METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA"

Transkriptio

1 Kaisu Hänninen, Päivi Natri & Outi Sissonen METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA Opas ammattilaisille Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Kaisu Hänninen, Päivi Natri & Outi Sissonen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Nimeke Metatarsalgiat jalkaterapiassa opas ammattilaisille Tiivistelmä Jalkojenhoidon ammattilaiset kohtaavat työssään usein metatarsalgiasta kärsiviä asiakkaita. Opinnäytetyömme on ammattilaisille suunnattu opas metatarsalgioiden tutkimisesta ja hoidosta jalkaterapian keinoilla. Opas on toteutettu tuotekehitysprosessin mukaisesti ja sen pääasiallisena lähteenä olemme käyttäneet laatimaamme kirjallisuuskatsausta metatarsalgioiden määrittelystä, aiheuttajista ja oireista sekä tutkimisesta ja hoidosta. Aineiston analysointimenetelmänä on käytetty deduktiivista sisällön analyysia. Oppaassa käsittelemme päkiän levenemistä, Mortonin neuroomaa, seesamluiden tulehdusta, turvevarvasta ja Freibergin tautia. Metatarsalgioiden valintaa ohjasi tekemämme tarvekartoituskyselyn tulokset sekä se, että niitä pitää pystyä tutkimaan ja hoitamaan jalkaterapian keinoilla. Päkiäkipua tutkittaessa on tärkeää selvittää kivun luonne ja esiintymisalue. Tutkimusten avulla pystytään jäljittämään kivun aiheuttaja. Kun jalkaterapeutti on tunnistanut kivun aiheuttajan, hän pystyy määrittelemään, mitkä hoitokeinot tehoavat parhaiten kyseisiin oireisiin, jotta kipu lieventyisi. Jalkaterapiassa keskitytään kliiniseen tutkimiseen, johon kuuluvat haastattelu, silmin ja korvin havainnointi ja palpaatio. Päkiäkipuja hoidetaan yleisimmin tukipohjallisilla, kevennyksillä ja erilaisilla suojaavilla ortooseilla, teippauksella, mobilisaatiolla sekä lihasharjoitteiden ja kenkävalinnan ohjaamisella. Opinnäytetyötämme voivat hyödyntää jalkaterapeutit, jalkojenhoitajat ja jalkaterapeuttiopiskelijat. Oppaan on tarkoitus toimia helppokäyttöisenä, perustiedot sisältävänä työvälineenä sekä opiskelumateriaalina. Opasta markkinoidaan jalkojenhoidon ammattilaisille ympäri Suomen. Asiasanat (avainsanat) metatarsalgia, jalkaterapia, sisällön analyysi, tuotekehitys Sivumäärä Kieli URN 33 s. + liitteet 9 s. suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arja Tiippana Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Kaisu Hänninen, Päivi Natri & Outi Sissonen Degree programme and option Degree programme in podiatry Name of the bachelor's thesis Metatarsalgia in Podiatry - Guide for Professionals Abstract The subject of this bachelor's thesis is Metatarsalgia in Podiatry - Guide for Professionals. Our thesis consists of two parts, the theory part and the guide part. In the theory part we have handled splay foot, Morton's neuroma, sesamoiditis, turf toe and Freiberg's infraction. We found out what the literature says about the definition, causes and symptoms, examinations and treatment of metatarsalgia. The purpose of our thesis is to create a Finnish guide for graduated and undergraduated podiatrists. The guide includes information about examination and treatment of metatarsalgia from podiatric point of view. We used the deductive content analysis to analyse the documents systematically and objectively. We created the guide using the product development. It consisted of five stages. The guide is based on the theory part of our thesis. The guide is marketed for podiatrists in Finland. Subject headings, (keywords) metatarsalgia, podiatry, content analysis, product development Pages Language URN 33 p. + app. 9 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Arja Tiippana Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO METATARSALGIAT JALKATERAPIAN MERKITYS METATARSALGIOIDEN HOIDOSSA Jalkaterapian ydinosaamisalueet Metatarsalgioiden hoitomenetelmiä OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA KEHITTÄMISTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄ Sisällön analyysi Analysoitava aineisto Tutkimuksen eteneminen TUTKIMUSTULOKSET Päkiän leveneminen Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Mortonin neurooma Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Seesamluiden tulehdus Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Turvevarvas (Turf toe) Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset Hoito Freibergin tauti Oireet ja aiheuttajat Tutkimukset... 19

5 6.5.3 Hoito METATARSALGIAT JALKATERAPIASSA -OPPAAN KEHITTÄMINEN TUOTEKEHITYSPROSESSILLA Tuotekehitysprosessi Ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen Ideavaihe Luonnosteluvaihe Kehittelyvaihe Viimeistelyvaihe Hyvän oppaan kriteerit Sisältö Kieliasu Ulkoasu Terveysaineiston kokonaisuus POHDINTA Sisällön analyysin tulosten tarkastelua Opinnäytetyön eteneminen Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 1 Metatarsalgiat eli jalkaterän etuosan kiputilat ovat yleinen vaiva (Dunning & Branthwaite 2005, S1). Kokemuksemme mukaan metatarsalgian syitä ei useinkaan osata selvittää, jolloin sitä ei onnistuta hoitamaan tehokkaasti. Selvitämme opinnäytetyössämme, miten metatarsalgiat määritellään, ja mitä niiden aiheuttajista ja oireista tiedetään, sekä miten niitä tutkitaan ja hoidetaan jalkaterapian keinoilla. Työhön liittyy jalkojenhoidon ammattilaisille suunnattu sähköinen opasmateriaali, jossa käsitellään metatarsalgioiden tutkimista ja hoitoa jalkaterapian keinoilla. Käytämme aineiston analysointimenetelmänä deduktiivista sisällön analyysia. Tällä menetelmällä dokumentit pystytään analysoimaan systemaattisesti ja objektiivisesti (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Oppaan kehitämme Jämsän ja Mannisen (2000) sosiaali- ja terveysalalle suunnitteleman tuotekehitysprosessimallin mukaisesti. Tuotekehitysprosessiin kuuluvat seuraavat viisi vaihetta: ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe sekä viimeistelyvaihe (Jämsä & Manninen 2000, 28). Opinnäytetyömme on jatkoa Tiina Hakkaraisen ja Pia Röntysen opinnäytetyölle Mortonin neurooman manuaaliset tutkimukset ja konservatiiviset hoitokeinot (2005), jossa jatkotutkimusaiheeksi ehdotettiin opasta Mortonin neuroomasta. Käsittelemme oppaassamme metatarsalgioita kuitenkin laajemmin, jolloin opas on monipuolisempi työväline alan ammattilaisille. Rajaamme aiheen koskemaan sellaisia yleisimpiä metatarsalgioita, joita on mahdollista tutkia ja hoitaa jalkaterapian keinoilla. Jalkaterapiassa käytettäviä tutkimiskeinoja ovat asiakkaan haastattelu, silmin ja korvin havainnointi ja palpaatio. Hoitokeinoja ovat kliininen jalkaterapia, ortoositerapia (pohjalliset, silikoniortoosit), kevennykset, asiakkaan ohjaus (kenkäohjaus, lihasharjoitteet), mobilisointi ja teippaus. Käsittelemme työssämme päkiän levenemistä, Mortonin neuroomaa, seesamluiden tulehdusta, turvevarvasta ja Freibergin tautia.

7 2 METATARSALGIAT 2 Alexanderin (1997, 97) mukaan metatarsalgialla tarkoitetaan eri tekijöiden aiheuttamaa kipua jalan etuosassa. Lorimer ym.(2002, 156) määrittelevät metatarsalgian metatarsaalialueen kipuna. Metatarsalgia johtuu toistuvasta metatarsaaliluiden päihin kohdistuvasta paineesta (Kang ym. 2006). Se voi olla toiminnallista tai ei-toiminnallista tai sen voi aiheuttaa jokin sairaus. Toiminnallisen metatarsalgian aiheuttaa jalan virheellisestä toiminnasta johtuva poikkeava rasitus, joka kohdistuu jalan etuosaan. Metatarsalgia ei ole toiminnallista, jos sen aiheuttaa jalkapöydänluiden välissä kulkevien hermojen pinnetila. (Lorimer ym. 2002, ) Tavallisimmin pinnetila esiintyy 3. ja 4. jalkapöydänluun välissä (Liukkonen & Saarikoski 2004, 566). Alexander (1997, 97) jakaa metatarsalgian aiheuttajat anatomisen sijainnin mukaan kahteen ryhmään, nivelessä oleviin ja nivelen ulkopuolisiin. Nivelperäisen kivun syitä ovat nivelkapselin tulehdus tai repeämä, niveltulehdus, nivelkuluma, nivelrikko ja Freibergin tauti. Varpaiden koukistajalihasten jännetupentulehdus, Mortonin neurooma ja metatarsaaliluiden rasitusmurtuma ovat nivelen ulkopuolisen kivun aiheuttajia. (Alexander 1997, 97.) Metatarsalgiadiagnoosin tekemisessä on tärkeää selvittää kivun luonne, sijainti, säteily sekä kipua pahentavat tekijät ja mahdollinen turvotus. Kipualuetta täytyy tutkia systemaattisesti edeten. Tutkiminen aloitetaan varpaiden ja jalan etuosan inspektiolla, jonka tarkoituksena on havainnoida turvotusta ja mahdollista pahanlaatuisuutta. Tästä edetään jalkapöydän luiden palpaatioon, jonka avulla etsitään niissä olevia epämuodostumia ja pehmytkudosvaurioita. (Alexander 1997, 97.) Metatarsophalangeaalinivelen instabiliteetti tutkitaan sijoiltaanmenon poissulkemiseksi (Alexander 1997, 90-97). Metatarsalgia on yleistä etenkin iäkkäillä ihmisillä, koska ikääntymisen seurauksena jalan rakenteessa tapahtuu muutoksia ja rasvapatja ohentuu, jolloin metatarsaaliluiden päät kuormittuvat kohtuuttomasti. Muita metatarsaalialueen kivulle altistavia tekijöitä ovat urheiluvammat, ylipaino, nivelsiteiden löysyys, jalkaterän virheasennot sekä heikot jalkaterän pikkulihakset. (Peltokallio 2003, )

8 3 3 JALKATERAPIAN MERKITYS METATARSALGIOIDEN HOIDOSSA 3.1 Jalkaterapian ydinosaamisalueet Jalkaterapeutti kohtaa työssään jalkakivuista kärsiviä asiakkaita. Hoitaessaan päkiäkipuja jalkaterapeutti voi käyttää ammattinsa ydinosaamisen alueita. Jalkaterapeutin ydinosaamisalueisiin kuuluvat alaraajojen toimintojen arviointi, terveyttä edistävä jalkaterapia, kliininen jalkaterapia, jalkaterän apuvälineterapia, alaraajojen toimintoja tukevat terapiat sekä jalkaterapian kehittäminen. Alaraajojen toimintojen arvioinnilla pyritään selvittämään oireiden aiheuttaja ja löytämään paras mahdollinen hoitokeino asiakkaalle. Terveyttä edistävän jalkaterapian tarkoituksena on ennaltaehkäistä jalkaongelmien syntymistä jalkojen omahoidon ohjauksen avulla. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Kliiniseen jalkaterapiaan kuuluu mekaanisten, infektio- ja ihotautiperäisten iho- ja kynsimuutosten sekä jalkahaavojen hoitaminen yhteistyössä muiden asiakasta hoitavien tahojen kanssa. Jalkaterän apuvälineterapialla tarkoitetaan yksilöllistä ortoositerapiaa, jonka tavoitteena on alaraajojen toiminnan tukeminen ja kivun lievittäminen. Alaraajojen toimintoja tukevalla terapialla pyritään ylläpitämään ja parantamaan alaraajojen toimintaa toiminnallisen harjoittelun, manuaalisen terapian (hieronta, mobilisaatio, teippaus) ja fysikaalisten hoitojen avulla. Jalkaterapian kehittäminen on tärkeä osa ammattitaidon ylläpitämistä. Se pitää sisällään oman osaamisen päivittämisen seuraamalla alan kehittymistä ja osallistumalla tutkimustyöhön. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) 3.2 Metatarsalgioiden hoitomenetelmiä Päkiäkivuista kärsivillä tehtyjen tutkimusten mukaan plantaarista painetta ja kipua pystytään vähentämään oikein sijoitetuilla päkiäpeloteilla. Päkiäpelotit ovat edullinen ja helppokäyttöinen metatarsalgian hoitokeino. Hoidon onnistumisen edellytyksenä on, että pelotti on oikean kokoinen ja oikein sijoitettu. (Kang ym ) Kang ym. (2006) tutkivat pisaranmuotoisen polyuretaanista valmistetun päkiäpelotin vaikutusta plantaariseen paineeseen ja kipuun. He mittasivat 2. metatarsaaliluuhun

9 4 kohdistuvan maksimaalisen painepiikin ja paineen kestoajan kyseisessä kohdassa. Mittaukset tehtiin välittömästi ennen ja jälkeen pelotin asettamisen. Tutkittavat arvioivat subjektiivista kipua VAS-kipujanalla ennen pelotin asettamista ja kaksi viikkoa pelotin käyttämisen jälkeen. Tutkijat totesivat, että pelotti vähentää paineen määrää sekä kestoa ja subjektiivinen kipu vähenee. (Kang ym ) Puustinen (2006, 4) selvitti pikapohjallisten vaikuttavuutta levinneen päkiän aiheuttamien oireiden hoidossa. Tutkimusjoukko koostui 9 henkilöstä, jotka kärsivät kivuliaasta levinneestä päkiästä. Tietoa kerättiin ottamalla jaloista painannekuvat sekä kysely- ja tutkimuslomakkeiden avulla. Tutkimusjoukolle valmistettiin pikapohjalliset, joihin laitettiin päkiäpelotit. (Puustinen 2006, ) Tutkittavien kokemaa kipua arvioitiin VAS-kipujanalla ennen pikapohjallisten käyttöön ottamista ja neljän ja kahdeksan viikon käytön jälkeen. Pikapohjallisten todettiin vähentävän kipua välittömästi ja paras vaikuttavuus saavutettiin neljän viikon käytön jälkeen. Pikapohjallisilla oli vaikutusta myös ihomuutoksiin. (Puustinen 2006, ) Saygi ym. (2005, ) vertailivat steroidi-injektioiden ja kenkä ja ortoositerapian vaikuttavuutta Mortonin neurooman oireisiin. Tutkimusjoukko koostui 82 henkilöstä, joilla oli Mortonin neurooma. Tutkimusjoukko jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään, joista toista ryhmää hoidettiin steroidi-injektioilla ja toista sopivilla kengillä ja ortooseilla. Tutkijat totesivat, että Mortonin neuroomaa voidaan hoitaa matalakantaisilla ja etuosastaan tilavilla jalkineilla yhdistettynä pohjallisiin. Pohjallisten avulla vähennetään hermoon kohdistuvaa painetta erottamalla metatarsaaliluita toisistaan. Kenkä- ja ortoositerapia tehoaa joissakin tapauksissa välittömästi, mutta useimmiten oireet häviävät vasta pitemmällä aikavälillä. (Saygi ym. 2005, ) Pohjalliset ovat yleisesti käytetty hoitokeino plantaarisen paineen vähentämisessä. Jalan etuosan kipu on yleisin vaiva, jota hoidetaan pohjallisilla. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ortooseilla on lievittävä vaikutus plantaariseen paineeseen metatarsalgiapotilailla. Pohjallisia valmistavilla tahoilla on erilaisia näkemyksiä ortoositerapiasta, jalan tutkimisesta ja valmistustekniikoista. (Guldemond ym )

10 5 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA KEHITTÄMISTEHTÄVÄT Opinnäytetyömme tarkoituksena on palvella jalkojenhoidon ammattilaisia käytännön työskentelyssä kehittämällä heidän käyttöönsä metatarsalgioita käsittelevän oppaan. He saavat oppaasta helposti ajankohtaista tietoa metatarsalgioiden tutkimisesta ja hoidosta jalkaterapian keinoilla. Lisäksi opas on suomenkielinen opiskeluaineisto jalkaterapiaopiskelijoille. Laadimme kyselyn jalkojenhoitoa harjoittaville ammattilaisille Webropol-palvelun avulla. Kyselyllä kartoitamme tarvetta oppaalle ja tuloksista saamme apua myös aiheen rajaukseen. Vastausten perusteella päätämme, mitä metatarsalgioita käsittelemme oppaassa. Opinnäytetyömme kehittämistehtävät ovat seuraavat: 1. tutkia, mitä menetelmiä kirjallisuudessa on esitelty metatarsalgian tutkimisesta ja hoidosta jalkaterapian keinoilla ja minkälaisia tutkimuksia aiheesta on tehty. 2. kehittää sähköinen opasmateriaali työvälineeksi jalkojenhoidon ammattilaisille ja alan opiskelijoille. 5 TUTKIMUSMENETELMÄ 5.1 Sisällön analyysi Sisällön analyysi on kommunikaatioteoriaan ja -tutkimukseen sekä kommunikaatioprosessien tutkimukseen perustuva menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida kirjoitettua ja suullista kommunikaatiota systemaattisesti ja objektiivisesti (Janhonen & Nikkonen 2001, 21; Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Sen avulla voidaan järjestää, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa asiaa. Sisällön analyysi toimii erittäin hyvin strukturoimatonta aineistoa käsiteltäessä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4.) Sisällön analyysin tarkoituksena on selkeyttää analysoitavaa aineistoa ja antaa uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa (Eskola & Suoranta 1998, 138). Lopputuloksena saadaan tutkittavaa aihetta selventäviä kategorioita, käsitteitä, käsitejärjestelmä, käsitekartta tai malli (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5).

11 6 Sisällön analyysin tekemistä eivät ohjaa tarkat säännöt, vaan siihen on olemassa suuntaa antavia ohjeita (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5). Ennen kuin tutkija alkaa analysoida aineistoa, hänen tulee valita, keskittyykö hän dokumenteissa ainoastaan ilmisisältöihin vai ottaako hän mukaan myös piilosisällöt. Kun analyysi kohdistuu dokumenttien ilmisisältöihin, tutkija jakaa aineiston analyysiyksiköihin ja tarkastelee niitä suhteessa tutkittavaan ilmiöön. Analyysin kohdistuessa dokumenttien piilosisältöihin aineiston osia tarkastellaan suhteessa koko aineistoon. (Janhonen & Nikkonen 2001, ) Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymys määräävät, minkälaisia sisältöjä analysoidaan. Ennen analyysiprosessin aloittamista määritetään analyysiyksikkö, joka valitaan tutkimustehtävän ja aineiston laadun perusteella. Analyysiyksikkö voi olla yksi sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus. Kun analyysiyksikkö on valittu, aineistoa luetaan aktiivisesti ja useita kertoja. Aineiston lukemisen tarkoituksena on luoda pohja analyysille. Huolellisen aineistoon tutustumisen jälkeen analyysi etenee sen mukaan, ohjaako sitä induktiivinen vai deduktiivinen tutkimusmenetelmä. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5.) Kyngäksen ja Vanhasen (1999, 5-7) mukaan aineistosta lähtevä eli induktiivinen analyysiprosessi on aineiston pelkistämistä, ryhmittelyä ja abstrahointia. Aineistoa pelkistetään siten, että siitä kerätään tutkimustehtävään liittyviä ilmaisuja. Ryhmittelyssä ilmaisut, jotka liittyvät toisiinsa, kootaan kategorioiksi. Abstrahointi tarkoittaa sitä, että ryhmittelyssä muodostetut samansisältöiset kategoriat yhdistetään yläkategorioiksi ja ne nimetään. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-7.) Deduktiivista sisällön analyysia ohjaavat ennalta valitut kategoriat, käsitteet, teemat tai käsitejärjestelmä. Tämän aikaisemman tiedon ohjaamana laaditaan analyysirunko, johon etsitään sopivia ilmaisuja aineistosta. Analyysirunko voi olla väljä tai strukturoitu sen mukaan, mikä on tutkimuksen tarkoitus. Deduktiivinen sisällön analyysi on suosittu tutkimuksissa, joissa halutaan testata jo olemassa olevaa tietoa uudessa kontekstissa. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 7-9.) Sisällön analyysin luotettavuuteen vaikuttavat tutkijan taidot ja oivalluskyky. Myös tutkijan arvot vaikuttavat analyysiprosessiin. (Janhonen & Nikkonen 2001, 36.) Sisällön analyysin luotettavuutta heikentävänä tekijänä onkin pidetty tutkijan kyvyttömyyttä tarkastella analyysiprosessia objektiivisesti (Kyngäs & Vanhanen 1999, 10). Luotetta-

12 7 vuuden kannalta on haasteellista pelkistää käsiteltävät dokumentit niin, että ne kuvaavat mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. Tutkijan on osattava luokitella aineisto siten, että kategorioilla on yhteys aineistoon ja ne liittyvät luontevasti käsitejärjestelmään. Tutkijan on pystyttävä osoittamaan yhteys saadun tuloksen ja aineiston välillä, jotta sisällön analyysin tulosta voidaan pitää luotettavana. (Janhonen & Nikkonen 2001, 36-37; Kyngäs & Vanhanen 1999, 10.) 5.2 Analysoitava aineisto Käytämme työssämme teoriapohjana seuraavia teoksia: 1. Alexander, Ian J The Foot examination & diagnosis. USA: Churchill Livingstone Inc. 2. Lorimer, Donald, French, Gwen, O'Donnell, Maureen & Burrow, J. Gordon (toim.) Neale's Disorders of the Foot. Diagnosis and Management. China: Harcourt Publishers Limited. 3. Peltokallio, Pekka Tyypilliset urheiluvammat, osa 1. Vammala: Medipel Oy. 4. Turner, Warren A. & Merriman, Linda M Clinical Skills in Treating the Foot. China: Elsevier Churchill Livingstone. 5. Lisäksi käytämme Podiatry Now -lehdessä heinäkuussa 2005 ollutta David N. Dunningin ja Helen Branthwaiten artikkelia Metatarsalgia: Diagnosing foot pain. 5.3 Tutkimuksen eteneminen Päädyimme opinnäytetyössämme analysoimaan aineiston käyttäen menetelmänä sisällön analyysia, koska sen avulla materiaali saadaan koottua yleiseen muotoon. Valitsimme deduktiivisen lähestymistavan, koska sen avulla uskomme löytävämme aineistosta keskeisimmät asiat metatarsalgioista jalkaterapiassa. Analyysin luotettavuuden parantamiseksi keskityimme analysoimaan dokumenteista pääasiassa ilmisisältöjä. Tällä tavoin pyrimme välttämään omien subjektiivisten kokemustemme vaikutusta analyysiproses-

13 8 sissa. Työn edetessä huomasimme kuitenkin, että piilosisältöjen harkittu käyttäminen on tekstin sujuvuuden kannalta tarpeellista. Analysoimme piilosisältöjä sellaisissa kohdissa, joissa viestin sisältö oli niin selvä, ettei sitä olisi voinut tulkita mitenkään muuten. Tällä tavalla varmistimme sen, ettei piilosisältöjen analysointi vaikuta heikentävästi tutkimuksen luotettavuuteen. Oppaan sisällön luotettavuuden kannalta on tärkeää, että aineiston analysoinnissa on oltu mahdollisimman objektiivisia. Oppaasta saattaa jäädä pois olennaisia asioita, jos tutkijoiden omat mielipiteet pääsevät vaikuttamaan liikaa aineistosta poimittuihin ilmauksiin. Deduktiivinen sisällön analyysi aloitetaan kategorioiden luomisella. Rakensimme luomistamme kategorioista analyysirungon, johon etsimme analysoitavasta aineistosta sopivia ilmauksia. Yläkategorioita ovat päkiän leveneminen, Mortonin neurooma, seesamluiden tulehdus, turvevarvas ja Freibergin tauti. Alakategorioita ovat määritelmä ja esiintyvyys, oireet ja aiheuttajat, tutkimukset ja hoito. Laitoimme kategoriat taulukkoon (liite 1), josta näkyy myös lähdeteos, teoksessa esitetty ilmaisu ja pelkistämämme ilmaisu (taulukko 1.). Aineiston analysoinnin jälkeen kirjoitimme tutkimustulokset. Käytimme saamiamme tuloksia Metatarsalgiat jalkaterapiassa - oppaan teoriapohjana. TAULUKKO 1. Esimerkki sisällön analyysi taulukosta Alkuperäinen ilmaisu Pelkistetty ilmaisu Alakategoria Yläkategoria Alexander pain plantar to the first Määritelmä Seesamluiden (1997), metatarsal head with ja esiintyvyys tulehdus tenderness localized to one or both sesamoids is referred to as sesamoiditis kipu seesamluiden Dunning & inflammation of these alueella Branthwaite small bones particu- (2005), larly the fibular sesamoid can produce pain in the metatarsal area Lorimer ym. In the foot, chondro- (2002), malacia exclusively involves the tibial mediaalisen see- sesamoid (usually bi- samluun tulehdus

14 9 Peltokallio (2003) partite) and is the result of repetitive mechanical stress. Pain is located to the medial sesamoid, occurring only on weight bearing Seesamoidiitti on yleisin seesamluiden rasitusvamma jalka- ja koripalloilijoilla, juoksijoilla sekä balettitanssijoilla. Seesamoidiitti on niiden akuutti tai krooninen tulehdus. urheilijoiden rasitusvamma akuutti tai krooninen tulehdus 6 TUTKIMUSTULOKSET 6.1 Päkiän leveneminen Poikittaiskaaren madaltuminen johtaa päkiän levenemiseen ja metatarsaaliluiden välisten kulmien suurenemiseen (Lorimer ym. 2002, 332; Peltokallio 2003, 81; Turner & Merriman 2005, 342). Poikittaiskaaren madaltuessa paino jakautuu metatarsaaliluiden päihin, jolloin luihin kohdistuu päkiäkipua aiheuttava epänormaalin suuri kuormitus (Lorimer ym. 2002, 332; Peltokallio 2003, 81). Kipu on yleistä urheilijoilla ja ikääntyneillä (Peltokallio 2003, 81). Päkiän levenemiseen liittyy usein myös hallux valgus ja Taylorin kyhmy (Turner & Merriman 2005, 342) Oireet ja aiheuttajat Päkiän leveneminen on tavallinen jalassa, jossa on pronaatio tai huomattava yliliikkuvuus metatarsaaliluiden välillä. Jalassa voidaan todeta myös intrinsic-lihasten heikkoutta tai ligamenttien velttoutta. Lihasten ollessa heikot ne eivät pysty tasaamaan päkiälle tulevaa painetta, jolloin kehon paino kohdistuu metatarsaaliluiden päihin. (Peltokallio

15 2003, ) Koska jalkaterän etuosa on tavallista leveämpi, on sopivien jalkineiden löytäminen usein vaikeaa (Turner & Merriman 2005, 342). 10 Päkiän leveneminen aiheuttaa voimakasta tai jomottavaa kipua jalan etuosassa (Peltokallio 2003, 81). Metatarsaaliluiden välissä kulkevat hermot ärsyyntyvät, kun metatarsaaliluut subluksoituvat (osittainen sijoiltaanmeno) (Lorimer ym. 2002, 332). Päkiän rasvapatja saattaa olla ohentunut, jolloin sen suojaava vaikutus puuttuu ja metatarsaaliluiden päiden kohdalle muodostuu kivuliaita kovettumia ja känsiä (Peltokallio 2003, 82; Turner & Merriman 2005, 352). Päkiän leveneminen aiheuttaa ärsytystä 1. ja 5. metatarsaaliluiden päiden sivuissa (Turner & Merriman 2005, 351) Tutkimukset Päkiän levenemistä voidaan tutkia havainnoimalla poikittaiskaaren rakennetta. Tavallisesti keskimmäisten metatarsaaliluiden päät eivät ole kosketuksissa alustaan, mutta pehmytkudosten heikkouden takia ne voivat painua alustaa vasten. Kuormittamatonta jalkaa tutkittaessa metatarsaaliluiden päät tuntuvat päkiää palpoitaessa. (Peltokallio 2003, ) Jalkapohjan ihoa tarkastellessa päkiässä voidaan nähdä kovettumia ja känsiä sekä ihoärsytystä 1. ja 5. metatarsaaluiden päiden sivuilla (Peltokallio 2003, 82; Turner & Merriman 2005, 352). Päkiän leveneminen voidaan todeta myös testaamalla, pystyykö asiakas kohottamaan poikittaiskaarta aktiivisesti. Kun kaarirakenne on normaali, sitä pystyy kohottamaan painamalla varpaita samalla lattiaa vasten. (Peltokallio 2003, 82.) Päkiän leveneminen voidaan todeta myös mittaamalla metatarsaaliluiden väliset kulmat. Normaalisti 1. ja 2. metatarsaaliluun välinen kulma on 7-9 astetta ja 3. ja 4. metatarsaaliluun välinen kulma on 4-5 astetta. (Turner & Merriman 2005, 342.) Hoito Peltokallion (2003, 82-83) mukaan tärkeintä levinneen päkiän hoidossa on ohjata haitallinen kuormitus pois metatarsaaliluiden päiltä. Kenkien tulee olla etuosasta tarpeeksi leveät ja pehmeästä, venyvästä materiaalista valmistetut, jotta niitä voidaan tarvittaessa venyttää. Kantaosasta kengän pitää olla tukeva. Hyvä iskunvaimennus tekee kävelystä miellyttävämpää. Mikäli sopivia jalkineita ei löydy, asiakas ohjataan hankkimaan erikoisjalkineet. (Peltokallio 2003, 82-83; Turner & Merriman 2005, 316, 342.)

16 11 Jalan virheasentoja ja metatarsaaliluiden päihin kohdistuvaa haitallista kuormitusta pyritään korjaamaan toiminnallisilla ja ehkäisemään keventävillä pohjallisilla (Peltokallio 2003, 82-83; Turner & Merriman 2005, 316). Poikittaiskaarta voidaan kohottaa metatarsaaliluiden distaalipäiden proksimaalipuolelle asetetun päkiätuen avulla (Peltokallio 2003, 82-83). Jos asiakkaalla on pes planus ja yliliikkuva ensimmäinen säde ja niiden seurauksena päkiäkovettumaa, kova pohjallinen on tehokkaampi hoitomuoto kuin pehmeä, mukautuva ja iskua vaimentava pohjallinen (Lorimer ym. 2002, 332). 1. ja 5. metatarsaaliluiden päiden syrjien kohdalla ilmenevää ihoärsytystä voidaan ehkäistä erilaisten vaahtomuovista tai muusta pehmeästä materiaalista valmistettavien suojien avulla (Turner & Merriman 2005, ). Osasyynä päkiän levenemiseen on usein myös jalkaterän intrinsic-lihasten heikkous, jolloin näiden lihasten vahvistaminen on olennainen osa hoitoa. Asiakkaalle laaditaan yksilölliset lihasharjoitteet ja asiakasta motivoidaan tekemään harjoitteet päivittäin. Päkiän levenemisestä johtuvaa kipua voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä ja kortisonipistoksilla. Jos konservatiivisen hoidon keinot eivät riitä poistamaan kipua, turvaudutaan kirurgiaan. (Peltokallio 2003, 82-83; Turner & Merriman 2005, 343.) 6.2 Mortonin neurooma Mortonin neurooma on yleinen jalkaterän etuosan hermokipua aiheuttava pinneneuropatia (Lorimer ym. 2002, 158; Peltokallio 2003, 131). Se voi kehittyä mihin tahansa metatarsaaliväliin, mutta on yleisin 2. ja 3. metatarsaalivälissä (Alexander 1997, 104; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 158, 337; Peltokallio 2003, 131; Turner & Merriman 2005, 425). Mortonin neurooma syntyy, kun interdigitaalihermo jää puristuksiin ja alkaa degeneroitua (rappeutuminen) ja fibrotisoitua (sidekudostuminen) (Alexander 1997, 101; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Peltokallio 2003, 131). Lisäksi Schwannin solujen liikakasvun epäillään olevan yhteydessä Mortonin neurooman kehittymiseen (Dunning & Branthwaite 2005, S5).

17 6.2.1 Oireet ja aiheuttajat 12 Mortonin neurooman aiheuttava hermopinne on monien eri tekijöiden seurausta. Tyypillisimmin hermopinne aiheutuu pienten kenkien käyttämisestä. Liian kapeat kengät puristavat metatarsaaliluita yhteen, jolloin interdigitaalihermo jää puristuksiin. (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 163; Peltokallio 2003, 131.) Kapeiden kenkien käyttö tekeekin Mortonin neuroomasta yleisemmän naisilla kuin miehillä (Lorimer ym. 2002, 163). Hermoihin voi kohdistua vaurioita ja ärsytystä esimerkiksi urheilun yhteydessä, mikä edesauttaa Mortonin neurooman syntyä (Peltokallio 2003, 132; Turner & Merriman 2005, 424). Pronaatiolla kompensoitunut jalan etu- tai takaosan varus tekee jalan etuosan yliliikkuvaksi. Yliliikkuvuus aiheuttaa hankausta metatarsaaliluun ja bursan (limapussi) välillä, jolloin interdigitaalihermo ärsyyntyy ja fibrotisoituu. Hermon pinnetila voi johtua myös intermetatarsophalangeaalisen bursan tulehduksesta. (Lorimer 2002, 163; Peltokallio 2003, ) Mortonin neuroomalle altistavat myös pes cavus-, hallux rigidus- ja hallux valgus -jalat (Peltokallio 2003, 132). Jalan etuosan anatomia selittää osaltaan Mortonin neurooman tyypillisen esiintymispaikan 2. ja 3. metatarsaalivälissä. Ne ovat huomattavasti ahtaammat kuin 1. ja 4. metatarsaaliväli. Mediaalinen ja lateraalinen interdigitaalihermo yhdistyvät lähellä m. flexor digitorum brevistä. Lihaksen ekstensoidessa varpaita, esimerkiksi kävelyn aikana, hermoihin kohdistuu venytystä, joka lisää riskiä saada Mortonin neurooma. (Lorimer ym. 2002, 162; Peltokallio 2003, 132.) Lorimer ym. (2002, 163) tuo esille verisuonimuutosten osuuden Mortonin neurooman synnyssä. Erään teorian mukaan valtimoiden mikrotraumat aiheuttavat hermojen degeneraatiota, mikä johtaa Mortonin neurooman syntyyn (Lorimer ym. 2002, 163). Peltokallio (2003, 132) mainitsee neurooman edistäväksi tekijäksi myös intermetatarsaaliligamentin höltymisen. Mortonin neurooman pääoire on kipu, joka voi olla luonteeltaan polttelevaa, terävää, kramppaavaa tai sähköiskunomaista. Kipu voi tuntua metatarsaaliluiden distaalipäiden kohdalla tai dorsaalisesti tai lateraalisesti jalkaterässä. Mortonin neurooma aiheuttaa myös tunnottomuutta ja pistelyä 2., 3. ja 4. varpaan mediaali- ja lateraalireunoilla distaalisesti. (Alexander 1997, 101; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 161, 337; Peltokallio 2003, 132.) Kipu voi esiintyä jaksoittaisena, ja rasitus ja ahtaat korkeakantaiset kengät edesauttavat kivun ilmaantumista. Kipu katoaa levossa ja oirei-

18 13 ta helpottavat kengän riisuminen ja jalan etuosan hierominen. (Alexander 1997, 101; Lorimer ym. 2002, 160, 337; Peltokallio 2003, 132.) Kävellessä voi neurooman kohdalla esiintyä Mulderin oire, eli jalkaterässä tuntuu napsahdus, mikä aiheuttaa kipua viereisissä varpaissa (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 161, 338; Peltokallio 2003, 133) Tutkimukset Mortonin neurooman kliinisessä tutkimuksessa käytetään Mulderin testiä, Gauthierin testiä, hermon palpaatiota, hermon koputtelua ja varpaiden tunnon testaamista (Alexander 1997, 104; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 161, 338; Peltokallio 2003, ; Turner & Merriman 2005, ). Mulderin testillä pyritään saamaan aikaan Mortonin neuroomalle tyypillinen oire, jossa jalkaterässä tuntuu napsahdus ja kipua, kun metatarsaaliluut painuvat yhteen. Testi tehdään puristamalla metatarsaaliluita yhteen ja painamalla peukalolla oirehtivaa metatarsaaliväliä plantaarisesti. Plantaarista palpaatiota voidaan käyttää myös kipukohdan paikantamiseen. (Alexander 1997, 104; Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 160, 338; Peltokallio 2003, 133.) Peltokallion (2003, 133) mukaan jalkaterän pitkäaikainen ja voimakas puristaminen sivuilta aiheuttaa myös tunnottomuutta varpaissa. Gauthierin testi tuo herkästi esiin Mortonin neuroomalle tyypillisen kivun. Metatarsaaliluut puristetaan yhteen ja asiakasta pyydetään ekstensoimaan ja fleksoimaan varpaitaan puolen minuutin ajan. Kipu ilmaantuu testin aikana. (Dunning & Branthwaite 2005, S5.) Kipu saadaan esiin myös koputtelemalla oireilevan metatarsaalivälin viereisiä metatarsaaliluiden distaalipäitä reippaassa tahdissa. Testattaessa varpaiden tulee olla vietynä ekstensioon. (Alexander 1997, 104; Turner & Merriman 2005, ) Mortonin neuroomaan liittyy varpaiden tuntopuutokset. Tuntoa voidaan testata painamalla varpaiden sivuja terävällä instrumentilla. (Alexander 1997, 104; Lorimer ym. 2002, 161.) Teoksissa tuodaan esiin myös joukko muita menetelmiä, joiden avulla Mortonin neurooma voidaan diagnosoida. Yksi keino on puuduttaa kipukohta. Jos oireet häviävät, kyseessä on Mortonin neurooma. (Lorimer ym. 2002, 161; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425.) Lorimer ym. (2002, 161), Peltokallio (2003, 133) sekä

19 14 Turner ja Merriman (2005, 425) mainitsevat ultraääni-, MRI-, CT- ja EMG - tutkimukset Mortonin neurooman diagnosoinnin välineinä. Peltokallio (2003, 133) mainitsee vielä, että Mortonin neuroomaan viittaava sähkösokkimainen kipu voidaan saada esiin puristamalla metatarsaaliluiden päitä Hoito Mortonin neurooman konservatiivinen hoito muodostuu kenkäohjauksesta, ortoositerapiasta, fysikaalisista hoidoista, tulehduskipulääkityksestä sekä kortisoni- ja puuduttavista injektioista (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, , 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425). Kenkien valinnassa tulee huomioida, että varpailla on tarpeeksi tilaa sekä leveys- että korkeussuunnassa ja korko on matala (Lorimer ym. 2002, 165; Peltokallio 2003, 133). Paksu kevennys metatarsaaliluun pään alla lieventää hermoon kohdistuvaa puristusta, jolloin kipu helpottuu (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 165; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 242). Kevennyksistä on hyötyä etenkin vaivan alkuvaiheessa (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Turner & Merriman 2005, 242). Pohjallisilla voidaan korjata jalan virheasentoja ja vaikuttaa jalan toimintaan. Virheasentojen korjaaminen ja jalan toiminnan paraneminen saattavat poistaa Mortonin neurooman aiheuttaman kivun. (Lorimer ym. 2002, 165; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425.) Pohjalliseen laitetaan päkiäpelotti ja mediaalisella tai lateraalisella kiilauksella voidaan siirtää kuormitusta pois kiristävän hermon kohdalta (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, 165, 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425). Hyviä tuloksia on saatu myös pohjalliseen laitetulla palkilla, joka erottaa metatarsaaliluiden päät toisistaan (Lorimer ym. 2002, 338). Turnerin ja Merrimanin (2005, 425) teoksessa mainitaan lähellä hermopinnettä olevien lihasten venyttely. Venyttely on hyödyllistä, jos lihasten toiminta on epätasapainossa tai ne kiristävät. Jos hermo on arpeutunut, sitä voidaan hoitaa hieronnalla ja venyttelyllä. (Turner & Merriman 2005, 425.) Muita hoitokeinoja ovat jalkaterän mobilisaatio ja hieronta sekä fysikaaliset hoidot, joita ovat kylmähoito, TNS ja ultraäänihoito (Lorimer ym. 2002, 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425).

20 15 Jos oireet ovat voimakkaita ja konservatiivisilla keinoilla ei ole saatu tuloksia vuoden kuluessa, turvaudutaan kirurgiaan. Leikkauksessa poistetaan neurooma ja estetään hermon puristuminen katkaisemalla transversaaliligamentti. (Dunning & Branthwaite 2005, S5; Lorimer ym. 2002, , 338; Peltokallio 2003, 133; Turner & Merriman 2005, 425.) 6.3 Seesamluiden tulehdus Päkiäkipu, joka kohdistuu 1. metatarsaaliluun distaalipään alle, voi johtua seesamluiden tulehduksesta (Alexander 1997, 76; Dunning & Branthwaite 2005, S3; Lorimer ym. 2002, 173; Peltokallio 2003, 128). Tulehdus voi olla akuutti tai krooninen. Seesamluiden tulehdus on yleinen rasitusvamma urheilijoilla, etenkin juoksijoilla, koripalloilijoilla, jalkapalloilijoilla ja balettitanssijoilla. (Peltokallio 2003, ) Oireet ja aiheuttajat Seesamluiden tulehdus aiheuttaa Peltokallion (2003, 128) mukaan kipua ja aristusta joko lateraalisen tai mediaalisen seesamluun alla. Lorimerin ym. (2002, 173) mukaan kipu kohdistuu ainoastaan mediaaliseen seesamluuhun ja tuntuu vain kuormituksessa. Alexander (1997, 76) mainitsee, että kipu voi olla myös molemmissa seesamluissa. Dunning ja Branthwaite (2005, S3) eivät määrittele kivun sijaintia päkiässä sen tarkemmin. Seesamluiden tulehduksen oireet ovat samankaltaiset kuin bursiitissa tai infektioissa. Nivelessä ei havaita turvotusta tai punoitusta. (Peltokallio 2003, 128.) Isovarpaan voimakas ekstensio aiheuttaa epämiellyttävän tunteen ja kipua päkiässä. Kävelyssä vältetään kuormittamasta jalkaa mediaalisesti. (Alexander 1997, 76.) Lorimerin ym. (2002, 173) teoksessa seesamluiden tulehduksen aiheuttajaksi on mainittu toistuva mekaaninen rasitus. Peltokallio (2003, 128) mainitsee aiheuttajiksi rasittavan liikunnan, isovarpaassa tapahtuvan voimakkaan ekstension, huonosti jalkaa tukevat kengät, kovat ja epätasaiset alustat, virheasennot jalkaterässä sekä kudospaksunnoksen ensimmäisen metatarsaaliluun pään alla.

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat

Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat Pohjalliset Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat pohjalliset Sisällys Sport GloboTec comfort, jalkapallopohjallinen 3 GloboTec comfort sports (run, play, walk, golf) 4 Komfort GloboTec comfort, Lange

Lisätiedot

NILKAN JA JALKATERÄN ALUEEN ARTROOSIT. JALKATERAPIAN HOITOKEINOJA

NILKAN JA JALKATERÄN ALUEEN ARTROOSIT. JALKATERAPIAN HOITOKEINOJA Martta Nurmimäki ja Katja Selkälä NILKAN JA JALKATERÄN ALUEEN ARTROOSIT. JALKATERAPIAN HOITOKEINOJA Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Huhtikuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 23.4.2009

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut

Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

GloboTec Comfort on laaja pohjallisvalikoima. Se käsittää yli 300 tuotetta tyytyväisten. Tässä pohjallisoppaassa esitellään mm.

GloboTec Comfort on laaja pohjallisvalikoima. Se käsittää yli 300 tuotetta tyytyväisten. Tässä pohjallisoppaassa esitellään mm. POHAJALLISOPAS SISÄLLYS Globotec Comfort, johdanto Sivu 2 Globotec Comfort, jalkapallopohjallinen Sivu 3 Globotec Comfort, Lange Sivu 4 Globotec Comfort, Trötta Fötter Sivu 5 Globotec Comfort, avokaspohjallinen

Lisätiedot

Jalkateräkirurgian haasteet. Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala

Jalkateräkirurgian haasteet. Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala Jalkateräkirurgian haasteet Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala Jalkaterän tavallisimmat vaivat Jalkaterä - rakenne ja biomekaniikkaa

Lisätiedot

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN EHKÄISEVÄ JA HOITAVA KEVENNYSHOITO -> tavoite on poistaa mekaaninen paine kuormitusalueelta ja jakaa sitä jalan muihin osiin. Haavat ei parane tehokkaasti jos kudoksia ei

Lisätiedot

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.

Polven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan. 1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.

Lisätiedot

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi

Käsivarsi- ja hartiaortoosit. www.camp.fi www.camp.fi Kyynär- ja kantapääsuoja Heelbo Elastinen sukka, jonka geelilevy suojaa kyynärpään ihoa ja ehkäisee hankaumien syntymistä. Tuotenro. Väri Koko Mitta Pakkaus 53600 Keltainen Small 15-20 cm Pari

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki

Kehitysiän vaikutus harjoitteluun. Nilkan ja polven vammat: säärikyhmy(osgood Schlatterin tauti) polvilumpion alakärki Harri Hakkaraisen luento Nuoren jääkiekkoilijan rasitusvammoista Lisäksi tekstiaineistoa on muistakin asiaan liittyvistä valmennustietouden lähteistä Tekstin on koostanut Jouni Lipponen. Perusteet Uusimaalaisilla

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

JUOKSUN HARRASTAJA! NÄIN VÄLTÄT RASITUSVAMMAT JALKATERAPIAN KEINOIN

JUOKSUN HARRASTAJA! NÄIN VÄLTÄT RASITUSVAMMAT JALKATERAPIAN KEINOIN Sinikka Pakarinen & Anne Räsänen JUOKSUN HARRASTAJA! NÄIN VÄLTÄT RASITUSVAMMAT JALKATERAPIAN KEINOIN Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Huhtikuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 16.4.2009

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Rehband Arch Indicator Art nr. 646M49

Rehband Arch Indicator Art nr. 646M49 TECH INSOLES Rehbandin pohjalliskonsepti Tech Insole sisältää 6 erilaista pohjallista, jotka täydentävät nykyistä valikoimaamme. Tech Insole antaa erinomaisen tuen ja iskunvaimennuksen riippumatta jalkaan

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi?

LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? - Täyden palvelun apuvälinetalo - Respecta Oy/2009 Lasten jalat

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79

Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79 Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE

OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE Laura Laitinen Katja Munukka OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Toukokuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 23.4.2009 Tekijä(t) Laura Laitinen &

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

ALARAAJAN NIVELTEN MANUAALINEN MOBILISOINTI Oppaan tuotekehitysprosessi

ALARAAJAN NIVELTEN MANUAALINEN MOBILISOINTI Oppaan tuotekehitysprosessi Titta Pelkonen, Elina Pulkkinen, Pirjo Rompasaari ALARAAJAN NIVELTEN MANUAALINEN MOBILISOINTI Oppaan tuotekehitysprosessi Opinnäytetyö Fysioterapian koulutusohjelma Jalkaterapian koulutusohjelma Lokakuu

Lisätiedot

CASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.

Lisätiedot

Mahdollisimman leveä V-torjunta

Mahdollisimman leveä V-torjunta Mahdollisimman leveä V-torjunta Monella V-tyylin maalivahdilla on toiveena saada torjunta-asennostaan entistä leveämpi ja peittävämpi. Toivotaan että V olisi HannuToivosmaisen, AriAhosmaisen tai KariLehtosmaisen

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI

Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI URIEL 33 -NILKKAORTOOSI Uriel-ortoosit Alaraajaortoosit URIEL 333 -NILKKAORTOOSI Uriel 333 -nilkkaortoosi koostuu kahdesta anatomisesti muotoillusta kovasta muovilastasta, joiden sisäpinta on pehmustettu tarrasäädettävillä ilmakennotyynyillä.

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

JALKATERAPIAN KEINOT NIVELREUMAATIKON ALARAAJAKIPUJEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA HOIDOSSA

JALKATERAPIAN KEINOT NIVELREUMAATIKON ALARAAJAKIPUJEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA HOIDOSSA Hanne Havula ja Anna Reinikainen JALKATERAPIAN KEINOT NIVELREUMAATIKON ALARAAJAKIPUJEN ENNALTAEHKÄISYSSÄ JA HOIDOSSA - Heinolan Reumasäätiön sairaala - Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Joulukuu

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Jalkojen hoito. Miten jalkasi voivat?

Jalkojen hoito. Miten jalkasi voivat? Jalkojen hoito Miten jalkasi voivat? Suomen Apteekkariliitto 2005 2 Jalkojen hoito kuuluu jokaiseen päivään Jalkojen omahoito on tärkeä osa-alue päivittäisessä hygieniassa. Hyvällä huolenpidolla voivat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV

Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV 2013 / Neuvola ja kouluterveys Lyhennelmä artikkelista Minna Stolt, TtM, jalkaterapeutti (AMK), Yliopisto-opettaja, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto Riitta Saarikoski, THM, jalkaterapeutti (AMK), ELV

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi Mihin Firstbeat -mittaus perustuu? Mittaus perustuu sykevälivaihtelun muutoksiin. Alla on kuvattuna mitä sykevälivaihtelu tarkoittaa. Mitä tietoa Firstbeat mittauksella saadaan?

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet

EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet EuropASI-ohjelman edut ja ominaisuudet Edut paperiversioon nähden: Paperin poistuminen, koska tiedot kerätään sähköisesti. Kaikki instrumentit on sisällytetty ohjelmaan kokonaisuudessaan. Myös paperille

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

MOLLITER OPTIMA - akuutin vaiheen diabeteshoitojalkineet

MOLLITER OPTIMA - akuutin vaiheen diabeteshoitojalkineet Hoitojalkineet 2014 PRO MOLLITER OPTIMA - akuutin vaiheen diabeteshoitojalkineet Innovatiivinen Optima hoito-ohjelma on tutkitusti tehokas diabeteksen aiheuttamien kantapään ja jalkapohjan vammojen hoitoon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET

URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET URHEILUUN LIITTYVIEN VAMMOJEN TUNNISTAMINEN JA HARJOITTELUUN LIITTYVÄT RAJOITUSSUOSITUKSET Aivotärähdys Aivotärähdys on suoran tai epäsuoran ulkoisen voiman aiheuttama aivotoiminnan häiriö, enemmän toiminnallinen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot