OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE"

Transkriptio

1 Laura Laitinen Katja Munukka OPAS JALKOJEN LIIKAHIKOILUSTA KÄRSIVILLE Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Laura Laitinen & Katja Munukka Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Jalkojen liikahikoilu. Opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas, jossa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua. Opas on suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille, sekä heidän hoitoonsa osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän oppaan tavoitteina on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä asiakkaita ja antaa heille uutta tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Jalkojen liikahikoilusta kärsivät monet ihmiset ja pahimmillaan hikoilu voi haitata sosiaalista kanssakäymistä (Vuori & Korhonen 2005). Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen. Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Opinnäytetyömme koostuu oppaan tuotekehitysprosessin mukaisesti laaditusta raportista sekä itse oppaasta. Raporttimme teoriaosuus on koottu systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Oppaaseen on koottu teoriatietoa jalkojen liikahikoilusta, sen aiheuttajista, eri hoitomuodoista sekä ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Opas on tarkoitettu pääasiassa jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille, jotka ovat oppaan ensisijaisia hyödynsaajia. Oppaasta voivat saada apua muutkin jalkojen liikahikoilusta kärsivät. Työstämme voivat hyötyä myös alan ammattilaiset sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset. Asiasanat (avainsanat) jalkojen liikahikoilu, liikahikoilun hoito ja ennaltaehkäisy, ihon rakenne ja toiminta, jalkaterapia, tuotekehitysprosessi Sivumäärä Kieli URN 27 s. + liitteet 4 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Arja Tiippana & Seija Puputti Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin Ammattikorkeakoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Laura Laitinen & Katja Munukka Degree programme and option Podiatry Name of the bachelor's thesis Over sweating of the foot. Guidebook to those who suffer from over sweating of the foot. Abstract The intention of our thesis was to create a guidebook where we will be dealing with sweating of the foot. The guidebook is directed to people of working age who suffer from over sweating of foot and to health care professionals who are involved in their treatment. The priorities of this guidebook are to motivate customers who suffer from over sweating of foot and to give them new information about over sweating of foot, its treatment and prevention by podiatry methods. Many people suffer from over sweating of the foot and at worst sweating may inconvenience social dealings (Vuori & Korhonen 2005). Over sweating means sweating over a person s physiologic need and it can be shared to three different classes by its scale, cause or trigger. (Pitkänen & Kartamaa 2005). Our thesis consists of a report which is composed according to the product development process and the guidebook itself. The theory part of our report has been collected by the systematic literature review. The guide includes information about over sweating of the foot, its causes, different treatments and prevention by podiatry methods. Previously this subject has been investigated very little from podiatry s point of view. Only one thesis has been completed in Mikkeli University of Applied Science that handles over sweating of the foot. The guidebook is mainly intended to people of working age who suffer from over sweating of the foot. Working population is the principal group getting benefit from this guidebook but also others suffering from over sweating of the foot may get help from it. Podiatry professionals and health care professionals may also benefit from our work. Subject headings, (keywords) Pages Language URN 27 p. + app. 4 p. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Arja Tiippana & Seija Puputti Bachelor s thesis assigned by Mikkeli University of Applied Sciences

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO OPPAAN TUOTEKEHITYSPROSESSI ONGELMIEN JA KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN OPPAAN IDEAVAIHE OPPAAN LUONNOSTELUVAIHE Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat Asiakasprofiili Palvelujen tuottaja Asiantuntijatieto Arvot ja periaatteet Rahoitusvaihtoehdot Sidosryhmät Tuotteen laatu Tuotteen asiasisältö Ihon rakenne ja toiminta Normaali hikoilu ja liikahikoilu jaloissa Yleisimmät liikahikoilun aiheuttajat Jalkojen liikahikoilun hoito Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisy OPPAAN KEHITTELYVAIHE Hyvän oppaan kriteerit Hyvän oppaan kriteerien toteutuminen työssämme Oppaan esitestaus OPPAAN VIIMEISTELYVAIHE POHDINTA Opinnäytetyömme luotettavuus Yhteenveto tuotekehitysprosessin etenemisestä Opinnäytetyöprosessin eteneminen Jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET

5 2 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä opas, jossa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua. Opas on suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille sekä heidän hoitoonsa osallistuville terveydenhuollon ammattilaisille. Tämän oppaan tavoitteina on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä työikäisiä ja antaa heille uutta tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen hoidosta ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Jalkojen liikahikoilusta kärsivät monet ihmiset ja pahimmillaan hikoilu voi haitata sosiaalista kanssakäymistä (Vuori & Korhonen 2005). Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen. Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkaterapian koulutusohjelmaan kuuluu osana asiakkaan ohjaus ja jalkaongelmien ennaltaehkäisy (Mikkelin ammattikorkeakoulu 2006). Koimme, että meillä ei ole valmiuksia ohjata jalkojen liikahikoilusta kärsivää asiakasta, ja tämän vuoksi päätimme tehdä oppaan tuotekehitysprosessin mukaisesti jalkojen liikahikoilusta kärsiville teoriatietoon pohjautuen. Lisäksi halusimme tehdä opinnäytetyömme aiheesta, jossa oppaan tekeminen olisi mahdollista. Jalkojen liikahikoilu opinnäytetyömme aiheena mahdollisti oppaan tekemisen. Opinnäytetyömme tulee etenemään Jämsän ja Mannisen kehittelemää tuotekehitysprosessia (2001) soveltaen. Tämä prosessi koostuu viidestä eri vaiheesta: ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittelyvaihe sekä viimeistelyvaihe (Jämsä & Manninen 2001, 28). Opinnäytetyömme teoriaosuudessa tullaan käsittelemään jalkojen liikahikoilua, sen aiheuttajia ja hoitomuotoja jalkaterapian keinoin. Teoriatietoa käsittelevä osuus tullaan kirjoittamaan tuotekehitysprosessin luonnosteluvaiheen sisälle.

6 2 OPPAAN TUOTEKEHITYSPROSESSI 3 Tuotekehitysprosessilla tarkoitetaan toimintaa, jonka avulla kehitetään uusi tuote tai pyritään parantamaan jo olemassa olevaa tuotetta (Jokinen 2001, 9.) Tuotekehitysprosessi sosiaali- ja terveysalalla jäsentyy perusvaiheiden mukaan. Prosessin tavoitteet ja aikaansaannokset määräytyvät hankekohtaisesti. Tuotekehitysprosessi pitää sisällään viisi eri vaihetta: ongelman tai kehittämistarpeen tunnistaminen, ideavaihe, luonnosteluvaihe, kehittämisvaihe ja viimeistelyvaihe. Näiden viiden eri vaiheen aikana tuoteideasta kehittyy valmis tuote. (Jämsä & Manninen 2001, 28.) Ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistaminen on tuotekehitysprosessin ensimmäinen vaihe. Tässä vaiheessa pyritään selvittämään, onko tuotteelle tarvetta. Kehittämistarve voi syntyä asiakaskyselyiden pohjalta tai tulla esiin esimerkiksi oman työn kautta. (Jämsä & Manninen 2001, ) Ideavaihe käynnistyy, kun kehittämistarve on tunnistettu. Ideavaiheen tarkoituksena on löytää ratkaisu todettuihin ongelmiin käyttäen apuna erilaisia innovaatioita ja lähestymistapoja. (Jämsä & Manninen 2001, 35.) Ideavaihetta seuraa luonnosteluvaihe, jossa aletaan suunnitella ja valmistaa tuotetta. Tuotteen luonnostelua ohjaavat seuraavat näkökulmat: asiakasprofiili, tuotteen asiasisältö, palvelujen tuottaja, rahoitusvaihtoehdot, asiantuntijatieto, arvot ja periaatteet, toimintaympäristö, säädökset ja ohjeet sekä sidosryhmät. (Jämsä & Manninen 2001, 43.) Luonnosteluvaiheen jälkeen alkaa tuotteen kehittelyvaihe, jossa tuotteen kehittäminen etenee luonnosteluvaiheessa sovittujen periaatteiden, ratkaisuvaihtoehtojen, rajausten ja asiantuntijayhteistyön mukaan. Kehittelyvaiheessa tuotteesta tehdään ns. mallikappale, jota esitestataan niin kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä kuin asiantuntijoillakin. Heidän palautteidensa ja kehitysehdotustensa pohjalta pyritään löytämään ratkaisuvaihtoehtoja parannettaville asioille. (Jämsä & Manninen 2001, 54, 85.) Tuotteen viimeistelyvaihe käynnistyy, kun tuote valmistuu ja sen sisältöön ollaan tyytyväisiä. Viimeistelyvaiheen tarkoituksena on saada aikaan valmis tuote. Yksityiskoh-

7 4 tia vielä hiotaan ja voidaan laatia muita tarvittavia ohjeita tai suunnitelmia. Tuotteen markkinoinnin ja jakelun suunnittelu alkaa viimeistelyvaiheessa. (Jämsä & Manninen 2001, 81, 85.) 3 ONGELMIEN JA KEHITTÄMISTARPEIDEN TUNNISTAMINEN Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä käytetään useita erilaisia laadun kehittämisen menetelmiä. Yksi vaihtoehto on asiakas- ja potilaskyselyt tai tarpeen havaitseminen jollakin muulla tavalla. (Jämsä & Manninen 2001, 29.) Idean oppaaseemme saimme opettajaltamme, joka ehdotti meille opasta jalkojen liikahikoilusta kärsiville asiakkaille. Jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma ja se voi pahimmillaan vaikeuttaa sosiaalista kanssakäymistä sekä ammatinharjoittamista. (Kiistala 2000). Vaikka jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma, emme olleet opintojemme aikana perehtyneet aiheeseen ollenkaan. Havaitsimme näin ollen tarpeen oppaalle omien opintojen kautta, emmekä tämän vuoksi lähteneet tekemään siitä erillistä tarvekartoituskyselyä. Mielestämme tämä oli riittävä perustelu opinnäytetyöllemme ja oppaan kehittämiseen. 4 OPPAAN IDEAVAIHE Koska oppaallemme oli selvästi löytynyt tarve, mahdollisti se siirtymisen ideavaiheeseen. Ideavaiheen tavoitteena on ongelmien ratkaiseminen erilaisia lähestymis- ja työtapoja apuna käyttäen. Yleisimpiä ovat luovan toiminnan ja ongelmaratkaisun menetelmät, kuten esimerkiksi aivoriihi. (Jämsä & Manninen 2001, 35.) Oppaamme jalkojen liikahikoilusta kärsiville ideoimme aivoriihen sekä teoriatiedon pohjalta. Aivoriihessä kokosimme paperille ideoitamme, jotka koskivat opasta, sen asiasisältöä sekä ulkoasua. Oppaassa tulemme käsittelemään jalkojen liikahikoilua, sen aiheuttajia, liikahikoilun eri hoitomuotoja sekä ennaltaehkäisyä jalkaterapian keinoin. Oppaan kieliasu tulee olemaan kansankielinen, koska se on pääasiassa suunnattu jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille.

8 5 Kävimme läpi erilaisia oppaiden julkaisuvaihtoehtoja ja päädyimme tekemään oppaan PowerPoint-ohjelmalla sen helppokäyttöisyyden ja selkeyden vuoksi. Samalla päätimme, ettemme hae rahoitusta ulkopuoliselta taholta. 5 OPPAAN LUONNOSTELUVAIHE Kun olimme päättäneet, millaisen oppaan aiomme suunnitella ja toteuttaa, siirryimme luonnosteluvaiheeseen. Luonnosteluvaiheelle on ominaista tehdä analyysi siitä, mitkä eri tekijät ja näkökohdat ohjaavat oppaan valmistamista. Kuviossa 1 on esitetty tärkeimmät tuotteen laatuun vaikuttavat tekijät. Tuotteen laatu syntyy, kun näistä eri tekijöistä tehdään synteesi ja eri osa-alueet luodaan tukemaan toisiaan. (Jämsä & Manninen 2001, 43.) Tuotteen asiasisältö Palvelujen tuottaja Tuotteen laatu jatieto Rahoitusvaihtoehdot Säädökset ja ohjeet ympäristö Asiantunti- Asiakasprofiili Sidosryhmät Toiminta- Arvot ja periaatteet KUVIO 1. Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat (mukaillen Jämsä & Manninen 2001, 43)

9 5.1 Tuotteen luonnostelua ohjaavat näkökohdat Asiakasprofiili Asiakasprofiilin selvittämisen tavoitteena on kohdentaa, kenelle tuotetta suunnitellaan ja ketkä siitä hyötyvät (Jämsä & Manninen 2001, 44). Oppaamme päätimme suunnata jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Olemme havainneet, että jalkojen liikahikoilu on yleinen ongelma työikäisillä ja monet häpeilevät ongelmaansa. Oppaan tarkoituksena on motivoida jalkojen liikahikoilusta kärsiviä ja antaa heille erilaisia vaihtoehtoja hoitaa jalkojen liikahikoilua. Opas tulee edistämään ihmisen omahoidon toteuttamista ja aktivoimista. Työikäisellä tarkoitetaan vuotiaita henkilöitä (Tilastokeskus 2009). Osa työikäisistä elää vasta varhaisaikuisuuden vaihetta ja osa aikuisuuden keskivaihetta. Aikuisuuden keskeisenä kehitystehtävänä on luovuus ja uudistuminen, jonka seurauksena he kiinnostuvat uusista asioista työ- ja vapaa-aikana. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 191.) Aikuisella on kyky uusien asioiden oppimiseen. Oppimisen kyky säilyy iän karttuessa. (Holopainen 2007). Oppimisella tarkoitetaan uusien tietojen ja kokemusten kartoittamista ja omaksumista (Laakso & Pohjanvirta 1991, 56). Oppiminen ei rajoitu pelkästään tietojen oppimiseen vaan ihminen voi oppia myös tunteita, asenteita, valmiuksia sekä taitoja. Ohjauksen, virikkeiden, mallien ja palautteiden pohjalta ihmiselle kehittyy kykyjä ja taitoja hallita omaa toimintaansa ja ympäristöään. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 56; Salo 1994, 62.) Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Oppijan vireystila ja motivaatio ohjaavat tarkkaavaisuutta. Ne vaikuttavat huomion kohdistumiseen ja siihen kuinka oppija ymmärtää havaitsemansa juuri sillä hetkellä. Oppijan asenteet ohjaavat myös oppimista. Hänen on helpompi vastaanottaa asenteidensa mukaista tietoa kuin niiden vastaista. Oppimistilanteissa heräävät oppijan tunteet voivat edistää tai haitata oppimista. (Laakso & Pohjanvirta 1991, 57.)

10 5.1.2 Palvelujen tuottaja 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat eivät useinkaan ole ensisijaisia tuotteen käyttäjiä tai hyödynsaajia, vaan hyöty tulee asiakkaalle usein palvelun tuottajan kautta. Palvelun tuottajan tulee ottaa huomioon asiakkaan tarpeet, ongelmat ja ominaisuudet tuotetta kehitettäessä. Kun asiakkaan ja palvelujen tuottajan näkökohdat otetaan huomioon, taataan, että tuote ja asiasisältö vastaavat tarkoitustaan. (Jämsä & Manninen 2001.) Meidän työssämme palvelujen tuottajana toimii jalkaterapeutti, joka toimii tuotteen levittäjänä jalkojen liikahikoilusta kärsiville asiakkaille. Jalkaterapeutin tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 vuotta ja tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Jalkaterapeutin tehtävänä on edistää ja ylläpitää ihmisten toimintaja liikkumiskykyä ohjaten ja opastaen jalkojen omahoidosta ja hoitokeinoista. Jalkaterapeutin ydinosaamisalueisiin kuuluvat terveyttä edistävä jalkaterapia, alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi, kliininen jalkaterapia, jalkaterän apuvälineterapia, alaraajojen toimintoja tukevat terapiat ja johtamis-, kehittämis- ja tutkimisosaaminen. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Terveyttä edistävässä jalkaterapiassa jalkaterapeutti ymmärtää jalkojen omahoidon tärkeyden osana asiakkaan terveyttä. Jalkaterapeutti järjestää ohjaus- ja opetustilaisuuksia väestölle, terveydenhuoltohenkilöstölle ja asiakasryhmille esimerkiksi jalkojen omahoidosta. Jalkaterapeutti kehittää ja valmistaa ohjausmateriaaleja, osallistuu jalkaterapiakampanjoihin ja projekteihin. Jalkaterapeutti osaa myös toimia moniammatillisessa projektityössä. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi tarkoittaa jalkaterapeutin työssä sitä, että jalkaterapeutti selvittää asiakkaan jalkaterapiatarpeen vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Jalkaterapeutti arvioi asiakkaan alaraajojen kivun, toiminnat ja rakenteet jalkaterapiamenetelmien avulla. Jalkaterapeutti tekee jalkaterapiadiagnoosin ja valitsee sopivat terapiamuodot. Hän osaa myös varmistaa asiakkaan hoidon jatkuvuuden laadukkaalla kirjaamisella asiakaspapereihin. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.)

11 8 Kliininen jalkaterapia tarkoittaa asiakkaan synnynnäisistä, rakenteellisista tai hankituista alaraajojen ongelmista tai sairauksista johtuvien iho- ja kynsimuutoksien hoitoa jalkaterapian keinoin. Jalkaterapeutti osaa haavanhoidon ja ihotautien periaatteet ja hallitsee ulkoisen lääkehoidon. Jalkaterapeutti voi toimia asiantuntijana joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai jalkatyöryhmissä. Hän tekee yhteistyötä lääkäreiden ja muiden asiakasta hoitavien kanssa. Jalkaterapeutti ymmärtää aseptiikan, ergonomian ja työsuojelun tärkeyden ja periaatteet omassa työskentelyssään. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto Ry 2009.) Asiantuntijatieto Asiantuntijatiedon hankkiminen ja kirjallisuuteen perehtyminen auttavat tunnistamaan ne tekijät, joista syntyy tuotteen laatu (Jämsä & Manninen 2001, 50). Olemme keränneet tietoa jalkojen liikahikoilusta kirjallisuudesta, jonka pohjalta laadimme oppaan (liite 2). Kirjallisuudesta olemme pyrkineet etsimään syitä jalkojen liikahikoiluun, sekä hoitomuotoja jalkaterapian keinoin. Tarkoituksena oli kartoittaa, millainen on hyvä opas jalkojen liikahikoilusta kärsiville työikäisille. Valitsimme harkinnanvaraisesti kaksi jalkaterapeuttia, koska tiesimme heidän olevan helposti saavutettavia ja kiinnostuneita vastaamaan kyselyymme. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme kyselyä, joka sisälsi yhden avoimen kysymyksen. Tämä kysely toimitettiin sähköpostinvälityksellä. Vastauksen kyselyyn saimme toiselta jalkaterapeutilta. Hyvä opas antaa informatiivista tietoa aiheesta. Kuvat ovat aina plussa, ettei käy liian pitkäveteiseksi Arvot ja periaatteet Useimmilla toimintayksiköillä voi olla arvoja ja periaatteita, joita halutaan toteuttaa toiminnassa jonkin tuotteen avulla. Arvot ja periaatteet liittyvät yksikön julkikuvaan ja ne ovat osa palveluajatusta ja palvelujen markkinointia. (Jämsä & Manninen 2001.)

12 9 Työssämme tärkeimmät hyödynsaajat ovat työikäiset. Meidän näkemyksemme mukaan työikäiset ovat vielä aktiivisia tiedonhankkijoita. He pystyvät vaikuttamaan itse omiin valintoihinsa ja vaikuttamaan tätä kautta omaan terveyteensä. Mielestämme työikäinen ihminen pystyy vastaanottamaan uutta tietoa sekä ohjausta. Näiden pohjalta työikäistä pitäisi olla helpompi motivoida sekä aktivoida kuin esimerkiksi vanhusta Rahoitusvaihtoehdot Luonnosteluvaiheessa on mietittävä asioita, jotka vaikuttavat tuotteen kustannuksiin. Rahoittajat voivat olla paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. (Jämsä & Manninen 2001, 51.) Omaan työhömme emme hakeneet ulkopuolista rahoittajaa, koska päätimme tehdä oppaan PowerPoint-ohjelmalla, emmekä aio julkaista opasta kirjamuodossa. Mikäli olisimme halunneet julkaista oppaamme, olisi meidän täytynyt etsiä oppaallemme ulkopuolinen rahoittaja. Eri rahoitusvaihtoehdot vaikuttavat oppaan julkaisumuotoon Sidosryhmät Sidosryhmillä tarkoitetaan eri ammattiryhmiä tai yhteistyötahoja. Tuotteen luonnostelussa voidaan käyttää hyödyksi eri sidosryhmien näkemyksiä ja ehdotuksia. (Jämsä & Manninen 2001, 48.) Sidosryhmiin emme ottaneet yhteyttä aikaresurssien vähyyden takia. Mahdollisia sidosryhmiä olisivat voineet olla mm. työterveyshuolto, diabetesyhdistys, reumayhdistys ja sairaanhoitopiirit Tuotteen laatu Oppaan laatu muodostuu, kun luonnostelua ohjaavat näkökohdat luodaan tukemaan toisiaan (Jämsä & Manninen 2001, 43). Työmme ensisijaisia hyödynsaajia ovat jalkojen liikahikoilusta kärsivät työikäiset. Oppaan tarkoituksena on antaa tietoa jalkojen liikahikoilusta, sen eri hoitomuodoista ja ennaltaehkäisystä jalkaterapian keinoin. Oppaan tavoitteena on saada jalkojen liikahikoilusta kärsivä työikäinen ymmärtämään ongelmansa ja motivoitumaan sen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn.

13 5.2 Tuotteen asiasisältö 10 Tuotteen asiasisällön selvittämiseksi vaaditaan perehtymistä tutkimustietoon tutkittavasta aiheesta. Sosiaali- ja terveysalalla tuotettavien tuotteiden suunnittelussa on tärkeää tuntea viimeisimmät lääketieteelliset tutkimustulokset ja hoitokäytännöt. (Jämsä & Manninen 2001, 47.) Luonnosteluvaiheessa perehdyimme oppaan sisältöä koskevaan kirjallisuuteen systemaattista kirjallisuuskatsausta apuna käyttäen. Kirjallisuuskatsauksessa kerätään aiempi tieto yhteen ja yhdistetään niistä saatu tieto. (Kääriäinen & Lahtinen 2006.) Haimme tietoa systemaattisesti eri tietokannoista: Mikki, Nelli, Linda, Arto ja Doria. Hakukoneena käytimme Googlea. Hakusanoina käytimme seuraavia käsitteitä: jalka, jalkaterapia, hikoilu, liikahikoilu, jalkojen liikahikoilu, liikahikoilun hoito, jalkojen liikahikoilun hoito, iho, ihon rakenne ja toiminta. Tämän lisäksi olemme ottaneet lähteitä vanhoista opinnäytetöistä sekä artikkeleista. Olemme myös tutustuneet hyvän oppaan kriteereihin. Luonnosteluvaiheessa hahmottelimme oppaan alustavaa sisältöä seuraavasti: alkusanat, sisällysluettelo, tietoa ihosta, jalkojen liikahikoilusta, sen aiheuttajista ja hoitomuodoista Ihon rakenne ja toiminta Iho peittää koko ihmiskehon pintaa ja on elimistön suurin elin. Aikuisilla ihon kokonaispaino on noin 5 % koko kehon painosta. (Bjålie ym. 2005, 20.) Iho muodostuu kolmesta eri kerroksesta: orvaskesi eli epidermis, verinahka eli dermis ja ihonalainen rasvakerros eli subcutis. Näillä kerroksilla on monenlaisia eri tehtäviä, kuten esimerkiksi kudoksien koossa pitäminen, ulkoisilta vammoilta sekä bakteereilta, sieniltä ja kemikaaleilta suojaaminen. Iho toimii myös lämmönsäätelijänä ja suojaa haitalliselta uv-säteilyltä. (Hannuksela ym. 2003, )

14 11 KUVA 1. Ihon rakenne (Solunetti 2009) Epidermis eli orvaskesi on ihon ulommaisin kerros. Sen tehtävinä on suojata elimistöä fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä vastaan, suojata uv-säteilyltä ja kulumiselta sekä estää veden haihtumisen kehosta. Dermis eli verinahka sijaitsee epidermiksen alapuolella. Dermiksen päätehtävänä on suojata kehoa fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä vastaan. Alimpana ihon kerroksena on subkutis eli ihon alainen rasvakerros. Sen tehtävänä on toimia siteenä lihaskalvojen, jänteiden ja ihon välillä. Se toimii myös tehokkaana lämmön eristäjänä ja on samalla elimistön tärkeimpiä rasvavarastoja (Bjålie ym. 2005, 23). Subkutis suojaa elimistöä myös erilaisilta iskuilta (Hannuksela ym. 2003, 18-20). Jalkapohjien iho joutuu jatkuvasti kovalle kuormitukselle, paineelle, puristukselle ja hankaukselle. Tämän vuoksi jalkapohjien ihon tärkein tehtävä on suojata jalkateriä erilaisilta traumoilta. Liiallinen rasitus jalkaterissä ilmenee fysiologisena stressireaktiona eli paikallisena kuumotuksena ja punoituksena. Jatkuvan rasituksen seurauksena iho paksuuntuu, koska solujen kasvu kiihtyy ja kuollut solukko ei ehdi hilseillä pois. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29.) Normaali hikoilu ja liikahikoilu jaloissa Hikoilu on ihmiselle välttämätöntä. Sen tehtävänä on kehon lämpötilan sääteleminen, kuona-aineiden poistaminen ja ihon ph:n säilyttäminen. (Kookas 2008.) Kuitenkin hikoilu tapahtuu usein enemmän lämmönsäätelyn kuin nestetasapainon vaatimusten

15 12 mukaan (Hiltunen ym. 2003, 516). Ihmisen kehossa on noin 2-3 miljoonaa hikirauhasta (Kookas 2008). Hikirauhaset tuottavat ihon hikeä, ja rauhasia on kahdenlaisia: ekriinisiä ja apokriinisia. Näistä kahdesta ekriiniset hikirauhaset vastaavat hien erityksestä. Ekriinisiä hikirauhasia on koko kehossa, mutta eniten niitä on kasvoissa, kainaloissa, kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden erittämä hiki koostuu pääasiassa natriumkloridin, veden ja urean muodostamasta laimeasta, hajuttomasta nesteestä. Ihon bakteeri- ja hiivakasvun aineenvaihdunta saa aikaan hien hajun. Ekriinisiä hikirauhasia kontrolloi autonominen hermosto eli tahdosta riippumaton hermosto. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkapohjissa on hikirauhasta, ja normaalisti ne erittävät jopa 2,5 dl nestettä vuorokaudessa. Hikoilu alkaa normaalisti, kun kehon lämpötila nousee yli 37,1 asteeseen, mutta hikoilu on mahdollista myös alhaisemmassa kehon lämpötilassa. Jalkaterissä hien tehtävänä on vähentää kitkaa ja toimia lämmönsäätelijänä. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua yli fysiologisen tarpeen (Pitkänen & Kartamaa 2005). Liikahikoilua esiintyy % valkoihoisesta väestöstä (Kiistala 2000). Liikahikoilu voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen laajuuden, syyn tai laukaisevan tekijän mukaan. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkaterissä liikahikoilu on joko ajoittaista tai jatkuvaa riippuen sen aiheuttajasta (Havu ym. 1998). Jalkojen liikahikoilun yhteydessä esiintyy usein kylmänarkuutta, jolle on tunnusomaista kylmä iho ja sinipunertava väri (Kiistala 2000) Yleisimmät liikahikoilun aiheuttajat Idiopaattista liikahikoilua esiintyy yleensä jalkapohjissa, kämmenissä ja kainaloissa. Idiopaattisella liikahikoilulla tarkoitetaan hikoilua, jonka aiheuttaja on tuntematon. Sen diagnoosi perustuu anamneesiin, jossa selvitetään hikoilun paikallisuus ja symmetrisyys, perinnöllinen taipumus sekä suljetaan pois mahdolliset muut sairaudet ja liikahikoilun aiheuttajat. Idiopaattisen liikahikoilun määrä voi vaihdella eri tilanteissa, ja se voi hankaloittaa potilaan elämää monella eri tavalla: taloudellisesti, sosiaalisesti, fysikaalisesti, seksuaalisesti ja ammatillisesti. (Pitkänen & Kartamaa 2005.)

16 13 Erilaiset sairaudet aiheuttavat jalkojen liikahikoilua. Näissä jalkojen liikahikoilua aiheuttavissa sairauksissa liikahikoilun saa aikaan erilaiset aineenvaihdunnalliset tekijät. (Duodecim 2008.) Tällaisia jalkojen liikahikoilua aiheuttavia sairauksia ovat diabetes, kihti, reuma, kilpirauhasen liikatoiminta, krooninen infektio sekä syöpä. Vääränlaiset kengät ja sukat ovat merkittävä jalkojen liikahikoilun aiheuttaja. Kenkien ja sukkien tulisivat olla oikean kokoiset, sillä liian pienet sukat ja kengät saavat aikaan hankausta sekä puristusta jalkaterissä, jolloin hikoilu jaloissa lisääntyy. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Myös vääränlainen kenkien ja sukkien materiaali lisää hikoilua jaloissa. Kengät ja sukat tulisi aina valita käyttötarkoituksen mukaan; lenkille tulisi valita lenkkikenkä ja vaeltamiseen vaelluskenkä, sukkavalinnat tulisi tehdä samoin perustein. ( Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Näiden yllämainittujen tekijöiden lisäksi jalkojen liikahikoilua voivat aiheuttaa monet muut tekijät. Näitä eri tekijöitä ovat muun muassa perinnöllisyys, vaihdevuodet, tunneperäisyys ja erilaiset hermovauriot. (Havu ym. 1998, 248.) Tunneperäinen liikahikoilu on hyvinkin yleistä, ja sitä edeltää aina jokin emotionaalinen ärsyke. Tämän reaktion seurauksena hien eritys lisääntyy jalkapohjissa. Tunneperäinen liikahikoilu on yleensä aina ajoittaista eli sitä ilmenee vain emotionaalisen reaktion seurauksena. Perinnöllinen liikahikoilu on lähes aina jatkuvaa toisin kuin tunneperäinen liikahikoilu. Perinnöllinen liikahikoilu alkaa yleensä jo lapsena mutta saattaa usein parantua 25. ikävuoden jälkeen. (Havu ym. 1998, 248.) Jalkojen liikahikoilun hoito Iontoforeesi on yleisin käytetty konservatiivinen hoitomuoto jalkojen liikahikoilun hoidossa (Kiistala 2000). Iontoforeesilla tarkoitetaan vedessä annettavaa hoitoa, jossa veden ionien välityksellä sähkövirta johdetaan hikitiehyeisiin. Hoidon vaikutus perustuu hikitiehyeiden tukkeutumiseen. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Iontoforeesihoidossa lääkeaineena on vesi. Veden ionien välityksellä sähkövirta johdetaan hikitiehyeisiin, joissa on pienin ihon sähkövastus. Vaikutuksen arvellaan perustuvan siihen, että vesimolekyylit ja ionit kulkeutuvat rauhassoluihin ja soluvälitilaan,

17 14 jolloin hikitiehyeiden suut sarveistuvat ja tukkeutuvat. Hikitiehyeisiin muodostuu sähköinen varaus, joka voi myös estää hien erittymistä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Iontoforeesihoidon laitteisto koostuu tasavirtalähteestä, kaapeleista, kahdesta elektrodista ja niiden suojuksista. Molempia jalkoja varten tarvitaan myös omat vesialtaat. Iontoforeesihoitoa annetaan noin 15 minuutin ajan ja puolessa välissä vaihdetaan suuntaa. Jotta tarvittavia hoitotuloksia saadaan, hoitojakson pituus on vähintään 10 kertaa. Hoidon alussa iontoforeesihoitoa tulisi antaa ensimmäisen viikon aikana viisi kertaa, toisella ja kolmannella viikolla kolme kertaa. Hoitojakson jälkeen tarvitaan ylläpitohoitoja, koska hoidon vaikutus kestää noin kuukauden. Iontoforeesihoidon alussa voi sivuvaikutuksina esiintyä iho kutinaa ja hilseilyä sekä ohimenevää hikoilun lisääntymistä. Iontoforeesia ei saa käyttää, jos hoidettavalla on sydämentahdistin, insuliinipumppu, metallinen nivelproteesi tai jalkapohjassa on akuutti halkeileva ekseema. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan jalkojen liikahikoilu väheni iontoforeesihoidossa keskimäärin 50 %, ja kaikki tutkimukseen osallistuneet (n=24) arvioivat, että iontoforeesi on tehonnut jalkojen liikahikoiluun (Liukkonen & Saarikoski 2004, 460; Pitkänen & Kartamaa 2005). Luoman ja Oinosen mukaan (2005) yrttikylvyillä on katsottu olevan liikahikoilua vähentävä vaikutus. Yrttikylvyt kuivattavat ihon pintaa; veteen liuotettu yrtti imeytyy ihon kautta kudoksiin vähentäen hikoilua. Lisäksi yrttikylvyt vähentävät hajuhaittoja. (Luoma & Oinonen 2005; Liukkonen & Saarikoski 2004, 465.) Suolakylvyistä on todettu olevan apua myös jalkojen liikahikoiluun. Hoitojakson pituus on yleensä 1 viikko, jonka aikana hoitoa toistetaan kerran päivässä 10 minuutin ajan. Jokaisen kylvyn jälkeen jalkaterät tulee huuhdella huolellisesti. Etikkakylpyjä voidaan antaa jalkojen liikahikoilun hoitona samoilla periaatteilla kuin suolakylpyjäkin. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29, 466.) Alumiinisuoloja sisältävät antiperspirantit auttavat jalkojen liikahikoilussa. Antiperspirantteja on olemassa talkki-, voide- ja suihkemuodoissa. Antiperspiranttien teho

18 15 perustuu siihen, että alumiinisuolat tukkivat hikirauhaset ja hikirauhasiin muodostuu geelimäinen tulppa. Antiperspirantteja tulisi käyttää 2-3 päivän välein. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 29; Pitkänen & Kartamaa 2005.) Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisy Sukilla on tärkeä tehtävä jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisyssä. Sukkien tehtävänä on suojata jalkaterien ihoa hankaukselta ja hiertymiseltä, kerätä ja kuljettaa hikoilusta syntynyt kosteus eteenpäin ja pitää jalat tätä kautta lämpiminä. Lisäksi sukat toimivat yhdessä kenkien kanssa iskunvaimentajina. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 36.) Jalkojen liikahikoilua voidaan ennaltaehkäistä sukkien avulla siten, että niiden tulee olla oikean kokoiset ja käyttötarkoituksen mukaan valitut. Sukat tulee valita jalkaterän koon mukaan, ja niissä tulee olla kutistumisvaraa yhden koon verran. Lisäksi sukkien resorit eivät saa puristaa nilkan tai säären seutua, koska puristus voi aiheuttaa hikoilua. Sukat tulisi valita aina käyttötarkoituksen mukaan, eli materiaalin tulisi olla oikeanlainen, esimerkiksi urheiluun tulisi valita urheilusukat, kun taas vapaa-aikaan perussukat. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 37.) Sukkamateriaalit jaetaan kahteen ryhmään: luonnonkuituihin ja tekokuituihin. Luonnonkuituihin kuuluvat puuvilla ja villa, tekokuituihin kuuluvat polyamidit, polyesteri ja akryyli. Näiden lisäksi on olemassa sekoitemateriaaleja, jotka ovat luonnonkuitujen ja tekokuitujen seoksia. Lisäksi urheilusukkien valmistuksessa käytetään yleisesti profiloitua kuituja, Coolmaxia, jota valmistetaan polyesteristä. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Jalkojen liikahikoilusta kärsivälle paras sukkamateriaali on tekokuidusta valmistetut sukat. Tekokuidut eli polyesteri, polyamidi ja akryyli, imevät vain vähän vettä itseensä. Tekokuidut ovat ominaisuuksiltaan hyvin elastisia, ne kestävät hyvin hankausta ja kuivuvat nopeasti. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Sukkamateriaalina tekokuidut keräävät tehokkaasti kosteutta ja kuljettavat kosteuden sukkien ulkopuolelle. Näin ollen sukat pysyvät kuivina ja ehkäisevät rakkojen ja hiertymien syntymistä. Tekokuitusukat pitävät jalkaterät lämpiminä. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 37.)

19 16 Puuvillaa käytetään yleisesti kuituna, kankaana ja lankana. Puuvillan hyviä ominaisuuksia ovat hyvä hengittävyys, kosteuden imukyky ja kestävyys. Puuvilla kuitenkin eristää huonosti lämpöä sekä kutistuu ja rypistyy helposti. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Puuvilla sukkamateriaalina imee kosteutta hyvin itseensä mutta ei kuljeta kosteutta eteenpäin. Tämän seurauksena jalkaterät ovat jatkuvasti kosteat ja hikiset. (Liukkonen & Saarikoski 2004, ) Villaa käytetään yksinään tai sekoitettuna johonkin tekokuituun. Yhdistelemällä villaa tekokuituihin saadaan poistettua villan huonoja ominaisuuksia. Villa eristää hyvin lämpöä ja imee kosteutta tuntumatta kuitenkaan märältä. Samalla villa vapauttaa lämpöä, josta johtuu villan lämmittävä vaikutus. Villa on myös pehmeä ja rypistymätön materiaali; käytössä villalla on kuitenkin heikko hankauslujuus. (Miikkola & Numminiitty 2006.) Jotta sukkien kosteutta kuljettavasta ominaisuudesta saadaan kaikki hyöty, tulisi kenkämateriaalin olla oikeanlainen. Luonnonmateriaaleista tehdyt kengät kuljettavat kosteutta pois paremmin kuin keinonahkaiset tai tekstiiliset kengät. Nahka on materiaalina joustava, ja se mukautuu käyttäjänsä jalan mukaisesti. Nahka on rakenteeltaan kuitumainen, minkä ansiosta se sitoo paljon ilmaa ja tämän vuoksi sillä on erinomainen kosteuden sitomis- ja läpäisykyky. Nahka tuntuu lämpimällä ilmalla viileältä ja kylmällä ilmalla lämpimältä. Kenkien hyviä ominaisuuksia voidaan lisätä kengän vuoreen tai päällisen sisäpuolelle liimattavalla laminoitavalla, mikrokuitupohjaisella kalvolla eli GoreTexilla. GoreTex -kalvossa on pieniä huokosia, jotka ovat paljon pienempiä kuin vesipisara, jolloin vesi ei läpäise kalvoa. Kuitenkin hikoilevien jalkojen erittävä hiki pääsee kalvon läpi, koska hikimolekyylit ovat taas pienempiä kuin GoreTex -kalvon huokoset. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 48.) Jotta jalkojen liikahikoilua voitaisiin ennaltaehkäistä kengän avulla, tulisi kengän olla oikean kokoinen. Kengät tulisi ostaa aina iltapäivällä, koska usein jalat turpoavat päivän aikana liikkumisen seurauksena. Tällöin aamulla ostetut kengät voivat tuntua iltapäivällä liian pieniltä. Kenkiä ostettaessa niiden kanssa tulisi kävellä, koska paikallaan seistessä jalkaterän pituus on lyhyempi kuin kävellessä. Kengissä tulisi olla myös riittävästi tilaa varpaille niin leveys- kuin korkeussuunnassa. (Liukkonen & Saarikoski 2004, )

20 17 Kengän koon ja materiaalin lisäksi kenkä tulisi valita oikean käyttötarkoituksen mukaan. Lenkkeilyyn tulisi valita siihen sopiva kenkä, juhliin juhlakenkä ja vapaa-ajalle vapaa-ajan kenkä. Tämän kautta voidaan ennaltaehkäistä jalkojen liikahikoilua sekä muita mahdollisia jalkaongelmia. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 38.) Jalkojen liikahikoilun ennaltaehkäisynä voidaan pitää hyvää jalkojen omahoitoa. Omahoidon tulee kuulua päivittäisiin rutiineihin, ja siihen tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Jalkojen liikahikoilusta kärsivän omahoitoon kuuluvat jalkojen huolellinen pesu ja kuivaus, sukkien päivittäinen vaihtaminen sekä talkkien ja antiperspiranttien käyttö. Jalat tulisi pestä päivittäin happamalla pesunesteellä tai pelkällä vedellä. Pesun jälkeen jalat kuivataan huolellisesti, varpaanvälit mukaan lukien. Jalkoihin voidaan pesun jälkeen laittaa tarvittaessa talkkia tai antiperspiranttia. (Liukkonen & Saarikoski 2004, 28.) Jalkojen liikahikoilua voidaan hoitaa yllämainittujen jalkaterapian hoitomuotojenlisäksi sisäisellä lääkehoidolla, botuliinitoksiinilla ja kirurgisilla menetelmillä. Nämä jalkojen liikahikoilun hoitomuodot kuuluvat kuitenkin vain lääkäreille. (Pitkänen & Kartamaa 2005.) Sisäisellä lääkehoidolla tarkoitetaan pääasiassa oraalisia antikolinergeja, joita käytetään hikirauhasten toimintaa väliaikaisesti lamaavina lääkkeinä. Niiden teho on kuitenkin hyvin vähäistä ja sivuvaikutukset runsaita, minkä vuoksi niiden käyttöä ei suositella liikahikoilun ensisijaisena hoitomuotona. Botuliinitoksiinin käyttötarkoitus perustuu ekriinisten hikirauhasten toiminnan salpaamiseen. Botuliinitoksiinihoito toteutetaan monipistoshoitona. Jalkapohjissa tämä toimenpide on hyvin kivulias, minkä vuoksi sitä käytetään hyvin vähän jalkojen liikahikoilun hoitomuotona. Jalkojen liikahikoilun kirurgisessa toimenpiteessä hikoilua säätelevät hermosäikeet katkaistaan, jolloin sympaattiset gangliot pyritään eliminoimaan L2-tasolta. Kirurgisiin menetelmiin turvaudutaan nykyään kuitenkin harvoin jalkojen liikahikoilun hoidossa. (Pitkänen & Kartamaa 2005; Kiistala 2000.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä

Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista. Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä Vuorovaikutuksen oppiminen luo uusiutumista Työuupumus on näköalattomuuden oireyhtymä TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä

Välineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä Välineet ja Varusteet -> Eivät yhdentekeviä Juoksukengät - Riittävästi tilaa, vähintään 1cm kärjessä - Tukevat ja riittävästi iskuja vaimentavat - Sisään ajetut juoksutapahtumassa - Vaihto 1000-1500 km

Lisätiedot

Best4Body Lääketieteelliset funktionaaliset hopea-asut

Best4Body Lääketieteelliset funktionaaliset hopea-asut Best4Body Lääketieteelliset funktionaaliset hopea-asut Luonnollista ihonhoitoa ja suojaa ilman riskiä ja haittavaikutuksia Kortisoniton hoito iho-ongelmiin Hopeakuituasujen käyttöaiheet: Hopean antibakteeristen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. toimintaympäristönsä erityispiirteitä. tunnistaa monipuolisesti, potilaan jalkojenhoidon

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. toimintaympäristönsä erityispiirteitä. tunnistaa monipuolisesti, potilaan jalkojenhoidon Jalkojenhoito Sivu 1(17) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu ja toteuttaminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Sukkamateriaalien vaikutukset jalkaterien ihon kosteuteen ja varvasvälihautumiin

Sukkamateriaalien vaikutukset jalkaterien ihon kosteuteen ja varvasvälihautumiin Sukkamateriaalien vaikutukset jalkaterien ihon kosteuteen ja varvasvälihautumiin Feelmax-varvassukat Kaartin Jääkärirykmentissä Jalkaterapian koulutusohjelma, jalkaterapeutti Opinnäytetyö 10.11.2006 Maija

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Esimerkki toiminnallisen työn menetelmäkuvauksesta:

Esimerkki toiminnallisen työn menetelmäkuvauksesta: Esimerkki toiminnallisen työn menetelmäkuvauksesta: Savolainen, L. & Siekkinen, O. 2012. Lasten infektiot opas päivähoitoon. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

2009 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen Projektityöseminaari L

2009 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen Projektityöseminaari L 2009 Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen Projektityöseminaari L Väliraportti 25.2.2009 Puustokuvioiden korjuukelpoisuus- ja saavutettavuusanalyysi Juha Valvanne Juho Matikainen Joni Nurmentaus Lasse Östring

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Verkkoviestintäsuunnitelma

Verkkoviestintäsuunnitelma Mikko Hernesmaa & Tuomas Lahtomäki L801SNA Verkkoviestintäsuunnitelma Raportti Liiketalous Huhtikuu 2012 SISÄLTÖ 1 ENERGY GYM... 1 2 ASIAKASKOHDERYHMÄT... 1 3 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 2 4 VÄLINEET,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

TRADITIONAL Aito ja alkuperäinen.

TRADITIONAL Aito ja alkuperäinen. TRADITIONAL Aito ja alkuperäinen. Aina kun kaivataan korkeaa lääkinnällistä tehoa, on TRADITIONAL -sukka luotettava klassikko. Niinpä se on paras vaihtoehto kun tarvitaan kompressiohoitoa esimerkiksi veritulpan

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot