Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa"

Transkriptio

1 Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku ja ryhmämuotoinen interventio masennuksen ehkäisyssä Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät , Tampere Säde Pirttimäki Kuopion kaupunki

2 Sisältö - Miksi lähdettiin edistämään nuorten mielenterveyttä? - Miten edistetään yläkouluikäisten mielenterveyttä Kuopiossa? - Millaisella hoitopolulla? - Millaisella interventiolla?

3 Miksi lähdettiin edistämään yläkouluikäisten nuorten mielenterveyttä?

4 Taustaa: Kuopiolaisten 8. ja 9. luokkalaisten (n=1820) masentuneisuus arvioituna R-BDI:n (Raitasalon soveltama Beck Depresson Inventory) mukaan Masentuneisuus Pojat % Tytöt % Yhteensä % Ei (0-4 p.) Lievä (5-7 p.) Keskivaikea (8-15 p.) Vaikea (16-39 p.) Kouluterveyskysely 2006/THL - Masennuksen esiintyvyys on ollut samanlaista koko 2000-luvun ajan Kuopiossa (Markkula ym. 2006, Lommi ym. 2010) - Kuopiolaisnuorten masentuneisuus yhtä yleistä kuin koko Suomessa keskimäärin (Pietikäinen 2006).

5 Miten lähdettiin edistämään yläkouluikäisten mielenterveyttä Kuopiossa

6 Taustaa Suositukset R-BDI -kyselyn käyttämisestä Kouluterveydenhuolto -kirja (Tervo ym. 2000) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:17) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet (STM 2009:20) Apuväline masennusoireilun, sen vakavuuden ja mahdollisen konsultaation ja hoidon tarpeen selvittämiseen Seulontojen eettiset periaatteet: varmistettava tuki- ja hoitomahdollisuudet Kehittämishanke 2006: etsittiin sopivaa interventiota, löydettiin Vantaan Sateenvarjo-hanke ja Gregory Clarken stressinhallintakurssi (Coping with Stress Course, CWS) Laadittiin hoitopolku, tavoitteena mielenterveyden edistäminen, masennusoireiden varhainen tunnistaminen + tuki

7 Nuorten mielenterveyden edistämiseksi yhteisvoimin: Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperheyksikkö Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja ev. lut. seurakunnan nuorisotyö Kuopion yliopistollinen sairaala Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Kuopion yliopisto

8 Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen Asumaa Mervi, osastonhoitaja, LNY Kokkonen Tarja, terveydenhoitaja, SIHTI Korhonen Kaj, ap. ylilääkäri, terveydenhoito, STK Koskinen Tarja, KYS, erikoislääkäri, KYS, LTT-opiskelija, tutkija Kosonen Riitta, psykologi, LNY Marjoranta Riitta, tk.lääkäri, SIHTI Pirttimäki Säde, TtT-opiskelija, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Ruuskanen Riitta th, opiskeluterveydenhuolto Tenhunen Susanna, th, kouluterveydenhuolto Pääkkönen Auli, lapsiperheyksikön esimies, sosiaalityö Väätäinen Merja, koulukuraattori Pirskanen Marjatta, suunnittelija - työryhmän pj. Tutkimusvastuu Kuopiossa Laukkanen Eila, nuorisopsykiatrian professori Pietilä Anna-Maija, professori

9 Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamalli moniammatillisena yhteistyönä Masennuksen varhainen tunnistaminen -> mielialakysely (R-BDI) osaksi 8lk:n terveystarkastusta + arvio voimavaroista ja riskitekijöistä Hoitopolku nuorten mielenterveyden edistämiseksi tukemaan nuoria ja erityisesti nuoria, joilla on eriasteisia masennusoireita Stressinhallintakurssi ryhmäinterventioksi kouluterveydenhuoltoon nuorten (8.lk) masennuksen ehkäisyyn Monikeskustutkimus (Kuopio, Turku, Vantaa/THL) intervention vaikuttavuudesta käynnistyi 2007

10 Hoitopolku

11 Hoitopolku-opas, sisältö: Tausta Masennuksen määrittäminen Nuorten mielenterveys ja masennuksen esiintyvyys Kuopiossa Masentuneen mielialan ja voimavarojen tunnistaminen Hoitopolku tunnistetun huolen mukaan Stressinhallinta -ryhmäintervention toteuttaminen Lähteet, suositeltava kirjallisuus Kysely mielialasta Kuvio: toimintakaavio Taulukko: interventiosuosituksia Tiedote stressinhallintakurssista

12 BDI (Beck Depresson Inventory, Beckin mielialakysely) 13-kysymyksen versio R-BDI Luotettavuus - sisäinen johdonmukaisuus hyvä, Cronbachin alfa 0.84 tytöillä ja 0.87 pojilla. (Kaltiala- Heino ym. 1999) ja 0.91 (Ambrosini ym. 1991)

13 R-BDI, Beckin mielialakyselyn suomalainen versio 13 kysymystä+ 1 lisäkysymys: Minkälainen on mielialasi? Miten suhtaudut tulevaisuuteen? Miten katsot elämäsi sujuneen? Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? Minkälaisena pidät itseäsi? Onko Sinulla pettymyksen tunteita? Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? Miten koet päätösten tekemisen? Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? Minkälaista nukkumisesi on? Tunnetko väsymystä ja uupumusta? Minkälainen ruokahalusi on? Oletko ahdistunut tai jännittynyt? (=lisäkysymys, ei lasketa yhteispisteisiin)

14 R-BDI, Beckin mielialakyselyn suomalainen versio Lisätty ensimmäiseksi myönteinen väittämä, toinen väittämä neutraali Esim: kysymys 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1=0p. Tunnen itseni melko hyväksi 2=0p. En tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3=1p. Tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4=2p. Nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5=3p. Olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton

15 R-BDI-yhteispisteiden viitearvot ja mielialan sekä huolen määrittäminen Yhteispisteet Tulkinta / mielialan määrittäminen Huolen määrittäminen Viite mielialaan liittyvästä huolesta Tilanne arvioitava Normaali mieliala, ei masennusoireita Ei huolta 5-7 Lieviä masennusoireita Lievä huoli 8-15 Kohtalaisia masennusoireita Tuntuva huoli Vakavia masennusoireita Vakava huoli

16 Voimavarojen ja altistavien tekijöiden suhde arvioitaessa masentuneisuuteen liittyvää huolta Voimavaroja ja suojaavia tekijöitä *Perheen kyky tukea nuorta, turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan/aikuiseen *Nuoren hyvät sosiaaliset taidot *Hyvä itsetunto ja stressinhallinta *Ystävät ja sosiaalinen tuki *Harrastukset ja muut mielihyvän lähteet *Terveelliset elämäntavat Altistavia tekijöitä / Riskitekijöitä Pitkäaikaiset perheen sisäiset ristiriidat Vanhemman masennus Hoivan ja huolenpidon puute Stressitilanteet: esim. läheisen ihmisen menetys, seurustelusuhteen katkeaminen Koulukiusaaminen (kiusattu tai kiusaaja) Oppimisvaikeudet Nuoren muut psykiatriset sairaudet: esim. ahdistuneisuus (huom. R-BDI, kysymys 14), käytöshäiriöt Nuoren fyysiset sairaudet Päihteidenkäyttö

17 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKAVA HUOLI Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus - SIHTI -, KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: 1. Masennus, jos siihen liittyy - itsetuhoisuus - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn aleneminen 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

18 R-BDI - mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masenusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Voimavaroja vahvistava interventio Seuranta, jatkotoimenpiteet Normaalit terveystapaamiset Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

19 Pisteet Interventiosuositukset 0 p. Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteistyö kodin ja koulun kanssa -preventionäkökulma

20 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

21 Pisteet Interventiosuositukset 0 p. Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala 5 7 p. Lieviä masennus -oireita Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteistyö kodin ja koulun kanssa -preventionäkökulma A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki - rauhallinen, riittävä vastaanottoaika, tunne helposti lähestyttävästä, luotettavasta aikuisesta - kannustus, tuki, empatia, kuunteleminen, nuoren tarpeista lähtevä keskustelu - Nuoren oma arvio -Pohdinta hyvää oloa tuottavasta ja voimaannuttavasta konkreettisesta toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, nukkuminen, rentoutuminen, syöminen, päihteiden välttäminen, ystävien saaminen, tukioppilastoiminta avuksi jne.) - Tarv. yhteistyö: vanhemmat ja lääkäri, oppilashuollon, sosiaalityön tai muut yhteistyökumppanit - Seuranta-aika 1 6 kuukauden kuluttua

22 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta Hoitoonohjaus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

23 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita A) Kutsu stressin hallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitajan ja tarv. koulu/omalääkärin huolen ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista ja kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta yhteistyössä vanhempien ja koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

24 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKAVA HUOLI Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset B. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki/arvio ja tarvit. yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö: lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijä 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku A. Stressinhallinta - ryhmäinterventio Kuvio 1 Mielialakysely, huoli nuoren mielialasta ja toimintakaavio B. Kannatteleva tuki Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) - itsetuhoisuus 1. Masennus, jos siihen liittyy - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn Hoitoonohjaus - SIHTI - LNY, aleneminen KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) Copyright Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyskeskus

25 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita A) Kutsu stressin hallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitajan ja tarv. koulu/omalääkärin huolen ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista ja kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi ja seuranta yhteistyössä vanhempien ja koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

26 Taulukko 1. Nuorten mielialan ja siihen liittyvän huolen neljä tasoa sekä interventiosuositukset Pisteet, mieliala Huolen vyöhykkeen ja yhteistyön tarpeen määrittäminen Interventiosuositukset 0 p. Selvitettävä tilanne Toiminta todetun huolen mukaan 1 4 p. Normaali mieliala 5 7 p. Lieviä masennusoireita 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita Ei mielialaan liittyvää huolta Lievä huoli, luottamus terveydenhuollon neuvonnan riittävyyteen hyvä Tuntuva huoli, ns. huolen harmaa vyöhyke, Vakava huoli, huolta on paljon ja jatkuvasti, lisävoimavaroja saatava hoitoprosessiin. Voimavaroja vahvistava interventio A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki A) Kutsu stressinhallintakurssille B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi). Tarvittavan hoidon järjestäminen - yhteistyö

27 Stressinhallintakurssi -ryhmäinterventio

28 Mikä on stressinhallintakurssi? PERUSIDEA: Jos koettu stressi on liian suuri tai se jatkuu pitkään (=> paljon negatiivisia ajatuksia =>) mieliala muuttuu masentuneisuudeksi ja riski sairastua masennukseen lisääntyy Ennaltaehkäisyyn kehitetty ryhmämuotoinen auttamismenetelmä Masennusriskissä oleville nuorille. Myös ahdistuneisuuden, mielialahäiriöiden ehkäisyyn Tehokkaimmaksi todettu (Merry ym. 2007) (psychological and/or educational interventions) Suunniteltu käytettäväksi kouluympäristössä. Nuoren kehitykselliset vaiheet huomioitu.

29 Stressinhallintakurssilla ajatellaan masennuksen syystä seuraavaa Masennus on seurasta monesta eri tekijöistä: negatiiviset ajatukset, stressaavat tilanteet, altistavat herkkyydet/ riskitekijät esim. naissukupuoli, aiempi masennushistoria, masentuneet vanhemmat ja masennuksen immuniteettitekijät heikot (kuten hyvä itsetunto, pärjäämistaidot, paljon myönteisiä tapahtumia ja toimintoja).

30

31 Stressinhallintakurssi = "rokottamista masennusta vastaan" Masennusta voidaan ehkäistä 1. stressinhallintataitoja lisäämällä 2. vaikuttamalla joihinkin riskitekijöihin esim. negatiiviseen opittuun ajattelutapaan! Stressinhallintakurssilla opetellaan koulukurssimaisella tavalla: nuorta tarkkailemaan ja tunnistamaan omaa ajattelutapaa taitoja, joiden avulla nuori pystyy vähentämään kielteisiä ajatuksia aikakautena, jolloin masennuksen ilmaantuvuushuippu alkaa ja kielteinen ajattelu alkaa vakiintua pysyvämmäksi rakenteeksi ja siten voittamaan masennuksen. Ongelmanratkaisukeinoja stressitilanteisiin => nuorelle muodostuu tietynlainen immuniteetti masennukseen sairastumiselle, vaikka heillä olisikin monia riskitekijöitä

32 Lähestytään asioita positiivisesta lähtökohdasta Tunteet Toiminta, käyttäytyminen Kukin osa-alue vaikuttaa toiseen Ajattelu

33

34 Stressinhallintakurssin toteutus Kuopiossa Koulun tiloissa, kouluaikana 8 X 90 min ryhmätapaamista x 1 viikossa + Kotitehtävät + 1 seurantaistunto ½ vuoden päästä (tarkoitus vahvistaa jo opetettuja taitoja ja opettaa toiminnan ja ajattelun yhteyttä toisiinsa) Kurssin ohjaajille (terveydenhoitajia, kuraattoreita, srk:n nuoriso-ohjaajat) työnohjaus

35 Esimerkkejä stressinhallintakurssin nuorten työkirjan sisällöstä: Esimerkki kotitehtävästä: Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa: (päivittäin arvioidaan mielialaa skaalalla: 1 Todella huonolla tuulella todella hyvällä tuulella 7 Kirjoita muistiin, jos jonain päivänä oli jokin stressaava tilanne, joka näytti laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen.

36 Itse stressi ei muutu, vaan OMA REAGOINTI siihen OMA REAGOINTITAPA muuttunut stressiin: Miten ajattelet stressaavasta tilanteesta Mitä teet stressaavan tilanteen/ asian suhteen => mitä tunnet ja kuinka hyvin pärjäät Kun muuttaa ajatuksia tai tulkintojaan stressitilanteista, ei ole niin poissa tolaltaan. Tunnet itsesi vähemmän alakuloiseksi, vihaiseksi > todennäköisyys masentua vähentyy

37 Esimerkkejä kurssin tehtävistä

38 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Esimerkki: Kaksi tyttöä, Mari ja Emma, pyytävät kumpikin omaa kaveriaan lähtemään ulos perjantai-iltana. Kummankin kaveri sanoo, ettei voi tulla, koska läksyjä on liikaa. Mari tuntee itsensä hylätyksi ja ajattelee: "Koska kaverini ei lähde minun kanssani ulos, hän ei pidäkään minusta eikä varmaan ikinä enää halua olla minun kanssani. Emma taas ajattelee: "Ok, kaverini on tänään varattu, mutta voimmehan mennä yhdessä ulos joskus toiste. Hän on silti paras kaverini."

39 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN

40 Esimerkki: Epärealististen ajatusten tunnistaminen Aktivoiva tapahtuma Kissa ei saa hiirtä kiinni Kielteinen ajatus Olen kelvoton kissa Myönteiset vasta-ajatukset - Ensi kerralla parempi onni - Aina ei voi onnistua Seuraukset Masennus, pelko, muut kielteiset tunteet Hyvät tunteet

41 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin?

42 Kokemuksia hoitopolusta ja stressinhallintakurssista

43 Kokemuksia hoitopolusta Terveydenhoitajat: hoitopolku hyvä, auttaa perustelemaan toimenpiteitä ja etenemistä, mutta neuvonta-aikaa vähän, nopea pääsy SIHTIin varmistettava Lääkärit: SIHTI toimii, olen osannut lähettää eteenpäin koulu- tai omalääkärin rooli varhaisessa tuessa? Vaikeuksia RBDI:n täytössä, nuorten suhtautuminen ja vastaamisen luotettavuus?

44 Ohjaajien kokemuksia stressinhallintakurssista Kuopiossa pidetty 6 kurssia ( ), yht 26 nuorta, R-BDI:llä tunnistettu 4-13% koulun nuorista masennusriskisiksi (5-15pistettä) Nuorten osallistuminen vähäistä, syinä mm. poissaolot tunnilta, leimautumisvaara? Materiaalia kehitettävä edelleen: kevennettävä, teoreettisuutta pois, suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi Voisiko lyhentää?, kaikille nuorille sovellettavaksi? Aikuisen antama aika 6-8 nuorelle joka viikko on sinällään jo nuorille myönteinen asia

45 Nuorten kokemuksia kurssista Kuopiossa Tyytyväisiä tapaamisten määrään Ryhmä ok (pidätkö ryhmästä) Ei osaa sanoa auttaako ryhmässä toimiminen välttämään masennusta Kurssin pituus hyvä Tyytyväisiä ohjaajaan Ryhmä toimi yhdessä jonkin verran (paljon-vähän skaalalla) Tunnelma ryhmässä neutraali

46 Kurssin ohjaajien kokemuksia Vantaalla (Suanto & Talja 2010) (6 ohjaajaa haastateltu) Kurssin merkitys: 1. Työssä jaksaminen: * nuoret kiinnostuneita kurssista, apua elämänhallintaan, mielialakyselyn pisteet laskivat, ryhmässä vuorovaikutus oli positiivinen * ohjaajakokemus helpotti ohjausta jatkossa, ohjaajapari jakoi työmäärää, kurssin sisältö positiivinen, toivottiin ohjaajien tapaamisia, kurssi raskas, 2. Nuorten sitouttaminen kurssiin: innostus hiipui loppua kohti, ohjaajan sitoutuminen vaikutti myös 3. Kurssimateriaalin soveltuvuus kurssilla: strukturoitu kurssi sitoi, toisaalta positiivinen asia. Lisää toiminnallisuutta kaivattiin 4. Hyvä kurssin perusta: ohjaajakoulutus tarpeellinen, jatkuvuus 5. Työajan rajallisuus: aikaresurssit ei riitä, ryhmän kasaaminen vie aikaa Kokemukset hyvin samansuuntaisia Kuopiossa

47 TUTKIMUSTULOKSIA... Tutkimus Clarke ym (self-report depres 14-15v) tapaamisia 15x45min Clarke ym (13-18v masennusriskiset) Tuloksia 14,5 % vs 25,7% 12kk 9,4% vs 28,8% 2v Ruotisssa: DISA koko luokalle (10 tapaamista) 13-18v tytöt Stressinhallintakurssin käyneet pärjäsivät paremmin tsunamin aih. stressistä Vantaan Sateenvarjoprojektin kokemukset Interventioryhmässä: mielialakysely: Pisteet alussa lopussa n. 4 Garber, Clarke ym (13-17v) 21.4% vs 32.7% 6kk 11.7% vs 40.5% (EI masentuneet vanhem) 31.2% vs 24.3% (masentuneet vanh)

48 Jatko Hoitopolku tarkistetaan vuosittain ja korjataan saatujen kokemusten perusteella Saatavilla internet-sivuilta / STK ja KYS Vaikka nuorten osallistuminen stressinhallintakurssille vähäistä, kurssinvetokoulutus on antanut valmiuksia nuoren yksilölliseen tukemiseen Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia odotetaan

49 Kiitos mielenkiinnosta!

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa hoitopolku masentuneen n yhteydessä 12.11.2010 OTTTA LUENNOSTA Perusterveydenhuollon nuorisopsykiatrian yhteistyöpäivä 28.10.2010 Martta Pirskanen

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Nuorten työryhmä ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperhepalvelut Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja Kuopion

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS

NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämisessä käyttökokemuksia eri puolilta Suomea Terveydenhoitajapäivät Tampere 10.2.2011 Marjatta Pirskanen, TtT Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOILLE Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Koulutusohjelma Hyvä opiskelija, tervetuloa käyttämään opiskeluterveydenhuollon palveluja! Haluamme tukea

Lisätiedot

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki 14.11.2011 Lahja Eriksen, terveydenhoitaja Oulun kaupunki TERO- Terveempi Oulu, Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen osahanke, Kaste- ohjelma. 1.3.2009-31.10.2011

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 3 3 Hankkeen menetelmät

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Haluamme tukea sinua välittämään itsestäsi ja huolehtimaan terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tässä kyselyssä kysymme sinulta hyvinvointiin

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ

TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ TEEMASEMINAARI 6 LIIKKEEN MIELEKKYYTTÄ JA MIELEN LIIKETTÄ Teemaseminaarin ohjelma 10.15 Kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä? Näkymiä ja unelmia, Esa Nordling (THL) ja Satu Turhala(SMS) 10.45 Puhe,

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Mielialataidot -ryhmätoiminta

Mielialataidot -ryhmätoiminta Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön muokkaus

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI 17.4.2014 1 17.4.2014 2 WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI Esittelyvideo: http://vimeo.com/83577952 17.4.2014 3 4 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo)

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa

Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa Aineenopettajat Ryhmänohjaajat Terveydenhoitajat Kuraattori Opintoohjaajat Erityisopettaja Rehtori Opiskelijan opintojen ohjaus ja opiskelijan muu tukiverkosto Tikkurilan lukiossa ROtuokiot Tutorit 2011

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot

Lisätiedot

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos

Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011

KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET. 1 9 luokat. Suunnitelma v.2009-2011 Sosiaali- ja terveysosasto Terveyskeskus KOULUTERVEYDENHUOLLON TERVEYSTARKASTUKSET 1 9 luokat Suunnitelma v.2009-2011 KEVÄT 2010 Satu Pulkkinen Kristina Perttu 1lk:n terveystarkastus Terveydenhoitaja:

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ

SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ SYÖMISHÄIRIÖIDEN YLEISYYS JA PAINON HAHMOTTAMINEN SYÖMISHÄIRIÖN TAUSTATEKIJÄNÄ Syömishäiriöpäivät Jyväskylä 23.1.2013 Taustaa Syömishäiriöiden vähentäminen Mielenterveyden ja itsetunnon edistäminen Syömishäiröiden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot