MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn"

Transkriptio

1 MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

2

3 MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön muokkaus Rag Doll-sarjakuvat Muut sarjakuvat Layout ja taitto Gregory Clarke Liisa Laakso-Tammisto Kaisa Humaljoki Tuija Koskinen Satu Lähteinen Riitta Pelkonen Maria Vuorilehto Merja Ruotsi Kaisa Leka Marjut Grainger Vantaa, 2010

4 Esipuhe MAESTRO-nimi on lyhenne sanoista MAsennuksen Ennaltaehkäisyä STRessinhallintaa Opettelemalla. MAESTRO-kurssi on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat harjoitella keinoja stressaantuneen, alakuloisen tai ärtyisän olon helpottamiseksi tai haluavat harjoitella tulemaan paremmin toimeen kuormittavissa, stressaavissa tilanteissa. Tutkimustieto osoittaa, että masennusoireistakin kärsivien nuorten depressioon sairastumisen vaara vähenee, kun oppii hallitsemaan kuormittavia ja stressaavia tilanteita. MAESTRO- kurssin Nuorten työkirja on tarkoituksella melko koulumainen ja kurssin tehokkuus perustuukin paljon tehtävien tekemiseen. Ahkeruus tällä kurssilla palkitaan yleensä hyvillä stressinkäsittelytaidoilla. Nuorten työkirja sisältää kahdeksan tapaamisen teemat, niihin liittyvät harjoitukset ja kotitehtävät. Teoriaa ei työkirjassa juuri ole, eikä kirjaa ole tarkoitettu käytettäväksi itsenäiseen työskentelyyn ilman ohjaajan opastusta. Kurssilaiset voivat kurssin loputtua kuitenkin käyttää sitä kertaamiseen ja muistin virkistämiseen. Omia muistiinpanoja varten työkirjassa on erillisiä muistiinpanolaatikoita. Alkuperäinen työkirja on tehty U.S.A:ssa, joten sitä on täytynyt muokata suomalaisen nuorten tarpeisiin. Suomen oloihin MAESTRO-kurssi on muokattu osana Vantaan Sateenvarjo-projektia Esimerkiksi työkirjan sarjakuvat on piirretty uusiksi. Tähän mennessä MAESTRO-kursseista karttunut kokemus on ollut myönteistä. Toivottavasti mahdollisimman monessa koulussa käynnistään MAESTRO-kursseja. Helsingissä Mauri Marttunen Tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö

5 SISÄLLYSLUETTELO NUORTEN STRESSINHALLINTAKURSSIN SISÄLTÖ 1.0 MITÄ STRESSI ON? KURSSIN ESITTELY TUTUSTUMINEN MITÄ STRESSI ON? MITÄ MASENNUS ON? OMAT TAVOITTEET MIELIALAPÄIVÄKIRJA KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN STRESSIN KANSSA PÄRJÄÄMINEN EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN AJATUKSIA RYHMÄSTÄ MIELIALAKYSELY KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN STRESSAAVAT TILANTEET JA AJATTELU EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN KIELTEISEN AJATTELU TARKKAILU EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 39

6 5.0 TOISIA KOSKEVA KIELTEINEN AJATTELU EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN TOISIA KOSKEVAT KIELTEISET AJATUKSET KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN AKTIVOIVIIN TAPAHTUMIIN SUHTAUTUMINEN EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT A-B-C -HARJOITUKSIA MISTÄ EPÄREALISTISET USKOMUKSET TULEVAT ONGELMANRATKAISUMENETELMÄ KIELTEISIÄ AJATUKSIA AKTIVOIVIEN TAPAHTUMIEN KÄSITTELYSSÄ KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN PYSÄYTTÄMISTEKNIIKAT EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN KESKEYTTÄMISTEKNIIKAT A-B-C:N KÄYTTÖ OMASSA ELÄMÄSSÄ MERKIT JA MUISTUTUKSET tai TEKEMÄTTÄ JÄÄNEET KURSSIN OSAT KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN STRESSAAVAT TILANTEET, MASENNUKSEN EHKÄISY, VIIKOTTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT "HÄTÄSUUNNITELMAT" SAAVUTUKSISTA KIINNIPITÄMINEN KYSELYLOMAKKEET OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN VIIKOITTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS 67

7 Nuoren työkirja 7 Nuorten stressinhallintakurssin sisältö 1. Tapaaminen Mitä stressi on? kurssin esittely, tutustuminen, mitä stressi on, mitä masennus on, omat tavoitteet, mielialapäiväkirja 2. Tapaaminen Stressin kanssa pärjääminen tämän ryhmän pelisäännöt, kielteisten ajatusten tunnistaminen, ajatuksia ryhmästä, mielialakysely 3. Tapaaminen Stressaavat tilanteet ja ajattelu kielteisiä ajatuksia laukaisevien tapahtumien tunnistaminen, myönteisen ajattelun lisääminen, omien tavoitteiden kertaaminen 4. Tapaaminen Kielteisen ajattelun tarkkailu epärealististen ajatusten tunnistaminen, epärealistisen ajattelun muuttaminen todenmukaiseksi 5. Tapaaminen Toisia koskeva kielteinen ajattelu ajatusten taustalla olevien kielteisten, uskomusten tunnistaminen, muita koskevat kielteiset ajatukset 6. Tapaaminen Aktivoiviin tapahtumiin suhtautuminen A-B-C -harjoituksia, mistä epärealistiset uskomukset tulevat, ongelmanratkaisumenetelmä kielteisiä ajatuksia, aktivoivien tapahtumien käsittelyssä 7. Tapaaminen Epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat, A-B-C:n käyttö omassa elämässä, merkit ja muistutukset tai tekemättä jääneet kurssin osat 8. Tapaaminen Stressaavat tilanteet, masennuksen ehkäisy, viikottaisten tapaamisten päätös "hätäsuunnitelmat", saavutuksista kiinnipitäminen, kyselylomakkeet

8 8 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1. Tapaaminen MITÄ STRESSI ON? 1.1 KURSSIN ESITTELY Ohjaaja kertoo stressinhallintakurssista 1.2 TUTUSTUMINEN Esittäydymme ja tutustumme muihin ryhmäläisiin. Luottamuksellisuus. 1.3 MITÄ STRESSI ON? Käymme läpi stressaavia tilanteita, miltä ne tuntuvat ja mitä pitkäaikaisesta stressistä voi seurata. 1.4 MITÄ MASENNUS ON? Pitkittyessään stressi voi aiheuttaa masennusta. Puhumme siitä, kuinka arkinen alakuloisuus poikkeaa vakavasta masennuksesta. Käymme läpi masennuksen syitä. Puhumme myös masennuksen noidankehästä Tarkastelemme kolmiota, joka kuvaa mielialan ja tunteiden yhteyttä siihen, mitä ajattelemme ja teemme. 1.5 OMAT TAVOITTEET Voit miettiä, mitkä ovat omat tavoitteesi tähän ryhmään osallistumiselle. 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA Saat pitää kirjaa päivittäisestä mielialastasi ja samalla opit huomaamaan, mikä auttaa parantamaan oloasi ja mikä taas aiheuttaa stressiä ja/tai tekee alakuloiseksi. 1.7 KOTITEHTÄVÄT Joka tapaamisella saat tehtäväksi harjoitella kotona joitakin uusia taitoja ennen seuraavaa tapaamista. 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Ohjaaja kertoo itsestään, esimerkiksi harrastukestaan, jostain taidostaan tai tärkeästä kiinnostuksensa kohteesta. Jokaisella tapaamiskerralla joku ryhmäläinen kertoo vuorostaan jotain itsestään. Tämä helpottaa tutustumista, ja samalla saamme tietää, mikä meistä kustakin on tärkeää.

9 1. Tapaaminen Nuoren työkirja KURSSIN ESITTELY 1.2 TUTUSTUMINEN Parille esitettäviä haastattelukysymyksiä: 1. Missä asut? 2. Mitä harrastat? Mitä kivaa puuhaat vapaa-ajallasi? 3. Millaisissa asioissa olet taitava tai hyvä? 4. Ketkä ovat sinulle tärkeitä? Vanhemmat, siskot, veljet, ystävät, lemmikit? 5. Mistä musiikista pidät eniten, entä kirjoista tai elokuvista?

10 10 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1.3 MITÄ STRESSI ON? 1.4 MITÄ MASENNUS ON? Vakavan masennuksen merkkejä 1. Alakuloisuus tai ärtyneisyys kestää yli kaksi viikkoa (ja tyypillisesti pidempäänkin). 2. Alakuloisuus tai ärtyneisyys on tavallisin tunne useimpina päivinä. 3. Samaan aikaan esiintyy unen ja ruokahalun puutetta tai lisääntymistä sekä uupumusta.

11 1. Tapaaminen Nuoren työkirja 11 Tuntemukset Tunnetilat Jokainen osa vaikuttaa toisiin Toiminta Käyttäytyminen Ajattelu "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" - kolmio

12 12 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen KIELTEINEN KIERRE Normaali mieliala Teen mukavia asioita entistä vähemmän Ajattelen: "Kukaan ei pidä minusta" En enää huolehdi ulkonäöstäni Olen huonotuulinen Tunnen itseni surulliseksi Tunnen oloni entistä huonommaksi Itken koko ajan HOITOA VAATIVA MASENNUS Saan huonoja numeroita koulussa Ajattelen: "Olen luuseri" Välttelen ystäviäni Mietin itseni vahingoittamista MYÖNTEINEN KIERRE Normaali mieliala Rupean taas töihin Kutsun ystäviä kotiin syömään En ole juurikaan masentunut Itkeskelen vähemmän Ajattelen: "Ehken olekaan luuseri ihan kaikessa" Nautin elokuvasta En ole enää niin surullinen Suostun puhumaan puhelimessa kaverin kanssa Ajattelen: "Ehkä pystynkin olemaan onnellinen" Nauran ensi kertaa kuukausiin Nousen sängystä HOITOA VAATIVA MASENNUS

13 1. Tapaaminen Nuoren työkirja OMAT TAVOITTEET Omat oppimistavoitteeni tässä ryhmssä:

14 14 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA Olen Mieli- Olen todella alani todella pahalla on hyvällä päällä tavallinen päällä Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 2. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 3. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 4. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 5. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 6. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 7. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

15 1. Tapaaminen Nuoren työkirja 15 Esimerkki elämäni kamalimmasta mahdollisesta olosta (anna sille numero 1): Esimerkki elämäni parhaasta mahdollisesta olosta (anna sille numero 7):

16 16 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1.7 KOTITEHTÄVÄT 1. Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa. Merkitse päivittäinen mielialasi ympäröimällä sopiva numero, ja yhdistä merkinnät sitten viivalla, jolloin voit seurata mielialasi muutoksia. 2. Kirjoita muistiin, jos jonain päivänä tapahtui jotakin stressaavaa, joka näytti laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen. 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

17 2. Tapaaminen Nuoren työkirja Tapaaminen STRESSIN KANSSA PÄRJÄÄMINEN 2.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen ensimmäiseltä tapaamiselta? Kotitehtävä. 2.2 TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT Käymme läpi sääntöjä, joita toivomme kaikkien ryhmäläisten noudattavan, jotta ryhmä toimii ja voimme auttaa toinen toisiamme. Voimme ryhmässä keksiä omia, kaikkien hyväksyttävissä olevia sääntöjä, ja lisätä nekin pelisääntöihimme. 2.3 KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN Stressin ja alakuloisuuden hallinnassa on tärkeää omien käsitysten ja ajatusten tarkastelu. Joskus "pahennamme asioita omassa päässämme" ajattelemalla todella kielteisesti ja epärealistisesti. Ryhmässä pohdimme yhdessä miten voimme taistella epärealistisia ajatuksia vastaan ja miten voimme muodostaa totuudenmukaisempia käsityksiä. Etsimme ja tunnistamme niitä myönteisiä ja kielteisiä ajatuksiamme, joita meillä on itsestämme ja elämäntilanteestamme. Ne täytyy ensin tiedostaa, jotta niiden todenperäisyyttä pystyisi testaamaan. 2.4 AJATUKSIA RYHMÄSTÄ Ryhmäläiset täyttävät lomakkeen, jossa kysytään heidän ajatuksiaan muista ryhmän jäsenistä ja ohjaajista. Kaikki vastaukset ovat ehdottoman luottamuksellisia! 2.5 MIELIALAKYSELY Saat täytettäväksesi myös lomakkeen, jossa kysytään miltä sinusta nyt tuntuu. Se on samanlainen kuin se, jonka olet täyttänyt luokassa ennen kurssia tai henkilökohtaisessa haastattelussa terveydenhoitajalla. Kaikki vastaukset ovat ehdottoman luottamuksellisia! 2.6 KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja. Lisäksi saat pitää kirjaa niistä kielteisistä ajatuksista, joita sinulle tulee seuraavan viikon kuluessa. 2.7 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Yksi ryhmäläinen kertoo muille jostain häntä kiinnostavasta asiasta harrastuksesta, taidosta tai muusta hänelle tärkeästä asiasta.

18 18 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen 2.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 2.2 TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT Seuraavia sääntöjä toivomme kaikkien ryhmän jäsenten noudattavan, jotta ryhmä toimii kitkatta ja voimme auttaa toinen toisiamme: 1. KESKITYMME MYÖNTEISIIN ASIOIHIN. Keskity niihin myönteisiin muutoksiin, joita haluat saada aikaan omassa elämässäsi. Käytä ryhmää tukenasi, mutta älä kuitenkaan käytä sitä valituspaikkana, jossa voi kertoa kaikesta kurjasta. Kunnioitamme toisten ajatuksia, emme arvostele muita. 2. ANNAMME KAIKILLE RYHMÄN JÄSENILLE YHTÄ PALJON AIKAA. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet kertoa omista ajatuksistaan, esittää kysymyksiä ja keskustella niistä vaikeuksista, joita opittujen tekniikoiden käyttämisessä voi olla. 3. EMME KERRO RYHMÄSSÄ PUHUTUISTA HENKILÖKOHTAISISTA ASIOIS- TA ULKOPUOLISILLE. Kaikki ohjaajille kerrotut henkilökohtaiset asiat pysyvät luottamuksellisina eikä niistä kerrota ryhmän ulkopuolisille. Odotamme kaikkien ryhmäläisten noudattavan luottamuksellisuussääntöä. Ryhmätapaamisissa kuulluista henkilökohtaisista asioista emme keskustele ryhmän ulkopuolisten ihmisten kanssa. Jos luottamuksellisuusasia huolestuttaa, puhu asiasta ryhmän ohjaajan kanssa. Sujuvasti toimiva ryhmä: Ryhmässä ei voi olla läheisiä ystävyksiä. Tuttavuussuhteet eivät saa vaikuttaa ryhmän toimintaan kielteisesti. Tule paikalle aikaisintaan 10 minuuttia ennen ryhmän tapaamisaikaa. Sulje kännykkä ryhmätapaamisen ajaksi.

19 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 19 Tuleeko mieleesi muita sääntöjä? Jos kaikki ovat yhtä mieltä uusista sääntöehdotuksista, kirjoitetaan ne tähän alle: 2.3 KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN 1. Mieti mitä tarkoittaa omien ajatusten tiedostaminen.

20 20 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen 2. Montako myönteistä ajatusta tarvitaan jokaista kielteistä ajatusta kohti, että ihminen olisi onnellinen? Myönteisiä / kielteinen ajatus. Harjoitus 1 Seuraavassa on muutamia tilanteita, joiden avulla pystyt tunnistamaan kielteisiä ajatuksia. Kirjoita ylös kunkin tilanteen synnyttämät itseäsi koskevat kielteiset ja myönteiset ajatukset. Maanantaina kuulet, että jotkut kaverisi olivat lauantaina elokuvissa eivätkä he pyytäneet sinua mukaan. Vanhempasi eivät päästäneet sinua perjantaina bileisiin. Vaikeitten kokeiden jälkeen paras kaverisi sanoo, että hänestä se oli aika helppo. Huomaat, että kavereillasi on hauskaa keskenään, mutta sinä et ole mukana siinä porukassa.

21 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 21 Harjoitus 2 ESIMERKKEJÄ TAVALLISISTA KIELTEISISTÄ AJATUKSISTA Rastita tähän ne ajatukset, joita sinulla on ollut viime kuukauden aikana Minulla on ihan sekava olo. Maailmassa ei ole rakkautta. Elämäni kuluu hukkaan. Minua pelottaa. Kukaan ei rakasta minua. Varmaan päädyn elämään ihan yksikseni. Ystävyys ei merkitse ihmisille enää mitään. Minulla ei ole kärsivällisyyttä. Mitä väliä. Piti taaskin mennä tekemään (sanomaan) jotain todella tyhmää. Varmaan minä joudun vielä mielisairaalaan. Ne jotka pitävät minua kivana eivät tiedä millainen olen oikeasti. Elämällä ei ole mitään tarkoitusta. Olen ruma. En pysty ilmaisemaan tunteitani. En ikinä saa selville sitä, mitä oikeasti haluan. En pysty rakastamaan ketään. Minulla ei ole mitään arvoa. Kaikki on minun syytäni. Miksi minulle tapahtuu niin paljon kurjia asioita? En keksi mitään mikä voisi olla mukavaa tai kivaa. En tule pärjäämään elämässä. En ikinä pääse eroon masennuksesta. Kaikki on niin pielessä, ettei kannata edes yrittää mitään. Minulla ei ole riittävästi tahdonvoimaa. Miksi kannattaisi edes nousta ylös aamulla? Voi kun en olisi edes syntynyt. Puhuvatkohan nuo ihmiset minusta? Asiat menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Olen pahantuulinen ihminen. Vaikka kuinka yritän, ihmiset eivät ole koskaan tyytyväisiä. Elämä on epäoikeudenmukaista. Minulla ei tule ikinä olemaan yhtäkään hyvää ystävää. Minua pelottaa ajatella, millaista elämäni on kymmenen vuoden kuluttua. Minussa on jotain vikaa. Olen itsekäs. Minulla on surkea muisti. En ole yhtä hyvä kuin (joku toinen henkilö). Loukkaannun helposti. En pysty tekemään mitään oikein. Minulla ei tule koskaan olemaan poika/tyttöystävää. En tule koskaan onnistumaan. Koko elämäni on ihan sekaisin.

22 22 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen ESIMERKKEJÄ MYÖNTEISISTÄ AJATUKSISTA Rastita tähän ne ajatukset, joita sinulla on ollut viime kuukauden aikana Elämä on kiinnostavaa. Minulla on tosi hyvä olo. Minulla on hauskaa. Odotan tulevaisuudeltani upeita juttuja. Uskon onnistuvani tässä hommassa. Minulla on hyvä itsehillintä. Minulla on riittävästi aikaa saavuttaa ne asiat, joita elämässäni haluan tehdä. Pidän ihmisistä. Ihmiset pitävät minusta. Minulla on hyvä huumorintaju. Joissain asioissa olen erittäin hyvä. Minulla on aika lailla onnea. Olen ansainnut minulle tapahtuvat hyvät jutut. Minulla on joitain erittäin hyviä ystäviä. Pystyn oppimaan uusia tapoja hallita mielialojani. Pystyn löytämään ratkaisun useimpiin eteeni tuleviin ongelmiin. Muitten mielestä olen kivaa seuraa. Olen hyvä kuuntelija. Kelpaan tällaisena. Vaikkei aina käykään niin kuin minä tahdon, kestän senkin. On asioita (urheilu, lukeminen, piirtäminen, jne.), joissa olen hyvä. Pärjään ihan hyvin. Keksin tekemistä myös sadepäivinä. Saan usein kehuja hyvin tehdystä työstä. Osaan ratkaista ongelmia. Suhtaudun toiveikkaasti alakuloisuudesta selviytymiseen. Olen mukava ihminen. Ystäväni välittävät minusta. Perheeni välittää minusta. Olen viehättävä. Minuun voi luottaa. Olen hyvä ystävä. Uskon että elämästäni tulee ihan hyvä. Olen antelias ihminen. Ystävystyn helposti. Välitän ihmisistä ja maailman tilasta. Minulla on hyvä muisti. Pystyn oppimaan ajatusteni ja toimintani hallintaa. Saan kaverini nauramaan. Mielipiteitäni arvostetaan. Olen yhtä hyvä kuin (joku toinen henkilö). Vaikka asiat ovat huonosti, tiedän miten pitää huolta itsestäni. Hyviä asioita tapahtuu, jos ponnistelee niiden eteen.

23 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 23 AJATUKSET JA NIITÄ AIHEUTTAVAT TAPAHTUMAT 1. Onko sinulla enemmän kielteisiä vai myönteisiä ajatuksia? A Myönteisten ajatusten kokonaismäärä = B Kielteisten ajatusten kokonaismäärä = A-B Myönteiset - kielteiset ajatukset =

24 24 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen KIELTEISTEN AJATUSTEN LÄHTÖTASO Aloituspäivä: (Valinnainen) Kuinka monta kertaa olen huomannut ajattelevani 1. vk Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus niitä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

25 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 25 MYÖNTEISTEN AJATUSTEN LÄHTÖTASO Aloituspäivä: (Valinnainen) Kuinka monta kertaa olen huomannut ajattelevani 1. vk Aktivoiva tapahtuma Myönteinen ajatus niitä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

26 26 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen 2.4 AJATUKSIA RYHMÄSTÄ Täytä ohjaajan antama kysely. 2.5 MIELIALAKYSELY Täytä ohjaajan antama kysely. 2.6 KOTITEHTÄVÄT 1. Jatka sivulla 14 olevan mielialapäiväkirjan täyttämistä. 2. Seuraa kielteisiä ja myönteisiä ajatuksiasi sivujen avulla. Kokeile irrallisia lappuja joille voit kirjoittaa ajatukset heti niiden tultua mieleen. Vie muistiinpanot lapuilta sitten sivuilla oleviin talukkoihin. 3. Muista tuoda TYÖKIRJA MUKANASI JOKA TAPAAMISEEN! 2.7. OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Ryhmäläinen kertoo itsestään.

27 3. Tapaaminen Nuoren työkirja Tapaaminen STRESSAAVAT TILANTEET JA AJATTELU 3.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen toisesta tapaamisesta? Kotitehtävä. 3.2 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNIS- TAMINEN Kun huomaat ajattelevasi kielteisesti, voit miettiä, mikä tilanne tai tapahtuma laukaisi kielteiset ajatukset. Kutsumme näitä tilanteita AKTIVOIVIKSI TAPAHTUMIKSI, koska ne "aktivoivat" tai laukaisevat kielteiset ajatukset. Nyt paneudumme siihen, miten pystymme tunnistamaan kunkin ryhmäläisen tärkeimmät aktivoivat tapahtumat. 3.3 MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN On hyvä ajatella totuudenmukaisia ja myönteisiä ajatuksia muista ja itsestään. Harjoituksessa jokainen ryhmäläinen keksii yhden tai kaksi myönteistä ja mukavaa asiaa toisesta ryhmäläisestä. Sen jälkeen niistä puhutaan yhdessä. Itseä koskevvia lauseita voi lukea kotona itsekseen uudestaan. 3.4 OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN Mitä toivopisit oppivasi ryhmätyöskentelyn aikana? 3.5 KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja. Kielteisten ajatusten kirjaaminen. Kielteisiä ajatuksia laukaisseen tapahtuman tunnistaminen ja kirjaaminen 3.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

28 28 Nuoren työkirja 3. Tapaaminen 3.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 3.2 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN 1. Mikä on tässä Elämä on ohi-sarjakuvassa kielteiset ajatukset laukaiseva tapahtuma? 2. Ympyröi sarjakuvan hahmon kielteiset ajatukset. 3. Ympyröi Rag Dollin kielteiset ajatukset seuraavasta sarjakuvasta.

29 3. Tapaaminen Nuoren työkirja Mikä on tässä aktivoiva tapahtuma? 3.3 MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN - HARJOITUS

30 30 Nuoren työkirja 3. Tapaaminen KIELTEISTEN AJATUSTEN LÄHTÖTASO JA AKTIVOIVAT TAPAHTUMAT (Valinnainen) Kuinka monta kertaa olen huomannut ajattelevani 1. vk Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus niitä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

31 3. Tapaaminen Nuoren työkirja OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN 3.5 KOTITEHTÄVÄT 1. Jatka mielialapäiväkirjan täyttämistä. 2. Seuraa kielteisiä ajatuksiasi edelleen kirjaamalla päivän kielteisen ajatus ja lisäksi sen laukaissut tapahtuma. Kokeile irrallisia lappuja ja kirjoita ajatus heti lapulle sen tultua mieleen, mieti ja kirjaa samalla ajatusta edeltänyt tapahtuma. Kirjaa muistiinpanot lapuilta sitten alla olevaan taulukkoon. Loppuharjoitus 1. Kirjaa vähintään yksi tämän päivän kielteisistä ajatuksista taulukkoon sekä sen aktivoinut tapahtuma. 2. Täytä mielialapäiväkirja tämän päivän osalta. 3.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

32 32 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen 4. Tapaaminen KIELTEISTEN AJATUSTEN TARKKAILU 4.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen viime tapaamisesta? Kotitehtävä. 4.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN Yritämme tunnistaa epärealistista tai totuudenvastaista ajattelua sekä esimerkkisarjakuvistamme että omasta elämästämme. Koitamme myös paljastaa epärealistisen ajatuksen takana olevaa luuloa tai uskomusta. Usein on tarpeen vähän "kaivella" ja miettiä, mikä on ajatusten taustalla oleva merkitys. Esimerkiksi liioittelussa luulet kaiken olevan väärin kun huomaat yhden asian olevan pielessä. 4.3 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Kun olet oppinut tunnistamaan epärealistiset, automaattiset ajatuksesi ja niiden taustalla olevat luulot ja uskomukset, voit alkaa miettiä niiden paikkansapitävyyttä ja etsiä realistisempia vaihtoehtoja tai vasta-ajatuksia. Kyse on omien ajatusten testaamisesta. Sen sijaan, että sokeasti arvelisit kaikkien ajatustesi olevan totta, voit "tsekata" niitä koskevaa "todistusaineistoa". Jos ajatuksesi eivät vastaa todellisuutta tai eivät ole totta koko ajan, ne saattavat olla epärealistisia. Sivulla 35 on kuuden hyödyllisen kysymyksen luettelo (6 H K), jonka avulla voit selvittää, ovatko ajatuksesi tai luulosi ja uskomuksesi tosia vai epärealistisia. Sen jälkeen yritämme löytää todenmukaisemman vaihtoehtoisen ajatuksen, uskomuksen tai käsityksen niiden epärealististen ajatusten tilalle, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme alakuloisiksi, ärtyneiksi, vihaisiksi tai kireiksi. Työkirjassa näitä vaihtoehtoisia ajatuksia kutsutaan vasta-ajatuksiksi. 4.4 KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja, kielteisten ajatusten listaaminen, sekä vasta-ajatusten harjoittelu. 4.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

33 4. Tapaaminen Nuoren työkirja EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 4.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki sellaisista tavallisista kielteisistä käsityksistä, joihin liittyy liioittelua (kun yksi asia on pielessä, kaikki on pielessä). Esimerkiksi: "Minulla on iso maha, joten olen täysin (kokonaan) ällöttävä ihminen." 1. Kirjaa kielteinen ajatus ja sen aktivoinut tapahtuma. Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus Seuraukset: Masennus, pelko, muut pahat tunteet Myönteiset vasta-ajatukset Hyvät tunteet

34 34 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen Muistiinpanoja Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki epätosista luuloista, joissa on kyse odotuksista (odotan jonkun toisen tekevän jotain - ja on aivan kauheaa, jos hän ei teekään niin). Kirjoita ylös tässä oleva aktivoiva tapahtuma, kielteinen ajatus, uskomus/luulo ja myönteinen vasta-ajatus. Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus Seuraukset: Masennus, pelko, muut pahat tunteet Myönteiset vasta-ajatukset Hyvät tunteet

35 4. Tapaaminen Nuoren työkirja EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODEN- MUKAISEKSI Jos et ole varma siitä, onko ajatuksesi tai uskomuksesi totta, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset/etsi laatikosta sopiva kysymys: Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin? 1. Ajatukset eivät ole tosiasioita. 2. Jonkin asian ajatteleminen ei välttämättä tee siitä totta. 3. Jos joku toinen sanoo jotakin, se ei välttämättä tee siitä totta.

36 36 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen Vasta-ajatusharjoitus Kirjoita jokaisen alla olevan epärealistisen ja kielteisen uskomuksen/luulon kohdalle jokin realistisempi ajatus. 1. "Kaikkien minulle tärkeiden ihmisten (varsinkin vanhempien ja/tai kaverien) täytyy aina hyväksyä se, mitä minä teen." 2. "Minun on oltava suosittu tai fiksu (kaikista fiksuin) koko ajan ja kaikessa mitä teen, jotta tuntisin itseni jonkin arvoiseksi." 3. "Niiden (minä mukaan lukien), jotka tekevät edes yhden sellaisen asian, jota minä en hyväksy, pitäisi tuntea siitä syyllisyyttä, ja heitä pitäisi rankaista siitä ankarasti." 4. "Minun kurja oloni on jonkun muun syytä. En voi mitään sille, miltä minusta tuntuu." 5. "On todella kamalaa, kun asiat eivät mene minun mieleni mukaan." 6. "Kun jokin asia tuntuu vaaralliselta tai jonkin on mahdollista mennä pieleen, minun on pakko olla siitä koko ajan huolissani." 7. "Ihmisten (minä mukaan lukien) kaikkiin ongelmiin on pakko olla jokin täydellinen ratkaisu. Minulle ei kelpaa muu kuin täydellinen ratkaisu." Muistiinpanoja

37 4. Tapaaminen Nuoren työkirja KOTITEHTÄVÄT 1. Pidä edelleen kirjaa kielteisistä ajatuksista ja niitä aktivoivista tapahtumista. Jos pystyt, yritä keksiä realistinen ja myönteinen vasta-ajatus jokaiselle niistä ja kirjoita ne oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. Kielteinen ajatus ja/tai 1. vk Aktivoiva tapahtuma uskomus/luulo Myönteinen vasta-ajatus Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

38 38 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen Kielteinen ajatus ja/tai 2. vk Aktivoiva tapahtuma uskomus/luulo Myönteinen vasta-ajatus Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

39 4. Tapaaminen Nuoren työkirja 39 Loppuharjoitus 1. Kirjaa vähintään yksi tämän päivän kielteisistä ajatuksista. Kuvaile myös tilanne tai aktivoiva tapahtuma, joka sai sinut ajattelemaan sillä tavoin. Yritä sen jälkeen keksiä joitakin realistisia vasta-ajatuksia ja kirjaa ne oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. 2. Täytä mielialapäiväkirja tämän päivän osalta OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Yksi ryhmäläinen kertoo itsestään.

40 40 Nuoren työkirja 5. Tapaaminen 5. Tapaaminen TOISIA KOSKEVA KIELTEINEN AJATTELU 5.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen viime tapaamisesta? Kotitehtävä. 5.2 AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN Epärealistisen ajattelun tunnistamista helpottaa, jos hahmottaa sen takana olevan uskomuksen/luulon. Uskomukset ovat pinnan alla - kuten jäävuoren pinnan alla oleva osa tai sipulin kuoren alla olevat kerrokset. Tällä kertaa harjoittelemme sitä, miten mieleen tulevan välittömän ajatuksen taustalla oleva uskomus hahmottuu. 5.3 TOISIA KOSKEVAT KIELTEISET AJATUKSET Joskus jokin tapahtuma saa meidät ajattelemaan kielteisesti jostakin toisesta ihmisestä tai asiasta, eikä niinkään itsestämme. Kun joku ei-itseä koskeva ajatus tekee mielemme apeaksi, kyse voi kuitenkin olla taustalla olevasta, piilevästä henkilökohtaisesta uskomuksesta/luulosta. Tarkastelemme näitä ei-itseä koskevia kielteisiä ajatuksia, jotta ymmärtäisimme, miksi niistä tulee kurja olo KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja, kielteisten ajatusten, aktivoivien tapahtumien sekä realististen ja myönteisten vasta-ajatusten kirjaaminen. 5.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

41 5. Tapaaminen Nuoren työkirja EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 5.2 AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki yleisestä kielteisestä uskomuksesta. Kirjoita kielteinen uskomus tai luulo (koko ajatus) B-laatikkoon. Kirjoita sitten todenmukaisempi vasta-ajatus.

42 42 Nuoren työkirja 5. Tapaaminen A Aktivoiva tapahtuma A= Huonot koulunumerot activating event B Persoonaton, oman itsen ulkopuolinen uskomus B= "Koulu on syvältä! Meillä on huonoja opettajia!" belieft C Seuraukset Vihainen, suuttunut, huono tai jopa masentunut olo C= consequence A B C Aktivoiva tapahtuma Uskomus/luulo Seuraukset: (automaattinen ajatus) (taustalla oleva uskomus) Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin? Onko tämä epärealistinen ajatus? Ei ole On Myönteiset vasta-ajatukset

43 5. Tapaaminen Nuoren työkirja 43 Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki epärealistisesta uskomuksesta, joka liittyy siihen, onko ihminen suosittu ja pidetty.

44 44 Nuoren työkirja 5. Tapaaminen A B C Aktivoiva tapahtuma Uskomus/luulo Seuraukset: ("valmis" ajatus) (taustalla oleva uskomus) Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin? Onko tämä epärealistinen ajatus? Ei ole On Myönteiset vasta-ajatukset

Mielialataidot -ryhmätoiminta

Mielialataidot -ryhmätoiminta Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI

Lisätiedot

MAESTRO. Ohjaajan käsikirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

MAESTRO. Ohjaajan käsikirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn MAESTRO Ohjaajan käsikirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn MAESTRO Ohjaajan käsikirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti

Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Lyhytaikaisen keskusteluhoidon ja neuvontatyön perusteet 4.11.2015 Pori Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Myönnä, että alkoholi on sinulle ongelma. Myönnä, ettet selviä siitä itse vaan tarvitset hoitoa.

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Parisuhde. Parisuhde. Luetaan vielä syrjään laitetut kortit ja jätetään asiat hautumaan. Ikäsuositus: aikuiset. Copyright Lastenmissio 2012

Parisuhde. Parisuhde. Luetaan vielä syrjään laitetut kortit ja jätetään asiat hautumaan. Ikäsuositus: aikuiset. Copyright Lastenmissio 2012 Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Sinähän osaat, Liinu!

Sinähän osaat, Liinu! Sinähän osaat, Liinu! Tässä kirjassa kerrotaan, minkälaista on, kun on tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia. Niitä voi olla monenlaisia. Tämä kirja kertoo Liinusta, jolle tarkkaavaisuus ja keskittyminen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Ajankäytön suunnittelu opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015

Ajankäytön suunnittelu opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015 Ajankäytön suunnittelu opiskelussa SCI-A0000 Johdatus opiskeluun Susanna Reunanen 29.10.2015 Sisältö Ajankäytön suunnittelu Ajankäytön vinkkejä Esimerkkejä ajankäytön suunnitteluun Linkkejä 30.10.2015

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot