METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA"

Transkriptio

1 Kaisu Hänninen, Päivi Natri & Outi Sissonen METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA Opas ammattilaisille Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kaisu Hänninen, Päivi Natri & Outi Sissonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Nimeke Metatarsalgiat jalkaterapiassa opas ammattilaisille Tiivistelmä Jalkojenhoidon ammattilaiset kohtaavat työssään usein metatarsalgiasta kärsiviä asiakkaita. Opinnäytetyömme on ammattilaisille suunnattu opas metatarsalgioiden tutkimisesta ja hoidosta jalkaterapian keinoilla. Opas on toteutettu tuotekehitysprosessin mukaisesti ja sen pääasiallisena lähteenä olemme käyttäneet laatimaamme kirjallisuuskatsausta metatarsalgioiden määrittelystä, aiheuttajista ja oireista sekä tutkimisesta ja hoidosta. Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty deduktiivista sisällön analyysia. Oppaassa käsittelemme päkiän levenemistä, Mortonin neuroomaa, seesamluiden tulehdusta, turvevarvasta ja Freibergin tautia. Metatarsalgioiden valintaa ohjasi tekemämme tarvekartoituskyselyn tulokset sekä se, että niitä pitää pystyä tutkimaan ja hoitamaan jalkaterapian keinoilla. Päkiäkipua tutkittaessa on tärkeää selvittää kivun luonne ja esiintymisalue. Tutkimusten avulla pystytään jäljittämään kivun aiheuttaja. Kun jalkaterapeutti on tunnistanut kivun aiheuttajan, hän pystyy määrittelemään, mitkä hoitokeinot tehoavat parhaiten kyseisiin oireisiin, jotta kipu lieventyisi. Jalkaterapiassa keskitytään kliiniseen tutkimiseen, johon kuuluvat haastattelu, silmin ja korvin havainnointi ja palpaatio. Päkiäkipuja hoidetaan yleisimmin tukipohjallisilla, kevennyksillä ja erilaisilla suojaavilla ortooseilla, teippauksella, mobilisaatiolla sekä lihasharjoitteiden ja kenkävalinnan ohjaamisella. Opinnäytetyötämme voivat hyödyntää jalkaterapeutit, jalkojenhoitajat ja jalkaterapeuttiopiskelijat. Oppaan on tarkoitus toimia helppokäyttöisenä, perustiedot sisältävänä työvälineenä sekä opiskelumateriaalina. Opasta markkinoidaan jalkojenhoidon ammattilaisille ympäri Suomen. Asiasanat (avainsanat) metatarsalgia, jalkaterapia, sisällön analyysi, tuotekehitys Sivumäärä Kieli URN 33 s. + liitteet 9 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arja Tiippana Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Kaisu Hänninen, Päivi Natri & Outi Sissonen Degree programme and option Degree programme in podiatry Name of the bachelor's thesis Metatarsalgia in Podiatry - Guide for Professionals Abstract The subject of this bachelor's thesis is Metatarsalgia in Podiatry - Guide for Professionals. Our thesis consists of two parts, the theory part and the guide part. In the theory part we have handled splay foot, Morton's neuroma, sesamoiditis, turf toe and Freiberg's infraction. We found out what the literature says about the definition, causes and symptoms, examinations and treatment of metatarsalgia. The purpose of our thesis is to create a Finnish guide for graduated and undergraduated podiatrists. The guide includes information about examination and treatment of metatarsalgia from podiatric point of view. We used the deductive content analysis to analyse the documents systematically and objectively. We created the guide using the product development. It consisted of five stages. The guide is based on the theory part of our thesis. The guide is marketed for podiatrists in Finland. Subject headings, (keywords) metatarsalgia, podiatry, content analysis, product development Pages Language URN 33 p. + app. 9 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Arja Tiippana Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO METATARSALGIAT JALKATERAPIAN MERKITYS METATARSALGIOIDEN HOIDOSSA Jalkaterapian ydinosaamisalueet Metatarsalgioiden hoitomenetelmiä OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA KEHITTÄMISTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄ Sisällön analyysi Analysoitava aineisto Tutkimuksen eteneminen TUTKIMUSTULOKSET Päkiän leveneminen Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Mortonin neurooma Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Seesamluiden tulehdus Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Turvevarvas (Turf toe) Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Freibergin tauti Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset... 19

5 6.5.3 Hoito METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA -OPPAAN KEHITTÄMINEN TUOTEKEHITYSPROSESSILLA Tuotekehitysprosessi Ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen Ideavaihe Luonnosteluvaihe Kehittelyvaihe Viimeistelyvaihe Hyvän oppaan kriteerit Sisältö Kieliasu Ulkoasu Terveysaineiston kokonaisuus POHDINTA Sisällön analyysin tulosten tarkastelua Opinnäytetyön eteneminen Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Metatarsalgiat eli jalkaterän etuosan kiputilat ovat yleinen vaiva (Dunning & Branthwaite 2005, S1). Kokemuksemme mukaan metatarsalgian syitä ei useinkaan osata selvittää, jolloin sitä ei onnistuta hoitamaan tehokkaasti. Selvitämme opinnäytetyössämme, miten metatarsalgiat määritellään, ja mitä niiden aiheuttajista ja oireista tiedetään, sekä miten niitä tutkitaan ja hoidetaan jalkaterapian keinoilla. Työhön liittyy jalkojenhoidon ammattilaisille suunnattu sähköinen opasmateriaali, jossa käsitellään metatarsalgioiden tutkimista ja hoitoa jalkaterapian keinoilla. Käytämme aineiston analysointimenetelmänä deduktiivista sisällön analyysia. Tällä menetelmällä dokumentit pystytään analysoimaan systemaattisesti ja objektiivisesti (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Oppaan kehitämme Jämsän ja Mannisen (2000) sosiaali- ja terveysalalle suunnitteleman tuotekehitysprosessimallin mukaisesti. Tuotekehitysprosessiin kuuluvat seuraavat viisi vaihetta: ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe sekä viimeistelyvaihe (Jämsä & Manninen 2000, 28). Opinnäytetyömme on jatkoa Tiina Hakkaraisen ja Pia Röntysen opinnäytetyölle Mortonin neurooman manuaaliset tutkimukset ja konservatiiviset hoitokeinot (2005), jossa jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin opasta Mortonin neuroomasta. Käsittelemme oppaassamme metatarsalgioita kuitenkin laajemmin, jolloin opas on monipuolisempi työväline alan ammattilaisille. Rajaamme aiheen koskemaan sellaisia yleisimpiä metatarsalgioita, joita on mahdollista tutkia ja hoitaa jalkaterapian keinoilla. Jalkaterapiassa käytettäviä tutkimiskeinoja ovat asiakkaan haastattelu, silmin ja korvin havainnointi ja palpaatio. Hoitokeinoja ovat kliininen jalkaterapia, ortoositerapia (pohjalliset, silikoniortoosit), kevennykset, asiakkaan ohjaus (kenkäohjaus, lihasharjoitteet), mobilisointi ja teippaus. Käsittelemme työssämme päkiän levenemistä, Mortonin neuroomaa, seesamluiden tulehdusta, turvevarvasta ja Freibergin tautia.

7 2 METATARSALGIAT 2 Alexanderin (1997, 97) mukaan metatarsalgialla tarkoitetaan eri tekijöiden aiheuttamaa kipua jalan etuosassa. Lorimer ym.(2002, 156) määrittelevät metatarsalgian metatarsaalialueen kipuna. Metatarsalgia johtuu toistuvasta metatarsaaliluiden päihin kohdistuvasta paineesta (Kang ym. 2006). Se voi olla toiminnallista tai ei-toiminnallista tai sen voi aiheuttaa jokin sairaus. Toiminnallisen metatarsalgian aiheuttaa jalan virheellisestä toiminnasta johtuva poikkeava rasitus, joka kohdistuu jalan etuosaan. Metatarsalgia ei ole toiminnallista, jos sen aiheuttaa jalkapöydänluiden välissä kulkevien hermojen pinnetila. (Lorimer ym. 2002, ) Tavallisimmin pinnetila esiintyy 3. ja 4. jalkapöydänluun välissä (Liukkonen & Saarikoski 2004, 566). Alexander (1997, 97) jakaa metatarsalgian aiheuttajat anatomisen sijainnin mukaan kahteen ryhmään, nivelessä oleviin ja nivelen ulkopuolisiin. Nivelperäisen kivun syitä ovat nivelkapselin tulehdus tai repeämä, niveltulehdus, nivelkuluma, nivelrikko ja Freibergin tauti. Varpaiden koukistajalihasten jännetupentulehdus, Mortonin neurooma ja metatarsaaliluiden rasitusmurtuma ovat nivelen ulkopuolisen kivun aiheuttajia. (Alexander 1997, 97.) Metatarsalgiadiagnoosin tekemisessä on tärkeää selvittää kivun luonne, sijainti, säteily sekä kipua pahentavat tekijät ja mahdollinen turvotus. Kipualuetta täytyy tutkia systemaattisesti edeten. Tutkiminen aloitetaan varpaiden ja jalan etuosan inspektiolla, jonka tarkoituksena on havainnoida turvotusta ja mahdollista pahanlaatuisuutta. Tästä edetään jalkapöydän luiden palpaatioon, jonka avulla etsitään niissä olevia epämuodostumia ja pehmytkudosvaurioita. (Alexander 1997, 97.) Metatarsophalangeaalinivelen instabiliteetti tutkitaan sijoiltaanmenon poissulkemiseksi (Alexander 1997, 90-97). Metatarsalgia on yleistä etenkin iäkkäillä ihmisillä, koska ikääntymisen seurauksena jalan rakenteessa tapahtuu muutoksia ja rasvapatja ohentuu, jolloin metatarsaaliluiden päät kuormittuvat kohtuuttomasti. Muita metatarsaalialueen kivulle altistavia tekijöitä ovat urheiluvammat, ylipaino, nivelsiteiden löysyys, jalkaterän virheasennot sekä heikot jalkaterän pikkulihakset. (Peltokallio 2003, )

8 3 3 JALKATERAPIAN MERKITYS METATARSALGIOIDEN HOIDOSSA 3.1 Jalkaterapian ydinosaamisalueet Jalkaterapeutti kohtaa työssään jalkakivuista kärsiviä asiakkaita. Hoitaessaan päkiäkipuja jalkaterapeutti voi käyttää ammattinsa ydinosaamisen alueita. Jalkaterapeutin ydinosaamisalueisiin kuuluvat alaraajojen toimintojen arviointi, terveyttä edistävä jalkaterapia, kliininen jalkaterapia, jalkaterän apuvälineterapia, alaraajojen toimintoja tukevat terapiat sekä jalkaterapian kehittäminen. Alaraajojen toimintojen arvioinnilla pyritään selvittämään oireiden aiheuttaja ja löytämään paras mahdollinen hoitokeino asiakkaalle. Terveyttä edistävän jalkaterapian tarkoituksena on ennaltaehkäistä jalkaongelmien syntymistä jalkojen omahoidon ohjauksen avulla. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Kliiniseen jalkaterapiaan kuuluu mekaanisten, infektio- ja ihotautiperäisten iho- ja kynsimuutosten sekä jalkahaavojen hoitaminen yhteistyössä muiden asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Jalkaterän apuvälineterapialla tarkoitetaan yksilöllistä ortoositerapiaa, jonka tavoitteena on alaraajojen toiminnan tukeminen ja kivun lievittäminen. Alaraajojen toimintoja tukevalla terapialla pyritään ylläpitämään ja parantamaan alaraajojen toimintaa toiminnallisen harjoittelun, manuaalisen terapian (hieronta, mobilisaatio, teippaus) ja fysikaalisten hoitojen avulla. Jalkaterapian kehittäminen on tärkeä osa ammattitaidon ylläpitämistä. Se pitää sisällään oman osaamisen päivittämisen seuraamalla alan kehittymistä ja osallistumalla tutkimustyöhön. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) 3.2 Metatarsalgioiden hoitomenetelmiä Päkiäkivuista kärsivillä tehtyjen tutkimusten mukaan plantaarista painetta ja kipua pystytään vähentämään oikein sijoitetuilla päkiäpeloteilla. Päkiäpelotit ovat edullinen ja helppokäyttöinen metatarsalgian hoitokeino. Hoidon onnistumisen edellytyksenä on, että pelotti on oikean kokoinen ja oikein sijoitettu. (Kang ym ) Kang ym. (2006) tutkivat pisaranmuotoisen polyuretaanista valmistetun päkiäpelotin vaikutusta plantaariseen paineeseen ja kipuun. He mittasivat 2. metatarsaaliluuhun

9 4 kohdistuvan maksimaalisen painepiikin ja paineen kestoajan kyseisessä kohdassa. Mittaukset tehtiin välittömästi ennen ja jälkeen pelotin asettamisen. Tutkittavat arvioivat subjektiivista kipua VAS-kipujanalla ennen pelotin asettamista ja kaksi viikkoa pelotin käyttämisen jälkeen. Tutkijat totesivat, että pelotti vähentää paineen määrää sekä kestoa ja subjektiivinen kipu vähenee. (Kang ym ) Puustinen (2006, 4) selvitti pikapohjallisten vaikuttavuutta levinneen päkiän aiheuttamien oireiden hoidossa. Tutkimusjoukko koostui 9 henkilöstä, jotka kärsivät kivuliaasta levinneestä päkiästä. Tietoa kerättiin ottamalla jaloista painannekuvat sekä kysely- ja tutkimuslomakkeiden avulla. Tutkimusjoukolle valmistettiin pikapohjalliset, joihin laitettiin päkiäpelotit. (Puustinen 2006, ) Tutkittavien kokemaa kipua arvioitiin VAS-kipujanalla ennen pikapohjallisten käyttöön ottamista ja neljän ja kahdeksan viikon käytön jälkeen. Pikapohjallisten todettiin vähentävän kipua välittömästi ja paras vaikuttavuus saavutettiin neljän viikon käytön jälkeen. Pikapohjallisilla oli vaikutusta myös ihomuutoksiin. (Puustinen 2006, ) Saygi ym. (2005, ) vertailivat steroidi-injektioiden ja kenkä ja ortoositerapian vaikuttavuutta Mortonin neurooman oireisiin. Tutkimusjoukko koostui 82 henkilöstä, joilla oli Mortonin neurooma. Tutkimusjoukko jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, joista toista ryhmää hoidettiin steroidi-injektioilla ja toista sopivilla kengillä ja ortooseilla. Tutkijat totesivat, että Mortonin neuroomaa voidaan hoitaa matalakantaisilla ja etuosastaan tilavilla jalkineilla yhdistettynä pohjallisiin. Pohjallisten avulla vähennetään hermoon kohdistuvaa painetta erottamalla metatarsaaliluita toisistaan. Kenkä- ja ortoositerapia tehoaa joissakin tapauksissa välittömästi, mutta useimmiten oireet häviävät vasta pitemmällä aikavälillä. (Saygi ym. 2005, ) Pohjalliset ovat yleisesti käytetty hoitokeino plantaarisen paineen vähentämisessä. Jalan etuosan kipu on yleisin vaiva, jota hoidetaan pohjallisilla. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ortooseilla on lievittävä vaikutus plantaariseen paineeseen metatarsalgiapotilailla. Pohjallisia valmistavilla tahoilla on erilaisia näkemyksiä ortoositerapiasta, jalan tutkimisesta ja valmistustekniikoista. (Guldemond ym )

10 5 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA KEHITTÄMISTEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tarkoituksena on palvella jalkojenhoidon ammattilaisia käytännön työskentelyssä kehittämällä heidän käyttöönsä metatarsalgioita käsittelevän oppaan. He saavat oppaasta helposti ajankohtaista tietoa metatarsalgioiden tutkimisesta ja hoidosta jalkaterapian keinoilla. Lisäksi opas on suomenkielinen opiskeluaineisto jalkaterapiaopiskelijoille. Laadimme kyselyn jalkojenhoitoa harjoittaville ammattilaisille Webropol-palvelun avulla. Kyselyllä kartoitamme tarvetta oppaalle ja tuloksista saamme apua myös aiheen rajaukseen. Vastausten perusteella päätämme, mitä metatarsalgioita käsittelemme oppaassa. Opinnäytetyömme kehittämistehtävät ovat seuraavat: 1. tutkia, mitä menetelmiä kirjallisuudessa on esitelty metatarsalgian tutkimisesta ja hoidosta jalkaterapian keinoilla ja minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty. 2. kehittää sähköinen opasmateriaali työvälineeksi jalkojenhoidon ammattilaisille ja alan opiskelijoille. 5 TUTKIMUSMENETELMÄ 5.1 Sisällön analyysi Sisällön analyysi on kommunikaatioteoriaan ja -tutkimukseen sekä kommunikaatioprosessien tutkimukseen perustuva menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida kirjoitettua ja suullista kommunikaatiota systemaattisesti ja objektiivisesti (Janhonen & Nikkonen 2001, 21; Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Sen avulla voidaan järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa asiaa. Sisällön analyysi toimii erittäin hyvin strukturoimatonta aineistoa käsiteltäessä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4.) Sisällön analyysin tarkoituksena on selkeyttää analysoitavaa aineistoa ja antaa uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa (Eskola & Suoranta 1998, 138). Lopputuloksena saadaan tutkittavaa aihetta selventäviä kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5).

11 6 Sisällön analyysin tekemistä eivät ohjaa tarkat säännöt, vaan siihen on olemassa suuntaa antavia ohjeita (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5). Ennen kuin tutkija alkaa analysoida aineistoa, hänen tulee valita, keskittyykö hän dokumenteissa ainoastaan ilmisisältöihin vai ottaako hän mukaan myös piilosisällöt. Kun analyysi kohdistuu dokumenttien ilmisisältöihin, tutkija jakaa aineiston analyysiyksiköihin ja tarkastelee niitä suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Analyysin kohdistuessa dokumenttien piilosisältöihin aineiston osia tarkastellaan suhteessa koko aineistoon. (Janhonen & Nikkonen 2001, ) Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys määräävät, minkälaisia sisältöjä analysoidaan. Ennen analyysiprosessin aloittamista määritetään analyysiyksikkö, joka valitaan tutkimustehtävän ja aineiston laadun perusteella. Analyysiyksikkö voi olla yksi sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus. Kun analyysiyksikkö on valittu, aineistoa luetaan aktiivisesti ja useita kertoja. Aineiston lukemisen tarkoituksena on luoda pohja analyysille. Huolellisen aineistoon tutustumisen jälkeen analyysi etenee sen mukaan, ohjaako sitä induktiivinen vai deduktiivinen tutkimusmenetelmä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Kyngäksen ja Vanhasen (1999, 5-7) mukaan aineistosta lähtevä eli induktiivinen analyysiprosessi on aineiston pelkistämistä, ryhmittelyä ja abstrahointia. Aineistoa pelkistetään siten, että siitä kerätään tutkimustehtävään liittyviä ilmaisuja. Ryhmittelyssä ilmaisut, jotka liittyvät toisiinsa, kootaan kategorioiksi. Abstrahointi tarkoittaa sitä, että ryhmittelyssä muodostetut samansisältöiset kategoriat yhdistetään yläkategorioiksi ja ne nimetään. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-7.) Deduktiivista sisällön analyysia ohjaavat ennalta valitut kategoriat, käsitteet, teemat tai käsitejärjestelmä. Tämän aikaisemman tiedon ohjaamana laaditaan analyysirunko, johon etsitään sopivia ilmaisuja aineistosta. Analyysirunko voi olla väljä tai strukturoitu sen mukaan, mikä on tutkimuksen tarkoitus. Deduktiivinen sisällön analyysi on suosittu tutkimuksissa, joissa halutaan testata jo olemassa olevaa tietoa uudessa kontekstissa. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 7-9.) Sisällön analyysin luotettavuuteen vaikuttavat tutkijan taidot ja oivalluskyky. Myös tutkijan arvot vaikuttavat analyysiprosessiin. (Janhonen & Nikkonen 2001, 36.) Sisällön analyysin luotettavuutta heikentävänä tekijänä onkin pidetty tutkijan kyvyttömyyttä tarkastella analyysiprosessia objektiivisesti (Kyngäs & Vanhanen 1999, 10). Luotetta-

12 7 vuuden kannalta on haasteellista pelkistää käsiteltävät dokumentit niin, että ne kuvaavat mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. Tutkijan on osattava luokitella aineisto siten, että kategorioilla on yhteys aineistoon ja ne liittyvät luontevasti käsitejärjestelmään. Tutkijan on pystyttävä osoittamaan yhteys saadun tuloksen ja aineiston välillä, jotta sisällön analyysin tulosta voidaan pitää luotettavana. (Janhonen & Nikkonen 2001, 36-37; Kyngäs & Vanhanen 1999, 10.) 5.2 Analysoitava aineisto Käytämme työssämme teoriapohjana seuraavia teoksia: 1. Alexander, Ian J The Foot examination & diagnosis. USA: Churchill Livingstone Inc. 2. Lorimer, Donald, French, Gwen, O'Donnell, Maureen & Burrow, J. Gordon (toim.) Neale's Disorders of the Foot. Diagnosis and Management. China: Harcourt Publishers Limited. 3. Peltokallio, Pekka Tyypilliset urheiluvammat, osa 1. Vammala: Medipel Oy. 4. Turner, Warren A. & Merriman, Linda M Clinical Skills in Treating the Foot. China: Elsevier Churchill Livingstone. 5. Lisäksi käytämme Podiatry Now -lehdessä heinäkuussa 2005 ollutta David N. Dunningin ja Helen Branthwaiten artikkelia Metatarsalgia: Diagnosing foot pain. 5.3 Tutkimuksen eteneminen Päädyimme opinnäytetyössämme analysoimaan aineiston käyttäen menetelmänä sisällön analyysia, koska sen avulla materiaali saadaan koottua yleiseen muotoon. Valitsimme deduktiivisen lähestymistavan, koska sen avulla uskomme löytävämme aineistosta keskeisimmät asiat metatarsalgioista jalkaterapiassa. Analyysin luotettavuuden parantamiseksi keskityimme analysoimaan dokumenteista pääasiassa ilmisisältöjä. Tällä tavoin pyrimme välttämään omien subjektiivisten kokemustemme vaikutusta analyysiproses-

13 8 sissa. Työn edetessä huomasimme kuitenkin, että piilosisältöjen harkittu käyttäminen on tekstin sujuvuuden kannalta tarpeellista. Analysoimme piilosisältöjä sellaisissa kohdissa, joissa viestin sisältö oli niin selvä, ettei sitä olisi voinut tulkita mitenkään muuten. Tällä tavalla varmistimme sen, ettei piilosisältöjen analysointi vaikuta heikentävästi tutkimuksen luotettavuuteen. Oppaan sisällön luotettavuuden kannalta on tärkeää, että aineiston analysoinnissa on oltu mahdollisimman objektiivisia. Oppaasta saattaa jäädä pois olennaisia asioita, jos tutkijoiden omat mielipiteet pääsevät vaikuttamaan liikaa aineistosta poimittuihin ilmauksiin. Deduktiivinen sisällön analyysi aloitetaan kategorioiden luomisella. Rakensimme luomistamme kategorioista analyysirungon, johon etsimme analysoitavasta aineistosta sopivia ilmauksia. Yläkategorioita ovat päkiän leveneminen, Mortonin neurooma, seesamluiden tulehdus, turvevarvas ja Freibergin tauti. Alakategorioita ovat määritelmä ja esiintyvyys, oireet ja aiheuttajat, tutkimukset ja hoito. Laitoimme kategoriat taulukkoon (liite 1), josta näkyy myös lähdeteos, teoksessa esitetty ilmaisu ja pelkistämämme ilmaisu (taulukko 1.). Aineiston analysoinnin jälkeen kirjoitimme tutkimustulokset. Käytimme saamiamme tuloksia Metatarsalgiat jalkaterapiassa - oppaan teoriapohjana. TAULUKKO 1. Esimerkki sisällön analyysi taulukosta Alkuperäinen ilmaisu Pelkistetty ilmaisu Alakategoria Yläkategoria Alexander pain plantar to the first Määritelmä Seesamluiden (1997), metatarsal head with ja esiintyvyys tulehdus tenderness localized to one or both sesamoids is referred to as sesamoiditis kipu seesamluiden Dunning & inflammation of these alueella Branthwaite small bones particu- (2005), larly the fibular sesamoid can produce pain in the metatarsal area Lorimer ym. In the foot, chondro- (2002), malacia exclusively involves the tibial mediaalisen see- sesamoid (usually bi- samluun tulehdus

14 9 Peltokallio (2003) partite) and is the result of repetitive mechanical stress. Pain is located to the medial sesamoid, occurring only on weight bearing Seesamoidiitti on yleisin seesamluiden rasitusvamma jalka- ja koripalloilijoilla, juoksijoilla sekä balettitanssijoilla. Seesamoidiitti on niiden akuutti tai krooninen tulehdus. urheilijoiden rasitusvamma akuutti tai krooninen tulehdus 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Päkiän leveneminen Poikittaiskaaren madaltuminen johtaa päkiän levenemiseen ja metatarsaaliluiden välisten kulmien suurenemiseen (Lorimer ym. 2002, 332; Peltokallio 2003, 81; Turner & Merriman 2005, 342). Poikittaiskaaren madaltuessa paino jakautuu metatarsaaliluiden päihin, jolloin luihin kohdistuu päkiäkipua aiheuttava epänormaalin suuri kuormitus (Lorimer ym. 2002, 332; Peltokallio 2003, 81). Kipu on yleistä urheilijoilla ja ikääntyneillä (Peltokallio 2003, 81). Päkiän levenemiseen liittyy usein myös hallux valgus ja Taylorin kyhmy (Turner & Merriman 2005, 342) Oireet ja aiheuttajat Päkiän leveneminen on tavallinen jalassa, jossa on pronaatio tai huomattava yliliikkuvuus metatarsaaliluiden välillä. Jalassa voidaan todeta myös intrinsic-lihasten heikkoutta tai ligamenttien velttoutta. Lihasten ollessa heikot ne eivät pysty tasaamaan päkiälle tulevaa painetta, jolloin kehon paino kohdistuu metatarsaaliluiden päihin. (Peltokallio

15 2003, ) Koska jalkaterän etuosa on tavallista leveämpi, on sopivien jalkineiden löytäminen usein vaikeaa (Turner & Merriman 2005, 342). 10 Päkiän leveneminen aiheuttaa voimakasta tai jomottavaa kipua jalan etuosassa (Peltokallio 2003, 81). Metatarsaaliluiden välissä kulkevat hermot ärsyyntyvät, kun metatarsaaliluut subluksoituvat (osittainen sijoiltaanmeno) (Lorimer ym. 2002, 332). Päkiän rasvapatja saattaa olla ohentunut, jolloin sen suojaava vaikutus puuttuu ja metatarsaaliluiden päiden kohdalle muodostuu kivuliaita kovettumia ja känsiä (Peltokallio 2003, 82; Turner & Merriman 2005, 352). Päkiän leveneminen aiheuttaa ärsytystä 1. ja 5. metatarsaaliluiden päiden sivuissa (Turner & Merriman 2005, 351) Tutkimukset Päkiän levenemistä voidaan tutkia havainnoimalla poikittaiskaaren rakennetta. Tavallisesti keskimmäisten metatarsaaliluiden päät eivät ole kosketuksissa alustaan, mutta pehmytkudosten heikkouden takia ne voivat painua alustaa vasten. Kuormittamatonta jalkaa tutkittaessa metatarsaaliluiden päät tuntuvat päkiää palpoitaessa. (Peltokallio 2003, ) Jalkapohjan ihoa tarkastellessa päkiässä voidaan nähdä kovettumia ja känsiä sekä ihoärsytystä 1. ja 5. metatarsaaluiden päiden sivuilla (Peltokallio 2003, 82; Turner & Merriman 2005, 352). Päkiän leveneminen voidaan todeta myös testaamalla, pystyykö asiakas kohottamaan poikittaiskaarta aktiivisesti. Kun kaarirakenne on normaali, sitä pystyy kohottamaan painamalla varpaita samalla lattiaa vasten. (Peltokallio 2003, 82.) Päkiän leveneminen voidaan todeta myös mittaamalla metatarsaaliluiden väliset kulmat. Normaalisti 1. ja 2. metatarsaaliluun välinen kulma on 7-9 astetta ja 3. ja 4. metatarsaaliluun välinen kulma on 4-5 astetta. (Turner & Merriman 2005, 342.) Hoito Peltokallion (2003, 82-83) mukaan tärkeintä levinneen päkiän hoidossa on ohjata haitallinen kuormitus pois metatarsaaliluiden päiltä. Kenkien tulee olla etuosasta tarpeeksi leveät ja pehmeästä, venyvästä materiaalista valmistetut, jotta niitä voidaan tarvittaessa venyttää. Kantaosasta kengän pitää olla tukeva. Hyvä iskunvaimennus tekee kävelystä miellyttävämpää. Mikäli sopivia jalkineita ei löydy, asiakas ohjataan hankkimaan erikoisjalkineet. (Peltokallio 2003, 82-83; Turner & Merriman 2005, 316, 342.)

16 11 Jalan virheasentoja ja metatarsaaliluiden päihin kohdistuvaa haitallista kuormitusta pyritään korjaamaan toiminnallisilla ja ehkäisemään keventävillä pohjallisilla (Peltokallio 2003, 82-83; Turner & Merriman 2005, 316). Poikittaiskaarta voidaan kohottaa metatarsaaliluiden distaalipäiden proksimaalipuolelle asetetun päkiätuen avulla (Peltokallio 2003, 82-83). Jos asiakkaalla on pes planus ja yliliikkuva ensimmäinen säde ja niiden seurauksena päkiäkovettumaa, kova pohjallinen on tehokkaampi hoitomuoto kuin pehmeä, mukautuva ja iskua vaimentava pohjallinen (Lorimer ym. 2002, 332). 1. ja 5. metatarsaaliluiden päiden syrjien kohdalla ilmenevää ihoärsytystä voidaan ehkäistä erilaisten vaahtomuovista tai muusta pehmeästä materiaalista valmistettavien suojien avulla (Turner & Merriman 2005, ). Osasyynä päkiän levenemiseen on usein myös jalkaterän intrinsic-lihasten heikkous, jolloin näiden lihasten vahvistaminen on olennainen osa hoitoa. Asiakkaalle laaditaan yksilölliset lihasharjoitteet ja asiakasta motivoidaan tekemään harjoitteet päivittäin. Päkiän levenemisestä johtuvaa kipua voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä ja kortisonipistoksilla. Jos konservatiivisen hoidon keinot eivät riitä poistamaan kipua, turvaudutaan kirurgiaan. (Peltokallio 2003, 82-83; Turner & Merriman 2005, 343.) 6.2 Mortonin neurooma Mortonin neurooma on yleinen jalkaterän etuosan hermokipua aiheuttava pinneneuropatia (Lorimer ym. 2002, 158; Peltokallio 2003, 131). Se voi kehittyä mihin tahansa metatarsaaliväliin, mutta on yleisin 2. ja 3. metatarsaalivälissä (Alexander 1997, 104; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 158, 337; Peltokallio 2003, 131; Turner & Merriman 2005, 425). Mortonin neurooma syntyy, kun interdigitaalihermo jää puristuksiin ja alkaa degeneroitua (rappeutuminen) ja fibrotisoitua (sidekudostuminen) (Alexander 1997, 101; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Peltokallio 2003, 131). Lisäksi Schwannin solujen liikakasvun epäillään olevan yhteydessä Mortonin neurooman kehittymiseen (Dunning & Branthwaite 2005, S5).

17 6.2.1 Oireet ja aiheuttajat 12 Mortonin neurooman aiheuttava hermopinne on monien eri tekijöiden seurausta. Tyypillisimmin hermopinne aiheutuu pienten kenkien käyttämisestä. Liian kapeat kengät puristavat metatarsaaliluita yhteen, jolloin interdigitaalihermo jää puristuksiin. (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 163; Peltokallio 2003, 131.) Kapeiden kenkien käyttö tekeekin Mortonin neuroomasta yleisemmän naisilla kuin miehillä (Lorimer ym. 2002, 163). Hermoihin voi kohdistua vaurioita ja ärsytystä esimerkiksi urheilun yhteydessä, mikä edesauttaa Mortonin neurooman syntyä (Peltokallio 2003, 132; Turner & Merriman 2005, 424). Pronaatiolla kompensoitunut jalan etu- tai takaosan varus tekee jalan etuosan yliliikkuvaksi. Yliliikkuvuus aiheuttaa hankausta metatarsaaliluun ja bursan (limapussi) välillä, jolloin interdigitaalihermo ärsyyntyy ja fibrotisoituu. Hermon pinnetila voi johtua myös intermetatarsophalangeaalisen bursan tulehduksesta. (Lorimer 2002, 163; Peltokallio 2003, ) Mortonin neuroomalle altistavat myös pes cavus-, hallux rigidus- ja hallux valgus -jalat (Peltokallio 2003, 132). Jalan etuosan anatomia selittää osaltaan Mortonin neurooman tyypillisen esiintymispaikan 2. ja 3. metatarsaalivälissä. Ne ovat huomattavasti ahtaammat kuin 1. ja 4. metatarsaaliväli. Mediaalinen ja lateraalinen interdigitaalihermo yhdistyvät lähellä m. flexor digitorum brevistä. Lihaksen ekstensoidessa varpaita, esimerkiksi kävelyn aikana, hermoihin kohdistuu venytystä, joka lisää riskiä saada Mortonin neurooma. (Lorimer ym. 2002, 162; Peltokallio 2003, 132.) Lorimer ym. (2002, 163) tuo esille verisuonimuutosten osuuden Mortonin neurooman synnyssä. Erään teorian mukaan valtimoiden mikrotraumat aiheuttavat hermojen degeneraatiota, mikä johtaa Mortonin neurooman syntyyn (Lorimer ym. 2002, 163). Peltokallio (2003, 132) mainitsee neurooman edistäväksi tekijäksi myös intermetatarsaaliligamentin höltymisen. Mortonin neurooman pääoire on kipu, joka voi olla luonteeltaan polttelevaa, terävää, kramppaavaa tai sähköiskunomaista. Kipu voi tuntua metatarsaaliluiden distaalipäiden kohdalla tai dorsaalisesti tai lateraalisesti jalkaterässä. Mortonin neurooma aiheuttaa myös tunnottomuutta ja pistelyä 2., 3. ja 4. varpaan mediaali- ja lateraalireunoilla distaalisesti. (Alexander 1997, 101; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 161, 337; Peltokallio 2003, 132.) Kipu voi esiintyä jaksoittaisena, ja rasitus ja ahtaat korkeakantaiset kengät edesauttavat kivun ilmaantumista. Kipu katoaa levossa ja oirei-

18 13 ta helpottavat kengän riisuminen ja jalan etuosan hierominen. (Alexander 1997, 101; Lorimer ym. 2002, 160, 337; Peltokallio 2003, 132.) Kävellessä voi neurooman kohdalla esiintyä Mulderin oire, eli jalkaterässä tuntuu napsahdus, mikä aiheuttaa kipua viereisissä varpaissa (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 161, 338; Peltokallio 2003, 133) Tutkimukset Mortonin neurooman kliinisessä tutkimuksessa käytetään Mulderin testiä, Gauthierin testiä, hermon palpaatiota, hermon koputtelua ja varpaiden tunnon testaamista (Alexander 1997, 104; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 161, 338; Peltokallio 2003, ; Turner & Merriman 2005, ). Mulderin testillä pyritään saamaan aikaan Mortonin neuroomalle tyypillinen oire, jossa jalkaterässä tuntuu napsahdus ja kipua, kun metatarsaaliluut painuvat yhteen. Testi tehdään puristamalla metatarsaaliluita yhteen ja painamalla peukalolla oirehtivaa metatarsaaliväliä plantaarisesti. Plantaarista palpaatiota voidaan käyttää myös kipukohdan paikantamiseen. (Alexander 1997, 104; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 160, 338; Peltokallio 2003, 133.) Peltokallion (2003, 133) mukaan jalkaterän pitkäaikainen ja voimakas puristaminen sivuilta aiheuttaa myös tunnottomuutta varpaissa. Gauthierin testi tuo herkästi esiin Mortonin neuroomalle tyypillisen kivun. Metatarsaaliluut puristetaan yhteen ja asiakasta pyydetään ekstensoimaan ja fleksoimaan varpaitaan puolen minuutin ajan. Kipu ilmaantuu testin aikana. (Dunning & Branthwaite 2005, S5.) Kipu saadaan esiin myös koputtelemalla oireilevan metatarsaalivälin viereisiä metatarsaaliluiden distaalipäitä reippaassa tahdissa. Testattaessa varpaiden tulee olla vietynä ekstensioon. (Alexander 1997, 104; Turner & Merriman 2005, ) Mortonin neuroomaan liittyy varpaiden tuntopuutokset. Tuntoa voidaan testata painamalla varpaiden sivuja terävällä instrumentilla. (Alexander 1997, 104; Lorimer ym. 2002, 161.) Teoksissa tuodaan esiin myös joukko muita menetelmiä, joiden avulla Mortonin neurooma voidaan diagnosoida. Yksi keino on puuduttaa kipukohta. Jos oireet häviävät, kyseessä on Mortonin neurooma. (Lorimer ym. 2002, 161; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425.) Lorimer ym. (2002, 161), Peltokallio (2003, 133) sekä

19 14 Turner ja Merriman (2005, 425) mainitsevat ultraääni-, MRI-, CT- ja EMG - tutkimukset Mortonin neurooman diagnosoinnin välineinä. Peltokallio (2003, 133) mainitsee vielä, että Mortonin neuroomaan viittaava sähkösokkimainen kipu voidaan saada esiin puristamalla metatarsaaliluiden päitä Hoito Mortonin neurooman konservatiivinen hoito muodostuu kenkäohjauksesta, ortoositerapiasta, fysikaalisista hoidoista, tulehduskipulääkityksestä sekä kortisoni- ja puuduttavista injektioista (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, , 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425). Kenkien valinnassa tulee huomioida, että varpailla on tarpeeksi tilaa sekä leveys- että korkeussuunnassa ja korko on matala (Lorimer ym. 2002, 165; Peltokallio 2003, 133). Paksu kevennys metatarsaaliluun pään alla lieventää hermoon kohdistuvaa puristusta, jolloin kipu helpottuu (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 165; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 242). Kevennyksistä on hyötyä etenkin vaivan alkuvaiheessa (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Turner & Merriman 2005, 242). Pohjallisilla voidaan korjata jalan virheasentoja ja vaikuttaa jalan toimintaan. Virheasentojen korjaaminen ja jalan toiminnan paraneminen saattavat poistaa Mortonin neurooman aiheuttaman kivun. (Lorimer ym. 2002, 165; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425.) Pohjalliseen laitetaan päkiäpelotti ja mediaalisella tai lateraalisella kiilauksella voidaan siirtää kuormitusta pois kiristävän hermon kohdalta (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 165, 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425). Hyviä tuloksia on saatu myös pohjalliseen laitetulla palkilla, joka erottaa metatarsaaliluiden päät toisistaan (Lorimer ym. 2002, 338). Turnerin ja Merrimanin (2005, 425) teoksessa mainitaan lähellä hermopinnettä olevien lihasten venyttely. Venyttely on hyödyllistä, jos lihasten toiminta on epätasapainossa tai ne kiristävät. Jos hermo on arpeutunut, sitä voidaan hoitaa hieronnalla ja venyttelyllä. (Turner & Merriman 2005, 425.) Muita hoitokeinoja ovat jalkaterän mobilisaatio ja hieronta sekä fysikaaliset hoidot, joita ovat kylmähoito, TNS ja ultraäänihoito (Lorimer ym. 2002, 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425).

20 15 Jos oireet ovat voimakkaita ja konservatiivisilla keinoilla ei ole saatu tuloksia vuoden kuluessa, turvaudutaan kirurgiaan. Leikkauksessa poistetaan neurooma ja estetään hermon puristuminen katkaisemalla transversaaliligamentti. (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, , 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425.) 6.3 Seesamluiden tulehdus Päkiäkipu, joka kohdistuu 1. metatarsaaliluun distaalipään alle, voi johtua seesamluiden tulehduksesta (Alexander 1997, 76; Dunning & Branthwaite 2005, S3; Lorimer ym. 2002, 173; Peltokallio 2003, 128). Tulehdus voi olla akuutti tai krooninen. Seesamluiden tulehdus on yleinen rasitusvamma urheilijoilla, etenkin juoksijoilla, koripalloilijoilla, jalkapalloilijoilla ja balettitanssijoilla. (Peltokallio 2003, ) Oireet ja aiheuttajat Seesamluiden tulehdus aiheuttaa Peltokallion (2003, 128) mukaan kipua ja aristusta joko lateraalisen tai mediaalisen seesamluun alla. Lorimerin ym. (2002, 173) mukaan kipu kohdistuu ainoastaan mediaaliseen seesamluuhun ja tuntuu vain kuormituksessa. Alexander (1997, 76) mainitsee, että kipu voi olla myös molemmissa seesamluissa. Dunning ja Branthwaite (2005, S3) eivät määrittele kivun sijaintia päkiässä sen tarkemmin. Seesamluiden tulehduksen oireet ovat samankaltaiset kuin bursiitissa tai infektioissa. Nivelessä ei havaita turvotusta tai punoitusta. (Peltokallio 2003, 128.) Isovarpaan voimakas ekstensio aiheuttaa epämiellyttävän tunteen ja kipua päkiässä. Kävelyssä vältetään kuormittamasta jalkaa mediaalisesti. (Alexander 1997, 76.) Lorimerin ym. (2002, 173) teoksessa seesamluiden tulehduksen aiheuttajaksi on mainittu toistuva mekaaninen rasitus. Peltokallio (2003, 128) mainitsee aiheuttajiksi rasittavan liikunnan, isovarpaassa tapahtuvan voimakkaan ekstension, huonosti jalkaa tukevat kengät, kovat ja epätasaiset alustat, virheasennot jalkaterässä sekä kudospaksunnoksen ensimmäisen metatarsaaliluun pään alla.

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN EHKÄISEVÄ JA HOITAVA KEVENNYSHOITO -> tavoite on poistaa mekaaninen paine kuormitusalueelta ja jakaa sitä jalan muihin osiin. Haavat ei parane tehokkaasti jos kudoksia ei

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT

EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE

ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ÄIDINKIELEN TEKSTITAIDON KOE ERITASOISTEN SUORITUSTEN TUNTOMERKKEJÄ o pistettä vastaus ei täytä tehtävänantoa vastaus osoittaa, että kokelas ei ole ymmärtänyt lukemaansa vastauksessa ei ole tehtävän edellyttämiä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI

Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI Uriel-ortoosit Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI Uriel 333 -nilkkaortoosi koostuu kahdesta anatomisesti muotoillusta kovasta muovilastasta, joiden sisäpinta on pehmustettu tarrasäädettävillä ilmakennotyynyillä.

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

TERVEET JALAT KANTAVAT LÄPI ELÄMÄN

TERVEET JALAT KANTAVAT LÄPI ELÄMÄN TERVEET JALAT KANTAVAT LÄPI ELÄMÄN Minna Stolt TtT, jalkaterapeutti (AMK), yliopisto-opettaja Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Parasta aikaa Finlandia talo, Helsinki 10.11.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ yleisimmät

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto

C++ Ohjelmoijan käsikirja. Johdanto Johdanto C++ Ohjelmoijan käsikirja Johdanto Tervetuloa Inside C++-kirjan pariin. Tämä on opaskirja standardi C++:n käyttöön. Käsittelemme kirjassa kaikki syntaksin, kieliopin, olio-ohjelmoinnin ja standardikirjastojen

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI

KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA

YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA YLEISIMPIEN NILKKAVAMMOJEN ENNALTAEHKÄISY LENTOPALLOSSA Lukijalle Tässä oppaassa tuodaan esille erilaisia nilkkavammojen ennaltaehkäisykeinoja lentopallossa. Oppaassa on keskitytty osa-alueisiin, joissa

Lisätiedot

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana

Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Arvioinnin viitekehys ja toimintamalli hankearvioinnin perustana Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Hankearvioinnin haasteita Haasteet usein seurausta

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot