VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa"

Transkriptio

1 VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa

2 1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 3 3 Hankkeen menetelmät 3 4 Hankkeen tulokset 5 5 Hankkeen johtopäätökset ja jatkosuositukset 7 7 Hankkeen julkaisut Kirjallisuutta 11 LIITTEET Maestro esite Maestro juliste Mielialakysely R-BDI

3 2 1 HANKKEEN TAUSTA Depressio on keskeinen nuorten terveysongelma. Se näyttään alkavan yhä nuorempana ja ilmaantuvuuden huippu on vuoden iässä. Nuorista aikuisista % on elämänsä aikana jo sairastanut toimintakykyä haittaavan masennusjakson, mutta vain alle puolet depressiota sairastavista nuorista saa psykiatrista hoitoa. Lisäksi hoitoon hakeudutaan usein viiveellä. Mitä pidempään depressio kestää sitä huonommin siitä toivutaan. Vantaalla ( asukasta vuonna 2008) on kahdeksasluokkalaisia noin Tutkimusten mukaan heistä 10%:lla eli 250:llä on riski sairastua masennukseen. Depressioon liittyy merkittävä itsetuhokäyttäytymisen ja itsemurhien, muiden mielenterveyden häiriöiden sekä psykososiaalisten haittavaikutusten riski. Usein myös kaksisuuntainen mielialahäiriö alkaa nuoruusiän vakavalla masennusjaksolla. Depression varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tutkiminen ja kehittäminen on siis tärkeä kansanterveydellinen haaste. Depressioon sairastumisriski on toisaalta yksilöllisen haavoittuvuuden ja toisaalta ympäristötekijöiden ja elämäntapahtumien aiheuttaman stressin yhteisvaikutusta. Yksilöllinen stressinsäätelykyky, ongelmanratkaisutaidot ja sosiaalinen tuki säätelevät sitä, miten elämänmuutokset ja vastoinkäymiset vaikuttavat nuoreen. Hyvän stressinsietokyvyn ja sosiaalisen tuen on todettu suojaavan depressiolta. Lievät masennusoireet ja ahdistuneisuus ennakoivat usein vakavan masennuksen puhkeamista. Depression ennaltaehkäisy on haasteellista, koska sen syntyyn vaikuttavat niin monet tekijät. Joihinkin riskitekijöihin tai riskiryhmiin vaikuttamalla voidaan sairastumisriskiä vähentää. Eniten on tutkittu Gregory Clarken ym. kehittämää stressinhallintakurssia, joka on kognitiiviseen viitekehykseen perustuva, riskiryhmiin suunnattu, manualisoitu, ajallisesti rajattu ja ryhmämuotonen (The Adolescent Coping with Stress, CWS). Suomessa ei kyseisen kurssin vaikuttavuutta ole tutkittu, joten tutkimusta tarvitaan ennen kuin tiedetään, kenelle ja millä tavoin interventio auttaa ja miten suuri ennaltaehkäisevä teho on.

4 3 Vantaan Sateenvarjo-projekti on tuonut Suomeen Clarkin kehittämän kurssin, kääntänyt ja soveltanut sen suomalaisiin olosuhteisiin. Kurssin nimenä on Maestro (MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla) (Katso liitteet). 2 HANKKEEN TAVOITTEET 1. Integroituminen Martinlaakson alueen nuorten kanssa toimijoihin vuosina Yläkoulun 8-luokkalaisten masennuksen riskiryhmän tunnistaminen, seulontamenetelmän kehittäminen ja masennuksen ennaltaehkäisy stressinhallintakurssilla vuosina Hoidon tarpeen arvioinnin ja hoidon koordinoinnin kehittäminen. 4. Osallistuminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinnoimaan monikeskustutkimukseen, jossa mm arvioidaan stressinhallintakurssien vaikuttavuutta. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeeseen palkattiin projektityöntekijä ja nimettiin ohjausryhmä, joka koostui ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palvelupäälliköstä, neuvola- ja kouluterveydenhuollon esimiehestä, johtavasta koulupsykologista, johtavasta kuraattorista, projektipäälliköstä, psykiatrista ja projektityöntekijästä. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuodessa. 3 HANKKEEN MENETELMÄT Projektityöntekijä Projektityöntekijä kartoitti yhteistyökumppaneiden näkemyksiä nuorten tarpeista ja esille tulleita palvelujen puutteita ja käytössä olevia erilaisia masennuksen ehkäisy- ja hoitomalleja. Hänen johdollaan tutustuttiin Ruotsin DISA- malliin. Projektityöntekijä osallistui stressinhallintakurssin (CWS) materiaalin käännöstyöhön.

