VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa"

Transkriptio

1 VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

2 1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 3 3 Hankkeen menetelmät 3 4 Hankkeen tulokset 5 5 Hankkeen johtopäätökset ja jatkosuositukset 7 7 Hankkeen julkaisut Kirjallisuutta 11 LIITTEET Maestro esite Maestro juliste Mielialakysely R-BDI

3 2 1 HANKKEEN TAUSTA Depressio on keskeinen nuorten terveysongelma. Se näyttään alkavan yhä nuorempana ja ilmaantuvuuden huippu on vuoden iässä. Nuorista aikuisista % on elämänsä aikana jo sairastanut toimintakykyä haittaavan masennusjakson, mutta vain alle puolet depressiota sairastavista nuorista saa psykiatrista hoitoa. Lisäksi hoitoon hakeudutaan usein viiveellä. Mitä pidempään depressio kestää sitä huonommin siitä toivutaan. Vantaalla ( asukasta vuonna 2008) on kahdeksasluokkalaisia noin Tutkimusten mukaan heistä 10%:lla eli 250:llä on riski sairastua masennukseen. Depressioon liittyy merkittävä itsetuhokäyttäytymisen ja itsemurhien, muiden mielenterveyden häiriöiden sekä psykososiaalisten haittavaikutusten riski. Usein myös kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa nuoruusiän vakavalla masennusjaksolla. Depression varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tutkiminen ja kehittäminen on siis tärkeä kansanterveydellinen haaste. Depressioon sairastumisriski on toisaalta yksilöllisen haavoittuvuuden ja toisaalta ympäristötekijöiden ja elämäntapahtumien aiheuttaman stressin yhteisvaikutusta. Yksilöllinen stressinsäätelykyky, ongelmanratkaisutaidot ja sosiaalinen tuki säätelevät sitä, miten elämänmuutokset ja vastoinkäymiset vaikuttavat nuoreen. Hyvän stressinsietokyvyn ja sosiaalisen tuen on todettu suojaavan depressiolta. Lievät masennusoireet ja ahdistuneisuus ennakoivat usein vakavan masennuksen puhkeamista. Depression ennaltaehkäisy on haasteellista, koska sen syntyyn vaikuttavat niin monet tekijät. Joihinkin riskitekijöihin tai riskiryhmiin vaikuttamalla voidaan sairastumisriskiä vähentää. Eniten on tutkittu Gregory Clarken ym. kehittämää stressinhallintakurssia, joka on kognitiiviseen viitekehykseen perustuva, riskiryhmiin suunnattu, manualisoitu, ajallisesti rajattu ja ryhmämuotonen (The Adolescent Coping with Stress, CWS). Suomessa ei kyseisen kurssin vaikuttavuutta ole tutkittu, joten tutkimusta tarvitaan ennen kuin tiedetään, kenelle ja millä tavoin interventio auttaa ja miten suuri ennaltaehkäisevä teho on.

4 3 Vantaan Sateenvarjo-projekti on tuonut Suomeen Clarkin kehittämän kurssin, kääntänyt ja soveltanut sen suomalaisiin olosuhteisiin. Kurssin nimenä on Maestro (MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla) (Katso liitteet). 2 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Integroituminen Martinlaakson alueen nuorten kanssa toimijoihin vuosina Yläkoulun 8-luokkalaisten masennuksen riskiryhmän tunnistaminen, seulontamenetelmän kehittäminen ja masennuksen ennaltaehkäisy stressinhallintakurssilla vuosina Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon koordinoinnin kehittäminen. 4. Osallistuminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimaan monikeskustutkimukseen, jossa mm arvioidaan stressinhallintakurssien vaikuttavuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä ja nimettiin ohjausryhmä, joka koostui ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelupäälliköstä, neuvola- ja kouluterveydenhuollon esimiehestä, johtavasta koulupsykologista, johtavasta kuraattorista, projektipäälliköstä, psykiatrista ja projektityöntekijästä. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuodessa. 3 HANKKEEN MENETELMÄT Projektityöntekijä Projektityöntekijä kartoitti yhteistyökumppaneiden näkemyksiä nuorten tarpeista ja esille tulleita palvelujen puutteita ja käytössä olevia erilaisia masennuksen ehkäisy- ja hoitomalleja. Hänen johdollaan tutustuttiin Ruotsin DISA- malliin. Projektityöntekijä osallistui stressinhallintakurssin (CWS) materiaalin käännöstyöhön.

5 4 Projektityöntekijä pilotoi yhdessä kouluterveydenhoitajan kanssa stressinhallintakurssin Vantaanjoen yläkoulussa. Projektityöntekijän tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida Maestro- kurssien toteutumista Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Projektityöntekijän vastuualueisiin kuului myös Maestro-ohjaajakoulutuksien organisointi ja kouluttaminen, yhteistyö sivistysviraston, erikoissairaanhoidon ja eri yhteistyötahojen kanssa (mm. koulutukset nuoruusiän stressistä ja depressiosta), Maestro- julkaisujen tuottaminen sekä kansallinen tiedottaminen. Projektityöntekijä osallistui monikeskustutkimuksen suunnitteluun ja materiaalin tuottamiseen. Hän koordinoi Vantaan yläkoululaisten tutkimushaastatteluja sekä haastatteli tutkimusnuoria. Maestro-kurssit Maestro- kurssilla nuorelle opetetaan ja vahvistetaan heillä jo olevia stressinhallintataitoja, jolloin heille muodostuu "immuniteetti" masennukseen sairastumiselle, vaikka riskitekijöitä olisikin. Menetelmän taustana on tieto siitä, että jos nuoren elämässä stressi on liian kuormittavaa tai se on kestänyt liian pitkään, nuoren mieliala muuttuu masentuneeksi ja riski sairastua masennukseen kasvaa. Kurssilla nuori oppii omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen sekä näiden välisten yhteyksien havainnointia. Nuori oppii myös taitoja muuttaa omia toimintamalleja siten, että stressi ja depressioalttius erilaisissa elämän muutostilanteissa lievittyy. Kurssi koostuu kahdeksasta erillisestä 90 minuuttia kestävästä ryhmäistunnosta. Tapaamiset ovat kerran viikossa koulupäivän aikana. Kurssille osallistuu 5-7 nuorta, joilla on erilaisia lieviä masennus- ja stressioireita. Puoli vuotta Maestro-kurssin loputtua on yksi seurantatapaaminen. Maestro- kurssien ohjaajaparina toimivat koulutetut oppilashuoltotyöryhmän työntekijät; kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ohjaajilla ja oppilailla on

6 5 käytössä strukturoidut työkirjat, joissa on tarkat ohjeet sekä tuntien sisällöstä että ohjaajan roolista. Nuoret täyttävät oman työkirjan oppituntien aikana ja tapaamisten välillä kotitehtävinä. Maestro-kurssien ohjaaminen vie ohjaajilta työaikaa 13,5 tuntia (8x90 min. varsinaiset kurssikerrat sekä 90 min. seurantatapaaminen). Lisäksi ohjaajien on varattava aikaa kurssien suunnitteluun, järjestelyihin ja istuntokertojen purkamiseen, yhteensä n t/ohjaaja/ryhmä. Maestro-ohjaajien kouluttajina ovat toimineet projektityöntekijät, menetelmään perehtynyt kouluterveydenhoitaja ja kuraattori sekä nuorisopsykiatrian ja kognitiivisen psykoterapian teorian asiantuntijat. Ohjaajakoulutus on koostunut teoreettisesta yleiskoulutusosuudesta (1 päivä) sekä n. 10 hengen ryhmissä tapahtuvasta metodikoulutuksesta (kurssimanuaalin läpikäyminen 2 päivää). Koulutetukseen sisältyy myös yhden Maestro-ryhmän ohjaaminen ja siihen liittyvä työnohjaus (4x2t). Työnohjaajina ovat toimineet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitajat. Vantaan yläkouluissa on 8lk:n terveystarkastuksien yhteydessä käytössä R-BDImielialaseula (Liite). Ne joilla todetaan seulan avulla lisääntynyt riski sairastua masennukseen (R- BDI pisteitä 5-15), tarjotaan mahdollisuus osallistua Maestrokurssille. Kurssille voivat osallistua myös muut nuoret, joilla on lisääntynyttä ja/tai kuormittavaa stressiä. 4 HANKKEEN TULOKSET Stressinhallintakurssin manuaalit Maestromanuaalit on koottu pdf-tiedostoksi, joka viimeistellään vuoden 2009 aikana siihen muotoon, että se on ilmaiseksi saatavissa internetistä. Ruotsinkielisessä Helsinge Skolassa on tuotettu ruotsinkielinen manuaali oman koulun oppilaiden käyttöön. Epävirallisena käännöksenä sitä ei ole tarkoitus levittää laajempaan käyttöön.

7 6 Ohjaajakoulutus Maestro- ohjaajakoulutukseen sisältö on vakiintunut ja osoittautunut riittäväksi antaakseen valmiuden kurssien ohjaamiseen työnohjauksen tuella. Vantaalaisia kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja on koulutettu Maestro- ohjaajiksi yhteensä 40. Vuonna 2007 koulutettiin 23 ohjaajaa, vuonna ohjaajaa ja vuoden keväällä ohjaajaa. Koulutetuista 13 on terveydenhoitajia, 16 kuraattoreita, 1 sosiaalityöntekijä ja 10 psykologia. Maestro- kurssit Maestro- kursseja on Vantaalla ohjattu vuonna 2006 yksi pilottikurssi, vuonna 2007 kahdeksan kurssia ja vuonna kurssia. Maestro- kursseille on osallistunut yhteensä n. 130 nuorta. Kokemuksia Maestro kursseista Nuorten palautteiden mukaan Maestro- kurssi on ollut heille hyödyllinen. Nuoret saavuttavat yleensä hyvin tavoitteet, jotka he ovat kurssin alkuvaiheessa itselleen asettaneet esim. koestressin lieventyminen. Nuoret kokevat saavansa apua myös esim. ihmissuhteisiin liittyvään päätöksen tekoon, heidän itsevarmuutensa lisääntyy. Vertaistuen ovat nuoret kokeneet myös tärkeäksi. Nuorille tulee kokemus, etteivät he ole ainoita, joilla on kuormittavaa stressiä ja alakuloinen ja masentunut mieliala. Usein nuoret toivovat Maestro- kurssin kestävän pidempään ja jatkotapaamisia olevan enemmän. Maestro- kurssien ohjaajat ovat kokeneet Maestro- työn vaikuttavaksi, mielekkääksi ja merkittäväksi. Ohjaajien mukaan nuoret tekevät tehtävät pääsääntöisesti ahkerasti, jolloin he myös omaksuvat hyvin kurssilla opittuja taitoja. Osa ryhmän nuorista saavuttaa lähes kaikki kurssin sisältämät tavoitteet, osa nuorista pääsee pienempiin tavoitteisiin. Ohjaajien huomioiden mukaan nuorten sosiaalinen kanssakäyminen, harrastustoiminta ja itsestään huolehtiminen lisääntyvät kurssin

8 7 aikana. Ohjaajien mukaan Maestro- kurssien ohjaaminen tukee moni ammatillisuutta ja tiimityö on koettu hyväksi työmenetelmäksi. Ohjaajat kokevat manuaaleista olevan apua myös yksilötyössä. Myös oppilaiden vanhemmat ovat suhtautuneet Maestrotyöhön positiivisesti. Maestro-kurssit ovat olleet laajasti käytössä eri puolilla Vantaata, 10 yläkoulussa, kahdessa lukiossa sekä Varian ja Mercurian ammattioppilaitoksissa. Koulujen henkilökunta on suhtautunut positiivisesti ja yhteistyöhaluisesti Maestro- toimintaan. Monikeskustutkimuksen tutkimusnuorten rekrytointi käynnistyi kevätlukukaudella Tutkimussuunnitelmille on saatu Vantaan asianomaisten viranomaisten luvat sekä eettisen toimikunnan luvat. Toiminnan kehittämisessä on huomattu seuraavanlaisia haasteita, joihin jatkotyöskentelyssä on kiinnitettävä huomiota: 1. Ohjaajat kokevat ongelmalliseksi ja stressaavaksi Maestro- kurssien käytännön järjestelyt. Ohjaajien kiireisen ja työllistetyn perustyön lisäksi Maestro- kurssien ohjaaminen vie paljon työaikaa. 2. Nuorten motivointi ja sitoutuminen ryhmään on koettu ajoittain haastavaksi. Osa nuorista käy Maestro- kurssilla epäsäännöllisesti tai lopettaa kurssin kesken. 3. Maestro- kurssin käsitteet ovat sisällöllisesti ja kielellisesti vaativia. Sen vuoksi huonosti suomea osaavat tai alhaiset kognitiiviset taidot omaavat oppilaat ovat huonommassa asemassa, vaikka juuri heillä stressitekijöitä voi olla enemmän. 4. Maestro-kurssien toteuttaminen vielä keskeneräisin manuaalein koettiin hankalaksi ja aikaa vaativaksi. 5 HANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUOSITUKSET Nuorten depressioon sairastumisen ennaltaehkäisy on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti tärkeä haaste. Vantaalaisista 8-luokkalaisista joka vuosi n. 250 nuorella on riski sairastua depressioon. Kouluilla on tarve uudenlaisille työmuodoille, joilla

9 8 nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan ja mielenterveyshäiriöitä ehkäisemään. Erikoissairaanhoidon resurssit ovat myös hyvin rajalliset ja jonotusajat pitkät, minkä vuoksi kouluilla tehtävä mielenterveystyö on tarpeellista ja kustannustehokasta. Sateenvarjoprojektissa stressinhallintakurssi (Maestro) on jalkautettu Vantaalaisiin kouluihin vuosien aikana. Koulun henkilökunta ja vanhemmat ovat suhtautuneet Maestro- menetelmään positiivisesti. Maestro sopii hyvin kouluissa toteutettavaksi työmuodoksi, koska koulun oma henkilökunta voi toteuttaa Maestrokurssit. Kynnys osallistua kurssille on matalampi, kun se on kouluissa vakiintunut oppilashuoltotyöryhmän työmuoto. Oppilaiden on helppo osallistua kurssille omassa koulussaan koulupäivän aikana. Koululaiset ovatkin suhtautuneet pääsääntöisesti positiivisesti Maestro-kursseihin. Nuorempien, alle 14-vuotiaiden oppilaiden tarpeisiin Maestro-kurssi ei vastaa, heille tarkoitetut terveen kasvun ja kehityksen tukemiseen tarvitaan muita, perhekeskeisempiä menetelmiä. Vantaalla on 19 yläkoulua, joissa Maestro-kurssia voidaan ottaa osaksi oppilashuoltotyöryhmän toimintaa. Tavoitteena voidaan pitää joka koululla Maestrokurssin toteutuvan kerran lukukaudessa. Siihen tarvitaan jokaiselle koululle kolme Maestro-ohjaajaa: kaksi ohjaa kurssia ja yksi on "lepovuorossa". Yhteensä tarvitaan siis n. 60 Maestro-ohjaajaa Vantaalle. Ohjaajakoulutuksen tulee olla jatkuvaa, jotta tavoitteeseen päästään. Ohjaajille tulee myös järjestää työnohjaus ryhmänohjauksen tueksi. On myös tärkeää, että Vantaan kaupunki sitoutuu toimintastrategiassaan listamaan Maestro- menetelmän toteutumisen henkilökuntamitoituksessa. Vantaan yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kouluterveydenhoitajilla, kuraattoreilla ja psykologeilla on haastava työ ja kiireinen työtahti. Vaikka koulutukset ja uuden työmuodon omaksuminen vievät kallista työaikaa, ovat he kuitenkin kouluttautuneet runsain joukoin Maestro-ohjaajiksi ja ohjanneet Maestro- ryhmiä kouluillaan. Työ koetaan siis palkitsevana ja mielekkäänä. Henkilökuntaa motivoi nuoren Maestro- kursseilta saama positiivinen palaute. Maestro-kurssit ovat herättäneet suurta kiinnostusta useissa Suomen kunnissa. Suunnitelmana onkin saada maksuttomat kurssimanuaalit koko Suomen käyttöön. Ohjaajakoulutukseen on vakiintunut toimiva koulutusmalli, joka on lyhyt eikä vaadi

10 9 kovin paljon työaikaa. Ihanteellisinta olisikin, jos jokin valtakunnallinen taho ottaisi Maestro-kurssien koordinoinnin, ohjaajakoulutuksen organisoimisen ja tiedottamisen valtakunnallisella tasolla vastuualueekseen. Maestro-kursseilla opittavat taidot - mielialan tunnistaminen, vaihtoehtoisten ajatusten ja uskomusten muodostaminen sekä stressinhallinnan selviytymisstrategian muodostaminen - tulisi olla jokaisen oppilaan perusopetukseen kuuluvia. Maestro-kurssien avulla taitoja voidaan opettaa niitä erityisesti tarvitseville vuotiaille oppilaille ja näin tukea heitä selviytymään aikuistumisen haasteista ilman masennusta. JATKOSUOSITUKSET 1. Koulujen ja ammatillisten oppilaitosten oppilashuoltotyöryhmän tueksi tarvitaan koulujen mielenterveystyötä koordinoiva työntekijä Vantaalle. 2. Maestro -sterssinhallintakurssien jatkuminen Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tulee turvata. Tavoitteena on yksi Maestro- kurssi lukukaudessa jokaisessa ko. koulussa. Maestro- kurssien ohjaajien työn resursointi niin, että kurssien ohjaaminen on mahdollista. 3. Maestro- ohjaajakulutuksen jatkuminen turvattava. Vantaalla tarvitaan yksi ohjaajakoulutus lukuvuoden aikana. 4. Lapsille, joilla on huono suomenkielen taitotaso tai alhaiset kognitiiviset taidot, tulisi kehittää heidän taitotasolleen sopiva stressinhallintakurssi. 5. Ala-asteen oppilaille tulee kehittää heidän ikätasoa vastaava, perhelähtöinen, mielenterveyttä tukeva ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä interventio oppilashuoltotyöryhmän työmenetelmäksi. 6. Jonkin valtakunnallisen tahon tulisi ottaa koordinointivastuu Maestrostressinhallintakurssien valtakunnallisesta levittämisestä (koulutus, materiaalit, laaduntarkkailu).

11 10 6 HANKKEEN JULKAISUT Kuosmanen L, Melartin T, Pelkonen R, Peräkoski H, Kumpuniemi S & Vuorilehto M. Psykiatrisen sairaanhoitajan uudet vaatteet: Mielenterveyshoitotyötä neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja kotihoidossa. Sairaanhoitaja 9/2007, s Pelkonen R, Vuorilehto M, Melartin T, Kuosmanen L. Selviytymis- ja stressinhallintakurssit nuorille. Posteri. Mieli Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. Stakes. Työpapereita 6/2008. Humaljoki K. Maestro-kurssi nuorille. Posteri. Mieli Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. THL. Avauksia 5/2009. Kuosmanen L, Humaljoki K. Coping with stress course for adolescent depression prevention. Suullinen esitys. 15th International NPNR conference. Oxford, UK Humaljoki K. Maestro-kurssi nuorille. Posteri. terveydenhoitajapäivät STHL 2/2009.

12 11 8 KIRJALLISUUTTA Aalto-Setälä T, Marttunen M, Tuulio-Henriksson A, Poikolainen K, Lonnqvist J. Depressive symptoms in adolescence as predictors of early adulthood depressive disorders and maladjustment. Am J Psychiatry 2002; 159: Clarke GN, Hornbrook M, Lynch F, Polen M, Gale J, Beardslee W, O'Connor E, Seeley J.A randomized trial of a group cognitive intervention for preventing depression in adolescent offspring of depressed parents. Arch Gen Psychiatry Dec;58(12): Duodecim. Konsensuslausuma. Koululaisten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2001;117: Haarasilta L, Marttunen M, Kaprio J, Aro H. Major depressive episode and health care use among adolescents and young adults. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol Jul; 38: Karlsson L, Pelkonen M, Aalto-Setälä, T, Marttunen, M. Nuorten masennus - vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän. Suom Lääkäril 2005; 27-29: Merry S, McDowell H, Hetrick S, Bir J, Muller N. Psychological and/or educational interventions for the prevention of depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev. 2004;(1):CD Pelkonen M & Marttunen M. Child and adolescent suicide: epidemiology, risk factors, and approaches to prevention. Pediatr Drugs. 2003;5(4): Review. Raitsalo, R Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 1.

13 MAESTRO Stressinhallintakurssi nuorille MASENNUKSEN EHKÄISYÄ STRESSINHALLINTAA OPPIMALLA

14 IDEA Maestro-kurssilla opetellaan työkirjan avulla uusia stressinhallintakeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä taidot auttavat nuorta selviytymään stressaavista ja kuormittavista elämäntilanteista, jotka voivat aiheuttaa ja ylläpitää masennusoireilua. KENELLE? Maestro-kurssille voivat osallistua vuotiaat nuoret, joilla on lieviä masennustai stressioireita. Vantaa yläkouluissa 8- luokan terveystarkastuksissa tiedustellaan mielialaoireilua R-BDI- arviointiasteikkoa käyttäen. MITEN? Maestro-kurssi koostuu kahdeksasta viikoittaisesta tapaamisesta. Tapaamiset kestävät 90 minuuttia ja järjestetään koulupäivien aikana vaihtelevina viikonpäivinä ja ajankohtina. Puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä on yksi jatkotapaaminen. Maestro-kurssin ohjaajina toimivat kaksi koulutettua oppilashuollon työntekijää: kouluterveydenhoitaja, -psykologi ja -kuraattori. Kurssilla nuoret saavat käyttöönsä oman työkirjan, jossa on stressinhallintaan liittyvää opastusta ja harjoitustehtäviä. TAVOITE Maestro-kurssin tavoitteena on nuorten omien selviytymis- ja stressinhallintataitojen lisääminen ja vahvistaminen sekä masennuksen ehkäiseminen.

15 Julkaisija: Teksti: Ulkoasu: Paino: Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Kaisa Humaljoki Kirsi Unhola Vantaan kaupungin paino 11/2008

16 MAESTRO-KURSSI NUORILLE MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla TAUSTA Depressio on kansanterveydellinen ongelma, johon usein sairastutaan jo nuorena. Lievätkin masennusoireet voivat ennakoida masennusriskiä. Masennusoireiden taustalla voi olla kuormittavaa stressiä. Stressinhallintakurssilla nuoret opettelevat selviytymiskeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Näin he saavat immuniteettia depressiota vastaan, vaikka heillä olisikin riskitekijöitä. Stressinhallintakurssin suomalainen nimi on MAESTRO (MAsennuksen Ennaltaehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla). Vantaan Sateenvarjo-projektissa on muokattu Stressinhallinta-kurssin käsikirjat Suomen oloihin sopiviksi. MAESTRO-kursseja ja ohjaajakoulutusta on järjestetty 2007 alkaen Vantaalla, Turussa ja Kuopiossa. TAVOITE Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa nuoren omia selviytymis- ja stressinhallintataitoja ja vähentää depression sairastumisriskiä. MENETELMÄ MAESTRO-kurssi on tarkoitettu vuotiaille nuorille, joilla on lievää masennusoireilua (R-BDI-mielialakyselyssä 5 15 p.). MAESTRO-kurssi perustuu kognitiivis-behavioristisen psyokoterapian teoriaan. Työskentely tapahtuu strukturoitujen käsikirjojen mukaisesti. MAESTRO-kurssin ohjaajina toimivat oppilashuollon koulutetut työntekijät työparina. Nuoria kurssilla on 5 7. MAESTRO-kurssitapaamisia on kahdeksan n. viikon välein koulupäivien aikana, tapaamisten välillä nuoret tekevät kotitehtäviä. Jatkotapaaminen on puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä. ARVIOINTI MAESTRO-kurssin vaikuttavuus vakavan masennuksen ennaltaehkäisyssä arvioidaan Kansanterveyslaitoksen sekä Vantaan, Turun ja Kuopion kaupunkien yhteisessä monikeskustutkimuksessa. TYÖRYHMÄ: Kaisa Humaljoki, th, projektityöntekijä, Sateenvarjo-projekti Maria Vuorilehto, LT, projektipäällikkö, Sateenvarjo-projekti Lauri Kuosmanen, TtM, projektikoordinaattori, Sateenvarjo-projekti Linnea Karlsson, LT, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

17 1 MIELIALAKYSELY R-BDI 1. Minkälainen on mielialasi? 1 mielialani on melko valoisa ja hyvä 2 en ole alakuloinen tai surullinen 3 tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi 4 olen alakuloinen jatkuvasti, enkä pääse siitä 5 olen niin masentunut ja alavireinen, etten enää kestä 2. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 1 suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti 2 en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti 3 tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta 4 minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa 5 tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin 3. Miten katsot elämäsi sujuneen? 1 olen elämässäni onnistunut huomattavan usein 2 en tunne epäonnistuneeni elämässä 3 minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin 4 elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia 5 tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä 4. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 1 olen varsin tyytyväinen elämääni 2 en ole erityisen tyytyväinen 3 en nauti asioista samalla tavoin kuin ennen 4 minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään 5 olen täysin tyytymätön kaikkeen 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1 tunnen itseni melko hyväksi 2 en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3 tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4 nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5 olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton 6. Onko sinulla pettymyksen tunteita? 1 olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini 2 en ole pettynyt itseni suhteen 3 olen pettynyt itseni suhteen 4 minua inhottaa itseni 5 vihaan itseäni 7. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? 1 minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia 2 en ajattele, enkä halua vahingoittaa itseäni 3 minusta tuntuu, että olisi parempi, jos olisin kuollut 4 minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta 5 tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus

18 2 8. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen? 1 pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta 2 en ole menettänyt kiinnostusta muihin ihmisiin 3 toiset ihmiset eivät enää kiinnosta minua niin paljon kuin ennen 4 olen melkein menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan 5 olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan 9. Miten koet päätösten tekemisen? 1 erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa 2 pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin 3 varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätöksen tekoa 4 minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa 5 en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä 10. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 1 olen melko tyytyväinen ulkonäkööni ja olemukseeni 2 ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä 3 olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä 4 minusta tuntuu, että näytän rumalta 5 olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä 11. Minkälaista nukkumisesi on? 1 minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia 2 nukun yhtä hyvin kuin ennenkin 3 herätessäni aamuisin olen paljon väsyneempi kuin ennen 4 minua haittaa unettomuus 5 kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisesta kesken unien heräämisestä 12. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 1 väsyminen on minulle lähes täysin vierasta 2 en väsy helpommin kuin tavallisestikaan 3 väsyn helpommin kuin ennen 4 vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua 5 olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 13. Minkälainen ruokahalusi on? 1 ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia 2 ruokahaluni on ennallaan 3 ruokahaluni on huonompi kuin ennen 4 ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen 5 minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua 14. Oletko ahdistunut ja jännittynyt? 1 pidän itseäni melko hyvähermoisena enkä ahdistu kovinkaan helposti 2 en tunne itseäni ahdistuneeksi tai "huonohermoiseksi" 3 ahdistun ja jännityn melko helposti 4 tulen erityisen helposti tuskaiseksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi 5 tunnen itseni jatkuvasti ahdistuneeksi ja tuskaiseksi kuin hermoni olisivat "loppuun kuluneet"

19 Julkaisija Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Kaisa Humaljoki, Lauri Kuosmanen, Maria Vuorilehto Kannen ulkoasu Kirsi Unhola 9/2009

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1 Hyvä Kuntoutuja! Tutkimusnumero Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja terveydestänne, hyvinvoinnistanne, opiskelustanne ja elämänlaadustanne.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille

Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille Riikka Ervasti & Jenni Vuoti Vaasan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala 2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 MASENNUS 3 NUOREN MASENNUKSEN

Lisätiedot

VitDmet, KYSELYLOMAKE

VitDmet, KYSELYLOMAKE TARRA 1-5 01 Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Päivämäärä: / / -15 VitDmet, KYSELYLOMAKE Vastatkaa jokaiseen kysymykseen omien kokemustenne ja tietojenne

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Nuorten työryhmä ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperhepalvelut Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja Kuopion

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto 2.2.2017 Terveydenhoitajapäivät Luennon aiheena Elintapaohjaus terveydenhoitajan työssä Millaista

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta Rauman koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ja 4v. laajassa tarkastuksessa 7.2.2017 Nimi Maritta Komminaho 1 Raumalla hyvinvointikysely on käytössä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI Asiakkaan perustiedot Nimi: Sukupuoli: Ikä: Täyttöpvm: Täyttäjä: MUUTOSARVIOINTI Henkilön päihteiden käyttöön tai ongelmakäyttäytymiseen liittyvä muutosvalmius Oletko tehnyt

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela

PALOMA. Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela PALOMA Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke 26.10.2016 PALOMA-hanke/Johanna Mäki-Opas ja Satu Jokela 1 PALOMAN päämäärä Pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulevien mielenterveysongelmien

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa

Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Lapset, nuoret, vanhemmuus nyky- Suomessa Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lasten, nuorten ja perheiden osasto, THL Miten lapset ja nuoret voivat Suurin osa nuorista

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot