Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Transkriptio

1 Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus 10 terveyskeskusta (N=1541): Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti Erillisotokset Kainuun maakunnan (N= 2472) ja Turun kaupungin alueilla (N= 2496) Yht lasta

3 Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruuperusteet Tutkimus toteutettiin lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaisissa terveystarkastuksissa Kohderyhmät: Lastenneuvola: ½-, 1-, 3 ja 5-vuotiaat Kouluterveydenhuolto: 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat Kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset otettiin mukaan tutkimukseen kunnes tavoitemäärä saavutettiin

4 Tiedonkeruumenetelmät Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus Tiedot rokotuksista Huoltajien kyselylomake AUDIT-kysely molemmille huoltajille 8./9. lk nuoren kyselylomake Terveystarkastuksista koottuihin tietoihin voidaan myöhemmin liittää rekisteritietoja syntyneiden lasten rekisteristä, hoitoilmoitus- ja syöpärekistereistä, lääkerekisteristä Tutkimuslomakkeet löytyvät osoitteesta:

5 Mistä puhutaan, kun puhtaan sosioekonomisista terveyseroista? Sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus

6 Sosioekonominen asemaa määrittävät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot/suhteet, luottamus, (kulttuuri, lähiyhteisön arvot/paine)

7 Tuloksia Terveydentila

8 Suurin osa vanhemmista arvioi lapsensa terveydentilan erittäin hyväksi, korkeammin koulutetut hieman yleisemmin (74 %) kuin vähemmän koulutetut vanhemmat (69 %)

9 Lasten sairastavuudessa, lääkityksessä tai perusterveydenhuollon käynneissä ei havaittu merkittäviä eroja äidin koulutuksen mukaan tai alueiden välillä: lasten pitkäaikaissairastavuudessa, sairastuvuudessa infektiotauteihin, säännöllisissä lääkityksissä antibioottien käytössä perusterveydenhuollon lääkärikäynneissä hammaslääkärikäynneissä

10 Noin 12 % leikki-ikäisistä ja 20 % kouluikäisistä ylipainoisia eroa äidin koulutuksen mukaan

11 Alueellisia eroja lasten ylipainoisuus yleisempää Kainuussa kuin Turussa

12 Tutkimukseen osallistuneiden lasten äideistä 38 % ja isistä 61 % oli ylipainoisia Lihavia oli äideistä 12 % ja isistä 14 %. Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus oli yleisempää. Ylipainoisten ja lihavien vanhempien lapsilla ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin normaalipainoisten vanhempien perheissä. Lähes joka viides vanhempi ei harrasta lainkaan liikuntaa

13 Tuloksia Elintavat

14 Lapsen täysimetys 4 kk oli yleisempää korkeammin koulutetuilla äideillä (37 %) kuin alemmin koulutetuilla (19 %)

15 D-vitamiinivalmistetta päivittäin käyttävät neuvolaikäiset

16 Kasvisten käyttö Kasvisten syöminen koululounaalla ja iltaaterialla yleistyi äidin koulutustason mukaan Kouluikäisillä myös hedelmien ja marjojen käyttö yleisempää, kun äidillä pitkä koulutus

17 Yli kaksi tuntia ruudun ääressä istuvat leikki-ikäiset ja kouluikäiset lapset äidin koulutuksen mukaan (%)

18 Hampaiden harjaus kahdesti päivässä (%) THL /STM jaoston kokous /

19 Kariesta tai reikiä hampaissa (%) ikäryhmittäin ja äidin koulutuksen mukaan

20 Nuorten päivittäinen tupakointi

21 Osallistuuko lapsi kerho- tai harrastustoimintaan? Ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan: 1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 % 5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %. 8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas Alue-ero: esim. turkulaisista 1.lk oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys Neuvolaikäiset 56 % vs. 42 % Kouluikäiset 36 % vs. 23 % Yht. 43 % vs. 30 %

22 Prosenttia Lasten pyöräilykypärän käytössä parannettavaa etenkin kouluiässä Pyöräilykypärää aina pyöräillessään käyttävät (%) Koko aineisto Äidin koulutus Alempi Ylempi Pojat Tytöt Pojat Tytöt Neuvola Koulu LATE tutkimusaineisto THL

23 Pohdintaa ja yhteenvetoa

24 Pohdinta ja johtopäätökset Hyvin toimiessaan lasten ja lapsiperheiden palvelut tukevat lapsen kasvua ja kehitystä ja vähentävät syrjäytymistä Universaalit palvelut kaikille sekä erityistä tukea sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja lapsiperheille Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut Päivähoito ja koulutuspalvelut Riittävät resurssit sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja muihin lapsiperheiden palveluihin Lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon järjestäminen edellyttää, että terveyskeskuksissa on määritelty ehkäisevän työn rakenteet, tavoitteet ja tarvittava osaaminen sekä sovittu jatkotoimenpiteistä

25 Pohdinta ja johtopäätökset Terveyden edistämisessä ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa erilaiset yhteiskuntapoliittiset keinot kuten lainsäädäntö, verotus ja valvonta ovat avainasemassa Huomioidaan terveys ja hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa Tuetaan ja edistetään lasten ja perheiden mahdollisuutta tehdä terveellisiä valintoja ilmaiset, kaikkien lasten saatavilla olevat liikuntamahdollisuudet kevyen liikenteen väylät, puistot, piha-alueet päiväkotien ja koulujen pihat terveellinen ja maittava päiväkoti- ja kouluruokailu Turvataan perheiden tukipalveluiden, kuten kotipalveluiden saatavuus Taataan kattava aamu- ja iltapäivähoito pienille koululaisille Kehitetään moniammatillista yhteistyötä ja palveluiden jatkumoa

26 Lapsi kasvaa kunnassa. THL Päätösten tueksi 1/2012 Kunnan päätöksillä voi tukea lapsen hyvää kasvua ja vähentää syrjäytymisen riskejä

27

28

29 LATE-työryhmä Tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen-Viitanen Kehittämispäällikkö Risto Kaikkonen Erikoistutkija Päivikki Koponen Tutkimusprofessori Seppo Koskinen Professori, ylilääkäri Tiina Laatikainen (tutkimuksesta vastaava) Tutkija Jaana Markkula Asiantuntija Päivi Mäki Tilastotieteilijä Esko Levälahti Tutkimusprofessori Erkki Vartiainen Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Tutkija Katja Wikström

30 Kiitos! Yhteistyössä LATE- ja TEROKA-työryhmät Kiitos! Yhteistyössä LATE- ja TEROKA-työryhmät