Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut

Transkriptio

1 11 Itseopiskelumoniste Amk-opiskelijan kielenhuollon opas - Ohjeet, harjoitukset, ratkaisut

2 22 Itseopiskelumoniste SISÄLLYS OHJEET 4 ALKUKIRJAIN 4 Erisnimiä 4 Yleisnimiä 5 Sanaliitot ja yhdyssanat 5 Kunnioituksen ja kohteliaisuuden osoittaminen 6 Julkishallinnon nimien kirjoittaminen 6 YHDYSSANAT 7 Yhteen kirjoitetaan 7 Yhdysmerkin avulla yhteen kirjoitetaan 8 Erilleen kirjoitetaan 9 PRONOMINIT 10 Eräs - yksi 10 Joku - jokin 11 Joka - mikä 11 Hän - tämä 12 Se, joka 12 Kumpikin - molemmat 12 LUVUT JA LYHENTEET 13 Pääte lukuun 13 Sanojen lyhentäminen ja pääte lyhenteeseen 14 Rajakohtailmauksien merkintä 16 VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET 17 Erikoislainojen oikeinkirjoitus 17 Pääte vierasperäiseen nimeen 19 VERBIMUODOT 20 Passiivin finiittiset muodot 20 Passiivin nominaalimuodot infinitiivi 20 Futuuri 21 Potentiaali 21 Konditionaali infinitiivin instruktiivi infinitiivin adessiivi 22 Temporaalirakenne 22 Subjektin ja predikaatin mukautuminen eli kongruenssi 23 Aikaluokka 23 REKTIO ELI SANOJEN JÄRJESTYMINEN 24 RINNASTAMINEN ELI SYMMETRIA 26 KAPULAKIELISYYS JA MUOTI-ILMAUKSET 27 VÄLIMERKIT 28 Pilkku 28 Kaksoispiste 30 Puolipiste 30

3 33 Itseopiskelumoniste Kysymysmerkki 30 Ajatusviiva 31 HARJOITUKSET 32 ALKUKIRJAIN 32 YHDYSSANAT 34 PRONOMINIT 36 LUVUT JA LYHENTEET 38 VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET 40 VERBIMUODOT 41 REKTIO ELI SANOJEN JÄRJESTYMINEN 42 RINNASTAMINEN ELI SYMMETRIA 43 KAPULAKIELISYYS JA MUOTI-ILMAUKSET 44 VÄLIMERKIT 45 RATKAISUT 46 ALKUKIRJAIN 46 YHDYSSANAT 48 PRONOMINIT 50 LUVUT JA LYHENTEET 53 VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET 55 VERBIMUODOT 56 REKTIO ELI SANOJEN JÄRJESTYMINEN 57 RINNASTAMINEN ELI SYMMETRIA 58 KAPULAKIELISYYS JA MUOTI-ILMAUKSET 59 VÄLIMERKIT 60

4 44 Itseopiskelumoniste 4 (60) OHJEET ALKUKIRJAIN Erisnimiä Erisnimet ovat esineiden, asioiden, ilmiöiden tai tapahtumien erityisnimiä, joilla on yksilöivä tehtävä. Ne kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Yleisnimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Tuotteiden nimet kirjoitetaan valmistajan haluamalla tavalla ja yhteisöjen nimet kirjoitetaan siten, kuin ne on rekisteröity. 1. Henkilöt, kulkuneuvot, rakennukset, jumalat, eläimet Jaakko Mattila, Cinderella, Savonia, Kansallisteatteri, Olympiastadion, Finlandiatalo, Allah, Mansikki Mutta: rautatieasema, kaupungintalo, verovirasto (kuvaavat käyttötarkoitusta) 2. Maantieteelliset nimet Pohjanmaa, Lähi-itä, Kuollutmeri, Simojoki, Espoo, Etelä-Suomi, Saimaan kanava Mutta: matkailu-suomi, neuvosto-venäjä (kuvaileva alku) 3. Tuotteet, yritykset, yhteisöt, oppilaitokset Tend, Voilevi, Volvo, Helsingin Sanomat, Finnair, Canon, Otava, Porin Ässät ry, Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Helsingin yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu Mutta: kokoomus, keskusta (eivät ole täydellisiä, rekisteröityjä nimiä) 4. Taideteokset, tapahtumat Pähkinänsärkijä, Seitsemän veljestä, Tangomarkkinat, Ruisrock 5. Valtionhallinto: -arkisto-, -kassa-, -keskus-, -laitos- ja -rahastoloppuiset sanat ja sanaliitot Valtionarkisto, Työeläkekassa, Tilastokeskus, Valtiontakauslaitos, Teollistamisrahasto

5 55 Itseopiskelumoniste 5 (60) Yleisnimiä Mutta: rajavartiolaitos, lääketieteen laitos ( hallinnonala tai yliopiston ainelaitos) 1. Ajat, juhlapyhät, historialliset tapahtumat, tyylisuunnat maanantai, syyskuu, juhannus, joulu, toinen maailmansota, uusi aika, keskiaika, barokki, punk 2. Kielet, kansallisuudet, aatesuunnat, ammatit, arvonimet, erisnimien johdokset suomen kieli, savolaismurre, suomalainen, espoolainen, oikeistolaisuus, englanninopettaja, tradenomi, filosofian maisteri, amerikkalaisuus, itäsuomalainen, marxilaisuus 3. Eläin-, kasvi- ja ruokalajit suomenhevonen, annansilmä, saksankuusi, wieninleike, karjalanpiirakka, bordeauxviini 4. Yleisnimeksi muuttuneet dieselmoottori, pastörointi, tiskijukka, lappuliisa, sanaseppo, Mutta: Ceylonin tee, Rauman pitsi, Islannin silli (korostetaan alkuperää) 5. Virastojen ja hallintoelinten nimet, samoin rakennusten nimet, jos ne eivät ole selviä erisnimiä eduskunta, opetusministeriö, rakennushallitus, hovioikeus; tuomiokirkko, kaupungintalo, eduskuntatalo, jäähalli Mutta: Ateneum, Kansallisteatteri, Säätytalo (rakennuksilla oma nimi), Tilastokeskus, Valtionarkisto (selviä erisnimiä) Sanaliitot ja yhdyssanat 1. Jos kirjan, taideteoksen tai laitoksen nimi sisältää kaksi sanaa tai useampia sanoja, aloitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella. Vanha testamentti, Iso tietosanakirja, Seitsemän veljestä, Sikstuksen madonna, Tuonelan joutsen; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

6 66 Itseopiskelumoniste 6 (60) 2. Kuitenkin on useiden yhdistysten, laitosten, sanomalehtien yms. nimien kirjoittamisessa vakiintunut tapa aloittaa jokainen sana isolla kirjaimella. Suomen Kielen Seura, Turun Riento, Helsingin Sanomat Kaarle Suuri, Juhana Maaton (hallitsijoiden liikanimet) 3. Maantieteellisten nimien jälkiosana oleva yleisnimi on pienikirjaiminen. Jos jälkiosa on erisnimi, on sen alkukirjain tietenkin iso. Karjalan kannas, Atlantin valtameri, Kuolan niemimaa; Pienet Sundasaaret, Portugalin Guinea 4. Sellaisissa maantieteellisissä nimissä, joiden jälkiosana on erisnimi ja joiden osien välissä on yhdysmerkki, on alkuosakin isokirjaiminen. Etelä-Eurooppa, Keski-Amerikka, Pohjois-Suomi, Varsinais-Suomi, Taka-Lappi, Iso-Britannia Mutta: nyky-suomi, puu-käpylä, natsi-saksa (eivät tarkoita eri aluetta kuin jälkiosa yksinään) Kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoittaminen Julkishallinnon nimien kirjoitus Isoa alkukirjainta voidaan käyttää myös kunnioituksen tai kohteliaisuuden osoituksena kirjeiden puhuttelusanoissa (esim. Te ja Sinä) ja kristittyjen Jumalaa yms. tarkoittavissa sanoissa, esim. Luoja, Herra, Vapahtaja, Pyhä Henki. Uusissa julkishallinnon nimien kirjoitusohjeissa suositetaan aikaisempaa laajempaa isolla alkukirjaimella kirjoittamista. Ylimpien valtionelinten kuten eduskunnan, tasavallan presidentin ja valtioneuvoston alaisten ministeriöiden samoin kuin oikeusistuinten ja poliisin keskuselinten nimet kirjoitetaan pienellä. Sen sijaan valtionhallinnon keskusvirastojen, hallitusten, laitosten ja keskusten nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

7 77 Itseopiskelumoniste 7 (60) YHDYSSANAT Tarkkaile merkitystä Suomen kielen sanat ovat keskinäisiltä suhteiltaan erillisiä sanoja, sanaliittoja tai yhdyssanoja. Sanaliitto tarkoittaa kahta tai useampaa sanaa, jotka kuuluvat läheisesti yhteen mutta eivät aina muodosta vakiintunutta käsitettä. Yhdyssana sen sijaan tarkoittaa aina käsitettä. Yhdyssana koostuu määriteosasta ja perusosasta: kivi (määriteosa) + talo (perusosa) = kivitalo. Yhdyssanalla on vakiintunut merkitys, joka on toinen kuin erikseen kirjoitettujen sanojen merkitys. Usein erikseen kirjoittaminen aiheuttaa konkreettisemman merkityksen. autonmyyjä - auton myyjä sateensuoja - sateen suoja läpinäkyvä (valhe) - läpi näkyvä (ikkuna) Kokeile kiinteyttä Yhdysosien väliin ei sovi attribuutti, omistusliite eikä liitepartikkeli. Yhdysosat kuuluvat kiinteästi yhteen. avara oppilaitos, oppilaitoksemme, oppilaitoskin Kuuntele painotusta Yhteen kirjoitetaan Yhdyssanassa on vain yksi pääpaino. Sanaliitossa molempien sanojen ensimmäisellä tavulla on pääpaino. isoveli - iso veli 1. Substantiivit, joiden määriteosana on nominatiivissa oleva nomini olkalaukku, kehitysapu; kevytmaito; viisikulmio 2. -inen-loppuinen adjektiivi, jonka määriteosana on adjektiivi, pronomini tai lukusana. Jos määriteosana on substantiivi, kirjoitetaan yhteen vain ne, joiden merkitys on kuvaannollinen tai vakiintunut pitkätukkainen, viimetalvinen; tämäntapainen, jokavuotinen; kaksivuotinen

8 88 Itseopiskelumoniste 8 (60) kansainvälinen, ajankohtainen, ehdonalainen (vrt. sodan aikainen) 3. Tekijännimet ja teonnimet kielentutkija (vrt. suomen kielen tutkija); kotiintulo, veronpalautus -minen-loppuisista yhteen kirjoitetaan vain yhdysverbeistä johdetut teonnimet: allekirjoittaminen (allekirjoittaa), jälleenvakuuttaminen (jälleenvakuuttaa) (vrt. koolle kutsuminen, viran täyttäminen) 4. Ruoka-, kasvi- ja eläinlajit italiansalaatti, ranskankerma, peikonlehti, suomenhevonen 5. Katujen, teiden, torien ja maantieteellisten paikkojen nimet Kivenkatu, Turuntie, Läkkitori, Suomenlahti, Saanatunturi Mutta: Aleksis Kiven katu, Juice Leskisen tori (nimi perustuu henkilön etuja sukunimeen); Vanha maantie, Itäinen puistotie, Iso Suolajärvi (perusosana on yhdyssana ja määriteosana perusosan mukaan taipuva adjektiivi tai erisnimen genetiivi) 6. Sanat, joiden alkuosaa ei käytetä yksin hääväki, housupuku, alakerta, pienteollisuus, kymmenluku, hevoshaka 7. Päin-sana taipumattoman sanan kanssa eteenpäin, ylöspäin, poispäin, täälläpäin Mutta: Espooseen päin, heille päin, oikein päin (päin-sana nominin kanssa erikseen) 8. Värit sinipunainen (yksivärinen), banaaninkeltainen, vaaleanvihreä Yhdysmerkin avulla yhteen kirjoitetaan 1. Alkuosana on erisnimi, lyhenne, numero, merkki, kirjain, harvinainen vierassana, ei-sana Tallinnan-matka, atk-laitteisto, 12-prosenttinen, 12-%:inen, %-määrä, A-lohko, Internet-osoite; ISO standardi, Saab 95 -merkki, ei-toivottu

9 99 Itseopiskelumoniste 9 (60) Erilleen kirjoitetaan 2. Rinnasteiset yhdysosat suunnittelija-ohjelmoija, saksalais-ranskalainen, Taipale-Nurminen 3. Yhdysnimet Helsinki-Vantaan lentokenttä 4. Erisnimiloppuiset nimet Etelä-Suomi, matkailu-suomi, leasing-volvo 5. Yhdyssanojen yhteinen osa jätetään toistamatta tulo- ja menoarvio, syntymäaika ja -paikka 6. Yhdysosien rajalla samat vokaalit moni-ilmeinen, vaihto-opiskelija, tradenomi-info 7. Hahmotussyistä syys-yö, laulu-ilta (vrt. lauluilta) Sanat, joita ei kirjoiteta edellisten ohjeiden mukaan yhteen, kirjoitetaan erikseen. Seuraavat ohjeet koskevat sanaliittotapauksia, joita näkee usein kirjoitettavan väärin. 1. infinitiivi ja partisiippi sekä -maton/-mätön-loppuinen sana ja sen määrite (merkitys konkreettinen) silmällä pitäen, huomioon otettu, alla oleva, edellä mainittu, koneella kirjoitettu, läpi näkyvä (ikkuna) Mutta:. läpinäkyvä valhe 2. Taipumattomat ja sanaliitossa taipumattomat pikkusanat alun perin, yötä päivää, muun muassa, sen jälkeen kun, ennen kuin, ani varhain, tuiki tärkeä (muut 2-tavuiset vahvikesanat yhteen) 3. Kielten nimet ja oppiarvot suomen kieli, filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti

10 1010 Itseopiskelumoniste 10 (60) PRONOMINIT Eräs - yksi 4. Numerot lyhenteistä ja kirjaimista 20 m, 10 %, 4 A 10 Pronominit ovat viittaussanoja. Niitä tulee asiatekstissä käyttää siten, että lukija tietää, mihin pronomini kulloinkin viittaa. Sitä sanaa tai, lausetta, johon pronominilla viitataan, kutsutaan korrelaatiksi. Pronominin ja korrelaatin suhteesta on huomattava, että pronomini on samassa kieliopillisessa luvussa korrelaatin kanssa Tyttö, joka tuolla juoksee, on sisareni. Tytöt, jotka tuolla juoksevat, ovat sisariani. yksikkömuotoiseen ryhmäsubstantiiviin (esim. kansa, väki, ryhmä, seurue, luokka) viitataan yksikkömuotoisella pronominilla Luin Viron kansasta ja sen elintavoista. Henkilöstö oli ilahtunut, kun se sai kutsun tilaisuuteen. Seurue oli hyvissä käsissä, sillä oppaamme huolehti siitä. verbi, adjektiivi, yhdyssanan alkuosa tai genetiiviattribuutti ei sovellu korrelaatiksi Hyväkuntoiset voivat juosta ensimmäisestä harjoituskerrasta alkaen ja jatkaa sitä ( - - juoksemista) useita kertoja viikossa. Kirjasto oli viihtyisä, josta ( - - viihtyisä tila, jollaisesta) käyttäjät pitivät. Jos työvoimatarvetta ei pystytä tyydyttämään, on sitä ( - - työvoimaa) hankittava ulkomailta. Kehittämisen varaa varmasti on, ja sitä ( - -kehittämistä) harjoitetaankin nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Pronominia eräs käytetään tavallisesti merkityksessä 'jokin, jonka puhuja tietää, mutta jota hän ei tarkemmin ilmaise'. Joskus eräs ilmaisee myös epämääräistä määrää. Eräs-sanaa käytetään yksisanan rinnalla nykyään myös merkityksessä 'yksi monista'. Eräs tuttavasi soitti sinulle.

11 1111 Itseopiskelumoniste 11 (60) Joku - jokin Joka - mikä Eräitä vuosia sitten. Tämä on vain yksi ~ eräs keino selvitä tilanteesta. Pronomineja joku ja jokin käytetään, kun tarkoitetaan jotakin epämääräistä, tarkemmin määrittelemätöntä. Yksin, ilman pääsanaa joku tarkoittaa ihmistä ja jokin eläintä, esinettä tai asiaa. Joku on käynyt täällä ja kastellut kukat. Jokin vaivaa hänen mieltään. Pensaikossa liikkui jokin. (Muu kuin ihminen.) Relatiivipronomini joka tai mikä aloittaa aina sivulauseen. Korrelaatin on oltava välittömästi pronominin edellä - välissä voi olla vain postpositio. Joka-pronomini voi olla kauempanakin kuin edellinen sana, jos korrelaattia on tähdennetty sanoilla se, ne, sellainen. Ostin kadulta kellon, joka oli arvoton. Ostin kadulta kellon, mikä oli typerää. Pysähdyin talon eteen, jossa olin viettänyt lapsuuteni. Vain sellaiset hakemukset otetaan huomioon, joihin liittyy todistus kielitaidosta. Hän oli suunnitellut sen talon sisustuksen, joka voitti asuntomessuilla. Joka-pronominin korrelaattina on yksi sana. Tässä on kirja, josta kerroin. Mikä-pronominin korrelaattina on kokonainen lause Onnistuin ajokokeessa, mikä oli odotettua. Opiskelijat eivät saa koko päivänä ruokaa, mikä heikentää opiskelutehoa. (Vertaa merkityseroa: Opiskelijat eivät saa koko päivänä ruokaa, joka heikentää opiskelutehoa.) epämääräistä asiaa ilmaiseva pronomini Se, mitä sanoin, oli typerää. Kaikki, mikä kiiltää, ei ole kultaa. superlatiivinen ilmaus

12 1212 Itseopiskelumoniste 12 (60) Hän - tämä Se oli parasta, mitä saatoin toivoa. Hän on ansioituneimpia tutkijoita, mitä alalla on. Mutta: Se on paras kirja, jonka ~ minkä olen lukenut. Hän on etevin tutkija, jonka ~ minkä tiedän. Peräkkäisiä relatiivilauseita tulee välttää. Hyvä esimerkki on Suomen aikakauslehdistö, jonka julkaiseminen riippuu mainostuloista, jotka ovat yli puolet lehtien kaikista tuloista. (Hyvä esimerkki on Suomen aikakauslehdistö, jonka julkaiseminen riippuu mainostuloista. Nämä ovat yli puolet lehtien kaikista tuloista.) Relatiivilausetta ei pidä sijoittaa genetiiviattribuutin ja sen pääsanan väliin. Pojan, joka tuolla juoksee, lakki on punainen. (Tuolla juoksevan pojan lakki on punainen.) Jos edellisessä lauseessa on kaksi henkilöä tarkoittavaa sanaa, hän ~ he viittaa kauemmaksi ja tämä ~ nämä lähemmäksi. Naiset ihailevat kuninkaallisia. He ovat vähän kummallisia. Naiset ihailevat kuninkaallisia. Nämä ovat vähän kummallisia. Äiti keitti Matille teetä, kun tämä tuli kotiin. Äiti keitti Matille teetä, kun hän tuli kotiin. Se, joka Relatiivipronominin kanssa käytetään yleensä se-, ne-pronominia myös ihmistä tarkoitettaessa. Kumpikin - molemmat Se, joka tuolta tulee, on veljeni. Ne, jotka käyvät luennoilla, yleensä menestyvät opinnoissaan. Kumpikin-sana on aina yksikössä ja molemmat-sana on aina monikossa. Kummatkin tarkoittaa kahta ryhmää. Tiina ja Ville, kumpikin aloitti koulun yhtä innokkaana. Tiina ja Ville, molemmat aloittivat koulun yhtä innokkaina. Katolilaiset ja protestantit, kummatkin olivat yhtä innokkaita käymään toistensa kimppuun.

13 1313 Itseopiskelumoniste 13 (60) LUVUT JA LYHENTEET Pääte lukuun Tekstissä lyhyet lukusanat ( 1-10) ja tasaluvut kirjoitetaan yleensä kirjaimin. Tarkkaa määrää osoittavat luvut kirjoitetaan kuitenkin aina numeroin, samoin luvut, joihin liittyy mittayksikön lyhenne. Numeroita käytetään myös silloin, kun luvut ovat luettelon osana. Jos samassa tekstissä on paljon lukuja tai suuria ja pieniä lukuja lähekkäin, kirjoitetaan kaikki luvut numeroin. 1. Jos perusluku on yksinään tai sitä seuraa eri sijassa oleva sana, lukuun on merkittävä lauserakenteen vaatima sijapääte (numero : sijapääte). Tehtävä annettiin 23:lle (kahdellekymmenellekolmelle). Määrä vaihteli 5:stä 10:een (5-10). Oppitunti kesti klo 9:ään. 2. Peruslukuun ei merkitä sijapäätettä, jos välittömästi luvun jäljessä on samassa sijamuodossa oleva sana tai jos luku on nominatiivissa. Oppimistehtävä tehtiin 4 tunnissa (neljässä tunnissa). Tehtävä annettiin 8 opiskelijalle (kahdeksalle opiskelijalle). Luento kesti 2 tuntia (kaksi tuntia). Sain alennusta 5 % (viisi prosenttia). 3. Pääte on siis merkittävä myös lukuun, jos luku ja siihen liittyvä samassa sijamuodossa oleva sana joutuvat erilleen tai jos sekä luku että sana ovat partitiivissa. 5:llä tämän ryhmän opiskelijalla on kännykkä. Asia käsitellään 4:llä joka toinen viikko pidettävällä luennolla. Lasku on 200:aa euroa (= 200 :a) suurempi (kahtasataa euroa suurempi). (Vrt. kaksisataa euroa suurempi = 200 tai 200 euroa.) Valmiustila koskee noin 1 000:ta vakinaista reservin sotilasta. 4. Järjestysluvuissa järjestysluvun tunnukseksi merkitään pelkkä piste, jos seuraava sana on samassa sijassa tai luku on nominatiivissa. Olen 2. vuoden opiskelija (toisen vuoden). Hän oli kilpailuissa 3. sijalla (kolmannella sijalla). Hän oli perheessä 3. poika (kolmas poika).

14 1414 Itseopiskelumoniste 14 (60) 5. Jos järjestysluku on yksinään tai sitä seuraa eri sijassa oleva sana, järjestysluvun tunnus ja sijapääte on merkittävä näkyviin (numero : järjestysluvun tunnus + sijapääte). Järjestysluvun tunnuksia ovat s nen nne nte t kolmas, toista ensimmäinen, toinen viidennessä, kuudennen viidentenä, kolmantena kuudetta, kolmattatoista Hän oli kilpailuissa 3:s (kolmas), mutta minä olin 2:nen (toinen). Yritys on maamme 3:nneksi suurin (kolmanneksi). Hanke on järjestyksessä 6:ntena (kuudentena). Määräys koski joka 5:ttä luokassa olevaa opiskelijaa (viidettä). 6. Luvuissa merkitään viimeisen taipuvan osan tunnus ja sijapääte (-toista on taipumaton). Mäkinen tuli maaliin 13:ntena (kolmantenatoista). Myymäläketjun 14:nnen eli kaupungin suurimman tavaratalon avajaisia vietetään ensi viikolla (neljännentoista). Liike on auki klo 18:aan (kahdeksaantoista). 7. Partitiivissa ja illatiivissa merkitään vokaali pitkänä. Hän pelotteli 9:ää oksalla istuvaa varista. Näytteilleasettajien määrä kohosi 110:een. Ravintola on auki klo 24:ään. Juhlat jatkuvat syyskuun 16:nteen. Sanojen lyhentäminen ja pääte lyhenteeseen Lyhenteitä tulee käyttää harkitusti ja vain sellaisissa yhteyksissä, joissa ne varmasti ymmärretään. Taivutus merkitään lyhenteisiin samojen periaatteiden mukaan kuin numeroihin tai erilaisiin merkkeihin. 1. Loppulyhenteet Sana katkaistaan konsonantin ja vokaalin välistä ja loppuun merkitään piste. Näin lyhennetään yksittäisten sanojen lisäksi myös yhdyssanoja ja sanaliittoja. Pääte liitetään tarvittaessa kaksoispisteellä (lyhenteen piste jää pois). s. 'sivu, sivut' s:lla, s:illa ed. 'edellinen'

15 1515 Itseopiskelumoniste 15 (60) esim. 'esimerkki, esimerkiksi' esim:ssä os.pääll. 'osastopäällikkö os.pääll:lle 2. Koostelyhenteet Lyhenteeseen otetaan mukaan sanan alkukirjain ja tunnistamiseen tarvittava määrä kirjaimia sanan keskeltä. Lyhenteeseen voidaan ottaa myös yhdyssanan osien tai sanaliiton osien alkukirjaimet. Loppuun merkitään piste. Pääte merkitään kaksoispisteen avulla. ks. 'katso' lk. 'luokka' lk:ssa vrt. 'vertaa' alv. 'arvonlisävero' alv:ssa, alv:ineen jne. 'ja niin edelleen' mm. 'muun muassa' 3. Sisälyhenteet Lyhenteen muodostavat sanan alku- ja loppukirjaimet. Lyhenteet ovat pisteettömiä. Pääte merkitään ilman kaksoispistettä. klo 'kello' tmi 'toiminimi' tmien krs 'kerros' nro 'numero' nrossa, nroissa (monikon i) Hki 'Helsinki' Hkiin, Hgissä 4. Lyhennesanat Osa lyhenteistä voidaan lukea sanana. Joukossa on vanhoja lyhenteitä kuten heteka (Helsingin Teräskaluste) ja arava (asuntorakennustuotannon edistäminen ja tukeminen valtion varoin), mutta uusia syntyy jatkuvasti, esim. luomu luki tupo 'luonnonmukainen' 'luku- ja kirjoitus' (-häiriö) 'tulopoliittinen' Isokirjaimisista lyhenteistä kehittyy toisinaan lyhennesanoja, joihin merkitään pääte ilman kaksoispistettä. EFTA - Efta NATO - Nato AIDS - aids Eftalle Natossa aidsin

16 1616 Itseopiskelumoniste 16 (60) 5. Isokirjainlyhenteet Isokirjainlyhenteeseen otetaan mukaan ilmauksen osien alkukirjaimet, joskus selvyyden ja erottumisen vuoksi muitakin. Isokirjainlyhenteet luetaan yleensä kirjain kirjaimelta. Lyhenteen perässä ei käytetä pistettä. Pääte merkitään kaksoispisteen avulla. Jos lyhenne muuttuu lyhennesanaksi, ei pistettä eikä kaksoispistettä tarvita. AMK amk AMKissa, amkissa EU 'Euroopan unioni' EU:ssa KKO 'korkein oikeus' KKO:hon tai KKO:een ATK atk atk:ssa EMU 'Economic and Monetary Union' EMU:hun, EMU:iin tai EMUun 6. Merkit ja symbolit Merkkeihin ja symboleihin pääte merkitään aina kaksoispisteen avulla. Huomaa % %:ssa, %:eissa $ $:lla :eina :ina Mittayksiköiden lyhenteet ovat aina pisteettömiä. m kpl tl brt vrk pv 'metri' 'kappale, kappaletta' 'teelusikka, teelusikkaa' 'bruttorekisteritonni' 'vuorokausi' 'päivä, päivää' Rajakohtailmauksien merkintä Rajakohtailmauksien kirjoitus- ja lukutapoja: Tomaatit maksavat 8-15 kilolta. ( - - kahdeksasta viiteentoista euroa kilolta.) Lain :issä ja 8. :ssä Jäsenten määrä on kasvanut %. Liike on avoinna klo Liike on avoinna kello 8:sta 20:een. - - klo 8:n ja 20:n välillä.

17 1717 Itseopiskelumoniste 17 (60) VIERASSANAT JA VIERASPERÄISET ERISNIMET Erikoislainojen oikeinkirjoitus Vokaalin pituus Vierassanat ovat vieraista kielistä omaksuttuja sanoja, jotka luokitellaan sen mukaan, kuinka hyvin ne ovat kotiutuneet kieleen. Yleislainat (esim. viili, sohva, pihvi, teippi, posti, maili, markka) ovat täysin mukautuneet suomeen, sitaattilainat (esim. squash, curling, doping, leasing) eivät ole lainkaan mukautuneet suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan ja äännetään vieraan kielen mukaisesti. Erikoislainat (esim. kritiikki, fysiikka, pedagogiikka, meloni, alkoholi, alibi, provisio, makaroni) ovat osittain mukautuneet suomeen. Ne sisältävät kuitenkin suomen kielelle vieraita äänteitä (b, d, g, f) ja äänneyhtymiä (br, dr, kl, str) mutta päättyvät usein suomalaiseen loppuvokaaliin -i tai -a. Erikoislainat ovat vierassanojen ongelmallisin ryhmä, jonka oikeinkirjoittamiseen on laadittu seuraavat ohjeet. 1. Erikoislainojen ensi tavun vokaali on vakiintunut tai vakiintumassa lyhyeksi tai pitkäksi, mutta sääntöjä on vaikea antaa. fuuga, gaala, graafinen, leegio, liila, tuuba; bonus, humus, virus, laser, natrium, tabu 2. Erikoislainojen jälkitavun vokaali on yleensä pitkä. Pitkä vokaali on myös sananloppujen -beli, -beri ja -deri edellä. intiimi, modeemi, moduuli, naiivi, romaani, obligaatio; paraabeli, makaaberi, kateederi, siideri 3. Jälkitavun vokaali on lyhyt konsonanttien b, d, f, g edellä arabi, balladi, biografinen, kollega lopuissa -oli, -omi, -oni, -ori, -ovi symboli, tradenomi, makaroni, retorinen, alkovi sananlopuissa -itio, -isio (lyhyt i)

18 1818 Itseopiskelumoniste 18 (60) Konsonantin pituus ambitio, oppositio, provisio, televisio -orio-lopuissa o on aina lyhyt, muuten -io-lopun edellä on pitkä vokaali auditorio, krematorio, laboratorio planetaario, koheesio, promootio, evoluutio, instituutio -ia-lopun edellä akasia, aralia, Australia, Skandinavia 4. Epäsäännöllisiksi vakiintuneita kirjoitusasuja ovat alkali, bengali, bitumi, evankelinen, kameli, kaneli, kolera, komisario, sikari, vaneri, voguli Konsonantit ovat sanan sisällä yleensä lyhyitä, paitsi suomalaisen i/aloppuvokaalin ja -inen-johtimen edellä. hierarkia, kaakao, monarkia, kampanja, Baltia, lisensiaatti monarkki, baltti, lisenssi, parlamentti, eeppinen, trooppinen S-kirjain Suhu-s (sh ja "hattupää-s") korvataan nykyään tavallisella s:llä yhä useammissa sanoissa. saali, sampoo, samppanja, sekki, sortsit, hasis, klisee, reportaasi, borssi, tussi, revanssi Kirjainyhdistelmä sh on säilytetty seuraavissa englanninkielisissä sanoissa: sherry, show, shakki (vrt. sakki 'joukko') Kirjainyhdistelmät ts ja ks Nykyään suositellaan seuraavia kirjoitusasuja: pitsa, jatsi; taksi, faksi

19 1919 Itseopiskelumoniste 19 (60) Pääte vierasperäiseen erisnimeen Henkilöitten ja paikkojen erisnimet ovat sitaattilainoja, jotka kirjoitetaan ja äännetään alkukielen mukaisesti. Kun nimiä taivutetaan, merkitään taivutus suomen kielen ääntöasun mukaisesti. 1. Jos nimi päättyy kirjoitettaessa vokaaliin, suomalainen taivutuspääte liitetään sanaan suoraan. Toulousesta, Champagneen, Arlandan, Dakotaa 2. Äännettäessä ja kirjoitettaessa konsonanttiloppuiseen sanaan tulee sidevokaaliksi -i-. Ranskan nasaalivokaaliin ja englannin r:ään loppuvia nimiä käsitellään konsonanttiloppuisina. Schumacherille, Jamesia, Bergerille Cannes (kan) : Cannesin (kannin) : Cannesiin (kanniin) Mitterand, Mitterandiin Leicester (lestö) : Leicesterin (lestörin) Taylor, Tayloriin 3. Kun konsonanttiloppuinen sana äännetään vokaaliloppuisena, käytetään heittomerkkiä. Bardot'hon (bardoohon) Montreux'hön (montrööhön) Tussaud'lle Shaw'n 4. -y-loppuisissa sanoissa illatiivin pääte merkitään kahdentuneena yy:nä Mary : Maryyn Valley : Valleyyn Barclay: Barclayyn Huomaa, että konsonantit eivät kahdennu taivutuksessa. Finnpap, Finnpapiin Tiibet, Tibetiin Internet, Internetiin

20 2020 Itseopiskelumoniste 20 (60) VERBIMUODOT Passiivin finiittiset muodot Suomen kielen passiivi kuuluu persoonamuotoihin: se edellyttää tekijäksi epämääräisen persoonan (luetaan, luettiin, on luettu, oli luettu). Kirjani on taas hävitetty. (Vrt. Kirjani on taas hävinnyt.) Passiivimuotoja käytetään usein virheellisesti: passiivin yksinäistempuksista persoonapäätteen -n (vokaalinpidentymä + -n) jää helposti pois (tuotaneen, tuotaisiin, tuotakoon), ja liittomuodoissa esiintyy usein virheellisesti kaksinkertaista passiivia (oltiin luettu, ei oltu luettu). Tasokokeen tulokset saataneen ensi viikolla, ja opiskelu voitaneen aloittaa sen jälkeen pienryhmissä. Tätä asiaa ei ole (ei: ei olla) vielä tutkittu tarpeeksi. Tuloksia ei ollut (ei: ei oltu) vielä saatu. Uudisrakennusta ei olisi (ei: ei oltaisi) vielä rakennettu, ellei opiskelijoiden määrä olisi paisunut niin suureksi. Passiivin nominaalimuodot 1. infinitiivi Myös passiivin nominaalimuodot, mm. 2. partisiippi (luvattu, määrätty, oikeutettu), edellyttävät tekijäksi elollista olentoa. Tiina on määrätyssä mielessä ( - - eräässä mielessä) muuttunut edukseen. Tuotteita myydään vain rajoitettu määrä ( - - rajallinen määrä). Luennoille tullaan muistiinpanovälineillä varustettuna ( - - muistiinpanovälineet mukana). Voidaan sanoa joko Ladut on merkitty tai Ladut ovat merkityt. Näiden sekamuodosteita eli kontaminaatioita on vältettävä. Ei siis voi sanoa Ladut on merkityt tai Ladut ovat merkitty. Seuraavat opiskelijat on hyväksytty. Seuraavat opiskelijat ovat hyväksytyt (ei: ovat hyväksytty) kokeessa. 1. infinitiivillä ei ole perfektiä.

21 2121 Itseopiskelumoniste 21 (60) Seurustelumme on mahtanut herättää (ei: mahtaa olla herättänyt) huomiota. Futuuri Suomen kielessä ei ole erillistä futuuria, sillä tulevan tekemisen ilmaisemiseen käytetään preesensiä. Selvyyden vuoksi voidaan tulevan ajan tapahtumista käyttää muotoja tulee tekemään, on tekevä. Maailma muuttuu tulevaisuudessa (ei: tulee muuttumaan) yhä monimutkaisemmaksi. Ensi vuonna opiskelen (ei: tulen opiskelemaan) tehokkaasti. Potentiaali Potentiaalin tunnus on -ne- (-le-, -re-, -se-): tietänee, tullee, surree, juossee. Olla-verbin potentiaali on lienee. Konditionaali Hän lienee sairas. Lieneekö hän sairas. Konditionaalin tunnus on -isi-. Konditionaali ilmaisee ehtoa, joskus myös kohteliaisuutta. Kävelisin, jos jaksaisin. Voisitko palauttaa kirjani tänään. Liiallista konditionaalin käyttöä on syytä välttää tekstissä, sillä konditionaali epämääräistää ja latistaa sanontaa. Monesti on määrätietoisempaa ja ryhdikkäämpää ilmaista asia indikatiivilla tai jopa imperatiivilla. Pyydämme Teitä palauttamaan lomakkeen ensi viikolla. Palauttakaa lomake ensi viikolla. (ei: Pyytäisimme, että palauttaisitte lomakkeen ensi viikolla. 2. infinitiivin instruktiivi 2. infinitiivin instruktiivi (juosten, laulaen) ilmaisee pääverbin tekemisen tapaa, viittaa lauseen subjektiin ja vastaa 'siten että' -lausetta. Lisäksi infinitiivin ja hallitsevan verbin tekeminen on samanaikaista. Hän juoksi horjuen (= siten että horjui). Seuraavassa esimerkissä infinitiivi ei osoita predikaatin eli pääverbin tekemisen tapaa, vaan se vaatii itsenäisen lauseen: Poliisit tunkeutuivat taloon sisälle löytäen miehen sinne linnoittautuneena. ( - - ja löysivät - -.)

22 2222 Itseopiskelumoniste 22 (60) 3. infinitiivin adessiivi Temporaalirakenne Vielä huonommin 2. infinitiivin instruktiivi sopii lauseisiin, joissa infinitiivin ilmaisema tekeminen on selvästi hallitsevan verbin tekemistä myöhempi. Kokous alkoi klo 14 päättyen klo 17. ( - - ja päättyi - -.) Hän opiskeli Laureassa valmistuen tradenomiksi viime keväänä. ( - - ja valmistui - -.) 2. infinitiivin instruktiivin virheellisestä käytöstä tavallisimpia ovat muodot johtuen, riippuen, perustuen, koskien. 3. infinitiivin adessiivi (lukemalla) ilmaisee pääverbin eli predikaatin tekemisen keinoa. Molemmilla verbeillä on sama tekijä. Routa aiheuttaa kasveille tuhoa katkomalla niiden juuria ja nostamalla niitä ylös kasvupaikoilta. Jos lauseessa ei ole lainkaan kyse keinosta, on luontevinta hajottaa lause kahtia. Palautin kirjoituksen huomauttamalla muutamista puutteista ( - - ja huomautin - -.) Ensimmäinen temporaalirakenne (lukiessa, luettaessa) ilmaisee hallitsevan verbin kanssa samanaikaista tekemistä ja vastaa kysymykseen milloin. Matin saapuessa auditorioon luento oli jo alkanut. Toinen temporaalirakenne (luettua) ilmaisee aiempaa tapahtumista kuin pääverbi ja vastaa kysymykseen minkä jälkeen. Perheen muutettua Espooseen alkoivat vaikeudet. Temporaalisen lauseenvastikkeen subjektiosa on genetiivissä. Luennoitsijan aloitettua esityksensä Matti Myöhäinen säntäsi sisään. Jos subjekti on sama kuin hallitsevassa lauseessa, lauseenvastikkeen tekijää ilmaistaan pelkällä omistusliitteellä.

23 2323 Itseopiskelumoniste 23 (60) Aloitettuaan suullisen esityksensä opiskelija innostui omasta aiheestaan. Subjektin ja predikaatin mukautuminen eli kongruenssi Aikaluokka Predikaatti noudattaa yleensä subjektin lukua: kun subjekti on yksikössä, predikaatti on myös yksikössä ja kun subjekti on monikollinen, predikaattikin on monikossa. Tämä laite ei aiheuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Nämä laitteet eivät aiheuta haittaa ihmisille eivätkä ympäristölle. Subjekti ja predikaatti voivat olla eri luvussa, jos olla-verbi ilmaisee adessiivin (sinulla, Maijalla) yhteydessä omistamista. Annilla on siniset silmät. Laurean opiskelijoilla on eriväriset haalarit. lause on eksistentiaalilause, jolloin subjekti sijaitsee predikaatin jäljessä ja ilmaisee jotain uutta; predikaatti merkitsee olemassa olemista, olemaan tulemista tms. Naapurissa on uudet asukkaat. Pöydältä löytyi koneen asennusohjeet. subjektina on monikollinen erisnimi Yhdysvallat myi viljaa ulkomaille. Helsingin Sanomat on pöydällä. Mutta:. Helsingin Sanomat ovat - -. teititeltäessä yhtä henkilöä Oletteko Te ostanut levykekotelon? Mutta: Oletteko Te ostaneet - -? Valitse oikea aikaluokka: imperfekti ilmaisee mennyttä tapahtumista, pluskvamperfekti puheena olevaa ajankohtaa aikaisempaa tai siihen saakka kestänyttä tekemistä. Kun vanha talo oli purettu, alettiin paikalle rakentaa uudisrakennusta.

24 2424 Itseopiskelumoniste 24 (60) Parhaillaan jatkuva tekeminen, joka on alkanut aikaisemmin, ilmaistaan perfektillä. Oppilaskunnan puheenjohtajana on ollut viime vuodesta lähtien - -. Karita Mattila on ollut kiinnitettynä Metropolitaniin vuodesta REKTIO ELI SANOJEN JÄRJESTYMINEN Rektiolla tarkoitetaan sitä, että jokin sana vaatii jonkin toisen saman lauseen sanan määrämuotoon, esimerkiksi Hän alkoi kirjoittaa. (Ei: Hän alkoi kirjoittamaan.) Mutta: Hän rupesi kirjoittamaan. Syynä kielitajun horjumiseen ja vääriin muotoihin saattaa olla lähimerkityksiset ilmaisut, puhekielen mallit tai vieraiden kielten prepositiorakenteiden suorat käännökset. Seuraavassa muutamia rektioesimerkkejä: alkaa tehdä jotakin Aloimme suunnitella opetusta yhdessä. aloittaa tekeminen Aloitan tenttiin valmistautumisen ajoissa. houkutus johonkin Houkutus makean syöntiin on tuhoisaa.. houkutus tehdä jotakin Houkutus syyllistyä väkivaltaan on monille suuri. joutua tekemään jotakin Joudun kulkemaan bussilla kouluun. kiinnostus johonkin, jotakin kohtaan Ohjelma herätti kiinnostukseni opiskelua kohtaan. kiinnostunut jostakin Oletko kiinnostunut tietokoneista? kokea joksikin Opiskelijat kokevat melun työntekoa haittaavaksi. kuvata joksikin On väärin kuvata kaikki ulkomaalaiset epäsosiaalisiksi. käsittää joksikin Käsititkö asian loukkaukseksi? lakata tekemästä Kun lakkaat jännittämästä, onnistut paremmin. lopettaa tekeminen Lopeta tupakoiminen jo tänään! maistua joltakin/jollekin Juoma maistuu makealta/makealle.

25 2525 Itseopiskelumoniste 25 (60) merkitys jollekin Liikunnalla on suuri merkitys terveydelle. mieltää joksikin Nuoren tulee mieltää itsensä arvostetuksi. myötämielinen jollekin, jotakin kohtaan Rehtorin päätös osoitti myötämielisyyttä oppilaskunnan toimintaa kohtaan. olla samaa mieltä jostakin Olemme samaa mieltä yhdestä asiasta. olla tyytyväinen johonkin Olemme tyytyväisiä ratkaisuun. olla yksimielinen jostakin Eduskunta oli yksimielinen tästä asiasta. onnistua tekemään Onnistuitko läpäisemään ajokokeen? osallistua johonkin Kaikkien tulee osallistua järjestelyihin. osuus johonkin, jossakin Juontajalla on tärkeä osuus ohjelman onnistumiseen/onnistumisessa. ottaa kantaa johonkin Eduskunta otti kantaa alkoholimainonnan vapauttamiseen. puoltaa jotakin Johtoryhmä puolsi anomustamme yksimielisesti. pystyä tekemään En pysty nyt kirjoittamaan kirjettä. päästä käsiksi johonkin Pääsittekö käsiksi itse ongelmaan? päästä osalliseksi jostakin Juhlijat pääsivät osallisiksi tarjoilusta. ratkaisu johonkin Kiistaan saatiin sopuratkaisu. selittää joksikin Tapaus selitettiin väärinkäsitykseksi. selitys johonkin Tentistä poissaoloon vaaditaan kirjallinen selitys. syy johonkin Ei ole mitään syytä huolestumiseen. tehdä päätös jostakin Toivon sinun tekevän päätöksen asiasta. tuoksua joltakin/jollekin Ilma tuoksuu syksyltä/syksylle. tyytyväinen johonkin Oletko tyytyväinen elämääsi? ummistaa silmänsä joltakin Älä ummista silmiäsi tosiasioilta!

26 2626 Itseopiskelumoniste 26 (60) uskoa johonkin, joksikin, jotakuta Uskon parempaan huomiseen. Hän ei uskonut sanojani todeksi. Uskotko häntä? vaikuttaa johonkin Huono ilmastointi vaikuttaa työn sujumiseen. RINNASTAMINEN ELI SYMMETRIA Rinnastaminen eli symmetria tarkoittaa lauseen tai virkkeen osien liittämistä toisiinsa rinnastuskonjunktion ( ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan) tai pilkun avulla. Samassa asemassa olevia virkkeen jäseniä sanotaan rinnasteisiksi. Kieliopillinen tasapaino Rinnasteisten jäsenten on oltava keskenään kieliopillisesti samanmuotoisia: voidaan rinnastaa esimerkiksi saman sanaluokan sanoja, päälauseita, sivulauseita ja lauseenvastikkeita, mutta esimerkiksi päälausetta ja sivulausetta ei käy rinnastaminen, ei myöskään lauseenvastiketta ja sivulausetta. Myös luetelmien osien on oltava keskenään rinnasteisia. Tulin opiskelemaan valmistuakseni tradenomiksi ja päästäkseni työhön. (Ei: - - valmistuakseni tradenomiksi ja että pääsen - -.) Luennoitsija kertoi, miten ongelmia syntyi ja miten niihin yritettiin löytää ratkaisua. (Ei: - - ongelmien syntymisestä ja miten niihin yritettiin - -.) On selvitettävä, mitä kustannuksia palveluista aiheutuu ja vastaavatko palvelut käyttäjien tarpeita. (Ei: - - palveluiden kustannukset ja vastaavatko palvelut - -.) Viimeiseksi lähtevän on huolehdittava siitä, että - tietokoneet on suljettu - valot on sammutettu - huoneen ovi on lukittu. (Ei: Viimeiseksi lähtevän on muistettava - tietokoneiden sulkeminen - että valot on sammutettu - lukita huoneen ovi.) Sisällöllinen tasapaino Rinnasteisten osien on oltava myös asiasisällöltään samanarvoisia. Nuoret toivovat pääsevänsä oppilaitoksiin ja saavansa työpaikan. (Ei: Nuoret toivovat pääsyä oppilaitoksiin ja työpaikkaa.)

27 2727 Itseopiskelumoniste 27 (60) Kiitän lähettämästänne materiaalista. Sen ansiosta esitelmäni onnistui erinomaisesti. (Ei: Kiitän lähettämästänne materiaalista ja esitelmäni onnistui erinomaisesti.) Rinnastettujen lauseiden yhteinen osa voidaan jättää toistamatta. Edellytyksenä on kuitenkin, että osat ovat muodoltaan samanlaiset ja että ne ovat samana lauseenjäsenenä. Tyttö oli uupunut eikä (tyttö) halunnut lähteä ulos. KAPULAKIELISYYS JA MUOTI-ILMAUKSET Kirjoitetun kielen tulee olla selkeää, havainnollista ja helposti ymmärrettävää. Tätä vaatimusta ei aina noudata kirjoitettu virkakieli, joka tulvii kömpelöitä ja monisanaisia ilmauksia. Ilmaus voi olla näennäisesti hyvinkin tarkka, mutta se ei kuitenkaan herätä lukijassa mitään havainnollisia mielikuvia. Niukkojen resurssien aikana joudutaan näihin haasteisiin etsimään uusia vastauksia. (Kyse on työntekijöiden irtisanomisista.) Oppimiskeskus on mielikuva. Se on visio pedagogisista, toiminnallisista ja havainnollisista ratkaisuista, joilla pyritään uudistamaan opiskelutapoja ja luomaan uusi oppilaitoskulttuuri. Muotisanat ovat sanoja, joita ryhdytään suosimaan niin puheessa kuin kirjoituksessakin muita enemmän. Ne eivät ole virheellisiä, mutta niiden merkitys usein hämärtyy ahkerassa käytössä. Muotisanat syrjäyttävät täsmälliset ilmaukset ja käyttäjän kieli köyhtyy. Tässä muutamia esimerkkejä: Opiskelijoita ajatellen olemme hankkineet uusia kirjoja. Allekirjoittaneen mielestä voimme toimia näin. Säästäminen on asetettu avainasemaan. Lapsilta ei saa edellyttää aikuismaista käytöstä. Kirjallisuutta hankittiin mk:n edestä. Luennolla esiintuotiin monta tärkeää kysymystä. Työttömien määrässä esiintyy pientä alentumista. Tilanteessa oli useita haittatekijöitä. Muista jatkossakin edulliset tarjouksemme. Vastustuksesta johtuen rakentamista ei aloitettu. Ongelmat täytyy kartoittaa. Koulutuspäivän hinta kattaa kaikki kustannukset. Koimme projektin haasteellisena. Anomuksenne koskien opintojen hyväksilukua on hyväksytty. Ohjelma oli kovin vaatimatonta luokkaa.

28 2828 Itseopiskelumoniste 28 (60) VÄLIMERKIT Kesän sateettomuus on lyönyt leimansa kasvillisuuteen. Voitto maksetaan verottomassa muodossa. Kurssin puitteissa tutustutaan haastattelutekniikkaan. Pääsääntöisesti suurryhmäluento pidetään maanantaisin. Rajoitettu erä alennushintaan! Päivärahan määrä vaihtelee tuloista riippuen. Hänen on oltava tarkka dieetin noudattamisen suhteen. Työryhmä suorittaa tutkimuksen asiasta. Koulun taholta on annettu selkeät ohjeet suorituksista. Aloite tehtiin opiskelijan toimesta. Lähetä vastaus välittömästi. Selvitän asian yhteenvedonomaisesti. Välimerkit erottavat sanoja ja lauseita toisistaan sekä täsmennyksiä muusta lauseesta tai sen osasta. Välimerkityksen tavoitteena on tekstin selkiyttäminen, eli luettavuuden ja ymmärrettävyyden lisääminen. Pilkku 1. Erottaa desimaaleja ja samassa lauseasemassa olevia sanoja ja lauseenvastikkeita: 200,50, -,50 Mari, Anne ja Matti valmistivat, paketoivat ja myivät kirjekuoria, laatikoita ja putkilopakkauksia. Syötyään, peseydyttyään ja levättyään hän jatkoi taas matkaansa. Mutta: Syötyään hän jatkoi taas matkaansa. 2. Erottaa päälauseen sivulauseesta ja sivulauseet toisistaan: a b c d Päälause - pilkku - konjunktiolause Uskon, että/jotta/koska/kun/jos/vaikka...kuin/kuten/kunnes.. Päälause - pilkku - epäsuora kysymyslause Haluan tietää, tuleeko/mikä/kuka/mihin/milloin/kuinka paljon/miksei... Päälause - pilkku - relatiivilause (joka, mikä, jolloin, joten, jonne) Saatte hinnaston, josta selviävät toimitusehtomme. Eilen satoi kovasti, mikä harmitti minua. Päälause - pilkku - sivulause - pilkku - (alisteinen) sivulause

29 2929 Itseopiskelumoniste 29 (60) Alamme pakata tavaraa tiistaina, koska saamme osat tullista vasta maanantaina, mille emme valitettavasti voi mitään. 3. Erottaa päälauseet toisistaan, kun niillä ei ole yhteistä lauseenjäsentä: Minä kirjoitan tiedotteen, ja sinä tarkistat sen sisällön. 4. Lauseiden väliin ei tule pilkkua, kun niiden välissä on jokin rinnastuskonjunktioista ja, sekä, sekä - että, -kä, eli, tai, joko - tai, vai, mutta, vaan ja lisäksi a lauseet ovat lyhyitä Menemmekö konserttiin vai houkutteleeko teatteri? b c lauseet ovat rinnasteisia sivulauseita Kysy, mitä palveluun sisältyy ja miten tuote eroaa muista. Retki onnistui, vaikka auto hajosi ja (vaikka) sää oli sateinen. lauseilla on jokin yhteinen lauseenjäsen Johtaja suunnitteli kirjeen ja kirjoitti sen puhtaaksi. Tänään kirjoitan kirjeen ja sinä postitat sen. Liikekirjeet on ensin tarkastettava ja lähetettävä vasta sitten asiakkaille. 5. Irralliset, lisähuomautuksen kaltaiset jaksot erotetaan pilkulla muusta lauseesta. Tällaisia ovat esimerkiksi täsmennykset, välihuomautukset, huudahdukset ja puhuttelut. Etelä-Suomessa, varsinkin rannikolla, ovat talvet vähälumisia. Tunnelma oli niin hilpeä, että jopa Kalle, tunnettu tosikko, kertoi vitsin. Kutsumme Teidät, arvoisa ministeri, tutustumaan oppilaitokseemme. 6. Virkkeen alussa olevaa lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla. Sanoakseni asian suoraan ehdotus tuntuu huonolta. 7. Tittelit erotetaan pilkulla, jos ne ovat samanarvoisia eli taipumattomia. Jos toinen titteli taipuu, ei pilkkua käytetä. Varatuomari, ekonomi Mattila hakee paikkaa.

30 3030 Itseopiskelumoniste 30 (60) Kaksoispiste Sain ohjeita englannin opettajaltani lehtori Mäntysalolta. 8. Luetelmaviivoin esitetyn luetelman osien välissä ei käytetä pilkkua. Viimeinen lähtijä - katkaisee tietokoneesta virran - lukitsee oven - sammuttaa valon. 1. Erottaa täydellisen virkkeen sitä täsmentävästä luettelosta tai johtopäätöksestä. Luettelon edellä on usein seuraava-sanan muoto. Täsmennyksen on päätettävä virke; muussa tapauksessa se erotetaan ajatusviivoin, pilkuin tai sulkein muusta lauseesta. Kirpputorilla oli paljon kiinnostavaa: vanhoja kirjoja ja lehtiä, muodikkaita vaatteita, käyttökelpoisia astioita ja herkullisia leivonnaisia. 2. Liittää päätteet ja johdokset lyhenteisiin ja lukuihin. 50 :lla, 15:ntenä, SAK:hon, SAK:lainen 3. Osoittaa johtolauseen jäljessä, että lainaus alkaa. Opiskelija totesi: "Olipa mukava tulla kouluun." Puolipiste Puolipistettä käytetään rinnasteisten ilmausten välillä, jotka ovat virkkeen veroisia, mutta kuuluvat yhteen kiinteämmin kuin pisteellä erotettavat virkkeet. Pilkku on usein liian pieni välimerkki korvaamaan puolipistettä. Puolipiste ei sovi koskaan kaksoispisteen paikalle. Kysymysmerkki Sää ei vaikuta jäniksiin yhtä herkästi kuin lintuihin; sairaudet saattavat kyllä harventaa lajia tuntuvasti. Kysymysmerkki tulee sellaisen virkkeen jälkeen, jonka päälause on kysyvä ja joka siis muotonsa puolesta edellyttää vastaamista. Epäsuoran kysymyslauseen perään ei koskaan merkitä kysymysmerkkiä. Tiedätkö, mikä tämä on? Mutta: En tiedä, mikä tämä on.

31 3131 Itseopiskelumoniste 31 (60) Ajatusviiva 1. Osoittaa rajakohtaa , , vuotiaat, s Suomi - Ruotsi-maaottelu 2. Erottaa lauseen irralliset lisäykset. Muikkua - sisävesien ehkä herkullisinta kalaa - on myyty tänä syksynä hyvin edullisesti. 3. Toimii luetelmaviivana luetelmissa. Yhdistyksen säännöissä määrätään mm. - koollekutsumisaika - koollekutsumistapa. 4. Kahta ajatusviivaa käytetään osoittamassa tekstistä pois jätettyä kohtaa. Yhtä kirjainta ei saa erottaa eri riville, koska - -.

32 3232 Itseopiskelumoniste 32 (60) HARJOITUKSET ALKUKIRJAIN Korjaa alkukirjaimet. 1 Espoon kaupunginvaltuusto keskusteli elokuun ensimmäisenä maanantaina kaupunkiin rakennettavasta uudesta jäähallista, nuorisotalosta, maakuntakirjastosta ja taidetalosta. 2 Pääkaupunkimme helsingin kauneimpia rakennuksia ovat kansallisteatteri, finlandiatalo, ateneum ja kiasma. 3 Opiskelen laurea-ammattikorkeakoulussa liiketalouden koulutusohjelmassa; valmistuttuani minusta tulee tradenomi. 4 Veljeni on toiminut toukokuusta lähtien Eteläpohjalaisen yrityksen markkinointipäällikkönä. 5 Tietokoneessa on windows 3.1 -ohjelmisto, joka sisältää wordtekstinkäsittelyohjelman, excel-taulukkolaskennan ja accessasiakasrekisteriohjelman. 6 Suomen presidentti tarja halonen palasi madeiralle tekemältään lomamatkalta finnairin DC9-koneella helsinki - vantaan lentoasemalle, josta hänet kuljetettiin bussilla hotelli intercontinentalin terminaaliin ja sieltä edelleen mannerheimintietä ohi kansallismuseon ja eduskuntatalon rautatieasemalle. 7 Matkustin kotiini jyväskylään viime Juhannuksena erikoispikajuna centrialla. Luin matkalla sanomalehti keskisuomalaista ja helsingin sanomia sekä Englantilaisen kirjailijan Jane Austenin romaania järki ja tunteet. 8 Muuttomatkallaan Lapintiira lentää yli koko euroopan eteläisen jäämeren rannoille, Läntisen Afrikan seutuville saakka. 9 Kävin Uutena vuotena pohjois-italiassa. Matkalla laukkuni varastettiin Milanolaisessa bussissa. 10 Olen suomalainen, joten äidinkieleni on Suomi. Puhun myös hyvin englannin kieltä, sillä olen opiskellut Indoeurooppalaisia kieliä eteläenglantilaisessa Yliopistossa. 11 Opiskelukiireitteni vuoksi ehdin tuskin kastella annansilmää ja Paavalinkukkaa ikkunalaudallani; rakkaan villakoirani tupsun ja Suomenhevoseni Ponnen-Pojun hoitoon minulla kyllä riittää aikaa.

33 3333 Itseopiskelumoniste 33 (60) 12 Haluaisin kansanedustajaksi suomen eduskuntaan, joten olen aktiivisesti mukana kokoomuksen toiminnassa. 13 Tarjosin päivällisellä Islannin silliä, ruijanpallasta, Martinhanhea ja Valion veera-jäätelökakkua Kinuskikastikkeen kera. Juomana oli olutta ja Bordeauxviiniä. 14 Lempitaideteokseni on Edgar degas n maalaus "balettiharjoitus lavalla", joka edustaa Ranskalaista impressionismia. Sen sijaan Toisen maailmansodan jälkeiset taidesuuntaukset eivät miellytä minua. 15 Talvisiin juhliin kuuluu Runeberginpäivä, jolloin syödään Runebergintorttuja, sekä laskiainen, jonka ajankohta määräytyy Pääsiäisen mukaan. 16 Mitä Matkailu-Suomi tarjoaa turisteille? 17 Purjehdin ensi kesänä saimaan kanavan kautta Pietariin. 18 Mielestäni freudilainen tapa tulkita unia on yksipuolinen. 19 Tapasin jouluna newyorkilaisen pojan, joka väitti, että Eteläeurooppalaiset ovat iloisempia kuin suomalaiset. 20 Valitse oikea vaihtoehto. hindulaisuus/hindulaisuus järvi-suomi/järvi-suomi/järvi-suomi kansallinen kokoomus / Kansallinen Kokoomus akavalainen/akavalainen lääketieteen tohtori / Lääketieteen tohtori museovirasto/museovirasto valtion hankintakeskus / Valtion hankintakeskus dieselmoottori/dieselmoottori sinihomejuusto/sinihomejuusto aura-juusto/aura-juusto hieskoivu/hieskoivu kauppa- ja teollisuusministeriö / Kauppa- ja teollisuusministeriö karjalan kannas / Karjalan kannas sosiaalidemokraatti/sosiaalidemokraatti mannerheimin lastensuojeluliitto / Mannerheimin lastensuojeluliitto vichyvesi/vichyvesi reininviini/reininviini karjalanpiirakka/karjalanpiirakka kulttuurirahasto/kulttuurirahasto aleksis kiven katu / Aleksis Kiven katu

34 3434 Itseopiskelumoniste 34 (60) YHDYSSANAT Korjaa yhdyssanavirheet. 1 Canon on tuonut suomen kieliselle alueelle uuden tyyppisen työpistekohtaisen PC kopiokoneen. 2 Canon XZ-20 kopio kone on helppo käyttöinen, oikea musta hevonen kopiokone markkinoilla. 3 Vanha koneparkani jäi suin päin käyttämättä, kun tutustuin uuteen raudan kovaan, teräksen harmaaseen, upo uuteen Canoniin. 4 Kone on tyyppi hyväksytty ja esi huollettu. 5 Kopioiden otto sujuu nopeasti, otinpa kopioita oikein päin tai väärin päin, ne ovat aina jälkeen päin paikkansa pitäviä. 6 Lisä laitteena koneessa on 20 lokeroinen lajittelulaite. 7 Canon onkin eniten myyty laite Suomessa vuonna Koneella on aina vaihtoarvoa, olipa se minkä ikäinen tai kuntoinen tahansa. 9 Kaikkien koneen ostaneiden kesken arvottiin viimevuonna yhteensä kaksi kymmentä Itämeren risteilyä. 10 Koneessa on muunmuassa suomen ja englannin kielinen käyttö opas. 11 Canon merkkisiä koneita on myyty eniten Eteläsuomessa. 12 Moni puolisella automatiikalla toimivat Canonin koneet soveltuvat moniin käyttö tarkoituksiin, esimerkiksi musta-valko ja väri tulostukseen. 13 Koneella voi kopioida A5, A4 ja A3 kokoisia lomakkeita. 14 Ennen pitkää linja auton kuljettaja ystävänikin huomaa, että tumman harmaa, metallin hohtoinen koneeni on loisto valinta. 15 "Kopiokone ja sen huolto" kirjasta luin, että kopio koneeni on luonto ystävällinen ja käyttö varma. 16 Korjaa yhdyssanavirheet luku 20-vuotis syntymäpäivä 20 vuotta 20 vuotinen viti valkoinen ehdonalainen

35 3535 Itseopiskelumoniste 35 (60) kaiken kaikkiaan kerta kaikkiaan joelle päin tänne päin ensi alkuun ensi kerralla aika lailla eri lailla monen lainen Aleksis Kivenlainen Venäjän matka Suomen Venäjän kauppa Efta maat EU maat sveitsiläissuklaa Mars suklaapatukka Runeberg-palkinto Nobelin-rauhanpalkinto 50 prosenttinen 50-%:inen Eino Leinon tie Leinon tie saksan kieli saksan kielinen veneilysaimaa matkailu-suomi näyttelijä-ohjaaja tekstin käsittelijä auton kuljettaja veturinkuljettaja %-yksikkö katetuotto prosentti Etelä-Suomi etelä suomalainen läpi näkyvä silmiinpistävä ani harvoin tuiki tavallinen karjalanpiirakka sveitsin leike burn out ilmiö Seitsemän veljestä romaani sydän ja verisuonitaudit aikakauskirjat ja lehdet edellä mainittu koeajettu antaa mennä periaate ei-toivottu viime vuosi viime vuotinen laser säde budjettipalaveri Suomi - Ruotsi ottelu itä - länsi suunta hää seremoniat jalkopää lehmuksenvihreä sini harmaa tekninen johtaja diplomi insinööri atk opiskelija tradenomi opiskelija vesi selvä isä kulta

36 3636 Itseopiskelumoniste 36 (60) PRONOMINIT Korjaa pronominit oikeiksi. 1 Tilalla kasvatetaan viinilajeja asiantuntijoille, jotka saavat hyvän makunsa auringosta ja rehevästä maasta. 2 Henkilöstön koulutus on toimintaa, millä lisätään sen tietoja ja taitoja työhön ja työmenetelmiin. 3 Kesällä sattunut lento-onnettomuus oli pahin, joka on sattunut Ranskassa sotien jälkeen. 4 Hän, joka ensimmäisenä löytää virheen, saa 10 euroa. 5 Ryhmä käsitteli asian kokouksessa, missä he päätyivät ratkaisuun. 6 Ala on perinteisesti ollut naisvoittoinen, joten heidän hallussaan ovat useimmat virat. 7 Jokainen ihminen on luova, kunhan sen vain kaivaa esille. 8 Nuoriso ei useinkaan lue kaunokirjallisuutta, sillä heidän mielestään se on ajanhaaskausta. 9 Luennon pitäjä osasi niin hyvin asiansa, että sitä oli mukava kuunnella. 10 Jotta toimistotyöntekijöiden viihtyvyyttä voitaisiin parantaa, olisi hyvä, jos he voisivat itse olla mukana suunnittelussa. 11 Kiireisinä iltoina poliisiautoa ei voi pysäköidä pitkäksi ajaksi, sillä siihen ei ole aikaa. 12 Lamppujen sijoitus tulisi valita niin, etteivät ne kohdistu kuvaruutuun. 13 Sinun tulisi kirjoittaa enemmän, jotta kehittyisit siinä paremmaksi. 14 He, jotka käyvät luennoilla, yleensä menestyvät opinnoissaan. 15 Musiikki oli rauhallista, jota olen aina halunnut kuulla. 16 Nyt nauttivat eläkepäivistään he, jotka ovat perustaneet tämän yhtiön. 17 Tyttö soitti poikaystävälleen ja ilmoitti, että tämä odotti lasta. 18 Talot ovat punaisia, jotka ovat tavallisia maaseudulla. 19 Oppilaitoksemme kirjasto on avara ja viihtyisä, joka suorastaan houkuttelee opiskelemaan.