5 4 Projektityöntekijä pilotoi yhdessä kouluterveydenhoitajan kanssa stressinhallintakurssin Vantaanjoen yläkoulussa. Projektityöntekijän tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida Maestro- kurssien toteutumista Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa. Projektityöntekijän vastuualueisiin kuului myös Maestro-ohjaajakoulutuksien organisointi ja kouluttaminen, yhteistyö sivistysviraston, erikoissairaanhoidon ja eri yhteistyötahojen kanssa (mm. koulutukset nuoruusiän stressistä ja depressiosta), Maestro- julkaisujen tuottaminen sekä kansallinen tiedottaminen. Projektityöntekijä osallistui monikeskustutkimuksen suunnitteluun ja materiaalin tuottamiseen. Hän koordinoi Vantaan yläkoululaisten tutkimushaastatteluja sekä haastatteli tutkimusnuoria. Maestro-kurssit Maestro- kurssilla nuorelle opetetaan ja vahvistetaan heillä jo olevia stressinhallintataitoja, jolloin heille muodostuu "immuniteetti" masennukseen sairastumiselle, vaikka riskitekijöitä olisikin. Menetelmän taustana on tieto siitä, että jos nuoren elämässä stressi on liian kuormittavaa tai se on kestänyt liian pitkään, nuoren mieliala muuttuu masentuneeksi ja riski sairastua masennukseen kasvaa. Kurssilla nuori oppii omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen sekä näiden välisten yhteyksien havainnointia. Nuori oppii myös taitoja muuttaa omia toimintamalleja siten, että stressi ja depressioalttius erilaisissa elämän muutostilanteissa lievittyy. Kurssi koostuu kahdeksasta erillisestä 90 minuuttia kestävästä ryhmäistunnosta. Tapaamiset ovat kerran viikossa koulupäivän aikana. Kurssille osallistuu 5-7 nuorta, joilla on erilaisia lieviä masennus- ja stressioireita. Puoli vuotta Maestro-kurssin loputtua on yksi seurantatapaaminen. Maestro- kurssien ohjaajaparina toimivat koulutetut oppilashuoltotyöryhmän työntekijät; kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit. Ohjaajilla ja oppilailla on

6 5 käytössä strukturoidut työkirjat, joissa on tarkat ohjeet sekä tuntien sisällöstä että ohjaajan roolista. Nuoret täyttävät oman työkirjan oppituntien aikana ja tapaamisten välillä kotitehtävinä. Maestro-kurssien ohjaaminen vie ohjaajilta työaikaa 13,5 tuntia (8x90 min. varsinaiset kurssikerrat sekä 90 min. seurantatapaaminen). Lisäksi ohjaajien on varattava aikaa kurssien suunnitteluun, järjestelyihin ja istuntokertojen purkamiseen, yhteensä n t/ohjaaja/ryhmä. Maestro-ohjaajien kouluttajina ovat toimineet projektityöntekijät, menetelmään perehtynyt kouluterveydenhoitaja ja kuraattori sekä nuorisopsykiatrian ja kognitiivisen psykoterapian teorian asiantuntijat. Ohjaajakoulutus on koostunut teoreettisesta yleiskoulutusosuudesta (1 päivä) sekä n. 10 hengen ryhmissä tapahtuvasta metodikoulutuksesta (kurssimanuaalin läpikäyminen 2 päivää). Koulutetukseen sisältyy myös yhden Maestro-ryhmän ohjaaminen ja siihen liittyvä työnohjaus (4x2t). Työnohjaajina ovat toimineet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitajat. Vantaan yläkouluissa on 8lk:n terveystarkastuksien yhteydessä käytössä R-BDImielialaseula (Liite). Ne joilla todetaan seulan avulla lisääntynyt riski sairastua masennukseen (R- BDI pisteitä 5-15), tarjotaan mahdollisuus osallistua Maestrokurssille. Kurssille voivat osallistua myös muut nuoret, joilla on lisääntynyttä ja/tai kuormittavaa stressiä. 4 HANKKEEN TULOKSET Stressinhallintakurssin manuaalit Maestromanuaalit on koottu pdf-tiedostoksi, joka viimeistellään vuoden 2009 aikana siihen muotoon, että se on ilmaiseksi saatavissa internetistä. Ruotsinkielisessä Helsinge Skolassa on tuotettu ruotsinkielinen manuaali oman koulun oppilaiden käyttöön. Epävirallisena käännöksenä sitä ei ole tarkoitus levittää laajempaan käyttöön.

7 6 Ohjaajakoulutus Maestro- ohjaajakoulutukseen sisältö on vakiintunut ja osoittautunut riittäväksi antaakseen valmiuden kurssien ohjaamiseen työnohjauksen tuella. Vantaalaisia kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja psykologeja on koulutettu Maestro- ohjaajiksi yhteensä 40. Vuonna 2007 koulutettiin 23 ohjaajaa, vuonna ohjaajaa ja vuoden keväällä ohjaajaa. Koulutetuista 13 on terveydenhoitajia, 16 kuraattoreita, 1 sosiaalityöntekijä ja 10 psykologia. Maestro- kurssit Maestro- kursseja on Vantaalla ohjattu vuonna 2006 yksi pilottikurssi, vuonna 2007 kahdeksan kurssia ja vuonna kurssia. Maestro- kursseille on osallistunut yhteensä n. 130 nuorta. Kokemuksia Maestro kursseista Nuorten palautteiden mukaan Maestro- kurssi on ollut heille hyödyllinen. Nuoret saavuttavat yleensä hyvin tavoitteet, jotka he ovat kurssin alkuvaiheessa itselleen asettaneet esim. koestressin lieventyminen. Nuoret kokevat saavansa apua myös esim. ihmissuhteisiin liittyvään päätöksen tekoon, heidän itsevarmuutensa lisääntyy. Vertaistuen ovat nuoret kokeneet myös tärkeäksi. Nuorille tulee kokemus, etteivät he ole ainoita, joilla on kuormittavaa stressiä ja alakuloinen ja masentunut mieliala. Usein nuoret toivovat Maestro- kurssin kestävän pidempään ja jatkotapaamisia olevan enemmän. Maestro- kurssien ohjaajat ovat kokeneet Maestro- työn vaikuttavaksi, mielekkääksi ja merkittäväksi. Ohjaajien mukaan nuoret tekevät tehtävät pääsääntöisesti ahkerasti, jolloin he myös omaksuvat hyvin kurssilla opittuja taitoja. Osa ryhmän nuorista saavuttaa lähes kaikki kurssin sisältämät tavoitteet, osa nuorista pääsee pienempiin tavoitteisiin. Ohjaajien huomioiden mukaan nuorten sosiaalinen kanssakäyminen, harrastustoiminta ja itsestään huolehtiminen lisääntyvät kurssin

8 7 aikana. Ohjaajien mukaan Maestro- kurssien ohjaaminen tukee moni ammatillisuutta ja tiimityö on koettu hyväksi työmenetelmäksi. Ohjaajat kokevat manuaaleista olevan apua myös yksilötyössä. Myös oppilaiden vanhemmat ovat suhtautuneet Maestrotyöhön positiivisesti. Maestro-kurssit ovat olleet laajasti käytössä eri puolilla Vantaata, 10 yläkoulussa, kahdessa lukiossa sekä Varian ja Mercurian ammattioppilaitoksissa. Koulujen henkilökunta on suhtautunut positiivisesti ja yhteistyöhaluisesti Maestro- toimintaan. Monikeskustutkimuksen tutkimusnuorten rekrytointi käynnistyi kevätlukukaudella Tutkimussuunnitelmille on saatu Vantaan asianomaisten viranomaisten luvat sekä eettisen toimikunnan luvat. Toiminnan kehittämisessä on huomattu seuraavanlaisia haasteita, joihin jatkotyöskentelyssä on kiinnitettävä huomiota: 1. Ohjaajat kokevat ongelmalliseksi ja stressaavaksi Maestro- kurssien käytännön järjestelyt. Ohjaajien kiireisen ja työllistetyn perustyön lisäksi Maestro- kurssien ohjaaminen vie paljon työaikaa. 2. Nuorten motivointi ja sitoutuminen ryhmään on koettu ajoittain haastavaksi. Osa nuorista käy Maestro- kurssilla epäsäännöllisesti tai lopettaa kurssin kesken. 3. Maestro- kurssin käsitteet ovat sisällöllisesti ja kielellisesti vaativia. Sen vuoksi huonosti suomea osaavat tai alhaiset kognitiiviset taidot omaavat oppilaat ovat huonommassa asemassa, vaikka juuri heillä stressitekijöitä voi olla enemmän. 4. Maestro-kurssien toteuttaminen vielä keskeneräisin manuaalein koettiin hankalaksi ja aikaa vaativaksi. 5 HANKKEEN JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOSUOSITUKSET Nuorten depressioon sairastumisen ennaltaehkäisy on sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisesti tärkeä haaste. Vantaalaisista 8-luokkalaisista joka vuosi n. 250 nuorella on riski sairastua depressioon. Kouluilla on tarve uudenlaisille työmuodoille, joilla

9 8 nuorten hyvinvointia pystytään tukemaan ja mielenterveyshäiriöitä ehkäisemään. Erikoissairaanhoidon resurssit ovat myös hyvin rajalliset ja jonotusajat pitkät, minkä vuoksi kouluilla tehtävä mielenterveystyö on tarpeellista ja kustannustehokasta. Sateenvarjoprojektissa stressinhallintakurssi (Maestro) on jalkautettu Vantaalaisiin kouluihin vuosien aikana. Koulun henkilökunta ja vanhemmat ovat suhtautuneet Maestro- menetelmään positiivisesti. Maestro sopii hyvin kouluissa toteutettavaksi työmuodoksi, koska koulun oma henkilökunta voi toteuttaa Maestrokurssit. Kynnys osallistua kurssille on matalampi, kun se on kouluissa vakiintunut oppilashuoltotyöryhmän työmuoto. Oppilaiden on helppo osallistua kurssille omassa koulussaan koulupäivän aikana. Koululaiset ovatkin suhtautuneet pääsääntöisesti positiivisesti Maestro-kursseihin. Nuorempien, alle 14-vuotiaiden oppilaiden tarpeisiin Maestro-kurssi ei vastaa, heille tarkoitetut terveen kasvun ja kehityksen tukemiseen tarvitaan muita, perhekeskeisempiä menetelmiä. Vantaalla on 19 yläkoulua, joissa Maestro-kurssia voidaan ottaa osaksi oppilashuoltotyöryhmän toimintaa. Tavoitteena voidaan pitää joka koululla Maestrokurssin toteutuvan kerran lukukaudessa. Siihen tarvitaan jokaiselle koululle kolme Maestro-ohjaajaa: kaksi ohjaa kurssia ja yksi on "lepovuorossa". Yhteensä tarvitaan siis n. 60 Maestro-ohjaajaa Vantaalle. Ohjaajakoulutuksen tulee olla jatkuvaa, jotta tavoitteeseen päästään. Ohjaajille tulee myös järjestää työnohjaus ryhmänohjauksen tueksi. On myös tärkeää, että Vantaan kaupunki sitoutuu toimintastrategiassaan listamaan Maestro- menetelmän toteutumisen henkilökuntamitoituksessa. Vantaan yläkoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kouluterveydenhoitajilla, kuraattoreilla ja psykologeilla on haastava työ ja kiireinen työtahti. Vaikka koulutukset ja uuden työmuodon omaksuminen vievät kallista työaikaa, ovat he kuitenkin kouluttautuneet runsain joukoin Maestro-ohjaajiksi ja ohjanneet Maestro- ryhmiä kouluillaan. Työ koetaan siis palkitsevana ja mielekkäänä. Henkilökuntaa motivoi nuoren Maestro- kursseilta saama positiivinen palaute. Maestro-kurssit ovat herättäneet suurta kiinnostusta useissa Suomen kunnissa. Suunnitelmana onkin saada maksuttomat kurssimanuaalit koko Suomen käyttöön. Ohjaajakoulutukseen on vakiintunut toimiva koulutusmalli, joka on lyhyt eikä vaadi

10 9 kovin paljon työaikaa. Ihanteellisinta olisikin, jos jokin valtakunnallinen taho ottaisi Maestro-kurssien koordinoinnin, ohjaajakoulutuksen organisoimisen ja tiedottamisen valtakunnallisella tasolla vastuualueekseen. Maestro-kursseilla opittavat taidot - mielialan tunnistaminen, vaihtoehtoisten ajatusten ja uskomusten muodostaminen sekä stressinhallinnan selviytymisstrategian muodostaminen - tulisi olla jokaisen oppilaan perusopetukseen kuuluvia. Maestro-kurssien avulla taitoja voidaan opettaa niitä erityisesti tarvitseville vuotiaille oppilaille ja näin tukea heitä selviytymään aikuistumisen haasteista ilman masennusta. JATKOSUOSITUKSET 1. Koulujen ja ammatillisten oppilaitosten oppilashuoltotyöryhmän tueksi tarvitaan koulujen mielenterveystyötä koordinoiva työntekijä Vantaalle. 2. Maestro -sterssinhallintakurssien jatkuminen Vantaan yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tulee turvata. Tavoitteena on yksi Maestro- kurssi lukukaudessa jokaisessa ko. koulussa. Maestro- kurssien ohjaajien työn resursointi niin, että kurssien ohjaaminen on mahdollista. 3. Maestro- ohjaajakulutuksen jatkuminen turvattava. Vantaalla tarvitaan yksi ohjaajakoulutus lukuvuoden aikana. 4. Lapsille, joilla on huono suomenkielen taitotaso tai alhaiset kognitiiviset taidot, tulisi kehittää heidän taitotasolleen sopiva stressinhallintakurssi. 5. Ala-asteen oppilaille tulee kehittää heidän ikätasoa vastaava, perhelähtöinen, mielenterveyttä tukeva ja mielenterveyden ongelmia ennaltaehkäisevä interventio oppilashuoltotyöryhmän työmenetelmäksi. 6. Jonkin valtakunnallisen tahon tulisi ottaa koordinointivastuu Maestrostressinhallintakurssien valtakunnallisesta levittämisestä (koulutus, materiaalit, laaduntarkkailu).

11 10 6 HANKKEEN JULKAISUT Kuosmanen L, Melartin T, Pelkonen R, Peräkoski H, Kumpuniemi S & Vuorilehto M. Psykiatrisen sairaanhoitajan uudet vaatteet: Mielenterveyshoitotyötä neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja kotihoidossa. Sairaanhoitaja 9/2007, s Pelkonen R, Vuorilehto M, Melartin T, Kuosmanen L. Selviytymis- ja stressinhallintakurssit nuorille. Posteri. Mieli Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. Stakes. Työpapereita 6/2008. Humaljoki K. Maestro-kurssi nuorille. Posteri. Mieli Kansallisten mielenterveyspäivien taustamateriaali, luennot ja posterit. THL. Avauksia 5/2009. Kuosmanen L, Humaljoki K. Coping with stress course for adolescent depression prevention. Suullinen esitys. 15th International NPNR conference. Oxford, UK Humaljoki K. Maestro-kurssi nuorille. Posteri. terveydenhoitajapäivät STHL 2/2009.

12 11 8 KIRJALLISUUTTA Aalto-Setälä T, Marttunen M, Tuulio-Henriksson A, Poikolainen K, Lonnqvist J. Depressive symptoms in adolescence as predictors of early adulthood depressive disorders and maladjustment. Am J Psychiatry 2002; 159: Clarke GN, Hornbrook M, Lynch F, Polen M, Gale J, Beardslee W, O'Connor E, Seeley J.A randomized trial of a group cognitive intervention for preventing depression in adolescent offspring of depressed parents. Arch Gen Psychiatry Dec;58(12): Duodecim. Konsensuslausuma. Koululaisten terveys. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2001;117: Haarasilta L, Marttunen M, Kaprio J, Aro H. Major depressive episode and health care use among adolescents and young adults. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol Jul; 38: Karlsson L, Pelkonen M, Aalto-Setälä, T, Marttunen, M. Nuorten masennus - vakava sairaus, jonka hoitoa tutkittu vähän. Suom Lääkäril 2005; 27-29: Merry S, McDowell H, Hetrick S, Bir J, Muller N. Psychological and/or educational interventions for the prevention of depression in children and adolescents. Cochrane Database Syst Rev. 2004;(1):CD Pelkonen M & Marttunen M. Child and adolescent suicide: epidemiology, risk factors, and approaches to prevention. Pediatr Drugs. 2003;5(4): Review. Raitsalo, R Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 1.

13 MAESTRO Stressinhallintakurssi nuorille MASENNUKSEN EHKÄISYÄ STRESSINHALLINTAA OPPIMALLA

14 IDEA Maestro-kurssilla opetellaan työkirjan avulla uusia stressinhallintakeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä taidot auttavat nuorta selviytymään stressaavista ja kuormittavista elämäntilanteista, jotka voivat aiheuttaa ja ylläpitää masennusoireilua. KENELLE? Maestro-kurssille voivat osallistua vuotiaat nuoret, joilla on lieviä masennustai stressioireita. Vantaa yläkouluissa 8- luokan terveystarkastuksissa tiedustellaan mielialaoireilua R-BDI- arviointiasteikkoa käyttäen. MITEN? Maestro-kurssi koostuu kahdeksasta viikoittaisesta tapaamisesta. Tapaamiset kestävät 90 minuuttia ja järjestetään koulupäivien aikana vaihtelevina viikonpäivinä ja ajankohtina. Puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä on yksi jatkotapaaminen. Maestro-kurssin ohjaajina toimivat kaksi koulutettua oppilashuollon työntekijää: kouluterveydenhoitaja, -psykologi ja -kuraattori. Kurssilla nuoret saavat käyttöönsä oman työkirjan, jossa on stressinhallintaan liittyvää opastusta ja harjoitustehtäviä. TAVOITE Maestro-kurssin tavoitteena on nuorten omien selviytymis- ja stressinhallintataitojen lisääminen ja vahvistaminen sekä masennuksen ehkäiseminen.

15 Julkaisija: Teksti: Ulkoasu: Paino: Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Kaisa Humaljoki Kirsi Unhola Vantaan kaupungin paino 11/2008

16 MAESTRO-KURSSI NUORILLE MAsennuksen Ehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla TAUSTA Depressio on kansanterveydellinen ongelma, johon usein sairastutaan jo nuorena. Lievätkin masennusoireet voivat ennakoida masennusriskiä. Masennusoireiden taustalla voi olla kuormittavaa stressiä. Stressinhallintakurssilla nuoret opettelevat selviytymiskeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Näin he saavat immuniteettia depressiota vastaan, vaikka heillä olisikin riskitekijöitä. Stressinhallintakurssin suomalainen nimi on MAESTRO (MAsennuksen Ennaltaehkäisyä STRessinhallintaa Oppimalla). Vantaan Sateenvarjo-projektissa on muokattu Stressinhallinta-kurssin käsikirjat Suomen oloihin sopiviksi. MAESTRO-kursseja ja ohjaajakoulutusta on järjestetty 2007 alkaen Vantaalla, Turussa ja Kuopiossa. TAVOITE Tavoitteena on lisätä ja vahvistaa nuoren omia selviytymis- ja stressinhallintataitoja ja vähentää depression sairastumisriskiä. MENETELMÄ MAESTRO-kurssi on tarkoitettu vuotiaille nuorille, joilla on lievää masennusoireilua (R-BDI-mielialakyselyssä 5 15 p.). MAESTRO-kurssi perustuu kognitiivis-behavioristisen psyokoterapian teoriaan. Työskentely tapahtuu strukturoitujen käsikirjojen mukaisesti. MAESTRO-kurssin ohjaajina toimivat oppilashuollon koulutetut työntekijät työparina. Nuoria kurssilla on 5 7. MAESTRO-kurssitapaamisia on kahdeksan n. viikon välein koulupäivien aikana, tapaamisten välillä nuoret tekevät kotitehtäviä. Jatkotapaaminen on puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä. ARVIOINTI MAESTRO-kurssin vaikuttavuus vakavan masennuksen ennaltaehkäisyssä arvioidaan Kansanterveyslaitoksen sekä Vantaan, Turun ja Kuopion kaupunkien yhteisessä monikeskustutkimuksessa. TYÖRYHMÄ: Kaisa Humaljoki, th, projektityöntekijä, Sateenvarjo-projekti Maria Vuorilehto, LT, projektipäällikkö, Sateenvarjo-projekti Lauri Kuosmanen, TtM, projektikoordinaattori, Sateenvarjo-projekti Linnea Karlsson, LT, tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

17 1 MIELIALAKYSELY R-BDI 1. Minkälainen on mielialasi? 1 mielialani on melko valoisa ja hyvä 2 en ole alakuloinen tai surullinen 3 tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi 4 olen alakuloinen jatkuvasti, enkä pääse siitä 5 olen niin masentunut ja alavireinen, etten enää kestä 2. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 1 suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti 2 en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti 3 tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta 4 minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa 5 tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin 3. Miten katsot elämäsi sujuneen? 1 olen elämässäni onnistunut huomattavan usein 2 en tunne epäonnistuneeni elämässä 3 minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin 4 elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia 5 tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä 4. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 1 olen varsin tyytyväinen elämääni 2 en ole erityisen tyytyväinen 3 en nauti asioista samalla tavoin kuin ennen 4 minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään 5 olen täysin tyytymätön kaikkeen 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1 tunnen itseni melko hyväksi 2 en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3 tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4 nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5 olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton 6. Onko sinulla pettymyksen tunteita? 1 olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini 2 en ole pettynyt itseni suhteen 3 olen pettynyt itseni suhteen 4 minua inhottaa itseni 5 vihaan itseäni 7. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? 1 minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia 2 en ajattele, enkä halua vahingoittaa itseäni 3 minusta tuntuu, että olisi parempi, jos olisin kuollut 4 minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta 5 tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus

18 2 8. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen? 1 pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta 2 en ole menettänyt kiinnostusta muihin ihmisiin 3 toiset ihmiset eivät enää kiinnosta minua niin paljon kuin ennen 4 olen melkein menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan 5 olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan 9. Miten koet päätösten tekemisen? 1 erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa 2 pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin 3 varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätöksen tekoa 4 minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa 5 en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä 10. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 1 olen melko tyytyväinen ulkonäkööni ja olemukseeni 2 ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä 3 olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä 4 minusta tuntuu, että näytän rumalta 5 olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä 11. Minkälaista nukkumisesi on? 1 minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia 2 nukun yhtä hyvin kuin ennenkin 3 herätessäni aamuisin olen paljon väsyneempi kuin ennen 4 minua haittaa unettomuus 5 kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisesta kesken unien heräämisestä 12. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 1 väsyminen on minulle lähes täysin vierasta 2 en väsy helpommin kuin tavallisestikaan 3 väsyn helpommin kuin ennen 4 vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua 5 olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 13. Minkälainen ruokahalusi on? 1 ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia 2 ruokahaluni on ennallaan 3 ruokahaluni on huonompi kuin ennen 4 ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen 5 minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua 14. Oletko ahdistunut ja jännittynyt? 1 pidän itseäni melko hyvähermoisena enkä ahdistu kovinkaan helposti 2 en tunne itseäni ahdistuneeksi tai "huonohermoiseksi" 3 ahdistun ja jännityn melko helposti 4 tulen erityisen helposti tuskaiseksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi 5 tunnen itseni jatkuvasti ahdistuneeksi ja tuskaiseksi kuin hermoni olisivat "loppuun kuluneet"

19 Julkaisija Sosiaali- ja terveystoimi Teksti Kaisa Humaljoki, Lauri Kuosmanen, Maria Vuorilehto Kannen ulkoasu Kirsi Unhola 9/2009

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (8) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Haluamme tukea sinua välittämään itsestäsi ja huolehtimaan terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Tässä kyselyssä kysymme sinulta hyvinvointiin

Lisätiedot

Miten voit?-terveyskysely

Miten voit?-terveyskysely Miten voit?-terveyskysely AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELIJOILLE Nimi Henkilötunnus Sähköpostiosoite Puh. Koulutusohjelma Hyvä opiskelija, tervetuloa käyttämään opiskeluterveydenhuollon palveluja! Haluamme tukea

Lisätiedot

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto

Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Opiskeluterveydenhuolto Lahden sosiaali- ja terveystoimi TERVEYSTAPAAMISEN ESITIEDOT 1 (9) Oppilaitos/opintosuunta/ryhmä/luokka Nimi: Osoite: Puhelin: Aloitusvuosi: 20 Henkilötunnus: Kotikunta: Sähköposti: Opiskelu Aiemmat koulutukset

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, OPI -hanke KYSELY 1 Hyvä Kuntoutuja! Tutkimusnumero Tämän kyselyn tarkoituksena on saada lisätietoja terveydestänne, hyvinvoinnistanne, opiskelustanne ja elämänlaadustanne.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. allergiaoireita sekä tuki- ja lii kuntaelinten oireita. Lopuksi Teitä pyydetään

Lisätiedot

Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille

Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille Nuoren masennuksen tunnistaminen Opas kouluterveydenhoitajille Riikka Ervasti & Jenni Vuoti Vaasan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala 2013 1 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 MASENNUS 3 NUOREN MASENNUKSEN

Lisätiedot

VitDmet, KYSELYLOMAKE

VitDmet, KYSELYLOMAKE TARRA 1-5 01 Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Päivämäärä: / / -15 VitDmet, KYSELYLOMAKE Vastatkaa jokaiseen kysymykseen omien kokemustenne ja tietojenne

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Nuorten työryhmä ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperhepalvelut Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja Kuopion

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA

VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA 2007 2011 VALTAKUNNALLINEN NUORTEN EHKÄISEVÄN KRIISITYÖN HANKE PULINAPAJA Valtakunnallinen PULINAPAJA -hanke kehittää ehkäisevää kriisityötä perusopetuksen 7. 9. luokkalaisten sekä lukiossa ja ammatillisissa

Lisätiedot

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003

TERVEYS 2011. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY T4003 TERVEYS 2011 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY Seuraavassa Teiltä tiedustellaan mm. hengityselinten oireita, hengenahdistusta, rintakipua, allergiaoireita sekä tuki- ja lii

Lisätiedot

Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa

Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku ja ryhmämuotoinen interventio masennuksen ehkäisyssä Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 10.2.2011, Tampere Säde Pirttimäki

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne.

Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. BECK Depression Inventory (BDI) Seuraavassa on joukko väittämäsarjoja. Ympyröikää kustakin sarjasta väittämä, joka parhaiten kuvaa nykyistä tilannettanne. 1: 0. En ole surullinen. 1. Olen surullinen. 2.

Lisätiedot

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia

Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Kuraattorin haastattelulomake Ammattiopisto Livia Keskiarvosi vanhassa koulussa Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Mitkä oppiaineet olivat Sinulle helppoja?

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa hoitopolku masentuneen n yhteydessä 12.11.2010 OTTTA LUENNOSTA Perusterveydenhuollon nuorisopsykiatrian yhteistyöpäivä 28.10.2010 Martta Pirskanen

Lisätiedot

Mielialataidot -ryhmätoiminta

Mielialataidot -ryhmätoiminta Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi

Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi Linnea Karlsson, LT, tutkija Mirjami Pelkonen, dosentti, psykologi Mauri Marttunen, LT, Prof Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi Tietoa nuorten kanssa työskenteleville Kansanterveyslaitoksen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä Terveydenhoitajapäivät 5.2.2015 Minna Anttila, TtT, tutkija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos Nuoret tarvitsevat tukea Arviolta 20% nuorista mielenterveysongelmia

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kartta ja kompassi. 9. lk

Kartta ja kompassi. 9. lk lk artta ja kompassi 1. senteet puntarissa 2. unnetreenit miten viestin? 3. urun sormenjälki surusta ja kriisistä selviytyminen 4. ärkyvää kun mieli voi pahoin 5. atse tulevaisuuteen elämän unelmat ja

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa

VANTAA. Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa VANTAA Masennuksen tunnistamisen ja hoidon kehittämishanke Vantaan neuvoloissa 1 SISÄLLYS Sivu 1 Hankkeen tausta 2 2 Hankkeen tavoitteet 2 3 Hankkeen menetelmät ja tulokset 3 4 Hankkeen arviointia 6 5

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012

Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012. Marjo Kurki 16.11.2012 Alueellinen esittely Hankepäivä Vantaa16.11.2012 Marjo Kurki 16.11.2012 Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Otso hanke lapsiperheiden tukemiseen Maestro kurssien levittäminen Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan ajalla 1.11. 2008 31.3.2009

Hankkeen toteutuminen suhteessa hankesuunnitelmaan ajalla 1.11. 2008 31.3.2009 Liite valtionavustuksen maksatushakemukseen Hanke: LAPSYKE - Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hankkeen tunniste: 018/TRO/KH/2007 Hankkeen toteutuminen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus

LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009

Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Vauvojen lastensuojelu - miten tunnistaa ja korjata vaurioittavaa vuorovaikutusta Koulutuspäivät 7.-8.05.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö MITÄ LAPSI TARVITSEE? huolenpitoa,

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot