Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa

Transkriptio

1 Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku ja ryhmämuotoinen interventio masennuksen ehkäisyssä Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät , Tampere Säde Pirttimäki Kuopion kaupunki

2 Sisältö - Miksi lähdettiin edistämään nuorten mielenterveyttä? - Miten edistetään yläkouluikäisten mielenterveyttä Kuopiossa? - Millaisella hoitopolulla? - Millaisella interventiolla?

3 Miksi lähdettiin edistämään yläkouluikäisten nuorten mielenterveyttä?

4 Taustaa: Kuopiolaisten 8. ja 9. luokkalaisten (n=1820) masentuneisuus arvioituna R-BDI:n (Raitasalon soveltama Beck Depresson Inventory) mukaan Masentuneisuus Pojat % Tytöt % Yhteensä % Ei (0-4 p.) Lievä (5-7 p.) Keskivaikea (8-15 p.) Vaikea (16-39 p.) Kouluterveyskysely 2006/THL - Masennuksen esiintyvyys on ollut samanlaista koko 2000-luvun ajan Kuopiossa (Markkula ym. 2006, Lommi ym. 2010) - Kuopiolaisnuorten masentuneisuus yhtä yleistä kuin koko Suomessa keskimäärin (Pietikäinen 2006).

5 Miten lähdettiin edistämään yläkouluikäisten mielenterveyttä Kuopiossa

6 Taustaa Suositukset R-BDI -kyselyn käyttämisestä Kouluterveydenhuolto -kirja (Tervo ym. 2000) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:17) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (STM 2009:20) Apuväline masennusoireilun, sen vakavuuden ja mahdollisen konsultaation ja hoidon tarpeen selvittämiseen Seulontojen eettiset periaatteet: varmistettava tuki- ja hoitomahdollisuudet Kehittämishanke 2006: etsittiin sopivaa interventiota, löydettiin Vantaan Sateenvarjo-hanke ja Gregory Clarken stressinhallintakurssi (Coping with Stress Course, CWS) Laadittiin hoitopolku, tavoitteena mielenterveyden edistäminen, masennusoireiden varhainen tunnistaminen + tuki

7 Nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteisvoimin: Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperheyksikkö Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja ev. lut. seurakunnan nuorisotyö Kuopion yliopistollinen sairaala Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Kuopion yliopisto

8 Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen Asumaa Mervi, osastonhoitaja, LNY Kokkonen Tarja, terveydenhoitaja, SIHTI Korhonen Kaj, ap. ylilääkäri, terveydenhoito, STK Koskinen Tarja, KYS, erikoislääkäri, KYS, LTT-opiskelija, tutkija Kosonen Riitta, psykologi, LNY Marjoranta Riitta, tk.lääkäri, SIHTI Pirttimäki Säde, TtT-opiskelija, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Ruuskanen Riitta th, opiskeluterveydenhuolto Tenhunen Susanna, th, kouluterveydenhuolto Pääkkönen Auli, lapsiperheyksikön esimies, sosiaalityö Väätäinen Merja, koulukuraattori Pirskanen Marjatta, suunnittelija - työryhmän pj. Tutkimusvastuu Kuopiossa Laukkanen Eila, nuorisopsykiatrian professori Pietilä Anna-Maija, professori

9 Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamalli moniammatillisena yhteistyönä Masennuksen varhainen tunnistaminen -> mielialakysely (R-BDI) osaksi 8lk:n terveystarkastusta + arvio voimavaroista ja riskitekijöistä Hoitopolku nuorten mielenterveyden edistämiseksi tukemaan nuoria ja erityisesti nuoria, joilla on eriasteisia masennusoireita Stressinhallintakurssi ryhmäinterventioksi kouluterveydenhuoltoon nuorten (8.lk) masennuksen ehkäisyyn Monikeskustutkimus (Kuopio, Turku, Vantaa/THL) intervention vaikuttavuudesta käynnistyi 2007

10 Hoitopolku

11 Hoitopolku-opas, sisältö: Tausta Masennuksen määrittäminen Nuorten mielenterveys ja masennuksen esiintyvyys Kuopiossa Masentuneen mielialan ja voimavarojen tunnistaminen Hoitopolku tunnistetun huolen mukaan Stressinhallinta -ryhmäintervention toteuttaminen Lähteet, suositeltava kirjallisuus Kysely mielialasta Kuvio: toimintakaavio Taulukko: interventiosuosituksia Tiedote stressinhallintakurssista

12 BDI (Beck Depresson Inventory, Beckin mielialakysely) 13-kysymyksen versio R-BDI Luotettavuus - sisäinen johdonmukaisuus hyvä, Cronbachin alfa 0.84 tytöillä ja 0.87 pojilla. (Kaltiala- Heino ym. 1999) ja 0.91 (Ambrosini ym. 1991)

13 R-BDI, Beckin mielialakyselyn suomalainen versio 13 kysymystä+ 1 lisäkysymys: Minkälainen on mielialasi? Miten suhtaudut tulevaisuuteen? Miten katsot elämäsi sujuneen? Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? Minkälaisena pidät itseäsi? Onko Sinulla pettymyksen tunteita? Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? Miten koet päätösten tekemisen? Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? Minkälaista nukkumisesi on? Tunnetko väsymystä ja uupumusta? Minkälainen ruokahalusi on? Oletko ahdistunut tai jännittynyt? (=lisäkysymys, ei lasketa yhteispisteisiin)

14 R-BDI, Beckin mielialakyselyn suomalainen versio Lisätty ensimmäiseksi myönteinen väittämä, toinen väittämä neutraali Esim: kysymys 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1=0p. Tunnen itseni melko hyväksi 2=0p. En tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3=1p. Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4=2p. Nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5=3p. Olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton

15 R-BDI-yhteispisteiden viitearvot ja mielialan sekä huolen määrittäminen Yhteispisteet Tulkinta / mielialan määrittäminen Huolen määrittäminen Viite mielialaan liittyvästä huolesta Tilanne arvioitava Normaali mieliala, ei masennusoireita Ei huolta 5-7 Lieviä masennusoireita Lievä huoli 8-15 Kohtalaisia masennusoireita Tuntuva huoli Vakavia masennusoireita Vakava huoli

16 Voimavarojen ja altistavien tekijöiden suhde arvioitaessa masentuneisuuteen liittyvää huolta Voimavaroja ja suojaavia tekijöitä *Perheen kyky tukea nuorta, turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan/aikuiseen *Nuoren hyvät sosiaaliset taidot *Hyvä itsetunto ja stressinhallinta *Ystävät ja sosiaalinen tuki *Harrastukset ja muut mielihyvän lähteet *Terveelliset elämäntavat Altistavia tekijöitä / Riskitekijöitä Pitkäaikaiset perheen sisäiset ristiriidat Vanhemman masennus Hoivan ja huolenpidon puute Stressitilanteet: esim. läheisen ihmisen menetys, seurustelusuhteen katkeaminen Koulukiusaaminen (kiusattu tai kiusaaja) Oppimisvaikeudet Nuoren muut psykiatriset sairaudet: esim. ahdistuneisuus (huom. R-BDI, kysymys 14), käytöshäiriöt Nuoren fyysiset sairaudet Päihteidenkäyttö

17 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKAVA HUOLI Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus - SIHTI -, KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: 1. Masennus, jos siihen liittyy - itsetuhoisuus - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn aleneminen 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

18 R-BDI - mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masenusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Voimavaroja vahvistava interventio Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

19 Pisteet Interventiosuositukset 0 p. Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteistyö kodin ja koulun kanssa -preventionäkökulma

20 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

21 Pisteet Interventiosuositukset 0 p. Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala 5 7 p. Lieviä masennus -oireita Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteistyö kodin ja koulun kanssa -preventionäkökulma A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki - rauhallinen, riittävä vastaanottoaika, tunne helposti lähestyttävästä, luotettavasta aikuisesta - kannustus, tuki, empatia, kuunteleminen, nuoren tarpeista lähtevä keskustelu - Nuoren oma arvio -Pohdinta hyvää oloa tuottavasta ja voimaannuttavasta konkreettisesta toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, nukkuminen, rentoutuminen, syöminen, päihteiden välttäminen, ystävien saaminen, tukioppilastoiminta avuksi jne.) - Tarv. yhteistyö: vanhemmat ja lääkäri, oppilashuollon, sosiaalityön tai muut yhteistyökumppanit - Seuranta-aika 1 6 kuukauden kuluttua

22 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta Hoitoonohjaus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

23 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita A) Kutsu stressin hallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitajan ja tarv. koulu/omalääkärin huolen ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista ja kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta yhteistyössä vanhempien ja koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

24 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKAVA HUOLI Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) - itsetuhoisuus 1. Masennus, jos siihen liittyy - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn Hoitoonohjaus - SIHTI - LNY, aleneminen KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

25 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita A) Kutsu stressin hallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitajan ja tarv. koulu/omalääkärin huolen ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista ja kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta yhteistyössä vanhempien ja koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

26 Taulukko 1. Nuorten mielialan ja siihen liittyvän huolen neljä tasoa sekä interventiosuositukset Pisteet, mieliala Huolen vyöhykkeen ja yhteistyön tarpeen määrittäminen Interventiosuositukset 0 p. Selvitettävä tilanne Toiminta todetun huolen mukaan 1 4 p. Normaali mieliala 5 7 p. Lieviä masennusoireita 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita Ei mielialaan liittyvää huolta Lievä huoli, luottamus terveydenhuollon neuvonnan riittävyyteen hyvä Tuntuva huoli, ns. huolen harmaa vyöhyke, Vakava huoli, huolta on paljon ja jatkuvasti, lisävoimavaroja saatava hoitoprosessiin. Voimavaroja vahvistava interventio A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi). Tarvittavan hoidon järjestäminen - yhteistyö

27 Stressinhallintakurssi -ryhmäinterventio

28 Mikä on stressinhallintakurssi? PERUSIDEA: Jos koettu stressi on liian suuri tai se jatkuu pitkään (=> paljon negatiivisia ajatuksia =>) mieliala muuttuu masentuneisuudeksi ja riski sairastua masennukseen lisääntyy Ennaltaehkäisyyn kehitetty ryhmämuotoinen auttamismenetelmä Masennusriskissä oleville nuorille. Myös ahdistuneisuuden, mielialahäiriöiden ehkäisyyn Tehokkaimmaksi todettu (Merry ym. 2007) (psychological and/or educational interventions) Suunniteltu käytettäväksi kouluympäristössä. Nuoren kehitykselliset vaiheet huomioitu.

29 Stressinhallintakurssilla ajatellaan masennuksen syystä seuraavaa Masennus on seurasta monesta eri tekijöistä: negatiiviset ajatukset, stressaavat tilanteet, altistavat herkkyydet/ riskitekijät esim. naissukupuoli, aiempi masennushistoria, masentuneet vanhemmat ja masennuksen immuniteettitekijät heikot (kuten hyvä itsetunto, pärjäämistaidot, paljon myönteisiä tapahtumia ja toimintoja).

30

31 Stressinhallintakurssi = "rokottamista masennusta vastaan" Masennusta voidaan ehkäistä 1. stressinhallintataitoja lisäämällä 2. vaikuttamalla joihinkin riskitekijöihin esim. negatiiviseen opittuun ajattelutapaan! Stressinhallintakurssilla opetellaan koulukurssimaisella tavalla: nuorta tarkkailemaan ja tunnistamaan omaa ajattelutapaa taitoja, joiden avulla nuori pystyy vähentämään kielteisiä ajatuksia aikakautena, jolloin masennuksen ilmaantuvuushuippu alkaa ja kielteinen ajattelu alkaa vakiintua pysyvämmäksi rakenteeksi ja siten voittamaan masennuksen. Ongelmanratkaisukeinoja stressitilanteisiin => nuorelle muodostuu tietynlainen immuniteetti masennukseen sairastumiselle, vaikka heillä olisikin monia riskitekijöitä

32 Lähestytään asioita positiivisesta lähtökohdasta Tunteet Toiminta, käyttäytyminen Kukin osa-alue vaikuttaa toiseen Ajattelu

33

34 Stressinhallintakurssin toteutus Kuopiossa Koulun tiloissa, kouluaikana 8 X 90 min ryhmätapaamista x 1 viikossa + Kotitehtävät + 1 seurantaistunto ½ vuoden päästä (tarkoitus vahvistaa jo opetettuja taitoja ja opettaa toiminnan ja ajattelun yhteyttä toisiinsa) Kurssin ohjaajille (terveydenhoitajia, kuraattoreita, srk:n nuoriso-ohjaajat) työnohjaus

35 Esimerkkejä stressinhallintakurssin nuorten työkirjan sisällöstä: Esimerkki kotitehtävästä: Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa: (päivittäin arvioidaan mielialaa skaalalla: 1 Todella huonolla tuulella todella hyvällä tuulella 7 Kirjoita muistiin, jos jonain päivänä oli jokin stressaava tilanne, joka näytti laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen.

36 Itse stressi ei muutu, vaan OMA REAGOINTI siihen OMA REAGOINTITAPA muuttunut stressiin: Miten ajattelet stressaavasta tilanteesta Mitä teet stressaavan tilanteen/ asian suhteen => mitä tunnet ja kuinka hyvin pärjäät Kun muuttaa ajatuksia tai tulkintojaan stressitilanteista, ei ole niin poissa tolaltaan. Tunnet itsesi vähemmän alakuloiseksi, vihaiseksi > todennäköisyys masentua vähentyy

37 Esimerkkejä kurssin tehtävistä

38 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Esimerkki: Kaksi tyttöä, Mari ja Emma, pyytävät kumpikin omaa kaveriaan lähtemään ulos perjantai-iltana. Kummankin kaveri sanoo, ettei voi tulla, koska läksyjä on liikaa. Mari tuntee itsensä hylätyksi ja ajattelee: "Koska kaverini ei lähde minun kanssani ulos, hän ei pidäkään minusta eikä varmaan ikinä enää halua olla minun kanssani. Emma taas ajattelee: "Ok, kaverini on tänään varattu, mutta voimmehan mennä yhdessä ulos joskus toiste. Hän on silti paras kaverini."

39 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN

40 Esimerkki: Epärealististen ajatusten tunnistaminen Aktivoiva tapahtuma Kissa ei saa hiirtä kiinni Kielteinen ajatus Olen kelvoton kissa Myönteiset vasta-ajatukset - Ensi kerralla parempi onni - Aina ei voi onnistua Seuraukset Masennus, pelko, muut kielteiset tunteet Hyvät tunteet

41 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin?

42 Kokemuksia hoitopolusta ja stressinhallintakurssista

43 Kokemuksia hoitopolusta Terveydenhoitajat: hoitopolku hyvä, auttaa perustelemaan toimenpiteitä ja etenemistä, mutta neuvonta-aikaa vähän, nopea pääsy SIHTIin varmistettava Lääkärit: SIHTI toimii, olen osannut lähettää eteenpäin koulu- tai omalääkärin rooli varhaisessa tuessa? Vaikeuksia RBDI:n täytössä, nuorten suhtautuminen ja vastaamisen luotettavuus?

44 Ohjaajien kokemuksia stressinhallintakurssista Kuopiossa pidetty 6 kurssia ( ), yht 26 nuorta, R-BDI:llä tunnistettu 4-13% koulun nuorista masennusriskisiksi (5-15pistettä) Nuorten osallistuminen vähäistä, syinä mm. poissaolot tunnilta, leimautumisvaara? Materiaalia kehitettävä edelleen: kevennettävä, teoreettisuutta pois, suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi Voisiko lyhentää?, kaikille nuorille sovellettavaksi? Aikuisen antama aika 6-8 nuorelle joka viikko on sinällään jo nuorille myönteinen asia

45 Nuorten kokemuksia kurssista Kuopiossa Tyytyväisiä tapaamisten määrään Ryhmä ok (pidätkö ryhmästä) Ei osaa sanoa auttaako ryhmässä toimiminen välttämään masennusta Kurssin pituus hyvä Tyytyväisiä ohjaajaan Ryhmä toimi yhdessä jonkin verran (paljon-vähän skaalalla) Tunnelma ryhmässä neutraali

46 Kurssin ohjaajien kokemuksia Vantaalla (Suanto & Talja 2010) (6 ohjaajaa haastateltu) Kurssin merkitys: 1. Työssä jaksaminen: * nuoret kiinnostuneita kurssista, apua elämänhallintaan, mielialakyselyn pisteet laskivat, ryhmässä vuorovaikutus oli positiivinen * ohjaajakokemus helpotti ohjausta jatkossa, ohjaajapari jakoi työmäärää, kurssin sisältö positiivinen, toivottiin ohjaajien tapaamisia, kurssi raskas, 2. Nuorten sitouttaminen kurssiin: innostus hiipui loppua kohti, ohjaajan sitoutuminen vaikutti myös 3. Kurssimateriaalin soveltuvuus kurssilla: strukturoitu kurssi sitoi, toisaalta positiivinen asia. Lisää toiminnallisuutta kaivattiin 4. Hyvä kurssin perusta: ohjaajakoulutus tarpeellinen, jatkuvuus 5. Työajan rajallisuus: aikaresurssit ei riitä, ryhmän kasaaminen vie aikaa Kokemukset hyvin samansuuntaisia Kuopiossa

47 TUTKIMUSTULOKSIA... Tutkimus Clarke ym (self-report depres 14-15v) tapaamisia 15x45min Clarke ym (13-18v masennusriskiset) Tuloksia 14,5 % vs 25,7% 12kk 9,4% vs 28,8% 2v Ruotisssa: DISA koko luokalle (10 tapaamista) 13-18v tytöt Stressinhallintakurssin käyneet pärjäsivät paremmin tsunamin aih. stressistä Vantaan Sateenvarjoprojektin kokemukset Interventioryhmässä: mielialakysely: Pisteet alussa lopussa n. 4 Garber, Clarke ym (13-17v) 21.4% vs 32.7% 6kk 11.7% vs 40.5% (EI masentuneet vanhem) 31.2% vs 24.3% (masentuneet vanh)

48 Jatko Hoitopolku tarkistetaan vuosittain ja korjataan saatujen kokemusten perusteella Saatavilla internet-sivuilta / STK ja KYS Vaikka nuorten osallistuminen stressinhallintakurssille vähäistä, kurssinvetokoulutus on antanut valmiuksia nuoren yksilölliseen tukemiseen Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia odotetaan

49 Kiitos mielenkiinnosta!