eniten. (TAULUKKO 2) Muutaman opettajan koulussa käytännöt toimivatkin toki usein ilman erillistä kirjallista dokumentointia. Ja isossa koulussa liikenee enemmän ihmisiä erilaisiin työryhmiin ja vastuutehtäviin. Kuitenkin pienissäkin yksiköissä ohjelman tekeminen ja vastuista sopiminen tekisivät toiminnasta suunnitelmallisempaa ja sitä kautta tuloksekkaampaa. Ohjelmaa tehdessä asioita tulisi pohdittua ja mietittyä kehittämiskohteita. Ohjelmaprosessista tulisikin tehdä niin kevyt ja mielekäs, että se tulisi tehtyä myös pienissä kouluissa.

18 TAULUKKO 2 Koulun koon vaikutus ympäristöryhmiin, -vastaaviin ja -ohjelmiin Koulun koon vaikutus ympäristöryhmiin, -vastaaviin ja -ohjelmiin ryhmä vastaava ohjelma jokin näistä % % % % Pieni koulu (alle 100) 4 11,2 14,9 21,2 Keskikokoinen koulu ( ) 17,2 24,3 24,3 38,7 Suuri koulu (yli 300) 41,5 50,3 50,3 63,9 Lukioissa eniten ohjelmia Verrattaessa ympäristöryhmiä, -vastaavia ja -ohjelmia eri kouluasteilla huomataan, miten alakouluissa on vähiten kaikkia näitä ja lukioissa eniten. Vastaavia on yhtä usein ja ryhmiä lähes yhtä usein yläkoulussa kuin lukiossa eli joka kolmannessa. Ohjelmia sen sijaan on yläkouluissa yhtä harvoin kuin alakouluissa. Viimeisessä kohdassa on tarkasteltu kuinka suurella osalla on jokin kysytyistä. Tämä koonti näyttää selkeästi miten lukioissa on yleisimmin jäsennetty ympäristötyötä ohjelmien ja vastuiden jaon kautta ja miten alakouluissa se on kaikkien vähäisintä. (KUVIO 4) KUVIO 4. Kestävän kehityksen ryhmät, vastaavat ja ohjelmat eri kouluasteilla. Huom. Kuviossa on laskettu vastaaviin kaikki ne, jotka ilmoittivat, että heillä on joko ympäristö- tai ympäristökasvatusvastaava. Laskemisessa on huomioitu se, että osalla on molemmat. Vastaavasti on toimittu ohjelmien osalta.

19 Vaikuttavia ohjelmia Kouluilta, joilla oli ohjelma, kysyttiin vielä tarkempia kysymyksiä ohjelmasta. Kuitenkin noin neljännes niistä, joilla ohjelma oli, ei vastannut näihin tarkentaviin kysymyksiin. Koska tarjolla ei ollut vaihtoehtoa en osaa sanoa, voi vastaamattomuus johtua siitä, etteivät vastaajat tienneet ohjelman sisällöstä tarkemmin. Voidaan myös epäillä, että näistä olemassa olevista ohjelmista noin neljännes ei ole kovinkaan aktiivisessa käytössä. Tehdyt ohjelmat, joista osattiin vastata tarkentaviin kysymyksiin, vaikuttavat lähes aina koulun arkeen ja opetustyöhön. Ohjelmat saavuttavat siltä osin tavoitteensa hienosti. (TAULUKKO 3) Myös taulukoissa 1 ja 8 on laitettu näkyviin ohjelman tehneiden koulujen vastausten keskiarvot. Niistäkin näkee, miten koulun omat arviot kestävän kehityksen toiminnan tasosta yleensä ja tarkemmissakin kohdissa ovat kauttaaltaan kaikkien koulujen keskiarvoa paremmat. Tämä kertoo siitä, miten ohjelman avulla on mahdollista parantaa koulun toiminnan laatua. Ohjelmien vaikuttavuus havaittiin myös Opetushallituksen 2001 julkaisemassa selvityksessä, jossa ohjelman tehneiden oppilaitosten ympäristöasioiden huomioiminen oli selkeästi parempaa esimerkiksi siivouksessa, keittiön toiminnassa ja jätehuollossa (Rajakorpi & Salmio 2001, 231). TAULUKKO 3: Olemassa olevien ohjelmien vaikuttavuus Ohjelmien vaikuttavuus % Ohjelma näkyy opetustyössä 93,5 Ohjelma näkyy koulun arjessa 92,6 Ohjelmat kaipaavat vielä tarkkuutta Ohjelmat vaikuttavat kuitenkin usein olevan yleisluontoisempia, sillä niihin ei useinkaan ole kirjattu tavoitteita eri oppiaineissa tai eri vuosiluokille. Myöskään aina ei ole määritelty vastuuhenkilöitä tai suunniteltu, miten ohjelman onnistumista arvioidaan. Jos ohjelmien tekemisessä olisi otettu nämäkin näkökulmat huomioon, vaikuttaisivat ne vielä tehokkaammin koulun opetukseen ja arkeen. (TAULUKKO 4) Erityisesti yläkouluissa ja lukioissa, joissa on aineenopettajat, olisi tärkeää miettiä kestävää kehitystä kunkin oppiaineen näkökulmasta, jotta saataisiin kaikki opettajat sisällyttämään teema omaan opetustyöhönsä. Nyt näin tapahtui vain noin 38 %:ssa ohjelmia. Alakouluissa taasen eri vuosiluokkien yhteys olisi tärkeää miettiä, jotta opetuksesta tulisi jatkumo vuosien aikana. Kolmanneksessa alakoulujen ohjelmia on nyt kirjattu tavoitteet eri vuosiluokille, mikä on useammin kuin yläkouluissa ja lukioissa, joissa luokattomuus varmasti vaikuttaa asiaan.

20 TAULUKKO 4: Olemassa olevien ohjelmien sisältö Ohjelmissa on kirjattu % Ympäristötavoitteet arkikäytänteissä 84,4 Kestävän kehityksen tavoitteet arkikäytänteissä 84,3 Koulukohtaiset ympäristökasvatustavoitteet 73,8 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 70,6 Toteutumisen arviointi 63,3 Määritellyt vastuuhenkilöt 59,6 Tavoitteet eri oppiaineissa 37,6 Tavoitteet eri vuosiluokille 27,5 Kaikki mukaan ohjelmien laadintaan! Ohjelman laadintaan eivät myöskään kaikki ole päässeet osallistumaan, sillä puolessa prosesseja edes kaikki opettajat eivät ole saaneet sanaansa sanoa. Vanhempia on kuunneltu vain joka kymmenessä ohjelman laadintaprosessissa. (TAULUKKO 5) Osallistuminen suunnitelman tekemiseen parantaisi varmasti sen toteutumista, sillä silloin eri ryhmät olisivat saaneet sanoa mielipiteensä ja sitoutuneet jo laatimisprosessin aikana ohjelman noudattamiseen. Yhdessä mietittyjä asioita on mukavampi noudattaa kuin ylhäältä annettuja määräyksiä. TAULUKKO 5: Olemassa olevien ohjelmien laadintaan osallistuminen Ohjelmien laadintaan osallistuminen % Oppilaat 62,7 Muu henkilökunta 56,4 Kaikki opettajat 49,5 Vanhemmat 9,3 Kiinnostusta ja tietoa tarvitaan Niiltä, joilla ohjelmaa ei ollut, kysyttiin syytä tähän. Tärkeimmiksi syiksi nousivat vastuuhenkilön ja tiedon puuttuminen. Neljännes ei näe ohjelmalle tarvetta. Myös rahallisen resurssin puute on ainakin osasyynä, ettei ympäristöohjelmaa ole tehty. Muutamalle prosentille se on ainoa syy. (KUVIO 5) Muissa syissä esiin nousee vahvana ajatus siitä, että asia on jo tarpeeksi hyvin opetussuunnitelmassa ja toteutuu sen toteuttamisen kautta tai muuten osana arkikäytänteitä. Eräs vastaaja toteaa: Katsomme, että laajojen kirjallisten dokumenttien laatimisen sijasta on järkevämpää käyttää rajallinen aika käytännön toimintaan ja laittaa energia siihen. Jos aikaa ja taloudellisia resursseja olisi

21 enemmän, voisi keskittyä myös kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelmaan. Nyt sitä toteutetaan opetussuunnitelman puitteissa. Aika- ja resurssipula ovat toinen, joka näkyy vahvasti muissa syissä. Opettajat kokevat työmääränsä jo nyt niin isoksi, ettei ylimääräiseksi koettuun työhön riitä aikaa. Tarvittaisiin lisää resursseja, jotta kestävän kehityksen ohjelman tekemiseen olisi mahdollisuuksia. Myös moninaiset muut kehittämiskohteet ja hankkeet vievät aikaa ja energiaa. Eräs vastaaja toteaakin: Kouluun tarjotaan joka vuosi useita "hankkeita", jotka ovat ihan hyvän asian puolesta, mutta jos ne kaikki toteutetaan, kuka enää pitää tunteja ja millä rahalla. Mukavan moni kuitenkin mainitsi syyksi myös sen, että ohjelma on valmisteilla. Oletettavasti siis niiden oppilaitosten osuus, joissa ohjelma on, tulee kasvamaan. KUVIO 5. Ympäristöohjelman puuttumisen syyt. Aihekokonaisuudet osana oppiaineita Aihekokonaisuuksien tulisi sisältyä pakollisiin ja vapaavalintaisiin kursseihin, koulun tapahtumiin ja muuhun toimintaan. Niiden tulisi näkyä myös koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien tavoitteena on vastata yhteiskunnalliseen muutokseen ja antaa kouluille mahdollisuuksia opetuksen ja kasvatuksen eheyttämiseen. Oppilaitoksilta kysyttiin miten hyvin ympäristökasvatukseen tai kestävän kehityksen kasvatukseen liittyvät aihekokonaisuudet toteutuvat eri tavoilla. Vastausten keskiarvo vaihteli välillä 2,8 3,7, asteikon ollessa 1 5 (huonosti erinomaisesti). Tarkasteltaessa kuinka monen mielestä toteutuminen on hyvää tai erinomaista huomataan, että parhaiten aihekokonaisuudet toteutuvat osana oppiaineita ja

22 arkikäytänteissä. Opetuksen eheyttäminen aihekokonaisuuksien avulla ei kuitenkaan näytä toteutuvan kuin kohtalaisesti. (TAULUKKO 6) Kouluasteiden erot tulevat esiin tässä kysymyksessä. Yläkoulussa ja erityisesti lukioissa kurssimuotoisuus ja kova tahti vaikuttavat aihekokonaisuuksien toteutumiseen. Alakoulun keskiarvot ovatkin parempia kuin taulukossa esitetty kaikkien keskiarvo. Luokanopettajan opettaessa useita aineita on niiden välistä yhteistyötä helpompi toteuttaa ja teemaviikoille ja projekteille on muutenkin enemmän aikaa. Yläkoulujen osalta keskiarvot ovat hivenen huonompia ja lukioiden entistä alempia. Erot ovat kuitenkin pieniä. TAULUKKO 6: Kestävän kehityksen aihekokonaisuuden toteutuminen Aihekokonaisuuksien toteutuminen Hyvin tai Ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa erinomaisesti % ka ka Osana oppiaineita 60,7 3,7 3,6 Arkikäytänteissä 51,6 3,5 4,2 Projektimuodossa 37 3,1 3,8 Teemaviikon tms. muodossa 37,9 3,1 4 Oppiaineiden välisenä 31 3,1 3,7 yhteistyönä Muussa toiminnassa 20,4 3 3,5 Yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 22,3 2,8 3,3 Taulukkoon on laitettu näkyviin ulkoisen tunnuksen saaneiden koulujen keskiarvot aihekokonaisuuksien toteutumisessa. Vastauksissa kaikki muut tavat toteuttaa aihekokonaisuuksia ovat selkeästi parempia, paitsi osana oppiaineita oleminen, joka on aavistuksen heikompaa kuin muissa kouluissa. Selkein ero on teemaviikkojen kohdalla, joissa sertifioidut koulut arvioivat aihekokonaisuuksien näkyvän hyvin, kaikkien koulujen arvioidessa tilanteen vain kohtalaiseksi. Vastaukset kertovat sen, miten erityisesti Vihreä lippu on ohjelma, jossa yhdistyvät useat oppiaineet ja toimintaa on niin arjessa kuin juhlassakin. Ulkoisen tunnuksen hankkiminen on myös hyvä tapa toteuttaa näitä kestävään kehitykseen liittyviä aihekokonaisuuksia. Luonto-opetus ja arvokasvatus suosikkeja Tutkimuksessa kysyttiin myös joidenkin ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen aihealueiden näkymistä opetuksessa: Kuinka usein esimerkiksi seuraavat ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen aihealueet ovat mukana opetuksessa?. Mukaan valikoitiin eri tyyppisiä aihealueita, koska kaikkea ei voinut kysyä. Asteikkona oli 1-5, joista 1=ei koskaan, 3=joskus ja 5 =usein. Keskiarvot vaihtelivat välillä 2,5 3,9. (TAULUKKO 7)

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 11.11. 2009 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 11.11. 2009 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Lähtökohtana kyselylle keke kasvatuksen

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen valtakunnalliset linjaukset Mistä tavoitteet, sisällöt ja menetelmät? Ops-perusteet, lukio 2003, perusopetus 2004 YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAT PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Saara Susiluoma Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Talvi 2009 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto Tiivistelmä Susiluoma, S. 2010. Kestävän

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - aihekokonaisuuden tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa

Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - aihekokonaisuuden tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa Muistio 27.1.2010 Liite 6 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Opetusneuvos Marja-Leena Loukola ja opetusneuvos

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakkaalla lapsella on monta nimeä Quick Tim e ja Rakkaalla lapsella on monta nimeä Miten luovia eri käsitteiden keskellä menestyksekkäästi? 3.12. 2009 Tarja Heinonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy p ak k auk s en purk uo hjel m a

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari Heljä Järnefelt Jyväskylä 12.4 2012 www.kul7uuriperintokasvatus.fi Suomen Kul$uuriperintökasvatuksen seura Seura on vuonna

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Monta päätä on parempi kuin yksi

Monta päätä on parempi kuin yksi Monta päätä on parempi kuin yksi Case: 4V-hanke ja verkostotyöllä yhdessä toteutettu valtakunnallinen Keke Päiväkodissa -ohjelma Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin -seminaari 27.1.2012

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma

Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2006 2014 Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto 15.3.2006 Kestävää kehitystä edistävän

Lisätiedot

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS

MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS MUURAMEN LUKIO JA KESTÄVÄ KEHITYS perustettu v. 1995 n. 200 opiskelijaa painoalue; yrittäjyys oppilaitosten ympäristösertifikaatti v. 2004 (1. lukio Suomessa) pyrkimys kestävään kehitykseen (ekologinen,

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Meri Heinonen. Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.2008

Meri Heinonen. Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.2008 Meri Heinonen Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmän kokous 3.12.28 Kunnallisvaalikysely 28 yhteisöllisyydestä ja kestävästä kehityksestä Helsingin, Espoon ja Vantaan kunnallisvaaliehdokkaille

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot