OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE"

Transkriptio

1 Laura Laitinen Katja Munukka OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Laitinen & Katja Munukka Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Jalkojen liikahikoilu. Opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas, jossa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua. Opas on suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille, sekä heidän hoitoonsa osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän oppaan tavoitteina on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä asiakkaita ja antaa heille uutta tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Jalkojen liikahikoilusta kärsivät monet ihmiset ja pahimmillaan hikoilu voi haitata sosiaalista kanssakäymistä (Vuori & Korhonen 2005). Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen. Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Opinnäytetyömme koostuu oppaan tuotekehitysprosessin mukaisesti laaditusta raportista sekä itse oppaasta. Raporttimme teoriaosuus on koottu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Oppaaseen on koottu teoriatietoa jalkojen liikahikoilusta, sen aiheuttajista, eri hoitomuodoista sekä ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Opas on tarkoitettu pääasiassa jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille, jotka ovat oppaan ensisijaisia hyödynsaajia. Oppaasta voivat saada apua muutkin jalkojen liikahikoilusta kärsivät. Työstämme voivat hyötyä myös alan ammattilaiset sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. Asiasanat (avainsanat) jalkojen liikahikoilu, liikahikoilun hoito ja ennaltaehkäisy, ihon rakenne ja toiminta, jalkaterapia, tuotekehitysprosessi Sivumäärä Kieli URN 27 s. + liitteet 4 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arja Tiippana & Seija Puputti Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin Ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Laura Laitinen & Katja Munukka Degree programme and option Podiatry Name of the bachelor's thesis Over sweating of the foot. Guidebook to those who suffer from over sweating of the foot. Abstract The intention of our thesis was to create a guidebook where we will be dealing with sweating of the foot. The guidebook is directed to people of working age who suffer from over sweating of foot and to health care professionals who are involved in their treatment. The priorities of this guidebook are to motivate customers who suffer from over sweating of foot and to give them new information about over sweating of foot, its treatment and prevention by podiatry methods. Many people suffer from over sweating of the foot and at worst sweating may inconvenience social dealings (Vuori & Korhonen 2005). Over sweating means sweating over a person s physiologic need and it can be shared to three different classes by its scale, cause or trigger. (Pitkänen & Kartamaa 2005). Our thesis consists of a report which is composed according to the product development process and the guidebook itself. The theory part of our report has been collected by the systematic literature review. The guide includes information about over sweating of the foot, its causes, different treatments and prevention by podiatry methods. Previously this subject has been investigated very little from podiatry s point of view. Only one thesis has been completed in Mikkeli University of Applied Science that handles over sweating of the foot. The guidebook is mainly intended to people of working age who suffer from over sweating of the foot. Working population is the principal group getting benefit from this guidebook but also others suffering from over sweating of the foot may get help from it. Podiatry professionals and health care professionals may also benefit from our work. Subject headings, (keywords) Pages Language URN 27 p. + app. 4 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Arja Tiippana & Seija Puputti Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO OPPAAN TUOTEKEHITYSPROSESSI ONGELMIEN JA KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN OPPAAN IDEAVAIHE OPPAAN LUONNOSTELUVAIHE Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat Asiakasprofiili Palvelujen tuottaja Asiantuntijatieto Arvot ja periaatteet Rahoitusvaihtoehdot Sidosryhmät Tuotteen laatu Tuotteen asiasisältö Ihon rakenne ja toiminta Normaali hikoilu ja liikahikoilu jaloissa Yleisimmät liikahikoilun aiheuttajat Jalkojen liikahikoilun hoito Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisy OPPAAN KEHITTELYVAIHE Hyvän oppaan kriteerit Hyvän oppaan kriteerien toteutuminen työssämme Oppaan esitestaus OPPAAN VIIMEISTELYVAIHE POHDINTA Opinnäytetyömme luotettavuus Yhteenveto tuotekehitysprosessin etenemisestä Opinnäytetyöprosessin eteneminen Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

5 2 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas, jossa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua. Opas on suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille sekä heidän hoitoonsa osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän oppaan tavoitteina on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä työikäisiä ja antaa heille uutta tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Jalkojen liikahikoilusta kärsivät monet ihmiset ja pahimmillaan hikoilu voi haitata sosiaalista kanssakäymistä (Vuori & Korhonen 2005). Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen. Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkaterapian koulutusohjelmaan kuuluu osana asiakkaan ohjaus ja jalkaongelmien ennaltaehkäisy (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Koimme, että meillä ei ole valmiuksia ohjata jalkojen liikahikoilusta kärsivää asiakasta, ja tämän vuoksi päätimme tehdä oppaan tuotekehitysprosessin mukaisesti jalkojen liikahikoilusta kärsiville teoriatietoon pohjautuen. Lisäksi halusimme tehdä opinnäytetyömme aiheesta, jossa oppaan tekeminen olisi mahdollista. Jalkojen liikahikoilu opinnäytetyömme aiheena mahdollisti oppaan tekemisen. Opinnäytetyömme tulee etenemään Jämsän ja Mannisen kehittelemää tuotekehitysprosessia (2001) soveltaen. Tämä prosessi koostuu viidestä eri vaiheesta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe sekä viimeistelyvaihe (Jämsä & Manninen 2001, 28). Opinnäytetyömme teoriaosuudessa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua, sen aiheuttajia ja hoitomuotoja jalkaterapian keinoin. Teoriatietoa käsittelevä osuus tullaan kirjoittamaan tuotekehitysprosessin luonnosteluvaiheen sisälle.

