HAVAINTOJA JA POHDISKELUJA MARJAPAIKAN JA HOIVAOSASTON TYÖVUOROLISTOJEN TOTEUTUMIEN POHJALTA

Transkriptio

1 1 Päivi Salminen Heinäkuu 2014 Sosiaalijohtaja Muonio HAVAINTOJA JA POHDISKELUJA MARJAPAIKAN JA HOIVAOSASTON TYÖVUOROLISTOJEN TOTEUTUMIEN POHJALTA Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömäärää ja -rakennetta ryhdyttiin tarkastelemaan keväällä 2014, jolloin talousarvion seurannan perusteella näytti siltä että vanhuspalveluiden määrärahat tulevat dramaattisesti ylittymään. Talousarvion toteumassa oli onneksi tekninen virhe, mutta työvuorojen tarkastelu päätettiin silti saattaa loppuun. Henkilöstön määrää ja rakennetta tarkasteltiin viiden toteutuneen työvuorolistan avulla. Vuodelta 2013 valittiin listat maaliskuulta (sisälsi pääsiäisen), kesä-heinäkuulta ja lokamarraskuulta (2.11 pyhäinpäivä). Vuodelta 2014 listat kerättiin tammi-helmikuulta ja maalis-huhtikuulta. Kukin työvuorolista kattaa kolmen viikon jakson, joten tarkasteltavia päiviä oli yhteensä 21 x 5, eli 105 päivää. Yhteenvedossa aamuvuoroksi on laskettu myös ns. pätkäaamu. Marjapaikassa tehdyt vuorot klo on laskettu iltavuoroiksi. Vuorojen toteumaa tarkasteltaessa ei ole eritelty vakinaisten tai sijaisten tekemiä vuoroja. Koska hoitotyön koulutuksen saaneita sijaisia ei ole ollut saatavilla, on hoitajien sijaisina käytetty alan opiskelijoita ja muita henkilöitä. Tarkasteltujaksojen jälkeinen olennainen muutos on, että muut kuin hoitajat eivät enää tee yövuoroja. MARJAPAIKKA Marjapaikassa on 15 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Kaksi toimistohuonetta on muutettu tilapäisen asumispalvelun paikoiksi, niihin voidaan sijoittaa kolme asukasta. Näistä kahdella paikalla on vanhuksia, jotka odottavat pääsyä tehostettuun palveluasumiseen. Kolmas paikka on omaishoitajien ja muiden läheistensä hoitamien ikäihmisten jatkuvassa käytössä oleva ns. vuorottelupaikka. Marjapaikassa vanhuksille järjestetään myös avopalveluita: kerran kuukaudessa on palvelupäivä ja omissa kodeissaan asuvia vanhuksia käyttää Marjapaikan tarjoamia tukipalveluita. Palvelukeskus Marjapaikan vakinaisen henkilöstön määrä: 1 sairaanhoitaja ( alkaen 50% yksikön vastuuhenkilötehtäviä ja 50% hoitotyötä) 6 lähihoitajaa 2 laitosapulaista (75% hoitotyötä ja 25% avustavaa työtä) 1 määräaikainen henkilökohtainen avustaja 40 % siivooja 25 % keittiötyöntekijä (2 h/päivä)

2 2 Seuraavassa kuviossa on eritelty hoitajien ja muiden tekemät yhteenlasketut päivävuorot. Muita; 264; 47 % Hoitajia; 292; 53 % 1. Kuvio. Marjapaikan päivävuorojen jakautuminen henkilöstön rakenteen perusteella. Hoitajien tekemiä vuoroja (292) on ollut hiukan enemmän kuin muiden tekemiä vuoroja (264). Hoitajien tekemiä vuoroja on ollut 53 % päivävuoroista, muut ovat tehneet 47% vuoroista. Seuraavaan kuviossa kuvataan, miten monta hoitajaa työvuorossa kerrallaan on työskennellyt. 70 Kuvio 2. Työvuorojen vertailu hoitajia/työvuoro hoitajaa 1 hoitaja 2 hoitajaa 3 hoitajaa 4 hoitajaa Aamut Illat Yhteensä 16:ssa aamu- ja iltavuorossa ei ole ollut lainkaan hoitajaa työssä. Vuoron vaihto tapahtuu klo 13, jolloin ensimmäinen iltatyöntekijä tulee töihin. Toteumissa ei ollut yhtään päivää, jolloin kummassakaan päivävuorossa ei olisi ollut hoitotyön koulutuksen saanutta henkilöä. Eniten on ollut yhden hoitajan aamu- ja iltavuoroja. Toiseksi eniten on ollut vuoroja, joissa on ollut kaksi hoitajaa. Yhdeksässä aamuvuorossa on ollut 3-4 hoitajaa työssä. Hoitajien työvuorot painottuivat aamuvuoroon siten että heidän tekemistään vuoroista 159 oli aamuvuoroja ja 133 iltavuoroja. Muiden kuin hoitajien tekemistä vuoroista aamuja oli 167 ja iltavuoroja 97. Muita kuin hoitajia oli aamuvuorissa keskimäärin 1,6, iltavuorossa 0,9.

3 3 Toteutuneissa työvuoroissa kiinnittää huomiota toteutuneiden työvuorojen vaihtelu. Ilman hoitajaa oli tarkastelujaksolla 16 työvuoroa kun taas 3-4 hoitajaa oli yhdeksässä vuorossa. Ilman hoitajaa olleiden vuorojen syynä on todennäköisesti ollut äkillinen sairastuminen, jolloin ei ole onnistuttu samaan hoitajaa työhön tai vanhustyön ohjaaja on huolehtinut hoitotyöstä. Vanhustyön ohjaajaa ei ole laskettu hoitotyön resurssiksi koska hänen normaaleihin tehtäviinsä hoitotyöhön osallistuminen ei kuulu. Muut kuin hoitajat olivat tehneet yövuorot 42 kertaa 105:stä, mikä on kaikista tarkastelujakson öistä peräti 40%. Käytäntö muutettiin Lapin alueviraston tekemän tarkastuskäynnin jälkeen, kun ilmeni, että kussakin työvuorossa myös yössä on oltava sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusehdoista annetun lain mukainen työntekijä. Lapin aluehallintovirasto totesi tarkastuskäynnillään mm. että kuntouttava työote, virikkeellisyys ja asukkaiden osallisuus toteutuivat Marjapaikassa hyvin. Asukkaiden ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät ja niihin on edelleen tehty parannuksia. Työvuorotaulukkojen mukaan keskivertomitoitus on ollut 0.5 työntekijää/asukas. Henkilöstömitoituksessa on ollut suuria päivittäisiä vaihteluita. Asiakkailla on ollut mahdollisuus saada oman tottumuksensa mukaisesti tai pyydettäessä myöhäisiltapaloja eikä asukkaiden ravitsemustilassa todettu puutteita. (AVI, Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus) Lapin aluehallintovirasto havaitsi myös puutteita ja edellytti toimenpiteitä havaittujen puutteiden korjaamiseksi. 1. Uudistamaan ruokailuajat siten, että käyttöön otetut uudistetut ruokailuajat vastaavat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia. Toimintayksikön jokaiselle asukkaalle tulee tarjota aktiivisesti mahdollisuutta syödä myöhäisiltapala, niin että ravitsemussuosituksen mukainen yöpaasto ei ylitä 11 tuntia. -AVIn tarkastuksen jälkeen Palvelukeskus Marjapaikan ruokailuaikoja on muutettu niin, että yöpaaston pituus ei ylitä 11 tuntia. Ruokailuaikojen muutos toteutettiin siten että yhden iltavuoron työajaksi muutettiin 14-22, jolloin myöhäisiltapala tarjoillaan klo 21 alkaen. 2. Palvelukeskus Marjapaikassa tulee olla sosiaalihuollon ammatillisissa tehtävissä lain edellyttämän kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä työntekijöitä hoitotyössä vähintään 9, jotta toimintayksikön laskennallinen hoitotyön mitoitus olisi vähintään 0,5 työntekijää/15+3 asukasta. Lain edellyttämään vähimmäismitoitus edellyttää, että Marjapaikkaan tulee palkata lisää 2,5 kelpoisuusvaatimukset täyttävää työntekijää. Kokouksessaan sosiaalilautakunta totesi, että Palvelukeskus Marjapaikan henkilöstön määrä ja rakenne eivät vastaa vaadittua vähimmäismitoituksen tasoa 0,5-0,6 hoitohenkilöä/asukas. Henkilöstön määrän ja rakenteen saattaminen vaaditulle tasolle käsitellään seuraavan vuoden talousarvion yhteydessä. Sosiaalilautakunta saattoi asian ennakoidusti tiedoksi kunnanhallitukselle. Vuositasolla 2,5 uutta tointa merkitsee n lisäkustannusta Marjapaikan henkilöstömenoihin.

4 4 HOIVAOSASTO Hoivaosasto on yhdeksänpaikkainen laitosyksikkö. Hoivaosastolla on paloviranomaisen lupa toimia väliaikaisissa tiloissaan nykyisellä palovalmiudella asti. Kesällä 2015 hoivaosaston toiminta lakkautetaan ja 12-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö aloittaa toiminnan Ojustiellä. Hoivaosaston henkilöstörakenne: 1 sairaanhoitaja ( alkaen 50% yksikön vastuuhenkilötehtäviä ja 50% hoitotyötä) 6 lähihoitajaa 1 laitosapulaista Muita; 111; 26 % Hoitajia; 321; 74 % 3. Kuvio. Hoivaosaston päivävuorojen jakautuminen henkilöstön rakenteen perusteella. Hoivaosastolla hoitajien tekemien päivävuorojen määrä (321) on selkeästi suurempi kuin muiden tekemien vuorojen määrä (111). Prosentuaalisesti hoitajat ovat tehneet kaikista työvuoroista 74 % ja muut 26%. Seuraavaan kuviossa kuvataan, miten monta hoitajaa työvuorossa on kerrallaan työskennellyt. 70 Kuvio 4. Työvuorojen vertailu hoitajia/työvuoro Aamut Illat Hoivaosastolla hoitajia on kussakin työvuorossa ollut 1-2 hoitajaa. Kymmenessä aamuvuorossa on ollut kolme hoitajaa. Iltojen ja aamujen välillä on jonkin verran eroa, yhden hoitajan iltoja on enemmän kuin kahden hoitajan iltoja. 0 1 hoitaja 2 hoitajaa 3 hoitajaa

5 5 Hoivaosastolla muiden kuin hoitajien tekemiä vuoroja oli yhteensä 111, niistä aamuja oli 53 ja iltavuoroja 58. Muita kuin hoitajia oli aamuvuorissa keskimäärin 0,5 iltavuorossa 0,55 henkilöä. Tarkastelujaksolla myös hoivaosastolla muutkin kuin hoitajat tekivät yövuoroja. Tarkastelujaksolla muut kuin hoitajat olivat tehneet yövuorot 24 kertaa 105:stä, mikä on kaikista yövuoroista 23 %%. Hoivaosaston käytäntö muutettiin Lapin alueviraston Marjapaikkaan tekemän tarkastuskäynnin jälkeen. Myös hoivaosastolla yövuoroja tekevät nyt vain kelpoisuusehdot täyttävät työntekijät. Hoivaosasto täyttää nykyisellään hyvin henkilöstön määrästä asetetut säännökset. Kun hoivaosasto lakkaa ja 12-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö aloittaa uudessa yksikössä ei laskennallisesti ole tarvetta uusille toimille. POHDISKELUA Väestön ikääntyessä palvelutarpeet lisääntyvät Muoniossa vuoteen 2040 asti. Palveluiden laatuun ja määrään vaikuttavat monet seikat kuten ohjaava lainsäädäntö, palvelurakenne, talouden reunaehdot, henkilöstön saatavuus ja ammattitaito. Em. seikat liittyvät kiinteästi toisiinsa. Nykyisellä laitosvaltaisella palvelurakenteella ei voida jatkaa lisääntyviin vanhuspalveluiden tarpeisiin vastaamista. Vanhuspalvelulain lähtökohtana on kotiin annettava hoito, laitosvaltainen palvelurakenne on kallis ja vanhukset haluavat asua omissa kodeissaan. Kotona asuminen onnistuu kun se on turvallista ja palvelut vastaavat vanhuksen yksilöllistä tarvetta. Muoniossa on kolme ympärivuorokautista hoitoa ja palvelua antavaa yksikköä, Marjapaikka, hoivaosasto ja vuodeosasto. Neljäntenä mahdollisuutena on asumispalveluja laitospaikkojen ostaminen kunnan ulkopuolelta, mutta tätä mahdollisuutta on käytetty hyvin vähän. Muoniossa sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat erillisissä organisaatioissa, mikä osaltaan hankaloittaa resurssien tarkoituksenmukaista järjestämistä. Valtakunnallisen sote-uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio. Sote-uudistuksen tavoiteaikataulun mukaan uudet palvelurakenteet käynnistyvät 2-3 vuoden kuluttua. Taloudellisesti vanhuspalvelut ovat puun ja kuoren välissä. Marjapaikan henkilöstörakenteen saattaminen lainmukaiselle tasolle lisää kustannuksia n vuodessa. Samaan aikaan on lisättävä kotiin annettavia palveluita ja kehitettävä vanhusten päivätoimintaa jotta asiakasmäärät ympärivuorokautisessa hoidossa eivät lisääntyisi siksi, että kotiin annettavat palvelut eivät riitä. Marjapaikassa muiden kuin hoitotyön koulutuksen saaneiden työpanos on nykyisellään suhteellisen suuri osuus henkilötyövuoroista. Avustavan henkilöstön prosentuaalinen määrä luonnollisestikin laskee kun kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön määrää lisätään. Ennen kuin henkilöstörakenne saadaan lain edellyttämälle tasolle, siirtyy hoitajatyövoimaa työskentelemään nykyistä enemmän öisin, mikä taas on poissa päiväaikaisesta aktiiviajan työstä.

6 6 Joka tapauksessa on pohdittava, miten eri ammattikuntien osaaminen tulisi parhaiten käytetyksi. Suositaanko erikoistuneempaa työnjakoa, jolloin hoitotyöntekijät keskittyvät vain hoidolliseen työhön, eivätkä esim. siivoa vai lähdetäänkö siitä että kaikki tekevät kaikkea? Erikoistunut työnjako liitetään useimmiten laitosmaiseen asumiseen ja laajaalaiset toimenkuvat kodinomaiseen asumiseen. Keskeinen kysymys on miten asiat tehdään: siivoamisen tai muita pieniä askareita voi tehdä yhdessä vanhuksen kanssa etsien hänelle sopivia tapoja toimia. Se on hitaampaa kuin ammatti-ihmisen rivakasti suorittama, mutta se on arkipäivän kuntouttavaa toimintaa. Toisinaan henkilökunnan vähempi tehokkuus tukee vanhuksen omaa toimintakykyä. Henkilöstörakennetta pohdittaessa on syytä miettiä, millainen koulutus ja osaaminen ovat tarkoituksenmukaisia. Tulisiko ammatillista osaamista monipuolistaa rekrytoimalla esim. toimintaterapeutti tai jonkin muun kelpoisuuden omaavia työntekijöitä, joita vanhuspalveluissa ei vielä ole? Olemassa olevan henkilöstön tarkoituksenmukainen sijoittaminen työvuoroihin on myös pohdittava kysymys. Työvuorolistoja suunniteltaessa työvuorot tulee järjestää palvelutarpeen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Marjapaikan ja hoivaosaston vastuuhenkilöinä toimivat sairaanhoitajat vastaavat työvuorojen suunnittelusta, luonnollisestikin henkilöstön toiveet huomioidaan kun se on mahdollista. Äkillisiä sairaustapauksia varten vanhuspalveluissa aloittaa syksyllä ns. rekrytoitava lähihoitaja, joka toimii vakituisena kiertävänä sijaisena Marjapaikassa, hoivaosastolla ja kotipalveluissa. Työvuorojen perusteella tarkasteltuna näyttää siltä että hoitotyö painottuu aamuihin. Ovatko päivän työt jaettu päivien mitalle tasaisesti? Millaisissa tilanteissa on tarvetta esim. siihen että yhden hoitajan sijasta paikalla on kolme hoitajaa? Miten hyödynnetään keskipäivän aikaa, jolloin aamu- ja iltavuoron työntekijät ovat yhtä aikaa työssä? Ateriat ovat arjen juhlahetkiä. Ne rytmittävät päivän, mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen ja oikeuden tehdä itseä koskevia perusasioita, kuten valita oma ruoka ja syödä hitaasti. Aterioinnin järjestämistä ja siihen käytettävää aikaa määrittävät keittiön ja kuljetusten aikataulut. Yhdessä keittiön ja ruokaa kuljettavien tahojen kanssa etsitään ratkaisuja aikataulupulmiin ja samalla selvitetään, miten omilla henkilöstöjärjestelyillä voidaan parantaa vanhusten ruokapalvelua. Sosiaalilautakunta on hyväksynyt vanhuspalveluiden suunnitelman Suunnitelma on parhaillaan kunnanhallituksen käsittelyssä. Tässä esitetyt pohdinnat tukevat ja täydentävät vanhuspalveluiden suunnitelmassa esitettyjä tavoitteita. Työvuoroselvityksen perusteella talvelle nousevat seuraavat toimintateemat: 1. Ojustien tehostetun asumispalveluyksikön käyttöönoton valmistelu. 2. Henkilöstörakenteen ja työvuorojen tarkastelu kuntouttavan työtavan näkökulmasta 3. Miten asiat tehdään? -Kuntouttavan työtavan saattaminen arkityöksi. Työvuorojen toteutumista on perusteltua seurata jatkossakin.