NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS"

Transkriptio

1 Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämisessä käyttökokemuksia eri puolilta Suomea Terveydenhoitajapäivät Tampere Marjatta Pirskanen, TtT Terveyden edistämisen suunnittelija Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus 1

2 Sisältö Tausta Valtakunnallisia linjauksia Nuorten päihteiden käyttö Varhaisen puuttumisen mallin teoreettiset lähtökohdat Varhaisen puuttumisen mallin kertaus Nuorten päihdemittarin käyttö Toimintakaavio sovellutuksia eri kunnista Interventiot, voimavarakeskeinen dialogi, motivoiva haastattelu Kokemuksia mallin käytöstä (kysely 2010) Pohdintaa 2

3 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön yhteisiä periaatteita ja painotuksia vuoteen 2015 valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmassa painotetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan aseman vahvistamista mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä ongelmien ja haittojen ehkäisyä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä painottaen avo- ja peruspalveluja matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tultaessa yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen 3

4 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009), edistävä ja ehkäisevä työ Alkoholiverotusta korotetaan Hyvinvointia edistäviä yhteisöjä vahvistetaan Kansalaisten vaikuttamiskeinoja vahvistetaan Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS 4

5 Nuorten päihteiden käyttö Tupakointi päivittäin Tosihumala vähint. 1 krt / kk Huumekokeilu ainakin kerran 8. ja 9. luokkalaiset % Lukiolaiset % Ammatillisen koulutuksen opiskelijat % Kouluterveyskysely 2010, THL 5

6 Nuorten päihteiden käyttö päihdemittarilla tunnistettuna (%) Päihteiden käyttö v. (n=167) % v. (n=159) % Raittius, kokeiluja Toistuva käyttö Riskikäyttö Vaarallinen suurkulutus 9 24 (Pirskanen 2007) 6

7 Humalajuominen huolestuttavaa (binge drinking, yli 5 alkoholiannosta) vuotiaat pojat 48% ja tytöt 40% (n=159) Humalajuominen oli yhteydessä (p < 0.005) haitallisiin seurauksiin muistin menetys, sammuminen itsensä satuttaminen matkustaminen päihtyneen kuljettamassa (toinen tai itse) autossa seksuaalinen hyväksikäyttö Vaarallinen suurkulutus; nuoret arvioivat oman käyttönsä haitattomaksi ja vähäisemmäksi kuin toverien päihteiden käytön (Pirskanen 2007) 7

8 Päihdehäiriöt Riippuvuus (Toleranssi, vieroitusoireet) Väärinkäyttö (Jatkuva käyttö haitoista huolimatta) Raittius n.10% Haitallinen käyttö (Haitalliset seuraukset) Ongelmat Kokeiluluonteinen käyttö Säännöllinen ( Sosiaalinen ) käyttö Kehitykselliset muunnelmat Varhainen puuttumisen tärkeä alue Nuorten päihteiden käytön kehityksellinen näkökulma (mukaillen Knight 2001, Pirskanen 2007) ja varhaisen 8 puuttumisen tärkeä alue

9 Lähtökohtia salutogenesis, terveys- ja voimavarakeskeisyys ULKOISET VOIMAVARAT Vanhempien tuki, lämmin keskusteluyhteys, vanhempien valvonta Ikätoverit, harrastukset SISÄISET VOIMAVARAT Tieto, koulun käynnin mielekkyys Sosiaaliset taidot, sosiaalinen itsenäisyys Itsetunto (Antonovsky 1996, Pitkänen & Pulkkinen 2003, Fergus & Zimmerman 2005) Suojaavien ja altistavien tekijöiden tunnistaminen 9

10 Varhaisen puuttumisen malli - työvälineet Nuorten päihdemittari (Adolescents' Substance Use Measurement, ADSUME) Taustalla AUDIT ja CRAFFT Toimintakaavio Taustalla voimavarat, huolen harmaa vyöhyke Interventiosuositukset Taustalla voimavarakeskeinen dialogi, mini- interventio, motivaatio (Pirskanen 2007) 10

11 NUORTEN TERVEYS JA PÄIHTEETTÖMYYS Preventiivine Miniinterventi n miniinterventio tarpeen Hoidon vahvistava interventio o arviointi TERVEYSKESKUSTELU, VARHAINEN PUUTTUMINEN Terveydenhoitaja Nuori Elämäntilanteet ja ulkoiset voimavarat Vanhempien tuki, asenteet, mallit Ystävät ja läheiset, harrastukset Sisäiset voimavarat Psyykkinen hyvinvointi, itsetunto Sosiaaliset taidot Tietoa, opiskelumotivaatio Ammatillisuus ja asiantuntijuus Luottamus, kunnioittaminen Kuuntelu ja asioihin paneutuminen, empatia Toimintamenetelmät Interventiivinen haastattelu, dialogi Voimavarojen tukeminen Varhainen puheeksi ottaminen, mini-interventio Tiedot antaminen ja motivoiminen Nuorten päihdemittari (ADSUME), toimintakaavio ja interventiosuositukset VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI 11

12 Nuorten päihdemittari Päihteiden käytön määrä (alfa 0.838) 1. Tupakointi 2. Kokeiltu tai käytetty päihde 3. Päihteiden käytön tiheys 4. Juotujen alkoholiannosten määrä Päihteiden käytön seuraukset (alfa 0.788) 5. Myöhästymiset koulusta Haitallinen käyttäytyminen Muistin menetys, sammuminen kysymykset 1-9 pisteytetty (0-5 pist., yht p) Sosiaalinen tuki ja altistuminen vanhempien tietäminen, ystävien huoli, oma arvio, huumeita käyttävät ystävät (Pirskanen 2007) (Pirskanen 2007) 12

13 Päihteiden käytön määrä 1. Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? 0. En 1. Tupakoin (käytän nuuskaa) satunnaisesti 2. Tupakoin (käytän nuuskaa) päivittäin Minkä ikäisenä aloitit tupakoinnin? 2. Oletko kokeillut tai käyttänyt päihteitä viimeisen vuoden aikana? 0. En 1. Alkoholia (ei huomioida maistamista esim. lusikallisen verran) 4. Lääkkeitä, että saisin pään sekaisin 4. Liuotinaineita (imppaaminen) 4. Huumausaineita, mitä 4. Jotain muita päihteitä, mitä 5. Alkoholia ja edellä mainittuja aineita samaan aikaan (sekakäyttö) Minkä ikäisenä kokeilit ensikerran? Jos vastasit edelliseen kysymykseen En, voit siirtyä kysymykseen Kuinka usein olet kokeillut tai käyttänyt muita päihteitä kuin tupakkaa viimeisen vuoden aikana? kertaa kertaa 3. Noin kerran kuukaudessa 4. Pari kertaa kuukaudessa 5. Kerran viikossa tai useammin Milloin käytit viimeksi ja mitä 4. Kuinka monta annosta alkoholia juot yleen-sä niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? (Annosten laskeminen, katso seuraava taulukko) 0. En käytä alkoholia annosta annosta annosta 4. 7 annosta tai enemmän, montako 13

14 ADSUMEN täyttäminen, missä? Kotona piilottelu Luokassa liioittelu etu: ryhmän ja yksilöiden havainnointimahdollisuus Terveydenhoitajan huoneessa neutraali puute: nuorelle ei tule kysymysten prosessointiaikaa (Akateeminen terveyskeskus-hanke, K. Järvenpää, 2008) 14

15 Päihteiden käytön syyt Hauskanpitoon ja rentoutumiseen 61% Seuran vuoksi 15 % Pahan olon helpottamiseen 8 % *) Humalan vuoksi, pään sekaisin saamiseksi 6 % *) Muun syyn vuoksi 10 % *) useammin vaarallisen suurkulutuksen ryhmän nuoret, muitakin ongelmia 15

16 Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Preventiivinen miniinterventio on Miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2), 3) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio on Ei voima - varoja TUNTUVA HUOLI Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Ei voimavaroja on Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveydenhuollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7) VAKAVA HUOLI Hoidon tarpeen arviointi Lääkärin arvio Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Osastohoito 7) Copyright 16

17 Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Preventiivinen miniinterventio on Miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2), 3) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio on Ei voima - varoja TUNTUVA HUOLI Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Ei voimavaroja on Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveydenhuollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7) VAKAVA HUOLI Hoidon tarpeen arviointi Lääkärin arvio Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Osastohoito 7) Copyright 17

18 Nuorten päihdemittarin pisteet Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mielialamittari Tieto, oma asenne Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Preventiivinen miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Pisteet 4-6 Toistuva käyttö on Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen / läheisten tuki * 3 Yhteys huoltajaan nuoren luvalla * 4 Yhteistyö lääkärin kanssa * 5 Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, oppilashuoltoryhmän kanssa * 6 Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla * 7 Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuu Ei voima - varoja LIEVÄ * 3 HUOLI *4 Kontrollikäynti * 5 Tilanne ei muutu Kuvio 1. Vaasan sovellus Nuorten päihdemittarista, voimavarat ja toimintakaavio 12/08 t.p Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v) Riskikäyttö (>9) HUOM. tupakkapisteitä EI lasketa on KLAARA Ei voima - varoja TUNTUVA * 3 HUOLI *4 Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus on KLAARA VAKAVA *3 HUOLI *4 LASTENSUOJELUILMOITUS - Ilmoituksesta hyvä kertoa huoltajalle - Ilmoituksessa tieto onko Klaaraan jo yhteys * 6 * 7 Kirjaaminen: Pegasokseen pisteet + voimavarat + suunnitelma Copyright /mukautettu Vaasan oloihin 18

19 Nuorten päihdemittarin pisteet Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Preventiivinen miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Pisteet 4-6 Toistuva käyttö on Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, oppilashuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18- vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yhteistyöstä, vastuunjaosta Ei voima - varoja LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2) Tilanne ei muutu Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö on Ei voima - varoja TUNTUVA HUOLI Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus on VAKAVA HUOLI LÄHETE LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKALLE HUOM! Jos nuori on alle 15-vuotias ja kokeillut huumeita, tee lähete aina Lasten ja nuorten päihdepoliklinikalle (vaikka Nuorten päihdemittarin pistemäärä jäisi alle 7)! Kuvio 1. Turun sovellus Nuorten päihdemittarista, voimavarat ja toimintakaavio 19 Copyright

20 Nuorten päihdemittarin toimintakaavio (Turun opiskelijaterveydenhuolto) 1. Nuorten päihdemittarin pistemäärä? Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus 2. Nuoren voimavarojen määrittäminen on Ei voima - varoja on Ei voima - varoja on Ei voimavaroja 3. Huolen asteen määrittäminen EI HUOLTA LIEVÄ HUOLI TUNTUVA HUOLI VAKAVA HUOLI Preventiivinen miniinterventio 4. Miten puututaan? (Interventio- Suositus) vahvistava interventio Miniinterventio Hoidon tarpeen arvio 5. Seuranta, jatkotoimenpiteet? Normaalit terveys tapaamiset Tarvittaessa kontrollikäynti Uusi aika 2-6 vk Lääkärin arvio Yhteys huoltajaan Tilanne ei muutu Seurantakäynnit ILMOITUS KOTIKUNNAN LASTENSUOJELUUN (ulkokuntalaiset) LÄHETE LASTEN JA NUORTEN PÄIHDE POLIKLINIKALLE (turkulaiset) 20

21 VARHAINEN PUUTTUMINEN -interventiosuositukset Päihteiden käyttö Raittius, kokeilu 0-3 p. Toistuva käyttö 4-6 p. Riskikäyttö 7-9 p v., 7-12 p. yli 16 v. Huolen, yhteistyötarpeen määrittäminen Ei huolta Lievä huoli Tuntuva huoli, tunne th:n auttamiskeinojen puutteesta ja yhteistyön tarpeesta herää Interventiosuositukset vahvistava interventio - Positiivinen palaute Preventiivinen mini-interventio - nuoren oma arvio -Voimaannuttava keskustelu hyvää oloa tuottavasta päihteettömästä toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, musiikki, ystävien ja perheen kanssa oleminen) Mini-interventio - nuoren vastuu, muutoshalukkuus - yhteistyön tiivistäminen, poissaolojen seuranta yms. -Yhteys kotiin, ehkäisevä lastensuojelu -nuoren sitoutuminen muutokseen Vaarallinen suurkulutus 10 p v. 13 p. yli 16 -v. Vakava huoli, kouluterveydenhuollon keinot loppumassa Tarvittavan hoidon arvioiminen / järjestäminen / lääkärin arvio / lastensuojelu 21

22 Voimavarojen tukeminen VOIMAVARAT Sosiaaliset suhteet, sosiaalinen pääoma KESKUSTELUN AIHEITA Ystävät, vanhempien tuki, opiskelun mielekkyys ja tavoitteet Sosiaalinen vastuu ja toisista huolehtiminen Yksinäisyys Arvostuksen tunne, puute Omat, ystävien ja yhteisön asenteet Joukkoharha ja sosiaalinen paine Opiskelijan vastuu omista tekemisistään myös päihteiden vaikutuksen alaisena Sosiaaliset taidot ja selviytymiskeinot Selviytymiskeinot ilman alkoholia sosiaalisissa tilanteissa Käytön syyt: 1) rentoutuminen: opittu käyttäytymismalli, 2) pahan olon lievittämiseen: oire opiskelijan mielialan pulmista 22

23 Voimavarojen tukeminen VOIMAVARAT Itsetunto KESKUSTELUN AIHEITA Hyväksyntä ja kunnioitus Omien vahvuuksien tunnistaminen, palaute Pohdinta hyvää oloa tuottavasta toiminnasta Keskustelu ystävyyssuhteista, ristiriitatilanteista selviytymisestä Tieto terveyteen liittyvistä asioista Harrastukset ja vapaa- aika Tilanneraittius: liikenne, työ, raskaus, lasten hoito Humalajuomisen ja runsaan päihteiden käytön haitat ja vaaratilanteet Sekakäytön vaarat Alkoholin vaikutus muistiin, oppimiskykyyn ja aivoihin Humalajuomisen raja naisilla 4 ja miehillä 5 tai useamman annoksen juominen yhdellä kerralla Keskustelua vapaa-ajan ajan viettämismahdollisuuksista 23

24 Varhaisen puuttumisen toimintamallissa keskeistä Luottamuksellisen suhteen luominen Yhteinen pohtiminen ja reflektio Yhteisymmärrys päihteiden käyttöön liittyvästä huolesta Nuoren asenteiden, itsenäisyyden, motivaation ja tiedon tunnistaminen Nuoren voimavarojen tunnistaminen Varautuminen nuoren vastarintaan Arvostaminen - hyväksyntä - empatia Ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen huomion saaminen (Pirskanen 2007) 24

25 Motivoivan haastattelun periaatteet Ilmaise empatiaa ja hyväksyntää Pyri aikaansaamaan ja voimistamaan ristiriitaa Vältä väittelyä Kierrä, myötäile vastarintaa Vahvista asiakkaan uskoa omaan muutoskykyynsä (Miller & Rollnick 2002, Ehrling & Rakkolainen 2008) 25

26 Terveydenhoitajien kokemuksia varhaisen puuttumisen mallista Kysely toteutettiin syksyllä 2010 Kysely lähetettiin 92 kuntaan, vastauksia 35 kunnasta Vastaajat olivat terveydenhoitajia, terveydenhoitajaryhmiä tai heidän lähijohtajiaan Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä 26

27 Terveydenhoitajien kuvauksia nuorten suhtautumisesta: Nuorten suhtautuminen myönteistä Vastaaminen helppoa, nopeaa, totuudenmukaista Käsitteiden ymmärtäminen toisille vaikeaa Pysäytti miettimään omaa päihteidenkäyttöä Konkretisoi keskustelua päihteistä Päihdemittarin luottamuksellisuus ja yhteydenotto vanhempiin aiheutti kysymyksiä 27

28 Terveydenhoitajien kuvauksia vanhempien suhtautumisesta: Vanhemmat tyytyväisiä siihen, että päihteidenkäyttöä selvitetään Terveydenhoitajan ohjeet arvioitiin tärkeiksi ja ennalta ehkäiseviksi Tulokset ovat usein hätkähdyttäneet myös vanhempia 28

29 Terveydenhoitajien arvioita varhaisen puuttumisen mallista: Systemaattista, samansisältöistä tietoa Hyvä apuväline puheeksi ottamisessa, ennalta ehkäisyssä ja kokonaistilanteen arvioimisessa Edellyttää huolellista keskittymistä Päihteistä puhuminen nykyisin jo osa arkityötä Mahdollistaa seurannan toisella asteella Pisterajat olivat toisten mielestä liian tiukat ja niitä verrattiin mm. AUDIT pisteisiin 29

30 ADSUME on validoitu AUDIT:n 5 pisteen mukaan (Pirskanen 2007) AUDIT:n rajat riskikäytölle (NIAAA 2005) miehet 7 pistettä tai enemmän naiset 5 pistettä tai enemmän nuoret 4 pistettä tai enemmän Käypähoitosuositus / Duodecim (Seppä 2010) Kohtuukäyttö: naiset 0-5 p, miehet 0-7 p. Riskikäytön raja: miehet 8 pistettä tai enemmän naiset 6 pistettä tai enemmän 30

31 Terveydenhoitajien kuvauksia yhteistyökumppaneiden arvioista: Kuraattorien palaute myönteistä, vaikka he pelkäsivät työmääränsä lisääntyvän Tunnistettiin nuoren / perheen muitakin ongelmia Myös A-Klinikalla päihdenmittari ja varhaisen puuttumisen malli koettiin hyvänä työvälineenä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisen yhteydessä. 31

32 Terveydenhoitajien kuvauksia varhaisen puuttumisen malliin liittyvästä koulutuksesta Malliin perehdytty mm. Kouluterveyspäivillä, M. Pirskasen luennoilla tai kirjallisuudesta Järjestetty koulutus- ja työkokouksia yhteisten toimintakäytäntöjen sopimiseksi Muutamassa kunnassa järjestetty yleisiä koulutustilaisuuksia 32

33 Esitettyjä kehittämistarpeita mallin kehittämiseksi: Päihdemittarin kehittäminen sähköiseen muotoon Pisteiden laskeminen ja tulkitseminen yksinkertaisemmaksi Koulutuskokonaisuus mallin käyttöönottoon liittyen 33

34 Asiakkaiden kokemuksia muissa tutkimuksissa Terveydenhoitaja luotettava asiantuntija, keskustelu tärkeä, puolet nuorista ei muistanut konkreettisia ohjeita (Pirskanen 2007) Tupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta tuki ja seurantakäynnit puutteelliset (Pirskanen 2007) vuotiaat nuoret kokevat myönteisiksi lääkärien ja hoitajien kysymykset sensitiivisistä aiheista (huumeet, alkoholi, tupakka, seksuaalisuus, syntyvyyden säännöstely, mieliala tai perheen ongelmat). Keskustelu vahvistaa nuorten luottamusta hoitajiin ja lisäsi nuoren vastuunottoa omasta terveydestään (Brown ja Wissow 2007) Asiakkaat odottavat terveystottumuksiin liittyviä ohjeita (Duaso ym. 2002) Alkoholin suurkuluttajista vain 2 % arvioi varhaista puuttumista kielteisesti (Aalto ym. 2002) 34

35 Puuttua vai olla puuttumatta? OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, oikeaa tietoa, joskus pysäyttämistä Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja puuttua (lastensuojelulaki 2007:25, 34 asemasta ja oikeuksista 9 ), 34, laki potilaan Riskitekijöitä velvollisuus puuttua; sopiva aika ja tapa Päihteiden suurkulutus kokeiluako? vähenee harvoin itsestään Nuoren etu 35

36 INFORMAATIO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLISTA: Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006) Luentoja, posteriesityksiä Artikkeleita ammatillisissa (Pirskanen & Pietilä 2005, 2007, 2008) ja tieteellisissä lehdissä (Pirskanen & Pietilä 2010) Hyvät Käytännöt internetsivuilla, THL/Hyvä käytäntö/sosiaaliportti.fi. (THL 2010) Opiskeluterveys kirja, käsikirja tarkastettavana (Duodecim) VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLIN KÄYTÄNTÖÖN SOVELTAMINEN: Lähetetty pyynnöstä yli 80 kuntaan vuosina Käännökset ruotsin, englannin ja venäjän kielellä Hyödynnetty soveltaen Viipurin alueen kouluterveydenhuollossa Sovellutuksia lastensuojeluun, nuorisotyöhön, erikoissairaanhoitoon Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevän suun terveydenhuolto asetus 380/2009 perustelu ja soveltamisohjeessa (STM 2009) Vuonna 2011 julkaistava Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa sähköinen menetelmäkäsikirja (THL 2011) 36

37 Uudet sovellutukset Itsearvioinnin väline: Terveys ry. Selvä peli hanke, Nuorten päihdemittari. Hakusanoin: Terveys ry, Nuorten päihdemittari Sähköinen terveyskyselykooste, pisteytys ja tulkinta: ADSUME, R-BDI, ravitsemus, uni ja liikunta / Teräste hanke Ulvilassa 2010 Savonlinna: Effica ohjelmassa versio, jonka asiakas voi täyttää 37

38 Tulevaisuus Voimavaralähtöisyys ei tullut esille vastauksissa Jatkossa on tärkeä kehittää voimavaralähtöisiä työmenetelmiä varhaisen puuttumisen osaksi. Huomaa hyvä lapsessa ja nuoressa 38

77 60 50 50 40 Prosentti 30 20 10 27 22 21 16 12 23 14 Ikä 14 15 vuotiaat 0 5 4 16 18 vuotiaat 4 6 kertaa /vuosi 1 3 kertaa /vuosi Kerran viikossa Ei käytä alkoholia Pari kertaa kuukaud. Kerran kuukaudessa

Lisätiedot

ltö Voimavaraläht ihteettömyyden edistäminen - opiskelijoiden päihteiden p Korvaavatko päihteet puutteelliset mielenterveyspalvelut?

ltö Voimavaraläht ihteettömyyden edistäminen - opiskelijoiden päihteiden p Korvaavatko päihteet puutteelliset mielenterveyspalvelut? Korvaavatko päihteet puutteelliset mielenterveyspalvelut? Voimavaraläht htöinen opiskelijoiden päihteettp ihteettömyyden edistäminen Opiskeluterveyspäiv ivät Tampere 12.11.2010 Marjatta Pirskanen Terveyden

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Kuopiossa 4.4.2011 Marjatta Pirskanen, TtT

Kuopiossa 4.4.2011 Marjatta Pirskanen, TtT - Kuopiossa 4.4.2011 Marjatta Pirskanen, TtT 2 Lukijalle...3 1 Tausta...4 1.1 Nuorten päihteiden käytön ehkäiseminen terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena...4 1.2 Nuorten valinnat yhteydessä aikuisten

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2011

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2011 Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2011 Kuopiossa 16.2.2011 Marjatta Pirskanen, TtT 2 SISÄLTÖ Lukijalle...3 1 Tausta...4 1.1 Nuorten päihteiden käytön

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2008

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2008 Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2008 Lukijalle Tämä opas sisältää varhaisen puuttumisen mallin mukaisia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi

Lisätiedot

TUO ROKOTUSTIEDOT MUKANASI TERVEYSTARKASTUKSEEN

TUO ROKOTUSTIEDOT MUKANASI TERVEYSTARKASTUKSEEN 1 Tämä kysely auttaa sinua ja terveydenhoitajaa arvioimaan terveyttäsi ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Täytä kysely kirjoittamalla vastauksesi tyhjin kohtiin tai rastittamalla / rengastamalla lähinnä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN NUOREN AUTTAMISEKSI KANGASALLA

PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN NUOREN AUTTAMISEKSI KANGASALLA Kangasalan kunta TOIMINTAMALLI PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN NUOREN AUTTAMISEKSI KANGASALLA Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistystoimi Vapaa-aikatoimi Poliisi Seurakunta Kevät 2012 1. SISÄLTÖ 1. SISÄLTÖ... 2 2. JOHDANTO...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki 14.11.2011 Lahja Eriksen, terveydenhoitaja Oulun kaupunki TERO- Terveempi Oulu, Terveempi Pohjois-Suomi hankkeen osahanke, Kaste- ohjelma. 1.3.2009-31.10.2011

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar Etsivä Nuorisotyö Yleisimmät huolenaiheet/etsivä Nuorisotyö Tammikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo Helmikuu Kesätyöt, yhteishaku Toimeentulo

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa hoitopolku masentuneen n yhteydessä 12.11.2010 OTTTA LUENNOSTA Perusterveydenhuollon nuorisopsykiatrian yhteistyöpäivä 28.10.2010 Martta Pirskanen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa

Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku ja ryhmämuotoinen interventio masennuksen ehkäisyssä Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 10.2.2011, Tampere Säde Pirttimäki

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön Preventiimin kehittämispäivä 18.11.2014 Susanna Leimio Esitykseni lähtökohdat Huolen vyöhykkeistö (Tom Arnkil & Esa Eriksson, THL) EI HUOLTA PIENI HUOLI TUNTUVA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA

LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto

Alkoholin käytön varhainen. Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto Alkoholin käytön varhainen tunnistaminen ja miniinterventio terveydenhuollossa Anne Kejonen, terveydenhuollon ylitarkastaja sairaanhoitaja (YAMK) Itä-Suomen aluehallintovirasto 1 Esitys Taustaa: - puheeksioton

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien

Neuvokas perhe. Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen. Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Neuvokas perhe Menetelmä lapsiperheiden terveyden edistämiseen Perhelähtöisesti Perheitä aktivoiden Voimavaroja tukien Terhi Koivumäki Projektipäällikkö, TtM, th Suomen Sydänliitto ry Terhi.koivumaki@sydanliitto.fi

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA

TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA TYÖVÄLINEET PUHEEKSIOTOSSA Jaana Huohvanainen Ikäihmiset ja alkoholi -koulutus 19.11.2013 ESITYKSET SISÄLTÖ Ikäihmisten alkoholinkäytön puheeksioton, arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen työvälineet ja niiden

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot