KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin"

Transkriptio

1 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008

2 Tiivistelmä Selvityksen lähtökohtana on kaksi kestävän kehityksen kasvatuksen strategiaa, jotka tähtäävät vuoteen Opetusministeriö on laatinut strategian koulutussektorille Baltic 21E -ohjelmaa ja YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto on julkaissut yleisen strategian kestävää kehitystä edistävästä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Selvityksen tavoitteena oli tarkastella ympäristökasvatuksen toteutumista peruskouluissa ja lukioissa sekä kunnan tukea tälle toiminnalle. Erityisesti haluttiin tietää strategioiden asettamien tavoitteiden tämän hetkinen tilanne. Selvitys toteutettiin valtakunnallisella kyselyllä keväällä Peruskouluille ja lukioille oli yhteinen kysely ja kunnille omansa, niihin vastasi noin 18 % oppilaitoksista ja 17 % kunnista. Kunnissa tunnetaan kestävän kehityksen kasvatuksen strategiat vielä huonosti eikä suunnitelmia strategioiden toteuttamiseksi ole paljoakaan tehty. Myöskään strategiassakin mainittuja ympäristökasvatuksen laatujärjestelmiä Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia ei tunnettu vielä hyvin. Kolmannes kunnista oli kuitenkin jo sitoutunut maksamaan kunnan budjetista ulkoisen tunnuksen hankkimisen aiheuttamat kulut ja kiinnostusta tähän oli lisäksi neljänneksessä kuntia. Tämä on tärkeää, jotta strategioiden asettama tavoite 15 %:sta ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin saaneita päiväkoteja, kouluja ja oppilaitoksia toteutuu vuoteen 2014 mennessä. Strategiat asettavat tavoitteen, että kaikilla kasvatusorganisaatioilla on oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä. Nyt ohjelma löytyy keskimäärin neljänneksestä peruskouluja ja kolmanneksesta lukioita. Ohjelmia on enemmän suurissa kuin pienissä kouluissa. Olemassa olevat ohjelmat vaikuttavat koulun opetukseen ja arkeen, mutta niissä ei aina ole kirjattu kaikkia asioita tarkasti eivätkä kaikki kouluyhteisön jäsenet ole aina päässeet vaikuttamaan ohjelmaan. Kestävän kehityksen kasvatus ja arkikäytänteet toteutuvat kouluissa vain kohtalaisesti, yhteistyötä tehdään vielä vähän ja ulko-opetuksen määrä on pieni. Parempi tilanne on kouluissa, jotka ovat tehneet oman kestävän kehityksen toimintaohjelman ja vielä sitäkin parempi kouluissa, jotka ovat saaneet Vihreän lipun tai Oppilaitosten ympäristösertifikaatin toiminnastaan. Kouluilla on kuitenkin halua panostaa kestävän kehityksen kasvatukseen lähivuosina, jos vain aikaa ja resursseja löytyy. Nykyisin vain joissakin kouluissa on kestävän kehityksen kasvatukseen erityisiä resursseja kuten vastuuopettajalle korvaus työstään tai hanke- ja retkirahaa. Ympäristövastaava löytyy noin neljänneksestä kouluja. Työn tueksi opettajat kaipaavat erityisesti täydennyskoulutusta, mutta myös ulkopuoliset asiantuntijat ja valmiit ohjelmat saavat runsaasti kannatusta. Kunnilla on myös kiinnostusta panostaa kestävän kehityksen kasvatukseen, ja ne ovatkin tärkeässä asemassa tukemassa koulujen ympäristökasvatustoimintaa. Sekä taloudellisille resursseille että tiedolle on kouluissa tarvetta. Kunta pystyy myös tarjoamaan asiantuntemusta muilta kunnan sektoreilta ja samalla kehittämään yhteistyötä kunnan sisällä.

3 Sisällysluettelo TAVOITTEENA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN EDISTÄMINEN... 5 TAUSTAT JA TOTEUTUS... 5 LÄHTÖKOHTANA STRATEGIAT... 5 Baltic 21E ohjelma... 6 Kansallinen strategia YK:n kestää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten... 7 Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille HAASTEENA KÄSITTEET KYSELYN TOTEUTUS Vastausten kattavuus Kyselyn onnistuminen YMPÄRISTÖKASVATUS OPPILAITOKSISSA KESTÄVÄ KEHITYS OPETUSSUUNNITELMISSA ASIAT TOTEUTUVAT KOHTALAISESTI KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMIA VIELÄ VÄHÄN Pienissä kouluissa vähiten ohjelmia Lukioissa eniten ohjelmia Vaikuttavia ohjelmia Ohjelmat kaipaavat vielä tarkkuutta Kaikki mukaan ohjelmien laadintaan! Kiinnostusta ja tietoa tarvitaan AIHEKOKONAISUUDET OSANA OPPIAINEITA Luonto-opetus ja arvokasvatus suosikkeja ULKO-OPETUSTA NOIN KERRAN KUUSSA ENERGIAN- JA VEDENKULUTUS VAIKEITA YHTEISTYÖTÄ VIELÄ VÄHÄN RESURSSINA INNOSTUNEET IHMISET YMPÄRISTÖKASVATUS KUNNISSA STRATEGIAT TUNNETAAN VIELÄ HUONOSTI Lähes puolet suunnitellut edes vähän Usko tavoitteisiin vähäistä HANKKEET KUNNISSA KESTÄVYYS HARVOIN AIHEENA REHTOREIDEN KOKOUKSISSA JÄTTEISSÄ JA SIIVOUKSESSA HUOMIOIDAAN YMPÄRISTÖ Yhteistyö ylläpidon kanssa arkista VIHREÄ LIPPU JA OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI JÄRJESTELMÄT VIELÄ VIERAITA TAVOITTEENA KEHITTÄÄ YMPÄRISTÖKASVATUSTA Ulkoinen tunnus vaikuttaa TARVITAAN TIETOA, AIKAA JA IHMISIÄ VAJAA KOLMANNES KUNNISTA TARJOAA TUKEA Viidennes kunnista maksaa jo kulut

4 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN TULEVAISUUS KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN AIOTAAN PANOSTAA Suunnitelmia ja hankkeita Arkikäytänteet kuntoon Yhteistyössä on voimaa Harvinaisempia suunnitelmia TOIMINTATAPOJA VAI KASVATUSTA KESTÄVÄ KEHITYS KAIKKIIN OPPIAINEISIIN KUNNATKIN AIKOVAT PANOSTAA TÄYDENNYSKOULUTUSTA JA TIETOA KAIVATAAN Koulutus monesta teemasta kiinnostaa Kunnat tukevat koulutuksiin osallistumista JOHTOPÄÄTÖKSET MATKAA STRATEGIOIDEN TAVOITTEISIIN ON VIELÄ Koulut tarvitsevat ja haluavat tukea Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifiointia ei vielä tunneta Kunnilla mahdollisuudet vaikuttaa SUUNNITELMALLINEN TYÖ NÄKYY SELVITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN KYSELYLOMAKKEEN KEHITTÄMINEN LÄHTEET LIITE LIITE

5 Tavoitteena ympäristökasvatuksen edistäminen Tämä valtakunnallinen selvitys on tehty Keski-Suomen maakunnallisen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmän KYKY:n aloitteesta, joka perustettiin osana valtakunnallisten kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteutusta marraskuussa Ryhmän kutsui koolle Keski-Suomen ympäristökeskus, ja siinä ovat edustettuina muun muassa koulut, yliopisto, kunnat, museot, metsähallitus ja järjestöt. Yhteistyöryhmän tavoitteena on koordinoida ja kehittää ympäristökasvatusta maakunnassa. Yhteistyöryhmä perusti helmikuussa 2007 työryhmän edistämään Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia. Ryhmässä on neljä jäsentä: lehtori Satu Lahti Joutsan-Luhangan yläasteelta ja Joutsan lukiosta, lehtori Irma Pauha Muuramen lukiosta, koulunjohtaja Liisa Räsänen Äijälän koulusta Laukaasta ja ympäristökasvattaja Saara Susiluoma Suomen Ympäristökasvatuksen Seurasta. Muuramen lukio on saanut Oppilaitosten ympäristösertifikaatin ja kahdella muulla koululla on Vihreä lippu. Työryhmän tavoitteena on laatia suunnitelma, miten Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia edistetään Keski-Suomessa. Suunnitelman taustaksi tarvitaan tietoa Keski-Suomen tilanteesta sekä koulujen että kuntien tasolla. Kyselyt päädyttiin lähettämään koko Suomeen lääninhallitusten kautta ja näin kyselystä tuli valtakunnallinen. Tuleva edistämissuunnitelma on maakunnallinen pilotti, josta toivottavasti on iloa myös muiden maakuntien ympäristökasvattajille. Kyselyiden tulokset kertovat ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen tilasta Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä kuntien koulutoimen panoksista asian edistämisessä. Erityisesti tarkasteltiin kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden asettamien tavoitteiden tämänhetkistä tilannetta. Kyselyiden avulla selvitettiin myös tuen tarvetta ja sisältöjä. Tulokset auttavat suuntaamaan tukitoimia ja edistämishankkeita oikeisiin kohteisiin. Tämä selvitys on ladattavissa Internetistä osoitteesta: Taustat ja toteutus Lähtökohtana strategiat Suomessa on julkaistu kaksi kestävän kehityksen kasvatuksen strategiaa, jotka tähtäävät vuoteen Opetusministeriö on laatinut strategian koulutussektorille Baltic 21E -ohjelmaa ja YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten. Kestävän kehityksen toimikunnan koulutusjaosto on julkaissut yleisen strategian kestävää kehitystä edistävästä kasvatuksesta ja koulutuksesta. Nämä strategiat ovat monelta osin yhteneviä ja ovat molemmat lähtökohtana tälle selvitykselle.

6 Kestävä kehitys on kehitystä, joka mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Näin määritellään kestävää kehitystä Brundtlandin komission raportissa Yhteinen tulevaisuutemme vuodelta Raportti oli hyvä alustus vuonna 1992 Rio de Janeirossa pidetylle YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssille. Tuloksena oli mittava toimintaohjelma, Agenda 21, joka toi kestävän kehityksen käsitteen pysyvästi kansainväliseen politiikkaan. Agenda 21 -ohjelmassa luku 36 on omistettu koulutukselle. Siinä todetaan, että koulutus on tärkeää kestävän kehityksen edistämiselle, jotta käsitykset muuttuisivat ja ihmiset pystyisivät arvioimaan kestävään kehitykseen liittyviä asioita ja ilmaisemaan tuntojaan niistä. Koulutusta koskevien tavoitteiden toteuttamista koordinoi kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Vuonna 2000 esitettiin YK:n Vuosituhatjulistus ja sen kahdeksan kehitystavoitetta (Millenium Development Goals MDG:t). Ne muodostavat merkittävän kansainvälisen tavoitteiston, joka ohjaa myös Suomen kehityspoliittista ohjelmaa. Koulutuksen osalta tärkeä on Vuosituhattavoitteisiinkin liittyvä Koulutus kaikille (Education for All EFA) prosessi, joka sai alkunsa vuonna 1990 Thaimaan Jomtienissa pidetystä kokouksesta. Vuonna 2000 pidetyssä seurantakokouksessa asetettiin kuusi EFA-tavoitetta, joihin sisältyvät myös Vuosituhatjulistukseen liittyvät kaksi tavoitetta: taata yleinen perusopetus kaikille vuoteen 2015 mennessä ja toteuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo perusopetuksessa vuoteen 2005 mennessä ja muilla tasoilla vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi tavoitteena on parantaa koulutuksen, opetuksen ja oppimisen laatua. Vuonna 2002 pidettiin Johannesburgissa YK:n kestävän kehityksen huippukokous, jossa hyväksyttiin toimintasuunnitelma Agenda 21 ohjelman tueksi. Suunnitelmassa määritellään opetus ja koulutus keskeisiksi tekijöiksi tavoitteiden saavuttamisessa. Vuonna 2006 julkaistun Kansallisen kestävän kehityksen strategian visio on Hyvinvoinnin turvaaminen luonnon kantokyvyn rajoissa kansallisesti ja globaalisti. Tavoitteena on luoda kestävää hyvinvointia turvallisessa, osallisuutta edistävässä ja moniarvoisessa yhteiskunnassa, jossa kaikki kantavat vastuuta ympäristöstä. Baltic 21E ohjelma Laajat kansainväliset prosessit ovat saaneet tuekseen alueellisia ohjelmia. Näistä Suomessa vaikuttaa Itämeren maiden vuonna 1996 perustama Baltic 21 ohjelma. Vuonna 2000 Itämeren maiden opetusministerit antoivat Hagan julistuksen, jonka mukaisesti ohjelmaan sisällytettiin uutena sektorina koulutus. Näin syntyi An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region Baltic 21E ohjelma, joka hyväksyttiin Ohjelman tavoitteena on kehittää maiden koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdista muodostuu koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa. Ohjelmassa on tavoitteita eri kouluasteille, kouluille, korkeakouluille ja vapaalle sivistystyölle. Koulujen osalta tavoitteena on, että jokainen koululainen omaa tarvittavat tiedot, arvot ja taidot ollakseen aktiivinen, demokraattinen ja vastuullinen kansalainen sekä osallistuakseen päätöksentekoon sekä yksilötasolla että muilla yhteiskunnan tasoilla

7 kestävän kehityksen edistämiseksi. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään koulujen toimintaan ja että opettajat kykenevät sisällyttämään kestävän kehityksen asioita omaan opetukseensa. (Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa 2006) Suomessa laadittiin vuonna 2002 kansallinen käynnistyssuunnitelma Baltic 21E ohjelmalle. Siinä asetetaan tarkempia tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia. Kokeiluvaiheessa Opetusministeriö rahoitti erilaisia kehittämishankkeita. Valmisteluprosessien aikana saatiin arvokkaita kokemuksia tulevien strategioiden pohjaksi. Kansallinen strategia YK:n kestää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä varten YK on julistanut vuodet kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi (Decade of Education for Sustainable Development DESD). Tavoitteena on saada kestävän kehityksen tavoitteiden opettaminen sisällytetyksi kansallisiin opetussuunnitelmiin koko koulutusjärjestelmässä. Vuosikymmentä koordinoi Unesco. Euroopan alueelle on luotu alueellinen strategia vuosikymmentä varten. YK:n Euroopan alueen talouskomissio UNECE:n (United Nation s Economic Comission for Europe) ESD-strategia hyväksyttiin Se rakentui pitkälti Baltic 21E ohjelman mukaiseksi. Suomessa on Opetusminieriö laatinut kansallisen strategian vuosikymmentä varten. Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa; Baltic 21E ohjelman toimeenpano sekä kansallinen strategia YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä ( ) varten luovutettiin opetusministeri Antti Kalliomäelle ja julkaistiin Strategiassa todetaan, että Suomen koulutusjärjestelmän visiona ovat kestävään elämäntapaan sitoutuneet ihmiset, joiden motivaatiota, tietoja ja taitoja kartutetaan kaikkeen kasvatukseen ja koulutukseen sisäänrakennetulla kestävän kehityksen kasvatuksella. Kestävään elämäntapaan sitoutuneet kansalaiset kantavat vastuuta elämänkaarensa joka vaiheessa ja erilaisissa tehtävissä uusien kestävien toimintatapojen ja toimintaympäristöjen kehittämisestä ja osaavat punnita käytännön tilanteissa valintojensa ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Suomi on yhteiskunta, joka vaalii paikallisesti ja globaalisti ihmisten fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista hyvinvointia luonnon monimuotoisuutta vähentämättä ja luonnon kestokykyä ylittämättä. Strategiassa esitetään 11 yleistä toimintalinjausta ja tarkennuksia kullekin koulutussektorille. Tavoitteena on saada kestävä kehitys painopistealueeksi koko koulutusjärjestelmään ja institutionaalinen sitoutuminen politiikka-, ohjaus- ja käytännön tasoilla. Periaatteina ovat eettinen ja integroitu lähestymistapa sekä läpäisevyys ja poikkitieteellisyys. Kaikki kolme kestävän kehityksen osa-aluetta on sisällytettävä kaikkeen toimintaan. Lasten ja nuorten kanssa käsitellään asioita ja ilmiöitä kokonaisvaltaisesti hyödyntäen eri metodeja ja opetusmuotoja. Myös perinteistä tietämystä ja taitoja hyödynnetään. Tärkeää on tiedon levittäminen, oppimateriaalien ja koulutusohjelmien kehittäminen, verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen. Tavoitteena on myös luoda aitoja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja laajentaa oppimisympäristöä ympäröivään

8 yhteiskuntaan ja työelämään. Myös tutkimus-, jatko- ja täydennyskoulutusohjelmia sekä innovaatioiden käyttöä opetuksessa edistetään. Strategiassa nostetaan esiin kehittämiskeskusverkosto, joka tukisi opettajia työssään keräämällä ja levittämällä hyviä käytänteitä ja antamalla tiedollista ja menetelmällistä tukea. Tämä verkosto on tarkoitus luoda jo olemassa olevista organisaatioista yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Tavoitteena on myös, että vuoteen 2014 mennessä kaikille oppilaille on tarjolla koulussa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja että kaikilla kouluilla on toimivia yhteistyömuotoja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Kestävän kehityksen toimintaohjelman kautta saadaan työstä suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista. Valmistelemalla ohjelma koko työyhteisön voimin sitoudutaan siihen varmemmin. Tavoitteena onkin, että kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on vuonna 2014 oma kestävän kehityksen toimintaohjelma ja 15 % kouluista on saanut ulkoisen tunnuksen tai sertifikaatin kestävän kehityksen toiminnastaan. Strategian saa ladattua Opetushallituksen edu.fi palvelusta: Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille Suomessa kestävän kehityksen edistämiseksi perustettiin Suomen kestävän kehityksen toimikunta Toimikunta asetettiin uudestaan vuoden 2003 alussa ja se toimi vuoden 2007 loppuun. Toimikuntaa johti pääministeri ja siinä oli edustettuna valtio, kansalaisyhteiskunta sekä elinkeinoelämä. Toukokuussa 2004 toimikunta asetti erityisen koulutusjaoston, jonka tehtäväksi määriteltiin kartoittaa kestävän kehityksen edistymistä koulusektorilla, osallistua YK:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmenen kansalliseen seurantaan ja osallistua toimikunnan työhön oman teeman valmistelun ja muiden teemojen kommentoinnin kautta. Nykyisen kestävän kehityksen toimikunnan kausi kattaa vuodet ja puheenjohtajana toimii työministeri Tarja Cronberg. Koulutusjaosto valmistelema Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille hyväksyttiin toimikunnassa Koulutusjaoston strategia on sisällytetty myös Kansalliseen kestävän kehityksen strategiaan, joka on julkaistu myöskin Strategia ottaa huomioon sekä kansainväliset että kansalliset kestävän kehityksen prosessit ja strategiat. Tässä ja opetusministeriön laatimassa vuosikymmenstrategiassa onkin paljon yhteistä. Ne mm. jakavat yhteisen vision tulevaisuudesta sekä osan tavoitteista. Koulutusjaoston strategiasta puuttuvat korkeakoulut ja vapaa sivistystyö, mutta toisaalta se koskee myös virallisen koulujärjestelmän ulkopuolella olevia kouluttajia ja kasvattajia sekä. Strategian kohderyhmänä ovat päätöksentekijät kaikilla hallinnonaloilla ja päätöksenteon tasoilla, mikä erottaa sen myöskin Opetusministeriön vuosikymmenstrategiasta. Sitä kautta strategia koskee myös esimerkiksi päivähoitoa. Strategialla halutaan parantaa kasvattajien, opettajien ja kouluttajien kestävää kehitystä edistävän toiminnan edellytyksiä sekä lisätä näkemystä ja osaamista.

9 Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen päämääränä on: lisätä ymmärrystä ihmisen hyvinvoinnin, talouden ja ympäristönsuojelun välisestä yhteydestä tavoitteena ekotehokas hyvinvointiyhteiskunta lisätä ymmärrystä omasta kulttuuriperinnöstä, erilaisista kulttuureista, ihmisryhmien välisen luottamuksen edellytyksistä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää valmiuksia kulttuurien väliseen ja kansainväliseen vuorovaikutuksen lisätä valmiuksia havaita muutoksia luonnossa, yhteiskunnassa ja ihmisen hyvinvoinnissa sekä selvittää niiden syitä ja seurauksia sekä omassa elinympäristössä että globaalilla tasolla saada aikaan muutoksia arkikäytänteissä ja sitoutumista kestävään elämäntapaan lisätä valmiuksia ja motivaatiota osallistumiseen ja vaikuttamiseen kansalaisena, työyhteisön ja muiden yhteisöjen jäsenenä tuottaa koulutusaloittain ammatillista osaamista, joka luo edellytyksiä kunkin tuotannonalan muuttamiselle kestävämmäksi (Koulutusjaoston strategia) Strategiassa esitetään 14 toimenpide-esitystä. Tavoitteena on, että kansallisiin opetusalaa ja varhaiskasvatusta koskeviin strategioihin määritellään kestävää kehitystä edistävä kasvatus ja koulutus painopistealueeksi. Myös muiden hallinnonalojen ja toimijoiden strategioihin halutaan kirjattavan tuki kasvatukselle ja koulutukselle. Strategiassa ehdotetaan myös, että opettajien peruskoulutukseen on sisällytettävä kestävän kehityksen perustiedot ja pedagogiset taidot. Täydennyskoulutuksen osalta kestävä kehitys on määriteltävä koulutuspoliittisesti merkittäväksi alueeksi. Yhteistyön tiivistäminen niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla on yksi strategian tärkeitä tavoitteita. Tähän tähdätään muun muassa ottamalla tavoitteeksi nimetä yksi opettajankoulutusyksikkö valtakunnalliseksi resurssi- ja innovaatiokeskukseksi. Myös alueellisesti on tarkoitus perustaa yhteistyöryhmiä ja laatia toiminta- ja kehittämissuunnitelmia sekä nimetä kehittämiskeskuksia koordinoimaan työtä. Yhteistyön kehittäminen päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kesken sekä muun yhteiskunnan kanssa on myös tärkeä tavoite. Oppimateriaalien kartoittaminen, kehittäminen ja hyvistä aineistoista tiedottaminen on yksi strategian toimenpide-ehdotuksista. Suunnitelmissa on myös oppaiden laatiminen oppiainerajat ylittävään opetukseen ja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Strategian tavoitteena on laajentaa oppimisympäristöä yhteiskuntaan ja mahdollistaa lasten ja nuorten osallistuminen paikalliseen kehittämistoimintaan. Tärkeää onkin kehittää hyviä osallistumis- ja vaikuttamistapoja sekä levittää niistä tietoa. Päämääränä on, että vuonna 2014 kaikilla kouluilla ja oppilaitoksilla on toimivia yhteistyömuotoja koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Uusi teknologia mahdollistaa verkostoitumisen myös globaalisti. Myös tässä koulutusjaoston strategiassa esitetään, että kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma. Aikataulu on kuitenkin jo vuoteen 2010 mennessä. Ulkoinen tunnus tai sertifikaatti tulisi olla 15 %:lla päiväkodeista, kouluista ja oppilaitoksista vuoteen 2014 mennessä. Strategian saa ladattua Opetushallituksen edu.fi palvelusta:

10 Haasteena käsitteet Ympäristökasvatuksen käsite on määritelty ensimmäisen kerran 1970 Maailman luonnonsuojelusäätiön IUCN:n kasvatus- ja viestintäkomissiossa. Vuonna 1975 Belgradissa asettivat UNEP ja UNESCO ympäristökasvatuksen päätavoitteet. Jo näissä määritelmissä on mukana taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen ja ekologinen ulottuvuus. Lähestymistapa onkin koko ajan ollut poikkitieteellinen ja yhteys kehityskysymyksiin kiinteä. (Wolff 2004). Suomessa ympäristökasvatuksen käsite on tullut tutuksi 80-luvun loppupuolella, jolloin se näkyi muun muassa valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa. Kestävä kehitys taasen tuli laajaan tietoisuuteen Brundtlandin komission raportin myötä Sen jälkeen on kansainvälisissä yhteyksissä alettua puhua kestävän kehityksen kasvatuksesta. Näiden termien rinnalla on ollut muitakin termejä, kuten tulevaisuuskasvatus. (Wolff 2004). Termin ympäristökasvatus kohdalla pelätään, että huomioidaan pelkkä ekologinen kestävyys ja toiminnassa painottuu luonto-opetus. Toisia taas ei miellytä käsite kestävän kehityksen kasvatus, koska koko kestävän kehityksen mahdollisuus on kyseenalaistettu voimmeko todella turvata samanaikaisesti luonnon hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun. Tällä hetkellä kansallisesti ja kansainvälisesti kestävän kehityksen kasvatuksella on kuitenkin suurempi poliittinen painoarvo. (Wolff 2004). Käytetäänhän sitä 2000-luvun opetussuunnitelmissa ja strategioissa. Kyselyä laadittaessa pohdittiin paljon kumpaa käsitettä käytämme. Ympäristökasvatus koettiin tutummaksi ja läheisemmäksi, mutta kestävän kehityksen kasvatus on strategioissa ja opetussuunnitelmissa. Kompromissina päädyttiin laittamaan molemmat termit näkyviin kyselyn joka kohtaan. Tässä selvityksessä on käytetty molempia termejä, mutta käytännössä niillä tarkoitetaan samaa toimintaa. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen toteuttamassa hankkeessa määriteltiin ympäristökasvatuksen käsitteitä ja tässä määritelmäluonnoksessa todetaan myös, että ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus ovat suomenkielisinä rinnakkaiset käsitteet. Määrittelyssä todetaan myös, miten käsite kestävän kehityksen kasvatus tuo paremmin esille kestävyyden kaikki ulottuvuudet, ja että käsite ympäristökasvatus painottaa erityisesti kestävyyden ekologista ulottuvuutta. Molempien käsitteiden alla tapahtuvalla toiminnalla on kuitenkin sama päämäärä kestävän kehityksen edistäminen. (Heinonen & Luomi 2008, 6) Toinen sanapari, joka aiheutti pohdintaa, ovat koulut ja oppilaitokset. Se on toki selkeä sillä peruskoulut ovat kouluja ja lukiot oppilaitoksia. Molempien toistaminen joka kohdassa olisi kuitenkin raskasta ja hankalaa. Koska ajattelimme, että koulut voivat olla myös oppilaitoksia käytettiin kyselylomakkeessa pelkästään sanaa oppilaitos. Tässä selvityksessä on kuitenkin käytetty molempia sanoja ja niillä tarkoitetaan aina kaikkia kyselyyn vastanneita peruskouluja ja lukioita. Kolmantena haasteena oli erottaa kestävän kehityksen kasvatus ja toimintatavat toisistaan. Kyselyssä yritetään kysyä muun muassa erikseen tuen tarvetta kasvatustoimintaan ja toimintatapojen kehittämiseen. Näiden kahden eroa yritettiin selventää saatekirjeessä seuraavasti:

11 Kyselyssä kysytään sekä arkikäytänteistä että kasvatustoiminnasta. Ympäristöasioiden hoidolla ja kestävän kehityksen toiminnoilla tarkoitetaan arkikäytänteitä, kuten jätteiden lajittelua ja energian säästöä. Näihin toimiin ei välttämättä liity kasvatustoimintaa. Ympäristökasvatuksella ja kestävän kehityksen kasvatuksella taas tarkoitetaan oppilaisiin kohdistuvaa kasvatustoimintaa, johon ei välttämättä liity erityisiä arkikäytänteitä. Nämä toki ovat parhaimmillaan tiiviisti linkittyneet toisiinsa. Kyselyn toteutus Kyselyt suunnitteli työryhmä, jonka tavoitteena on tehdä suunnitelma, jolla edistetään Vihreää lippua ja Oppilaitosten ympäristösertifikaattia Keski-Suomessa. Työryhmän asetti helmikuussa 2007 Keski-Suomen ympäristökeskuksen koolle kutsuma maakunnallinen ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä. Kyselyitä on kaksi erilaista. Niistä toinen on suunnattu oppilaitoksille eli peruskouluihin ja lukioihin (Liite 1) ja toinen kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajille (Liite 2). Molemmat kyselyt toteutettiin sähköisellä lomakkeella Internet-pohjaisella Webropol-ohjelmalla. Molemmat kyselyt menivät lääninhallitusten kautta koko Manner-Suomeen keväällä Kyseessä oli siis valtakunnallinen kysely. Tieto kyselystä lähti sähköpostilla huhtikuun alussa lääneihin ja sieltä myöskin sähköisesti eteenpäin. Toukokuun alussa pyydettiin läänejä lähettämään vielä muistutusviesti kuntiin ja oppilaitoksiin. Vastausten kattavuus Vastauksia saatiin kaikkien läänien alueilta. Molemmissa kyselyissä kysyttiin maakuntaa sekä oppilaitosten kyselyssä kuntaa. Kuntien osalta hajonta oli niin suurta, ettei yksittäisen kunnan osalta voi vetää johtopäätöksiä vastauksista. Maakunnista oppilaitosten kyselyyn saatiin vähintään yksi vastaus joka maakunnasta. Kuntien kyselyssä ei saatu yhtään vastausta Etelä-Karjalasta eikä Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Oppilaitoksista vastauksia saatiin 597. Keskimäärin 18 % Suomen oppilaitoksista vastasi kyselyyn. Eri kokoisia kouluja on suhteellisen tasaisesti vastauksissa, painottuen kuitenkin suuriin oppilaitoksiin. Lukioiden kohdalla suuret lukiot ovat huomattavasti paremmin edustettuina kuin pienet. Oppilaitoksista tiedusteltiin niiden oppilasmäärää sekä pääasiassa opetettavia luokkatasoja. Luokkatasoa kysyttäessä vaihtoehdoissa oli tarjolla alkuopetus, alakoulu, yläkoulu, yhtenäiskoulu, lukio sekä yläkoulu ja lukio. Eri kouluasteiden tuloksia verratessa on kuitenkin niputettu näitä eri vaihtoehtoja. Alkuopetus on yhdistetty alakouluihin, yhtenäiskoulut yläkouluihin sekä yläkoulu ja lukio -yhdistelmät lukioihin. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin alakouluista: reilu 60 % kaikista vastauksista. Kuitenkin suhteutettuna olemassa olevien oppilaitosten määrään huomataan lukioiden olevan parhaiten edustettuna reilulla 20 %:lla olemassa olevista lukioista. (KUVIO 1)

12 KUVIO 1. Kouluasteiden osuudet Tarkasteltaessa oppilaitoksille suunnatun kyselyn peruskoulujen vastauksien määrää maakunnittain suhteessa alueen kouluihin huomataan selkeitä alueellisia eroja. Päijät-Hämeestä ja Itä-Uudeltamaalta saatiin kummastakin vain yhdet vastaukset. Muita alle 10 % jääneitä maakuntia olivat Uusimaa ja Pohjanmaa. Pohjanmaalla vaikuttaa osaltaan ruotsinkielisten koulujen suuri määrä, sillä kysely oli vain suomeksi. Keskimääräistä paremmin vastauksia saatiin kuudesta maakunnasta. Parhaiten vastauksia tuli Satakunnasta, josta peräti noin 26 % kouluista vastasi kyselyyn. Muut runsaasti vastanneet maakunnat olivat Lappi, Pirkanmaa, Etelä- Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Maakunnallista tarkastelua voitaisiinkin oikeastaan tehdä vain näiden runsaasti vastanneiden maakuntien osalta. Tässä selvityksessä ei kuitenkaan tarkastella tuloksia maakuntien tasolla. Kunnista vastaus saatiin 69 kunnalta, joka on noin 17 % Suomen kunnista. Kunnilta kysyttiin kunnan kokoa. Jaottelussa huomattiin vasta kyselyn purkuvaiheessa virhe. Toiseksi pienimpään vaihtoehtoon oli joutunut yksi numero liikaa eli alle 4000 asukkaan jälkeen oli vaikka olisi pitänyt olla Muut vaihtoehdot olivat kuitenkin oikein, joten voidaan olettaa, että vastaukset kunnan asukasmäärän osalta ovat silti oikeita. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin pienistä alle 4000 asukkaan kunnista. Suhteutettaessa vastausten määrä kunkin kokoluokan olemassa olevien kuntien määrään huomataan, että vastauksia on suhteellisen tasaisesti joka kokoluokasta. Ainoastaan suurimpia eli yli asukkaan kuntia ei kyselyssä ole yhtään. Yhtään kuntaa ei vastannut kyselyyn Etelä-Karjalan, Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnista. Muuten vastauksia on vaihtelevasti huonoimman prosentin ollessa noin kuusi ja parhaan noin 40 %, joka saatiin Keski-Pohjanmaalta. Toiseksi suurimpaan

13 vastusprosenttiin ylsi Kainuu, josta kolmanneksesta kuntia vastattiin kyselyyn. Muut keskimääräistä paremmin kuntien kyselyyn vastanneet maakunnat olivat Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Uusimaa. Kuntakyselyn osalta on siis aineiston pohjalta vaikea tehdä maakunnallista arviointia. Tässä tarkastelussa ei tarkastellakaan tilannetta maakuntien tasolta, vaan ainoastaan valtakunnallisesti. Kyselyn onnistuminen Kyselyyn saatiin runsaasti vastauksia. Saavutettuja osuuksia Suomen kunnista, peruskouluista ja lukioista voidaan pitää niin hyvinä, että kyselyn tuloksia voidaan yleistää. Vastauksia saatiin myös suhteellisen tasaisesti eri puolilta Suomea sekä eri kokoisista kouluista ja kunnista. Maakunnallisesta vastausaktiivisuuden vaihtelusta on vaikea tietää johtuuko se siitä, etteivät vastauspyynnöt jostakin syystä tavoittaneet oikeita ihmisiä kunnissa ja kouluissa vai todellisesta passiivisuudesta aiheen osalta. Kyselyyn vastasi 30 Vihreä lippu -koulua ja kuusi Oppilaitosten ympäristösertifikaatin saanutta koulua. Heitä oli noin kuusi prosenttia kaikista oppilaitosten kyselyyn vastanneista. Ulkoisen tunnuksen saaneita kouluja ja oppilaitoksia on reilu pari prosenttia kaikista Suomen kouluista, joten he vastasivat kyselyyn muita aktiivisemmin. Muutenkin voidaan epäillä, että kyselyn teemasta kiinnostuneet koulut ovat vastanneet muita kouluja innokkaammin. Voikin olla, että tulokset antavat tilanteesta jopa todellisuutta myönteisemmän kuvan. Kyselyn alkuvaiheessa huomattiin yhdessä kysymyksessä tekninen virhe, minkä takia siihen vastaaminen oli mahdotonta. Kysymys saatiin onneksi tyhjennettyä ja siirrettyä kyselyn loppuun ja korvattua uudella toimivalla kysymyksellä. Näin ei menetetty jo saatuja vastauksia muuten kuin viallisen kysymyksen osalta. Kyselyn lopun vapaissa kommenteissa oppilaitosten kyselyä moittii vaikeaksi kahdeksan vastaajaa. Moitteita saavat kyselyn vaikeat käsitteet ja hankaluus ymmärtää kysymyksiä. Vaikeaksi koettiin myös vastaaminen koko kouluyhteisön puolesta. Jokunen vastaaja valitti myös, että kouluille tulee liikaa kyselyitä eikä niihin ehdi vastata. Ilahduttavaa oli, että useampi vastaaja kiittää kyselyä mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi. Tämä kysely sai miettimään. Johtoryhmässä ja opettajainkokouksessa mietitään asiaa ja tuodaan opettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä käytännöllisistä koulun arjen toimista. Kyselyn tulokset luovat hyvän pohjan suunnitella erilaisia toimia, joilla koulujen ja oppilaitosten ympäristökasvatustyötä voidaan tukea. Kouluille kyselyn tulokset mahdollistavat oman toiminnan vertaamisen kansalliseen tilanteeseen.

14 Ympäristökasvatus oppilaitoksissa Kestävä kehitys opetussuunnitelmissa Opetushallitus laatii lakien, asetusten ja vahvistetun tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat perusopetukseen, lukioon ja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Kunnissa laaditaan omat opetussuunnitelmat, joissa täsmennetään ja täydennetään perusteiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelmissa olevat aihekokonaisuudet ovat keskeisiä kasvatus- ja opetustyön painoalueita. Niiden tavoitteet ja sisällöt koskettavat useampaa oppiainetta ja haastavatkin siten opetuksen eheyttämiseen. Kestävä kehitys on omana aihekokonaisuutenaan sekä perusopetuksen vuoden 2004 että lukiokoulutuksen vuoden 2003 opetussuunnitelmien perusteissa. Kestävän kehityksen tulee näkyä yhteisessä ja valinnaisessa opetuksessa, tapahtumissa ja toimintakulttuurissa. Myös perusopetuksen arvopohjassa näkyvät kestävän kehityksen periaatteet. Arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetushallitus on myös julkaissut 2007 Kestävän elämäntavan oppiminen käsikirjan kouluille ja oppilaitoksille. Käsikirja antaa ideoita opetukseen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Kirjassa kuvataan lyhyesti oman kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen ja annetaan vinkkejä lisätiedon hakemiseen. Toimintatapojen kehittämiseen annetaan ideoita teemoittain ja jokainen teema sisältää myös runsaasti nettilinkkejä. Käsikirja on ladattavissa osoitteessa: Asiat toteutuvat kohtalaisesti Kysyttäessä ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen toteutumista koulussa sekä näiden teemojen näkymistä arjessa on tulos asteikolla 1-5 (huonosti erinomaisesti) keskimäärin 3,2. Parhaiten onnistuu ympäristöasioiden huomioiminen arjessa, kun jopa 41,1 % toteaa sen hoituvan hyvin tai erinomaisesti. Vastuuta ei kouluissa ole selkeästi jaettu, sillä suurin osa toteaa tilanteen olevan huonosti tai melko huonosti. (TAULUKKO 1) Taulukkoon on laitettu erikseen näkyviin ulkoisen tunnuksen eli Vihreän lipun tai Oppilaitosten ympäristösertifikaatin saaneiden koulujen arviot omasta toiminnastaan sekä kestävän kehityksen ohjelman tehneiden koulujen keskiarvot. Nämä molemmat ryhmät arvioivat toimintansa paremmaksi kuin koulut keskimäärin. Ulkoinen tunnus nostaa keskiarvoja selkeämmin yleiseen keskiarvoon nähden. Suurin ero on vastuiden jaossa, jossa sertifikaatin saaneet koulut arvioivat toimintansa kokonaisen numeron paremmaksi. Selkeässä projektissa sovitaan niin tavoitteista, toimenpiteistä

15 kuin vastuuhenkilöistäkin. Silti näidenkin koulujen joukossa juuri vastuiden jako arvioidaan vaikeimmaksi asiaksi. TAULUKKO 1 Koulujen arvio kestävän kehityksen toiminnastaan (1 5, huonosti erinomaisesti) Koulujen arvio kestävän kehityksen toiminnastaan erinomaisesti tai hyvin ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa ohjelman tehneissä kouluissa ka % ka Ympäristökasvatus ja kestävän 3,2 31,8 4 3,5 kehityksen kasvatus toteutuvat Ympäristöasioiden 3,3 41,1 4 3,5 huomioiminen näkyy arjessa Kestävän kehityksen 3,1 34,1 3,8 3,4 huomioiminen näkyy arjessa Vastuut on jaettu eri henkilöille 2,2 12,9 3,2 2,8 Kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajien arviot tilanteesta ovat samansuuntaiset. Ympäristöasioiden hoidon tilan keskiarvoksi tulee 3,3 ja ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen tila saa arvon 3,4 asteikolla 1-5 (heikko erinomainen). (KUVIO 2) KUVIO 2. Koulutoimenjohtajien arvio oppilaitosten tilanteesta.

16 Koulutoimen johtajilta kysyttiin vielä näkyykö ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen kasvatus oppilaitosten suunnittelutyössä. Myöntävän vastauksen antaa 76,1 % kuntien koulu- ja sivistystoimen johtajista. 11,9 % mielestä se ei näy ja yhtä moni ei osaa sanoa mielipidettään asiasta. Suunnitellussa mukana olo tarkoittaa kuitenkin lähinnä osana opetussuunnitelmaa olemista. Vain vajaassa puolessa tarkentavia vastauksia mainitaan muutakin, kuten teemapäiviä tai koulun toimintakulttuuria. Koulukohtaisissa opetussuunnitelman tarkennuksissa pitäisi kuvata koulun TOIMINTAKULTTUURI kestävän kehityksen osalta. Oppisisällöt on siis oppiaineiden mukanaan tuomaa kasvatusta ja toimintakulttuuri taas jokapäiväistä kasvatusta kuten arjen lajittelukäytännöt. Tärkeää toki on, että opetussuunnitelmaa noudatetaan ja että aihekokonaisuudet näkyvät koulun toiminnassa. Ja toiminta on varmasti vaikuttavaa, jos todella on avattu aihekokonaisuudet ja mietitty, miten ne toteutuvat eri oppiaineissa, koulun arjessa ja muussa toiminnassa. Ilman avaamista ja konkretisointia aihekokonaisuudet jäävät helposti liian yleisiksi ja vaikeasti toteutettaviksi. Opetussuunnitelman toteuttamisen kautta koulun kestävän kehityksen toiminta on parhaimmillaan erittäin laadukasta. Kestävän kehityksen teemojen soisi kuitenkin näkyvän laajemminkin oppilaitosten toiminnan suunnittelussa. Toki monipuolisiakin vastauksia joukossa oli: Projektit: Kansainvälinen kestävän kehityksen projekti, "luonto yhdistää ihmisiä". Koulut Virosta, Saksasta, Unkarista ja meiltä. Leirikoulut. Valinnaisaineet, mm. eräkurssi, kotitalous. Hienoa on huomata, miten joissakin kunnissa asia näkyy vahvemminkin: sivistyslautakunnan vuositavoitteissa mukana; jalkautuu koulujen työsuunnitelmiin. Olisi myös tärkeää, että kestävä kehitys näkyisi mahdollisimman monilla osa-alueilla: Oppilaitosrakentamisessa (tällä vuosikymmenellä n. 12 M!) asiat on huomioitu mm. LVI ratkaisut, ympäristörakentaminen, kierrätys, jätehuolto. Kestävän kehityksen ohjelmia vielä vähän Kansallisessa Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa asetetaan tavoitteeksi, että kaikkiin koulutusorganisaatioihin laaditaan oma kestävän kehityksen toimintaohjelma vuoteen 2010 mennessä (Opetushallitus 2006, 27). Koko työyhteisön yhdessä laatima ohjelma takaa varmimmin suunnitelmallisuuden ja koko yhteisön sitoutumisen. Nykytilan kartoituksen jälkeen mietitään kehittämistoimenpiteet, jotka koskevat johtamista, opetusta ja arkikäytänteitä. Toimintaohjelma vaatii pitkäjänteisyyttä, moniammatillisuutta ja vastuiden määrittelyä. Ohjelmassa sovitaan myös toimenpiteistä, aikataulusta, palautteen keruusta ja arvioinnista. Noin neljännekselle peruskouluja ja kolmanneksella lukioita on tällä hetkellä ympäristö- tai kestävän kehityksen ohjelma tai erityinen kasvatuksen ohjelma. Myöskin neljänneksessä kouluja on tällä hetkellä valittuna opettajista joko ympäristötai kestävän kehityksen vastaava tai erityinen kasvatusvastaava. Ympäristöryhmä löytyy sen sijaan vain 18,9 %:sta oppilaitoksia. Liki 60 %:lla kouluista ei ole mitään kysytyistä viidestä vaihtoehdosta. (KUVIO 3) Vuosituhannen vaihteessa omia kestävän kehityksen ohjelmia oli 13,2 %:ssa yleissivistäviä oppilaitoksia. Lukioiden osalta prosentti oli tuolloin 10, joten heidän

17 kohdallaan edistystä on tapahtunut erityisen hyvin. Yläasteilla sen sijaan oli tuolloin jo viidenneksessä ohjelma ja ala-asteista 12,7 %:lla. Tilannetta ei voi pitää hyvänä, koska Opetushallituksen omassa kestävän kehityksen edistämisohjemassa vuosille oli edellytetty oppilaitoskohtaisten ohjelmien laadintaa. (Rajakorpi & Salmio 2001, 41-42) Myönteistä on huomata, että edistystä vuosituhannen vaihteesta on selkeästi tapahtunut. Toki matkaa strategian tavoitteeseen on vielä paljon. KUVIO 3. Oppilaitosten kestävän kehityksen ohjelmat, vastaavat ja ryhmät. Kunnallisella tasolla erityinen oppilaitosten kestävän kehityksen tai kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelma on noin 19 %:ssa kuntia. Vuosituhannen vaihteessa Opetushallituksen toteuttamassa kestävän kehityksen kasvatuksen arvioinnissa havaittiin, että reilussa 30 %:ssa kuntia oli kestävän kehityksen edistämisohjelma, ja noin viidellä prosentilla oppilaitoksia oli erillinen kestävän kehityksen ohjelma osana kunnan ohjelmaa. Tämä yhteys saattaa olla hyvinkin järkevä ja toimiva, sillä kun asiasta on sovittu jo tekovaiheessa kunnan kanssa ja kaikkien koulujen osalta, niin kunta on velvollinen toimimaan sovitulla tavalla ja se myös takaa tarvittavat resurssit ohjelman toteuttamiseen. (Rajakorpi & Salmio 2001, 41) Pienissä kouluissa vähiten ohjelmia Tarkasteltaessa koulun koon vaikutusta ympäristöryhmiin, -vastaaviin ja -ohjelmiin huomataan kaikissa sama tulos. Alle sadan oppilaan kouluissa on aina vähiten ja isoissa yli 300 oppilaan kouluissa eniten. (TAULUKKO 2) Muutaman opettajan koulussa käytännöt toimivatkin toki usein ilman erillistä kirjallista dokumentointia. Ja isossa koulussa liikenee enemmän ihmisiä erilaisiin työryhmiin ja vastuutehtäviin. Kuitenkin pienissäkin yksiköissä ohjelman tekeminen ja vastuista sopiminen tekisivät toiminnasta suunnitelmallisempaa ja sitä kautta tuloksekkaampaa. Ohjelmaa tehdessä asioita tulisi pohdittua ja mietittyä kehittämiskohteita. Ohjelmaprosessista tulisikin tehdä niin kevyt ja mielekäs, että se tulisi tehtyä myös pienissä kouluissa.

18 TAULUKKO 2 Koulun koon vaikutus ympäristöryhmiin, -vastaaviin ja -ohjelmiin Koulun koon vaikutus ympäristöryhmiin, -vastaaviin ja -ohjelmiin ryhmä vastaava ohjelma jokin näistä % % % % Pieni koulu (alle 100) 4 11,2 14,9 21,2 Keskikokoinen koulu ( ) 17,2 24,3 24,3 38,7 Suuri koulu (yli 300) 41,5 50,3 50,3 63,9 Lukioissa eniten ohjelmia Verrattaessa ympäristöryhmiä, -vastaavia ja -ohjelmia eri kouluasteilla huomataan, miten alakouluissa on vähiten kaikkia näitä ja lukioissa eniten. Vastaavia on yhtä usein ja ryhmiä lähes yhtä usein yläkoulussa kuin lukiossa eli joka kolmannessa. Ohjelmia sen sijaan on yläkouluissa yhtä harvoin kuin alakouluissa. Viimeisessä kohdassa on tarkasteltu kuinka suurella osalla on jokin kysytyistä. Tämä koonti näyttää selkeästi miten lukioissa on yleisimmin jäsennetty ympäristötyötä ohjelmien ja vastuiden jaon kautta ja miten alakouluissa se on kaikkien vähäisintä. (KUVIO 4) KUVIO 4. Kestävän kehityksen ryhmät, vastaavat ja ohjelmat eri kouluasteilla. Huom. Kuviossa on laskettu vastaaviin kaikki ne, jotka ilmoittivat, että heillä on joko ympäristö- tai ympäristökasvatusvastaava. Laskemisessa on huomioitu se, että osalla on molemmat. Vastaavasti on toimittu ohjelmien osalta.

19 Vaikuttavia ohjelmia Kouluilta, joilla oli ohjelma, kysyttiin vielä tarkempia kysymyksiä ohjelmasta. Kuitenkin noin neljännes niistä, joilla ohjelma oli, ei vastannut näihin tarkentaviin kysymyksiin. Koska tarjolla ei ollut vaihtoehtoa en osaa sanoa, voi vastaamattomuus johtua siitä, etteivät vastaajat tienneet ohjelman sisällöstä tarkemmin. Voidaan myös epäillä, että näistä olemassa olevista ohjelmista noin neljännes ei ole kovinkaan aktiivisessa käytössä. Tehdyt ohjelmat, joista osattiin vastata tarkentaviin kysymyksiin, vaikuttavat lähes aina koulun arkeen ja opetustyöhön. Ohjelmat saavuttavat siltä osin tavoitteensa hienosti. (TAULUKKO 3) Myös taulukoissa 1 ja 8 on laitettu näkyviin ohjelman tehneiden koulujen vastausten keskiarvot. Niistäkin näkee, miten koulun omat arviot kestävän kehityksen toiminnan tasosta yleensä ja tarkemmissakin kohdissa ovat kauttaaltaan kaikkien koulujen keskiarvoa paremmat. Tämä kertoo siitä, miten ohjelman avulla on mahdollista parantaa koulun toiminnan laatua. Ohjelmien vaikuttavuus havaittiin myös Opetushallituksen 2001 julkaisemassa selvityksessä, jossa ohjelman tehneiden oppilaitosten ympäristöasioiden huomioiminen oli selkeästi parempaa esimerkiksi siivouksessa, keittiön toiminnassa ja jätehuollossa (Rajakorpi & Salmio 2001, 231). TAULUKKO 3: Olemassa olevien ohjelmien vaikuttavuus Ohjelmien vaikuttavuus % Ohjelma näkyy opetustyössä 93,5 Ohjelma näkyy koulun arjessa 92,6 Ohjelmat kaipaavat vielä tarkkuutta Ohjelmat vaikuttavat kuitenkin usein olevan yleisluontoisempia, sillä niihin ei useinkaan ole kirjattu tavoitteita eri oppiaineissa tai eri vuosiluokille. Myöskään aina ei ole määritelty vastuuhenkilöitä tai suunniteltu, miten ohjelman onnistumista arvioidaan. Jos ohjelmien tekemisessä olisi otettu nämäkin näkökulmat huomioon, vaikuttaisivat ne vielä tehokkaammin koulun opetukseen ja arkeen. (TAULUKKO 4) Erityisesti yläkouluissa ja lukioissa, joissa on aineenopettajat, olisi tärkeää miettiä kestävää kehitystä kunkin oppiaineen näkökulmasta, jotta saataisiin kaikki opettajat sisällyttämään teema omaan opetustyöhönsä. Nyt näin tapahtui vain noin 38 %:ssa ohjelmia. Alakouluissa taasen eri vuosiluokkien yhteys olisi tärkeää miettiä, jotta opetuksesta tulisi jatkumo vuosien aikana. Kolmanneksessa alakoulujen ohjelmia on nyt kirjattu tavoitteet eri vuosiluokille, mikä on useammin kuin yläkouluissa ja lukioissa, joissa luokattomuus varmasti vaikuttaa asiaan.

20 TAULUKKO 4: Olemassa olevien ohjelmien sisältö Ohjelmissa on kirjattu % Ympäristötavoitteet arkikäytänteissä 84,4 Kestävän kehityksen tavoitteet arkikäytänteissä 84,3 Koulukohtaiset ympäristökasvatustavoitteet 73,8 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi 70,6 Toteutumisen arviointi 63,3 Määritellyt vastuuhenkilöt 59,6 Tavoitteet eri oppiaineissa 37,6 Tavoitteet eri vuosiluokille 27,5 Kaikki mukaan ohjelmien laadintaan! Ohjelman laadintaan eivät myöskään kaikki ole päässeet osallistumaan, sillä puolessa prosesseja edes kaikki opettajat eivät ole saaneet sanaansa sanoa. Vanhempia on kuunneltu vain joka kymmenessä ohjelman laadintaprosessissa. (TAULUKKO 5) Osallistuminen suunnitelman tekemiseen parantaisi varmasti sen toteutumista, sillä silloin eri ryhmät olisivat saaneet sanoa mielipiteensä ja sitoutuneet jo laatimisprosessin aikana ohjelman noudattamiseen. Yhdessä mietittyjä asioita on mukavampi noudattaa kuin ylhäältä annettuja määräyksiä. TAULUKKO 5: Olemassa olevien ohjelmien laadintaan osallistuminen Ohjelmien laadintaan osallistuminen % Oppilaat 62,7 Muu henkilökunta 56,4 Kaikki opettajat 49,5 Vanhemmat 9,3 Kiinnostusta ja tietoa tarvitaan Niiltä, joilla ohjelmaa ei ollut, kysyttiin syytä tähän. Tärkeimmiksi syiksi nousivat vastuuhenkilön ja tiedon puuttuminen. Neljännes ei näe ohjelmalle tarvetta. Myös rahallisen resurssin puute on ainakin osasyynä, ettei ympäristöohjelmaa ole tehty. Muutamalle prosentille se on ainoa syy. (KUVIO 5) Muissa syissä esiin nousee vahvana ajatus siitä, että asia on jo tarpeeksi hyvin opetussuunnitelmassa ja toteutuu sen toteuttamisen kautta tai muuten osana arkikäytänteitä. Eräs vastaaja toteaa: Katsomme, että laajojen kirjallisten dokumenttien laatimisen sijasta on järkevämpää käyttää rajallinen aika käytännön toimintaan ja laittaa energia siihen. Jos aikaa ja taloudellisia resursseja olisi

21 enemmän, voisi keskittyä myös kestävän kehityksen kasvatuksen ohjelmaan. Nyt sitä toteutetaan opetussuunnitelman puitteissa. Aika- ja resurssipula ovat toinen, joka näkyy vahvasti muissa syissä. Opettajat kokevat työmääränsä jo nyt niin isoksi, ettei ylimääräiseksi koettuun työhön riitä aikaa. Tarvittaisiin lisää resursseja, jotta kestävän kehityksen ohjelman tekemiseen olisi mahdollisuuksia. Myös moninaiset muut kehittämiskohteet ja hankkeet vievät aikaa ja energiaa. Eräs vastaaja toteaakin: Kouluun tarjotaan joka vuosi useita "hankkeita", jotka ovat ihan hyvän asian puolesta, mutta jos ne kaikki toteutetaan, kuka enää pitää tunteja ja millä rahalla. Mukavan moni kuitenkin mainitsi syyksi myös sen, että ohjelma on valmisteilla. Oletettavasti siis niiden oppilaitosten osuus, joissa ohjelma on, tulee kasvamaan. KUVIO 5. Ympäristöohjelman puuttumisen syyt. Aihekokonaisuudet osana oppiaineita Aihekokonaisuuksien tulisi sisältyä pakollisiin ja vapaavalintaisiin kursseihin, koulun tapahtumiin ja muuhun toimintaan. Niiden tulisi näkyä myös koulun toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien tavoitteena on vastata yhteiskunnalliseen muutokseen ja antaa kouluille mahdollisuuksia opetuksen ja kasvatuksen eheyttämiseen. Oppilaitoksilta kysyttiin miten hyvin ympäristökasvatukseen tai kestävän kehityksen kasvatukseen liittyvät aihekokonaisuudet toteutuvat eri tavoilla. Vastausten keskiarvo vaihteli välillä 2,8 3,7, asteikon ollessa 1 5 (huonosti erinomaisesti). Tarkasteltaessa kuinka monen mielestä toteutuminen on hyvää tai erinomaista huomataan, että parhaiten aihekokonaisuudet toteutuvat osana oppiaineita ja

22 arkikäytänteissä. Opetuksen eheyttäminen aihekokonaisuuksien avulla ei kuitenkaan näytä toteutuvan kuin kohtalaisesti. (TAULUKKO 6) Kouluasteiden erot tulevat esiin tässä kysymyksessä. Yläkoulussa ja erityisesti lukioissa kurssimuotoisuus ja kova tahti vaikuttavat aihekokonaisuuksien toteutumiseen. Alakoulun keskiarvot ovatkin parempia kuin taulukossa esitetty kaikkien keskiarvo. Luokanopettajan opettaessa useita aineita on niiden välistä yhteistyötä helpompi toteuttaa ja teemaviikoille ja projekteille on muutenkin enemmän aikaa. Yläkoulujen osalta keskiarvot ovat hivenen huonompia ja lukioiden entistä alempia. Erot ovat kuitenkin pieniä. TAULUKKO 6: Kestävän kehityksen aihekokonaisuuden toteutuminen Aihekokonaisuuksien toteutuminen Hyvin tai Ulkoisen tunnuksen saaneissa kouluissa erinomaisesti % ka ka Osana oppiaineita 60,7 3,7 3,6 Arkikäytänteissä 51,6 3,5 4,2 Projektimuodossa 37 3,1 3,8 Teemaviikon tms. muodossa 37,9 3,1 4 Oppiaineiden välisenä 31 3,1 3,7 yhteistyönä Muussa toiminnassa 20,4 3 3,5 Yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa 22,3 2,8 3,3 Taulukkoon on laitettu näkyviin ulkoisen tunnuksen saaneiden koulujen keskiarvot aihekokonaisuuksien toteutumisessa. Vastauksissa kaikki muut tavat toteuttaa aihekokonaisuuksia ovat selkeästi parempia, paitsi osana oppiaineita oleminen, joka on aavistuksen heikompaa kuin muissa kouluissa. Selkein ero on teemaviikkojen kohdalla, joissa sertifioidut koulut arvioivat aihekokonaisuuksien näkyvän hyvin, kaikkien koulujen arvioidessa tilanteen vain kohtalaiseksi. Vastaukset kertovat sen, miten erityisesti Vihreä lippu on ohjelma, jossa yhdistyvät useat oppiaineet ja toimintaa on niin arjessa kuin juhlassakin. Ulkoisen tunnuksen hankkiminen on myös hyvä tapa toteuttaa näitä kestävään kehitykseen liittyviä aihekokonaisuuksia. Luonto-opetus ja arvokasvatus suosikkeja Tutkimuksessa kysyttiin myös joidenkin ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen aihealueiden näkymistä opetuksessa: Kuinka usein esimerkiksi seuraavat ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen kasvatuksen aihealueet ovat mukana opetuksessa?. Mukaan valikoitiin eri tyyppisiä aihealueita, koska kaikkea ei voinut kysyä. Asteikkona oli 1-5, joista 1=ei koskaan, 3=joskus ja 5 =usein. Keskiarvot vaihtelivat välillä 2,5 3,9. (TAULUKKO 7)

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 27.1.2010 Opetusneuvos Aihekokonaisuuksien määrittely vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan KOULU: Lintuvaaran koulu SUUNNITELMAN LAATIMINEN Koulut laativat oman tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tärkeä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Helsinki. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 201 Helsinki Joulukuu 201 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Haku lukioiden kehittämisverkostoon

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika 17.3.2016 klo 12.00 21.4.2016 klo 16.15 Hakemusta on mahdollista muokata hakuajan loppuun asti. Hakemukset käsitellään hakuajan jälkeen. 1. PERUSTIEDOT Hakija

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen

Espoo. PKS 2. luokkien palvelukykykysely ESPOO HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 ESPOO Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki

Seinäjoen koulutoimen kysely syksy Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Seinäjoen koulutoimen kysely syksy 2007 Analyysit Kodin ja koulun yhteistyö Edufin, Simo Pokki Koko kysely (3 kpl) Normaali koulukohtainen tulos karkealla tasolla: henkilöstö on tyytyväisintä ja vanhemmat

Lisätiedot

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö

Alku- ja esiopetuksen yhteistyö Alku- ja esiopetuksen yhteistyö KOS-lomakkeet, pedagogiset asiakirjat sekä koulukohtaisesti toteutettu yhteistyö Keskeiset kysymykset Miten KOS-lomakkeet on koettu tänä lukuvuonna Onko KOS-lomakkeita käytetty

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2013 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla toukokuun 2013 aikana Vastauksia: Varhaiskasvatuksen huoltajat 120 kpl

Lisätiedot