6 2 OPPAAN TUOTEKEHITYSPROSESSI 3 Tuotekehitysprosessilla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla kehitetään uusi tuote tai pyritään parantamaan jo olemassa olevaa tuotetta (Jokinen 2001, 9.) Tuotekehitysprosessi sosiaali- ja terveysalalla jäsentyy perusvaiheiden mukaan. Prosessin tavoitteet ja aikaansaannokset määräytyvät hankekohtaisesti. Tuotekehitysprosessi pitää sisällään viisi eri vaihetta: ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittämisvaihe ja viimeistelyvaihe. Näiden viiden eri vaiheen aikana tuoteideasta kehittyy valmis tuote. (Jämsä & Manninen 2001, 28.) Ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on tuotekehitysprosessin ensimmäinen vaihe. Tässä vaiheessa pyritään selvittämään, onko tuotteelle tarvetta. Kehittämistarve voi syntyä asiakaskyselyiden pohjalta tai tulla esiin esimerkiksi oman työn kautta. (Jämsä & Manninen 2001, ) Ideavaihe käynnistyy, kun kehittämistarve on tunnistettu. Ideavaiheen tarkoituksena on löytää ratkaisu todettuihin ongelmiin käyttäen apuna erilaisia innovaatioita ja lähestymistapoja. (Jämsä & Manninen 2001, 35.) Ideavaihetta seuraa luonnosteluvaihe, jossa aletaan suunnitella ja valmistaa tuotetta. Tuotteen luonnostelua ohjaavat seuraavat näkökulmat: asiakasprofiili, tuotteen asiasisältö, palvelujen tuottaja, rahoitusvaihtoehdot, asiantuntijatieto, arvot ja periaatteet, toimintaympäristö, säädökset ja ohjeet sekä sidosryhmät. (Jämsä & Manninen 2001, 43.) Luonnosteluvaiheen jälkeen alkaa tuotteen kehittelyvaihe, jossa tuotteen kehittäminen etenee luonnosteluvaiheessa sovittujen periaatteiden, ratkaisuvaihtoehtojen, rajausten ja asiantuntijayhteistyön mukaan. Kehittelyvaiheessa tuotteesta tehdään ns. mallikappale, jota esitestataan niin kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä kuin asiantuntijoillakin. Heidän palautteidensa ja kehitysehdotustensa pohjalta pyritään löytämään ratkaisuvaihtoehtoja parannettaville asioille. (Jämsä & Manninen 2001, 54, 85.) Tuotteen viimeistelyvaihe käynnistyy, kun tuote valmistuu ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Viimeistelyvaiheen tarkoituksena on saada aikaan valmis tuote. Yksityiskoh-

7 4 tia vielä hiotaan ja voidaan laatia muita tarvittavia ohjeita tai suunnitelmia. Tuotteen markkinoinnin ja jakelun suunnittelu alkaa viimeistelyvaiheessa. (Jämsä & Manninen 2001, 81, 85.) 3 ONGELMIEN JA KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä käytetään useita erilaisia laadun kehittämisen menetelmiä. Yksi vaihtoehto on asiakas- ja potilaskyselyt tai tarpeen havaitseminen jollakin muulla tavalla. (Jämsä & Manninen 2001, 29.) Idean oppaaseemme saimme opettajaltamme, joka ehdotti meille opasta jalkojen liikahikoilusta kärsiville asiakkaille. Jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma ja se voi pahimmillaan vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä sekä ammatinharjoittamista. (Kiistala 2000). Vaikka jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma, emme olleet opintojemme aikana perehtyneet aiheeseen ollenkaan. Havaitsimme näin ollen tarpeen oppaalle omien opintojen kautta, emmekä tämän vuoksi lähteneet tekemään siitä erillistä tarvekartoituskyselyä. Mielestämme tämä oli riittävä perustelu opinnäytetyöllemme ja oppaan kehittämiseen. 4 OPPAAN IDEAVAIHE Koska oppaallemme oli selvästi löytynyt tarve, mahdollisti se siirtymisen ideavaiheeseen. Ideavaiheen tavoitteena on ongelmien ratkaiseminen erilaisia lähestymis- ja työtapoja apuna käyttäen. Yleisimpiä ovat luovan toiminnan ja ongelmaratkaisun menetelmät, kuten esimerkiksi aivoriihi. (Jämsä & Manninen 2001, 35.) Oppaamme jalkojen liikahikoilusta kärsiville ideoimme aivoriihen sekä teoriatiedon pohjalta. Aivoriihessä kokosimme paperille ideoitamme, jotka koskivat opasta, sen asiasisältöä sekä ulkoasua. Oppaassa tulemme käsittelemään jalkojen liikahikoilua, sen aiheuttajia, liikahikoilun eri hoitomuotoja sekä ennaltaehkäisyä jalkaterapian keinoin. Oppaan kieliasu tulee olemaan kansankielinen, koska se on pääasiassa suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille.

8 5 Kävimme läpi erilaisia oppaiden julkaisuvaihtoehtoja ja päädyimme tekemään oppaan PowerPoint-ohjelmalla sen helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi. Samalla päätimme, ettemme hae rahoitusta ulkopuoliselta taholta. 5 OPPAAN LUONNOSTELUVAIHE Kun olimme päättäneet, millaisen oppaan aiomme suunnitella ja toteuttaa, siirryimme luonnosteluvaiheeseen. Luonnosteluvaiheelle on ominaista tehdä analyysi siitä, mitkä eri tekijät ja näkökohdat ohjaavat oppaan valmistamista. Kuviossa 1 on esitetty tärkeimmät tuotteen laatuun vaikuttavat tekijät. Tuotteen laatu syntyy, kun näistä eri tekijöistä tehdään synteesi ja eri osa-alueet luodaan tukemaan toisiaan. (Jämsä & Manninen 2001, 43.) Tuotteen asiasisältö Palvelujen tuottaja Tuotteen laatu jatieto Rahoitusvaihtoehdot Säädökset ja ohjeet ympäristö Asiantunti- Asiakasprofiili Sidosryhmät Toiminta- Arvot ja periaatteet KUVIO 1. Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat (mukaillen Jämsä & Manninen 2001, 43)

9 5.1 Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat Asiakasprofiili Asiakasprofiilin selvittämisen tavoitteena on kohdentaa, kenelle tuotetta suunnitellaan ja ketkä siitä hyötyvät (Jämsä & Manninen 2001, 44). Oppaamme päätimme suunnata jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Olemme havainneet, että jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma työikäisillä ja monet häpeilevät ongelmaansa. Oppaan tarkoituksena on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä ja antaa heille erilaisia vaihtoehtoja hoitaa jalkojen liikahikoilua. Opas tulee edistämään ihmisen omahoidon toteuttamista ja aktivoimista. Työikäisellä tarkoitetaan vuotiaita henkilöitä (Tilastokeskus 2009). Osa työikäisistä elää vasta varhaisaikuisuuden vaihetta ja osa aikuisuuden keskivaihetta. Aikuisuuden keskeisenä kehitystehtävänä on luovuus ja uudistuminen, jonka seurauksena he kiinnostuvat uusista asioista työ- ja vapaa-aikana. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 191.) Aikuisella on kyky uusien asioiden oppimiseen. Oppimisen kyky säilyy iän karttuessa. (Holopainen 2007). Oppimisella tarkoitetaan uusien tietojen ja kokemusten kartoittamista ja omaksumista (Laakso & Pohjanvirta 1991, 56). Oppiminen ei rajoitu pelkästään tietojen oppimiseen vaan ihminen voi oppia myös tunteita, asenteita, valmiuksia sekä taitoja. Ohjauksen, virikkeiden, mallien ja palautteiden pohjalta ihmiselle kehittyy kykyjä ja taitoja hallita omaa toimintaansa ja ympäristöään. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 56; Salo 1994, 62.) Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Oppijan vireystila ja motivaatio ohjaavat tarkkaavaisuutta. Ne vaikuttavat huomion kohdistumiseen ja siihen kuinka oppija ymmärtää havaitsemansa juuri sillä hetkellä. Oppijan asenteet ohjaavat myös oppimista. Hänen on helpompi vastaanottaa asenteidensa mukaista tietoa kuin niiden vastaista. Oppimistilanteissa heräävät oppijan tunteet voivat edistää tai haitata oppimista. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 57.)

10 5.1.2 Palvelujen tuottaja 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat eivät useinkaan ole ensisijaisia tuotteen käyttäjiä tai hyödynsaajia, vaan hyöty tulee asiakkaalle usein palvelun tuottajan kautta. Palvelun tuottajan tulee ottaa huomioon asiakkaan tarpeet, ongelmat ja ominaisuudet tuotetta kehitettäessä. Kun asiakkaan ja palvelujen tuottajan näkökohdat otetaan huomioon, taataan, että tuote ja asiasisältö vastaavat tarkoitustaan. (Jämsä & Manninen 2001.) Meidän työssämme palvelujen tuottajana toimii jalkaterapeutti, joka toimii tuotteen levittäjänä jalkojen liikahikoilusta kärsiville asiakkaille. Jalkaterapeutin tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 vuotta ja tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Jalkaterapeutin tehtävänä on edistää ja ylläpitää ihmisten toimintaja liikkumiskykyä ohjaten ja opastaen jalkojen omahoidosta ja hoitokeinoista. Jalkaterapeutin ydinosaamisalueisiin kuuluvat terveyttä edistävä jalkaterapia, alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi, kliininen jalkaterapia, jalkaterän apuvälineterapia, alaraajojen toimintoja tukevat terapiat ja johtamis-, kehittämis- ja tutkimisosaaminen. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Terveyttä edistävässä jalkaterapiassa jalkaterapeutti ymmärtää jalkojen omahoidon tärkeyden osana asiakkaan terveyttä. Jalkaterapeutti järjestää ohjaus- ja opetustilaisuuksia väestölle, terveydenhuoltohenkilöstölle ja asiakasryhmille esimerkiksi jalkojen omahoidosta. Jalkaterapeutti kehittää ja valmistaa ohjausmateriaaleja, osallistuu jalkaterapiakampanjoihin ja projekteihin. Jalkaterapeutti osaa myös toimia moniammatillisessa projektityössä. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi tarkoittaa jalkaterapeutin työssä sitä, että jalkaterapeutti selvittää asiakkaan jalkaterapiatarpeen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Jalkaterapeutti arvioi asiakkaan alaraajojen kivun, toiminnat ja rakenteet jalkaterapiamenetelmien avulla. Jalkaterapeutti tekee jalkaterapiadiagnoosin ja valitsee sopivat terapiamuodot. Hän osaa myös varmistaa asiakkaan hoidon jatkuvuuden laadukkaalla kirjaamisella asiakaspapereihin. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.)

11 8 Kliininen jalkaterapia tarkoittaa asiakkaan synnynnäisistä, rakenteellisista tai hankituista alaraajojen ongelmista tai sairauksista johtuvien iho- ja kynsimuutoksien hoitoa jalkaterapian keinoin. Jalkaterapeutti osaa haavanhoidon ja ihotautien periaatteet ja hallitsee ulkoisen lääkehoidon. Jalkaterapeutti voi toimia asiantuntijana joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai jalkatyöryhmissä. Hän tekee yhteistyötä lääkäreiden ja muiden asiakasta hoitavien kanssa. Jalkaterapeutti ymmärtää aseptiikan, ergonomian ja työsuojelun tärkeyden ja periaatteet omassa työskentelyssään. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Asiantuntijatieto Asiantuntijatiedon hankkiminen ja kirjallisuuteen perehtyminen auttavat tunnistamaan ne tekijät, joista syntyy tuotteen laatu (Jämsä & Manninen 2001, 50). Olemme keränneet tietoa jalkojen liikahikoilusta kirjallisuudesta, jonka pohjalta laadimme oppaan (liite 2). Kirjallisuudesta olemme pyrkineet etsimään syitä jalkojen liikahikoiluun, sekä hoitomuotoja jalkaterapian keinoin. Tarkoituksena oli kartoittaa, millainen on hyvä opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Valitsimme harkinnanvaraisesti kaksi jalkaterapeuttia, koska tiesimme heidän olevan helposti saavutettavia ja kiinnostuneita vastaamaan kyselyymme. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme kyselyä, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Tämä kysely toimitettiin sähköpostinvälityksellä. Vastauksen kyselyyn saimme toiselta jalkaterapeutilta. Hyvä opas antaa informatiivista tietoa aiheesta. Kuvat ovat aina plussa, ettei käy liian pitkäveteiseksi Arvot ja periaatteet Useimmilla toimintayksiköillä voi olla arvoja ja periaatteita, joita halutaan toteuttaa toiminnassa jonkin tuotteen avulla. Arvot ja periaatteet liittyvät yksikön julkikuvaan ja ne ovat osa palveluajatusta ja palvelujen markkinointia. (Jämsä & Manninen 2001.)

12 9 Työssämme tärkeimmät hyödynsaajat ovat työikäiset. Meidän näkemyksemme mukaan työikäiset ovat vielä aktiivisia tiedonhankkijoita. He pystyvät vaikuttamaan itse omiin valintoihinsa ja vaikuttamaan tätä kautta omaan terveyteensä. Mielestämme työikäinen ihminen pystyy vastaanottamaan uutta tietoa sekä ohjausta. Näiden pohjalta työikäistä pitäisi olla helpompi motivoida sekä aktivoida kuin esimerkiksi vanhusta Rahoitusvaihtoehdot Luonnosteluvaiheessa on mietittävä asioita, jotka vaikuttavat tuotteen kustannuksiin. Rahoittajat voivat olla paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. (Jämsä & Manninen 2001, 51.) Omaan työhömme emme hakeneet ulkopuolista rahoittajaa, koska päätimme tehdä oppaan PowerPoint-ohjelmalla, emmekä aio julkaista opasta kirjamuodossa. Mikäli olisimme halunneet julkaista oppaamme, olisi meidän täytynyt etsiä oppaallemme ulkopuolinen rahoittaja. Eri rahoitusvaihtoehdot vaikuttavat oppaan julkaisumuotoon Sidosryhmät Sidosryhmillä tarkoitetaan eri ammattiryhmiä tai yhteistyötahoja. Tuotteen luonnostelussa voidaan käyttää hyödyksi eri sidosryhmien näkemyksiä ja ehdotuksia. (Jämsä & Manninen 2001, 48.) Sidosryhmiin emme ottaneet yhteyttä aikaresurssien vähyyden takia. Mahdollisia sidosryhmiä olisivat voineet olla mm. työterveyshuolto, diabetesyhdistys, reumayhdistys ja sairaanhoitopiirit Tuotteen laatu Oppaan laatu muodostuu, kun luonnostelua ohjaavat näkökohdat luodaan tukemaan toisiaan (Jämsä & Manninen 2001, 43). Työmme ensisijaisia hyödynsaajia ovat jalkojen liikahikoilusta kärsivät työikäiset. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen eri hoitomuodoista ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Oppaan tavoitteena on saada jalkojen liikahikoilusta kärsivä työikäinen ymmärtämään ongelmansa ja motivoitumaan sen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn.

13 5.2 Tuotteen asiasisältö 10 Tuotteen asiasisällön selvittämiseksi vaaditaan perehtymistä tutkimustietoon tutkittavasta aiheesta. Sosiaali- ja terveysalalla tuotettavien tuotteiden suunnittelussa on tärkeää tuntea viimeisimmät lääketieteelliset tutkimustulokset ja hoitokäytännöt. (Jämsä & Manninen 2001, 47.) Luonnosteluvaiheessa perehdyimme oppaan sisältöä koskevaan kirjallisuuteen systemaattista kirjallisuuskatsausta apuna käyttäen. Kirjallisuuskatsauksessa kerätään aiempi tieto yhteen ja yhdistetään niistä saatu tieto. (Kääriäinen & Lahtinen 2006.) Haimme tietoa systemaattisesti eri tietokannoista: Mikki, Nelli, Linda, Arto ja Doria. Hakukoneena käytimme Googlea. Hakusanoina käytimme seuraavia käsitteitä: jalka, jalkaterapia, hikoilu, liikahikoilu, jalkojen liikahikoilu, liikahikoilun hoito, jalkojen liikahikoilun hoito, iho, ihon rakenne ja toiminta. Tämän lisäksi olemme ottaneet lähteitä vanhoista opinnäytetöistä sekä artikkeleista. Olemme myös tutustuneet hyvän oppaan kriteereihin. Luonnosteluvaiheessa hahmottelimme oppaan alustavaa sisältöä seuraavasti: alkusanat, sisällysluettelo, tietoa ihosta, jalkojen liikahikoilusta, sen aiheuttajista ja hoitomuodoista Ihon rakenne ja toiminta Iho peittää koko ihmiskehon pintaa ja on elimistön suurin elin. Aikuisilla ihon kokonaispaino on noin 5 % koko kehon painosta. (Bjålie ym. 2005, 20.) Iho muodostuu kolmesta eri kerroksesta: orvaskesi eli epidermis, verinahka eli dermis ja ihonalainen rasvakerros eli subcutis. Näillä kerroksilla on monenlaisia eri tehtäviä, kuten esimerkiksi kudoksien koossa pitäminen, ulkoisilta vammoilta sekä bakteereilta, sieniltä ja kemikaaleilta suojaaminen. Iho toimii myös lämmönsäätelijänä ja suojaa haitalliselta uv-säteilyltä. (Hannuksela ym. 2003, )

14 11 KUVA 1. Ihon rakenne (Solunetti 2009) Epidermis eli orvaskesi on ihon ulommaisin kerros. Sen tehtävinä on suojata elimistöä fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä vastaan, suojata uv-säteilyltä ja kulumiselta sekä estää veden haihtumisen kehosta. Dermis eli verinahka sijaitsee epidermiksen alapuolella. Dermiksen päätehtävänä on suojata kehoa fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä vastaan. Alimpana ihon kerroksena on subkutis eli ihon alainen rasvakerros. Sen tehtävänä on toimia siteenä lihaskalvojen, jänteiden ja ihon välillä. Se toimii myös tehokkaana lämmön eristäjänä ja on samalla elimistön tärkeimpiä rasvavarastoja (Bjålie ym. 2005, 23). Subkutis suojaa elimistöä myös erilaisilta iskuilta (Hannuksela ym. 2003, 18-20). Jalkapohjien iho joutuu jatkuvasti kovalle kuormitukselle, paineelle, puristukselle ja hankaukselle. Tämän vuoksi jalkapohjien ihon tärkein tehtävä on suojata jalkateriä erilaisilta traumoilta. Liiallinen rasitus jalkaterissä ilmenee fysiologisena stressireaktiona eli paikallisena kuumotuksena ja punoituksena. Jatkuvan rasituksen seurauksena iho paksuuntuu, koska solujen kasvu kiihtyy ja kuollut solukko ei ehdi hilseillä pois. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29.) Normaali hikoilu ja liikahikoilu jaloissa Hikoilu on ihmiselle välttämätöntä. Sen tehtävänä on kehon lämpötilan sääteleminen, kuona-aineiden poistaminen ja ihon ph:n säilyttäminen. (Kookas 2008.) Kuitenkin hikoilu tapahtuu usein enemmän lämmönsäätelyn kuin nestetasapainon vaatimusten

15 12 mukaan (Hiltunen ym. 2003, 516). Ihmisen kehossa on noin 2-3 miljoonaa hikirauhasta (Kookas 2008). Hikirauhaset tuottavat ihon hikeä, ja rauhasia on kahdenlaisia: ekriinisiä ja apokriinisia. Näistä kahdesta ekriiniset hikirauhaset vastaavat hien erityksestä. Ekriinisiä hikirauhasia on koko kehossa, mutta eniten niitä on kasvoissa, kainaloissa, kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden erittämä hiki koostuu pääasiassa natriumkloridin, veden ja urean muodostamasta laimeasta, hajuttomasta nesteestä. Ihon bakteeri- ja hiivakasvun aineenvaihdunta saa aikaan hien hajun. Ekriinisiä hikirauhasia kontrolloi autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkapohjissa on hikirauhasta, ja normaalisti ne erittävät jopa 2,5 dl nestettä vuorokaudessa. Hikoilu alkaa normaalisti, kun kehon lämpötila nousee yli 37,1 asteeseen, mutta hikoilu on mahdollista myös alhaisemmassa kehon lämpötilassa. Jalkaterissä hien tehtävänä on vähentää kitkaa ja toimia lämmönsäätelijänä. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen (Pitkänen & Kartamaa 2005). Liikahikoilua esiintyy % valkoihoisesta väestöstä (Kiistala 2000). Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkaterissä liikahikoilu on joko ajoittaista tai jatkuvaa riippuen sen aiheuttajasta (Havu ym. 1998). Jalkojen liikahikoilun yhteydessä esiintyy usein kylmänarkuutta, jolle on tunnusomaista kylmä iho ja sinipunertava väri (Kiistala 2000) Yleisimmät liikahikoilun aiheuttajat Idiopaattista liikahikoilua esiintyy yleensä jalkapohjissa, kämmenissä ja kainaloissa. Idiopaattisella liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua, jonka aiheuttaja on tuntematon. Sen diagnoosi perustuu anamneesiin, jossa selvitetään hikoilun paikallisuus ja symmetrisyys, perinnöllinen taipumus sekä suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja liikahikoilun aiheuttajat. Idiopaattisen liikahikoilun määrä voi vaihdella eri tilanteissa, ja se voi hankaloittaa potilaan elämää monella eri tavalla: taloudellisesti, sosiaalisesti, fysikaalisesti, seksuaalisesti ja ammatillisesti. (Pitkänen & Kartamaa 2005.)

16 13 Erilaiset sairaudet aiheuttavat jalkojen liikahikoilua. Näissä jalkojen liikahikoilua aiheuttavissa sairauksissa liikahikoilun saa aikaan erilaiset aineenvaihdunnalliset tekijät. (Duodecim 2008.) Tällaisia jalkojen liikahikoilua aiheuttavia sairauksia ovat diabetes, kihti, reuma, kilpirauhasen liikatoiminta, krooninen infektio sekä syöpä. Vääränlaiset kengät ja sukat ovat merkittävä jalkojen liikahikoilun aiheuttaja. Kenkien ja sukkien tulisivat olla oikean kokoiset, sillä liian pienet sukat ja kengät saavat aikaan hankausta sekä puristusta jalkaterissä, jolloin hikoilu jaloissa lisääntyy. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Myös vääränlainen kenkien ja sukkien materiaali lisää hikoilua jaloissa. Kengät ja sukat tulisi aina valita käyttötarkoituksen mukaan; lenkille tulisi valita lenkkikenkä ja vaeltamiseen vaelluskenkä, sukkavalinnat tulisi tehdä samoin perustein. ( Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Näiden yllämainittujen tekijöiden lisäksi jalkojen liikahikoilua voivat aiheuttaa monet muut tekijät. Näitä eri tekijöitä ovat muun muassa perinnöllisyys, vaihdevuodet, tunneperäisyys ja erilaiset hermovauriot. (Havu ym. 1998, 248.) Tunneperäinen liikahikoilu on hyvinkin yleistä, ja sitä edeltää aina jokin emotionaalinen ärsyke. Tämän reaktion seurauksena hien eritys lisääntyy jalkapohjissa. Tunneperäinen liikahikoilu on yleensä aina ajoittaista eli sitä ilmenee vain emotionaalisen reaktion seurauksena. Perinnöllinen liikahikoilu on lähes aina jatkuvaa toisin kuin tunneperäinen liikahikoilu. Perinnöllinen liikahikoilu alkaa yleensä jo lapsena mutta saattaa usein parantua 25. ikävuoden jälkeen. (Havu ym. 1998, 248.) Jalkojen liikahikoilun hoito Iontoforeesi on yleisin käytetty konservatiivinen hoitomuoto jalkojen liikahikoilun hoidossa (Kiistala 2000). Iontoforeesilla tarkoitetaan vedessä annettavaa hoitoa, jossa veden ionien välityksellä sähkövirta johdetaan hikitiehyeisiin. Hoidon vaikutus perustuu hikitiehyeiden tukkeutumiseen. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Iontoforeesihoidossa lääkeaineena on vesi. Veden ionien välityksellä sähkövirta johdetaan hikitiehyeisiin, joissa on pienin ihon sähkövastus. Vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että vesimolekyylit ja ionit kulkeutuvat rauhassoluihin ja soluvälitilaan,

17 14 jolloin hikitiehyeiden suut sarveistuvat ja tukkeutuvat. Hikitiehyeisiin muodostuu sähköinen varaus, joka voi myös estää hien erittymistä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Iontoforeesihoidon laitteisto koostuu tasavirtalähteestä, kaapeleista, kahdesta elektrodista ja niiden suojuksista. Molempia jalkoja varten tarvitaan myös omat vesialtaat. Iontoforeesihoitoa annetaan noin 15 minuutin ajan ja puolessa välissä vaihdetaan suuntaa. Jotta tarvittavia hoitotuloksia saadaan, hoitojakson pituus on vähintään 10 kertaa. Hoidon alussa iontoforeesihoitoa tulisi antaa ensimmäisen viikon aikana viisi kertaa, toisella ja kolmannella viikolla kolme kertaa. Hoitojakson jälkeen tarvitaan ylläpitohoitoja, koska hoidon vaikutus kestää noin kuukauden. Iontoforeesihoidon alussa voi sivuvaikutuksina esiintyä iho kutinaa ja hilseilyä sekä ohimenevää hikoilun lisääntymistä. Iontoforeesia ei saa käyttää, jos hoidettavalla on sydämentahdistin, insuliinipumppu, metallinen nivelproteesi tai jalkapohjassa on akuutti halkeileva ekseema. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jalkojen liikahikoilu väheni iontoforeesihoidossa keskimäärin 50 %, ja kaikki tutkimukseen osallistuneet (n=24) arvioivat, että iontoforeesi on tehonnut jalkojen liikahikoiluun (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005). Luoman ja Oinosen mukaan (2005) yrttikylvyillä on katsottu olevan liikahikoilua vähentävä vaikutus. Yrttikylvyt kuivattavat ihon pintaa; veteen liuotettu yrtti imeytyy ihon kautta kudoksiin vähentäen hikoilua. Lisäksi yrttikylvyt vähentävät hajuhaittoja. (Luoma & Oinonen 2005; Liukkonen & Saarikoski 2004, 465.) Suolakylvyistä on todettu olevan apua myös jalkojen liikahikoiluun. Hoitojakson pituus on yleensä 1 viikko, jonka aikana hoitoa toistetaan kerran päivässä 10 minuutin ajan. Jokaisen kylvyn jälkeen jalkaterät tulee huuhdella huolellisesti. Etikkakylpyjä voidaan antaa jalkojen liikahikoilun hoitona samoilla periaatteilla kuin suolakylpyjäkin. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29, 466.) Alumiinisuoloja sisältävät antiperspirantit auttavat jalkojen liikahikoilussa. Antiperspirantteja on olemassa talkki-, voide- ja suihkemuodoissa. Antiperspiranttien teho

18 15 perustuu siihen, että alumiinisuolat tukkivat hikirauhaset ja hikirauhasiin muodostuu geelimäinen tulppa. Antiperspirantteja tulisi käyttää 2-3 päivän välein. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisy Sukilla on tärkeä tehtävä jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisyssä. Sukkien tehtävänä on suojata jalkaterien ihoa hankaukselta ja hiertymiseltä, kerätä ja kuljettaa hikoilusta syntynyt kosteus eteenpäin ja pitää jalat tätä kautta lämpiminä. Lisäksi sukat toimivat yhdessä kenkien kanssa iskunvaimentajina. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 36.) Jalkojen liikahikoilua voidaan ennaltaehkäistä sukkien avulla siten, että niiden tulee olla oikean kokoiset ja käyttötarkoituksen mukaan valitut. Sukat tulee valita jalkaterän koon mukaan, ja niissä tulee olla kutistumisvaraa yhden koon verran. Lisäksi sukkien resorit eivät saa puristaa nilkan tai säären seutua, koska puristus voi aiheuttaa hikoilua. Sukat tulisi valita aina käyttötarkoituksen mukaan, eli materiaalin tulisi olla oikeanlainen, esimerkiksi urheiluun tulisi valita urheilusukat, kun taas vapaa-aikaan perussukat. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 37.) Sukkamateriaalit jaetaan kahteen ryhmään: luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Luonnonkuituihin kuuluvat puuvilla ja villa, tekokuituihin kuuluvat polyamidit, polyesteri ja akryyli. Näiden lisäksi on olemassa sekoitemateriaaleja, jotka ovat luonnonkuitujen ja tekokuitujen seoksia. Lisäksi urheilusukkien valmistuksessa käytetään yleisesti profiloitua kuituja, Coolmaxia, jota valmistetaan polyesteristä. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Jalkojen liikahikoilusta kärsivälle paras sukkamateriaali on tekokuidusta valmistetut sukat. Tekokuidut eli polyesteri, polyamidi ja akryyli, imevät vain vähän vettä itseensä. Tekokuidut ovat ominaisuuksiltaan hyvin elastisia, ne kestävät hyvin hankausta ja kuivuvat nopeasti. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Sukkamateriaalina tekokuidut keräävät tehokkaasti kosteutta ja kuljettavat kosteuden sukkien ulkopuolelle. Näin ollen sukat pysyvät kuivina ja ehkäisevät rakkojen ja hiertymien syntymistä. Tekokuitusukat pitävät jalkaterät lämpiminä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 37.)

19 16 Puuvillaa käytetään yleisesti kuituna, kankaana ja lankana. Puuvillan hyviä ominaisuuksia ovat hyvä hengittävyys, kosteuden imukyky ja kestävyys. Puuvilla kuitenkin eristää huonosti lämpöä sekä kutistuu ja rypistyy helposti. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Puuvilla sukkamateriaalina imee kosteutta hyvin itseensä mutta ei kuljeta kosteutta eteenpäin. Tämän seurauksena jalkaterät ovat jatkuvasti kosteat ja hikiset. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Villaa käytetään yksinään tai sekoitettuna johonkin tekokuituun. Yhdistelemällä villaa tekokuituihin saadaan poistettua villan huonoja ominaisuuksia. Villa eristää hyvin lämpöä ja imee kosteutta tuntumatta kuitenkaan märältä. Samalla villa vapauttaa lämpöä, josta johtuu villan lämmittävä vaikutus. Villa on myös pehmeä ja rypistymätön materiaali; käytössä villalla on kuitenkin heikko hankauslujuus. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Jotta sukkien kosteutta kuljettavasta ominaisuudesta saadaan kaikki hyöty, tulisi kenkämateriaalin olla oikeanlainen. Luonnonmateriaaleista tehdyt kengät kuljettavat kosteutta pois paremmin kuin keinonahkaiset tai tekstiiliset kengät. Nahka on materiaalina joustava, ja se mukautuu käyttäjänsä jalan mukaisesti. Nahka on rakenteeltaan kuitumainen, minkä ansiosta se sitoo paljon ilmaa ja tämän vuoksi sillä on erinomainen kosteuden sitomis- ja läpäisykyky. Nahka tuntuu lämpimällä ilmalla viileältä ja kylmällä ilmalla lämpimältä. Kenkien hyviä ominaisuuksia voidaan lisätä kengän vuoreen tai päällisen sisäpuolelle liimattavalla laminoitavalla, mikrokuitupohjaisella kalvolla eli GoreTexilla. GoreTex -kalvossa on pieniä huokosia, jotka ovat paljon pienempiä kuin vesipisara, jolloin vesi ei läpäise kalvoa. Kuitenkin hikoilevien jalkojen erittävä hiki pääsee kalvon läpi, koska hikimolekyylit ovat taas pienempiä kuin GoreTex -kalvon huokoset. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 48.) Jotta jalkojen liikahikoilua voitaisiin ennaltaehkäistä kengän avulla, tulisi kengän olla oikean kokoinen. Kengät tulisi ostaa aina iltapäivällä, koska usein jalat turpoavat päivän aikana liikkumisen seurauksena. Tällöin aamulla ostetut kengät voivat tuntua iltapäivällä liian pieniltä. Kenkiä ostettaessa niiden kanssa tulisi kävellä, koska paikallaan seistessä jalkaterän pituus on lyhyempi kuin kävellessä. Kengissä tulisi olla myös riittävästi tilaa varpaille niin leveys- kuin korkeussuunnassa. (Liukkonen & Saarikoski 2004, )

20 17 Kengän koon ja materiaalin lisäksi kenkä tulisi valita oikean käyttötarkoituksen mukaan. Lenkkeilyyn tulisi valita siihen sopiva kenkä, juhliin juhlakenkä ja vapaa-ajalle vapaa-ajan kenkä. Tämän kautta voidaan ennaltaehkäistä jalkojen liikahikoilua sekä muita mahdollisia jalkaongelmia. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 38.) Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisynä voidaan pitää hyvää jalkojen omahoitoa. Omahoidon tulee kuulua päivittäisiin rutiineihin, ja siihen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Jalkojen liikahikoilusta kärsivän omahoitoon kuuluvat jalkojen huolellinen pesu ja kuivaus, sukkien päivittäinen vaihtaminen sekä talkkien ja antiperspiranttien käyttö. Jalat tulisi pestä päivittäin happamalla pesunesteellä tai pelkällä vedellä. Pesun jälkeen jalat kuivataan huolellisesti, varpaanvälit mukaan lukien. Jalkoihin voidaan pesun jälkeen laittaa tarvittaessa talkkia tai antiperspiranttia. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 28.) Jalkojen liikahikoilua voidaan hoitaa yllämainittujen jalkaterapian hoitomuotojenlisäksi sisäisellä lääkehoidolla, botuliinitoksiinilla ja kirurgisilla menetelmillä. Nämä jalkojen liikahikoilun hoitomuodot kuuluvat kuitenkin vain lääkäreille. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Sisäisellä lääkehoidolla tarkoitetaan pääasiassa oraalisia antikolinergeja, joita käytetään hikirauhasten toimintaa väliaikaisesti lamaavina lääkkeinä. Niiden teho on kuitenkin hyvin vähäistä ja sivuvaikutukset runsaita, minkä vuoksi niiden käyttöä ei suositella liikahikoilun ensisijaisena hoitomuotona. Botuliinitoksiinin käyttötarkoitus perustuu ekriinisten hikirauhasten toiminnan salpaamiseen. Botuliinitoksiinihoito toteutetaan monipistoshoitona. Jalkapohjissa tämä toimenpide on hyvin kivulias, minkä vuoksi sitä käytetään hyvin vähän jalkojen liikahikoilun hoitomuotona. Jalkojen liikahikoilun kirurgisessa toimenpiteessä hikoilua säätelevät hermosäikeet katkaistaan, jolloin sympaattiset gangliot pyritään eliminoimaan L2-tasolta. Kirurgisiin menetelmiin turvaudutaan nykyään kuitenkin harvoin jalkojen liikahikoilun hoidossa. (Pitkänen & Kartamaa 2005; Kiistala 2000.)

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.

Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. toimintaympäristönsä erityispiirteitä. tunnistaa monipuolisesti, potilaan jalkojenhoidon

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. toimintaympäristönsä erityispiirteitä. tunnistaa monipuolisesti, potilaan jalkojenhoidon Jalkojenhoito Sivu 1(17) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990)

Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Kuusi virheellistä käsitystä kirjoittamisesta (Boice, 1990) Hyvät kirjoittajat eivät näytä tekstiään muille ennen kuin se on lopullinen ja täydellinen. Hyvät kirjoittajat eivät aloita kirjoittamista ennen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm Soluopetus LARK5 workshop 22.9.2016 Katja Wirenius katja.wirenius@keuda.fi Gsm 040 174 54 36 Yleisesittely soluopetuksesta: https://sway.com/y2bxmz5cjcjtwe4x SOLUOPETUS Omat polut MA TI KE TO PE Kouluympäristö

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut

A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut A! PEDA INTRO (5 op) LP 4: Opetuskokeilut Yliopistopedagoginen koulutus Kari, Miia, Maija ja Jaana A! Peda Intro rakenne V e r t a i s r y h m ä t y ö s k e n t e l y Lähipäivä 3: Lähipäivä 2: Oppiminen

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015

Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Arjen katsaus Kuluttajakysely syyskuu 2015 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 2/2015 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Sanna Johansson Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot