Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Transkriptio

1 Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari

2 Terveysseurannan tavoitteet Tuottaa hyödyllistä tietoa tukemaan terveyspoliittista ja terveyspalveluihin liittyvää päätöksentekoa Olla pohjana terveyspalvelujen ja terveydenedistämistoiminnan suunnittelussa, kohdentamisessa ja mitoittamisessa Seurannan avulla voidaan seurata politiikan ja ohjelmien ja tavoitteiden toteutumista

3 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee: 1) huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut; valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa; 1 a) seurata kunnan asukkaiden terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kehitystä väestöryhmittäin, huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa;

4 STM hallinnonalan tietouudistus Tieto 2005 työryhmä Valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten tietotarpeiden kartoitus Tietojen jakelun parantaminen verkossa Tietoja hankkivan ja hyödyntävän alueellisen toiminnan organisoiminen

5 Tietolähteet Valtakunnalliset rekisterit Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (STAKES) Syntyneiden lasten rekisteri (STAKES) Raskaudenkeskeytykset (STAKES) Syöpärekisteri (Syöpärekisteri, STAKES) Rintasyövän joukkotarkastusrekisteri (Syöpärekisteri, STAKES) Kohdunkaulansyövän joukkotarkastusrekisteri (Syöpärekisteri, STAKES) Etuusrekisteri (KELA) Kuolemansyyrekisteri (Tilastokeskus) Tartuntatautirekisteri (KTL) Sydän- ja verisuonitautien rekisteri (KTL) Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri (STAKES) Väestölaskentojen pitkittäistieto (Tilastokeskus) Eläketilastot (Eläketurvakeskus) jne

6 Tietolähteet Valtakunnallinen terveydenseuranta Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yo) Kouluterveyskyselyt (STAKES) Terveys 2000 (KTL) FINRISKI (KTL) AVTK (Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen) (KTL) EVTK (Eläkeläisväestön terveyskäyttäytyminen) (KTL) Hyvinvointi- ja palvelukyselytutkimus (STAKES) Alkoholi- ja huumeseurantakyselyt (STAKES) Elinolotutkimus (Tilastokeskus)

7 Kunnassa tehtävät väestötutkimukset Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus- ja kehittämishanke DONAU (Kanta-Häme) Kunta 10-tutkimus

8 Tärkeitä tietolähteitä SOTKAnet verkkopalvelu ( Stakesin tilastotiedotteet Kunta-netti (STAKES) Tilastokeskuksen Kuntaportaali Aluekierroksen (Terveys kannattaa sanoista tekoihin) aineisto (

9 Aineistojen hyödyntämisen ongelmia Kuntatason tietoja ei ole, ne ovat vaikeasti saatavissa tai pienien tapausmäärien vuoksi tulkinta on epäluotettavaa Tietojen kerääminen useista tietolähteistä on työlästä ja vaatii lupia, osaamista, resursseja Koko kohdeväestö edustettuna vain rekisteriaineistoissa, erillistutkimusaineistojen otannat ja alueet vaihtelevia Kokoomatietokannoista tiedon haku helpompaa, mutta saatava tieto rajattua Järjestelmä kuntatason tietojen keruuseen, tulkintaan ja hyödyntämiseen puuttuu Erillistutkimusten toteuttaminen lukuisissa Suomen kunnissa ongelmallista

10 Tämänhetkiset mahdollisuudet Tietolähteet kuntatasolla: Kuolinsyyt (kuolinsyyrekisteri) Syövän ilmaantuvuus (syöpärekisteri) Joidenkin muiden sairauksien ilmaantuvuus (HILMO ja siihen perustuvat tietokannat) Kouluterveyskysely Terveyskeskusten omat järjestelmät Väestöryhmittäisiä tietoja ei juurikaan saatavissa ilman linkkausta väestörekisterikeskuksen tietoihin

11 Mitä tietoa tulisi kerätä? Johtamisen väline kunnissa: Terveyspalvelujen mitoittaminen Ennaltaehkäisevien toimien suunnittelu ja kohdentaminen Koko väestöä koskevaa tietoa (ei vain terveyspalveluja käyttävien) Ajantasaista, välitöntä tietoa Tietoa myös terveyteen vaikuttavista tekijöistä

12 Tulevaisuuden näkymiä Sähköinen potilaskertomus Avohoidon tilastouudistus Alueellisia pilottihankkeita (esim. Kainuu, Turku) Lasten terveysseurannan kehittäminen hanke Uusien kokoomatietokantojen kehittäminen (sydäntautirekisteri, tapaturmarekisteri, Terveytemme -hanke jne.)

13 Kansanterveyslaitoksen työryhmä Pääjohtaja Pekka Puskan asettama työryhmän raportti Ehdotus kuntien terveysseurannan kehittämisestä: Määritellään terveysseurannan kannalta keskeiset seurattavat indikaattorit sekä lähteet Ehdotus kuntien tarvitseman yhteistyön, tuen ja neuvonnan järjestämisestä Huomioidaan olemassa olevat tietolähteet (esim. rekisterit) sekä tämänhetkiset kansalliset ja kansainväliset suositukset tiedon keruusta (esim. EU)

14 Raportin johtopäätökset Valtakunnalliset rekisterit ja muut tämänhetkiset tietolähteet sisältävät vain osan kuntien tarvitsemasta tiedosta Väestöryhmien terveyserojen seuranta tällä hetkellä mahdotonta Tarvitaan väestötutkimuksin hankittavia tietoja Valtakunnallisten rekisterien ja otostutkimusten sisältämien tietojen käytettävyyden odotetaan paranevan Kuntayhtymät ja kunnat tarvitsevat asiantuntijatukea tietojen hankintaan ja tulkintaan Tarvitaan kuntayhtymiä ja kuntia tukeva järjestelmä, jossa valtakunnan ja aluetason tuki, sekä taloudelliset edellytykset järjestelmän toiminnan tueksi

15 KTL:n TE -hanke Maakunnallisten TE keskusten ja vastaavien organisaatioiden tukeminen Asiantuntijatyö alueellisen terveysseurantatiedon hankinnassa, tuottamisessa ja tulkinnassa Suositus tärkeimmistä tällä hetkellä suhteellisen helposti saatavissa olevista väestön terveyttä kuvaavista indikaattoreista ja ohjeistus tiedon keruusta ja tulkinnasta Alue pilotti laajemman tiedonkeruun toteuttamisesta ja tulkinnasta tiedosta politiikkaan Asiantuntijatuen ja tukirakenteiden järjestäminen Tietojärjestelmien ja sähköisen potilaskertomustyön kehittämisen seuraaminen Terveytemme hanke, LATE hanke, alueelliset TEROKA -hankkeet

16 Lasten terveysseurannan kehittäminen LATE hanke

17 Taustaa LATE -hankkeelle Lastenterveyttä ja hyvinvointia sekä lapsille kohdistettuja palveluja koskeva tiedonkeruu on puutteellista (STM 2005) Seurantatiedon puutteellisuuteen on kiinnitetty huomiota mm. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa Erityisen vähän tietoa on saatavissa 1-10 vuotiaista lapsista Lastenneuvola ja kouluterveydenhuolto tarjoavat hyvät puitteet terveysseurannan kehittämiselle

18 LATE -hanke Osa LASTEN JA NUORTEN TERVEYSSEURANNAN TILASTOINNIN KEHITTÄMINEN hanketta LATE -hankkeessa laaditaan suunnitelma lasten terveysseurannan valtakunnallisesta toteuttamisesta. Tavoitteena on kehittää järjestelmä, jossa keskeisiä lasten terveyttä kuvaavia tietoja voitaisiin kerätä suoraan neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksista. Tiedon keruun toteutettavuutta ja luotettavuutta on tarkoitus testata esitutkimuksen avulla vuoden 2007 aikana. Hankkeen tarkoituksena on myös määrittää mitä lasten ja nuorten terveyden kannalta oleellista tietoa ei ole mahdollista saada neuvolan ja kouluterveydenhuollon järjestelmien kautta, mutta jota tulisi kuitenkin terveysseurannan puitteissa säännöllisesti seurata esim. erillistutkimuksella

19 Hankkeen eteneminen Hanke aloitettu maaliskuussa 2006 Selvitys tiedonkeruusta lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa Tiedonkeruun sisällön ja menetelmien kehittäminen Tiedonkeruun pilotti käynnissä 10 terveyskeskuksessa Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti Kohderyhmänä neuvolaikäisistä ½, 1, 3 ja 5 -vuotiaat ja koululaisista 1., 5. ja 8. luokan oppilaat

20 Pilottitutkimuksen hyödyntäminen Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat palautetta lasten terveydestä normaalin terveystarkastuksen tapaan Tiedonkeruun onnistumisen ja tiedon laadun ja luotettavuuden arviointi Jo pilottitutkimuksen tiedot täydentävät merkittävissä määrin lasten valtakunnallisen terveysseurannan nykyisiä niukkoja tietoja Käsikirja standardoidusta tiedonkeruusta ja mittausmenetelmistä

21 LATE-hanke Liittyy läheisesti myös STAKES:ssa tehtävään avohoidon tilastouudistustyöhön ja Kansallisen terveyshankkeen tietomäärittelytyöhön Pilottitiedonkeruun kokemuksia hyödynnetään lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen osalta sähköisen potilasjärjestelmän rakenteisten tietojen määrittelytyössä

22

23 Tähtäimessä terveyden tasa-arvo Kainuussa TEROKA:n kuntayhteistyöhanke Maakunnallinen kattava nykytilan analyysi maakunnan (9 kunnan) sosioekonomisista terveyseroista Analyysiin käytetään jo olemassa olevia tietoja ja kirjataan analyysivaiheen aikana ilmenneet tietopuutteet Väestöryhmien välisten terveyserojen seurantajärjestelmän prototyypin kehittäminen

24

25 Terveytemme -hanke Väestön terveydentilan seuranta- ja raportointijärjestelmä www-käyttöliittymä Perustaulukoita, kuvia ja karttoja keskeisistä terveyttä ja sairautta kuvaavista indikaattoreista Kerätty eri tietolähteistä: rekisterit, väestötutkimukset Mahdollisuus tuottaa kuvia ja taulukoita ja suorittaa tilastoanalyysejä Tavoitteena palvella myös alueellista ja väestöryhmittäistä terveysseurantaa