Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa"

Transkriptio

1 Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku ja ryhmämuotoinen interventio masennuksen ehkäisyssä Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät , Tampere Säde Pirttimäki Kuopion kaupunki

2 Sisältö - Miksi lähdettiin edistämään nuorten mielenterveyttä? - Miten edistetään yläkouluikäisten mielenterveyttä Kuopiossa? - Millaisella hoitopolulla? - Millaisella interventiolla?

3 Miksi lähdettiin edistämään yläkouluikäisten nuorten mielenterveyttä?

4 Taustaa: Kuopiolaisten 8. ja 9. luokkalaisten (n=1820) masentuneisuus arvioituna R-BDI:n (Raitasalon soveltama Beck Depresson Inventory) mukaan Masentuneisuus Pojat % Tytöt % Yhteensä % Ei (0-4 p.) Lievä (5-7 p.) Keskivaikea (8-15 p.) Vaikea (16-39 p.) Kouluterveyskysely 2006/THL - Masennuksen esiintyvyys on ollut samanlaista koko 2000-luvun ajan Kuopiossa (Markkula ym. 2006, Lommi ym. 2010) - Kuopiolaisnuorten masentuneisuus yhtä yleistä kuin koko Suomessa keskimäärin (Pietikäinen 2006).

5 Miten lähdettiin edistämään yläkouluikäisten mielenterveyttä Kuopiossa

6 Taustaa Suositukset R-BDI -kyselyn käyttämisestä Kouluterveydenhuolto -kirja (Tervo ym. 2000) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:17) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (STM 2009:20) Apuväline masennusoireilun, sen vakavuuden ja mahdollisen konsultaation ja hoidon tarpeen selvittämiseen Seulontojen eettiset periaatteet: varmistettava tuki- ja hoitomahdollisuudet Kehittämishanke 2006: etsittiin sopivaa interventiota, löydettiin Vantaan Sateenvarjo-hanke ja Gregory Clarken stressinhallintakurssi (Coping with Stress Course, CWS) Laadittiin hoitopolku, tavoitteena mielenterveyden edistäminen, masennusoireiden varhainen tunnistaminen + tuki

7 Nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteisvoimin: Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperheyksikkö Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja ev. lut. seurakunnan nuorisotyö Kuopion yliopistollinen sairaala Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Kuopion yliopisto

8 Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen Asumaa Mervi, osastonhoitaja, LNY Kokkonen Tarja, terveydenhoitaja, SIHTI Korhonen Kaj, ap. ylilääkäri, terveydenhoito, STK Koskinen Tarja, KYS, erikoislääkäri, KYS, LTT-opiskelija, tutkija Kosonen Riitta, psykologi, LNY Marjoranta Riitta, tk.lääkäri, SIHTI Pirttimäki Säde, TtT-opiskelija, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Ruuskanen Riitta th, opiskeluterveydenhuolto Tenhunen Susanna, th, kouluterveydenhuolto Pääkkönen Auli, lapsiperheyksikön esimies, sosiaalityö Väätäinen Merja, koulukuraattori Pirskanen Marjatta, suunnittelija - työryhmän pj. Tutkimusvastuu Kuopiossa Laukkanen Eila, nuorisopsykiatrian professori Pietilä Anna-Maija, professori

9 Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamalli moniammatillisena yhteistyönä Masennuksen varhainen tunnistaminen -> mielialakysely (R-BDI) osaksi 8lk:n terveystarkastusta + arvio voimavaroista ja riskitekijöistä Hoitopolku nuorten mielenterveyden edistämiseksi tukemaan nuoria ja erityisesti nuoria, joilla on eriasteisia masennusoireita Stressinhallintakurssi ryhmäinterventioksi kouluterveydenhuoltoon nuorten (8.lk) masennuksen ehkäisyyn Monikeskustutkimus (Kuopio, Turku, Vantaa/THL) intervention vaikuttavuudesta käynnistyi 2007

10 Hoitopolku

11 Hoitopolku-opas, sisältö: Tausta Masennuksen määrittäminen Nuorten mielenterveys ja masennuksen esiintyvyys Kuopiossa Masentuneen mielialan ja voimavarojen tunnistaminen Hoitopolku tunnistetun huolen mukaan Stressinhallinta -ryhmäintervention toteuttaminen Lähteet, suositeltava kirjallisuus Kysely mielialasta Kuvio: toimintakaavio Taulukko: interventiosuosituksia Tiedote stressinhallintakurssista

12 BDI (Beck Depresson Inventory, Beckin mielialakysely) 13-kysymyksen versio R-BDI Luotettavuus - sisäinen johdonmukaisuus hyvä, Cronbachin alfa 0.84 tytöillä ja 0.87 pojilla. (Kaltiala- Heino ym. 1999) ja 0.91 (Ambrosini ym. 1991)

13 R-BDI, Beckin mielialakyselyn suomalainen versio 13 kysymystä+ 1 lisäkysymys: Minkälainen on mielialasi? Miten suhtaudut tulevaisuuteen? Miten katsot elämäsi sujuneen? Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? Minkälaisena pidät itseäsi? Onko Sinulla pettymyksen tunteita? Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? Miten koet päätösten tekemisen? Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? Minkälaista nukkumisesi on? Tunnetko väsymystä ja uupumusta? Minkälainen ruokahalusi on? Oletko ahdistunut tai jännittynyt? (=lisäkysymys, ei lasketa yhteispisteisiin)

14 R-BDI, Beckin mielialakyselyn suomalainen versio Lisätty ensimmäiseksi myönteinen väittämä, toinen väittämä neutraali Esim: kysymys 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1=0p. Tunnen itseni melko hyväksi 2=0p. En tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3=1p. Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4=2p. Nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5=3p. Olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton

15 R-BDI-yhteispisteiden viitearvot ja mielialan sekä huolen määrittäminen Yhteispisteet Tulkinta / mielialan määrittäminen Huolen määrittäminen Viite mielialaan liittyvästä huolesta Tilanne arvioitava Normaali mieliala, ei masennusoireita Ei huolta 5-7 Lieviä masennusoireita Lievä huoli 8-15 Kohtalaisia masennusoireita Tuntuva huoli Vakavia masennusoireita Vakava huoli

16 Voimavarojen ja altistavien tekijöiden suhde arvioitaessa masentuneisuuteen liittyvää huolta Voimavaroja ja suojaavia tekijöitä *Perheen kyky tukea nuorta, turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan/aikuiseen *Nuoren hyvät sosiaaliset taidot *Hyvä itsetunto ja stressinhallinta *Ystävät ja sosiaalinen tuki *Harrastukset ja muut mielihyvän lähteet *Terveelliset elämäntavat Altistavia tekijöitä / Riskitekijöitä Pitkäaikaiset perheen sisäiset ristiriidat Vanhemman masennus Hoivan ja huolenpidon puute Stressitilanteet: esim. läheisen ihmisen menetys, seurustelusuhteen katkeaminen Koulukiusaaminen (kiusattu tai kiusaaja) Oppimisvaikeudet Nuoren muut psykiatriset sairaudet: esim. ahdistuneisuus (huom. R-BDI, kysymys 14), käytöshäiriöt Nuoren fyysiset sairaudet Päihteidenkäyttö

17 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKAVA HUOLI Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus - SIHTI -, KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: 1. Masennus, jos siihen liittyy - itsetuhoisuus - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn aleneminen 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

18 R-BDI - mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masenusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Voimavaroja vahvistava interventio Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

19 Pisteet Interventiosuositukset 0 p. Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteistyö kodin ja koulun kanssa -preventionäkökulma

20 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

21 Pisteet Interventiosuositukset 0 p. Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala 5 7 p. Lieviä masennus -oireita Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteistyö kodin ja koulun kanssa -preventionäkökulma A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki - rauhallinen, riittävä vastaanottoaika, tunne helposti lähestyttävästä, luotettavasta aikuisesta - kannustus, tuki, empatia, kuunteleminen, nuoren tarpeista lähtevä keskustelu - Nuoren oma arvio -Pohdinta hyvää oloa tuottavasta ja voimaannuttavasta konkreettisesta toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, nukkuminen, rentoutuminen, syöminen, päihteiden välttäminen, ystävien saaminen, tukioppilastoiminta avuksi jne.) - Tarv. yhteistyö: vanhemmat ja lääkäri, oppilashuollon, sosiaalityön tai muut yhteistyökumppanit - Seuranta-aika 1 6 kuukauden kuluttua

22 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta Hoitoonohjaus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

23 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita A) Kutsu stressin hallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitajan ja tarv. koulu/omalääkärin huolen ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista ja kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta yhteistyössä vanhempien ja koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

24 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKAVA HUOLI Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) - itsetuhoisuus 1. Masennus, jos siihen liittyy - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn Hoitoonohjaus - SIHTI - LNY, aleneminen KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

25 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita A) Kutsu stressin hallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitajan ja tarv. koulu/omalääkärin huolen ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista ja kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta yhteistyössä vanhempien ja koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

26 Taulukko 1. Nuorten mielialan ja siihen liittyvän huolen neljä tasoa sekä interventiosuositukset Pisteet, mieliala Huolen vyöhykkeen ja yhteistyön tarpeen määrittäminen Interventiosuositukset 0 p. Selvitettävä tilanne Toiminta todetun huolen mukaan 1 4 p. Normaali mieliala 5 7 p. Lieviä masennusoireita 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita Ei mielialaan liittyvää huolta Lievä huoli, luottamus terveydenhuollon neuvonnan riittävyyteen hyvä Tuntuva huoli, ns. huolen harmaa vyöhyke, Vakava huoli, huolta on paljon ja jatkuvasti, lisävoimavaroja saatava hoitoprosessiin. Voimavaroja vahvistava interventio A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi). Tarvittavan hoidon järjestäminen - yhteistyö

27 Stressinhallintakurssi -ryhmäinterventio

28 Mikä on stressinhallintakurssi? PERUSIDEA: Jos koettu stressi on liian suuri tai se jatkuu pitkään (=> paljon negatiivisia ajatuksia =>) mieliala muuttuu masentuneisuudeksi ja riski sairastua masennukseen lisääntyy Ennaltaehkäisyyn kehitetty ryhmämuotoinen auttamismenetelmä Masennusriskissä oleville nuorille. Myös ahdistuneisuuden, mielialahäiriöiden ehkäisyyn Tehokkaimmaksi todettu (Merry ym. 2007) (psychological and/or educational interventions) Suunniteltu käytettäväksi kouluympäristössä. Nuoren kehitykselliset vaiheet huomioitu.

29 Stressinhallintakurssilla ajatellaan masennuksen syystä seuraavaa Masennus on seurasta monesta eri tekijöistä: negatiiviset ajatukset, stressaavat tilanteet, altistavat herkkyydet/ riskitekijät esim. naissukupuoli, aiempi masennushistoria, masentuneet vanhemmat ja masennuksen immuniteettitekijät heikot (kuten hyvä itsetunto, pärjäämistaidot, paljon myönteisiä tapahtumia ja toimintoja).

30

31 Stressinhallintakurssi = "rokottamista masennusta vastaan" Masennusta voidaan ehkäistä 1. stressinhallintataitoja lisäämällä 2. vaikuttamalla joihinkin riskitekijöihin esim. negatiiviseen opittuun ajattelutapaan! Stressinhallintakurssilla opetellaan koulukurssimaisella tavalla: nuorta tarkkailemaan ja tunnistamaan omaa ajattelutapaa taitoja, joiden avulla nuori pystyy vähentämään kielteisiä ajatuksia aikakautena, jolloin masennuksen ilmaantuvuushuippu alkaa ja kielteinen ajattelu alkaa vakiintua pysyvämmäksi rakenteeksi ja siten voittamaan masennuksen. Ongelmanratkaisukeinoja stressitilanteisiin => nuorelle muodostuu tietynlainen immuniteetti masennukseen sairastumiselle, vaikka heillä olisikin monia riskitekijöitä

32 Lähestytään asioita positiivisesta lähtökohdasta Tunteet Toiminta, käyttäytyminen Kukin osa-alue vaikuttaa toiseen Ajattelu

33

34 Stressinhallintakurssin toteutus Kuopiossa Koulun tiloissa, kouluaikana 8 X 90 min ryhmätapaamista x 1 viikossa + Kotitehtävät + 1 seurantaistunto ½ vuoden päästä (tarkoitus vahvistaa jo opetettuja taitoja ja opettaa toiminnan ja ajattelun yhteyttä toisiinsa) Kurssin ohjaajille (terveydenhoitajia, kuraattoreita, srk:n nuoriso-ohjaajat) työnohjaus

35 Esimerkkejä stressinhallintakurssin nuorten työkirjan sisällöstä: Esimerkki kotitehtävästä: Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa: (päivittäin arvioidaan mielialaa skaalalla: 1 Todella huonolla tuulella todella hyvällä tuulella 7 Kirjoita muistiin, jos jonain päivänä oli jokin stressaava tilanne, joka näytti laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen.

36 Itse stressi ei muutu, vaan OMA REAGOINTI siihen OMA REAGOINTITAPA muuttunut stressiin: Miten ajattelet stressaavasta tilanteesta Mitä teet stressaavan tilanteen/ asian suhteen => mitä tunnet ja kuinka hyvin pärjäät Kun muuttaa ajatuksia tai tulkintojaan stressitilanteista, ei ole niin poissa tolaltaan. Tunnet itsesi vähemmän alakuloiseksi, vihaiseksi > todennäköisyys masentua vähentyy

37 Esimerkkejä kurssin tehtävistä

38 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Esimerkki: Kaksi tyttöä, Mari ja Emma, pyytävät kumpikin omaa kaveriaan lähtemään ulos perjantai-iltana. Kummankin kaveri sanoo, ettei voi tulla, koska läksyjä on liikaa. Mari tuntee itsensä hylätyksi ja ajattelee: "Koska kaverini ei lähde minun kanssani ulos, hän ei pidäkään minusta eikä varmaan ikinä enää halua olla minun kanssani. Emma taas ajattelee: "Ok, kaverini on tänään varattu, mutta voimmehan mennä yhdessä ulos joskus toiste. Hän on silti paras kaverini."

39 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN

40 Esimerkki: Epärealististen ajatusten tunnistaminen Aktivoiva tapahtuma Kissa ei saa hiirtä kiinni Kielteinen ajatus Olen kelvoton kissa Myönteiset vasta-ajatukset - Ensi kerralla parempi onni - Aina ei voi onnistua Seuraukset Masennus, pelko, muut kielteiset tunteet Hyvät tunteet

41 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin?

42 Kokemuksia hoitopolusta ja stressinhallintakurssista

43 Kokemuksia hoitopolusta Terveydenhoitajat: hoitopolku hyvä, auttaa perustelemaan toimenpiteitä ja etenemistä, mutta neuvonta-aikaa vähän, nopea pääsy SIHTIin varmistettava Lääkärit: SIHTI toimii, olen osannut lähettää eteenpäin koulu- tai omalääkärin rooli varhaisessa tuessa? Vaikeuksia RBDI:n täytössä, nuorten suhtautuminen ja vastaamisen luotettavuus?

44 Ohjaajien kokemuksia stressinhallintakurssista Kuopiossa pidetty 6 kurssia ( ), yht 26 nuorta, R-BDI:llä tunnistettu 4-13% koulun nuorista masennusriskisiksi (5-15pistettä) Nuorten osallistuminen vähäistä, syinä mm. poissaolot tunnilta, leimautumisvaara? Materiaalia kehitettävä edelleen: kevennettävä, teoreettisuutta pois, suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi Voisiko lyhentää?, kaikille nuorille sovellettavaksi? Aikuisen antama aika 6-8 nuorelle joka viikko on sinällään jo nuorille myönteinen asia

45 Nuorten kokemuksia kurssista Kuopiossa Tyytyväisiä tapaamisten määrään Ryhmä ok (pidätkö ryhmästä) Ei osaa sanoa auttaako ryhmässä toimiminen välttämään masennusta Kurssin pituus hyvä Tyytyväisiä ohjaajaan Ryhmä toimi yhdessä jonkin verran (paljon-vähän skaalalla) Tunnelma ryhmässä neutraali

46 Kurssin ohjaajien kokemuksia Vantaalla (Suanto & Talja 2010) (6 ohjaajaa haastateltu) Kurssin merkitys: 1. Työssä jaksaminen: * nuoret kiinnostuneita kurssista, apua elämänhallintaan, mielialakyselyn pisteet laskivat, ryhmässä vuorovaikutus oli positiivinen * ohjaajakokemus helpotti ohjausta jatkossa, ohjaajapari jakoi työmäärää, kurssin sisältö positiivinen, toivottiin ohjaajien tapaamisia, kurssi raskas, 2. Nuorten sitouttaminen kurssiin: innostus hiipui loppua kohti, ohjaajan sitoutuminen vaikutti myös 3. Kurssimateriaalin soveltuvuus kurssilla: strukturoitu kurssi sitoi, toisaalta positiivinen asia. Lisää toiminnallisuutta kaivattiin 4. Hyvä kurssin perusta: ohjaajakoulutus tarpeellinen, jatkuvuus 5. Työajan rajallisuus: aikaresurssit ei riitä, ryhmän kasaaminen vie aikaa Kokemukset hyvin samansuuntaisia Kuopiossa

47 TUTKIMUSTULOKSIA... Tutkimus Clarke ym (self-report depres 14-15v) tapaamisia 15x45min Clarke ym (13-18v masennusriskiset) Tuloksia 14,5 % vs 25,7% 12kk 9,4% vs 28,8% 2v Ruotisssa: DISA koko luokalle (10 tapaamista) 13-18v tytöt Stressinhallintakurssin käyneet pärjäsivät paremmin tsunamin aih. stressistä Vantaan Sateenvarjoprojektin kokemukset Interventioryhmässä: mielialakysely: Pisteet alussa lopussa n. 4 Garber, Clarke ym (13-17v) 21.4% vs 32.7% 6kk 11.7% vs 40.5% (EI masentuneet vanhem) 31.2% vs 24.3% (masentuneet vanh)

48 Jatko Hoitopolku tarkistetaan vuosittain ja korjataan saatujen kokemusten perusteella Saatavilla internet-sivuilta / STK ja KYS Vaikka nuorten osallistuminen stressinhallintakurssille vähäistä, kurssinvetokoulutus on antanut valmiuksia nuoren yksilölliseen tukemiseen Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia odotetaan

49 Kiitos mielenkiinnosta!

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Nuorten työryhmä ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperhepalvelut Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja Kuopion

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 9.10.2014 Kehittämistarpeita kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa Vanhempien mukaan saaminen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä? Lapset ja nuoret perheväkivallan uhreina Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden alueellinen yhteistyökokous 10.3.2016 Susanna Leimio

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen

Vantaa. PKS 2. luokkien palvelukykykysely VANTAA HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA..0 HeikkiMiettinen . luokkien palvelukykykysely 0 0 VANTAA Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa

Vantaa PKS 5. luokkien palvelukykykysely Vantaa . luokkien palvelukykykysely.. Heikki Miettinen . luokkien palvelukykykysely Kyselyn toteutus Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola

Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä. Raision perheneuvola Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmä Raision perheneuvola Meneekö hermot?! Oletko huolissasi lapsesi tottelemattomuudesta ja kiukkukohtauksista? Menetätkö malttisi lapsen kanssa? Onko arki raskasta ja ilo

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot