Reaktiivinen artriitti oletettua yleisempi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reaktiivinen artriitti oletettua yleisempi"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus Mikko Vasala LL, osastonylilääkäri Kainuun keskussairaala, sisätautien klinikka Saija Hallanvuo ETT, erikoistutkija Evira Pekka Ruuska LL, aluelaboratorion johtaja Aluelaboratorio Nordlab, Kajaani Riitta Suokas LL, ylilääkäri Kainuun keskussairaala, lastentautien klinikka Anja Siitonen tutkimusprofessori, yksikön päällikkö THL Markku Hakala dosentti, osastonylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Artikkeli perustuu aiemmin julkaistuun tutkimukseen Vasala M, Hallanvuo S, Ruuska P, Suokas R, Siitonen A, Hakala M. High frequency of reactive arthritis in adults after Yersinia pseudotuberculosis O:1 outbreak caused by contaminated grated carrots. Ann Rheum Dis 2013 Jul 12. doi: /annrheumdis (Epub ahead of print). Artikkeli julkaistaan Annals of the Rheumatic Diseases -lehden luvalla. Ripeästi selvitetty Yersinia pseudotuberculosis O:1 -epidemia Reaktiivinen artriitti oletettua yleisempi Lähtökohdat Kainuussa todettiin kesällä 2008 Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin serotyypin O:1 aiheuttama gastroenteriittiepidemia. Artikkelissa kuvataan, miten infektion aiheuttaja jäljitettiin ja millaisia reaktiivisia ilmentymiä infektioon sairastuneilla esiintyi. Menetelmät Infektio todettiin ulosteviljelyn tai vasta-ainemäärityksen perusteella. Yersinia-kantojen serotyypit määritettiin agglutinaatiomenetelmällä ja genotyypit pulssikenttä-geeli-elektroforeesi-menetelmällä. Elintarvike- ja ympäristönäytteet tutkittiin kylmärikastamalla ja reaaliaikaisella PCR-menetelmällä. Infektion sairastaneet henkilöt etsittiin Kainuun keskussairaalan laboratoriotiedostoista. Tulokset Ympäristöepidemiologisten ja immunologisten tutkimusten perusteella infektion lähteeksi varmistui kotimainen ylivuotinen porkkana, jota sama välittäjä oli toimittanut raasteena useisiin ruokaloihin. Y. pseudotuberculosis todettiin PCR-menetelmällä työpaikkaruokalan pakastimesta ja porkkavarastosta otetuissa näytteissä. Genotyypiltään samanlaista (S12) Y. pseudotuberculosis O:1-bakteeria löytyi myös potilasnäytteistä. Ulosteviljelyllä tai vasta-ainemäärityksellä varmennettu infektio todettiin 48 potilaalla. Lisäksi tutkimusaineistoon otettiin yksi henkilö, jolla oli gastroenteriitin jälkeinen reaktiivinen artriitti. Varman reaktiivisen artriitin sairasti 22 % aikuisista, mutta ei yksikään lapsista, joilla taas kyhmyruusu oli yleinen (42 %). HLA-tyypitetyistä reaktiivisen artriitin sairastaneista potilaista 67 %:lla oli B27-kudostekijä. Päätelmät Epidemian selvittämistä ja rajoittamista nopeutti PCR-menetelmän käyttö. Pystyimme ensimmäistä kertaa osoittamaan saman bakteerikannan esiintymisen koko ruokaketjussa tuottajalta potilaisiin. Reaktiivisiin niveloireisiin sairastuneiden osuus oli selvästi suurempi kuin aiemmissa Y. pseudotuberculosis O:1 -epidemioiden kuvauksissa. Todennäköinen selitys on, että ne ovat koskeneet pääosin lapsia, joilla tyypillinen tämän patogeenin jälkiseuraus on artriitin sijasta kyhmyruusu. Vertaisarvioitu VV Suomessa on kuvattu viime vuosina useita Y. pseudotuberculosis O:1-bakteerin aiheuttamia epidemioita. Reaktiivinen artriitti on steriili niveltulehdus, joka kehittyy muualla elimistössä olevan infektion seurauksena, tavallisimmin virtsa- ja sukupuolielin- tai suolistoinfektion jälkeen. Se ilmenee joko uro- tai enteroartriittina. Tavallisimmat taudinaiheuttajat ovat Chlamydia trachomatis, yersinia, salmonella ja kambylobakteeri. Tyypillisimmillään reaktiivinen artriitti ilmenee 1 2 viikkoa infektion jälkeen epäsymmetrisenä alaraajojen isoissa nivelissä (1). Niveltulehdusten ja -kipujen lisäksi tyypillisiä piirteitä ovat tendiniitit, entesiitit, bursiitit, kyhmyruusu, kliininen sakroiliitti, silmätulehdukset ja limakalvo-oireet. Hoidon kulmakiviä ovat tulehduskipulääkkeet ja kortikosteroidiruiskeet niveliin. Antibioottihoito on välttämätön vain eristyspositiivisessa Chlamydia trachomatis -infektiossa, jolloin myös potilaan partneri on syytä hoitaa. Sairauden ennuste on hyvä ja yleensä tulehdus rauhoittuu 3 5 kuukauden kuluessa. Noin 15 %:lla potilaista niveltulehdus pitkittyy yli puoli vuotta kestäväksi tai johtaa kroonistues- 2936

2 tieteessä Kirjallisuutta 1 Hannu T, Leirisalo-Repo M. Reaktiivinen artriitti. Duodecim 2003;119: Granfors K, Viljanen MK, Toivanen A. Measurement of immunoglobulin M, immunoglobulin G, and immunoglobulin A antibodies against Yersinia enterocolitica by enzyme-linked immunosorbent assay: comparison of lipopolysaccharide and whole bacterium as antigen. J Clin Microbiol 1981;14: Rimhanen-Finne R, Niskanen T, Hallanvuo S ym. Yersinia pseudotuberculosis causing a large outbreak associated with carrots in Finland, Epidemiol Infect 2008;137: Thisted Lambertz S, Nilsson C, Hallanvuo S. TaqMan-based real-time PCR method for detection of Yersinia pseudotuberculosis in food. Appl Environ Microbiol 2008;74: Huovinen E, Kuusi M, Sihvonen L ym. Yersiniainfektiot Suomessa. Suom Lääkäril 2006;61: Jalava K, Nuorti P. Porkkanaraasteesta laaja Y. pseudotuberculosis -epidemia. Kansanterveys 2003;8:9. 7 Jalava K, Heikkinen M, Valkonen M ym. An outbreak of gastrointestinal illness and erythema nodosum from grated carrots contaminated with yersinia pseudotuberculosis. J Inf Dis 2006;194: Leirisalo-Repo M. Yersiniainfektioiden kirjo. Suom Lääkäril 2006;61: Hannu T, Mattila L, Nuorti JP ym. Reactive arthritis after an outbreak of Yersinia pseudotuberculosis serotype O:3 infection. Ann Rheum Dis 2003;62: Tertti R, Vuento R, Mikkola P ym. Cinical manifestations of Yersinia pseudotuberculosis infection in children. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 1989;8: Aho K. Reaktiivinen artriitti. Suom Lääkäril 1984;39: Leirisalo-Repo M. Reactive arthritis. Scand J Rheumatol 2005;34: Aho K, Ahvonen P, Lassus A ym. HL-A antigen 27 and reactive arthritis. Lancet 1973;2: Khan MA. Race-related differences in HLA association with ankylosing spondylitis and Reiter s disease in American blacks and whites. J Natl Med Assoc 1978;70: Zhang Y, Gripenberg-Lerche C, Söderström KO ym. Antibiotic prophylaxis and treatment of reactive arthritis. Lessons from an animal model. Arthritis Rheum 1996;39: Barber CE, Kim J, Inman RD. Antibiotics for treatment of reactive arthritis: a systemic review and metaanalysis. J Rheumatol 2013;40: Carter JD, Espinoza LR, Inman RD ym. Combination antibiotics as a treatment for chronic Chlamydiainduced reactive arthritis: a double-blind, placebo-controlled, prospective trial. Arthritis Rheum 2010;62: saan erosiiviseen artriittiin ja selkärankareuman tyyppiseen spondyloartropatiaan (1). Reaktiivisen artriitin taudinkuva on monipuolistunut, sillä sairaala-aineistojen lisäksi siitä on julkaistu epidemioiden ja väestötason kuvauksia (1). Tässä artikkelissa kuvaamme Kainuussa kesällä 2008 esiintyneen Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin aiheuttaman gastroenteriittiepidemian ja siihen liittyneet reaktiiviset ilmentymät. Ripeät ympäristöepidemiologiset ja immunogeneettiset tutkimukset nopeuttivat infektiolähteen jäljittämistä ja epidemian rajoittamista. Aineisto ja menetelmät Epidemian kuvaus ja ympäristöepidemiologiset tutkimukset Kajaanilaisen työpaikan työntekijöillä, jotka olivat kaikki ruokailleet samassa työpaikkaruokalassa, ilmeni gastroenteriitin oireita heinäkuun toisella viikolla Useimmilta heistä löytyi Yersinia pseudotuberculosis -bakteeri ulosteviljelyssä. Työterveyshuollon tehtyä ilmoituksen ympäristöterveydenhuoltoon terveystarkastaja selvitti työpaikkaruokalan ruokalistan toukokesäkuulta sekä haastatteli sairastuneita työntekijöitä. Tässä vaiheessa heräsi epäily epidemian leviämisestä porkkanaraasteen välityksellä. Kävi ilmi, että kajaanilainen välittäjä oli hankkinut erän ylivuotista multaporkkanaa pohjoispohjalaiselta viljelijältä. Porkkanat oli pesty tuottajan pesulinjastolla ja pussitettu. Välittäjä oli kuorinut porkkanat kuorimakoneella, viimeistellyt kuorinnan käsin ja poistanut pilaantuneet porkkanat. Kuorinnan jälkeen porkkanat oli huuhdeltu kahteen kertaan ennen raastamista. Porkkanaraastetta oli toimitettu ruokaloihin Elintarvikenäytteet yhden työmaaruokalan raakaraasteista ja välittäjän porkkanavarastosta lähetettiin tutkittavaksi (TavastLab) viikon sisällä epidemiaepäilyn heräämisestä. Samalla tehtiin ruokamyrkytysepäilyilmoitus Kansanterveyslaitokselle (nyk. THL). Noin viikon kuluttua laboratorio ilmoitti, että työmaaruokalan raastenäytteessä sekä välittäjän porkkanankäsittelylinjastosta ja varastosta otetuissa näytteissä oli PCR-tutkimuksissa todettu Y. pseudotuberculosis -bakteeri. Tulos varmennettiin myöhemmin välittäjän tiloista otettujen näytteiden viljelyllä. Samaa porkkanaraastetta oli toimitettu 57 ruokapaikkaan: ravintoloihin, työmaaruokaloihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Osa asiakkaista oli toimittanut raastetta eteenpäin. Suurin osa sairastuneista näytti ruokailleen juuri niissä ruokaloissa, joihin oli toimitettu kyseistä porkkanaraastetta. Todennäköinen tartuntapaikka oli tiedossa 60 %:lla potilaista. Kun infektion aiheuttaja ja alkuperä oli selvitetty, Kajaanin kaupungin ympäristöterveydenhuolto lähetti elintarvikealan toimijoille tiedotteen, jossa kiellettiin tämän porkkanaraasteen jakelu ja annettiin ohjeita porkkanoiden käsittelystä keittiötyössä. Samalla epidemiasta uutisoitiin Kainuun Sanomissa ja kerrottiin tautiin liittyvistä oireista sekä annettiin ohjeita taudin välttämiseksi. Näytteiden analyysimenetelmät Potilailta otetuista ulostenäytteistä tehtiin F- BaktVi1-tutkimus, joka käsittää salmonella-, shigella-, yersinia- ja kampylobakteeriviljelyt. Yersinian ulosteviljelyssä käytettiin primaaristi selektiivistä viljelyalustaa (CIN) ja kylmärikastusta. Yersinia-kannat tunnistettiin biokemiallisin rutiinitestein. Y. pseudotuberculosis -kantojen serotyyppi määritettiin objektilasiagglutinaatiolla O:1 O:6 -antiseerumeilla ja genotyyppi määritettiin pulssikenttä-geeli-elektroforeesi-menetelmällä sen jälkeen, kun DNA oli pilkottu spei restriktioentsyymillä. Vasta-ainemääritys perustui entsyymi-immunologiseen menetelmään (2), jossa antigeeneina olivat Y. enterocolitica O:3 ja O:9 sekä Y. pseudotuberculosis O:1a ja O:3. Elintarvike- ja ympäristönäytteet tutkittiin kylmärikastamalla ja reaaliaikaisella PCR-menetelmällä (3,4). Retrospektiivinen potilasaineiston selvitys Tätä tutkimusta varten etsittiin Kainuun keskussairaalan laboratoriotiedostoista henkilöt, joilla oli joko ulosteviljelyllä tai vasta-ainemäärityksellä todettu Y. pseudotuberculosis -infektio huhti heinäkuussa Näin löytyi 48 henkilöä. Lisäksi aineistoon otettiin yksi kyseistä porkkaraastetta syönyt henkilö, jolla oli ollut kyseisenä aikana kuumeinen gastroenteriitti ja reaktiivinen artriitti. Infektiovaiheessa häneltä ei ollut otettu ulosteviljelyä ja reaktiivisen artriitin laajat vasta-ainetutkimukset jäivät negatiivisiksi. Potilaista oli aikuisia 37 ja lapsia

3 Terveydenhuoltotutkimus 18 Kalliomäki JL, Leino R. Follow-up studies of joint complications in yersiniosis. Acta Medica Scand 1979;205: Marsal L, Winblad S, Wollheim FA. Yersinia enterocolitica arthritis in southern Sweden: a fouryear follow-up study. Br Med J 1981;283: Leirisalo-Repo M, Suoranta H. Ten-year follow-up study of patients with Yersinia Arthritis. Arthritis Rheum 1988;31: Herrlinger JD, Asmussen J-U. Long term prognosis in yersinia arthritis: clinical and serological findings. Ann Rheum Dis 1992;51: Yli-Kerttula T, Tertti R, Toivanen A. Ten-year follow up study of patients from a Yersinia pseudotuberculosis III outbreak. Clin Exp Rheumatol 1995;13: Kaarela K, Jäntti JK, Kotaniemi KM. Similarity between chronic reactive arthritis and ankylosing spondylitis. A year follow-up study. Clin Exp Rheumatol 2009;27: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Mikko Vasala: Luentopalkkiot (MSD, Pfizer), matka- tai kokouskulut ( Abbott, BMS, MSD, Pfizer, Roche). Markku Hakala: Luentopalkkiot ( Abbott, Pfizer), korvaus koulutusaineiston tuottamisesta (UCB), matka- tai kokouskulut (Abbott, Mundipharma). Saija Hallanvuo, Pekka Ruuska, Riitta Suokas, Anja Siitonen: ei sidonnaisuuksia. Aikuisten mediaani-ikä oli 49 vuotta (vaihteluväli 21 75) ja lasten 6 vuotta (3 14). Kliinisiä potilastietoja kerättiin Kainuun keskussairaalan Effica-potilastietojärjestelmästä ja aluehaun kautta saatavista perusterveydenhuollon potilastiedostoista. Lisäksi tietoja saatiin työterveyshuoltojen potilasrekistereistä. Ilmeni, että ensimmäiset gastroenteriittipotilaat olivat ottaneet yhteyttä terveydenhuoltoon kesäkuun toisella viikolla. Tietojen täydentämiseksi kaikille 49 henkilölle lähetettiin elokuussa 2009 postitse kyselylomake, jossa tiedusteltiin demografisten tietojen lisäksi todennäköisintä tartunnanlähdettä ja tartunta-aikaa sekä oireiden alkuajankohtaa, luonnetta ja kestoa. Erityisesti kysyttiin nivel-, limakalvo-, iho- ja selkäoireita. Neljä vuotta epidemian jälkeen yksi tutkijoista (MV) kävi läpi kaikkien potilaiden sairauskertomustiedot sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon osalta myöhemmän ennusteen selvittämiseksi. Reaktiivisen artriitin määrittely Varmaksi reaktiiviseksi artriitiksi määriteltiin lääkärin toteama alaraajapainotteinen mono- tai oligoartriitti, johon liittyi objektiivisesti todettu nivelen turvotus ja arkuus. Lisäksi edellytettiin, että potilaalla oli ennen niveloireita ollut kuumeilua tai vatsaoireita, ja että Y. pseudotuberculosis oli todettu ulosteviljelyllä tai kvalitatiivisesti ilmoitetulla IgM-tyypin vasta-ainereaktiolla. Mahdollisena reaktiivisena artriittina pidettiin viljely- tai vasta-ainetutkimuksissa positiivisen tuloksen saaneen potilaan ilmoittamaa nivelen turvotusta, liikerajoitusta tai jäykkyyttä ja kipua, joka oli kestänyt yli viikon ajan. Tulokset Ympäristö- ja elintarvikenäytteiden analyysit Y. pseudotuberculosis todettiin PCR-menetelmällä työpaikkaruokalan pakastimesta otetuista porkkanaraastenäytteistä sekä porkkanavaraston lattialta, seinästä, varastolaatikon sisämuovista ja porkkananpesukoneen kuljettimelta otetuista ympäristönäytteistä. Bakteeri voitiin myös eristää varaston lattialta, varastolaatikon sisämuovista ja käsittelylinjastolta otetuista näytteistä. Porkkanavaraston näytteistä eristetyllä kannalla oli sama genotyyppi Y. pseudotuberculosis S12 kuin potilaiden ulosteviljelyistä löytyneellä bakteerilla. Potilasaineiston tulokset Y. pseudotuberculosis -infektio todettiin 48 henkilöllä. Ulosteviljely oli positiivinen 38 tapauksessa, vasta-aineita todettiin seitsemällä ja kolmella henkilöllä molemmat menetelmät antoivat positiivisen tuloksen. Epidemian aikana otettujen ulosteviljelynäytteiden vuoksi vastaainetutkimus tehtiin vain 11 potilaalle. Nivelkipu oli yleisempää aikuisilla (18/37; 49 %) kuin lapsilla (3/12; 25 %). Varman reaktiivisen artriitin sairasti 8 (22 %) aikuista (taulukko 1). Tavallisimmat turvonneet nivelet olivat polvi ja nilkka, mutta yhdellä potilaalla todettiin lonkkaniveltulehdus ja kolmella oli daktyliitti. Turvonneitten nivelten mediaanilukumäärä oli 2 (hajonta 1 4). Niveloireiden mediaanikesto niiden kuuden potilaan osalta, joista tieto oli saatavissa, oli 12 (6 26) viikkoa. Yhteensä 3 lapsella ja 3 aikuisella oli mahdollinen reaktiivinen artriitti. Kuudella (67 %) 9 tutkitusta aikuisesta artriitti-potilaasta todettiin kudostekijä HLA-B27. Kyhmy ruusu esiintyi 42 %:lla lapsista, mutta yhdelläkään lapsella ei ollut varmaa reaktiivista artriittia. Aikuisista 8/37 (22 %) sairasti tyypillisen kyhmyruusun. 20 (41 %) potilasta oli saanut sairaalahoitoa, seitsemän heistä vuodeosastolla. Kenellekään ei suoritettu umpilisäkkeen poistoa. Primääristä taudinkuvaa täydentävään kyselyyn vastasi 35 (71 %) henkilöä. Selkäkipua oli Taulukko 1. Yersinia pseudotuberculosis O:1 -epidemian taudinkuva. n = 49 % Naisia Lapsia (< 16 v) Kuume Vatsakipu Ripuli Varma reaktiivinen artriitti aikuiset 8 22 lapset 0 0 Mahdollinen reaktiivinen artriitti aikuiset 3 8 lapset 3 25 Kyhmyruusu aikuiset 8 22 lapset

4 tieteessä Antibioottihoito ei estänyt artriitin syntyä. kokenut noin puolet (14/27) kysymykseen vastanneista aikuisista, muttei yksikään kahdeksasta lapsesta. Silmäoireista (punotus, kirvely tai valonarkuus) oli kärsinyt 6/35 (17 %) potilasta. Silmälääkäri totesi kahdella potilaalla episkleriitin, mutta kukaan ei ollut sairastanut iriittiä. Antibioottihoitoa gastroenteriittiin oli saanut 32 (65 %) kaikista potilasta ja 5/8 (63 %) varman reaktiivisen artriittiin sairastaneista. Käytetyt antibiootit olivat siprofloksasilliini (n = 25), amoksisilliini (n = 2, lapsia), sulfa-trimetopriimi (n = 2, lapsia), keftriaksoni (n = 2), kefuroksiimi (n = 1) sekä siprofloksasilliini + metronidatsoli (n = 1). Seurantatiedot Vuoden kuluttua epidemiasta 6 (17 %) kyselyyn vastanneesta 35 potilaasta kärsi edelleen niveltai selkäkivuista. Kukaan heistä ei kuitenkaan ollut saanut hoitoa varmennetun niveltulehduksen vuoksi. Yhdelle potilaalle oli tehty ristinivelten ja lannerangan magneettitutkimus, mutta sakroiliittia ei todettu. Kaikkien 49 potilaan sairauskertomustietojen perusteella tehdyssä neljän vuoden seurannassa ilmeni, että yhdellä HLA-B27-positiivisella miespotilaalla oli ollut iriitti ja kortisoni-injektiolla rauhoittunut polven artriitti. Samalla henkilöllä oli todettu jo reaktiivisen artriitin hoidon aikana aorttastenoosiin sopiva sydämen sivuääni, ja sydämen ultraäänitutkimuksessa kaksipurjeinen aorttaläppä sekä myöhemmin kontrollitutkimuksessa nousevan aortan dilataatio. Pohdinta Yersinia enterocolitica ja Y. pseudotuberculosis ovat Suomessa tavallisimpia kuumeisten suolistoinfektioiden aiheuttajia (5). Y. pseudotuberculosis aiheuttaa meillä lähes vuosittain epidemian (5). Jos tartunnan lähde on pystytty selvittämään, se on yleisimmin ollut jäävuorisalaatti tai porkkanaraaste (5). Vuonna 2003 Jalava ja Nuorti raportoivat porkkanaraastetta syöneen 120 lapsen Y. pseudotuberculosis O:1 -epidemiasta, jossa sama bakteerikanta eristettiin tuotantotilalta otetuista ympäristönäytteistä (6,7). Tässä tutkimuksessa todettiin ensimmäistä kertaa sama bakteeri sekä potilailta että ruokalasta otetuista näytteistä. Lisäksi genotyypiltään samanlaisia Y. pseudotuberculosis O:1 -bakteerikantoja pystyttiin eristämään porkkanaraasteen valmistusympäristöstä otetuista näytteistä. Yersinia, erityisesti Y. enterocolitica, on ollut Suomessa yleisin reaktiivisen artriitin aiheuttaja (8). Sen osuus on kuitenkin viime vuosina vähentynyt (5). Yhtenä syynä pidetään teurastushygienian paranemista, mikä on ehkäissyt sikojen tonsilloista leviävän yersinian riskiä (8). Y. pseudotuberculosis -infektioiden määrässä näyttää puolestaan olevan pientä kasvua, mihin ovat vaikuttaneet paikalliset epidemiat (5). Syynä on todennäköisesti lisääntynyt kasvisten käyttö. Luonnossa bakteerin lähteenä ovat lukuisat eläimet kuten jyrsijät, jänikset ja linnut. Esimerkiksi porkkanoiden kylmäsäilytys (1 2 C) on edullinen olosuhde bakteerin lisääntymiselle (3). Emme pysty luotettavasti arvioimaan, kuinka moni henkilö oli altistunut nyt kuvatun epidemian aikana bakteerin saastuttamalle porkkaraasteelle, emmekä näin ollen sairastuneiden lukumäärää suhteessa raastetta syöneiden lukumäärään. Jalava ym. arvioivat vuoden 2003 epidemiaa koskevassa tutkimuksessaan, että saastunutta porkkanaraastetta syöneistä koululaisista ja päiväkotilapsista 1,5 % sairastui (7). Reaktiivisen artriitin riski Y. pseudotuberculosis -infektion jälkeen on aiempien tutkimusten perusteella liitetty erityisesti bakteerin serotyyppiin O:3. Riskiä on pidetty pienenä serotyypissä O:1 (9), mutta tutkimuksemme tuo nyt uutta tietoa siihen liittyvien komplikaatioiden kirjosta. Aiemmat raportit koskevat lapsia, joilla kyhmyruusu on ollut yleisin tämän patogeenin aiheuttama reaktiivinen ilmentymä, kun taas artriittia on esiintynyt vain alle 5 %:lla infek tioon sairastuneista lapsista (6,7,10). Tässäkin aineistossa sitä esiintyi lähes yksinomaan aikuisilla, joista 22 %:lla todettiin varma artriitti. Tulostemme perusteella reaktiivisen artriitin riski Y. pseudotuberculosis O:1 -infektion jälkeen on aikuisilla samaa tasoa kuin on aiemmin raportoitu serotyypin O:3 aiheuttamissa infektioissa (9). Reaktiiviseen artriittiin liittyy tunnetusti vahva yhteys HLA-B27-kudostekijään, mikä puuttuu kyhmyruusulta (11). Tässä tutkimuksessa 67 %:lla HLA-tyypitetyistä reaktiivisen artriitin saaneista potilaista oli tämä kudostyyppi. Osuus on suurempi kuin aiemmin reaktiivisten artriittiepidemioiden yhteydessä raportoitu (30 50 %) (12). HLA-B27:n esiintyvyys on suomalaisilla yleisempi (14 %) (13) kuin muissa eurooppalaislähtöisissä populaatioissa (8 %) (14). On vähän näyttöä siitä, että primääri-infektioon annettu antibioottihoito ehkäisisi reaktiivi- 2939

5 Terveydenhuoltotutkimus Tästä asiasta tiedettiin Reaktiivisen artriitin riski on liitetty Yersinia pseudotuberculosis -bakteerin serotyypin O:3 aiheuttamaan infektioon, mutta serotyyppiin O:1 liittyvää riskiä on pidetty pienenä. Y. pseudotuberculosis O:1 -epidemioita on kuvattu pääosin lapsilla, joilla kyhmyruusu oli yleinen reaktiivinen ilmentymä. Tämä tutkimus opetti Reaktiivinen artriitti on yleinen Y. pseudotuberculosis O:1 -epidemian jälkiseuraus aikuisilla. Elintarvike- ja ympäristönäytteiden tutkiminen reaaliaikaisella PCRmenetelmällä nopeuttaa infektiolähteen selvitystä elintarvikevälitteisissä infektioissa. sen artriitin puhkeamista (15). Tämä tutkimus vahvistaa näkemystä, että antibiootti ei estä artriitin syntyä, sillä hoitoa saaneiden osuus oli sama sekä niveltulehdukseen sairastuneiden että siltä välttyneiden potilaiden joukossa. Pitkäkestoisen, useamman kuukauden mittaisen antibioottihoidon vaikutusta reaktiivisen artriitin paranemiseen on selvitetty useissa kontrolloidussa tutkimuksessa, joista tehdyn meta-analyysin mukaan hoidon teho on epävarma (16). Alustavia myönteisiä tuloksia on tosin saatu klamydian aiheuttaman artriitin yhdistelmähoidosta (rifampisiini yhdistettynä doksisykliiniin tai atsitromysiiniin) (17). Spondyloartropatia on tunnettu reaktiivisen artriitin jälkeinen myöhäisilmentymä (1). Yersinian laukaisemaa artriittia koskevat seurantutkimukset ovat koskeneet pääosin Y. enterocoliticaa (18 21) ja Y. pseudotuberculosiksen serotyyppiä O:3 (22) vuoden seurannoissa English summary > in english Outbreak of Y. pseudotuberculosis O:1 gastroenteritis in Kainuu Reactive arthritis more common than reported in earlier outbreaks röntgenkuvista todettua sakroiliittia on esiintynyt jopa kolmasosalla potilaista (20). Tässä neljän vuoden seurannassa yhdelle HLA-B27-positiiviselle miehelle ilmaantui kroonisen spondyloartropatiaan sopiva polven artriittivaihe ja iriitti. Lisäksi hänellä oli nousevan aortan dilataatio, mutta epäselväksi jäi, liittyikö se spondyloartropatiaan vai hänellä todettuun kaksipurjeiseen aorttaläppään. Aineistomme seuranta-aika oli kuitenkin lyhyt kroonisen spondyloartropatiariskin arvioimiseksi (23). Tämä tutkimus antoi uutta tietoa Y. pseudotuberculosis O:1 -infektion jälkiseurauksista: reaktiivinen artriitti on yleinen aikuisilla, mutta harvinainen lapsilla, joilla taas kyhmyruusu on yleinen ilmentymä. Ripeät ympäristöepidemiologiset ja immunogeneettiset tutkimukset mahdollistivat infektiolähteen jäljittämisen ja epidemian rajoittamisen nopeasti. n Sinulle, medisiinari! Syvenny, kertaa tai palaa asiaan uudelleen. Lääkärilehden opiskelijalle olennaisimman sisällön löydät helposti Medisiinarin uutiskirjeestä. Seuraava Medisiinarin uutiskirje ilmestyy sähköpostiisi keskiviikkona Uutiskirje tulee perille, kun sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla Tietonipalvelussa (www.laakariliitto.fi/tietoni). PS. Kanditeema julkaistaan Lääkärilehdessä 1 2/2014 (10.1.) 2940

6 tieteessä english summary Mikko Vasala M.D., Chief Specialist in Rheumatology Kainuu Central Hospital, Department of Medicine Saija Hallanvuo Pekka Ruuska Riitta Suokas Anja Siitonen Markku Hakala Outbreak of Y. pseudotuberculosis O:1 gastroenteritis in Kainuu Reactive arthritis more common than reported in earlier outbreaks Background In 2008, a widespread foodborne outbreak of Y. pseudotuberculosis O:1 gastroenteritis occurred in the Kainuu region in Finland. The origin of the infection was traced to carrots which were stored over the winter and delivered by the same distributor to 57 different canteens. Methods Routine culture or antibody testing methods were used in clinics. Real-time bacterial PCR was used to detect Y. pseudotuberculosis in samples from the grated carrots and in those taken from the carrot storage. The genotype of the bacterial isolates was determined by pulsed-field gel electrophoresis. For case identification we retrospectively examined the laboratory files of the central hospital. Results Altogether 49 case patients were identified. Y. pseudotuberculosis was detected by real-time PCR analysis in samples taken from grated carrots and from the carrot distributor s carrot storage and handling area. Bacterial isolates originating from the farm environment showed identical serotypes (O:1) and genotypes (S12) with the patient isolates. Among 37 adults, reactive arthritis (ReA) was found in 8 (22%), and 3 adults had probable ReA. Six (67%) out of 9 HLA typed patients with ReA were HLA-B27 positive. Erythema nodosum was found in 42% of the 12 children, whereas none of them had definite ReA. Conclusions In this outbreak, Y. pseudotuberculosis was for the first time detected in both patient and food samples. ReA was more common than reported in earlier outbreaks associated with this pathogen; the reason for this may be that the previous outbreaks occurred among children. HLA-B27 frequency was higher than usually reported in single-source outbreaks of ReA. 2940a

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005

Yersinioiden epidemiologiaa. Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinioiden epidemiologiaa Markku Kuusi KTL Infektioepidemiologian osasto 04.11.2005 Yersinia enterocolitica Suomessa ja kansainvälisesti yleisin yersinialaji meillä ilmaantuvuus korkea verrattuna muihin

Lisätiedot

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos

Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet. Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos Nielun bakteeriviljely, näytteenotto ja virhelähteet Hannu Sarkkinen, dos ylilääkäri, lääketieteellinen johtaja PhSotey/laboratorioliikelaitos NIELUTULEHDUS Kurkkukipu ja kuume Nielurisojen peitteet ja

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Elintarvikkeet ja tartuntariskit Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP, 28.10.2015 Luennon sisältö Gastroenteriittien ja ruokamyrkytysten esiintymisestä Suomen elintavikevälitteisistä

Lisätiedot

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012

Selkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012 Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla Sonja Virtanen ELL 20.09.2012 Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Kyselytutkimus

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa Laboratorion näkökulma Susanna Lukinmaa-Åberg 2.10.2013 SHP tartuntatautiseurannan neuvottelupäivät 1 Zoonoottiset,

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja ympäristö YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008

Rakennusvalvonta ja ympäristö YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008 YERSINIA-BAKTEERIT KAIVOVESISSÄ HÄMEENLINNAN SEUDULLA VUONNA 2008 Terveystarkastaja Päivi Lindén, Hämeenlinnan kaupunki Mikrobiologi Saija Hallanvuo, TavastLab Mikrobiologi Sanna Raunila, Kokemäenjoen

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

Lepakkorabiestutkimus

Lepakkorabiestutkimus Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013

Virukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla / 12.10.2011 EHEC-ITUEPIDEMIAN VAIHEITA: Vahva signaali epidemiasta

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1

Allergia ja astma. Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja. 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Allergia ja astma Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 5.9.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Aikuisväestön sekä lasten ja nuorten astma- ja allergiatutkimukset Pohjois- Karjalassa ja Pitkärannassa 5.9.2012

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut

Vuorelan vesiepidemia 2012. Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Vuorelan vesiepidemia 2012 Sirpa Hakkarainen Terveystarkastaja Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut Epidemiaepäily Tavanomaista enemmän vatsatautiin sairastuneiden yhteydenottoja Vuorelan terveysasemalle

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys

Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka

Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10. Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Hoitavan yksikön näkökulmaa lastenreuman kuntoutukseen 30.8.10 Paula Vähäsalo Lastenreumatologi OYS, Lasten ja nuorten klinikka Lastenreuma Määritelmä ja luokittelu Yleisyys Lastenreuman erityispiirteet

Lisätiedot

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidon tuotanto ja myynti koulutuspäivä viranomais- ja alan

Lisätiedot

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA

Suomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733

Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen. Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimus suomalaisten reumapotilaiden kokemuksista reuman hoitoon liittyen Kesäkuu 2011 Kaikki vastaajat, n=733 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millä tavalla reumapotilaat kokevat

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista

Lastenreuma puhkeaa varhain. Puolet kaikista Katsaus Pirkko Pelkonen Maassamme sairastuu vuosittain noin 140 150 lasta pitkittyvään niveltulehdukseen, jolle ei ole todettavissa infektio- tai muuta spesifistä etiologiaa. Näitä artriitteja kutsutaan

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2006

Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2006 Eviran julkaisuja 21/2007 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2006 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Eviran julkaisu 21/2007 Ruokamyrkytykset Suomessa vuonna 2006 KIITOKSET Elintarviketurvallisuusvirasto

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

KASVISTEN PATOGEENIT 2004-2005

KASVISTEN PATOGEENIT 2004-2005 RAPORTTI 7/2005 OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO KASVISTEN PATOGEENIT 2004-2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Yleistä tutkimukseen valituista mikrobeista.2 2.1 Yersinia-suvun bakteerit...2 2.1.1 Yersinia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus?

Mikä on ns. multiplex-pcr tutkimus? Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Multiplex-PCR ym. uudet monianalyyttimenetelmät - Laboratorion näkökulma Dos., osastonylilääkäri Maija Lappalainen HUSLAB, Virologian ja immunologian osasto

Lisätiedot

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4.

Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. Virusten esiintyminen ravintolatilojen pinnoilla Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 4. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Pintanäytetutkimukset

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

Tulosraportti. THL:n kyselytutkimus EHEC-diagnostiikasta kliinisen mikrobiologian laboratorioissa TYÖPAPERI

Tulosraportti. THL:n kyselytutkimus EHEC-diagnostiikasta kliinisen mikrobiologian laboratorioissa TYÖPAPERI Ulla-Maija Nakari Salla Kiiskinen Saara Salmenlinna TYÖPAPERI Tulosraportti THL:n kyselytutkimus EHEC-diagnostiikasta kliinisen mikrobiologian 11 2015 TYÖPAPERI 11/2015 Ulla-Maija Nakari, Salla Kiiskinen,

Lisätiedot

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti AUTOVASTA-AINEET NIVELREUMASSA Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti Esityksen sisältö Johdanto Mitä uudelta niveltulehduspotilaalta tutkitaan? Käypähoito-suositus ja ACR/EULAR:n kriteerit

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Miten edetä niveltulehduksissa?

Miten edetä niveltulehduksissa? Miten edetä niveltulehduksissa? POTILAS ja OIREET 30.11.12 Dan Nordström reumatologi,, HYKS 1 Polyartikulaarinen akuutti kihti 2 0-kuva 12 kk Eroosion kehitys 2 v 3 osteofyytti marginaalinen syndesmofyytti

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T042/A24/2015 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY, KVVY-PORILAB WATER PROTECTION ASSOCIATION

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen. REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus sekä yhteistyö ja ohjaus Kelan kuntoutukseen REUMASAIRAUDET Eeva Alasaarela LT, erikoislääkäri TYÖNJAKO Missä tules-potilaita tutkitaan ja hoidetaan? 1. Perusterveydenhuolto

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP

Uimavesiepidemia Tampereella 2014. Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Uimavesiepidemia Tampereella 2014 Sirpa Räsänen (@tampere.fi ) Epidemiologi, tartuntatautivastuulääkäri Tre / PSHP Tampere 146 järveä (!) 50 yli 10 ha järveä Näsijärvi ja Pyhäjärvi suurimmat 33 uimarantaa

Lisätiedot

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä

Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Bakteeriperäisen turistiripulin diagnostiikka nukleiinihaponosoitusmenetelmillä Sointu Mero HUSLAB 5.2.2015 Labquality Days Luennon sisältöä: matkailutaustaa ulosteen bakteeriviljely nukleiinihaponosoitusmenetelmät

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi?

Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Onko sinulla psoriaasi? Voisiko kysymyksessä olla nivelpsoriaasi? Sisällysluettelo s. 3 Mikä on nivelpsoriaasi? s. 3 Mitkä ovat nivelpsoriaasin oireet? s. 4 Mitä oireita minun pitäisi tarkkailla? s. 5

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Eviran julkaisuja 14/2010. Ruokamyrkytykset Suomessa 2008

Eviran julkaisuja 14/2010. Ruokamyrkytykset Suomessa 2008 Eviran julkaisuja 14/2010 Ruokamyrkytykset Suomessa 2008 Eviran julkaisuja 14/2010 Ruokamyrkytykset Suomessa 2008 Kiitokset Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

Toimenpideohje. tutkimukset

Toimenpideohje. tutkimukset Anja Siitonen, Sakari Jokiranta, Markku Kuusi, Maija Lappalainen, Merja Roivainen SUOSITUS Toimenpideohje Ruokamyrkytysepidemian selvittäminen potilasnäytteiden mikrobiologiset tutkimukset Terveyden ja

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö

Tuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta);

aikuiset, joilla on nivelpsoriaasi (sairaus, joka aiheuttaa punaisia, hilseileviä läiskiä iholla ja niveltulehdusta); EMA/178267/2015 EMEA/H/C/000481 EPAR-yhteenveto adalimumabi Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee -valmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Tuhkarokko meillä ja muualla

Tuhkarokko meillä ja muualla Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot