MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAESTRO. Nuoren työkirja. Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn"

Transkriptio

1 MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn

2

3 MAESTRO Nuoren työkirja Stressinhallintakurssi nuorten masennuksen ehkäisyyn Copyright Suomennos Kieliasun ja sisällön muokkaus Rag Doll-sarjakuvat Muut sarjakuvat Layout ja taitto Gregory Clarke Liisa Laakso-Tammisto Kaisa Humaljoki Tuija Koskinen Satu Lähteinen Riitta Pelkonen Maria Vuorilehto Merja Ruotsi Kaisa Leka Marjut Grainger Vantaa, 2010

4 Esipuhe MAESTRO-nimi on lyhenne sanoista MAsennuksen Ennaltaehkäisyä STRessinhallintaa Opettelemalla. MAESTRO-kurssi on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat harjoitella keinoja stressaantuneen, alakuloisen tai ärtyisän olon helpottamiseksi tai haluavat harjoitella tulemaan paremmin toimeen kuormittavissa, stressaavissa tilanteissa. Tutkimustieto osoittaa, että masennusoireistakin kärsivien nuorten depressioon sairastumisen vaara vähenee, kun oppii hallitsemaan kuormittavia ja stressaavia tilanteita. MAESTRO- kurssin Nuorten työkirja on tarkoituksella melko koulumainen ja kurssin tehokkuus perustuukin paljon tehtävien tekemiseen. Ahkeruus tällä kurssilla palkitaan yleensä hyvillä stressinkäsittelytaidoilla. Nuorten työkirja sisältää kahdeksan tapaamisen teemat, niihin liittyvät harjoitukset ja kotitehtävät. Teoriaa ei työkirjassa juuri ole, eikä kirjaa ole tarkoitettu käytettäväksi itsenäiseen työskentelyyn ilman ohjaajan opastusta. Kurssilaiset voivat kurssin loputtua kuitenkin käyttää sitä kertaamiseen ja muistin virkistämiseen. Omia muistiinpanoja varten työkirjassa on erillisiä muistiinpanolaatikoita. Alkuperäinen työkirja on tehty U.S.A:ssa, joten sitä on täytynyt muokata suomalaisen nuorten tarpeisiin. Suomen oloihin MAESTRO-kurssi on muokattu osana Vantaan Sateenvarjo-projektia Esimerkiksi työkirjan sarjakuvat on piirretty uusiksi. Tähän mennessä MAESTRO-kursseista karttunut kokemus on ollut myönteistä. Toivottavasti mahdollisimman monessa koulussa käynnistään MAESTRO-kursseja. Helsingissä Mauri Marttunen Tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö

5 SISÄLLYSLUETTELO NUORTEN STRESSINHALLINTAKURSSIN SISÄLTÖ 1.0 MITÄ STRESSI ON? KURSSIN ESITTELY TUTUSTUMINEN MITÄ STRESSI ON? MITÄ MASENNUS ON? OMAT TAVOITTEET MIELIALAPÄIVÄKIRJA KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN STRESSIN KANSSA PÄRJÄÄMINEN EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN AJATUKSIA RYHMÄSTÄ MIELIALAKYSELY KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN STRESSAAVAT TILANTEET JA AJATTELU EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN KIELTEISEN AJATTELU TARKKAILU EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN 39

6 5.0 TOISIA KOSKEVA KIELTEINEN AJATTELU EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN TOISIA KOSKEVAT KIELTEISET AJATUKSET KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN AKTIVOIVIIN TAPAHTUMIIN SUHTAUTUMINEN EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT A-B-C -HARJOITUKSIA MISTÄ EPÄREALISTISET USKOMUKSET TULEVAT ONGELMANRATKAISUMENETELMÄ KIELTEISIÄ AJATUKSIA AKTIVOIVIEN TAPAHTUMIEN KÄSITTELYSSÄ KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN PYSÄYTTÄMISTEKNIIKAT EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN KESKEYTTÄMISTEKNIIKAT A-B-C:N KÄYTTÖ OMASSA ELÄMÄSSÄ MERKIT JA MUISTUTUKSET tai TEKEMÄTTÄ JÄÄNEET KURSSIN OSAT KOTITEHTÄVÄT OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN STRESSAAVAT TILANTEET, MASENNUKSEN EHKÄISY, VIIKOTTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT "HÄTÄSUUNNITELMAT" SAAVUTUKSISTA KIINNIPITÄMINEN KYSELYLOMAKKEET OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN VIIKOITTAISTEN TAPAAMISTEN PÄÄTÖS 67

7 Nuoren työkirja 7 Nuorten stressinhallintakurssin sisältö 1. Tapaaminen Mitä stressi on? kurssin esittely, tutustuminen, mitä stressi on, mitä masennus on, omat tavoitteet, mielialapäiväkirja 2. Tapaaminen Stressin kanssa pärjääminen tämän ryhmän pelisäännöt, kielteisten ajatusten tunnistaminen, ajatuksia ryhmästä, mielialakysely 3. Tapaaminen Stressaavat tilanteet ja ajattelu kielteisiä ajatuksia laukaisevien tapahtumien tunnistaminen, myönteisen ajattelun lisääminen, omien tavoitteiden kertaaminen 4. Tapaaminen Kielteisen ajattelun tarkkailu epärealististen ajatusten tunnistaminen, epärealistisen ajattelun muuttaminen todenmukaiseksi 5. Tapaaminen Toisia koskeva kielteinen ajattelu ajatusten taustalla olevien kielteisten, uskomusten tunnistaminen, muita koskevat kielteiset ajatukset 6. Tapaaminen Aktivoiviin tapahtumiin suhtautuminen A-B-C -harjoituksia, mistä epärealistiset uskomukset tulevat, ongelmanratkaisumenetelmä kielteisiä ajatuksia, aktivoivien tapahtumien käsittelyssä 7. Tapaaminen Epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat epärealististen ajatusten pysäyttämistekniikat, A-B-C:n käyttö omassa elämässä, merkit ja muistutukset tai tekemättä jääneet kurssin osat 8. Tapaaminen Stressaavat tilanteet, masennuksen ehkäisy, viikottaisten tapaamisten päätös "hätäsuunnitelmat", saavutuksista kiinnipitäminen, kyselylomakkeet

8 8 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1. Tapaaminen MITÄ STRESSI ON? 1.1 KURSSIN ESITTELY Ohjaaja kertoo stressinhallintakurssista 1.2 TUTUSTUMINEN Esittäydymme ja tutustumme muihin ryhmäläisiin. Luottamuksellisuus. 1.3 MITÄ STRESSI ON? Käymme läpi stressaavia tilanteita, miltä ne tuntuvat ja mitä pitkäaikaisesta stressistä voi seurata. 1.4 MITÄ MASENNUS ON? Pitkittyessään stressi voi aiheuttaa masennusta. Puhumme siitä, kuinka arkinen alakuloisuus poikkeaa vakavasta masennuksesta. Käymme läpi masennuksen syitä. Puhumme myös masennuksen noidankehästä Tarkastelemme kolmiota, joka kuvaa mielialan ja tunteiden yhteyttä siihen, mitä ajattelemme ja teemme. 1.5 OMAT TAVOITTEET Voit miettiä, mitkä ovat omat tavoitteesi tähän ryhmään osallistumiselle. 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA Saat pitää kirjaa päivittäisestä mielialastasi ja samalla opit huomaamaan, mikä auttaa parantamaan oloasi ja mikä taas aiheuttaa stressiä ja/tai tekee alakuloiseksi. 1.7 KOTITEHTÄVÄT Joka tapaamisella saat tehtäväksi harjoitella kotona joitakin uusia taitoja ennen seuraavaa tapaamista. 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Ohjaaja kertoo itsestään, esimerkiksi harrastukestaan, jostain taidostaan tai tärkeästä kiinnostuksensa kohteesta. Jokaisella tapaamiskerralla joku ryhmäläinen kertoo vuorostaan jotain itsestään. Tämä helpottaa tutustumista, ja samalla saamme tietää, mikä meistä kustakin on tärkeää.

9 1. Tapaaminen Nuoren työkirja KURSSIN ESITTELY 1.2 TUTUSTUMINEN Parille esitettäviä haastattelukysymyksiä: 1. Missä asut? 2. Mitä harrastat? Mitä kivaa puuhaat vapaa-ajallasi? 3. Millaisissa asioissa olet taitava tai hyvä? 4. Ketkä ovat sinulle tärkeitä? Vanhemmat, siskot, veljet, ystävät, lemmikit? 5. Mistä musiikista pidät eniten, entä kirjoista tai elokuvista?

10 10 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1.3 MITÄ STRESSI ON? 1.4 MITÄ MASENNUS ON? Vakavan masennuksen merkkejä 1. Alakuloisuus tai ärtyneisyys kestää yli kaksi viikkoa (ja tyypillisesti pidempäänkin). 2. Alakuloisuus tai ärtyneisyys on tavallisin tunne useimpina päivinä. 3. Samaan aikaan esiintyy unen ja ruokahalun puutetta tai lisääntymistä sekä uupumusta.

11 1. Tapaaminen Nuoren työkirja 11 Tuntemukset Tunnetilat Jokainen osa vaikuttaa toisiin Toiminta Käyttäytyminen Ajattelu "Kaikki vaikuttaa kaikkeen" - kolmio

12 12 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen KIELTEINEN KIERRE Normaali mieliala Teen mukavia asioita entistä vähemmän Ajattelen: "Kukaan ei pidä minusta" En enää huolehdi ulkonäöstäni Olen huonotuulinen Tunnen itseni surulliseksi Tunnen oloni entistä huonommaksi Itken koko ajan HOITOA VAATIVA MASENNUS Saan huonoja numeroita koulussa Ajattelen: "Olen luuseri" Välttelen ystäviäni Mietin itseni vahingoittamista MYÖNTEINEN KIERRE Normaali mieliala Rupean taas töihin Kutsun ystäviä kotiin syömään En ole juurikaan masentunut Itkeskelen vähemmän Ajattelen: "Ehken olekaan luuseri ihan kaikessa" Nautin elokuvasta En ole enää niin surullinen Suostun puhumaan puhelimessa kaverin kanssa Ajattelen: "Ehkä pystynkin olemaan onnellinen" Nauran ensi kertaa kuukausiin Nousen sängystä HOITOA VAATIVA MASENNUS

13 1. Tapaaminen Nuoren työkirja OMAT TAVOITTEET Omat oppimistavoitteeni tässä ryhmssä:

14 14 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1.6 MIELIALAPÄIVÄKIRJA Olen Mieli- Olen todella alani todella pahalla on hyvällä päällä tavallinen päällä Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 2. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 3. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 4. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 5. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 6. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 7. Viikko Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

15 1. Tapaaminen Nuoren työkirja 15 Esimerkki elämäni kamalimmasta mahdollisesta olosta (anna sille numero 1): Esimerkki elämäni parhaasta mahdollisesta olosta (anna sille numero 7):

16 16 Nuoren työkirja 1. Tapaaminen 1.7 KOTITEHTÄVÄT 1. Seuraa omaa oloasi täyttämällä mielialapäiväkirjaa. Merkitse päivittäinen mielialasi ympäröimällä sopiva numero, ja yhdistä merkinnät sitten viivalla, jolloin voit seurata mielialasi muutoksia. 2. Kirjoita muistiin, jos jonain päivänä tapahtui jotakin stressaavaa, joka näytti laukaisevan mielialasi huononemisen tai paranemisen. 1.8 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

17 2. Tapaaminen Nuoren työkirja Tapaaminen STRESSIN KANSSA PÄRJÄÄMINEN 2.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen ensimmäiseltä tapaamiselta? Kotitehtävä. 2.2 TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT Käymme läpi sääntöjä, joita toivomme kaikkien ryhmäläisten noudattavan, jotta ryhmä toimii ja voimme auttaa toinen toisiamme. Voimme ryhmässä keksiä omia, kaikkien hyväksyttävissä olevia sääntöjä, ja lisätä nekin pelisääntöihimme. 2.3 KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN Stressin ja alakuloisuuden hallinnassa on tärkeää omien käsitysten ja ajatusten tarkastelu. Joskus "pahennamme asioita omassa päässämme" ajattelemalla todella kielteisesti ja epärealistisesti. Ryhmässä pohdimme yhdessä miten voimme taistella epärealistisia ajatuksia vastaan ja miten voimme muodostaa totuudenmukaisempia käsityksiä. Etsimme ja tunnistamme niitä myönteisiä ja kielteisiä ajatuksiamme, joita meillä on itsestämme ja elämäntilanteestamme. Ne täytyy ensin tiedostaa, jotta niiden todenperäisyyttä pystyisi testaamaan. 2.4 AJATUKSIA RYHMÄSTÄ Ryhmäläiset täyttävät lomakkeen, jossa kysytään heidän ajatuksiaan muista ryhmän jäsenistä ja ohjaajista. Kaikki vastaukset ovat ehdottoman luottamuksellisia! 2.5 MIELIALAKYSELY Saat täytettäväksesi myös lomakkeen, jossa kysytään miltä sinusta nyt tuntuu. Se on samanlainen kuin se, jonka olet täyttänyt luokassa ennen kurssia tai henkilökohtaisessa haastattelussa terveydenhoitajalla. Kaikki vastaukset ovat ehdottoman luottamuksellisia! 2.6 KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja. Lisäksi saat pitää kirjaa niistä kielteisistä ajatuksista, joita sinulle tulee seuraavan viikon kuluessa. 2.7 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Yksi ryhmäläinen kertoo muille jostain häntä kiinnostavasta asiasta harrastuksesta, taidosta tai muusta hänelle tärkeästä asiasta.

18 18 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen 2.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 2.2 TÄMÄN RYHMÄN PELISÄÄNNÖT Seuraavia sääntöjä toivomme kaikkien ryhmän jäsenten noudattavan, jotta ryhmä toimii kitkatta ja voimme auttaa toinen toisiamme: 1. KESKITYMME MYÖNTEISIIN ASIOIHIN. Keskity niihin myönteisiin muutoksiin, joita haluat saada aikaan omassa elämässäsi. Käytä ryhmää tukenasi, mutta älä kuitenkaan käytä sitä valituspaikkana, jossa voi kertoa kaikesta kurjasta. Kunnioitamme toisten ajatuksia, emme arvostele muita. 2. ANNAMME KAIKILLE RYHMÄN JÄSENILLE YHTÄ PALJON AIKAA. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet kertoa omista ajatuksistaan, esittää kysymyksiä ja keskustella niistä vaikeuksista, joita opittujen tekniikoiden käyttämisessä voi olla. 3. EMME KERRO RYHMÄSSÄ PUHUTUISTA HENKILÖKOHTAISISTA ASIOIS- TA ULKOPUOLISILLE. Kaikki ohjaajille kerrotut henkilökohtaiset asiat pysyvät luottamuksellisina eikä niistä kerrota ryhmän ulkopuolisille. Odotamme kaikkien ryhmäläisten noudattavan luottamuksellisuussääntöä. Ryhmätapaamisissa kuulluista henkilökohtaisista asioista emme keskustele ryhmän ulkopuolisten ihmisten kanssa. Jos luottamuksellisuusasia huolestuttaa, puhu asiasta ryhmän ohjaajan kanssa. Sujuvasti toimiva ryhmä: Ryhmässä ei voi olla läheisiä ystävyksiä. Tuttavuussuhteet eivät saa vaikuttaa ryhmän toimintaan kielteisesti. Tule paikalle aikaisintaan 10 minuuttia ennen ryhmän tapaamisaikaa. Sulje kännykkä ryhmätapaamisen ajaksi.

19 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 19 Tuleeko mieleesi muita sääntöjä? Jos kaikki ovat yhtä mieltä uusista sääntöehdotuksista, kirjoitetaan ne tähän alle: 2.3 KIELTEISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN 1. Mieti mitä tarkoittaa omien ajatusten tiedostaminen.

20 20 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen 2. Montako myönteistä ajatusta tarvitaan jokaista kielteistä ajatusta kohti, että ihminen olisi onnellinen? Myönteisiä / kielteinen ajatus. Harjoitus 1 Seuraavassa on muutamia tilanteita, joiden avulla pystyt tunnistamaan kielteisiä ajatuksia. Kirjoita ylös kunkin tilanteen synnyttämät itseäsi koskevat kielteiset ja myönteiset ajatukset. Maanantaina kuulet, että jotkut kaverisi olivat lauantaina elokuvissa eivätkä he pyytäneet sinua mukaan. Vanhempasi eivät päästäneet sinua perjantaina bileisiin. Vaikeitten kokeiden jälkeen paras kaverisi sanoo, että hänestä se oli aika helppo. Huomaat, että kavereillasi on hauskaa keskenään, mutta sinä et ole mukana siinä porukassa.

21 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 21 Harjoitus 2 ESIMERKKEJÄ TAVALLISISTA KIELTEISISTÄ AJATUKSISTA Rastita tähän ne ajatukset, joita sinulla on ollut viime kuukauden aikana Minulla on ihan sekava olo. Maailmassa ei ole rakkautta. Elämäni kuluu hukkaan. Minua pelottaa. Kukaan ei rakasta minua. Varmaan päädyn elämään ihan yksikseni. Ystävyys ei merkitse ihmisille enää mitään. Minulla ei ole kärsivällisyyttä. Mitä väliä. Piti taaskin mennä tekemään (sanomaan) jotain todella tyhmää. Varmaan minä joudun vielä mielisairaalaan. Ne jotka pitävät minua kivana eivät tiedä millainen olen oikeasti. Elämällä ei ole mitään tarkoitusta. Olen ruma. En pysty ilmaisemaan tunteitani. En ikinä saa selville sitä, mitä oikeasti haluan. En pysty rakastamaan ketään. Minulla ei ole mitään arvoa. Kaikki on minun syytäni. Miksi minulle tapahtuu niin paljon kurjia asioita? En keksi mitään mikä voisi olla mukavaa tai kivaa. En tule pärjäämään elämässä. En ikinä pääse eroon masennuksesta. Kaikki on niin pielessä, ettei kannata edes yrittää mitään. Minulla ei ole riittävästi tahdonvoimaa. Miksi kannattaisi edes nousta ylös aamulla? Voi kun en olisi edes syntynyt. Puhuvatkohan nuo ihmiset minusta? Asiat menevät koko ajan huonompaan suuntaan. Olen pahantuulinen ihminen. Vaikka kuinka yritän, ihmiset eivät ole koskaan tyytyväisiä. Elämä on epäoikeudenmukaista. Minulla ei tule ikinä olemaan yhtäkään hyvää ystävää. Minua pelottaa ajatella, millaista elämäni on kymmenen vuoden kuluttua. Minussa on jotain vikaa. Olen itsekäs. Minulla on surkea muisti. En ole yhtä hyvä kuin (joku toinen henkilö). Loukkaannun helposti. En pysty tekemään mitään oikein. Minulla ei tule koskaan olemaan poika/tyttöystävää. En tule koskaan onnistumaan. Koko elämäni on ihan sekaisin.

22 22 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen ESIMERKKEJÄ MYÖNTEISISTÄ AJATUKSISTA Rastita tähän ne ajatukset, joita sinulla on ollut viime kuukauden aikana Elämä on kiinnostavaa. Minulla on tosi hyvä olo. Minulla on hauskaa. Odotan tulevaisuudeltani upeita juttuja. Uskon onnistuvani tässä hommassa. Minulla on hyvä itsehillintä. Minulla on riittävästi aikaa saavuttaa ne asiat, joita elämässäni haluan tehdä. Pidän ihmisistä. Ihmiset pitävät minusta. Minulla on hyvä huumorintaju. Joissain asioissa olen erittäin hyvä. Minulla on aika lailla onnea. Olen ansainnut minulle tapahtuvat hyvät jutut. Minulla on joitain erittäin hyviä ystäviä. Pystyn oppimaan uusia tapoja hallita mielialojani. Pystyn löytämään ratkaisun useimpiin eteeni tuleviin ongelmiin. Muitten mielestä olen kivaa seuraa. Olen hyvä kuuntelija. Kelpaan tällaisena. Vaikkei aina käykään niin kuin minä tahdon, kestän senkin. On asioita (urheilu, lukeminen, piirtäminen, jne.), joissa olen hyvä. Pärjään ihan hyvin. Keksin tekemistä myös sadepäivinä. Saan usein kehuja hyvin tehdystä työstä. Osaan ratkaista ongelmia. Suhtaudun toiveikkaasti alakuloisuudesta selviytymiseen. Olen mukava ihminen. Ystäväni välittävät minusta. Perheeni välittää minusta. Olen viehättävä. Minuun voi luottaa. Olen hyvä ystävä. Uskon että elämästäni tulee ihan hyvä. Olen antelias ihminen. Ystävystyn helposti. Välitän ihmisistä ja maailman tilasta. Minulla on hyvä muisti. Pystyn oppimaan ajatusteni ja toimintani hallintaa. Saan kaverini nauramaan. Mielipiteitäni arvostetaan. Olen yhtä hyvä kuin (joku toinen henkilö). Vaikka asiat ovat huonosti, tiedän miten pitää huolta itsestäni. Hyviä asioita tapahtuu, jos ponnistelee niiden eteen.

23 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 23 AJATUKSET JA NIITÄ AIHEUTTAVAT TAPAHTUMAT 1. Onko sinulla enemmän kielteisiä vai myönteisiä ajatuksia? A Myönteisten ajatusten kokonaismäärä = B Kielteisten ajatusten kokonaismäärä = A-B Myönteiset - kielteiset ajatukset =

24 24 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen KIELTEISTEN AJATUSTEN LÄHTÖTASO Aloituspäivä: (Valinnainen) Kuinka monta kertaa olen huomannut ajattelevani 1. vk Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus niitä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

25 2. Tapaaminen Nuoren työkirja 25 MYÖNTEISTEN AJATUSTEN LÄHTÖTASO Aloituspäivä: (Valinnainen) Kuinka monta kertaa olen huomannut ajattelevani 1. vk Aktivoiva tapahtuma Myönteinen ajatus niitä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

26 26 Nuoren työkirja 2. Tapaaminen 2.4 AJATUKSIA RYHMÄSTÄ Täytä ohjaajan antama kysely. 2.5 MIELIALAKYSELY Täytä ohjaajan antama kysely. 2.6 KOTITEHTÄVÄT 1. Jatka sivulla 14 olevan mielialapäiväkirjan täyttämistä. 2. Seuraa kielteisiä ja myönteisiä ajatuksiasi sivujen avulla. Kokeile irrallisia lappuja joille voit kirjoittaa ajatukset heti niiden tultua mieleen. Vie muistiinpanot lapuilta sitten sivuilla oleviin talukkoihin. 3. Muista tuoda TYÖKIRJA MUKANASI JOKA TAPAAMISEEN! 2.7. OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Ryhmäläinen kertoo itsestään.

27 3. Tapaaminen Nuoren työkirja Tapaaminen STRESSAAVAT TILANTEET JA AJATTELU 3.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen toisesta tapaamisesta? Kotitehtävä. 3.2 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNIS- TAMINEN Kun huomaat ajattelevasi kielteisesti, voit miettiä, mikä tilanne tai tapahtuma laukaisi kielteiset ajatukset. Kutsumme näitä tilanteita AKTIVOIVIKSI TAPAHTUMIKSI, koska ne "aktivoivat" tai laukaisevat kielteiset ajatukset. Nyt paneudumme siihen, miten pystymme tunnistamaan kunkin ryhmäläisen tärkeimmät aktivoivat tapahtumat. 3.3 MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN On hyvä ajatella totuudenmukaisia ja myönteisiä ajatuksia muista ja itsestään. Harjoituksessa jokainen ryhmäläinen keksii yhden tai kaksi myönteistä ja mukavaa asiaa toisesta ryhmäläisestä. Sen jälkeen niistä puhutaan yhdessä. Itseä koskevvia lauseita voi lukea kotona itsekseen uudestaan. 3.4 OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN Mitä toivopisit oppivasi ryhmätyöskentelyn aikana? 3.5 KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja. Kielteisten ajatusten kirjaaminen. Kielteisiä ajatuksia laukaisseen tapahtuman tunnistaminen ja kirjaaminen 3.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

28 28 Nuoren työkirja 3. Tapaaminen 3.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 3.2 KIELTEISIÄ AJATUKSIA LAUKAISEVIEN TAPAHTUMIEN TUNNISTAMINEN 1. Mikä on tässä Elämä on ohi-sarjakuvassa kielteiset ajatukset laukaiseva tapahtuma? 2. Ympyröi sarjakuvan hahmon kielteiset ajatukset. 3. Ympyröi Rag Dollin kielteiset ajatukset seuraavasta sarjakuvasta.

29 3. Tapaaminen Nuoren työkirja Mikä on tässä aktivoiva tapahtuma? 3.3 MYÖNTEISEN AJATTELUN LISÄÄMINEN - HARJOITUS

30 30 Nuoren työkirja 3. Tapaaminen KIELTEISTEN AJATUSTEN LÄHTÖTASO JA AKTIVOIVAT TAPAHTUMAT (Valinnainen) Kuinka monta kertaa olen huomannut ajattelevani 1. vk Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus niitä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

31 3. Tapaaminen Nuoren työkirja OMIEN TAVOITTEIDEN KERTAAMINEN 3.5 KOTITEHTÄVÄT 1. Jatka mielialapäiväkirjan täyttämistä. 2. Seuraa kielteisiä ajatuksiasi edelleen kirjaamalla päivän kielteisen ajatus ja lisäksi sen laukaissut tapahtuma. Kokeile irrallisia lappuja ja kirjoita ajatus heti lapulle sen tultua mieleen, mieti ja kirjaa samalla ajatusta edeltänyt tapahtuma. Kirjaa muistiinpanot lapuilta sitten alla olevaan taulukkoon. Loppuharjoitus 1. Kirjaa vähintään yksi tämän päivän kielteisistä ajatuksista taulukkoon sekä sen aktivoinut tapahtuma. 2. Täytä mielialapäiväkirja tämän päivän osalta. 3.6 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

32 32 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen 4. Tapaaminen KIELTEISTEN AJATUSTEN TARKKAILU 4.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen viime tapaamisesta? Kotitehtävä. 4.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN Yritämme tunnistaa epärealistista tai totuudenvastaista ajattelua sekä esimerkkisarjakuvistamme että omasta elämästämme. Koitamme myös paljastaa epärealistisen ajatuksen takana olevaa luuloa tai uskomusta. Usein on tarpeen vähän "kaivella" ja miettiä, mikä on ajatusten taustalla oleva merkitys. Esimerkiksi liioittelussa luulet kaiken olevan väärin kun huomaat yhden asian olevan pielessä. 4.3 EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODENMUKAISEKSI Kun olet oppinut tunnistamaan epärealistiset, automaattiset ajatuksesi ja niiden taustalla olevat luulot ja uskomukset, voit alkaa miettiä niiden paikkansapitävyyttä ja etsiä realistisempia vaihtoehtoja tai vasta-ajatuksia. Kyse on omien ajatusten testaamisesta. Sen sijaan, että sokeasti arvelisit kaikkien ajatustesi olevan totta, voit "tsekata" niitä koskevaa "todistusaineistoa". Jos ajatuksesi eivät vastaa todellisuutta tai eivät ole totta koko ajan, ne saattavat olla epärealistisia. Sivulla 35 on kuuden hyödyllisen kysymyksen luettelo (6 H K), jonka avulla voit selvittää, ovatko ajatuksesi tai luulosi ja uskomuksesi tosia vai epärealistisia. Sen jälkeen yritämme löytää todenmukaisemman vaihtoehtoisen ajatuksen, uskomuksen tai käsityksen niiden epärealististen ajatusten tilalle, jotka saavat meidät tuntemaan itsemme alakuloisiksi, ärtyneiksi, vihaisiksi tai kireiksi. Työkirjassa näitä vaihtoehtoisia ajatuksia kutsutaan vasta-ajatuksiksi. 4.4 KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja, kielteisten ajatusten listaaminen, sekä vasta-ajatusten harjoittelu. 4.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

33 4. Tapaaminen Nuoren työkirja EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 4.2 EPÄREALISTISTEN AJATUSTEN TUNNISTAMINEN Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki sellaisista tavallisista kielteisistä käsityksistä, joihin liittyy liioittelua (kun yksi asia on pielessä, kaikki on pielessä). Esimerkiksi: "Minulla on iso maha, joten olen täysin (kokonaan) ällöttävä ihminen." 1. Kirjaa kielteinen ajatus ja sen aktivoinut tapahtuma. Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus Seuraukset: Masennus, pelko, muut pahat tunteet Myönteiset vasta-ajatukset Hyvät tunteet

34 34 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen Muistiinpanoja Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki epätosista luuloista, joissa on kyse odotuksista (odotan jonkun toisen tekevän jotain - ja on aivan kauheaa, jos hän ei teekään niin). Kirjoita ylös tässä oleva aktivoiva tapahtuma, kielteinen ajatus, uskomus/luulo ja myönteinen vasta-ajatus. Aktivoiva tapahtuma Kielteinen ajatus Seuraukset: Masennus, pelko, muut pahat tunteet Myönteiset vasta-ajatukset Hyvät tunteet

35 4. Tapaaminen Nuoren työkirja EPÄREALISTISEN AJATTELUN MUUTTAMINEN TODEN- MUKAISEKSI Jos et ole varma siitä, onko ajatuksesi tai uskomuksesi totta, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset/etsi laatikosta sopiva kysymys: Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin? 1. Ajatukset eivät ole tosiasioita. 2. Jonkin asian ajatteleminen ei välttämättä tee siitä totta. 3. Jos joku toinen sanoo jotakin, se ei välttämättä tee siitä totta.

36 36 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen Vasta-ajatusharjoitus Kirjoita jokaisen alla olevan epärealistisen ja kielteisen uskomuksen/luulon kohdalle jokin realistisempi ajatus. 1. "Kaikkien minulle tärkeiden ihmisten (varsinkin vanhempien ja/tai kaverien) täytyy aina hyväksyä se, mitä minä teen." 2. "Minun on oltava suosittu tai fiksu (kaikista fiksuin) koko ajan ja kaikessa mitä teen, jotta tuntisin itseni jonkin arvoiseksi." 3. "Niiden (minä mukaan lukien), jotka tekevät edes yhden sellaisen asian, jota minä en hyväksy, pitäisi tuntea siitä syyllisyyttä, ja heitä pitäisi rankaista siitä ankarasti." 4. "Minun kurja oloni on jonkun muun syytä. En voi mitään sille, miltä minusta tuntuu." 5. "On todella kamalaa, kun asiat eivät mene minun mieleni mukaan." 6. "Kun jokin asia tuntuu vaaralliselta tai jonkin on mahdollista mennä pieleen, minun on pakko olla siitä koko ajan huolissani." 7. "Ihmisten (minä mukaan lukien) kaikkiin ongelmiin on pakko olla jokin täydellinen ratkaisu. Minulle ei kelpaa muu kuin täydellinen ratkaisu." Muistiinpanoja

37 4. Tapaaminen Nuoren työkirja KOTITEHTÄVÄT 1. Pidä edelleen kirjaa kielteisistä ajatuksista ja niitä aktivoivista tapahtumista. Jos pystyt, yritä keksiä realistinen ja myönteinen vasta-ajatus jokaiselle niistä ja kirjoita ne oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. Kielteinen ajatus ja/tai 1. vk Aktivoiva tapahtuma uskomus/luulo Myönteinen vasta-ajatus Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

38 38 Nuoren työkirja 4. Tapaaminen Kielteinen ajatus ja/tai 2. vk Aktivoiva tapahtuma uskomus/luulo Myönteinen vasta-ajatus Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

39 4. Tapaaminen Nuoren työkirja 39 Loppuharjoitus 1. Kirjaa vähintään yksi tämän päivän kielteisistä ajatuksista. Kuvaile myös tilanne tai aktivoiva tapahtuma, joka sai sinut ajattelemaan sillä tavoin. Yritä sen jälkeen keksiä joitakin realistisia vasta-ajatuksia ja kirjaa ne oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. 2. Täytä mielialapäiväkirja tämän päivän osalta OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN Yksi ryhmäläinen kertoo itsestään.

40 40 Nuoren työkirja 5. Tapaaminen 5. Tapaaminen TOISIA KOSKEVA KIELTEINEN AJATTELU 5.1 EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT Mitä jäi mieleen viime tapaamisesta? Kotitehtävä. 5.2 AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN Epärealistisen ajattelun tunnistamista helpottaa, jos hahmottaa sen takana olevan uskomuksen/luulon. Uskomukset ovat pinnan alla - kuten jäävuoren pinnan alla oleva osa tai sipulin kuoren alla olevat kerrokset. Tällä kertaa harjoittelemme sitä, miten mieleen tulevan välittömän ajatuksen taustalla oleva uskomus hahmottuu. 5.3 TOISIA KOSKEVAT KIELTEISET AJATUKSET Joskus jokin tapahtuma saa meidät ajattelemaan kielteisesti jostakin toisesta ihmisestä tai asiasta, eikä niinkään itsestämme. Kun joku ei-itseä koskeva ajatus tekee mielemme apeaksi, kyse voi kuitenkin olla taustalla olevasta, piilevästä henkilökohtaisesta uskomuksesta/luulosta. Tarkastelemme näitä ei-itseä koskevia kielteisiä ajatuksia, jotta ymmärtäisimme, miksi niistä tulee kurja olo KOTITEHTÄVÄT Mielialapäiväkirja, kielteisten ajatusten, aktivoivien tapahtumien sekä realististen ja myönteisten vasta-ajatusten kirjaaminen. 5.5 OMISTA ASIOISTA PUHUMINEN

41 5. Tapaaminen Nuoren työkirja EDELLISEN TAPAAMISEN TÄRKEÄT ASIAT 5.2 AJATUSTEN TAUSTALLA OLEVIEN KIELTEISTEN USKOMUSTEN TUNNISTAMINEN Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki yleisestä kielteisestä uskomuksesta. Kirjoita kielteinen uskomus tai luulo (koko ajatus) B-laatikkoon. Kirjoita sitten todenmukaisempi vasta-ajatus.

42 42 Nuoren työkirja 5. Tapaaminen A Aktivoiva tapahtuma A= Huonot koulunumerot activating event B Persoonaton, oman itsen ulkopuolinen uskomus B= "Koulu on syvältä! Meillä on huonoja opettajia!" belieft C Seuraukset Vihainen, suuttunut, huono tai jopa masentunut olo C= consequence A B C Aktivoiva tapahtuma Uskomus/luulo Seuraukset: (automaattinen ajatus) (taustalla oleva uskomus) Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin? Onko tämä epärealistinen ajatus? Ei ole On Myönteiset vasta-ajatukset

43 5. Tapaaminen Nuoren työkirja 43 Alla olevassa sarjakuvassa on esimerkki epärealistisesta uskomuksesta, joka liittyy siihen, onko ihminen suosittu ja pidetty.

44 44 Nuoren työkirja 5. Tapaaminen A B C Aktivoiva tapahtuma Uskomus/luulo Seuraukset: ("valmis" ajatus) (taustalla oleva uskomus) Kuusi hyödyllistä kysymystä 1. Onko tämä ajatus tai uskomus totta? Liioittelenko minä? 2. Voiko tämän tilanteen tulkita tai selittää jotenkin toisin? 3. Onko tämä tärkeää vielä viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua? Olenko silti OK, vaikka asia olisikin totta? 4. Miten todennäköistä on, että tämä (pelkoni) todella toteutuu? 5. Mitä tapahtuisi, jos en enää uskoisikaan tähän? 6. Mitä hyötyä tai haittaa saan siitä, että ajattelen näin? Onko tämä epärealistinen ajatus? Ei ole On Myönteiset vasta-ajatukset

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen

E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan. A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen HEARS -MALLI H Hyvä kuunteluasento E Eläydy kuunteluun ja katso koko ajan puhujaan A Asetu toisen asemaan ja tilanteeseen R Reagoi ilmeilläsi; jos toinen näyttää surulliselle ole surullinen. Jos toinen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen

Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Harjoite 6: Uskomusten tarkistaminen Tutustuminen ja suunnittelu yksilöllisesti Pitkäjänteinen työskentely Suunnittelun voi tehdä kotitehtävänä Harjoituslomake Tavoitteet Harjoite auttaa pureutumaan monesti

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot. Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Tunteiden hallinnan valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Tunteiden hallinnan valmiuksien tavoitteita Huomion kiinnittäminen harjoituksissa ja kilpailuissa koettuihin tunteisiin

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot