Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa
|
|
- Topi Mäkelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Terveys- ja hyvinvointierot Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö +LATE-, ATH-, TEROKA-työryhmät THL / Kaikkonen / Kirjan julkaisu 23.4 klo Liki kaikkia kirjassa esiintyviä kuvioita saa helposti käyttöönsä THL / Kaikkonen /2012 2
2 Julkaistu 2008 Toimettomuus, säännöllisen elämänrytmin puuttuminen ja alemmuuden tunne voivat johtaa, ja haastateltavien mukaan Kainuussa usein johtavatkin, runsaaseen päihteiden käyttöön. Työttömyys, pätkätyöt ja työllistämis- ja toimeentulotuella elämisen aiheuttama epävarmuus heijastuvat myös lapsiin. Työttömyys saattaa olla joissain perheissä jatkunut jo kolmatta sukupolvea, jolloin siitä on tullut normaalitila. Koulutoimen edustajan mukaan huolestuttavan suuri osa lapsista vastasi kunnassa tehdyssä koulukyselyssä aikuisuuden ammattia kysyttäessä, että hänestä tulee isona työtön. Lasten sosiaalistumista työttömyyden normaalitilaan nostettiin esille toimialasta riippumatta lähes kaikissa haastatteluissa. Kaikkonen ym THL / Kaikkonen / Kainuulainen poliisi, 2006 Heillä on (poliisilla) sellainen toimintapa, että kun tavataan nuori alaikäinen päihtyneenä kadulla, niin häntä ei tuotaisi säilöön vaan vietäisiin kotiin. On kuitenkin sellaisiakin tapauksia ollut että vanhemmat ovat olleet itse niin päihtyneitä, että tätä lasta ei voi jättää sinen vaan säilö on silloin parempi paikka. Alkoholiperheitä on kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä; jotkut juovat purkaakseen työstressiä ja jotkut hukuttaakseen muita murheita, kuten köyhyyttä ja työttömyyttä. Pitkään jatkuneen työttömyyden ja sosiaalisten kontaktien vähittäisen katoamisen myötä syrjäydytään niin yhteiskunnasta, sen palveluista kuin sosiaalisista tukiverkostoista. Kaikilla ei myöskään ole mahdollisuuksia esimerkiksi osallisuutta lisääviin harrastuksiin, jos ne maksavat liikaa THL / Kaikkonen /2012 4
3 Description of Public Health Society s obligation to assure the conditions for people s health Gostin 2001 yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä. (Yrjö-Sakari Yrjö- Koskinen 1874) THL / Kaikkonen / Terveys- ja hyvinvointierot Tietoisuutta terveyseroista, niiden syntymekanismeista ja vaikuttamiskeinoista on lisättävä Terveyserojen kaventamisen näkökulma on saatava vahvemmin esiin valtakunnallisessa, alueellisessa sekä kunta- ja järjestötason toiminnassa, hankkeissa ja ohjelmissa Väe stön te rv e ys Tavoitetila: terveyden tasainen jakautuminen Nykyinen tila: eriarvoisuus suurta S osiaaline n ase ma (koulutus, tulot ym.) THL / Kaikkonen /2012 6
4 Terveyskuilu: Työttömät ja työlliset Esityksen nimi / Tekijä 7 Sosiaaliset determinantit THL / Kaikkonen /2012 8
5 Perusoikeudet Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava oikeus sosiaaliturvaan, työhön ja koulutukseen sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kysymys on siis perusoikeuksien turvaamisesta. Koska hyvinvointi- ja terveyserot ovat ehkäistävissä, niitä ei voi pitää oikeudenmukaisina eikä eettisesti hyväksyttävinä. Samanlainen kohtelu ei aina takaa yhdenvertaisuuden toteutumista THL / Kaikkonen / Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: koettu terveys, toimintakyky, sairastavuus, kuolleisuus THL / Kaikkonen /
6 Sosioekonominen asema Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet, verkostot/suhteet, luottamus, (kulttuuri, lähiyhteisön arvot/paine) THL / Kaikkonen / Terveyserojen vähentäminen: lisätään mahdollisuuksia, poistetaan esteitä National strategy to reduce social inequalities in health. Norwegian Ministry of Health and Care Services Lisätietoja: THL / Kaikkonen /
7 Lähtökohtia tutkimustulosten valossa - Fokusoidaan Kainuuseen THL / Kaikkonen / Pienten lasten terveyttä suoraan vaarantavien tekijöiden torjunnassa on onnistuttu ja alue-erojen lisäksi myös sosiaaliryhmien väliset erot ovat liki kadonneet Perinataalikuolleisuudessa vanhempien sosiaaliryhmän mukaiset erot liki poistuneet luvulle tultaessa, erot ovat jälleen kasvaneet! Pienten lasten sairastavuudessa vanhempien sosiaaliryhmien väliset erot ovat pieniä Yksi merkittävä tekijä tälle kehitykselle on ollut äitiys- ja lastenneuvolan toiminta Kaikki on siis liki hyvin? THL / Kaikkonen /
8 Lisäksi on kuitenkin suuria aihealueita, joilla epäsuorasti vaikutetaan terveyteen Terveyteen vaikuttavat tekijät lasten ja nuorten elintavat ovat yhteydessä vanhempien sosiaaliseen asemaan ja myös omaan ja koulu-uraan Lapsuudessa opittua on vaikeampi muuttaa aikuisuudessa Yksinhuoltajavanhemmilla ja heidän lapsillaan on havaittu olevan eniten terveyspulmia Jotta näihin sosiaalisiin determinantteihin voidaan vaikuttaa, tarvitaan neuvolatoiminnan lisäksi hallinnon- ja toimialat ylittävää yhteistyötä valtakunnallisella, alue- sekä kuntatasoilla THL / Kaikkonen / Vanhempien koulutus: yhteys mm. yläkouluikäisen lapsen humalahakuiseen juomiseen Kaikkonen ym THL / Kaikkonen /
9 Oma koulutusura Kaikkonen ym THL / Kaikkonen / Aikuisten alkoholinkäyttö Kaikkonen ym THL / Kaikkonen /
10 Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä isistä joka neljäs THL / Kaikkonen / Psykiatrinen hoito päihdesyistä sairaalassa Yleinen tilanne Kainuussa Väestöryhmittäin Kainuussa THL / Kaikkonen /
11 Ja aikuiset kuolee Kaikkonen ym THL / Kaikkonen / Tapaturmat Kaikkonen ym THL / Kaikkonen /
12 Itsemurha-ajatukset: kainuulaiset koko Suomen keskiarvon tasolla Esityksen nimi / Tekijä THL / Kaikkonen /
13 Kainuulaisten elintapaprofiili Esityksen nimi / Tekijä 25 Sosiaalinen asema ja huoli perhetilanteesta: mistä kaksinkertaiset erot aiheutuvat? Esityksen nimi / Tekijä 26
14 Terveyserojen kaventamisen mahdollisuudet (potentiaali) Arvioita siitä, kuinka suuri osuus tärkeistä kansanterveysongelmista poistuisi, jos ongelman yleisyys väestössä olisi sama kuin korkeasti koulutetuilla: sepelvaltimotautikuolemat, työikäiset n. 50 % alkoholikuolemat, työikäiset n. 60 % hengityselinsairauksista aih. kuolemat, työikäiset n. 75 % väkivallasta ja tapaturmista aih. kuolemat, työik. n. 45 % diabeteksen esiintyvyys n. 30 % selkäsairauksien esiintyvyys n. 30 % toimintakyvyn rajoituksista johtuva päivittäisen avun tarve n. 50 % Koskinen S. & Martelin T. Teoksessa: Terveydenhuollon menojen hillintä. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 4/ Ero yli kolminkertainen äidin sosiaalisen aseman mukaan: terveyserot alkavat jo kohdusta Esityksen nimi / Tekijä 28
15 Heikentynyt työkyky: kainuulaismiehet elämänsä parhaassa kunnossa? Esityksen nimi / Tekijä 29 Jaksaminen eläkeikään saakka puhuttaa Esityksen nimi / Tekijä 30
16 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 31 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla kyselyn eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä terveyteen vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH 32
17 Lasten ja nuorten terveys ja siihen vaikuttavat tekijät? Etenkin 0 11-vuotiaiden lasten terveydestä on yllättävänkin puutteellisesti tutkimustietoa Terveydenhuollossa kootaan päivittäin tietoa Tietoa ei kuitenkaan voida hyödyntää väestötasolla Tietoa ei voida hyödyntää tutkimukseen On siis ilmiselvää, että neuvolaikäisistä saatavat tiedot ovat puutteellisia ja käsittävät lähinnä käynti yms. rekisteritietoja Kuolleisuustiedot ja äitiysrekisterin tiedot Terveys- ja terveyskäyttäytymistietoja ei ole saatavilla Mittaustietoja ei juurikaan ole saatavissa kouluikäisistä lapsista ja nuorista THL / Kaikkonen / LATE-hankkeessa kehitettiin valtakunnallista lasten terveysseurantaa Lasten terveysseuranta -hanke (LATE) Hankkeen kesto v , työ jatkuu 2012 LATE oli osa laajempaa Lasten ja nuorten terveysseurannan ja tilastoinnin kehittäminen hanketta, STM:n asettama ohjausryhmä THL / Kaikkonen /
18 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus 10 terveyskeskusta (N=1541): Helsinki, Oulu, Turku, Tampere, Mikkeli, Salo, Vammala, Kitee, Sodankylä, Vihti Erillisotokset Kainuun maakunnan (N= 2472) ja Turun kaupungin alueilla (N= 2496) THL Esityksen / Kaikkonen nimi / Tekijä / Tutkimuksen kohderyhmä ja aineiston keruuperusteet Kohderyhmä: Lastenneuvola. ½-, 1-, 3 ja 5-vuotiaat Kouluterveydenhuolto: 1., 5. ja 8. (tai 9.) luokan oppilaat. Kustakin ikä- ja sukupuoliryhmästä tutkimuksen alusta ensimmäisinä terveystarkastukseen tulleet lapset otettiin mukaan tutkimukseen kunnes tavoitemäärä saavutettiin THL / Kaikkonen /
19 Tiedonkeruumenetelmät Terveydenhoitajan tekemä terveystarkastus Tiedot rokotuksista Huoltajien kyselylomake AUDIT-kysely molemmille huoltajille 8. lk nuoren kyselylomake Terveystarkastuksista koottuihin tietoihin voidaan myöhemmin liittää rekisteritietoja syntyneiden lasten rekisteristä, hoitoilmoitus- ja syöpärekistereistä, lääkerekisteristä Tutkimuslomakkeet löytyvät osoitteesta: THL / Kaikkonen / TULOKSIA Lasten ja perheiden elinympäristö THL Esityksen / Kaikkonen nimi / Tekijä /
20 Neljännes vanhemmista koki menojen kattamisen tuloilla hankalaksi taloudelliset ongelmat yleisempiä vähemmän opiskelleilla THL / Kaikkonen / Eroperheissä äidin kanssa asuvista lapsista joka neljäs ei tapaa isää kuukausittain Perhetyyppi NLA KTH Yhteensä Vanhemmat avioliitossa Vanhemmat avoliitossa Muu perhetilanne* Tapaamisjärjestelyt eroperheissä Lapsi ei tapaa äitiä kuukausittain Lapsi ei tapaa isää kuukausittain * Yksinhuoltajat, uusioperheet, ei koskaan yhdessä asuneet THL / Kaikkonen /
21 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole riittävästi yhteistä aikaa - pidempään opiskelleet yleisemmin kuin vähemmän opiskelleet THL / Kaikkonen / Suurin osa vanhemmista koki saavansa tarvitessaan apua läheisiltä vähemmän opiskelleet yleisemmin kuin pidemmälle opiskelleet THL / Kaikkonen /
22 Poikia kiusattiin tyttöjä yleisemmin - vähemmän opiskelleiden äitien lapsia yleisemmin kuin enemmän opiskelleiden THL / Kaikkonen / Harrastamattomuus yleistä ei osallistunut lainkaan kerho- tai harrastustoimintaan 1.luokan pojista 30 % ja tytöistä 28 % 5. luokan pojista 21 % ja tytöistä 16 %. 8.luokan pojista 45 % ja tytöistäkin joka kolmas Kainuu ja Turku erosivat toisistaan etenkin ensimmäisen luokan oppilaiden osalta. Turkulaisista ensimmäisen luokan oppilaista 17 %, mutta kainuulaisista jopa yli kaksi kertaa suurempi osuus (40 %) ei harrastanut mitään kerho- tai harrastustoimintaa. Myös muissa kouluikäisten ikäryhmissä ero alueiden välillä oli havaittavissa. Äidin koulutuksella ja lapsen osallistumisella kerho- ja harrastustoimintaan oli selvä yhteys NLA 56 % vs. 42 % KTH 36 % vs. 23 % Yht. 43 % vs. 30 % THL / Kaikkonen /
23 Lasten ylipaino, ruokatottumukset ja suun terveys THL / Kaikkonen / Viidesluokkalaisista jo joka viides ylipainoinen ylipainoisuus yleisempää vähemmän opiskelleiden äitien lapsilla THL / Kaikkonen /
24 Lasten ylipainon yleisyydessä myös alueellisia eroja - ylipainoisuus yleisempää Kainuussa kuin Turussa THL / Kaikkonen / Täysimetys yleisempää pidempään opiskelleilla THL / Kaikkonen /
25 Kasvisten käyttö Kasvisten syöminen koululounaalla ja iltaaterialla yleistyi äidin koulutustason mukaan Kouluikäisillä myös hedelmien ja marjojen käyttö yleisempää, kun äidillä pitkä koulutus THL / Kaikkonen / Hampaiden harjaus ja äidin koulutus THL / Kaikkonen /
26 Rokotusohjelmaa on toteutettu erinomaisesti Suomen ainutlaatuinen neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä sekä saajalleen maksuttomat rokotusohjelman rokotteet takaavat, että kaikille lapsille ja nuorille pystytään tarjoamaan suojaa useita eri tauteja vastaan tasapuolisesti. Valtaosa tutkimukseen osallistuneista oli saanut kaikki rokotusohjelman mukaiset tutkimuksessa tarkastellut rokoteannokset. Rokotusohjelma on erinomainen esimerkki terveyseroja vähentävästä toiminnasta THL / Kaikkonen / Tarpeelliseksi arvioidut rokotteet tulee tarjota maksutta osana rokotusohjelmaa Tutkimus osoitti sen, että jos perheet joutuvat maksamaan rokotteet itse, ne eivät kohdennu tasaarvoisesti kaikille. Rotavirusrokote ei kuulunut ohjelmaan vielä tutkimuksen aikana, rokotesarja imeväiselle maksoi tuolloin (v ) noin 150 e. Lapsi sai rotavirusrokotukset sitä todennäköisemmin, mitä helpommin perhe koki tulojen kattavan menot. Myös äidin koulutuksella oli yhteys lapsen rotavirusrokotukseen. On siis tärkeätä, että tarpeelliseksi arvioidut rokotteet kuuluvat rokotusohjelmaan THL / Kaikkonen /
27 Yhteenveto Rokotusohjelma on tasapuolinen kaikille. Rokotusohjelman rokotteet ja rokotukset ovat saajalleen maksuttomia. Jos jokin rokote katsotaan tarpeelliseksi, tulee sen kuulua rokotusohjelmaan. Rokotuskattavuus on Suomessa erinomainen, maailmanlaajuisesti huippuluokkaa THL / Kaikkonen / Vanhemmat edellä, lapset perässä Vanhempien terveystottumukset THL / Kaikkonen /
28 Ylipainosia äidestä joka neljäs ja isistä joka kuudes Äideistä lihavia oli 12 % ja isistä 14 %. Vanhempien koulutus oli yhteydessä ylipainoisuuteen ja lihavuuteen vähemmän opiskelleilla ylipaino ja lihavuus oli yleisempää. Ylipainoisten ja lihavien vanhempien lapsilla ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin normaalipainoisten vanhempien perheissä. Lähes joka viides vanhempi ei harrasta lainkaan liikuntaa THL / Kaikkonen / Tupakointi edelleen yleistä erot suuria koulutusryhmien välillä Äideistä 15 % Raskausaikana 9 % Imetysaikana 4 % Isistä 27 % Perheistä 31 % vähintään toinen ja 9 % molemmat Lasten altistuminen tupakansavulle vähäistä Vähemmän opiskelleet tupakoivat selvästi yleisemmin Raskausajan erot nelinkertaiset 4 % vs 16 % Imetysajan erot yli nelinkertaisia 1,5 % vs. 6,8 % Kainuulaisilla tupakointi turkulaisia yleisempää THL / Kaikkonen /
29 Alkoholia liikaa joka kolmannessa perheessä isistä joka neljäs THL / Kaikkonen / Lopuksi THL / Kaikkonen /
30 Pohdinta ja johtopäätökset LATE-tutkimuksessa ei tutkittu marginaaliryhmiä: enintään ammatillinen koulutus vähintään opistotasoinen koulutus Koko perheen hyvinvoinnin merkitys lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle Neuvolatyötä ja kouluterveydenhuoltoa koskevassa asetuksessa (VNA 338/2011) säädetään laajoista terveystarkastuksista, joissa huomioidaan koko perheen hyvinvointi THL:n ohjeistus laajoista terveystarkastuksista valmistumassa Yhtäläiset valinnan mahdollisuudet kaikille lapsille ja lapsiperheille Universaalit palvelut sekä kohdennusta (pos. diskriminaatio) sekä erityistä tukea kohdennetaan sitä tarvitseville lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Lasten ja perheiden tarvitseman tuen ja hoidon järjestäminen edellyttää, että terveyskeskuksissa on määritelty ehkäisevän työn rakenteet, tavoitteet ja tarvittava osaaminen sekä sovittu jatkotoimenpiteistä THL / Kaikkonen / Pelkkä asetus ei eroja kavenna Tilannetta ei korjaa pelkkä ennaltaehkäisevä hoitoketju sosiaalinen eriarvoisuus on rakenteellinen ongelma, koostuen materiaalisten, sosiaalisten, tiedollisten ja kulttuuristen voimavarojen epätasaisesta jakautumisesta hyvinvointiyhteiskunnassamme. Perheiden yhteisen ajan tukeminen työnantajien ja koko yhteiskunnan myönteisellä suhtautumisella lapsiperheiden elämäntilanteisiin Väestön terveyden edistämisessä ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa erilaiset yhteiskuntapoliittiset keinot kuten lainsäädäntö, verotus, valvonta ja myös eriarvoisuutta vähentävän yhdyskuntasuunnittelun ja sosiaalipoliittisten toimien tukeminen ovat avainasemassa Rakenteellista eriarvoisuutta voidaan kaventaa esim. parantamalla sosiaalija terveyspalvelujen tasa-arvoista saatavuutta ja käyttöä niitä tarvitsevissa alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Nyt hyvässä sosiaalisessa asemassa olevan yksilön tai perheen mahdollisuus valita on suurempi ja tätä valinnan mahdollisuutta tulee laajentaa myös muissa sosiaaliryhmissä THL / Kaikkonen /
31 Palvelujärjestelmässä monia toimivia osia Sosioekonomisten ja alueellisten erojen kannalta positiivisiakin asioita havaittiin: lasten pitkäaikaissairastavuudessa, sairastuvuudessa infektiotauteihin, säännöllisissä lääkityksissä antibioottien käytössä perusterveydenhuollon lääkärikäynneissä hammaslääkärikäynneissä Näissä ei havaittu merkittäviä eroja äidin koulutuksen mukaan tai alueiden välillä. Myöskään nuorten masennusoireilussa, väsymyksessä ja uupumuksessa tai niskahartiasäryssä eroja ei havaittu. ROKOTUKSET: osana rokotusohjelmaa ja omana hankintanaan, erot mielenkiintoisia THL / Kaikkonen / THL / Kaikkonen /
32 Omistajuus, hyödyntäminen, sanoma Sanoma: Tutkimuksen avulla saamme suoraan kuntalaisilta tietoa heidän terveydestään ja hyvinvoinnistaan, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso. Tuloksia hyödynnetään Metson mukaan kaupungin toiminnan ja palvelujen suunnittelussa ja samaa koskee muita tutkimukseen osallistuvia kuntia. On ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni vastaisi saamaansa kyselyyn, Metso toteaa. Kasvot THL, Ta3 jory / Kaikkonen & Murto 9/ Lopuksi Päihdeongelmien ehkäisyllä voidaan kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja Puolet kuolleisuuseroista selittyy alkoholilla ja tupakalla Tapaturmat, itsemurhat, tapot ym. tehdään usein päihtyneenä Miten vaikutetaan valintojen tekemiseen käytännössä Jokainen valitsee kuitenkin lopulta itse Yhteiskunta määrittää mahdollisuudet valinnoille Krapula tulee kyllä, mutta minä päätän päivän THL / Kaikkonen /
33 Kiitos mielenkiinnostanne! Risto Kaikkonen Kehittämispäällikkö THL/ATH p THL, Ta3 jory / Kaikkonen & Murto 9/
Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1
Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotHyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa
Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Hyvinvoinnin tila, terveyserot ja niiden vähentäminen Kainuussa Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot
Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden
LisätiedotTerveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008
Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)
LisätiedotLasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset
Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto
Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotVeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen
Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna
LisätiedotSosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa
Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 24.3.2015 Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa 1 Mitä ovat sosioekonomiset erot hyvinvoinnissa Sosioekonomisilla tekijöillä (koulutus,
LisätiedotTerveyden edistäminen Kainuussa
Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen
LisätiedotSairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos
Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotHyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä
Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotNuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
LisätiedotATH laajeni kansalliseksi vuosina
Helsinki 18.12.2014 Terveyden edistämisen suunnittelun työkaluja ja tietolähteitä johtamisen ja kehittämistyön tukena: Esittelyssä Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tulospalvelun käyttö
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotKENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo
Tieto toiminnaksi eväitä päätöksen tekoon - palvelujärjestelmäseminaari Kajaani 27.5.2009 KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo 27.5.2009 Hannele Palosuo 1 Kenen vastuulla
LisätiedotTerveyserot lähde www.teroka.fi
Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli
LisätiedotFINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN
FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN Vertaisfoorumi 9.5.2019 Jyväskylä Suvi Parikka, Timo Koskela, Noora Marjeta 9.5.2019 FinSote-tutkimus 2018 / Parikka, Koskela, Marjeta 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ FinSote-tutkimuksen
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotMiten menee Etelä-Pohjanmaa?
Päivähoitoikäisten lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Etelä-Pohjanmaalla Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Miten menee Etelä-Pohjanmaa? 13.10.2016 Asiantuntijatyöryhmä
LisätiedotKorkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko
Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin
LisätiedotTiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori SEMPPI kehittämispäivä 28.4.2015 Terveyskäyttäytymiseen vaikuttaminen KESKEINEN ASIA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ ON ELINTAPOJEN MUUTOS Tietoa, keppiä vai
LisätiedotALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS
ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale (Rudolf Virchow, 1848) 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä
Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) hyödyntäminen hyvinvointikertomustyössä Hankekoordinaattori Eeva Elomäki Hankekoordinaattori Sari Turunen Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK ATH-tutkimus
LisätiedotKouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa
Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen
LisätiedotSAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)
SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotErikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari
Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona
LisätiedotValtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa
Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,
LisätiedotKainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073
Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille
LisätiedotROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä
ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä Seppo Koskinen ja työryhmä Mikä on Roosa? Roosa on Romanien hyvinvointitutkimus. Se on osa laajempaa DIAKin (Diakonia ammattikorkeakoulun)
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- 2013 www.thl.fi Matti Rekiaro 11.2.2015 ATH 2012 2014 Kansallinen tutkimus Vastanneita Koko maa 95 000 (vastausosuus 53 %) Seinäjoki 1020 (53 %),
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa
Lappeenranta 15.1.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Jukka Murto, tutkija THL THL / Murto15.1.2015 1 www.thl.fi/ath THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 2 ATH-tutkimuksessa
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotTerveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015
Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat
LisätiedotAlueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia
Kuopiossa 13.5.2014 Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale -Rudolf Virchow, 1848 Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia Jukka Murto,
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma
LisätiedotMikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus
Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila
Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila Lähteet: Seppo.Koskinen, Pasi Moisio & työryhmä, THL TALOUDELLINEN ERIARVOISUUS ON SÄILYNYT SUOMESSA ENNALLAAN Tuloerot kasvoivat 1990-luvun puolivälistä aina
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotNEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu
NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotSyöpä ja eriarvoisuus
Syöpä ja eriarvoisuus Väestöryhmien väliset erot syöpien ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa Nea Malila, Suomen Syöpärekisteri 1 Syöpäpotilaiden ennuste (5-vuotiselossaolo) koulutustasoittain korkeakoulu
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotHYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo
HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotLasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu
Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tiedonkeruu 1. LTH-TIEDONKERUUN TAUSTA Alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään ei säännöllistä ja kattavaa seurantatietoa STM:n toimeksianto THL:lle:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
LisätiedotAlueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet
Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus - paikka- ja aluetietojen käyttö sekä aineiston hyödyntämisen mahdollisuudet Jukka Murto THL, Perttu Saarsalmi THL THL/ATH/2016 1 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus,
LisätiedotHELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT
2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika
LisätiedotSosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla
Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotAlueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi
LisätiedotTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA
TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain
LisätiedotKainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani
Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Annikki Aitoaho terveyden edistämisen suunnittelija Kainuun maakunta-kuntayhtymä VÄLÄHDYKSIÄ SUOMALAISESTA
LisätiedotUusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?
Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS
LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS sekä pituus- ja painotietojen kattavuus Avohilmo-rekisterissä (kerätty lastenneuvoloiden ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa) 1 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotTyöttömien terveystarkastukset
Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotKouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä Th, tutkija Hanne Kivimäki Terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Finlandia-talo 16.2.2018 Terveydenhoitajapaivat 2018/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä tiedonkeruusta
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus 2006
Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotOpiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta
Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotTerveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos
Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotLeena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto
Leena Koivusilta Seinäjoen yliopistokeskus Tampereen yliopisto RAPORTIT Koivusilta L. Perhetaustaan liittyvät erot perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnissa Seinäjoella. Tampere 2017. http://urn.fi/urn:isbn:987-952-03-0433-1
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
LisätiedotLataa Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. Lataa
Lataa Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot Lataa ISBN: 9789522456076 Sivumäärä: 188 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.83 Mb Raportissa tarkastellaan lasten ja lapsiperheiden terveys- ja
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
Lisätiedot