Viranomaiset ja lääkeyritykset keräävät tietoa lääkkeiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viranomaiset ja lääkeyritykset keräävät tietoa lääkkeiden"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Reima Palonen, Erkki Palva, Kalevi Laitinen, Jyrki Särkämö, Helena Gylling Lääkevalmisteiden tavallisimmat haittavaikutukset Suomessa Lähtökohdat Lääkevalmisteiden haittavaikutusten yleisyydestä on ollut vaikea saada luotettavaa tietoa. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä lääkkeet olivat normaalissa käytössä aiheuttaneet lääkevahinkoja ja ilmoituksia vakavista haittavaikutuksista. Menetelmät Tutkimusaineistona käytettiin vuosina sattuneita lääkevahinkoja ja tietoja Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin ilmoitetuista vakavista haittavaikutuksista samoilta vuosilta. Tietoja lääkevahingoista ja haittavaikutuksista verrattiin keskenään ja lääkkeiden kulutustilastoihin. Tulokset Lääkevahinkoilmoituksia tuli 406 kpl ja ilmoituksia vakavista haittavaikutuksista kpl. Lääkkeitä käytettiin miljoonaa päivittäistä lääkeannosta (DDD). Eniten lääkevahinkoja aiheuttivat systeemiset bakteerilääkkeet (J01), joista tehtiin myös eniten haittavaikutusilmoituksia. Eniten lääkevahinkoja suhteessa kulutukseen aiheuttivat fluorokinolonit (J01MA). Immunosuppressiiviset lääkeaineet (L04), depressiolääkkeet ja keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet (N06), psykoosija neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet (N05) aiheuttivat 6 10 kertaa useammin haittavaikutusilmoituksen kuin lääkevahingon. Päätelmät Keskimäärin viisi lääkevahinkoa sataa miljoonaa päivittäistä lääkeannosta kohti osoittaa, että Suomessa käytössä olevat lääkkeet ovat turvallisia. Meillä on kuitenkin käytössä lääkeryhmiä, joilla vahinkojen frekvenssi on poikkeuksellisen suuri. Tällaisia ovat esimerkiksi fluorokinolonit, mykobakteerilääkkeet ja aknen hoitoon käytettävät lääkkeet. Viranomaiset ja lääkeyritykset keräävät tietoa lääkkeiden aiheuttamista haitoista. Tietoa haittojen todellisesta yleisyydestä lääkkeen käyttömäärään suhteutettuna on kuitenkin ollut vaikea saada. Tavallisin tapa kerätä tietoa lääkkeiden haittavaikutuksista on tukeutua ilmoituksiin. Haittavaikutuksia valvova järjestelmä kiinnittää huomiota ns. hälytysmerkkeihin, joista käytetään termiä signal. Valvontajärjestelmän tarkoitus on paljastaa nämä signaalit ( signal generating ) (1). Haittavaikutus on tyypillisesti oire tai sairaus, joka on syntynyt lääkkeen käytön aikana. Kun haittavaikutuksia kerääntyy tietylle lääkkeelle, herää epäily sen osuudesta tapahtumaan, eli on syntynyt signaali. Tällaiset joko viranomaisten tai lääketeollisuuden perustamat järjestelmät pystyvät havaitsemaan helposti uudet haitat, mutta haittavaikutusten yleisyydestä on vaikea saada käsitystä. Haittavaikutusten yleisyyden arvioimiseksi tarvitaan tietoja lääkkeen käyttömääristä, mutta haittavaikutuksia on voitu järjestelmällisesti suhteuttaa lääkkeiden kulutukseen vain harvassa maassa. Ongelmaa on koetettu ratkaista tapausverrokkitutkimuksin, keräämällä apteekkien reseptitietoa (2), tai seuraamalla valittujen (uusien) lääkkeiden haittatapahtumia prospektiivisilla post-marketing-tutkimuksilla (3). Menetelmänä on käytetty prescription event monitoring - järjestelmää (PEM), jossa lääkkeen määrännyt lääkäri täyttää haittavaikutuksesta ilmoituksen ja lähettää sen viranomaiselle (3). Tämän menetelmän hyvänä puolena on suhteellisen harhaton ja kulutukseen suhteutettavissa oleva haittavaikutustieto mutta heikkoutena se, että vain osaa lääkkeistä voidaan seurata. Yksi mahdollisuus on tukeutua tietyllä alueella tallennettuun reseptitietoon ja suhteuttaa se saman alueen sairaaloiden diagnoosirekisterien tietoihin. Näin kuitenkin saadaan esille vain vaikeimmat, sairaalahoi- 2499

2 Kuvio 1. Lääkevahinkovakuutuksen korvausperusteet tiivistetysti. Vahinko ei ole seurausta välttämättömästä riskinotosta hoidettaessa vaikeaa sairautta tai vammaa Vahinko on aiheuttanut vähintään 14 vuorokauden yhtäjaksoisen työkyvyttömyyden tai ruumiintoimintojen heikentymisen, pysyvän sairauden tai vamman taikka kuoleman Henkilövahinko on todennäköisesti lääkkeen aiheuttama tai tai ja ja Korvattava lääkevahinko Vahinkoa ei pidä kohtuudella sietää, kun otetaan huomioon mm. hoidettavan sairauden laatu ja vaikeus, lääkkeestä aiheutuneen vahingon vaikeus ja vahingon todennäköisyys Vahinko on aiheuttanut vähintään 85 euron suuruiset kustannukset tai ansionmenetyksen Esimerkkejä lääkevahinkovakuutuksen ratkaisukäytännöstä Tapaus 1 Potilas sai aivoinfarktin jälkitilan takia parasetamolilääkitystä. Noin kuukausi sen jälkeen hänen maksa-arvojensa todettiin suurentuneen. Tämän katsottiin todennäköisesti johtuvan lääkityksestä. Potilas sai korvauksen sairaalahoidon kustannuksista ja tilapäisestä haitasta (kipu ja särky). Tapaus 2 Potilas oli käyttänyt vuodesta 1998 gestodeenia ja etinyyliestradiolia sisältäviä ehkäisypillereitä. Vuonna 2004 hän sai pikkuaivojen infarktin. Hyytymistekijätutkimuksessa ei todettu poikkeavaa, eikä infarktille todettu myöskään sydänperäistä syytä. Infarktin katsottiin olevan todennäköisesti syy-yhteydessä lääkitykseen. Potilas sai korvauksen sairaanhoitokuluista, ansionmenetyksestä ja tilapäisestä haitasta (kipu ja särky). Tapaus 3 Laaja-alaista ihopsoriaasia ja nivelpsoriaasia sairastava potilas käytti prednisolonilääkitystä annoksella 40 mg 1 / Potilaan käytettyä lääkitystä noin kolme vuotta hänen toisesta silmästään todettiin leikkaushoitoa vaatinut harmaakaihi. Potilaan vakava sairaus edellytti suuriannoksista prednisolonilääkitystä, johon liittyy kaihin syntymisen riski. Tämän vuoksi kysymys oli välttämättömän riskin ottamisesta hoidettaessa vakavaa sairautta, eikä potilaalla ollut oikeutta korvaukseen. toa vaatineet ja varmat sairausmääritykset, vaikka reseptijärjestelmä olisi kattavakin. Esimerkiksi metronidatsolin aiheuttaman haimatulehduksen todennäköisyydeksi on saatu tällä menetelmällä 3,9 haittavaikutusta / reseptiä (4). Uudessa Seelannissa on käytössä ns. Intensive Medicines Monitoring Programme, IMMP, jossa uusia markkinoille tulleita lääkkeitä seurataan keskitetysti PEM-metodiikkaa käyttäen (1). Ruotsissa kerätään keskitetysti lääkkeiden käyttö- ja kustannustietoa (National Diagnosis and Therapy Survey), ja tämä tieto voidaan suhteuttaa keskitetysti kerättyyn haittavaikutustietoon (5). Kaikilla em. järjestelmillä on hyvät ja huonot puolensa. Millään niistä ei saada täysin harhatonta käyttö- tai haittavaikutustietoa. Suomessa haittavaikutuksista kerääntyy tietoa lääkeyrityksille, Lääkelaitokselle, Potilasvakuutuskeskukselle ja Lääkevahinkovakuutuspoolille, ja tieto on osin päällekkäistä. Tietoa lääkkeiden käytöstä taas kerätään Lääkelaitoksessa ja Kansaneläkelaitoksessa. Jotta haittavaikutusten yleisyydestä voisi muodostaa käsityksen, on haittavaikutustieto voitava yhdistää käyttötietoon. Lääkevahinkojen korvausjärjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1984 alkaen (kuvio 1). Korvaamisen yleisenä edellytyksenä on, että lääke on luovutettu Suomessa kulutukseen ja lääkkeen valmistaja, maahantuoja tai markkinoija on liittynyt vakuutukseen. Henkilövahingon ja lääkkeen käytön välillä on oltava todennäköinen syy-yhteys, ja korvattavan lääkevahingon vaikeusaste on määritetty (6,7,8,9). Vakuutusehtojen mukaan korvaamatta jäävät yhtäältä vähäiset vahingot, toisaalta vahingot, jotka johtuvat välttämättömästä riskinotosta vaikean sairauden hoidossa tai ovat hoidettavaan sairauteen ja muihin olosuhteisiin nähden kohtuudella siedettäviä. Lääkevahinkovakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävät myös tilanteet, joissa lääkkeen määräämisessä tai annostelussa on tapahtunut virhe. Niissä tapauksissa annetaan ohjaus asian viemisestä Potilasvakuutuskeskuksen käsiteltäväksi. Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin taas tehdään ilmoitus lääkkeen aiheuttamasta haittavaikutuksesta, jos siitä on pienikin epäily. Haittavaikutusrekisteriin tehtiin vuonna 2003 noin 900 haittavaikutusilmoitusta (10). Lääkevahinkovakuutuspooliin taas tehdään vuosittain keskimäärin hieman yli 200 vahinkoilmoitusta, joista noin puolet on hyväksytty korvattaviksi lääkevahingoiksi (6,7,8). Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä lääkeaineet aiheuttivat eniten lääkevahinkoja kulutukseen ja haittavaikutusilmoituksiin verrattuna. Tällaista selvitystä ei ole aikaisemmin tehty. Vertasimme vuosina sattuneita lääkevahinkoja lääkkeiden kulutustilastoihin (11) ja Lääkelaitoksen vakaviin haittavaikutusilmoituksiin samoilta vuosilta. Valitsimme kyseiset vuodet, jotta tilastointi olisi mahdollisimman täydellinen. Tutkimuksen avulla arvioimme saatavan uutta tietoa tavallisimmin käytettyjen lääkeaineiden haittavaikutusprofiilista. Aineisto ja menetelmät Lääkevahinkojen osalta tutkimusaineiston muodostivat vuosina sattuneet lääkevahingot, joissa oli arvioitu olevan syy-yhteys lääkkeen ja vahingon välillä ja jotka eivät olleet vähäisiä. Vahingon sattumispäiväksi katsotaan lääkevahinkovakuutuksessa se päivä, jolloin potilas hakeutui lääkkeen aiheuttaman oireen takia ensimmäisen kerran hoitoon tai jona hän hoitoon hakeutumatta kuoli. Toisena vertailuryhmänä käytimme tietoja Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin ilmoitetuista vakavista haittavaikutuksista samoilta vuosilta. Vakavalla haittavaikutuksella tarkoitetaan EU:ssa käytetyn määritelmän mukaan kuolemaan johtavaa, henkeä uhkaavaa, sairaalahoidon aloittamista tai jatkamista vaativaa, pysyvään tai merkittävään toimintaesteisyyteen tai -kyvyttömyyteen johtavaa vaikutusta tai synnynnäistä anomaliaa tai epämuodostumaa. Lääkkeiden kulutustiedot poimittiin Lääkelaitoksen internet-sivuilta samoilta vuosilta. 2500

3 Laskimme kullekin ATC-luokituksen mukaan ryhmitellylle lääkeaineryhmälle seuraavat suhdeluvut: 1) lääkevahingot / lääkkeiden kulutus sataa miljoonaa päivittäistä lääkeannosta kohti (defined daily dose, DDD) ja 2) haittavaikutukset/ lääkevahingot. Tulokset Lääkevahingot verrattuna lääkkeiden kulutukseen Tutkimuksen kriteerit täyttäviä lääkevahinkoja oli tarkasteltavana neljänä vuotena 480, mutta vahingon aiheuttaneen lääkkeen päivittäiskulutustiedot olivat käytettävissä 406 vahingosta (taulukko 1). Merkittävin syy lukujen eroon on, että veri ja verivalmisteet kuuluvat lääkevahinkovakuutuksen piiriin, vaikka ne eivät veriplasmaa lukuun ottamatta ole lääkelain mukaisia lääkeaineita eikä niistä ole saatavilla päivittäiskulutustietoja. Muita tässä suhteessa merkittäviä ryhmiä, joista kulutustietoja ei ole saatavissa, ovat rokotteet (J07), osa ihotautilääkkeistä (D) ja solunsalpaajat (L01). Lääkeaineryhmittäin eniten vahinkoja, 130 vahinkoa (32 % lääkevahingoista), aiheuttivat systeemiset bakteerilääkkeet (J01). Näistä vahingoista 46 oli kinolonijohdoksien (J01M), käytännössä fluorokinolonien (J01MA), aiheuttamia. Seuraavaksi eniten, 10 % vahingoista, aiheuttivat tulehduskipu- ja reumalääkkeet (M01). Näistä vahingoista pääosan aiheuttivat M01A-luokan lääkkeet. Kolmanneksi ja neljänneksi eniten vahinkoja aiheuttivat N03A-luokan epilepsialääkkeet ja N05A-luokan psykoosilääkkeet, molemmat 7 % vahingoista. Sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmään vaikuttavat aineet (G03) aiheuttivat 4 % vahingoista. Niistä valtaosa oli systeemisesti käytettävien hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden (G03A) aiheuttamia vahinkoja, laskimo-, keuhko- tai aivoveritulppia. Suomessa käytettiin tarkasteluajankohtana kaikkiaan 84, milj. DDD sellaisia lääkkeitä, joista päivittäiskulutustiedot ovat saatavissa (taulukko 1). Lääkeaineryhmittäin eniten käytettiin sukupuolihormoneja ja genitaalijärjestelmään vaikuttavia aineita (G03), 8, milj. DDD (10 % Taulukko 1. Lääkevahinkojen lukumäärä (n), lääkkeiden kulutus (100 milj. DDD) ja Lääkelaitoksen vakavat haittailmoitukset vuosina ATC-luokka ja lääkeaineryhmä Lääkevahingot Lääkkeiden Vahinkoja / Haitta- Haittakulutus, lääkkeiden kulutus, ilmoitukset ilmoitukset/ 100 milj. DDD 100 milj. DDD Lääkelaitokselle lääkevahingot J01 Systeemiset bakteerilääkkeet 130 1, ,7 J01M Kinoliinijohdokset 46 0, ,8 J01X Muut bakteerilääkkeet 23 0, ,8 J01D Beetalaktaamirakenteiset, penisilliinit 11 0, ,4 J01E Sulfonamidit ja trimetopriimi 8 0, ,5 J01A Tetrasykliinit 6 0, ,5 M01 Tulehduskipu- ja reumalääkkeet 42 4, ,1 M01A Tulehduskipu- ja reumalääkkeet 37 4, ,3 M01C Spesifiset reumalääkkeet 5 0, ,4 N03 Epilepsialääkkeet 29 0, ,1 N05 Psykoosi- ja neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet 28 7, ,2 N05A Psykoosilääkkeet 25 1, ,7 G03 Sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmään vaikuttavat aineet 17 8, ,4 G03A Systeemisesti käytettävät hormonaaliset ehkäisyvalmisteet 13 3, ,2 A07 Ripulin ja suolistoinfektioiden lääkkeet 15 0, ,2 D01 Ihon sienitautien lääkkeet 10 0, ,5 L04 Immunosuppressiiviset lääkeaineet 10 0, ,2 H02 Systeemisesti käytettävät kortikosteroidit 10 1, ,4 C01 Sydänlääkkeet 9 2, ,7 C10 Seerumin lipidejä vähentävät lääkeaineet 9 3, ,4 B01 Antitromboottiset lääkeaineet 8 7, ,6 J04 Mykobakteerilääkkeet 8 0, ,3 N06 Depressiolääkkeet ja keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet 7 3, ,9 N06A Depressiolääkkeet 6 3, ,2 P01 Alkueläimiin vaikuttavat lääkeaineet 7 0, ,9 D10 Aknelääkkeet 7 0, ,9 H03 Kilpirauhasen toimintahäiriöiden hoito 7 1, ,1 H03B Tyreostaatit 7 0, ,0 N02 Analgeetit 7 2, ,6 C08 Kalsiumkanavanestäjät 6 3, ,7 Kaikki lääkkeet, joista on kulutustiedot , ,1 Kaikki lääkevahingot ,3 DDD = defined daily dose 2501

4 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kahden eri rekisterin tietojen avulla, mitkä lääkkeet aiheuttavat normaalissa käytössä eniten haittavaikutuksia suhteessa niiden kulutukseen. Toiseksi halusimme selvittää, miten paljon kahden eri rekisteritiedon antama informaatio poikkeaa toisistaan. Haittavaikutuksia arvioimme sekä lääkevahinkoina että Lääkelaitokselle ilmoitettuina lääkkeen vakavina haittavaikutuksina. Lisäksi selvitimme samanaikaiset lääkkeiden kulutustiedot. Käytimme 2000-luvun alun tiedostoja, jotta tilastotiedot olisivat mahdollisimman täydelliset. Jatkoanalyyseissä olemme todenneet, että vahinkoprofiilit eivät ole olenlääketiede lääkkeiden kulutuksesta). Seuraavaksi suurin ryhmä oli psykoosi- ja neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet (N05), joiden osuus oli 9 %. Kolmanneksi eniten käytettiin antitromboottisia lääkeaineita (B01). Tähän ryhmään kuuluvat mm. antikoagulantit. Neljäntenä ryhmänä olivat tulehduskipu- ja reumalääkkeet (M01), 6 % kokonaiskulutuksesta, ja viidentenä seerumin lipidipitoisuutta pienentävät lääkkeet (C10), 4,5 % kokonaiskulutuksesta. Kun lääkevahinkojen määrä suhteutettiin lääkkeiden kulutukseen, lääkevahinkoja aiheuttaneiden lääkeaineiden yleisyysprofiili muuttui täysin (taulukko 1). Keskimääräinen vahinkojen lukumäärä suhteessa kulutukseen oli 5 lääkevahinkoa/100 milj. DDD. Eniten vahinkoja suhteessa kulutukseen aiheuttivat fluorokinolonit (J01MA), joita käytettäessä lääkevahinkojen määrä oli yli 100-kertainen keskimääräiseen vahinkofrekvenssiin nähden. Seuraavaksi eniten vahinkoja aiheuttivat mykobakteerilääkkeet (J04). Ne aiheuttivat vahinkoja 69-kertaisesti keskimääräiseen vahinkofrekvenssiin nähden. Kolmanneksi eniten vahinkoja suhteessa kulutukseen aiheuttivat kilpirauhasen toimintahäiriöiden hoitoon käytetyt lääkkeet (tyreostaatit, H03B). Tyreostaattivahinkoja oli tarkasteltavana ajanjaksona vain 7 kpl, mutta kokonaiskulutuskin oli vain 0, milj. DDD. Neljänneksi suurin Tästä asiasta tiedettiin h Lääkkeiden aiheuttamista haitoista suhteessa kulutukseen on vaikea saada luotettavaa tietoa. h Lääkelaitokselle ilmoitetaan lääkkeiden haittavaikutuksista, Lääkevahinkovakuutuspoolille lääkkeen aiheuttamasta henkilövahingosta. h Haittavaikutusilmoitus tehdään, jos siitä on pienikin epäily. Korvattavan lääkevahingon ja lääkkeen käytön välillä on sen sijaan oltava todennäköinen syy-yhteys. Niinpä haittavaikutusilmoituksia on moninkertainen määrä lääkevahinkoihin nähden. Tiedossa ei ollut, miten nämä luvut suhtautuvat lääkkeiden kulutukseen ja toisiinsa. Tämä tutkimus opetti h Eniten lääkevahinkoja ja haittavaikutusilmoituksia aiheuttivat systeemiset bakteerilääkkeet (J01). h Fluorokinolonit (J01MA) aiheuttivat eniten lääkevahinkoja suhteessa kulutukseen. h Immunosuppressiiviset lääkeaineet (L04), depressiolääkkeet ja keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet (N06), psykoosija neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet (N05) johtivat haittavaikutusilmoitukseen 6 10 kertaa useammin kuin lääkevahinkoon. h Keskimäärin viisi lääkevahinkoa sataa miljoonaa päivittäistä lääkeannosta kohti osoittaa, että Suomessa käytössä olevat lääkkeet ovat turvallisia. On kuitenkin huomattava, että meillä on käytössä lääkeryhmiä, kuten fluorokinolonit, mykobakteerilääkkeet ja aknen hoitoon käytettävät lääkkeet, joilla on poikkeuksellisen suuri vahinkojen frekvenssi. vahinkoja suhteessa kulutukseen aiheuttanut lääkeaineiden ryhmä oli ihon sienitautien lääkkeet (D01). Seuraavana tulivat aknelääkkeet (D10), jotka aiheuttivat vahinkoja 19-kertaisesti keskimääräiseen vahinkofrekvenssiin nähden. Absoluuttisesti eniten lääkevahinkoja aiheuttanut ryhmä, eli systeemisesti käytettävät bakteerilääkkeet (J01), aiheutti kulutukseen suhteutettuna vahinkoja 12-kertaisesti keskimääräiseen vahinkofrekvenssiin nähden, epilepsialääkkeet (N03) nelinkertaisesti ja psykoosilääkkeet (N05) kolminkertaisesti. Vaikka tulehduskipu- ja reumalääkkeet (M01) olivat toiseksi yleisin vahingon aiheuttaja, ne aiheuttivat vahingon vain hieman keskimääräistä useammin, ja viidenneksi tavallisimmat lääkevahingon aiheuttajat, systeemisesti käytettävät hormonaaliset ehkäisyvalmisteet (G03A), aiheuttivat vain neljä vahinkoa / 100 milj. DDD. Lääkevahingot verrattuna vakaviin haittavaikutustietoihin Tarkasteluajanjaksona Lääkelaitokselle tehtiin ilmoitusta vakavasta haittavaikutuksesta. Niistä voitiin sisällyttää tarkasteluumme (taulukko 1). Eniten haittavaikutusilmoituksia, 17 % vakavista haittavaikutuksista, tehtiin systeemisesti käytettävistä bakteerilääkkeistä (J01) ja seuraavaksi eniten psykoosilääkkeistä (N05), 14 % ilmoituksista. Kolmanneksi suurin ryhmä oli tulehduskipu- ja reumalääkkeet (M01), 10 % haittavaikutuksista, ja seuraavana immunosuppressiiviset lääkeaineet (L04), 8 % haittavaikutuksista. Kun tarkastellaan haittavaikutusilmoitusten ja lääkevahinkojen suhdetta toisiinsa (taulukko 1), Lääkelaitokselle tehtyjä ilmoituksia vakavista haittavaikutuksista oli keskimäärin 3,1 kertaa enemmän kuin lääkevahinkovakuutukseen ilmoitettuja vahinkoja. Immunosuppressiiviset lääkeaineet (L04), depressiolääkkeet ja keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet (N06), psykoosi- ja neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet (N05) aiheuttivat 6,2 10,2 kertaa useammin ilmoituksen vakavasta haittavaikutuksesta kuin lääkevahingon. Seuraavana tulivat antitromboottiset lääkeaineet (B01) ja seerumin lipidejä vähentävät lääkeaineet (C10), jotka johtivat haittavaikutusilmoitukseen lähes kaksi kertaa useammin kuin lääkevahinkoon. Sen sijaan tulehduskipu- ja reumalääkkeet (M01) aiheuttivat yhtä usein haittavaikutusilmoituksen kuin lääkevahingon. Systeemisesti käytettävien kortikosteroidien (H02) sekä akne- ja mykobakteerilääkkeiden (D10, J04) aiheuttamat vahingot johtivat puolestaan useammin lääkevahinkoon kuin haittavaikutusilmoitukseen. Pohdinta 2502

5 English summary The most common adverse effects of pharmaceuticals in Finland It has been difficult to obtain reliable information on the incidence of adverse reactions to pharmaceuticals. The purpose of this study was to find out which drugs caused pharmaceutical injuries in normal use and which were reported to cause severe adverse reactions in The study material consisted of pharmaceutical injuries that occurred and severe adverse reactions that were reported to the National Agency for Medicines adverse drug reactions register in Data on pharmaceutical injuries and adverse reactions were compared with each other and with drug use statistics. There were 406 reports of pharmaceutical injuries and reports of severe adverse reactions. The amount of drugs used was 84 x 100 million defined daily doses (DDD). Antibacterials for systemic use (J01) caused the most pharmaceutical injuries and were also the most frequent cause of adverse reaction reports. Fluoroquinolones (J01MA) caused most drug injuries in relation to use. Immunosuppressants (L04), antidepressants and CNS-stimulating agents (N06), antipsychotics, antineurotics and hypnotics (N05) were reported to cause adverse effects 6-10 times more frequently than they caused pharmaceutical injuries. An average of five pharmaceutical injuries per one hundred million daily drug doses proves that the drugs used in Finland are safe. However, it should be noted that we have pharmaceutical groups with exceptionally high frequencies of injuries, such as fluoroquinolones, antimycobacterials and anti-acne products. Helena Gylling M.D., Professor of Clinical Nutrition, Senior Physician University of Kuopio, School of Public Health and Clinical Nutrition, Clinical Nutrition, and Kuopio University Hospital, Department of Medicine, Division of Clinical Nutrition Reima Palonen, Erkki Palva, Kalevi Laitinen, Jyrki Särkämö naisesti muuttuneet tarkasteluajanjaksomme jälkeen, joten tulokset ovat asianmukaisia nytkin. Lääkevahinko- ja haittavaikutusrekisterin tiedot on koostettu eri pohjalta ja ne kuvaavat lääkkeen aiheuttamia haittoja eri lähtökohdista. Lääkevahinkoilmoituksen tekee vahingon kärsinyt, kun taas haittavaikutusilmoituksen Lääkelaitokselle tekee potilasta hoitava lääkäri. Lääkevahingoksi hyväksyttävän vahingon tulee täyttää tietyt kriteerit (6,7,8), ja vahinkoilmoituksen tekemiseen vaikuttaa myös, miten hyvin väestö ja terveydenhuoltohenkilöstö ovat tietoisia lääkevahinkovakuutuksesta. Järjestelmien olennainen ero on kuitenkin lääkevahingon korvattavuuden edellytys: lääkkeen ja vahingon välisen syy-yhteyden on oltava todennäköinen. Näin ollen lääkevahinkovakuutusjärjestelmän korvauskynnys on korkeampi uusille", aiemmin tuntemattomille vahingoille, kun taas haittavaikutusten ilmoitusjärjestelmällä pyritään saamaan esille nimenomaan uutta tietoa. Tämän vuoksi olimme valinneet aineistot niin, että ne mahdollisimman hyvin lähenisivät toisiaan: lääkevahingoista on hyväksytty aineistoon mukaan kaikki lääkevahingot, joissa syyyhteys on todettu ja jotka eivät ole vähäisiä, ja vastaavasti Lääkelaitoksen rekisteristä on poimittu mukaan vain vakavat haittavaikutukset. Näin tarkastellen jatkoanalyyseihin soveltuvia lääkevahinkoja kertyi neljän vuoden aikana 406 kpl ja haittavaikutusrekisteriin kolminkertainen määrä. Näin rajaten olemme mielestämme pystyneet lähentämään kahta eri rekisteritiedostoa niin pitkälle kuin on mahdollista. Lääkevahinkoaineiston rajaaminen syy-yhteyden vaatimuksella lisää aineiston luotettavuutta. Myös poistamalla lääkevahingoista vähäiset vahingot, jotka eivät ole aiheuttaneet korvattavuutta, lähennymme vakavia haittavaikutuksia Lääkelaitoksen rekisterissä niin lähelle kuin rekisterin keinoin on mahdollista. Tällainen vahinko on esimerkiksi muutamassa päivässä itsekseen ohimennyt antibioottihoidon aiheuttama ihottuma, joka ei ole vaatinut sairauslomaa eikä sairaalahoitoa. Ne lääkevahinkoilmoitukset, jotka eivät tulleet mukaan tarkasteluun, koska kulutustiedot puuttuivat, koskivat pääasiassa verta ja verivalmisteita ja rokotteita. Niiden jääminen pois tarkastelusta ei vinouta tuloksia, koska vahingot olivat erilaisia ja jakautuivat yksittäisinä eri ryhmiin. Eniten lääkevahinkoja suhteessa kulutukseen aiheuttivat kinolonijohdokset, pääasiassa fluorokinoloni. Niiden käytön ja jännevaurioiden yhteydestä on viime vuosina julkaistu useita artikkeleita. Kysymyksessä on usein vaikea, jopa pysyvää haittaa aiheuttava vamma. Tämän vuoksi niistä todennäköisesti tehtiin keskimääräistä useammin ilmoituksia. Sama koskee mykobakteerilääkkeiden, tyreostaattien, ihon sienitautien lääkkeiden ja aknelääkkeiden aiheuttamia vahinkoja, jotka olivat usein vakavia. Keskimääräistä harvemmin suhteessa kulutukseen lääkevahinkoa aiheuttivat sen sijaan depressiolääkkeet ja keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet, seerumin lipidejä alentavat lääkeaineet, antitromboottiset lääkeaineet ja psykoosi- ja neuroosilääkkeet sekä unilääkkeet. Lääkelaitoksen haittavaikutusrekisteriin ilmoitettiin pääasiassa samoja lääkeaineryhmiä, jotka aiheuttivat eniten lääkevahinkoja, mutta kolme kertaa useammin. Siten tulehduskipu- ja reumalääkkeet, epilepsialääkkeet sekä sukupuolihormonit ja genitaalijärjestelmään vaikuttavat aineet aiheuttivat kolme kertaa useammin ilmoituksen haittavaikutusrekisteriin kuin johtivat korvattavaan lääkevahinkoon. Sen sijaan aknelääkkeiden, systeemisesti käytettävien kortikosteroidien ja systeemisten bakteerilääkkeiden aiheuttamat vahingot aiheuttivat korvattavan lääkevahingon useammin kuin ilmoituksen haittavaikutusrekisteriin. Lääkkeiden haittavaikutuksista saadaan näiden kahden rekisterin ja kulutustietojen avulla monipuolisempi ja tyydyttävämpi kuva kuin kummastakaan rekisteristä yksinään. 2503

6 Haittavaikutusilmoitusten kolminkertainen määrä lääkevahinkoihin verrattuna kuvastaa järjestelmien erilaisuutta. Toisaalta keskimäärin viisi lääkevahinkoa sataa miljoonaa päivittäistä lääkeannosta kohti on pieni määrä ja osoittaa, että Suomessa käytössä olevat lääkkeet ovat hyvin turvallisia. On kuitenkin huomattava, että meillä on käytössä lääkeryhmiä, kuten fluorokinolonit, mykobakteerilääkkeet ja aknen lääkkeet, joilla on poikkeuksellisen suuri vahinkofrekvenssi. Kirjallisuutta 1 Coulter DM. Signal generation in the New Zealand Intensive Medicines Monitoring Programme: a combined clinical and statistical approach. Drug Safety 2002;25: Kubota K. Prescription-event monitoring in Japan (J-PEM). Drug Safety 2002;25: Andrew JE, Prescott P, Smith TM, Inman WH, Kubota K. Testing for adverse reactions using prescription event monitoring. Statistics in Medicine 1002;15: Friedman GD, Selby JV. How often does metronidazole induce pancreatitis? Gastroenterology 1702;98: Blomqvist P, Feltelius N, Ekbom A, Klareskog L. Rheumatoid arthritis in Sweden. Drug prescriptions, costs, and adverse drug reactions. J Rheumatol 1171;27: Ikkala E. Lääkevahinkovakuutus. Suom Lääkäril 1996;51: Gylling H, Palonen R, Mikkonen M, Särkämö J, Walther B, Nio A. Lääkevahinkovakuutuksesta korvatut lääkevahingot vuosina Suom Lääkäril 2002;57: Gylling H, Palonen R. Lääkevahinko, mikä se on? Suom Lääkäril 2004;59: Palonen R, Nio A, Mustajoki P. Potilas- ja lääkevahingot. Korvaaminen ja ennaltaehkäisy. Talentum: Helsinki Nurminen ML, Sommarberg L. Haittavaikutusrekisteriin saadut ilmoitukset vuonna TABU 2004;2: Suomen lääketilasto 2001, 2002 ja Lääkelaitos ja Kansaneläkelaitos 2002, 2003 ja Reima Palonen OTK, korvauspäällikkö Lääkevahinkovakuutuspooli Erkki Palva LKT, professori, osastopäällikkö Lääkelaitos Kalevi Laitinen dosentti, sisätautien erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka Jyrki Särkämö FM, aktuaarijohtaja Lääkevahinkovakuutuspooli Helena Gylling LKT, kliinisen ravitsemustieteen professori, ylilääkäri Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos, kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja KYS, kliinisen ravitsemuksen yksikkö 2504

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.

LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä vakuutusyhtiö) yleiset ehdot (voimassa 1.1. LÄÄKEVAHINKOVAKUUTUS Suomen Keskinäisen Lääkevahinkovakuutusyhtiön (jäljempänä "vakuutusyhtiö") yleiset ehdot (voimassa 1.1.2012 alkaen) 1. Vakuutuksen tarkoitus 1.1 Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan

Lisätiedot

Lääkevahinkovakuutus. Petri Ahonen

Lääkevahinkovakuutus. Petri Ahonen Lääkevahinkovakuutus Petri Ahonen 12.5.2017 Vakuutusturvan järjestäminen LÄÄKKEIDEN VALMISTAJAT, MAAHANTUOJAT, JAKELIJAT JA MUUT TOIMIJAT OSUUSKUNTA Ostaa vakuutuksen yhtiöltä Ottaa vakuutuksen jäsentensä

Lisätiedot

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö

Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Tiedosta hyvinvointia 1 Lääke ja raskaus -pilottihanke: Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -seminaari Lääkelaitos Tiedosta hyvinvointia 2 Tavoite Tarkastella raskaudenaikaisen lääkkeiden

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Ohje x.x.2017 6895/00.01.02/2016 x/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOIT- TAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen MÄÄRITELMIÄ Komplikaatio lisätauti, jälkitauti, sivuhäiriö, (hoidon) sivuvaikutus aikaisempaan

Lisätiedot

Lääketurvatoiminta kehittyy

Lääketurvatoiminta kehittyy Page 1 of 7 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääketurvatoiminta kehittyy Suvi Loikkanen, Annikka Kalliokoski, Kirsti Villikka, Marja-Leena Nurminen / Kirjoitettu 16.7.2012 / Julkaistu 7.9.2012 Lääketurvalakiuudistus

Lisätiedot

Lääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM

Lääketurvallisuus. kansallisella ja EU:n tasolla. Neuvotteleva virkamies, FaT Ulla Närhi STM Lääketurvallisuus kansallisella ja EU:n tasolla Neuvotteleva virkamies, FaT STM Lääketurvallisuus (Drug safety) Käsittää pääasiassa lääkkeeseen valmisteena liittyvän turvallisuuden: lääkkeen farmakologisten

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S...

Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti - S... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2016 LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET Mustalla kärkikolmiolla merkittyjen lääkkeiden haittoja seurataan erityisen tarkasti Kirsti Villikka, Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu

Lisätiedot

Potilasvakuutus Suomessa. Tietoa potilasvakuutuksesta selkokielellä

Potilasvakuutus Suomessa. Tietoa potilasvakuutuksesta selkokielellä Potilasvakuutus Suomessa Tietoa potilasvakuutuksesta selkokielellä Potilasvakuutus Potilasvakuutuksesta voi hakea korvausta, jos sinulle syntyy henkilövahinko terveydenhuollossa. Henkilövahinko tarkoittaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Suomen Punainen Risti Veripalvelu

Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Suomen Punainen Risti Veripalvelu Määräys 5/2010 1 (8) 9.12.2010 Dnro 2713/03.01.01/2010 Lääketurvatoiminta Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 30 :n 7 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmät Lääketehtaat

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011

Ajankohtaista lääkekorvauksista. Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Ajankohtaista lääkekorvauksista Jaana Martikainen Lääketutkimustiimin päällikkö Tolkkua lääkekorvauksista 28.9.2011 Terveydenhuoltomenot 1995 2009 vuoden 2009 hinnoin, miljoonaa euroa (Lähde: Terveydenhuollon

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä. ELÄIMILLE KÄYTETTIIN VÄHEMMÄN MIKROBILÄÄKKEITÄ Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle

Lisätiedot

Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutus Suomessa

Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutus Suomessa Potilasvakuutuskeskus Potilasvakuutus Suomessa Tietoa potilasvakuutuksesta Potilasvakuutuksen tarkoitus Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa annetun terveydenja sairaanhoidon yhteydessä

Lisätiedot

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri

Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial

Lisätiedot

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä. 1 (5) ELÄIMILLE KÄYTETTÄVIEN MIKROBILÄÄKKEIDEN MYYNTI LISÄÄNTYI HIEMAN Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden myyntiä on seurattu Suomessa vuodesta 1995 1. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Lääkealan

Lisätiedot

Kun haet korvausta potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuskeskus

Kun haet korvausta potilasvakuutuksesta. Potilasvakuutuskeskus Kun haet korvausta potilasvakuutuksesta Potilasvakuutus korvaa Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Korvausperusteista säädetään potilasvahinkolaissa.

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-

Lisätiedot

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti... Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu

Lisätiedot

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja

Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa. Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Lääkkeet osana suomalaista terveydenhoitoa Tuomas Nurmela viestintäjohtaja Terveydenhuoltoon vaikuttavia muutoksia yhteiskunnassa Potilaiden tieto- ja vaatimustason nousu Valinnanvapauden kasvu terveydenhuollossa

Lisätiedot

Lääkkeiden turvallisuus

Lääkkeiden turvallisuus Lääkkeiden turvallisuus Lääke tulee markkinoille Myyntiluvan saamiseksi turvallisuus ja tehokkuus on osoitettava Haittavaikutusrekisteri Fimea ylläpitää lääkkeiden haittavaikutusrekisteriä Ilmoituksia

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla

INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14

Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Sisällys Esipuhe 3 Lääkehoito ja lähihoitaja 10 1.1 Lääkkeet ja yhteiskunta 10 1.2 Lääkkeet ja yksilö 13 1.3 Lähihoitajan rooli lääkehoidon toteuttajana 14 Lääke, APTEEKKI JA LÄÄKETIETO 16 2.1 Lääke ja

Lisätiedot

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja? Fimean moniammatillisen verkoston työpaja 6.2.2014 Leena K Saastamoinen, FaT, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kenelle? Iäkkäille? Lääkekaton ylittäjille?

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI

Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI Potilasvakuutus kaikille HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI HOITOVIRHEEN SATTUESSA KOHDALLESI Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen. Aluehallintoviraston koulutus

Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen. Aluehallintoviraston koulutus Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen Aluehallintoviraston koulutus 12.5.2017 Potilasvahingot Korvauspäällikkö Elina Muukkonen Esityksen sisältö Potilasvakuutuskeskus Kuka on velvollinen informoimaan

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille

Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä. Tausta-aineistoa toimittajille Tietoa potilasvahingoista ja potilasvakuutusjärjestelmästä Tausta-aineistoa toimittajille Muutama keskeinen termi Yleiskielessä hoitovirhe tarkoittaa kaikkia potilaan hoidossa tapahtuneita virheitä tai

Lisätiedot

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö

Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat. ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Lemmikkieläinten tyypillisimmät lääkehaitat ELL Karoliina Laine Fimea Eläinlääkevalvonta -yksikkö Eläinlääkkeiden haittavaikutukset ja niiden seuranta Haittavaikutuksella tarkoitetaan haitallista tai tahatonta

Lisätiedot

Lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista tehtyjen spontaanien tapausselostusten tulkintaopas

Lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista tehtyjen spontaanien tapausselostusten tulkintaopas 30. tammikuuta 2017 Tarkastukset, ihmislääkkeiden lääketurvatoiminta ja komiteat EMA/749446/2016 tarkistusversio 1* Lääkkeiden epäillyistä haittavaikutuksista tehtyjen spontaanien tapausselostusten Lääketurvatoimintaryhmän

Lisätiedot

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten

VERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi

Lisätiedot

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD

Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron haittavaikutusten tutkimukseen. Potilaan nimi Hetu Veriryhmä RhD 788 N:o 258 1. ILMOITUS VERIVALMISTEEN SIIRRON AIHEUTTAMASTA VAKAVASTA HAITTA- VAIKUTUKSESTA JA VÄÄRÄN VERIVALMISTEEN SIIRROSTA (terveydenhuollon toimintayksikkö) Lomaketta käytetään myös lähetteenä verensiirron

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje ELÄIMELLE ANNETUN LÄÄKEVALMISTEEN HAITTAVAIKUTUKSESTA ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje ELÄIMELLE ANNETUN LÄÄKEVALMISTEEN HAITTAVAIKUTUKSESTA ILMOITTAMINEN Ohje pp.kk.vvvv 000327/00.01.02/2014 1/2014 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje ELÄIMELLE ANNETUN LÄÄKEVALMISTEEN HAITTAVAIKUTUKSESTA ILMOITTAMINEN Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Verkkoilmoituksen käyttöohje

Verkkoilmoituksen käyttöohje Potilaiden terveyden suojelu Tämä verkkoilmoituksen käyttöohje sisältää tietoa verkkoilmoituksen tietoalkioista, ulkoasusta, tulkinnasta ja toiminnoista. 1. Tietoalkiot... 2 2. Tietoalkioita täydentävät

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui Eläimille käytettyjen mikrobilääkkeiden määrää on seurattu Suomessa vuodesta 1995. Kulutustiedot perustuvat lääketukkujen Fimealle toimittamiin

Lisätiedot

Dnro 3042/ /2010. Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Elintarviketurvallisuusvirasto

Dnro 3042/ /2010. Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Elintarviketurvallisuusvirasto Määräys 2/2010 1 (7) 21.10.2010 Dnro 3042/03.01.01/2010 Eläinlääketurvatoiminta Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 30 :n 7 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmät Lääketehtaat

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija

Tuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet

APTEEKKIEN SV-OHJEET Muutokset 1.1.2011. Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta. Apteekissa valmistetut lääkkeet Ohjeeseen muutettu: Kelan toimistosta > Kelasta Apteekissa valmistetut lääkkeet Apteekissa valmistettujen lääkkeiden korvaamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä lääkkeiden korvaamisesta säädetään (SVL

Lisätiedot

Lääkevahinkovakuutus. Tiina Hellgrén

Lääkevahinkovakuutus. Tiina Hellgrén Lääkevahinkovakuutus Tiina Hellgrén 4.11.2016 Vakuutusturvan järjestäminen LÄÄKKEIDEN VALMISTAJAT, MAAHANTUOJAT, JAKELIJAT JA MUUT TOIMIJAT OSUUSKUNTA Ostaa vakuutuksen yhtiöltä Ottaa vakuutuksen jäsentensä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 134/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia. Lakiin lisättäisiin

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen päätös

Kansaneläkelaitoksen päätös Kansaneläkelaitoksen päätös lääketieteellisistä edellytyksistä, jotka sairauden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen erityiskorvaamiseksi täyttää. Annettu Helsingissä 31.12.2004 Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon

Lisätiedot

Lääkkeiden vaihtamisen vaikutukset kustannuksiin ja hintoihin

Lääkkeiden vaihtamisen vaikutukset kustannuksiin ja hintoihin Lääkevaihdon säästöt 2003-2017 Lääkkeiden vaihtamisen vaikutukset kustannuksiin ja hintoihin Hanna Koskinen Kelan tutkimusryhmä 2.3.2018 Suomen Apteekkariliitto millions Korvatut lääkeostot 1994-2016 (vuoden

Lisätiedot

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa

Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat

Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat Vauva kärsi hapenpuutteesta synnytyksessä, tämä on maksanut sairaalalle jo 2,7 miljoonaa euroa Näin kalliiksi virheet tulevat Yle selvitti, miten kalliiksi potilasvahingot tulevat suomalaisille sairaanhoitopiireille.

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa

Lisätiedot

Kosmetiikan turvallisuus ja SUEilmoitukset

Kosmetiikan turvallisuus ja SUEilmoitukset Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kosmetiikan turvallisuus ja SUEilmoitukset Kemikaalituotteet /Terhi Tauriala-Rajala Kosmeettisten valmisteiden sisältämien ainesosien turvallisuuden arviointi

Lisätiedot

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat Pori 18.5.2015 Alli Puirava, Lääkehuollon lehtori www.proedu.fi Iäkkäillä paljon lääkkeitä ja suuret vaihtelut Vain n. 1% 75-vuotta täyttäneistä ei käytä mitään lääkettä

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Potilaan ongelmat oikeuden saannissa

Potilaan ongelmat oikeuden saannissa Potilaan ongelmat oikeuden saannissa - liittyen erityisesti vahinkojen korvaamiseen, kriittinen käytännön näkökulma. Potilasliiton puheenvuoro. Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12.5.2017 Varatuomari, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

LIITE. Tieteelliset osat

LIITE. Tieteelliset osat LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Elintarviketurvallisuusvirasto. Fimean määräys 2/2010

Lääketehtaat Lääketukkukaupat Lääkevalmisteen kauppaantuonnista vastaavat henkilöt Elintarviketurvallisuusvirasto. Fimean määräys 2/2010 Määräys X/2012 1 (6) XX.XX.2012 Dnro 1801/03.01.01/2012 Eläinlääketurvatoiminta Valtuutussäännökset Lääkelaki (395/1987) 30 :n 7 momentti sellaisena kuin se on muutettuna lailla 773/2009 Kohderyhmät Lääketehtaat

Lisätiedot

TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA

TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA Dos., yl, Ville Remes TEKONIVELIIN LIITTYVÄT POTILASVAHINGOT PVK:SSA 25.4.2019 Turku VTK IX 2 3 4 UUSI POTILASVAHINKOLAKI VOIMAAN 1.1.2021 Korvattavia vahinkoja koskeva sääntely laajenee Uutena korvausperusteena

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Sotilas- ja kriisinhallintahenkilöstön tapaturmaturva

Sotilas- ja kriisinhallintahenkilöstön tapaturmaturva Sotilas- ja kriisinhallintahenkilöstön tapaturmaturva Lainsäädäntö Valtiokonttori Lainsäädännön kehitys Tapaturmavakuutuslaki 1.1.1949 31.12.2015 (+ liitännäiset kuten ammattitautilaki): valtioon palvelussuhteessa

Lisätiedot